Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

3 Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2014 aikana ollut ympäristösuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Poikkeamia lievemmiksi häiriöiksi katsottiin muun muassa kaatopaikalla ollut pieni kytöpalo lauantai-iltapäivällä ja kaasuvoimalan kaasumoottorien CO-päästön raja-arvon ylitykset. Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus toteutettiin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupaan ( / ) liittyvä tarkastus Vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta tehtiin oma, päivätty muistio. Ämmässuon Sortti-aseman tarkastus ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus oli Jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin yleinen palotarkastus Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaan kaluston kunnonvalvontaa ja asiakirjatarkastusta ja biojätteen käsittelyn rakennustyömaalla toteutettiin työsuojelutarkastus Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin jätevoimalaan. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän kuonan vastaanotto ja välivarastointi sekä tuhkan stabilointi keväällä viimeisteltyyn ja käyttöön otettuun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueelle. Syyskuussa 2014 otettiin käyttöön lajittelukatos, jonne ohjattiin kaikki lajiteltavat jätteet. Sellaisenaan (HSY:n kaatopaikoilla) hyödynnettävien pilaantuneiden maiden vastaanotetut massamäärät pienenivät alle puoleen edellisestä vuodesta HSY:n tiukennettua vuoden 2014 alussa kyseisten maiden vastaanottoehtojaan laadunvarmistuksen osalta. Talouden yleinen heikko tilanne on jo useamman vuoden ajan vaikuttanut alentavasti käsittelyä edellyttävien pilaantuneiden maiden vastaanottomääriin, eikä tilanne normalisoitunut vielä kuluvanakaan vuonna. Kaasuvoimalan kaasunkäyttöä on tehostettu rakentamalla rikinpoistolaitos rikkiyhdisteiden poistamiseksi kaasusta ennen sen johtamista kaasumoottoreille. Kompostointilaitoksen saneeraustyöt ovat jatkuneet loppuvuonna. Kuivamädätysprosessiin perustuvan biokaasulaitoksen rakennustyöt jatkuivat vuoden 2014 aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia vuonna Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi vuoden 2014 loppuun mennessä tonnia jätettä. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin tonnia. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin vuonna 2014 yhteensä tonnia biojätettä, josta 99 % käsiteltiin laitosmaisesti. Kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan noin tonnia biojätettä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-halliin tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita 789 tonnia. Vuonna 2014 kerättiin kaatopaikkakaasua 47,23 milj.nm 3, jonka energiasisältö oli 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kerätystä kaasusta 88 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Vuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 88,98 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 14,67 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä m 3. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja ilmanlaadun mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Haisevien rikkiyhdisteiden osalta TRS-ohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 17 kappaletta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä mitattiin melua viidesti. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen tutkimiseen. Lisäksi HSY:n jätehuollossa on jatkettu muun muassa kaatopaikan ja jätevirtojen ohjaukseen sekä uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin toimintavuoden aikana kolme tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja alueen lupatilannetta. Jätteenkäsittelykeskuksessa sattui vuoden 2014 aikana yksi sairauspoissaoloon johtanut lievä työtapaturma ja eri toimintojen osalta suoritettiin yhteensä 17 turvallisuuskävelyä. Jätevoimalan käynnistymisen seurauksena jätteenkäsittelykeskuksen yksityisten kuorma-autokuormien vastaanottoaika lyheni alkaen, ollen maanantaista perjantaihin kello Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen Pvm: Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, haju, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 55 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , faksi , 1

4 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 11. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 2. Ämmässuon Sortti-asema 12. Paalikenttä 3. Vaaka-asema 13. Kaatopaikka 4. Kompostointilaitos 14. Vastaanottokenttä 5. Vanha kompostointilaitos 15. Tuhkalokero 6. Biopesuri 16. Vanha kaatopaikka 7. PIMA-halli 17. Kuonakenttä 8. PIMA-kenttä 18. Lajittelukatos 9. Vesiasema Rakenteilla: 10. Kaasuvoimala 19. Biokaasulaitos 2

5 Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 6 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, kaavoitus Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Kaavoitus Viranomaistarkastukset Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Häiriöt ja lievät poikkeamat Poikkeukselliset aukioloajat Jätteen vastaanotto Jätteen määrä Jätteen tuojien ja laadun valvonta Bio- ja puutarhajäte Kompostointi ja jälkikypsytys Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi Bio- ja viherjätevirrat Biojätteen jälkikypsytys kentällä Viherjätteen kompostointi Kompostoinnin tarkkailu Huolto- ja korjaustoimenpiteet ja häiriöt Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut Valmiin kompostin käyttö Jätteen käsittely kentillä Maa-aines Jätepitoinen maa Maa-aines Kiviainespitoinen liete Turve Betoni Asfaltti Kipsi Puu Lajiteltava jäte Kuona Jätteen loppusijoitus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vanha kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Pilaantuneet maat Yleistä toiminnasta

6 8.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut Tuhkat Jätteen varastointi Jätepaalit Kipsi Painekyllästetty puu Lasi Metalli Kuona Multa ja sen raaka-aineet Ämmässuon Sortti-asema Yleistä toiminnasta Siisteys Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kaasun keräys ja hyötykäyttö Kaasun keräys Kaasuvoimala Toimintahäiriöt Toiminnassa syntyvät jätteet Rakentaminen Tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueet Kaatopaikan laajennusalue Kaatopaikka Vanha kaatopaikka Kaasuvoimala Biojätteen käsittely Vesienhallinta Ympäristövaikutukset Sää Vesi Pintavedet Pohjavedet Jätevedet Jätetäyttöjen tila Painumatarkkailu Ilma Hiukkaset Hajut Metaanimittaukset Melu Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut Ympäristön ja viheralueiden hoito Roskaantuminen Haittaeläimet Linnut Energian tuotanto ja kulutus 50 4

7 16 Työsuojelu ja turvallisuus Tutkimushankkeet Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus Uusiutuvan energian esiselvitykset Jätehuoltojärjestelmän elinkaariarviointi Liitteet 54 Jakelu 55 5

8 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimii pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos kun Vantaan Energia Oy käynnisti jätevoimalan ensimmäisen polttolinjan ja toisen polttolinjan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän tuhkan stabilointi sekä kuonan vastaanotto, käsittely ja välivarastointi. Jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin hyvinkin nopeasti kokonaisuudessaan jätevoimalaan ja jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettavat ja käsiteltävät jätemäärät putosivat vastaavasti. Jätevoimalan kaupallinen käyttö alkoi Jätteen energiahyödyntämisen alkamisen johdosta lyhennettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueen kuormaautoliikenteen aukioloaikaa alkaen välille kello , aiemman kello sijaan. Alueen Sortti-asema palvelee pientuojia normaalisti, kello saakka. Jätteenkäsittelykeskuksessa käynnistettiin myös Sortti-asemilla erilliskerätyn kipsijätteen varastointi- ja käsittelykokeilu, jota tehdään yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuollon kanssa. Biokaasulaitoksen harjannostajaisia vietettiin Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kolme tapaamista ( , ja ), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja ja alueen lupatilannetta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot keskittyvät jatkossa jätepohjaisten materiaalien jalostamiseen uudelleenkäyttöä ja muuta hyödyntämistä varten. Kaatopaikka-asetus rajoittaa vuoden 2016 alussa loppusijoitukseen soveltuvien materiaalien määrää, lisäten osaltaan kentillä tapahtuvaa jätteenkäsittelytoimintaa. Uusi biokaasulaitos valmistuu vuoden 2015 aikana. Biokaasulaitoksen yhteyteen rakentuu oma sähkön- ja lämmöntuotantoyksikkö, joka lisää alueen uusiutuvan energian tuotantoa. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin. Luvat ovat koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu ja, jotka eivät siten ole vielä lainvoimaisia. 6

9 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, kaavoitus 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2014 on koottu taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen ympäristölupa Kaasumoottorivoimalaitoksen ympäristölupa Laajennusalueen ympäristölupapäätöksen muutos Ongelmajätteen kaatopaikka Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma Sekajätteen käsittelylaitos Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Aukioloaikoja koskevaan purkuhakemukseen korkeimman hallinto-oikeuden päätös Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Toiminnan olennaista muutosta koskeva päätös Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Tilanne Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Kaasuvoimalaitoksen ympäristölupa Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille

10 Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Tilanne Ympäristöluvan (kaatopaikka- ja kenttätoiminnot, pilaantuneiden maiden käsittely, tarkkailut sekä kho:n päätöksellä lupaviranomaisen käsiteltäväksi palautettu vanhan kaatopaikan jatkokäyttö) tarkistaminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Biojätteen käsittely Ympäristölupa myönnetty Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna Taho Kannanotto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaarallisen jätteen kaatopaikan vesien tarkkailun ja mittausten hyväksyminen, HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ongelmajätesolun pohjarakenne ja seinäeristeet, loppuraportin tarkastaminen, Ilmanlaadun mittausohjelman hyväksyminen, Hyväksyminen : Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet, lisätutkimus, Päätös vaarallisen jätteen kaatopaikan tuhkien ja kuonien kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja tulosten raportoinnista, Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaavatilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen nähtävillepanon. Kaavaehdotus oli nähtävillä Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. 2.3 Viranomaistarkastukset Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (valvontaluokka 1: UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, toiminta-aika, polttoaineet ja muut kemikaalit, vesien johtaminen ja käsittely, roskaantuminen ja suojaviheralueiden hoito, vahinko ja onnettomuustilanteet ja niihin varautuminen, melu, haju- ja metaanimittaukset, hiukkaset ja rikkiyhdisteet, tavanomaisen jätteen 8

11 kaatopaikka, jätteiden käsittely kentillä, nestemäisten jätteiden käsittely, kipsijätteen ja kattohuovan käsittely. Vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta tehtiin oma, päivätty muistio. Pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin Ämmässuon Sortti-aseman ympäristönluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) tehtiin Jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin yleinen palotarkastus Ensimmäisenä päivänä läpikäytiin alueen palo- ja pelastusasiakirjoja ja toisena päivänä suoritettiin palotarkastuksia alueen rakennuksiin pistokoeluonteisesti. Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaan kaluston kunnonvalvontaa ja asiakirjatarkastusta Biojätteen käsittelyn rakennustyömaalla oli työsuojelutarkastus Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastaja on käynyt tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueen työmaalla ja työmaakokouksissa useamman kerran sen rakennusvaiheen aikana. 9

12 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 3.1 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa ei vuoden 2014 aikana ollut poikkeuksellisia tilanteita. 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat Jätteenkäsittelykeskuksessa oli pieni kytöpalo kaatopaikalla lauantai-iltapäivällä Paikalle saapui kolme pelastuslaitoksen sammutusyksikköä ja tilanne saatiin nopeasti hallintaan. Palon syttymissyy jäi epäselväksi; sen on voinut aiheuttaa esimerkiksi Sortti-asemilta tulleissa kuormissa ollut itsesyttyvä materiaali. Kaasuvoimalan kaasumoottorien CO-päästön raja-arvo (650 mg/n-m 3, O 2 5 %) ylittyi toimintavuoden aikana (katso tämän raportin luku 12.2). Jätteenkäsittelykeskuksen hajuhaittoja käsitellään tämän raportin luvussa Koneiden ja laitteiden toimintahäiriöt käsitellään laitosten toiminnasta kertovien lukujen yhteydessä, mikäli niillä ei ole ympäristövaikutuksia. 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello elokuun loppuun saakka. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käynnistymisen seurauksena jätteenkäsittelykeskuksen yksityisten kuorma-autokuormien vastaanottoaika lyheni alkaen, ollen maanantaista perjantaihin kello HSY:n omien kuormien vastaanotto jatkui edelleen kello 21:een asti. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna 10 päivänä vuonna 2014 taulukon 5 mukaisesti. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen arkipyhistä johtuvat ennakkoon ilmoitetut poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet (kaatopaikka ja kompostointilaitos) vuonna Taulukkoa on täydennetty myös vastaanottokentän (kiinteistöjen metallit ja lasi sekä jätevoimalan kuona) tiedoilla. 10 Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka la la Kaatopaikka, kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * Kaatopaikka, kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * su Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * ma Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * la Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * la Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * su Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * su Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * pe Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * la Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * *Taulukkoa täydennetty jälkikäteen vastaanottokentän tiedoilla.

13 Taulukossa 5 esitettyjen aukioloaikojen lisäksi HSY:n risukuormien vastaanottoa jätteenkäsittelykeskuksen viherjätekentälle tapahtui poikkeuksellisesti yhtenä toukokuun viikonloppuna ja jätevoimalan kuonaa vastaanotettiin kuonakentälle viitenä lauantaina taulukossa 6 esitetyn mukaisesti. Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka la Kompostikenttä su Kompostikenttä la Kuonakenttä la Kuonakenttä la Kuonakenttä la Kuonakenttä la Kuonakenttä HSY vesihuolto toimittaa päivystysluontoisesti putkirikkojen yhteydessä vähäisessä määrin maita jätteenkäsittelykeskukseen myös yöllä ja viikonloppuisin. Puhtaat maat otetaan vastaan laajennusalueelle. Viemärivesipitoiset maat otetaan vastaan tiivisasfaltti maakentälle. Mahdolliset pilaantuneet maat otetaan vastaan PIMA-hallin vastaanottokentälle. Putkirikkomaiden tuonnin paluukuormana HSY:n vesihuolto vie mennessään korjausta varten kivimursketta. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena toukokuun lauantaina ( , ja ) klo

14 4 Jätteen vastaanotto 4.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia vuonna Kaatopaikan ulkopuolisissa kenttärakenteissa hyödynnettiin 800 tonnia maata. Vuonna 2014 vastaanotetut jätemäärät on esitetty kootusti taulukossa 7. Taulukko 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet kappalemäärinä (kpl) tai tonneina (t) vuosina EWC-koodit on esitetty jätelajin perässä sulkeissa. Muutokset (kpl, t, %) vuosien välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteita koskevat selitteet ovat esitetty taulukon alapuolella. 1) 2) 3) Vuosi Muutos Suoritteet kpl % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a ,1 Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a t % ,3 Kaatopaikan loppusijoitus, t/a ,4 Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a t % Jätevoimalan tuhka (190113) Kaatopaikan rakenteet, t/a ,1 Pilaantuneet ja muut maat (170504A, P) ,7 Rakennusjäte (170302, , ,170102) ,2 Muu hyödynnettävä jäte (170201) ,8 Vanha kaatopaikka, t/a ,8 Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, P) ,8 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin (170302, , ,170102) ,3 Jalostus toiminta, t/a t % Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen (170904, , ) Rakennuskipsi (170802) ,0 Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a t % Mineraalipitoiset jätteet (170504A, P) ,2 Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä, t/a ,1 Maat (170504A, P) ,6 Betoni ja muu rakennusjäte (170101) ,4 Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a t % Jätevoimalan kuona (190112) Pilaantuneiden maiden käsittely PIMA-hallilla ennen hyödyntämistä, t/a t % Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat (170504P) ,3 Vaaralliset maat (170503) ,6 Kompostointi, t/a t % Kompostointilaitos (200108, ) ,2 Viherjätekompostointi (020106, ) ,7 Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, ) ,4 Puun lajitteluun (polttoon) (170201) ,7 Välivarastointi, t/a t % Lasi 4) (150107, ) ,8 Kyllästetty puu (170204) ,1 Energiajae (200301) ,0 Metalli (200140) ,4 1)Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta 11) 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain 4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi 12

15 Jätekuormien ohjautuminen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan on vähentänyt vastaanotettujen kuormien määrä. Uusina jätelajeina vastaanotettiin jätevoimalan tuhkaa ja kuonaa. Syyskuussa 2014 otettiin käyttöön lajittelukatos, jonne ohjattiin kaikki lajiteltavat jätteet. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti. 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan ympäristöluvassa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tieto valvovalle viranomaiselle. Vuoden 2014 aikana jätekuormista tehtiin yhtensä 499 tarkastuspöytäkirjaa. Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 284 kappaletta (kuva 1). Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 49 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Toistuvista tapahtumista ilmoitetaan kunnan ympäristöviranomaisille siihen kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 28 jätekuormaa Hinnan muutokset Asiakirjavirhe Asbesti Korjauskehoitus Lajittelematon kuorma Siivousmaksu Peittämätön kuorma Kyllästetty puu Muut huomautukset Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 10 kappaletta. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 166 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). 13

16 Kpl Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina Jätevoimalan kuonan käsittelystä ajettiin kansainvälisenä siirtona 58 konttia pienirakeista (2-12 mm) eimagneettista metallia Hollantiin käsiteltäväksi. Kansainvälisistä kuljetuksista tehtiin viranomaisille ilmoitukset vähintään kolme päivää ennen jätteen siirtoa. Siirtoasiakirjoihin merkittiin erikseen kontin ja sinetin numerot. Jokaisen lähtevän kontin mukana tuli olla täytetty ja allekirjoitettu, alkuperäinen siirtoasiakirja; kopiot viranomaisten päätöksistä, leimatut ilmoitusasiakirjat sekä kopio kuljetusliikkeen jätehuoltorekisteriotteesta. Siirtoasiakirja kulkee alkuperäisenä jäte-erän mukana lähtöpaikasta loppukäsittely- tai hyödyntämislaitokseen. 14

17 5 Bio- ja puutarhajäte 5.1 Kompostointi ja jälkikypsytys Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin vuoden 2014 aikana yhteensä tonnia biojätettä. Ämmässuon kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan noin tonnia biojätettä, mikä on noin tonnia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetusta biojätteestä 4,8 % (2 428 tonnia) kuljetettiin käsiteltäväksi Forssaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle. Kompostointilaitokselle vastaanotetusta biojätteestä 0,8 % (410 tonnia) käsiteltiin kentällä. Nestemäinen biojäte vastaanotettiin erilliseen säiliöön, johon sitä kertyi vuoden aikana 208 tonnia. Säiliön tyhjennyksestä vastasi Envor Group Oy ja se toimitettiin Forssaan mädätyslaitokselle. Kompostointilaitokseen ja/tai nestepitoisen biojätteen säiliöön sopimatonta biojätettä sijoitettiin hallitusti 0,2 % kaatopaikalle. Jätteenkäsittelykeskukseen tulleesta biojätteestä käsiteltiin laitosmaisesti 99 % (Ämmässuolla 94,2 % ja Forssassa 4,8 %). Tuki- ja seosaineita lisättiin kompostin sekaan yhteensä tonnia. Tukiaineina käytettiin risu-, kanto- ja puuhaketta sekä kompostin ylitettä ja epäkuranttia kompostia Bio- ja viherjätevirrat Kuvassa 3 on esitetty vuosien aikana vastaanotetut biojätejakeet tonneittain ja kuvassa 4 on esitetty saman ajanjakson viherjätemäärät tonneittain. Vuosien 2012 ja 2013 nestemäisen biojätteen vastaanotto on sisältynyt teollisuusbiojätteeseen t / Vuosi Nestemäinen biojäte Purut (teollisuusbiojäte) Eläinten kuivikkeet Teollisuusbiojäte Kotitalousbiojäte Kuva 3. Vastaanotetut biojätejakeet tonneittain (t) vuosina

18 t / Vuosi Puu Kannot Muu viherjäte Risut ja risuhake Kuva 4. Vastaanotetut viherjätejakeet tonneittain (t) vuosina Taulukoihin 8 ja 9 on kerätty vuoden 2014 bio- ja viherjätevirrat, joista voidaan nähdä vastaanotettujen jätejakeiden jakautuminen eri käsittelymuotoihin. Kompostointiprosessilla käsitellään sekä bio- että viherjätteet. Biojätteet käsitellään pääsääntöisesti tunnelikompostoinnilla Ämmässuolla, mutta ne voidaan ohjata käsiteltäväksi myös muihin laitoksiin. Biojätteistä eläinten kuivikkeet ohjautuivat sekä laitoskompostointiin muun biojätteen seassa että kenttäkäsittelyyn viherjätteen seassa. Teollisuusbiojätteisiin kuuluva puru ohjattiin ainoastaan kenttäkäsittelyyn. Taulukko 8. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna Biojäte EWC -koodi Vastaanotettu (t) Kompostointilaitos (t) Kenttäkäsittely (t) Forssan mädätyslaitos (t) Poltto (t) Kaatopaikka (t) Kotitalousbiojäte Teollisuusbiojäte Yht Yht Yht. 0 yht. 81 Nestemäinen biojäte Eläinten kuivikkeet Purut (teollisuusbiojäte) Yhteensä

19 Taulukko 9. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna Viherjätejäte EWC -koodi Vastaanotettu (t) Käytetyt haketukiaineet biojätteenkompostoinnissa (t) Risut Myyty energiantuotantoon hakkeena (t) muuta haketta Kannot Muu viherjäte Puu Yhteensä Viherjätettä murskattiin alueella useamman kerran vuoden aikana. Puhdasta puuta on haketettu kuusi kertaa, risuja haketettiin viisi kertaa ja kantoja murskattiin kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Haketettuja tuotteita on käytetty tuki- ja seosaineina. Vuoden 2014 aikana haketettuja ja aikaisemmasta vuodesta ylijääneitä tuki aineita on myyty energian tuotantoon Biojätteen jälkikypsytys kentällä Biojätekompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin tarvittaessa ja näiden jälkikompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja. Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa kompostointiaumojen käännöstä Viherjätteen kompostointi Vuoden 2014 aikana vastaanotettiin viherjätekentälle yhteensä tonnia viherjätettä. Viherjäte sisälsi lehtiä, risuja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja kuivikkeet). Puutarhajäte sekä se osa risuhakkeesta, jota ei tarvittu tukiaineena tunnelikompostointiprosessissa, aumakompostoitiin kentillä. Puutarhajäteaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin ja näiden kompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja. 5.2 Kompostoinnin tarkkailu Kompostipanokset numeroidaan juoksevalla numerolla ja panoksia seurataan laitoskäsittelyn jälkeen ulkona tapahtuvaan seulontaan ja alitteen luovutukseen asti. Panoksille tehdyt toimenpiteet, hygienisointi ja näytetulokset kirjataan ylös. Tietokoneelta seurataan kompostointiprosessin tärkeimpiä parametreja. Tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikypsytyksen lämpötiloja tarkkaillaan antureiden avulla. Aumat käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavat kompostialitteet numeroidaan eränumeroin. Erästä otettavat näytteet toimitetaan ulkopuolisen laboratorion analysoitaviksi. 17

20 5.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet ja häiriöt Kompostointilaitosta saneerattiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jotta siellä pystyttäisiin käsittelemään tulevaisuudessa myös biokaasulaitoksessa syntyvä lopputuote eli mädäte. Saneeraustöiden aikana biojäte vastaanotettiin vanhalle kompostointilaitokselle ( ), johon rakennettiin väliaikaisia sekoitus- ja seulalaitteita. Toiminnassa ei ollut varsinaista huoltoseisokkia. Kompostointilaitoksen saneeraukseen kuului automaattisen tunnelityhjennysjärjestelmän poisto, tunnelihallin lattian nosto sekä uuden esi- ja jälkikäsittelylaitteiston rakentaminen. Saneeraustyöt valmistuivat syksyn 2014 aikana, jonka jälkeen biojätteen vastaanotto ja esikompostointi siirrettiin takaisin kompostointilaitokseen. Muita olennaisia toimintahäiriöitä ei ollut vuonna Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut Kompostilaitoksen biopesurin toimintaa tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2014 oli 304 hy/m³ (reduktio 90,7 %) ja ammoniakkipitoisuus 3,5 NH 3 /ppm (reduktio 96 %). Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku oli 1086 hy/m³ (reduktio 91 %) ja ammoniakkipitoisuus 1 NH 3 /ppm (reduktio 99 %). Vuoden 2014 aikana viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä oli noin 3430 m 3. Kompostointilaitoksen viemäriin johdetun prosessiveden vuositarkkailun tulokset on esitetty keskiarvoina taulukossa 10. Taulukko 10. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina ja otetun näytteenoton tulokset. Taulukossa on esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä (m 3 ). Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi ka ka Ammoniumtyppi mg N/l Biologinen hapenkulutus mg O 2/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori mg P/l Kokonaistyppi mg N/l ph ,6 5,7 4,2 Sulfaatti mg SO 4/l Sähkönjohtavuus ms/m Parametri Yksikkö Vuosi Virtaama m Valmiin kompostin käyttö Valmis kompostimateriaali seulottiin, analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa ja luovutettiin mullan tuotantoon. Vuoden 2014 aikana mullantuotantoon on luovutettu noin tonnia kompostia. 18