Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2013

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma, puh etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

3 Tiivistelmä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehtiin vuoden 2013 aikana yksi ympäristönsuojelulain 62 :n mukainen ilmoitus poikkeuksellisesta tilanteesta. Tämä koski tasausaltaan (TAL 1) pohja-asfaltin vaurioitumista. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä, kaasuvoimalassa, bio- ja puutarhajätteen käsittelyssä sekä hakkeen varastoinnissa oli häiriöitä/poikkeamia, joista ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa-asioihin liittyvä tarkastus järjestettiin Tarkastus koski kaatopaikkoja, jätteiden vastaanottoa, polttoaineen varastointia, asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskausta ja maa-ainesjätteen seulontaa, sekajätteen paalausta sekä nestemäisten jätteiden käsittelyä. Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva viranomaistarkastus pidettiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua koskeva tarkastus pidettiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos suoritti alueella yleisen palotarkastuksen Pelastuslaitos suoritti lisäksi ylimääräisen palotarkastuksen, joka liittyi kompostikentällä sattuneeseen risuhakekasan tulipaloon. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan vuonna 2013 jätettä ja maata yhteensä tonnia. Maaaineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin noin tonnia. Suoraan loppusijoitukseen kaatopaikalle päätyi tonnia jätettä. Kompostointilaitoksessa vastaanotettiin yhteensä tonnia biojätettä, josta 96 % käsiteltiin laitosmaisesti Ämmässuolla. Kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan noin tonnia biojätettä. Kaatopaikoilla hyödynnettiin sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoisia tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä tonnia. PIMA-käsittelyyn ohjautui yhteensä tonnia tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita. Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin tonnia. PIMA-hallin sisäilman keskimääräiset häkä- ja hiilidioksidipitoisuudet eivätkä viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot ylittyneet raportointijaksolla. Kaatopaikkakaasua kerättiin 51,4 milj.nm 3 (250 GWh), jonka energiasisältö oli 2,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaasuvoimalan moottorien CO-päästön raja-arvo (650 mg/m 3 ) ylittyi lähes pääsääntöisesti vuonna 2013, enimmillään 36 %. Kerätystä kaasusta hyödynnettiin 80 % Ämmässuon kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Sähköä tuotettiin 91,5 GWh, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen oma kulutus oli yhteensä 15,9 GWh, sähköä myytiin 75,6 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin hyödynnettävää lämpöä 9374 MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Vuonna 2013 satoi normaalia vähemmän ja oli hyvin lämmintä. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoden 2013 tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin vettä noin m 3. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja rajaarvoja ilmanlaadun mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 25 kappaletta. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden osalta TSR-ohjearvo ylitettiin kerran helmikuussa. Hajun kenttähavainnoinnissa kolmella alueella hajun määrä oli selvästi lisääntynyt. Hajutilanteen osalta tilanne säilyi heikkona edellisen vuoden tavoin. Syynä hajuhaittoihin oli muun muassa sääolosuhteet (sateet, matalapaine) sekä kaatopaikan lakikorkeuden nousu huomattavasti yli ympäröivän maanpinnan. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä mitattiin melua neljästi eri vuodenaikoina. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason (LAeq) raja-arvoa 55 db. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja jatkettiin yhdettätoista vuotta. Jätteenkäsittelykeskuksessa valmistauduttiin jätteen energiahyödyntämisen alkamiseen ja biojätteen käsittelykapasiteetin lisäämiseen tähtääviä rakennushankkeita. HSY käynnisti seudullisen materiaalitehokkuuden parantamiseen liittyvän teollisuuspuisto -hankkeen. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen tutkimiseen, kaatopaikkamonitorointia on jatkettu ja uusiutuvien energiaratkaisujen hyödyntämistä on selvitetty. Jätteenkäsittelykeskuksen henkilöstölle pidettiin turvallisuuskatsaus 2.4. ja jätehuollon turvallisuuspäivät järjestettiin sekä Jätteenkäsittelykeskuksessa järjestettiin ja HSY:n ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteiset pelastusharjoitukset, jossa simuloitiin paalivarastossa tapahtuneen tulipalotilanteen hoitoa. Ämmässuon ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista (7.5. ja 10.9.), joissa käytiin läpi alueen ajankohtaisia asioita. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Sirkka Kuisma, Juha Uuksulainen Pvm: Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2013 Avainsanat: Haju, ilma, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, melu, pilaantuneet maat, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 45 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , faksi ,

4 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus

5 Sisällys 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Kaavoitus Viranomaistarkastukset Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 62 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Häiriöt ja lievät poikkeamat Poikkeukselliset aukioloajat Turvallisuus 13 5 Jätteen vastaanotto Jätteen määrä Jätteen tuojien ja laadun valvonta Jätteen käsittely, varastointi ja loppusijoitus Jätteen käsittely Pilaantuneet maat Bio- ja puutarhajätteen käsittely Jätteen paalaus ja välivarastointi Jätteen loppusijoitus Jätteen varastointi Pilaantuneet maat Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut Bio- ja puutarhajätteen käsittely Kompostointi ja jälkikypsytys Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi Biojätteen jälkikypsytys kentällä Puutarhajätteen kompostointi Kompostoinnin tarkkailu Huolto- ja korjaustoimenpiteet Poistoilma Jätevesi Häiriöt Valmiin kompostin käyttö Sortti-asema Kaasun keräys ja hyötykäyttö Kaasun keräys Kaasuvoimala Toimintahäiriöt Toiminnassa syntyvät jätteet Rakentaminen Voimalajätteen käsittelyalueet... 28

6 11.2 Kaatopaikka Vanha kaatopaikka Biojätteen käsittely Vesienhallinta Ympäristövaikutukset Sää Vesi Pintavedet Pohjavedet Jätevedet Jätetäytön tila Painumatarkkailu Ilma Hiukkaset Hajut Metaanimittaukset Melu Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut Ympäristön ja viheralueiden hoito Roskaantuminen Haittaeläimet Linnut Energian kulutus ja hyötykäyttö Tutkimushankkeet Katsaus tulevaisuuteen 43 Liitteet 44 Jakelu 45

7 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimii pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden käsittely ja hyötykäyttö, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Sortti-asema jätteen pienerien tuojille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1. HSY:n jätehuollolla on sertifioitu (ISO14001 ja ISO9001) toimintajärjestelmä. Tämä velvoittaa systemaattiseen ja jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen. HSY:ssä ollaan rakentamassa yhteistä toimintajärjestelmää, joka sisältää laatu- ympäristö- ja työturvallisuusasiat. Tähän liittyen on jätteenkäsittelykeskuksessa kuvattu eri toimintojen prosesseja ja näin luodaan pohja toiminnan kehittämiselle edelleen. Ympäristö- ja laatujärjestelmien ulkoinen arviointi suoritettiin lokakuussa, jätteenkäsittelykeskus ei ollut arviointivuorossa. Sisäisissä arvioinneissa tarkastettiin jätteenkäsittelykeskuksen turvallisuus/kulunvalvonta ja vesienhallinnan toiminnot sekä mädätyslaitoksen rakentamisprojektin johtaminen. Sisäisissä arvioinneissa todettiin yksi poikkeama ja tehtiin 10 kehitysehdotusta. Jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin alkuvuonna HSY:n energiatehokkuussopimuksen mukaisia energiansäästötoimenpiteitä esimerkiksi rakennusten energiakatselmuksiin ja aluevalaistuksen ohjaukseen liittyen. Jätteenkäsittelykeskuksessa valmistauduttiin jätteen energiahyödyntämisen alkamiseen. Varautumistoimina suoritettiin sekajätteen paalaus- ja välivarastointia sekä jätevoimalan lopputuotteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyviä rakennus- ja palveluhankintoja. Biojätteen käsittelykapasiteetin lisäämiseen tähtääviä rakennushankkeita aloitettiin. Biopesurin (biologinen puhdistusmenetelmä, jolla tehostetaan kompostointilaitoksen poistoilmankäsittelyjärjestelmää) otettiin käyttöön lokakuun lopussa. HSY käynnisti seudullisen materiaalitehokkuuden parantamiseen liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena on luoda Ämmässuon-Kulmakorven alueesta uudenlainen teollisen ekologian ajatukseen perustuva teollisuuspuisto. Ekoteollisuuspuisto -hankkeen puitteissa selvitetään mahdollisuudet käynnistää Ämmässuon alueella julkisten ja yksityisten yritysten kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta. Hankkeelle ollaan parhaillaan rekrytoimassa projektipäällikköä ja se etenee vuoden 2014 aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella järjestettiin vuoden aikana ohjattuja vierailuja, joihin osallistui noin 4060 henkilöä. Vierailuita järjestivät HSY:n oman henkilökunnan lisäksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (koululaisvierailut) ja HFT Network Oy (asiantuntijavierailut). Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista (7.5. ja 10.9.), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja alueen lupatilannetta. Keväällä julkaistiin HSY:n ensimmäinen ympäristövastuuraportti Ympäristövastuullista metropolia rakentamassa. Julkaisu löytyy tämän raportin liitteestä 17 ja HSY:n verkkosivuilta osoitteesta 7

8 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja kannanotot vuodelta 2013 on koottu taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat. Ympäristöluvat ja -päätökset Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen ympäristölupa Kaasumoottorivoimalaitoksen ympäristölupa Laajennusalueen ympäristölupapäätöksen muutos Ongelmajätteen kaatopaikka Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Aukioloaikoja koskevaan purkuhakemukseen korkeimman hallinto-oikeuden päätös Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Toiminnan olennaista muutosta koskeva päätös Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Tilanne Biojätteen käsittely Vireille Hakemusta täydennetty laajemmin Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille Sekajätteen käsittelylaitos Ympäristöluvan voimassaolon jatkaminen. Vireille Kaasuvoimalaitoksen ympäristölupa Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille

9 Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Tilanne Ympäristöluvan (kaatopaikka- ja kenttätoiminnot, pilaantuneiden maiden käsittely, tarkkailut sekä kho:n päätöksellä lupaviranomaisen käsiteltäväksi palautettu vanhan kaatopaikan jatkokäyttö) tarkistaminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja kannanotot vuonna Taho Kannanotto Suomen Riistakeskus ELY Espoon ympäristökeskus ELY ELY ELY ELY ELY ELY ELY ELY ELY ELY Metsästyslain 41 B.n mukainen poikkeuslupa harmaalokin ja variksen pyyntiin. HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uuden kaatopaikan alueen S2 pohjarakenteet, loppuraportin tarkastus, Espoo. Asfalttirouheen ja kiviainesmurskeen hyödyntämien kenttärakenteissa. Lisäajan hyväksyminen; pilaantuneiden maamassojen käsittelysuunnitelmien laatiminen sekä vakuuksien asettaminen. Kannanotto HSY:n Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnasta annettuun selvitykseen. HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ongelmajätesolun pohjarakenne ja seinäeristeet, asiakirjojen tarkastaminen. Kannanotto HSY:n Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnasta annettuun selvitykseen. Koerakenteiden hyväksyminen nestemäisten jätteiden käsittelymenetelmiksi. HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan TAL1 rakennevaurion tarkastaminen, Espoo. R1-kaatopaikka-alueen ja ja pohjarakenteen täydentäminenja tunneliuran putkistot sekä R1-alueen ja kuonan käsittelykentän vesienhallintaan liittyvät toteutussuunnitelmat, asiakirjojen tarkistaminen. Vaarallisten ja haitallisten aineiden erillisselvityksen toteuttaminen. Kannanotto Ämmässuon nykyisen kaatopaikan vesipintojen mittausesitykseen. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta. 2.2 Kaavoitus Ei muutoksia. 9

10 2.3 Viranomaistarkastukset Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua koskeva tarkastus pidettiin Tarkastuksessa käytiin läpi Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun tuloksia sekä tarkkailuohjelman päivitykseen liittyviä asioita. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa-asioiden vuosittainen viranomaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) toteutettiin Tarkastus koski Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen seuraavia toimintoja: kaatopaikat, jätteiden vastaanotto, polttoaineen varastointi, asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskaus ja maa-ainesjätteen seulonta, sekajätteen paalaus, nestemäisten jätteiden käsittely. Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva viranomaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos suoritti alueella yleisen palotarkastuksen Palotarkastus koostui asiakirjatarkastuksesta sekä pistokoeluonteisista kohdetarkastuksista alueella. Tarkastuksessa todettiin alueen turvallisuuskäytäntöjen kehittyneen viime vuosina. Pelastuslaitos suoritti lisäksi ylimääräisen palotarkastuksen, joka liittyi kompostikentällä sattuneeseen risuhakekasan tulipaloon. Tarkastuksen perusteella viranomainen pyysi HSY:ltä selvitystä tulipalon syttymiseen ja vastaavan tapahtuman ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin liittyen. Pyydetty selvitys toimitettiin viranomaiselle

11 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 3.1 YSL 62 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan (TAL1) pohja-asfaltin vaurioituminen huomattiin 16.8., jolloin asiasta ilmoitettiin Uudenmaan ELY-keskukseen. Vauriosta tehtiin 3.9. vielä YSL 62 :n mukainen ilmoitus. Asiaa käsiteltiin neuvottelussa Uudenmaan ELY-keskuksessa. Uudenmaan ELY-keskus teki asiaa koskevan päätöksen Vauriosta ei aiheutunut päästöä ympäristöön. 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat Kaasuvoimalan CO-päästöjen raja-arvon ylitykset (taulukko 14). Uudenmaan ELY-keskus on kannanotossaan katsonut, että kaasuvoimalan toteutuneet CO-päästöarvot ovat kuitenkin hyväksyttävällä tasolla. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus on edellyttänyt, että HSY hakee muutosta lupaan mennessä siten, että raja-arvo on saavutettavissa. HSY on jättänyt hakemuksen voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi Vanhalle kaatopaikalle otettiin virheellisesti vastaan pilaantuneita maita kahdesti (22.7. ja 2.9.). HSY on toimittanut näistä ilmoitukset sekä selvityksen 1.10., joka korvattiin uudella selvityksellä Asiaa käsiteltiin neuvottelussa Uudenmaan ELY-keskuksessa. Hakepalo ja HSY on laatinut selvityksen pelastuslaitokselle syyskuussa tapahtuneesta risuhakkeen palosta. Selvitys toimitettiin myös Uudenmaan ELY-keskukselle. Kompostilaitosten häiriöt on koottu tämän raportin lukuun 8.6. ja kaasuvoimalan häiriöt lukuun Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin klo Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna kahtenatoista päivänä vuonna 2013 (taulukko 5). Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen arkipyhistä johtuvat ennakkoon ilmoitetut poikkeukselliset aukioloajat vuonna Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika la pe ma ti la la pe la ti to la ti

12 Kaatopaikka oli sekajätteen kuorma-autoliikenteelle muun muassa keräysongelmien vuoksi poikkeuksellisesti avoinna neljänä päivänä vuonna 2013 (taulukko 6). Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ennakkoon ilmoitetuista aukioloajoista poikkeavat poikkeukselliset aukioloajat vuonna Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka ma ) Kompostointilaitos su Kaatopaikka su Kompostointilaitos la ) Kaatopaikka/Kompostointilaitos 1) Kompostointilaitos avattu yksi tunti ennen normaalia aukioloaikaa 2) Jätteenkäsittelykeskus oli aikaisemmin ilmoitetusta aukioloajasta kaksi tuntia pidempään avoinna Ämmässuon Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (27.4., ja 18.5.) klo sekä vapun- että uudenvuoden aattoina (30.4., ) klo

13 4 Turvallisuus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin työsuojelun kehittämiseen tähtäävä projekti, jonka painopisteinä olivat yksintyöskentely, riskien arviointi, vaaratilanteiden kirjaaminen sekä työsuojelun johtamiskäytännöt. Projekti suoritettiin opinnäytetyönä. Työntuloksena aloitettiin turvallisuuskävelyt, laadittiin kirjalliset ohjeet jätteenkäsittelykeskuksen alueella tapahtuvaan yksityöskentelyyn liittyen sekä otettiin käyttöön uusi vaaratilanteiden- ja riskien arviointityökalu. Jätteenkäsittelykeskuksen henkilöstölle pidettiin turvallisuuskatsaus 2.4., jossa käsiteltiin turvallisuuskävelyiden toteutusta sekä vaaratilanteiden uusia kirjaamiskäytäntöjä. Jätehuollon turvallisuuspäivät järjestettiin ja Tänä vuonna koulutuksen pääpaino oli työssä jaksamisessa sekä työsuojelun kehittämisprojektin tulosten esittelyssä. Toiminnallisessa osuudessa keskityttiin nostotöihin sekä alkusammutukseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa järjestettiin ja HSY:n ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteiset pelastusharjoitukset, jossa simuloitiin paalivarastossa tapahtuneen tulipalotilanteen hoitoa. Erityisesti harjoituksessa kiinnitettiin huomiota HSY:n omaan alkusammutustoimintaan sekä yhteistyöhön pelastusviranomaisen kanssa. Toisen harjoituksen tavoitteena oli harjoitella todellisessa ympäristössä toimintaa mahdollisten onnettomuuksien varalle. Raportointikaudella kirjattiin 27 alueella tapahtunutta vaara- tai läheltä piti -tilannetta. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ei tapahtunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Alueen toiminnoissa suoritettiin yhteensä 12 turvallisuuskävelykierrosta. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytettävälle konekalustolle suoritettiin säännöllisiä työkonetarkastuksia HSY:n kehittämän mallin mukaisesti. Tarkastuksissa kiinnitettiin huomiota kaluston yleiseen kuntoon sekä turvalaitteistojen toimivuuteen. Samalla tarkastettiin alkusammutuskaluston ja henkilökohtaisen suojavaatetuksen riittävyys. Käsittelykeskuksessa tehtiin työterveyshuollon toimesta työpaikkaselvityksiä (vesien hallinta, kaasunhallinta, biojätteen käsittely ja pima). Selvityksissä kiinnitetään huomiota yksityiskohtaisesti työyksikön työtoimintaan ja -olosuhteisiin sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Selvitykset sisältävät suosituksia, jotka käydään yksikössä läpi ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. 13

14 5 Jätteen vastaanotto 5.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia. Kotitalouksien sekajätteestä noin tonnia ohjattiin jätteen paalaukseen. Kaatopaikan ulkopuolisissa kenttärakenteissa hyödynnettiin tonnia betonia ja maata. Vuonna 2013 vastaanotetut jätemäärät on esitetty tarkemmin tämän raportin liitteessä 2 ja kootusti taulukossa 7. Taulukko 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet tonneina vuosina Muutokset tonneina ja prosentteina vuosien 2012 ja 2013 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Taulukon suoritteita koskevat selitteet on esitetty taulukon alapuolella. 1) 2) 3) 4) Vuosi Muutos Suoritteet t % Käsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a ,5 Käsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a ,7 Kaatopaikan loppusijoitus, t/a ,0 Kaatopaikan rakenteet, t/a ,2 Pilaantuneet ja muut maat ,2 Rakennusjäte ,9 Muu hyödynnettävä jäte ,6 Vanha kaatopaikka t/a ,6 Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun ,8 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin ,3 Maiden ja Betonin käsittely ennen hyödyntämistä t/a ,7 Maat ,4 Betoni ja muu rakennusjäte ,7 Pilaantuneiden maiden käsittely ennen hyödyntämistä t/a ,0 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat ,3 Vaaralliset maat ,0 Kompostointi, t/a Kompostointilaitos ,5 Viherjätekompostointi ,1 Tukiaineet (puu, risut, kannot) ,1 Puun lajitteluun (polttoon) ,3 Välivarastointi, t/a Lasi 5) ,7 Kyllästetty puu ,1 Energiajae ,5 Rakennuskipsi Metalli Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a Mineraalipitoiset jätteet ) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta 9). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 4) Taulukon luvut ovat pyöristettyjä (tarkat luvut on esitetty tämän raportin liitteessä 2) 5) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi. 14

15 5.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan ympäristöluvassa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tieto valvovalle viranomaiselle. Vuoden 2013 aikana jätekuormista tehtiin yhteensä 879 tarkastuspöytäkirjaa. Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 332 kappaletta (kuva 1). Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin yhteensä 31 jätekuormaa. Toimintavuonna kiinnitettiin erityistä huomiota siirtoasiakirjoihin. Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 250 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Yleisin puute siirtoasiakirjoissa on ollut lähettäjän allekirjoituksen puuttuminen. Puutteellisista siirtoasiakirjoista peritään asiakirjavirhemaksu ja toistuvista tapahtumista ilmoitetaan kunnan ympäristöviranomaiselle siihen kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. 19 Hinnan muutokset Asiakirjavirhe Asbesti Korjauskehoitus Lajittelematon kuorma Siivousmaksu 95 Peittämätön kuorma Kyllästetty puu Muut huomautukset Autonrenkaat 250 SER Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 11 kappaletta. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 297 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2) kpl/a Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät vuosina

16 6 Jätteen käsittely, varastointi ja loppusijoitus 6.1 Jätteen käsittely Jätepitoisesta maa-aineksesta seulottiin jäte erilleen. Maa-aines hyödynnettiin vanhan kaatopaikan muotoilussa ja kaatopaikan väliaikaisessa pintarakenteessa. Lievästi pilaantuneita maa-aineksia hyödynnettiin vanhan kaatopaikan ja kaatopaikan muotoilussa sekä väliaikaisissa ulkoluiskissa. Puhdasta maata seulottiin varastoon mullanvalmistuksen raaka-aineeksi. Betonijäte murskattiin ja käytettiin kaatopaikan sisäisissä liikennealueissa kantavana materiaalina. Jätepitoisen maa-aineksen seulonnasta ja betonin murskauksesta saatava metalli toimitettiin hyödynnettäväksi. HSY:n vesihuollon varikkokentän rakentamisessa laajennusalueelle käytettiin seulaylitemursketta 3829 tonnia. Kiviainespitoisia lietteitä käsiteltiin selkeytysaltaassa. Vesi johdettiin viemäriin johdettavan veden myötä jätevedenpuhdistamolle ja kiintoaines käytettiin kaatopaikan muotoilussa. Aluekeräyspisteistä vastaanotettiin lasia. Kiinteistöjen metallien- ja lasien erilliskeräys aloitettiin kaksikammioautoilla marraskuussa. Jätejakeet vastaanotettiin Ämmässuolle ja kuormattiin vaihtolavoille toimitettavaksi jatkojalostukseen. Sortti-asemien puu murskattiin ja toimitettiin jatkokäsittelyyn. Noin neljän hehtaarin multakentän rakentamisessa käytettiin betonimursketta tonnia (taulukko 8), asfalttimursketta tonnia ja seulaylitemursketta tonnia. Betoneista on MARA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006) mukaiset hyödyntämistodistukset. Taulukko 8. Multakentän rakenteissa käytetyn betonimurskeen alkuperä ja määrä (tonnia). Laatu Määrä (t) Alkuperä Sijoituspaikka Betonimurske 417 Asematie, Kauniainen Multakenttä Betonimurske 871 Itäkatu, Helsinki Multakenttä Betonimurske 1811 Kokkokalliontie 1, Helsinki Multakenttä Betonimurske Kunnalliskodintie 4, Helsinki Multakenttä Betonimurske 2301 Lampputie 12, Helsinki Multakenttä Betonimurske 2762 Matinpurontie 5, Espoo Multakenttä Betonimurske Teollisuuskatu, Helsinki Multakenttä Betonimurske 1997 Dragsvik varuskunta, Raasepori Multakenttä Betonimurske 1531 Rantaharju 6, Espoo Multakenttä Betonimurske 8803 Revontulentie 6, Espoo Multakenttä 16

17 6.1.1 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitetty tämän raportin luvussa Bio- ja puutarhajätteen käsittely Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitetty tämän raportin luvussa Jätteen paalaus ja välivarastointi Jätteenkäsittelykeskuksessa paalattiin välisenä aikana erilliskerättyä sekajätettä tonnia kotitaloudesta Jätepaalit varastoitiin laajennusalueelle S2 alueen viereen tiiviille asfaltoidulle paalikentälle. Paalit varastoitiin kahdeksaan erikokoiseen varastoaumaan. Aumoihin paalit varastoitiin viiteen kerrokseen. 6.3 Jätteen loppusijoitus Kaatopaikalle soveltuvat jätteet sijoitettiin loppuvuodesta seitsemälle täyttötasolle noin +79 metriä merenpinnasta. Jätteen vastaanotto oli alkuvuodesta kuudennella tasolla. Asbesti- ja kipsijäte sijoitettiin erilleen muusta jätteestä. Kansainvälisen liikenteen ruokajätteen loppusijoituspaikka määritettiin kuormakohtaisesti ja peitettiin heti. Kaatopaikalle soveltuvat jätteet sijoitettiin täyttösuunnitelman mukaisesti. Jätteet murskattiin ja tiivistettiin kaatopaikkajyrällä sekä peitettiin kiviainespitoisilla materiaaleilla ja kompostilla. Asbestipitoiset jätteet ja kipsi sijoitettiin kaatopaikan koillisreunaan erilleen muusta jätteestä. Tällöin muiden jätteiden suotovedet eivät joutuneet kosketuksiin asbestijätteiden kanssa. Biologiset jätteet ja kansainvälisen liikenteen ruokajätteet sijoitettiin kaivantoihin. Kaatopaikan valmistuneet ulkoluiskat verhoiltiin metrin paksuisella maa-aineskerroksella. Kaatopaikalla maa-aineksilla peitettiin jätettä ja rakennettiin ulkoluiskan väliaikaisia pintarakenteita. Vanhalla kaatopaikalla maa-aineksilla muotoiltiin kaatopaikan lakialuetta. 6.4 Jätteen varastointi Painekyllästetty puu varastoitiin vastaanottokentällä (kaatopaikan pohjoispuolella), josta se toimitettiin jatkokäsittelyyn. Aluekeräyspisteistä tuleva keräyslasi sekä kiinteistöistä kerättävä metalli ja lasi varastoitiin vastaanottokentälle. Jätejakeet kuormattiin päivittäin vaihtolavoille ja toimitettiin jatkojalostukseen. Mullan valmistukseen käytettävää kiviainesta varastoidaan multakentällä. 17

18 7 Pilaantuneet maat 7.1 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2013 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä tonnia. Parin viime vuoden aikana suoraan sellaisenaan Ämmässuon kaatopaikoilla hyödynnettävien pilaantuneiden maiden massamäärät ( tonnia vuonna 2013) ovat lähes puolittuneet aikaisempien vuosien tasosta (kuva 3). Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden vastaanotto alkoi uutena toimintona vuoden 2010 lopussa, ja toiminnon suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin 30 % tuntumaan (kuva 3). Kaikista vuonna 2013 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (6 942 tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat pääasiassa akuuttien öljyvahinkojen pilaamia Käsittelyä edellyttäneet vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Massamäärä (t) Vuosi Käsittelyä edellyttäneet tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi vanhalla kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Kuva 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettujen tavanomaiseksi ja vaaralliseksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden tonnimäärien ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn vuosina Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2013 siirtyi/käsittelyssä vuonna 2013 jatkoi noin tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2013 aikana käsitellyt maa-ainekset ( tonnia) siirrettiin saavutetun puhtausasteen ja kulloisenkin kaatopaikanpeittämis-/muotoilutarpeen mukaan hyödynnettäviksi joko vanhalle kaatopaikalle (750 tonnia) tai kaatopaikalle (8 818 tonnia) tai jatkojalostettaviksi vastaanottokentälle (760 tonnia). Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maa-aineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 4). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin tonnia. 18

19 Massamäärä (t) Jatkojalostettaviksi maakentälle Hyödynnettäviksi kaatopaikalle Hyödynnettäviksi vanhalle kaatopaikalle Vuosi Kuva 4. PIMA-käsittelystä hyödynnettäväksi ja jatkojalostettaviksi siirretyt käsitellyt maat tonneina vuosina Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen jalostus toiminto seuloi PIMA-välivarastointikentällä jätepitoisen, pilaantuneen maaerän (146 tonnia). PIMA-hallissa aloitettavaksi suunnitellun kipsijätteen välivarastointi- ja käsittelykokeilun tilatarpeita varten hallin koillisnurkasta varattiin noin neljäsosa PIMA-hallin lattiapinta-alasta joulukuun 2013 alusta lähtien. Kipsijätekokeilun on suunniteltu kestävän noin vuoden. 7.2 Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut PIMA-hallin rakennushankekokonaisuuden viimeinen osa, ilmanvaihtojärjestelmät, vastaanotettiin 8.2., minkä jälkeen PIMA-käsittelyn ilmapäästöjä on teknisesti ollut mahdollista tarkkailla. Vuonna 2013 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maita, eikä käsiteltävinä olevia maita ilmastettu koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei ollut tarpeen käyttää (eikä päästömittausaineistoakaan näin ollen kertynyt). PIMA-hallin ilmanvaihto on raportointijaksolla ollut suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakojeiden suodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä ilmanvaihtojärjestelmän huoltojen aikana. Tietoteknisistä syistä johtuen valvontaohjelmasta ei saatu yhteenvetoa PIMA-hallin ilmanvaihdon numeerisista tarkkailutuloksista tämän raportin jättämisaikataulun puitteissa. Laadullisena yhteenvetona voidaan todeta, etteivät PIMA-hallin sisäilman keskimääräiset häkä- ja hiilidioksidipitoisuudet (CO, CO 2 ) ylittäneet rajaarvojaan raportointijaksolla. PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu aloitettiin vuoden 2012 jälkipuoliskolla (kaksi näytteenottokertaa). Vuonna 2013 vesinäytteitä otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti neljällä näytteenottokerralla. Tarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta on esitetty taulukossa 9. Viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet kumpanakaan vuonna. 19

20 Taulukko 9. PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden keskimääräinen laatu vuosina Parametri Yksikkö Vuosi Arseeni mg/l 0,003 0,0082 Elohopea mg/l <0,0002 0,0004 Hopea mg/l <0,0010 <0,0010 Kadmium mg/l 0,0008 0,0003 Klooratut hiilivedyt mg/l <0, Kloorifenolit mg/l 0,0005 0,0005 Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l 0,0835 1,38 Kokonaiskromi mg/l 0,0021 0,0159 Kokonaissyanidi mg/l <0,0050 <0,0050 Kromi (VI) mg/l <0,0500 <0,0500 Kupari mg/l 0,0085 0,0258 Lyijy mg/l 0,003 0,0238 Nikkeli mg/l <0,0030 0,0166 PAH-yhdisteet mg/l <0,0001 0,0193 PCB-yhdisteet mg/l 0, ph 7,3 7,1 Sinkki mg/l 0,0435 0,265 Sähkönjohtavuus ms/m Tina mg/l 0,0015 0,

21 8 Bio- ja puutarhajätteen käsittely 8.1 Kompostointi ja jälkikypsytys Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksessa vastaanotettiin vuonna 2013 yhteensä tonnia biojätteitä. Ämmässuon kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan tonnia biojätettä. Vastaanotetusta biojätteestä 3,8 % (1 966 tonnia) kuljetettiin käsiteltäväksi Forssaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle. Osa jätteenkäsittelykeskukseen sisään tulleesta biojätteestä oli laadultaan sellaista, että sitä ei voitu vastaanottaa kompostointilaitokselle. Tämän vuoksi kaatopaikalle sijoitettiin 78 tonnia biojätettä. Hyötyjätekentälle otettiin vastaan purua teollisuusbiojätteenä 248 tonnia ja eläinten kuivikkeita 191 tonnia. Vastaanotetusta biojätteestä käsiteltiin laitosmaisesti 99,8 % (Ämmässuolla 96 % ja Forssassa 3,8 %). Tuki- ja seosaineita lisättiin kompostiin yhteensä tonnia. Tukiaineina käytettiin risu-, kanto- ja puuhaketta, vanhaa kompostia seulottuna ja seulomattomana sekä esikompostoitua kompostia, joka ei ollut vielä hygienisoitunut (katso liite 3, taulukko ja kuva 1). Lisäaineena kompostoinnissa käytettiin tuhkaa tonnia. Ilmanpuhdistuksessa käytettiin 28,4 tonnia rikkihappoa ja veden neutraloinnissa 6,0 tonnia lipeää Biojätteen jälkikypsytys kentällä Jälkikypsytykseen lähti kompostointilaitoksista tonnia tuoretta biokompostia. Biokompostiaumoja käännettiin aumakääntölaitteella noin kolmen viikon välein ja kasteltiin kuivina aikoina. Jälkikompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja Puutarhajätteen kompostointi Toimintavuonna vastaanotettiin lehtiä ja muuta puutarhajätettä tonnia, risuja tonnia, risuhaketta 2565 tonnia, kantoja tonnia, puuta 931 tonnia, eläinten kuivikkeena hevosenlantaa 191 tonnia ja purua 248 tonnia. Puru oli kasviperäistä, puutarhajätteeseen rinnastettavaa teollisuusbiojätettä, joka koostui viljoista, turvemaasta, kahvipavuista ja puupurusta. Lisäksi otettiin vastaan 1676 tonnia Sortti-asemien puusta eroteltua puhdasta ja haketettua puuta biojätteen kompostoinnin tukiaineeksi. Puutarhajäte, sekä se osa risuhakkeesta, jota ei tarvittu tukiaineena tunnelikompostointiprosessissa, aumakompostointiin viherjätekentillä. Risuhaketta viettiin tonnia energiahyötykäyttöön voimalaitokseen. Puutarhajäteaumoja käännettiin aumakääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Kompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja. 21

22 8.2 Kompostoinnin tarkkailu Kompostipanokset numeroidaan juoksevalla numerolla ja panoksia seurataan laitoskäsittelyn jälkeen ulkona tapahtuvaan seulontaan ja alitteen luovutukseen asti. Panoksille tehdyt toimenpiteet, hygienisointi ja näytetulokset kirjataan ylös. Kompostointiprosessin tärkeimpiä parametreja seurataan tietokoneelta. Tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikypsytyksen lämpötiloja tarkkaillaan antureiden avulla. Aumat käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavat kompostierät saavat oman numeron. Erästä otettavat näytteet toimitetaan ulkopuolisen laboratorion analysoitaviksi. 8.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Huhtikuusta kesäkuuhun uusittiin vanhan kompostointilaitoksen ilmastusjärjestelmä, kompostointiprosessin automaatiojärjestelmä, etuhallin ilmalämmitysjärjestelmä ja tunneliovien tiivisteet. Esikäsittelyhalliin asennettiin sekoitin ja väliaikainen seulontalaite. Syyskuussa aloitettiin kompostointilaitoksen remontti. Toimistorakennukseen tuli uusi erillinen sähkö- ja automaatiolaitetila sekä uusia toimistotiloja. Sosiaalitilat remontoitiin ja kompostointitunnelien edessä nostettiin lattia, joka mahdollistaa niiden tyhjentämisen jatkossa pyöräkuormaajalla. Kompostointilaitoksen remontin aikana oli kahdeksan kompostointitunnelia käytössä. Kompostointilaitoksessa suoritettiin säännöllisesti huoltotöinä muun muassa kuljettimien, käsittelylaitteiden ja tunnelikompostointitekniikan toimivuuden tarkastamista, rasvausta ja ylläpitoa. 8.4 Poistoilma Alkuvuodesta kompostointilaitokselle rakennettiin uusi biologiseen prosessiin perustuva poistoilmanpuhdistuslaitos biopesuri. Se otettiin käyttöön lokakuun lopussa, jonka jälkeen kompostointilaitoksen happopesurin toiminta loppui. Kompostilaitoksen biopesurin toimintaa tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2013 oli 1625 ou/m³ (reduktio 95 %) ja ammoniakkipitoisuus 0 NH 3 /ppm (reduktio 100 %). Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku oli 987 ou/m³ (reduktio 81 %) ja ammoniakkipitoisuus 0 NH 3 /ppm (reduktio 100 %). 8.5 Jätevesi Viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä oli noin 3750 m 3. Vuonna 2013 kompostointilaitokselta johdettiin poikkeuksellisesti vesiä viemäriin korjaustöiden vuoksi Kompostointilaitoksen prosessiveden vuositarkkailun tulokset on esitetty keskiarvoina taulukossa

23 Taulukko 10. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen laatu vuosina Taulukossa on myös esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä. Parametri Yksikkö Vuosi Ammoniumtyppi mg N/l Biologinen hapenkulutus mg O 2/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori mg P/l Kokonaistyppi mg N/l ph 5,9 5,6 5,7 Sulfaatti mg SO 4/l Sähkönjohtavuus ms/m Virtaama m Häiriöt Häiriöitä kertyi vuodessa 2013 noin 441 tuntia (katso liite 3, taulukko ja kuva 2). Eniten häiriöitä aiheuttanut laite oli kompostointitunnelin tyhjennyslaite. Viat johtuivat pääasiassa kulumisesta ja olivat mekaanisia. Häiriöt eivät vaikuttaneet oleellisesti kompostointilaitoksen toimintaan eivätkä sen päästöihin. 8.7 Valmiin kompostin käyttö Valmis kompostimateriaali seulottiin ja analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa, joka toimitti analyysitodistuksen HSY:lle edelleen lähetettäväksi kompostin ostajille. Komposti on täyttänyt lannoiteasetuksen vaatimukset. Valmista kompostia myytiin Kekkilä Oy:lle mullan valmistukseen yhteensä noin tonnia. Valmiista kompostista oli biojätekompostia noin tonnia ja puutarhajätekompostia noin tonnia. 23

24 9 Sortti-asema Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2013 aikana asiakasta. Vuonna 2012 asiakasmäärä oli Asiakasmäärä kasvoi vuoden aikana 2,7 prosenttia. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet vuosina on esitetty taulukossa 11 sekä liitteessä 2. Taulukko 11. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina vuosina Muutokset tonneina ja prosentteina vuosien 2012 ja 2013 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteet Vuosi Muutos t % Energiajäte ,0 Haketettu risujäte ,6 Kyllästetty puujäte ,8 Kylmälaitejäte ,3 Metallijäte ,7 Muu SER-jäte ,5 Puujäte ,0 Puutarhajäte ,6 Sekajäte ,6 Tv- ja monitorijäte ,2 Vaaralliset jätteet ,9 Sortti-asemalle hankittiin oma polttoainesäiliö valuma-altaalla ja lapon estolla kesällä 2012, jolloin tarve käyttää jätteenkäsittelykeskuksen siirrettävää säiliötä loppui. Aseman Roll Pack -puristin tankataan Sorttiasemalla nesteenpitävällä kentällä. Vuoden 2013 aikana aseman toiminnassa ei ole ollut mitään merkittävämpää muutosta. 24

25 10 Kaasun keräys ja hyötykäyttö 10.1 Kaasun keräys Kaasun keräys alkoi vanhalla kaatopaikalla vuonna Jätteen täyttötoiminta siirtyi kaatopaikalle marraskuussa Kaasun keräys kaatopaikan itäosalla käynnistyi toukokuussa 2009 ja länsiosalla joulukuussa Sekä itä- että länsiosan kaasut johdetaan suoraan kaasupumppaamolle 4 ja edelleen hyödynnettäväksi. Kaasunkeräysjärjestelmä on tarkemmin kuvattuna liitteessä 4. Vuonna 2013 vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaasua 29,46 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 142 GWh. Kaatopaikalta kerättiin kaasua 21,93 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 108 GWh. Yhteensä kaasua kerättiin 51,39 milj. nm 3 (250 GWh), jonka energiasisältö oli 2,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaasua poltettiin soihtupolttimissa 10,46 milj. nm 3 (20 % kerätystä kaasusta). Vanhan kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 3363 nm 3 /h (8760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 16,2 MW. Kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 2504 nm 3 /h (8760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 12,3 MW. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Kaasupumppaamoiden kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosina Vuosi Kaasupumppaamo Yhteensä Vuosikeskiarvo Käyntiaste % 95,8 99,3 96,4 99,2 97,4 Kaasumäärä m CH 4 -pitoisuus % 50,5 48,1 49,7 48,7 49,3 Keskim. virtaus m 3 /h Keskim. teho kw Yhteensä Vuosikeskiarvo Käyntiaste % 98,3 98,2 98,0 99,0 98,4 Kaasumäärä m CH 4 -pitoisuus % 53,2 48,7 49,1 48,7 49,6 Keskim. virtaus m 3 /h Keskim. teho kw Yhteensä Vuosikeskiarvo Käyntiaste % 99,7 99,6 96,1 98,5 98,0 Kaasumäärä m CH 4 -pitoisuus % 48,5 51,3 44,9 49,2 49,0 Keskim. virtaus m 3 /h Keskim. teho kw Kaasuvoimala Kaasua hyödynnettiin kaasuvoimalassa 40,92 milj. Nm 3 (199 GWh), hyödyntämisaste 80 %. Hyödyntämisastetta laski edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna %) kaasumoottoreille 2, 3 ja 4 tehdyt E50M huollot (katso luku 10.3). Sähköä tuotettiin 91,5 GWh, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen oma kulutus oli yhteensä 15,9 GWh, sähköä myytiin 75,6 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin hyödynnettävää lämpöä 9374 MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Vuosittain hyödynnetty kaasumäärä on esitetty kuvassa 5. 25

26 Milj. Nm Kerätty kaasumäärä Hyödynnetty kaasumäärä Vuosi Kuva 5. Kerätty ja hyödynnetty kaasumäärä vuosina Kaasumoottoreiden savukaasuista mitattiin kolmen ensimmäisen toimintavuoden (vuosien ) savupiippukohtaisesti typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ja päästö. Vuoden 2012 ominaispäästöjä on käytetty laskettaessa vuoden 2013 päästöjä. Taulukossa 13 on esitetty tuotanto- ja päästötiedot vuodelta Taulukko 13. Kaasumoottoreiden moottorikohtaiset tuotanto- ja päästötiedot vuonna Vuosi 2013 Kaasumoottori ORC Tuotanto Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 10,3 10,2 9,2 11,2 40,9 Polttoaineen energiasisältö GWh 50,1 49,8 44,7 54,8 199,4 Käyntitunnit h Tuotettu sähkö kwh Tuotettu lämpö MWh 9374 Päästöt No x (NO 2) kg/a CO kg/a VOC kg/a NMVOC kg/a Kaasumoottoreiden savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Lupamääräysten mukaan hiilimonoksidipitoisuus saa olla enintään 650 mg/n-m 3 muunnettuna 5 % happipitoisuuteen. Vuonna 2013 raja-arvo ylittyi lähes pääsääntöisesti (kuva 6 ja taulukko 14) ja Uudenmaan ELY - keskus onkin kehottanut toiminnanharjoittajaa hakemaan muutosta lupamääräyksessä 6. mainittuun hiilimonoksidin päästöraja-arvoon mennessä. HSY jätti joulukuussa 2013 hakemuksen kaasuvoimalan ympäristöluvan tarkistamiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. 26

27 mg/n-m 3 O 2 5 % Raja-arvo Moottori 1 Moottori 2 Moottori 3 Moottori Kuukausi Kuva 6. Kaasuvoimalan kaasumoottorikohtaisten CO-päästöjen kuukausikeskiarvot vuonna Taulukko 14. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvojen vaihtelut ja COpäästön raja-arvon (650 mg/n-m 3, O 2 5 %) ylitykset vuonna Ylitys CO -päästön raja-arvosta Kaasumoottori CO-päästön kuukausikeskiarvo (650 mg/n-m 3, O 2 5 %) mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 6-35 % raja-arvosta mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 0-30 % raja-arvosta mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys % raja-arvosta mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 0-31 % raja-arvosta 10.3 Toimintahäiriöt Kaatopaikkakaasun sisältämien epäpuhtauksien (siloksaanit, rikkivety) vuoksi kaasumoottoreille jouduttiin tekemään ylimääräisiä niin sanottuja E50M-huoltoja, joissa muun muassa vaihdettiin sylinterikannet, koneistettiin sylinteriputkien tiivistepintoja, puhdistettiin välijäähdyttimet. E50M huollot suoritettiin; kaasumoottoriin 3 ajalla , kaasumoottoriin 2 ajalla ja kaasumoottoriin 4 ajalla Toiminnassa syntyvät jätteet Kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä litraa sekä käytettyjä öljynja kaasunsuodattimia. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Sarlin Oy:n mukaan jäteöljysäiliön tyhjennykset hoitaa Lassila & Tikanoja Oyj. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet kaatopaikalle. Kaasuvoimalan teknisten tilojen viemäröinnin öljynerotuskaivosta toimitettiin öljyistä vettä jatkokäsiteltäväksi 2500 litraa. 27