14, 11, Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL Helsinki

Transkriptio

1 Etelä-Suomen NH 14, 11, 2014 Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL Helsinki DNRO ESAVII Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kiimassuontie Forssa ESAVI/92/04.08/2011 Sekajätteen paalaus ja välivarastointi SEKAJÄTTEEN PAALAUS JA VÄLI VARASTOINTI Yleistä LHJ esittää lupahakemukseen lisättäväksi uutena toimintana sekajätteen paalausta ja käärintää sekä käärittyjen paalien varastointia tavanomaisen yhdyskuntajätteen kaatopaikan laajennusalueella tai muulla soveltuvalta alueella. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuessa voimaan , tarvitaan jätteiden toimittamiseksi tasaisesti jätevoimalaitoksiin tai muuhun hyödyntämiseen riittävää puskurikapasiteettia mm. kesäkauden j ätteiden syntyhuipun ja talvi kauden hyödyntämisen kulutushuippujen tasaamiseksi. Myös mm. voimalaitosten huottoseisokkien ajaksi tarvitaan riittävää puskurivarastoa. Käsiteltävä ja välivarastoitava jäte Käsiteltävä ja välivarastoitava jäte on sekalaista yhdyskuntajätettä, EWC Käsiteltävä jätemäärä on t/a. Kerralla varastoitavan paalatun jätteen enimmäismäärä on t. Laimi-Hämeen Jätehuolto Oy 1 Kiimassuontie 127, FORSSA 1 Y-tunnus vaihde (03) fax (03) etunimi.sukunimi4lhj.fi 1

2 2(5) Toiminta-alue Jätteen vastaanotto, varastointi ja paalaus toteutetaan tavanomaisen kaatopaikan laajennusa lueelta ta i vara stokentältä 2 (Liite T88). Tavanomaisen jätteen kaatopaikan laajennusalue Tavanomaisen kaatopaikan laajennusalueen pinta-ala on 2,0 ha. Laajennusalue on rakennettu kaatopaikkamääräysten mukaiselle kantavan pohjan kriteerit täyttävälle alueelle. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan laajennusatue täyttää VNp kaatopaikoista vaatimukset ja viranomainen on hyväksynyt ra kenteen. Viranomaisen päätös laajennusalueen ja sen rakentamista koskevan taadunvalvontaraportin hyväksymisestä (Nro YSO/38/2009, HAM Y ) liitteenä T110. Tavanomaisen jä tteen kaatopaikan salaojituksen keräämät suotovedet johdetaan viettoviemäriä pitkin pumppaamolle K1, josta ne johdetaan edelleen jä tevedenpuhdista molle. Varastokenttä 2 Varastokentän 2 pinta-ala on 1,4 ha. Alueelle on toppusijoitettu inerttiä tajitettua purkujätettä sekä maa- ja kiviainesta sekä uusiolasin valmistukseen ketpaamatonta lasijätettä. Täyttötilavuus tasa ukselle on ollut n m3, josta tasijätteen osuus n. 50 m3. Kenttä on päällystetty kulutusasfaltilta. Varastokenttä 2:n suunnitelmakuvat on esitetty liitteessä T90. Kentän kantavuus varmistetaan mittauksin ennen toiminnan aloittamista. Kantavuusmittaukset tullaan toteuttamaan pudotuspa inola itteetta ja tuloksia verra taan InfraRYL 2010 Osa 1 esitettyihin vaatimuksiin. Varastokentän 2 hulevedet johdetaan viettoviemäriä pitkin pumppaamolle K1 ja edelleen jätevedenpuhdistamolle.

3 3(5) Vastaanotto ja varastointi Paalaukseen ohjattava sekajäte vastaanotetaan tavanomaisen jä tteen kaatopaikan laajennusalueelle tai asfaltoidulle varastokentälle 2. Jätteet kipataan kentälle ja jätteelle tehdään pyöräkuormaajalla tai muulla koneella esilajittelu ennen paalausta. Tällöin paalattavasta jä tteestä poistetaan suurikokoiset kappaleet (EWC ) ja muu paalaukseen soveltumaton jätemateriaali, jotka toimitetaan muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Jä tettä ei ole tarkoitus esim. seuloa tai murskata ennen paalausta, vaan se siirretään suoraan paalauslaitteistoon. Jä te pyritään paalaamaan mahdollisimman pian vastaanoton jälkeen. Käsittelemättömän jätteen välivarastointiaika on enintään 30 pv. Käsittelemätön jäte peitetään aumamuovilla. Paalaus Paalatun jä tteen enimmäisvarastointiaika on yksi vuosi. Kerralla varastoitavan paalatun jätteen enimmäismäärä on t. Paalauksessa jätepaali kääritään verkkoon ja muoviin. Paalit sidotaan ensin verkolla, jota käytetään 4-8 kierrosta. Verkon päälle tulee vähintään kuusi kerrosta muovia. Verkkoon ja muoviin kääriminen pitää paalit koossa ja estää jä tteestä mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia (haju, pöly, haittaeläimet). Paalien tulee olla varastoinnin-, siirron- ja kuljetuksenkestäviä. Kestävyyden osalta kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa käytettävän muovin laatuun ja käärintäkertojen lukumäärään. Kokemuspohjaisesti tällaiset paalit ovat kestä neet muuttuma ttomina hyvin ainakin 2-3 vuoden ajan muualla Suomessa. Muovikalvon väriksi pyritään valitsemaan väri, joka houkuttelee lintuja mahdollisimman vähän. Paalien mitat voivat vaihdella, mutta ovat tyypillisesti esim. halkaisijaltaan 1-1,4 metriä ja korkeudeltaan 1-1,2 m. Paalit voidaan varastoida toistensa päälle pinottuina.

4 4(5) Paalauslaitteisto Paalatun jätteen kuljetus BAT Ympäristökuormitus Paalauslaitteisto on liikutelta va ja se koostuu syöttökuljettimesta tai syöttösuppilosta, paalauslaitteesta sekä käärintälaitteesta. Laitteet sijoitetaan ulkotilaan ja koteloidaan tarvittaessa. Paalaimena käytetään joko paatainta ja käärijää tai ns. pyöröpaalainta. Jä tt eet kuljetetaan asianmukaisella kuljetuskatustolla jätteenpolttolaitoksille, missä paalit puretaan ja syötetään jätevoimalaan. Polttoon toimitetaan ensin ne paalit, jotka ovat olleet varastossa kauimmin. Paalauksessa käytetään uusinta tekniikkaa ja laitteita. Varastokenttä 2 on rakennettu tiiviiksi ja tavanomaisen jä tteen kaatopaikan laajennusalueen pohjarakenteet on toteutettu voimassa olevien vaatimusten mukaisina. Hule- ja suotovedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Pölyhaittoja ennaltaehkäistään käsittelyä odottavan jä tteen peittämisellä sekä tarpeen vaatiessa vesisumutuksella. Ympäristö- ja laatujärjestelmään laaditaan toiminta ohjeet paalausta varten. Arvion mukaan paalauksessa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vuonna 2016 astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Jä tettä toimitetaan yhä enenevissä määrin polttoon. Välivarastointia tarvitaan jätteenpolttolaitosten seisokkien ja vuosihuoltojen aikana sekä tasaamaan jätevirtojen vaihteluita. Paalaus on ympäristön kannalta myönteinen varastointivaihtoehto. Paalaus ei aiheuta merkittävää ympäristökuormitusta. Keskeisimmät paalauksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat melu, pöly, haju, roskaa ntuminen ja ha itta eläinten esiintyminen. Vaikutukset ovat paikallisia ja niiden merkittävyys on suurin jätekeskuksen alueella. Ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan paalaamalla vastaanotettu jä te mahdollisimman nopeasti.

5 5(5) Paatauksen aiheuttama metun ei arvioida vaikuttava merkittävästi alueen yleiseen melutasoon. Paalausta ajoittuu arkipäiville klo Melumittauksia suoritetaan tarpeen vaatiessa. Pölyämistä voidaan ennalta ehkäistä peittämätlä jäte aumamuovilla sekä kostuttamalla jätettä vesisumutukselta. Hajuhaittojen arvioidaan vähenevän sekajätteen paalauksen ansiosta kaatopaikkatoiminnan aiheuttamiin hajuhaittoihin verrattuna. Paalauksen aiheuttamat hajuhaitat ovat satunnaisia. Paalauksessa jäte kääritään useaan verkko- ja muovikerrokseen, mikä estää haittaeläinten pääsyn jätteeseen. Jätekeskuksen alueella haittaeläinten torjuntaa tekee alihankkija. Yrityksen tarkastaja tekee tarkastuksia alueelta ja laatii kirjallisen raportin käynnistään. Tarkastaja käy läpi syöttipaikat ja uusii tarvittaessa syötit. Paatauksen myötä syöttipaikkoja lisätään alueella. Varastointiin liittyy tulipaloriski. Jätteen varastointi ja paalaus huomioidaan alueen valmiussuunnitelmassa. Tulipaloriski pyritään minimoimaan varastokasojen lämpötilaseurannalla. Lisäksi varastoalueelle järjestetään alkusammutuskatusto. Tarkkailu Varastoaluetta tarkkaillaan osana jätekeskuksen normaalia päivittäistä käyttötarkkailua. Varastoitavan, paalattavan ja polttoon toimitettavan jätteen määrästä pidetään kirjaa. Varastossa olevan jätteen lämpötiloja seurataan säännöllisesti tutipaloriskin minimoimiseksi. Sekajätteen paalaus ja varastointi ei vaikuta jätekeskuksen päästöja vaikutustarkkailuun. Vakuus Jätekeskuksen toiminnoille esitetty vakuus kattaa sekajätteen paalauksen ja varastoinnin vaikutukset.