Vinsanvuoren jätteenkäsittelykeskus

Transkriptio

1 Vinsanvuoren jätteenkäsittelykeskus Taustaa Tamperelainen jätteenkäsittelytoimintaan sekä purku urakointiin erikoistunut Toivonen Yhtiöt Oy suunnittelee jätteenkäsittelykeskusta Ruoveden Vinsanvuoreen Hanke käynnistyi Toivonen Yhtiöt Oy:n haettua kunnasta sijoituspaikkaa jätteenkäsittelykeskukselle. Murasuon ja Vinsanvuoren alue vaikutti hankkeelle sopivalta, koska se on melko etäällä asutuksesta, alueella on jo ennestään jätteenkäsittelytoimintaa, alueelle on hyvät tieyhteydet eikä siellä ole merkittäviä luontoja ympäristöarvoja. Hanke liittyy keskeisesti Murasuolle laadittavaan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan, jonka alueelle hanke sijoittuu. Osayleiskaavan tavoitteena on tutkia ja luoda kaavalliset valmiudet jätteenkäsittelyalueen toteuttamiselle sekä selvittää ympäristöalueen käytettävyys kunnan teollisuusalueena. Hankkeesta tehdään lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

2 Hankkeen yleiskuvaus ja tarkoitus Ruoveden Vinsanvuoreen suunnitellaan jätteenkäsittelykeskusta, jossa jätevirroista saadaan erotettua materiaalina ja energiana hyödynnettävät jätteet sekä biojäte. Keskuksen yhteyteen on tarkoitus rakentaa myös loppusijoitusalue tavanomaiselle hyödyntämiskelvottomalle jätteelle, tuhkalle, puhtaille ylijäämämaille sekä käsitellyille ja lievästi pilaantuneille maa aineksille. Alueelle tulee myös pienempiä välivarastointi ja käsittelykenttiä mm. kompostoitavalle biojätteelle sekä pilaantuneille maa aineksille. Hankkeen tarkoituksena on tukea etenkin yhdyskuntajätteen sekä rakennus ja purkujätteen hyödyntämistä, jonka tavoitteet kasvavat selvästi tulevina vuosina.

3 Hankkeen sijainti Hanke sijaitsee Ruoveden kunnassa, noin viisi kilometriä Ruoveden keskustasta kaakkoon, Ruhalan kylän tilalla Rn:o 2:231, Ruoveden kunnan omistaman Murasuon tilan Rn:o 2:178 pohjoispuolella.

4 Suunnittelualue Suunnittelualue on rakentamatonta, hakattua kangasmetsää eikä sinne nykyisellään sijoitu toimintoja Suunnittelualueen lounais ja eteläpuolella sijaitsee Kone ja Kuljetus Leinonen Oy:n jätteen käsittelyalue sekä Murasuon vanha, kesällä 2004 maisemoitu kaatopaikka, jonne on myös kapseloitu Kotvionniemen saha alueen pilaantuneita maa aineksia. Alueella ei ole voimassa olevaa osayleis tai asemakaavaa. Alueelle ei myöskään ole merkintöjä Pirkanmaan 3. seutukaavassa. Maakuntakaava ehdotuksessa alueelle on osoitettu teknisen huollon kehittämisen kohdealue merkintä

5 Hankkeen kuvaus Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kokonaispinta ala on noin 15 hehtaaria, josta loppusijoitusalueen osuus on noin 12 hehtaaria ja lajittelulaitoksen ja varasto ja käsittelykenttien osuus noin 3 hehtaaria. Keskus sijoittuu Vinsanvuoren rinteeseen ja sen toteuttaminen edellyttää pintamaakerroksen poistamista ja kalliokiviaineksen louhintaa koko keskuksen alueella. Hanke koostuu useammista toiminnoista, joita ovat: Keskuksen alueen louhinta ja kiviaineksen murskaus Vastaanottoasema Lajittelulaitos Biojätteen käsittely Pilaantuneiden maa ainesten käsittely Tuhkan käsittely Loppusijoitusalue Liikennejärjestelyt Tukitoiminnot (mm. jäte ja hulevesien käsittely)

6 Esirakentaminen ja louhinta Keskusalueen louhiminen on tarkoitus tehdä kuudessa vaiheessa Louhintatöihin kuluva aika on noin kaksi kuukautta kussakin vaiheessa Louhittavan kiviaineksen määrä on n m 3 ktr Louhittu kalliokiviaines murskataan ja noin 10% murskeesta käytetään jätteenkäsittelykeskuksen rakennustöissä ja muu osa myydään maanrakentamiseen Louhinta ajoittuisi vuosille tai hankkeen elinkaaresta riippuen.

7 Vastaanotettavat materiaalit Vinsanvuoren jätteenkäsittelykeskuksessa on tarkoitus ottaa vastaan ja käsitellä kaupan ja teollisuuden jätettä, rakennus ja purkujätettä, toimistojätettä sekä asumisessa syntyvää tai laadultaan ja ominaisuuksiltaan siihen rinnastettavaa jätettä. Lisäksi keskuksessa otetaan vastaan ja käsitellään pilaantuneita maita, puhtaita ylijäämämaita sekä kierrätykseen ja muuhun hyötykäyttöön soveltuvaa jätettä kuten metallia ja puuta. Jätteenkäsittelykeskuksessa otetaan myös vastaan ja loppusijoitetaan energian tuotannossa muodostuvaa tuhkaa sekä purkutöissä muodostuvaa asbestijätettä. Ongelmajätteitä, sähkö ja elektroniikkaromua ja käsiteltyä kestopuuta ei oteta suunnitellusti vastaan. Muun jätteen mukana tulleet ei toivotut jakeet ja laitoksen toiminnasta mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet varastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan käsiteltäväksi ao. luvan omaavaan laitokseen.

8 Arvio lajittelulaitoksessa käsiteltävien jätteiden määrästä Materiaalivirrat Jätejae Yhdyskuntajäte, kotitalouksista Rakennus ja purkujäte Kauppa, kuivajae Teollisuus, kuivajae Yhteensä Käsittely enimmillään [t/a] Suurin varasto [t] Arvio loppusijoitettavien jätteiden määrästä Jätejae Hyödyntämiskelvoton jäte Seula alite Hyödyntämiskelvoton jäte Hyödyntämiskelvoton jäte Seula alite Tuhka Asbestijäte Maa ainekset Yhteensä Vinsanvuoren laitos Vinsanvuoren laitos Energian tuotanto Purkutyöt Syntypaikka Ruskon laitos Ruskon laitos Myllypuron siirtokuormausasema Vinsanvuoren laitos Määrä enimmillään [t/a]

9 Jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma Jätteen vastaanotto tapahtuu sisääntulon yhteydessä vastaanotto alueella, jossa materiaali punnitaan ja luokitellaan ja ohjataan käsittelyyn Yhdyskuntajätteen ja rakennus ja purkujätteen lajittelu tapahtuu lajittelulaitoksessa Ulkoalueilla on tuhkan väli varastointi, pilaantuneiden maa ainesten käsittely ja välivarastointi, kierrätys polttoaineen varastointi sekä biojätteen kompostointi

10 Yhdyskuntajätteen ja rakennus ja purkujätteen käsittely

11 Pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely Keskuksessa on tarkoitus käsitellä ja loppusijoittaa maksimissaan tonnia pilaantuneita maita vuodessa. Vastaan otetaan lievästi pilaantuneita maa aineksia sellaisenaan loppusijoitettavaksi että SAMASE raja arvot ylittäviä maa aineksia puhdistettavaksi. Käsiteltäväksi on tarkoitus ottaa öljyllä, raskasmetalleilla ja orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneita maita, ei kuitenkaan dioksiineilla, furaaneilla tai polyaromaattisilla hiilivety yhdisteillä pilaantuneita maita. Lievästi pilaantuneet maat välivarastoidaan asfaltoidulla käsittely ja varastokentällä ja käytetään tarpeen mukaan loppusijoitusalueen esipeittomateriaalina. Puhdistettavat maa ainekset käsitellään erilaisilla menetelmillä pilaantuneisuuden määrän ja laadun mukaan. Käsittelytapoja ovat siirrettävillä laitteistoilla suoritettavat terminen käsittely, märkäerottelu sekä bitumi tai sementtistabilointi. Käsittelytyön tekee ulkopuolinen urakoija omilla laitteillaan.

12 Loppusijoitus Loppusijoitusalueelle sijoitetaan hyötykäyttöön kelpaamatonta tavanomaista jätettä, lievästi pilaantuneita ja puhdistettuja maa aineksia, tuhkaa sekä asbestia. Loppusijoitettavan jätteen määräksi on arvioitu maksimissaan tonnia vuodessa. Loppusijoitettavan jätteen määrää riippuu keskukseen tuotavista jätemääristä ja jätteen kelvollisuudesta hyötykäyttöön. Loppusijoitusalueen täyttötilavuus on m 3 rtr. Jätetäytöt ovat louhitusta tasosta mitattuna metriä korkeat. Täyttöalueen suurimmaksi korkeudeksi on suunniteltu tasoa +168 m. Täyttötilavuuden on arvioitu riittävän 30 vuoden mitoitusajanjaksolle, mikäli keskukseen otetaan vastaan myös kotitalouksien jätteitä. Mikäli näin ei ole, on loppusijoitettavan jätteen määrä maksimissaan tonnia vuodessa ja mitoitusajanjakso kasvaa enimmillään 60 vuoteen.

13 Jätevesien käsittely Jätteenkäsittelykeskuksen kuivatus ja viemäröinti järjestetään siten, että laadultaan ja ominaisuuksiltaan erilaiset vedet voidaan kerätä ja käsitellä erillisinä jakeina. Hule ja jätevedet jaetaan puhtaisiin hulevesiin, laimeisiin hulevesiin sekä väkeviin jätevesiin. Keskusalueen ulkopuolella muodostuva puhdas pintavalunta ohjataan alueen ohitse. Puhtaat hulevedet eivät ole kosketuksissa jätteiden kanssa eivätkä ne vaadi käsittelyä. Puhtaat hulevedet johdetaan käsittelykeskusta ympäröiviin ojiin ja edelleen maastoon. Laimeat hulevedet kerätään tasausaltaaseen, jossa hulevesistä laskeutetaan epäpuhtauksia. Laimeita hulevesiä pyritään käyttämään jätetäytön kostuttamiseen, tuhkan ja murskatun maaaineksen pölyämisen estämiseen sekä tarvittaessa sammutusvetenä. Väkevät jätevedet kerätään tasausaltaaseen ja johdetaan rakennettavaa viemäriä myöten kunnan viemäriverkkoon.

14 Hankkeen elinkaari ja toiminnan vaiheistus Hankkeen elinkaareksi on suunniteltu vuoden pituista ajanjaksoa vastaanotettavan jätteen määrästä riippuen. Merkittävin tekijä elinkaaren määräytymisessä on kysymys kotitalouksien jätteiden vastaanottamisesta. Keskus on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain siten, että heti ensimmäisen loppusijoitusalueen valmistuttua ryhdyttäisiin ottamaan vastaan suoraan loppusijoitukseen kelpaavaa jätettä. Alkuvaihetta varten alueelle rakennettaisiin punnitusasema ja tilapäiset sosiaalitilat. Jätteen lajittelua tai käsittelyä ei alkuvaiheessa tehdä tilapäisellä kalustolla. Lajittelulaitos sekä käsittely ja varastokentät rakennetaan heti ensimmäisen loppusijoitusalueen jälkeen. Laitoksen ja kenttien rakentaminen kestää arviolta kuusi kuukautta. Uusia loppusijoitusalueen osia louhitaan ja otetaan käyttöön sitä mukaa kun edellinen osa alkaa täyttyä. Loppusijoitusalue suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin ja maisemoidaan metsittämällä sitä mukaa kun osa alueet saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa.