Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma OSA 1, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja sen nykytila OSA 2, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen investoinnit Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Toimialajohtaja Petri Kouvo, puhelin Rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen, puhelin etunimi.sukunimi@hsy.fi

3 Esipuhe Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Vuonna 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on pääkaupunkiseudun ainoa kunnallinen jätteenkäsittelypaikka ja se tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. Pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestelyt muuttuivat oleellisesti vuonna 2014, kun toimintansa aloitti Vantaan Energia Oy:n Vantaalle Långmossebergeniin rakentama jätevoimala. Sekajätteen polton käynnistyminen on vähentänyt merkittävästi Ämmässuolle loppusijoitettavan jätteen määrää. Loppusijoitettava jäte on myös muuttunut vähemmän haitalliseksi. Yleissuunnitelmassa esitetyt hankkeet painottuvat HSY:n strategia 2020 päämäärien mukaisesti Ämmässuon alueen ympäristön tilan parantamiseen ja siihen, että HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaalija energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Tavoitteen on hyödyntää jäte materiaalina mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden 2015 aikana biojätteen käsittelyn energiatehokkuutta parannetaan. Käsittelymenetelmäksi on valittu nykyisen käytössä olevan kompostoinnin ohella mädätys, joka on kompostointia edullisempi ja ympäristölle ystävällisempi ratkaisu. Suunnitelmakauden aikana otetaan käyttöön ja tehostetaan myös muita jätteenkäsittelymenetelmiä. Tämän lisäksi selvitetään ja tarpeen mukaan käynnistetään yhteistyötä muiden jätehuollon parissa toimivien tai jätteenkäsittelykeskuksen toimintoa muutoin palvelevien yritysten kanssa. Suunnitelmakaudella kehittämistarpeita asettavat myös alueelle suunnitellut ekoteollisuuskeskustoiminnot (EKOMO). Suurelta osin toteutettavat ylläpito- ja kehittämisinvestoinnit liittyvät myös Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle asetettuihin kasvaviin ympäristönsuojelullisiin vaatimuksiin. Voimakas panostus ympäristövaikutusten hallintaan on välttämätöntä, sillä jätteenkäsittelykeskuksen mittakaava ja sijainti pääkaupunkiseudulla edellyttävät tehokkaita ympäristönsuojelutoimia. HSY:n hallitus hyväksyi kokouksessaan ( 117) jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelman talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä vuosittain erikseen vahvistettavan investointiohjelman perustaksi. Tällä yleissuunnitelmalla päivitetään aiemmin hyväksytty suunnitelma vastaamaan HSY:n strategiaa 2020 ja muuttunutta toimintaa. Yleissuunnitelman osassa 1 esitellään jätteenkäsittelykeskus, sen nykyiset toiminnot ja sen toimintaa ohjaavat tekijät. Yleissuunnitelman osassa 2 esitellään investoinnit, jotka noudattavat HSY:n hallituksen hyväksymän jätehuollon investointiohjelman korirakennetta. Investoinneissa on kaksi osakokonaisuutta: ympäristövaikutusten hallinta sekä alueiden ja toimintojen kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit. Yleissuunnitelma on laadittu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän asiantuntijoiden toimesta helmi toukokuussa Ramboll Finland Oy on osallistunut suunnitelman laadintaan.

4 Tiivistelmäsivu Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät: HSY ja Ramboll Finland Oy Päivämäärä: Nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma Tiivistelmä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Espoon Ämmässuolla sijaitseva vuonna 1987 käyttöönotettu jätteenkäsittelykeskus on pääkaupunkiseudun ainoa kunnallinen jätteenkäsittelypaikka. Jätteenkäsittelykeskus tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. HSY:llä on Ämmässuolla omistuksessa maata yhteensä noin 260 ha, josta jätteenkäsittelykeskuksen osuus on noin 150 ha. Muilta osin alueet ovat lähinnä suojaviheralueita. Jätteenkäsittelytoiminta on otettu huomioon maakuntakaavoituksessa ja Espoon sekä Kirkkonummen asemakaavoissa ja muissa maankäytön suunnitelmissa. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailu koskee mm. vesiä, ilman laatua ja melua. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetaan ja käsitellään noin tonnia erilaisia jätteitä. Ämmässuolla otettiin käyttöön laajennusalue vuonna 2007, kun vanhan kaatopaikan käytöstä jouduttiin luopumaan. Vanhan kaatopaikan pinta-ala on noin 53 ha ja sille on sijoitettu noin 11 milj. tonnia jätettä. Laajennusalueen kokonaispinta-ala on noin 84 ha. Biojäte käsitellään tällä hetkellä kompostointilaitoksessa ja vaaralliset maa-ainekset kyseiseen toimintaan varatussa pima-hallissa. Lisäksi jätteitä käsitellään ja jalostetaan useilla kenttäalueilla ja maa-aineksia käytetään vanhan kaatopaikan muotoiluun. Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet johdetaan HSY:n viemäriverkkoon. Kaatopaikoilla syntyvä kaasu kerätään ja hyödynnetään HSY:n kaasuvoimalassa. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttui voimakkaasti, kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimala otettiin käyttöön vuonna Suurin osa aiemmin loppusijoitetusta jätteestä ohjautuu nykyisin polttoon. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen pääpaino on siirtymässä jätteen loppusijoittamisesta sen jalostamiseen. Ämmässuolla aloitettiin sekajätteen paalaus ja välivarastointi ennen jätevoimalan käynnistymistä vuonna Paalausta ja välivarastointia jatketaan tarvittaessa voimalan vuosihuoltojen ja muiden seisokkien aikana. Jätevoimalan kuonien ja tuhkien käsittely aloitettiin vuonna 2014 tätä tarkoitusta varten rakennetuilla kuonien ja tuhkien esikäsittely- ja loppusijoitusalueilla. Biojätteiden käsittelyä on aiempina vuosina kehitetty alueella voimakkaasti. Nykyiset kompostointilaitokset on saneerattu ja niiden hajukaasujen käsittely on uudistettu vuosien aikana. Suunnitelmakauden aikana biojätteen käsittelyä kehitetään ja käsittelykapasiteettia kasvatetaan rakentamalla nykyistä kompostointia täydentävä biokaasulaitos, joka valmistuu vuonna Biojätteen käsittely biokaasulaitoksessa perustuu ns. osavirtamädätykseen, jossa vastaanotettu biojäte jaetaan ominaisuuksiensa perusteella joko mädätykseen tai kompostointiin. Biokaasun hyödyntämisratkaisut valmistuvat vuoden 2016 aikana. Koko suunnitelmakauden aikana kehitetään lisäksi kompostin jälkikäsittelyä, lietteiden käsittelyä ja multatuotteiden valmistusta. Toiminnan muutosten johdosta jätteenkäsittelykeskuksessa toteutetaan myös muita käsittelypalvelulähtöisiä hankkeita. Kaatopaikan laajennusalueelle rakennetaan jätteiden loppusijoitusalueita ja käsittelykenttiä sekä lisätään maamassojen ja rakennusjätteiden käsittelykapasiteettia. Hyötykäyttöalueille varaudutaan toteuttamaan jätteiden käsittelylaitoksia tai -laitteita laajentamalla käsittelykenttiä. Ohjelmakauden merkittävimmät ympäristövaikutusten hallintaan liittyvät investoinnit koskevat Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyyttä sekä kaatopaikkojen pintojen viimeistelyrakenteita. Lisäksi kaatopaikkakaasun keräykseen ja hyödyntämiseen liittyviä investointeja toteutetaan kaasun aiheuttamien hajuhaittojen ja räjähdysvaaran estämiseksi. Lisäksi kehitetään ja rakennetaan sekä ylläpidetään alueen infraa ja energiainvestointeja ja hankitaan käsittelypalvelujen koneita ja laitteita. Käsittelypalvelulähtöisten investointien kokonaismäärä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on ohjelmakaudella yhteensä n. 40,3 milj. euroa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, PL 100, HSY, puhelin , faksi

5 Sisällys OSA 1 ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS JA SEN NYKYTILA Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti ja lupatilanne Sijainti ja maanomistus Kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Rakennusoikeudet Suojavihervyöhykkeet Lupatilanne Vuorovaikutus ympäristön asukkaiden kanssa Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ja rakenteet Jätteiden vastaanotto Vaakatoiminnot Sortti-asema Jätteiden käsittely Ulkokentillä tapahtuvat jätteiden käsittelytoiminnat (jalostaminen) Voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisten maiden käsittely Biojätteen käsittely Ämmässuon laajennusalue Uudet käsittelypalvelut Kaatopaikkojen jälkihoito ja ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Vesien keräys ja johtaminen Viimeistelyrakenteet Ympäristön tila ja sen tarkkailua palvelevat toiminnot Alueinfra, sen ylläpito ja kehittäminen Tiejärjestelyt Sähköverkko Aluelämpöverkko Tietoverkot Valvonta- ja automaatiojärjestelmät... 37

6 2.4.6 Turvallisuusjärjestelmät Toimisto- ja sosiaalitilat Toiminnassa odotettavissa olevat muutokset Lainsäädännön muutokset Pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämistä koskevat ratkaisut Muutosten vaikutus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan Ekomo Jätemääräennusteet...42 OSA 2 ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN INVESTOINNIT Ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Vanha kaatopaikka Kaatopaikka Kaasuvoimala Vesien keräys ja johtaminen Tasausallas TAL Muut vesihuollon täydennystyöt Viimeistelyrakenteet Vanha kaatopaikka Kaatopaikka Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Biojätteen käsittely ja biokaasun hyödyntäminen Biokaasulaitos ja siihen liittyvät toiminnot Kompostointilaitos ja vanha kompostointilaitos Biojätteen käsittelyyn liittyvät kentät Ämmässuon laajennusalue Huoltokanaali Muut laajennusalueen rakennustyöt Infran kehittäminen ja ylläpito Tiejärjestelyt Varasto- ja korjaamorakennus Hyötykäyttökentät ja muut kenttärakenteet Muut infrastruktuurin liittyvät rakenteet Käsittelypalvelujen koneet ja laitteet...54

7 5.4.1 Rakennusjätteen lajittelu ja hyödyntäminen Tuhkan varastointi ja esikäsittely Energiainvestoinnit Tuulivoima Muut energiainvestoinnit Yleissuunnitelman toteuttamiseen liittyvät riskit Jätemääräennusteet Lainsäädäntö ja lupa-asiat Tekniset ratkaisut ja ympäristövaikutukset Katsaus tulevaan Yhteenveto investoinneista... 61

8

9 11 OSA 1 ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELY- KESKUS JA SEN NYKYTILA 1 Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti ja lupatilanne 1.1 Sijainti ja maanomistus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus (kuva 1.1) sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Alueelle liikennöidään pohjoispuolella olevalta Turunväylältä Histan liittymän kautta Nupurintietä pitkin. HSY:llä on Ämmässuolla omistuksessa maata yhteensä noin 258 hehtaaria (kuva 1.2), josta jätteenkäsittelytoimintojen aluetta noin 150 hehtaaria. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjois- ja itäpuolella maata on Espoo kaupungin omistuksessa ja länsipuolella Helsingin kaupungin omistuksessa. Osa jätteenkäsittelykeskusta ympäröivistä maista on yksityisessä omistuksessa. HSY:n tavoitteena on hankkia omistukseensa asemakaavoissa jätteenkäsittelylle ja sitä tukeville toiminnoille varatut alueet sekä suojavihervyöhykkeiksi osoitetut yksityisten maanomistajien alueet. Espoon puolella lähin asutus sijaitsee Kolmperässä noin 700 m etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen rajalta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella lähin asutus on Laitamaalla noin 500 m etäisyydellä luoteessa. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Histan alue on jätteenkäsittelykeskuksen koillispuolella, noin 2,0 km etäisyydellä. Kuva 1.1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus (kuva Hannu Vallas / Lentokuva Vallas Oy / kesäkuu 2014)

10 Kaavoitus Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavan ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavan jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EKalueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EKalueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EKaluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi Asemakaavat Ämmässuon asemakaava on vahvistettu (kuva 1.2). Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 280 ha. Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan (kuva 1.2). Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Asemakaavoituksen viimeaikaisia tavoitteita on ollut muuttaa Ämmässuon tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle. Tieyhteyden mahdollistava asemakaava (Kulmakorpi I) on valmisteilla (kaavaehdotus ollut nähtävillä , espoo.fi / ).

11 13 Kuva 1.2. Ämmässuon asemakaavojen yhdistelmä ja HSY:n omistamat alueet (lähde FCG). 1.3 Rakennusoikeudet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen rakennusoikeudet on esitetty kaava-alueittain ja kiinteistöittäin kuvassa 1.2. Kunkin kiinteistön osalta on esitetty kaava-alueeseen sisältyvä myönnetty, käytetty ja jäljellä oleva rakennusoikeus. Kaatopaikkatoimintaan varatuilla alueilla (vaaleanpunainen alue): myönnetty k-m 2 käytetty k-m 2 jäljellä oleva k-m 2 Pääosa käyttämättömästä rakennusoikeudesta on kaatopaikan laajennusalueen Kirkkonummen puoleisella osalla, jolla rakennusoikeutta edellyttävien kiinteiden rakennelmien rakentamistarve on vähäistä. Laajennusalueen Espoon puoleisella osalla (kiinteistö 1:428) rakennusoikeutta oli jäljellä vain 537 k-m 2, mikä ei salli merkittävää rakentamista ko. tontilla ilman lisärakennusoikeuden hankintaa nykyistä asemakaavaa muuttamalla. Kiinteistöllä 1:428 sijaitsevat vanhan kaatopaikan lisäksi kaatopaikan laajennusalueen itäosat ja kaasunkäsittelyn sekä vesienkäsittelyn alueet.

12 14 Jätteenkäsittelykeskuksen lounaisosassa sijaitsevalla ET-1 alueella (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue) rakennusoikeutta on k-m 2. Alueella sijaitsevat kaatopaikan laajennusalueen vesienkeräysjärjestelyt. Jätteenkäsittelykeskuksen luoteisosassa sijaitsevalla ET-2 alueella (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue) rakennusoikeutta on k-m 2. Alueella sijaitsevat kaatopaikan laajennusalueen pohjoispuoleiset hyötykäyttökentät. Jätteenkäsittelykeskuksen itäosassa sijaitsevalla ET-2 alueella rakennusoikeutta on seuraavasti (tummanpunainen alue): myönnetty k-m 2 käytetty k-m 2 jäljellä oleva k-m 2 Alueella sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottoalue, sortti-asema, toimistorakennukset, kompostointilaitokset hyötykäyttökenttineen ja pilaantuneiden maiden käsittelylaitos. Alueelle ollaan rakentamassa mm. mädätyslaitosta. Alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta runsaasti jäljellä, joka riittää tarvittavaan lisärakentamiseen. 1.4 Suojavihervyöhykkeet Kappaleessa 1.2 mainittu Ämmässuon alueen asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille osoitettu suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR, ks. kappale 1.2.) muodostaa yhtenäisen alueen jätteenkäsittelykeskuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Itäpuolelle ei ole osoitettu suojaviheraluetta, koska jätteenkäsittelykeskus rajautuu Kulmakorven yhdyskuntateknisiin alueisiin. Suojavihervyöhykkeen alueet ovat Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, HSY:n ja neljän yksityisen henkilön omistuksessa. Bockträsketin vesialue vesijättömaineen on yhteistä vesialuetta. Suojavihervyöhykkeen kokonaispinta-ala on noin 153 hehtaaria. Asemakaavojen mukaiselle suojavihervyöhykkeelle on laadittu hoitosuunnitelma (Suojavihervyöhykkeen hoitosuunnitelma, Sito Oy, ). Suojavihervyöhykkeille voidaan Kirkkonummen asemakaavan mukaan rakentaa asutuksen suojaksi maisemaan sopeutuvia meluvalleja. 1.5 Lupatilanne Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 2.1, Etelä- Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2.2 sekä Hallintooikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 2.3.

13 15 Taulukko 2.1. Jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Taulukko 2.2. Jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Taulukko 2.3. Jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. 1.6 Vuorovaikutus ympäristön asukkaiden kanssa Ämmässuon alueen sidosryhmille järjestetään tapaamisia, joissa tiedotetaan Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista ja saadaan palautetta toiminnasta. Vuosittain järjestetään useita tapaamisia ympäristöasioiden sidosryhmälle. Lisäksi lähiseudun asukkaille järjestetään jätteenkäsittelykeskuksessa mm. Avoimet ovet -tapahtumia.

14 16 2 Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ja rakenteet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa työskentelee noin 40 henkilöä. Lisäksi alueella on urakoitsijoiden palveluksessa olevia henkilöitä, joiden määrä vaihtelee mm. vuodenajasta riippuen. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot voidaan jaotella seuraavasti: Jätteiden vastaanottotoiminnot o o vaaka-asema Sortti-asema Jätteiden käsittely o o o o o ulkokentillä tapahtuvat jätteenkäsittelytoiminnot (jätteiden jalostaminen) pilaantuneiden ja vaarallisten maiden käsittely (pima-halli) biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen kaatopaikkatoiminnot (jätteen loppusijoittaminen), kaatopaikka, vanha kaatopaikka ja tuhkan loppusijoitusalue sekä niihin liittyvät rakenteet ja alueet uudet laitosmaiset jätteiden käsittelytoiminnot (LATE ja tuhkien esikäsittely) sekä niiden ylläpito- ja kehittäminen Kaatopaikkojen jälkihoito ja ympäristövaikutusten hallinta o o o o kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen vesien hallinta viimeistelyrakentaminen ympäristön tarkkailua palvelevat toiminnot Alueinfra, sen ylläpito ja kehittäminen Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen sijoittuminen alueella on esitetty kuvassa 2.1.

15 17 Kuva 2.1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen sijoittuminen. 2.1 Jätteiden vastaanotto Vaakatoiminnot Kaikki jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tuleva ja sieltä poistuva kuorma-autoliikenne ohjataan alueen pohjoisosassa olevan vaaka-aseman kautta.

16 18 Ämmässuolla otettiin vuonna 2011 käyttöön kulunvalvontajärjestelmä, jossa jokainen alueelle pyrkivä ajoneuvo tunnistetaan ja dokumentoidaan. Tunnistuksen perusteella kulkuluvalliset ajoneuvot päästetään alueelle, mutta luvattomien ajoneuvojen pääsy alueelle estetään. Vaakatoimintojen ensisijaisena tarkoituksena on kontrolloida ja kirjata alueelle tulevien ja sieltä poistuvien kuormien laatu- määrä ja asiakastiedot. Jätteenkäsittelymaksut määräytyvät tonniperusteisina. Vaakajärjestelmä tuottaa tarvittavan laskutusaineiston. Vaakahenkilökunta ohjaa auton jätelajiin mukaiseen purkupaikkaan. Alueelle tulleet jätekuormat näkyvät välittömästi vaakajärjestelmässä. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimivilla HSY:n kuormantarkastajilla on jätteenkäsittelykeskuksen langattoman tietoverkon ja kannettavien päätelaitteidensa välityksellä tosiaikainen tieto siitä, mitä jätekuormia ja minne on kulloinkin tulossa. Jätteen purun yhteydessä tehtävällä kuormantarkastuksella varmistetaan jätteen soveltuvuus käsittelyyn. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jätteen tuoja maksaa tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuormista tehdään aina ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta jätekuorma oli lähtöisin. Vuonna 2014 Ämmässuolle otettiin vastaan noin kuormaa. Jätteiden lisäksi kaatopaikka-alueille tuli niiden rakentamisessa ja sulkemisessa käytettäviä maa-aineksia ja vastaavia materiaaleja Sortti-asema HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet nk. Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Sortti-asemille voi tuoda hyötyjätteitä, vaarallisia jätteitä ja sekajätteitä henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä. Jätteen hyötykäytön edistämiseksi ja ympäristösyistä vastaanotetaan tietyt puhtaat hyötyjäte-erät ja kotitalouksien vaaralliset jätteet maksutta. Osa hyötyjätteistä, kuten puu- ja risukuormat, otetaan vastaa alennetulla hinnalla. Maksullisia jäte-eriä Sortti-asemalla ovat sekajäte, energiajäte ja laittelemattomat hyötyjätekuormat. Ämmässuon Sortti-asema palvelee lähinnä Espoon ja Kirkkonummen alueita. Se sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen pohjoisosassa alueen tuloportin läheisyydessä. Jätteen pientuojien liikenne on erotettu vaaka-alueelle menevästä kuorma-autoliikenteestä kiertoliittymällä. Yksityisten pienkuormien ja ammattimaisen kuorma-autoliikenteen mahdollisimman varhainen erottaminen on tehnyt alueen sisäisen liikenteen sujuvammaksi. Samalla on parantunut palveluja harvemmin käyttävien yksityisten jätteen tuojien asioimisen turvallisuus. Vuonna 2014 Ämmässuon Sortti-asemalla kävi noin asiakasta. Jätteitä otettiin vastaan noin tonnia. Suurimmat yksittäiset jätelajit, joita Sortti-asemille toimitettiin, olivat sekajäte, puujäte, risut, metallijäte ja puutarhajäte.

17 19 Sortti-asemalla otettiin käyttöön Roll Pack -puristin syksyllä Puristimella tiivistetään jätelavoilla olevaa jätettä ja tehostetaan siten kuljetuslogistiikkaa. Asemalle toimitetut sekajätteet viedään jätevoimalaan, puutarhajäte menee käsiteltäväksi kompostointilaitokseen ja risut murskataan kompostin tukiaineeksi. Muut asemalla vastaanotetut jätelajit toimitetaan sopimuspohjaisesti HSY:n ulkopuoliseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. 2.2 Jätteiden käsittely Ulkokentillä tapahtuvat jätteiden käsittelytoiminnat (jalostaminen) Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä noin 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Tällä hetkellä jätteenkäsittelykeskuksessa käsitellään ja välivarastoidaan jätteitä kenttäalueilla seuraavasti: Maa- ja kiviaineksen käsittely Puujätteen haketus ja välivarastointi Kyllästetyn puujätteen välivarastointi Biojätekompostin jälkikypsytys ym. kompostointi ja mullan valmistus Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen käsittely Lasin välivarastointi Sekajätteen paalaus ja välivarastointi Kuonan varastointi ja käsittely Tuhkan varastointi ja esikäsittely ennen loppusijoitusta Kiviainespohjaisten lietteiden käsittely Multatuotteiden jalostus ja välivarastointi Rakennusjätteen lajittelu ja jalostus Vuonna 2015 jätteenkäsittelykeskuksen alueella on käytössä jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin seuraavat kenttäalueet: kompostointilaitosten pohjoispuoleiset kenttäalueet, noin 5,7 ha kompostointilaitosten eteläpuoleiset kenttäalueet, noin 5,5 ha kompostointilaitosten eteläpuoleisten kenttäalueiden laajennus, 1. toteutusvaihe 1,9 ha multatuotekenttä ja 2. toteutusvaihe 4,0 ha multatuotekenttä kaatopaikan laajennusalueen pohjoispuoleiset kenttäalueet, noin 4,1 ha kaatopaikan laajennusalueella sijaitsevat kenttäalueet, yhteensä n.8,0 ha. Kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon.

18 20 Kenttäalueita käytetään siten, ettei toimintoja sidota tapahtuvaksi tietyillä kentillä, vaan kenttiä käytetään kulloisenkin tilanteen mukaan eri materiaalien käsittelyyn ja välivarastointiin. Käytön edellytyksenä on, että kentän rakenteet täyttävät toiminnalle asetetut vaatimukset ja kentän valumavedet käsitellään hallitusti. Maa- ja kiviaines Maa- ja kiviaineksen käsittelyyn hyötykäyttökentille otetaan vastaan: Jätettä sisältäviä maita eli sellaisia ylijäämämaita, jotka sisältävät betonikappaleita ja isoja kiviä sekä epäpuhtauksina jätemateriaaleja (muovia ym.). Puhtaita maa- ja kiviainesmassoja. Ympäristöluvan mukaisesti kenttäalueilla saa vastaanottaa, murskata ja seuloa tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia, jätettä sisältäviä maa- ja kiviainesjätteitä, joiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen ylempien ohjearvojen, t/a ja syntypaikkalajiteltua rakennusjätettä t/a. Jätettä sisältävää maata vastaanotettiin vuonna 2014 noin t sekä betoni- ja muuta rakennusjätettä noin t. Jätettä sisältävistä maista erotellaan jätteet seulomalla. Betonikappaleet ja isot kivet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen magneettierottimella. Puhtaat maa- ja kiviainesmassat seulotaan. Seulonta ja murskaus suoritetaan siirrettävällä kalustolla alan urakoitsijan toimesta. Murskausta tehdään joitakin kertoja vuodessa. Seulonta- ja murskauslaitteisto ja -tekniikka vaihtelevat urakoitsijakohtaisesti. Käsittelyn melu- ja pölyhaittoja estetään koteloinneilla ja tarvittaessa kastelulla (vesisumutus). Varastokasoja kastellaan myös tarvittaessa. Kenttäalueen pintavaluntavedet ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. Erotettu rautametalli ohjataan hyötykäyttöön. Seulottu maa ja murske käytetään vanhan kaatopaikan muotoilussa ja esipeittokerroksen rakentamisessa. Betonimursketta käytetään kaatopaikan rakenteissa, mm. laajennusalueen kallioseinämien suojauksessa salaojituskerroksena ja vanhan kaatopaikan tierakenteissa. Jätemateriaalit sijoitetaan uudelle kaatopaikalle. Puhdas puujäte Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa valmistettua puuhaketta käytetään Ämmässuon omassa toiminnassa kompostoinnin tukiaineena tai toimitetaan ulkopuoliseen hyödyntämiseen polttoaineena. Puujätettä saa varastoida ja hakettaa kompostointikentillä ympäristöluvan mukaisesti t/a. Em. määrään sisältyvät sekä murskausta odottava puujäte että murskattu puujäte. Vuonna 2014 puuta käsiteltiin Ämmässuolla noin t. Käsiteltävä puujäte varastoidaan kenttäalueella. Puujätteestä erotetaan ennen haketusta silmämääräisen tarkastelun perusteella haketukseen ja hyötykäyttöön soveltumaton materiaali, joka toimitetaan joko hyötykäyttöön (metallit ym.) tai kaatopaikan laajennusalueelle. Materiaali nostetaan työkoneella hakettimelle.

19 21 Hake varastoidaan kasoissa kenttäalueella. Kyllästetty puujäte Jätteenkäsittelykeskuksen kenttäalueilla vastaanotetaan ja välivarastoidaan kyllästettyä puujätettä ympäristöluvan mukaisesti enintään t/a. Välivarastoinnista puujäte ohjataan asianmukaisen luvan omaavaan käsittelylaitokseen. Välivarastointi tapahtuu siirtolavoilla. Suuremmat erät välivarastoidaan kasoissa. Tarvittaessa pitkä puutavara katkotaan lyhyemmäksi siten, että se sopii jatkokuljetusvälineisiin. Muuta kyllästetyn puujätteen esikäsittelyä ei harjoiteta. Vuonna 2014 painekyllästettyä puuta vastaanotettiin noin t. Kompostit ja mullan valmistus Kompostointilaitosten eteläpuolella on kompostointikenttiä noin 5,5 hehtaaria ja pohjoispuolella 4,5 hehtaaria. Kesällä 2010 tehtyjen korjaustöiden jälkeen kentät on kauttaaltaan pinnoitettu tiiviillä asfaltilla. Lisäksi kenttien eteläpuolella on v valmistunut noin 1,9 ha multatuotekenttä ja sen vuonna 2014 valmistunut 4,0 ha laajennusosa. Kenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä. Kentillä käsitellään materiaaleja seuraavasti: jälkikypsytetään biojätteen käsittelyssä syntyviä tuotteita välivarastoidaan mm. puutarha- ja puistojätettä, risuja ja kantoja, kuori- ja haketetaan karkeaa kasviperäistä jätettä ympäristöluvan mukaisesti enintään t/a kompostoidaan viherjätettä valmistetaan maa-aineksista ja biojäte kompostista multatuotetta, ympäristöluvan mukaisesti enintään t/a ja varastoidaan multaa. Ympäristöluvan mukaan alueella voidaan kompostoida myös muita kompostointiin soveltuvia massoja (esim. metsäteollisuuden kuitulietteet t/a). Kompostointikentillä on tilaa noin komposti-m 3 aumaukseen. Asfaltti-, betoni- ja tiilijäte Asfalttijätettä syntyy maa- ja tierakentamisessa vanhoja asfalttirakenteita purettaessa. Betoni- ja tiilijäte on peräisin talonrakennuksen uudis- ja korjausrakentamisesta. Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittelyn vaiheet ovat vastaanotto, käsittely ja -lajittelu, murskaus, magneettierotus ja seulonta. Käsittelyä tehdään joitakin kertoja vuodessa. Käsittely suoritetaan siirrettävällä kalustolla alalla toimivan urakoitsijan toimesta. Mursketta käytetään vanhan kaatopaikan esipeitossa ja muotoilussa sekä laajennusalueen kaatopaikan peitemaana ja kaatopaikkarakenteissa. Betoniraudat ohjataan hyötykäyttöön. Esikäsittelyssä erotetut jätemateriaalit sijoitetaan laajennusalueen kaatopaikalle. Ympäristöluvan mukaan asfaltti-, betoni- ja tiilijätteitä voidaan käsitellä enintään t/a.

20 22 Sekajätteen paalaus ja välivarastointi HSY aloitti sekajätteen paalauksen ja välivarastoinnin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella vuonna 2013, eli jo ennen jätevoimalan valmistumista paalaamalla tonnia kotitaloudesta erilliskerättyä sekajätettä. Muoviin käärityt jätepaalit varastoitiin laajennusalueelle S2 alueen eteläpuolella olevalle tiiviille asfaltoidulle kentälle kahdeksaan erikokoiseen varastoaumaan, joiden mitoituksessa on otettu huomioon liikennealueet ja palontorjuntaa varten tarvittavat käytävät. Aumoihin paalit varastoitiin viiteen kerrokseen, joista paaleja on toimitettu vuodesta 2014 jätevoimalaan poltettavaksi. Jatkossa paalattavan jätteen määrä riippuu jätevoimalan tarpeista. Ympäristöluvan mukaan kaatopaikan laajennusalueella saa vastaanottaa, murskata, seuloa ja paalata sekajätettä ja energiajätettä enintään t/a; ja varastoida paalattua sekajätettä ja energiajätettä t/a. Sekajätteen välivarastointia tarvitaan myöhemminkin jätevoimalan voimalan seisokkien ja vuosihuoltojen aikana sekä tasaamaan jätevirtojen vaihteluita. Samalla poistetaan jätevoimalan pitemmistä seisokeista aiheutuva biohajoavaa jätettä sisältävän sekajätteen loppusijoitustarve kaatopaikalle. Myöhemmin polttoon ohjattavat sekajäte-erät joko paalataan tai varastoidaan kaatopaikan S1 lakialueella loppusijoitetusta jätteestä erotettuna sekä tiivistetään ja murskataan jyräämällä ja peitetään varastoinnin ajaksi siten, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä hajuhaittoja. Hajuhaittojen torjumiseksi välivarastoitava jäte peitetään esimerkiksi hakkeella tai kompostilla. Sekajätteen välivarasto puretaan varastointia seuraavien talvikuukausien aikana. Ympäristöluvan mukaan kaatopaikan laajennusalueella saa välivarastoida esilajiteltua, paalaamatonta poltettavaa jätettä kerrallaan enintään t. Jätteen välivarastointitoiminnasta kaatopaikan S1 lakialueella laaditaan vuonna 2015 yksityiskohtainen ympäristöviranomaisille toimitettava suunnitelma, jossa esitetään jätteen välivarastointi, poiskaivuja jatkokäsittely sekä haittojen torjunta ja niiden seuranta. Kuonan vastaanotto ja käsittely Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin Kuonaa vastaanotettiin noin tonnia vuonna Vastaanotetusta kuonasta on toimitettu viranomaisille ympäristöluvan edellyttämä perusmäärittely Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja käsitellään tonnin erissä. Kuonan käsittelyssä on meneillään koevaihe, jossa kokeillaan erilaisia käsittelytapoja. Lopullisesta käsittelytavasta päätetään viimeistään vuoden 2016 alussa. Vastaanotettua raakakuonaa käsiteltiin yhteensä noin tonnia. Kuonasta eroteltiin magneettista metallia noin tonnia ja ei-magneettista metallia noin tonnia. Jäljelle jäi noin tonnia mineraaliainesta. Magneettinen metalli myytiin kotimaisille metallinkierrättäjille, jotka jalostavat siitä uusioraaka-aineita. Myös karkearakeinen (12 50 mm) ei-magneettinen metalli (301 tonnia) myytiin kotimaisille toimijoille jatkojalostettavaksi. Pienirakeisempaa (2-12 mm) ei-magneettista metallia toimitettiin Hollantiin jatkojalostukseen tonnia. Ei-magneettisesta metallista erotellaan jalostusprosessissa alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seuloutuvat eri raekokoihin, joilla voidaan korvata neitseellisiä maa-aineksia. Alustavien laboratorioanalyysien mukaan mineraaliainekset täyttävät tavanomaisen jätteen kriteerit eli niitä voidaan hyödyntää kaatopaikan rakenteissa kalvon alapuolisissa osissa. Eri

21 23 raekoot ovat tällä hetkellä varastossa odottamassa lopullisia laboratorioanalyysejä, joiden perusteella päätetään niiden hyödyntämiskohteista ympäristöluvan lupamääräysten mukaan. Kiviainespohjaisten lietteiden käsittely Kiviainespohjaisia lietteitä (kallioporausjäte) sekä HSY:n omassa toiminnassa syntyviä lietteitä (mm. tasausaltaiden pesuvedet) varten on rakennettu vuonna 2013 hulevesialtaan HVA3 linjaan 1 (HVA3-LO1) lasketukseen ja suodatukseen perustuva koerakenne, joka koostuu kahdesta poikkisuun-taisesta suodatinpenkereestä ja pituussuuntaisesta linjan keskellä olevasta salaojituspenkereestä. Em. penkereet jakavat ko. koerakenteen sen pituussuunnassa kolmeen suunnilleen yhtä suureen lokeromai-seen osaan (purkualueet 1 ja 2, laskeutusalue sekä purkualue 3 / selkeytysalue). Jos käsittelytoiminta HVA3:n koerakenteessa osoittautuu toimivaksi ratkaisuksi, otetaan ko. allaslokero pysyvästi ensisijaiseksi kiviainespohjaisten lietteiden käsittelyjärjestelmäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisten maiden käsittely Maan puhdistamisen vähimmäistavoitteena on tuottaa maata, joka on kelpoista sijoitettavaksi jätteenkäsittelykeskuksen vanhalle kaatopaikalle tai kaatopaikan laajennusalueelle. Ympäristöluvan mukaisesti pilaantuneita maa-aineksia käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa enintään t/a, joista yhteensä enintään tonnia saa olla vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä. Maiden pääasiallinen käsittelymenetelmä on mikrobiologinen käsittely hapellisissa olosuhteissa eli kompostointi. Käsittelyä tehostetaan tarvittaessa huokosilmakäsittelyllä. Käsiteltävät maat Käsittelyyn tulevat maamassat ovat pääosin peräisin vanhoilta pilaantuneilta maa-alueilta, mutta käsiteltäväksi tulee myös öljy-, kuljetus-, yms. onnettomuuksissa syntyneitä pilaantuneita maita. Maat ovat peräisin lähinnä HSY:n alueen kunnista. Pilaantuneiden maiden varastointikapasiteetti (käsittelyä odottavat, käsiteltävät ja käsitellyt) on sama kuin laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti, eli t. Perusteluna tälle on pilaantuneiden maiden käsittelyn mahdollinen kesto yli vuoden, jolloin aikaisempina vuosina tulleet käsittelyssä olevat maat joudutaan laskemaan mukaan tarkasteluvuoden varastointikapasiteettiin. Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksessa voidaan käsitellä ympäristöluvan mukaisesti myös pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnassa syntyviä jätteitä, kuten hiekan- ja öljynerottimien pohjalietteitä ja ilmanpuhdistimien biosuodatinmateriaalia. Laitoksessa käsitellään myös pieniä liete-eriä, jotka sopivat pitoisuuksiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käsittelylaitoksen prosesseissa käsiteltäviksi. Näitä ovat esim. hiekan- ja öljynerottimien pohjalietteet. Rakenteet ja käsittely Pilaantuneiden maiden käsittelykenttä sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Käsittely toteutetaan asfalttikentällä kevytrakenteisissa hallissa (PIMA-halli). Ulkopuoleisten puhtaiden vesien pääsy käsittelykentälle estetään ojituksilla ja muilla järjestelyillä.

22 24 PIMA-halliin on rakennettu tarvittavat viemäröinnit sekä hiekan- ja öljynerotin PIMA-hallin pohjoispäähän. Vastaanottoalue sijaitsee PIMA-hallin vieressä. PIMA-halli on varustettu ilmanvaihtojärjestelmällä, jossa on otettu huomioon VOC-maiden käsittelystä aiheutuvat tarpeet. Maamassat vastaanotetaan joko vastaanottoalueelle tai suoraan PIMA-halliin. Käsittelyä odottavia pilaantuneita maita on varauduttu välivarastoimaan PIMA-hallin läheisillä kenttäalueilla pressuilla peitettyinä. Välivarastointikentän pintavaluntavedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmät valitaan tapauskohtaisesti. Mikrobiologinen hajotus käsittelymenetelmineen soveltuu parhaiten biohajoavien hiilivety-yhdisteiden, kuten erilaisten öljyjen ja polttoaineiden, kreosootin ja PAH-yhdisteiden, kloorifenolien, glykolien sekä TBT:n ja muiden organotinojen käsittelyyn. Vastaanotettavat, välivarastoitavat ja käsiteltävät maat voivat sisältää myös muita haitta-aineita (esim. metalleja, syanidia, PCB-yhdisteitä jne.) kuin kompostoimalla ja/tai huokosilmakäsittelyllä varsinaisesti käsitellään. Tällaiset haitta-aineet, joita ei kompostoimalla ja/tai huokosilmakäsittelyllä pystytä käsittelemään, jatkokäsitellään muilla tavoin. Kulloinkin käytettävä jatkokäsittelytapa päätetään maaeräkohtaisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen omasta aluelämpöverkostosta saatavaa lämpöä hyödynnetään pilaantuneiden maiden puhdistamisen tehostamiseksi. Prosessissa syntyvät jätteet käsitellään seuraavasti: käsittelyssä syntyvä seulontajäte (puuta, kiviainesta, tiiltä, betonia, metallia, rakennusjätettä yms.) lajitellaan ja sijoitetaan joko jätteenkäsittelykeskuksessa oleviin erilliskeräyspisteisiin tai jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle puhdistusprosessissa syntyvät jätteet (ilmastusputket, välivarastoitujen maiden katteina käytetyt aumamuovit yms.) sijoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle ilmanpuhdistuksen jätteitä muodostuu huokoskaasulaitteiston ja VOC-hallin poistoilmojen biosuodattimien ja/tai aktiivihiilisuodattimien suodatinmateriaalin vaihdoista. Biosuodattimista poistettu suodinmateriaali joko käsitellään pilaantuneiden maiden puhdistusprosesseissa, mikäli se ominaisuuksiltaan niihin soveltuu, tai sijoitetaan kaatopaikalle. Käytetty, regenerointiin kelpaamaton aktiivihiilijäte toimitetaan asianmukaisen luvan saaneeseen vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. PIMA-hallien ylijäämävedet, joita ei käytetä kasteluvetenä, johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Käsittelykentän PIMA-hallien puhtaat kattovedet ja ajoalueiden puhtaat valumavedet johdetaan maastoon kuten muutkin vastaavat vedet käsittelykeskuksen alueelta Biojätteen käsittely Ämmässuolla otetaan vastaan pääkaupunkiseudun alueelta erilliskerättyä kotitalouksien biojätettä sekä kaupan ja teollisuuden orgaanisia jätteitä. Tässä yleissuunnitelmassa käytetään yleistermiä biojäte Ämmässuolla laitosmaiseen käsittelyyn vastanotettavista biohajoavista jätteistä.

23 25 Biojätteen käsittely kompostointilaitoksessa Laitosmaista kompostointia varten Ämmässuolla on kaksi laitosyksikköä, joita kutsutaan kompostointilaitokseksi (vuonna 2006 käyttöönotettu laitos) ja vanhaksi kompostointilaitokseksi (vuonna 1998 valmistunut laitos). Esikompostointi hoidetaan kompostointilaitoksessa ja jälkikompostointi vanhassa kompostointilaitoksessa. Vaihtoehtoisesti vanhaa kompostointilaitosta käytetään mädätetyn jätevesilietteen laitosmaisessa kompostoinnissa. Biojätteet käsitellään syyskuuhun 2015 saakka kompostoimalla. Ensimmäisessä vaiheessa biojäte kompostoidaan laitosmaisesti suljetuissa tunnelitekniikkaan perustuvissa kompostointilaitoksissa. Toisessa vaiheessa esikompostoitu biojäte jälkikypsytetään ulkona avoaumoissa. Biojätteen laitosmaisella erilliskäsittelyllä vähennetään oleellisesti muutoin kaatopaikalle sijoittavasta orgaanisesta jätteestä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä sekä ympäristön hajuhaittoja. Biokaasulaitoksen valmistuttua syyskuussa 2015, biojäte ensin mädätetään ja sitten kompostoidaan tunnelikompostointilaitoksessa. Lopuksi näin esikäsitelty materiaali vielä jälkikypsytetään ulkona aumoissa. Biojätteestä valmistetaan ensisijaisesti maanparannustarkoitukseen soveltuvaa, lannoitelainsäädännön vaatimukset täyttävää kompostituotetta, jota hyödynnetään viherrakentamisessa ja maataloudessa. Kompostoinnin lopputuotetta hyödynnetään myös biosuodatinmateriaalina Ämmässuon bioreaktorikaatopaikan pintarakenteissa. Syyskuusta 2015 alkaen biokaasulaitos ja kompostointilaitos pystyvät käsittelemään vuodessa noin tonnia biojätettä. Käsittelyyn tulevan biojätteen määrä oli vuonna 2014 noin tonnia. Laitoskapasiteetissa on varauduttu biojätteen määrä kasvamiseen ja lietteiden käsittelyyn kompostoimalla. Biojätteen käsittelyn varmistamiseksi on lisäksi haettu lupaa kompostointilaitosten häiriötilanteiden yhteydessä sijoittaa biojätettä kaatopaikalle. Lupahakemus jätettiin Uudenmaan ELY-keskukselle , joka myönsi jatkoluvan Ympäristöluvan No YS 553 ( ) mukainen biojätteen käsittelyn kapasiteetti on tonnia vuodessa. Laitosten kokonaiskapasiteetin nostoon tonniin haettiin ympäristölupaa vireille tulleella ympäristölupahakemuksella (Dnro ESAVI/125/04.08/2011), josta saatiin päätös Ko. ympäristölupa on tällä hetkellä Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltävänä lupapäätöksestä tehdyn valituksen takia. Biojätteen käsittely biokaasulaitoksessa (tilannekatsaus) Kokouksessa ( 118) hallitus päätti tarkistaessaan mädätyslaitoksen hankesuunnitelmaa, että biojäte käsitellään jatkossa osavirtamädätykseen perustuvalla kuivaprosessilla. Mädätyslaitos on osa HSY:n biojätteen käsittelykokonaisuutta, jossa yhdistetään mädätyksen ja kompostoinnin parhaat puolet uudella tavalla niin sanotulla osavirtaprosessilla. Tällöin vastaanotettu biojäte jaetaan ominaisuuksiensa perusteella joko kuivamädätykseen tai kompostointiin. Biojätteen käsittelylaitoksen kapasiteetti on tonnia erilliskerättyä biojätettä, josta tonnia vuodessa on mahdollista mädättää ennen kompostointia ja tonnia kompostoida suoraan. Lisäksi kompostointilaitokset on suunniteltu hallituksen päätöksen mukaisesti käsittelemään jäteveden puhdistuksessa syntyvää lietettä. Biojätteen käsittelyprosessi koostuu biojätteen vastaanotto- ja esikäsittelytoiminnoista, kahdesta kuivamädätysreaktorista sekä mädätysreaktoreiden ja esikäsittelyn kanssa yhteensopivaksi muutetusta tunnelikompostointiprosessista. Vanha vuonna 1998 käyttöön otettu tunnelikompostointilaitos tulee jatkossa toimimaan varalaitoksena sekä tarvittaessa jälkikypsytystilana tai siellä kompostoidaan mädätettyä jätevesilietettä.

24 26 Kompostointilaitoksia on saneerattu vuosina investointiohjelman mukaisesti. Kuivamädätysprosessiin perustuvan biokaasulaitoksen rakennustyöt alkoivat keväällä 2014 ja biokaasulaitos valmistuu syksyllä Biokaasulaitos sijoittuu nykyisen kompostointilaitoksen yhteyteen jätteenkäsittelykeskuksen itäosaan. Osavirtamädätysprosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään elokuusta 2015 alkaen nykyisessä kaatopaikkakaasuvoimalaitoksessa ja uuden biokaasuvoimalaitoksen valmistumisen jälkeen uudessa erillisessä kaasumoottorivoimalaitoksessa sähköksi ja lämmöksi. Uuden biokaasulla käyvän voimalaitoksen arvioidaan valmistuvan keväällä Ämmässuon laajennusalue Laajennusalueen pinta-ala on 84 ha. Siitä pääosan muodostaa 55 hehtaarin jätetäyttöalue, joka on louhittu metriä ympäröivää maantasoa alemmaksi. Kalliolouhinta on päättynyt alueella. Alueella oleva kaatopaikan ensimmäinen vaihe on otettu käyttöön lokakuussa 2007, kun vanhan kaatopaikan käytöstä jouduttiin luopumaan. Kaatopaikan laajennusalueen kokonaistäyttötilavuus on saa olla ympäristöluvan mukaisesti korkeintaan 19,2 milj.m 3 (pinta-ala noin 60 ha, lakikorkeus +125). Toiminnot ja aluevaraukset Ensimmäisenä vaiheena käyttöön otetulle kaatopaikalle S1 on sijoitettu sekajätettä. Kaatopaikan S1 jätetäyttöalueen alapuolelle, alueen keskiosaan on rakennettu huoltotunneli. Huoltotunnelin ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa bioreaktorikaatopaikan suotovesien keräys, suotovesien keräysjärjestelmän huollettavuus sekä kaatopaikan pohjan tiivisterakenteiden tarkkailu. Vanhan kaatopaikan puoleisen kallioseinän viereen on rakennettu teräsbetoninen eristysseinä. Eristysseinän ja kalliopinnan väliin jää viranomaismääräysten edellyttämä erillistila, jossa sijaitsevat bioreaktorikaatopaikan huoltamiseen tarvittavat putkistot ja laitteistot. Kaatopaikan (vaiheet S1 ja S2) lisäksi laajennusalueelle on sijoitettu seuraavia käsittely-, välivarastointija loppusijoitustoimintoja sekä aluevarauksia (kuva 2.3): vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavan tuhkan loppusijoitusalue T1 (ympäristölupa , No YS 1627) tuhkan loppusijoitusaluevaraus kuonan loppusijoitusaluevaraus, jonne on tarkoitus välivarastoida suunnitelmakaudella Blominmäen jätevedenpuhdistamon louhinnoissa syntyviä kiviaineksia inertin jätteen ja tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikka R1 kuonan varastointi- ja käsittelyalue LATE -lajitteluterminaali vara-alue.

25 27 Kuva 2.3. Laajennusalueen nykyiset toiminnot ja hahmotelma suunnitelluista toiminnoista Kaatopaikka, S1-alue Kaatopaikan vaiheen S1 pinta-ala on noin 12,4 ha ja täyttötilavuus noin 2,85 milj.m 3. Vuonna 2013 valmistuneen vaiheen S2 pinta-ala on noin 4,6 ha ja täyttötilavuus noin 0,7 milj.m 3. Täyttöalueen työmaatiet rakennetaan jäteasfaltista, murskatusta betonista, kiviainesmurskeesta ja myös jätevoimalan kuonasta. S1 -alueelle on sijoitettu biohajoavaa sekajätettä, joten sen täyttöpenkereen alimpia kerroksia on varauduttu hoitamaan bioreaktorikaatopaikkatekniikalla rakentamalla täyttöpenkereen laajuinen kierrätysveden imeytyskenttä täyttötasoon noin +70. Kaatopaikalla S1 on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristövaikutusten hallintaan. Täyttöalueen pohjan ja kallioseinämien eristäminen on tehty vaativimmin rakentein kuin valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä 861/1997 on edellytetty. Tällä on haettu lisävarmuutta tiivistysrakenteisiin. Täyttöalueen pohjalla on huoltotunneli, johon kerätään täytön suotovedet ja jossa on täyttöalueen tiiviiden pohjarakenteiden alapuolisen salaojituksen tarkkailujärjestelmät. Huoltotunnelissa on myös muita kaatopaikan ja jätteenkäsittelykeskuksen teknisiä laitteita ja järjestelmiä. Vanhan kaatopaikan ja kaatopaikan välissä on huoltokanaali, jossa on kaasunkeräysputkistoja, säätöasemia sekä vesien ja kaasun siirtoputkia. Kaatopaikalle S1 on rakennettu kattava kaasunkeräysjärjestelmä. Täyttöalueelle S1 loppusijoitettavien jätteiden määrä ja laatu muuttui merkittävästi vuonna 2014, kun Vantaan Energian Jätevoimala käynnistyi ja siihen asti kaatopaikalle loppusijoitetut sekajätteet hyödynnetään nyt ko. jätevoimalassa energiana. Laajennusalueelle valmistui lisäksi syksyllä 2014 jätteiden esikäsittelyä

26 28 varten erillinen noin 3000 m 2 laajuinen rakennusjätteiden käsittelykatos (lajitteluterminaali), jossa saapuva jäte jaetaan materiaali- ja energiahyödynnettävään sekä loppusijoitettavaan osaan. Täyttöalueelle S1 nykyisin loppusijoitettava jäte on em. syistä käytännössä inerttiä eikä siitä muodostu kaatopaikkakaasua, joten kaasunkeräyskaivoilla ei ole enää jatkossa tarvetta kerätä kaatopaikkakaasua täyttötason 7 yläpuolisista jätetäyttökerroksista. Täyttöalueen S1 jätepenkereen luiska-alueet on muotoiltu ja tiivistetty väliaikaisena pintarakenteena toimivalla esipeittokerroksella sitä mukaa, kun luiska-alueet ovat saavuttaneet täyttötasonsa mukaisen täyttökorkeutensa. Luiskien esipeittoon on käytetty tarkoitukseen soveltuvia huonosti vettä läpäiseviä maaaineskerroksia, joilla vähennetään ko. alueilta ilmaan purkautuvan kaatopaikkakaasun ja ko. alueilla muodostuvan suotoveden määrää. Koska jätteen hajoamisen seurauksena luiska-alueilla tapahtuu voimakasta painumista, luiska-alueiden esipeittokerrosta tiivistetään lisäämällä ko. alueille uutta esipeittoon soveltuvaa materiaalia. Laboratorioanalyysien mukaan jätevoimalan kuonasta seulotut mineraaliainekset täyttävät tavanomaisen jätteen kriteerit, joten niitä voidaan hyödyntää lopullisen pintarakenteen tiivistyskalvon alapuolisissa osissa. Siksi luiskien esipeittokerroksessa on käytetty vuodesta 2015 lähtien myös kuonan esikäsittelyprosessista saatuja mineraalijakeita siten, että esipeittokerroksen alaosassa on käytetty raekokoon 0/2 seulottua kuonaa ja sen päällä karkeampia kuonajakeita. Alueelle S1 rakennetaan väliaikaisen pintarakenteena toimivan esipeittokerroksen päälle lopullinen pintarakenne vaiheittain heti, kun on varmistuttu siitä, että jätetäyttö on painunut riittävästi, jolloin lopulliset pintarakenteet säilyvät ehjinä. Täyttöalueen S1 suotovedet kerätään salaojaputkilla kaatopaikan pohjalla olevaan huoltotunneliin. Täyttöalueen tiiviiden pohjarakenteiden alapuolisen salaojituksen tarkkailujärjestelmät sijaitsevat myös huoltotunnelissa. Huoltotunnelirakenteet Huoltotunneli on kaatopaikan pohjarakenteen alapuolella ja se on eristetty jätetäytöstä vesi- ja kaasutiiviisti. Alueen täytön edetessä tunneli tulee jäämään jopa 70 metriä paksun jätetäytön alle. Tämän vuoksi tunnelin rakenteelliseen mitoitukseen ja kestävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaatopaikan suotovesi aiheuttaa ajan mittaan kerrostumista keruuputkien sisäpinnalle. Mikäli kerrostumia ei poisteta säännöllisesti, on vaarana putkien tukkeutuminen. Tällöin suotovesijärjestelmää ei voida enää käyttää ja kaatopaikan sisäinen vedenpinta alkaa nousta. Kaatopaikan tiiviyden ja sen sisäisten prosessien kannalta on tärkeää, että kaatopaikan sisäinen vedenpinta pysyy mahdollisimman alhaisena. Myös varsinaisen tiiviin pohjarakenteen alla sijaitsevaan tarkkailukerrokseen sijoitetut salaojaputket on johdettu huoltotunneliin. Tarkkailusalaojien avulla seurataan kaatopaikan varsinaisen pohjarakenteen toimivuutta. Mahdollisessa ensisijaisen tiivistysrakenteen vuototapauksessa tarkkailusalaoja toimii varajärjestelmänä, jonka avulla tarkkailusalaojakerrokseen vuotanut suotovesi saadaan tarvittaessa kerättyä käsittelyyn. Tarkkailusalaojakerroksen alla on pohjarakenteessa vielä varmistuksena tiivis asfalttikerros. Kaatopaikkakaasun esiintymisriskistä johtuen huoltotunneli on luokiteltu kokonaan räjähdysvaaralliseksi tilaksi. Tunnelin rakenteiden ja käytön turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tunnelin käyttö on

27 29 mahdollista vain erityisen turvallisuuskoulutuksen läpikäyneille henkilöille. Tunnelin käytöstä on laadittu tarkat käyttö- ja turvallisuusohjeet, joiden noudattamista valvoo tunnelin vastaava hoitaja. Huoltotunneli on varustettu ilmanvaihto- ja LV-järjestelmillä, sähkön käyttö- ja jakelujärjestelmillä sekä sähköteknisillä tietojärjestelmillä, kuten hätäpuhelin-, valvonta-, hälytys- ja ilmaisinjärjestelmillä. Lisäksi tunneliin on sijoitettu putkistojen huoltotoimenpiteitä varten korkeapainevesi- sekä paineilmalinja. Tunnelista on täysin valmiina sen 1. vaihe, jonka pituus on 450 metriä. Tunnelin 400 metriä pitkä 2. vaihe toteutettiin runkorakenteiltaan kevennettynä ja se valmistui vuoden 2012 alussa ja se palvelee paalialuetta ja myöhemmin käyttöön otettavaa vaiheen S2 täyttöaluetta. Kuonan varastointi- ja käsittelyalueen sekä täyttöalueen R1 vedet johdetaan tunnelin 2. vaiheen jatkeena olevassa tunneliurassa olevaan kaivoja putkistojärjestelmään, josta kuormitteiset vedet johdetaan tunnelin 2. vaiheen putkistoihin ja edelleen suotovesien tasausaltaaseen ja puhtaat vedet hulevesiviemäriin. Huoltokanaali- ja eristysmuurirakenteet Katettu huoltokanaali on suunniteltu rakennettavaksi kolmessa vaiheessa. Huoltokanaalin kokonaispituus on noin 880 metriä. Kanaalista on katettu noin 600 m (1. ja 2. vaihe). Kolmannessa vaiheessa katetaan loput noin 280 metriä kanaalia. Huoltokanaalin 1. vaihe palvelee kaatopaikan kaasunkeräystä sekä kaasun ja vesien johtamista, tarkkailua sekä putkistojen huoltotoimenpiteitä. Huoltokanaalin 2. vaiheeseen ja vielä kattamattomaan 3. vaiheeseen ei sijoiteta kaasunhallintaan liittyviä rakenteita, joten kanaalin vaiheet 2 ja 3 palvelevat ainoastaan laajennusalueen vesienjohtamista sekä toimivat kanaalin omiin taloteknisiin järjestelmiin sekä laajennusalueen kaukolämpöverkostoon liittyvien putkistojen asennusreittinä. Kanaalin pohjalle on sijoitettu suotovesien keräyskouru estämään vanhan kaatopaikan alueelta kallioperän kautta suotautuvien vesien pääsy alempana oleviin kaatopaikan ja käsittelykenttien kuivatusjärjestelmiin. Huoltokanaalin leveys on pohjatasolla noin 5 m, ylätasolla noin 12 m ja sen korkeus on noin 15 m. Huoltokanaalin laajennusalueen puoleinen seinä on teräsbetonia ja se on pinnoitettu, tiivistetty sekä suojattu kaatopaikan pohjarakenteen vaatimusten mukaisesti. Vanhan kaatopaikan puoleisen seinän muodostaa ruiskubetonilla päällystetty kallio. Kaasunkeräyksen säätöasemat sijaitsevat huoltokanaalin vaiheen 1 teräsrakenteisilla hoitotasoilla. Kaasukeräyksen putkistot on kytketty kaatopaikan kaasunkeräyskaivojen alapäihin. Alhaalta imevällä ratkaisulla kaatopaikkakaasun keräys on voitu käynnistää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Myöhemmin, täyttökorkeuden noustessa, imuputket kytketään vaiheittain kaivojen yläosiin. Tuhkien loppusijoitusalue T1 Tuhkan ja kuonan tulo Ämmässuolle käynnistyi jätevoimalan toiminnan alettua vuonna Tuhkat luokitellaan tavanomaisiksi vaarallisiksi jätteiksi ja ne loppusijoitetaan stabiloituna tuhkasoluun T1. Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkan loppusijoitussolu T1 otettiin käyttöön Loppusijoitusalueen T1 pinta-ala on noin 0,4 ha ja siitä oli käytössä vuonna 2014 noin puolet. Tuhkasolu on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin m 3. Jätevedenpuhdistamolle ohjautuvia tuhkasolun suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Tuhkasoluun loppusijoitettiin vuonna 2014 stabiloitua jätevoimalan tuhkaa tonnia.

28 30 Inertin ja vastaavan jätteen kaatopaikka R1 Tavanomaisen epäorgaanisen jätteen loppusijoitukseen tarkoitettu kaatopaikka R1, jonka pinta-ala on noin 4,0 ha, sijaitsee laajennusalueen lounaisosassa. Alueen pohjarakenteet ja ko. alueeseen liittyvä vesienhallintajärjestelmä on rakennettu valmiiksi vuoden 2014 aikana ja sen täyttötilavuus on noin m 3. Alueelle voidaan sijoittaa käsittely- ja välivarastointitoimintoja tai loppusijoittaa inertiksi jätteeksi tai tavanomaiseksi epäorgaaniseksi jätteeksi luokiteltavaa jätettä (esim. asbestijäte), joten alueelle ei rakenneta kaasunkeräysjärjestelmiä. Alueen R1 pohja on tehty rakentein, jotka täyttävät valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimustason Uudet käsittelypalvelut Tässä yleissuunnitelmassa uusilla käsittelypalveluilla tarkoitetaan niitä vuonna 2013 ja 2014 käynnistyneitä laitosmaisia käsittelytoimintoja ja -palveluja, jotka liittyvät muiden kuin biojätteiden tai ilman energiahyödyntämismahdollisuutta olevien jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Jätevoimalan tuhkan varastointi ja esikäsittely Ämmässuolla otetaan vastaan Vantaan jätevoimalasta syntyviä kattila- ja lentotuhkia n t/a. Tuhkat varastoidaan laajennusalueella sijaitsevan loppusijoitusalueen vieressä olevalla käsittelyalueella oleviin varastosiiloihin, joita on kolme (3) kpl. Siilojen 1 ja 2 täyttyä tuhkat esikäsitellään stabiloimalla yhden päivän aikana noin 1,5 viikon välein ja stabiloitu tuhkaerä sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikan soluun T1. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden (raskasmetallit) sitomista side- ja lisäaineilla (mm. sementti) niukkaliukoisemmaksi. Tuhkan esikäsittely (stabilointi) tehdään toistaiseksi ko. palvelun tuottavan urakoitsijan omalla prosessilaitteistolla, joka koostuu jäte- ja sideaineiden varastosiiloista sekä sekoitusyksiköstä. HSY vastaa stabiloinnissa käytettävien side- ja lisäaineiden reseptistä ja stabiloidun tuhkan loppusijoituksesta sääsuojalla katettuun soluun T1 (tuhkan loppusijoitus, ks. kappale 8.1.5). Rakennusjätteen lajittelu (LATE) ja jalostus Laajennusalueelle valmistui syyskuussa 2014 n m 2 laajuinen lajittelukatos (lajitteluterminaali LA- TE), jonka 12 metrin vapaa sisäkorkeus luo edellytykset monipuoliselle rakennusjätteen ja muun lajiteltavan jätteen käsittelytoiminnalle. Vuonna 2014 lajittelukatoksessa käsiteltiin n t rakennus ja muita lajiteltavia jätteitä. Kipsijätteen välivarastointi- ja esikäsittely Nykyisessä PIMA-hallissa aloitettiin joulukuussa 2013 kipsijätteen välivarastointi- ja esikäsittelykokeilu, jolloin Sortti-asemilta erilliskerättyjä kipsijätelevyjä varastoidaan n m 2 alueella ja välivarastoidun kipsijätteen esikäsittelyä tehdään keväällä 2015, kun välivaraston koko on n t, mobiililaitteistolla, jolloin esikäsittelyyn käytetään normaaleja mekaanisia prosessilaitteita ja tuotettu kipsijauho on riittävän puhdasta hyödynnettäväksi uusien levyjen valmistuksessa. 2.3 Kaatopaikkojen jälkihoito ja ympäristövaikutusten hallinta Jätelain mukaan kaatopaikan pitäjän on varauduttava vähintään 30 vuoden jälkihoitovaiheeseen kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Ämmässuolla kaatopaikan jälkihoitoa tehdään ainakin sen aikaa, kun alueella on jätteenkäsittelyyn ja jätehuoltoon liittyvää toimintaa. Koska Ämmässuon tavanomaisen jätteen kaato-

29 31 paikka-alueet ovat varsin suuria, todellinen tarve jälkihoitoon on merkittävästi jätelain mukaista minimiaikaa pidempi. Kaatopaikan sulkemisen perustehtävä on estää jätetäyttöön loppusijoitetusta jätteestä johtuvat ympäristöhaitat vesiin ja ilmakehään. Toimivat pintatiivisterakenteet estävät sadeveden imeytymisen jätetäyttöön ja helpottavat vesien hallintaa. Tiiviiden pintarakenteiden ja toimivan kaasunkeräyksen avulla voidaan tehokkaasti estää metaania sisältävän kaatopaikkakaasun purkautuminen ilmakehään. Kaatopaikan pinta painuu sen sisäisen biologisen hajoamisen seurauksena vuosikausia. Tämä painuminen voi olla paikoin epätasaista. Kaatopaikan jälkihoidossa on varauduttava pinnan uudelleen muotoiluun ja tiivistysrakenteiden korjaukseen. Korjaus- ja uusimistarve määräytyy rakenteiden kunnon ja pinnan muodonmuutosten sekä kaatopaikan painumien mukaan Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikkakaasun määrät Arvio Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa muodostuvista kaatopaikkakaasun määristä on esitetty kuvassa 2.2. Arviossa ovat mukana kaatopaikka ja vanha kaatopaikka. Kuva 2.2. Ämmässuolla muodostuva ja kerätty metaani. (Lähde Ramboll 2015) Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla on tehty mikrometeorologisia kaatopaikkakaasun mittauksia vuodesta 2003 lähtien. Mittauksia jatketaan edelleen. Mittauksilla saadaan tietoa kaatopaikkakaasun päästöistä sekä vanhalta kaatopaikalta että kaatopaikan laajennusalueelta sekä arvioita kaatopaikkakaasun keräyksen tehokkuudesta pinnan tiivistämistoimenpiteiden ohjaamiseksi. Kaasunkeräys vanhalla kaatopaikalla Vanhalle kaatopaikalle on rakennettu käytön aikana kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Kaasupumppaamon 1 yhtey-

30 32 dessä on soihtupoltinasema, joka koostuu neljästä soihdusta. Kaasunkeräysjärjestelmässä on varauduttu hyvä- ja huonolaatuisen kaasun erilliseen talteenottoon ja käsittelyyn. Kaasukaivoja on jatkettu täytön noustessa täyttöalueella. Uudempia Ø mm pystykaivoja täyttöalueella on 181 kpl. Lisäksi on vanhempia pystykaivoja ja vaakakeräyssalaojia, jotka toimivat vielä osittain. Kaasunsäätöasemia on 7 kpl ja kaasupumppaamoja 4 kpl. Kaasukaivorakenteissa on otettu huomioon kaatopaikan painuminen jätetäytön lopettamisen jälkeen. Vuonna 2014 kaatopaikkakaasua kerättiin vanhalta kaatopaikalta noin 25,3 milj. normaali-m 3, jonka polttoaine-energia oli noin 117 GWh. Kaasunkeräys S1-alueella Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Alkuvaiheessa kaasunimu on järjestetty kaivojen alaosasta. Kaivoja jatketaan täytön noustessa. Myöhemmässä vaiheessa siirrytään asteittain kaivojen yläimuun kun/jos alaimujärjestelmän toiminta häiriintyy. Kaatopaikkakaasun keräys käynnistyi kaatopaikan itäosalla toukokuussa 2009 ja länsiosalla joulukuussa Sekä itä- että länsiosan kaasut johdetaan kaasunsäätöasemille ja niistä siirtoputkilla suoraan kaasupumppaamolle 4 ja sieltä edelleen hyödynnettäväksi. Kaasunsäätöasemat on sijoitettu kaatopaikan itäreunalla olevaan huoltokanaaliin ja kahteen erilliseen asemaan länsireunan kalliotasanteella. Tarvittava imupaine kaasunkeräyskaivoihin tuotetaan kaasupumppaamolla 4. Hyötykäyttöalueella sijaitsevaa paineenkorotuspumppaamoa käytetään kaasuvoivoimalaan johdettavan kaasun kuivaamiseen. Kaatopaikan kaatopaikkakaasun käsittelyssä on varauduttu hyvä- ja huonolaatuisen kaasun keräykseen. Kaatopaikalla S1 on uusittu kaasukaivojen imulinjoja vuodesta 2014 lähtien ja imulinjojen uusimista jatketaan tarpeen mukaan. Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle valmistui vuonna MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. HSY myy suurimman osan laitoksen tuottamasta sähköstä valtakunnan verkkoon. Kaasun hyödyntäminen parantaa jätteiden hyötykäyttöä. Kaatopaikkakaasulla tuotetulla energialla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita sähkön tuotannossa. Sähkönenergian tuottaminen kaatopaikkakaasulla on myös taloudellisesti kannattavaa. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,6 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. Kaasuvoimalalle myönnetyssä ympäristöluvassa edellytettiin, että kaasuvoimalaitoksen sähkön tuotannossa syntyvä lämpöenergia on hyödynnettävä niin tehokkaasti kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. ORC (Organic Rankine Cycle) laitteistoa käytetään kaasuvoimalan pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui Ämmässuolle syksyllä 2011.

31 Vesien keräys ja johtaminen Jätevesien keräys ja käsittely Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta seuraavasti: kaatopaikoilta biojätteiden käsittelystä (kompostointilaitokset, rakennettava mädätyslaitos, jälkikypsytys- ja multatuotekentät) hyötykäyttökentiltä ja tiealueilta kaasuvoimalasta toimisto- ja sosiaalitiloista, Sortti-asemalta ja vaaka-asemalta. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla kahteen tasausaltaaseen. Vanhan kaatopaikan yhteydessä olevan altaan (TAL1) tilavuus on noin m 3 ja kaatopaikan laajennusalueen yhteyteen rakennetun altaan (TAL3) tilavuus noin m 3. Suotovesien tasausaltaita on lisäksi kompostointikentän yhteydessä (TAL2) ja kaatopaikan laajennusalueen pohjoispuoleisella vastaanottokentällä. Jälkikypsytyskentän yhteyteen on vuonna 2010 valmistunut tasausallas TAL8 sekä vuosina 2013 ja 2014 pienemmät tasausaltaat PIMA-kentällä ja multakentällä. Tasausaltaan TAL1 eteläpuolella on vesiasema, josta suotovedet pumpataan siirtoviemärissä Ø 315 Kauklahteen (pituus noin 6,3 km). Kauklahdessa on liityntäpiste HSY Veden viemäriverkkoon. Kaikki alueella muodostuvat jätevedet johdetaan vesiaseman kautta tasausaltaaseen TAL1. Vesiasemalla jätevesien laatu ja määrä kontrolloidaan. Altaasta TAL1 vedet johdetaan takaisin vesiaseman pumppaamolle. Tasausaltaan TAL1 yhteydessä oleva vanha pumppaamo (pumppaus poistoviemäriin) toimii varapumppaamona. Hulevedet Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. aluilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat hulevedet johdetaan maastoon ja niitä käytetään osittain jätteenkäsittelykeskuksen teknisenä vetenä. Maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtokykymittareiden avulla. Jos vesissä havaitaan likaantumista, ne johdetaan suotovesialtaisiin. Hulevedet kerätään ojilla ja viemäreillä hulevesialtaisiin. Alueella on tällä hetkellä hulevesialtaita nykyisen täyttöalueen itä- (HVA1, m 3 ) ja länsipuolella (HVA2, m 3 ) sekä laajennusalueella (HVA3, m 3 ) ja vesiaseman eteläpuolella (HVA4, m 3 ). Hulevesien tasausaltaita on lisäksi vanhalla kaatopaikalla alemman terassitien varressa. Hulevesialtaiden tilavuus on yhteensä noin m 3. Hulevesialtaat HVA1, HVA2 ja HVA4 on varustettu teknisen veden pumppaamoilla TVP1, TVP2 ja TVP4. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on alueen sisäinen teknisen veden verkosto, johon on liitetty eri toiminnot. Verkostoa laajennetaan ja kehitetään tarpeen mukaan.

32 34 Käyttövesijärjestelmät Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on talousveden, teknisen veden ja paloveden käyttöjärjestelmät ja verkostot. Talousvesi on otettu Kirkkonummelta tulevasta vesijohdosta 110 PVC-10. Espoon kaupunki on rakentanut vuonna 2008 runkovesijohdon 315 PVC-10 Nupurista Ämmässuontien risteykseen. Jätteenkäsittelykeskus on liitetty em. runkovesijohtoon v Kirkkonummelta tuleva vesijohto 110 PVC-10 on myös liitetty runkovesijohtoon. Tällä tavalla Kirkkonummen kunta saa lisävettä Veikkolan taajaman tarpeisiin. Teknisenä vetenä käytetään alueen puhtaita hulevesiä ja talousvettä. Mahdollisia palotilanteita varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on 500 m 3 palovesiallas ja palovesipumppaamo 240 m 3 /h x 26 m, josta palovettä saadaan biojätteen käsittelyn laitosalueelle. Alueella on teknistä vettä hyödyntävä palovesiverkosto pikapaloposteineen. Palovesialtaasta saadaan sammutusvettä myös suoraan säiliöautoon. Palovesiallas pidetään täytenä alueelle tulevalla talousvesilinjalla. Palovesialtaan yhteydessä on 80 m 3 käyttövesisäiliö, johon vesi otetaan alueelle tulevasta vesijohdosta. Käyttövesisäiliöstä vesijohtovettä voidaan johtaa tarvittaessa alueen teknisen veden verkostoon. Laajennusalueen lajittelukatoksen ja paalialueen mahdollisia palotilanteita varten on rakennettu hulevesien tasausaltaaseen HVA2 (tilavuus m 3 ) palovesipumppaamo HVP4 (216 m3/h x 52 m), johon on liitetty kolme paalialueella olevaa DN150 palopostia. Pumppaamon runkolinja DN200/DN250 on jatkuvasti täynnä vettä ja paineellinen vesipostien sulkuventtiileihin saakka Viimeistelyrakenteet Vanha kaatopaikka Vanha kaatopaikka otettiin käyttöön v ja sen käytöstä luovuttiin lokakuussa Vanhan kaatopaikan pinta-ala on noin 53 ha ja sinne loppusijoitetun jätteen kokonaismäärä on noin 11 milj. tonnia. Kaatopaikan suurin täyttökorkeus saa olla ympäristöluvan mukaisesti viimeistelyn pintarakenteet huomioon ottaen +107 ja luiskaltevuudet jyrkimmillään 1:3. Täyttöalueiden pohjan korkeustaso on Jätetäyttö painuu huomattavasti jätteen hajoamisen ja kuormittavien massojen vaikutuksesta. Painuminen on suurinta täytön lakialueella ja ajallisesti heti varsinaisen kaatopaikkatäytön loputtua. Ajan myötä painuminen tasaantuu ja vähenee siten, että jätetäytön pintarakenteiden viimeistely on mahdollista. Tasaiset painumat ovat pintarakenteiden ehjänä pysymisen kannalta välttämättömiä. Jätetäytön vakavuudesta on tehty stabiliteettitarkasteluja, joiden mukaisesti täyttöalueen esipeittoa ja muotoilua tehdään. Täytön painumia mitataan myös säännöllisesti. Täyttöalueelle on rakennettu terassitiet ja nousutiet terassiteille. Terassiteitä on kahdella eri tasolla (alempi terassitie ja ylempi terassitie). Terassiteiden varrelle on sijoitettu kaatopaikkakaasun ja kierrätysveden säätöasemat, vesien tasausaltaita ja vesi- sekä kaasuputkistoja. Täyttöalueen viimeistelyn rakennusvaiheet on rajattu terassiteiden mukaan. Täyttöalueen viimeistelyrakentamista on tehty vaiheittain v lähtien. Alemman terassitien alapuolella viimeistelyrakenteet on tehty lopullisina. Terassiteiden välissä väliaikaisista viimeistelyrakenteista puuttuu kasvukerros. Ylemmän terassitien yläpuolella väliaikainen pintarakenne on tehty massiivisella maatäytöllä, jonka alla on kaatopaikkakaasun pintakeräysjärjestelmä ja kaatopaikkaveden kierrätysjärjestelmä. Väliaikaiset pintatiivistysrakenteet valmistuivat lokakuussa 2010.

33 35 Kaatopaikka, S1-alue Kaatopaikalle S1 ei ole vielä toteutettu viimeistelyrakenteita eli pintatiivistysrakenteena toimivia lopullisia pintarakenteita Ympäristön tila ja sen tarkkailua palvelevat toiminnot Ämmässuon alueen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan kattavasti HSY:n jätehuollon omaan ympäristöjohtamisjärjestelmään ja lupaehtoihin liittyvänä toimintana. Ympäristöraportti julkaistaan puolivuosittain ja tämän lisäksi edellistä toimintavuotta koskeva raportti vuosittain HSY:n verkkosivuilla osoitteessa Alueelta tulevat puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista suotovesistä. Kaikkia maastoon johdettavia vesiä tarkkaillaan. Jos kuormitusta havaitaan, voidaan pintavedet myös ohjata käsittelyyn. Niin vesien kuin kaatopaikkakaasun hallintajärjestelmät on toteutettu siten, että niiden toimintakunnon tarkkailu ja tarvittavat huollot voidaan tehdä helposti ja luotettavasti myös kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Kaatopaikan laajennusalueen pohjalle on rakennettu tätä tarkoitusta varten huoltotunneli. Vanhan kaatopaikan ja laajennusalueen väliin on tehty samaa tarkoitusta varten huoltokanaali. Jätteen käsittelyyn ja ympäristöhaittojen tarkkailuun ja torjumiseen käytettävät järjestelmät on toteutettu soveltaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käytetyn tekniikan ja ympäristönsuojeluratkaisujen taso on Ämmässuolla selkeästi parempaa kuin muualla Suomessa. Myös Euroopan- ja maailmalaajuisesti vertailtuna Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on tekniikan tasoltaan parhaimpien joukossa. Vesitarkkailun vuosiyhteenvedon 2014 (Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu) mukaan jätteenkäsittelykeskuksen pintavesiä kuormittavaa vaikutusta on havaittavissa alueelta laskevissa kolmessa ojassa. Kuormitus ilmenee pääosin vesien sähkönjohtavuutena ja ravinnepitoisuuksina. Loojärvessä jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusta ei enää ole todettu. Loojärven veden laatuun vaikuttaa ympäristön maankäytön hajakuormitus. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolella noin 2,2 km etäisyydellä (Nupurin pohjavesialue, luokka I), pohjoispuolella noin 2,2 km etäisyydellä (Kolmirannan pohjavesialue, luokka I) ja kaakkoispuolella noin 2,3 km etäisyydellä (Järvikylän pohjavesialue, luokka I). Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei ole pohjavedellä yhteyttä mainituille pohjavesialueille. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 2002 ensin yhdellä ja vuodesta 2011 lähtien kahdella Ämmässuon ilmanlaatuasemalla. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sääparametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksia. Ilmanlaadun mittausasemat on sijoitettu jätteenkäsittelykeskuksen alueelle vallitsevien tuulten alapuolelle jätteentäyttöalueeseen nähden. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö, jonka mukaan HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisesti hajuhaittaa aiheuttavista toiminnoista kuten esimerkiksi kompostointiaumojen käännöistä ja toimenpiteiden ajankohdista.

34 36 Äänenpainetasoja valvotaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja lähiympäristössä Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 hyväksymän ja huhtikuussa 2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Alueen linnustoa seurataan lokkilaskentoja tekemällä. Laskennat ovat kattaneet kevät-, kesä- ja syyskauden vuodesta 2004 alkaen. Vuodesta 2007 alkaen linnustoa on seurattu myös talvikaudella. Seurannan kohteena ovat linnut, joiden esiintyminen alueella liittyy jätteenkäsittelyyn. 2.4 Alueinfra, sen ylläpito ja kehittäminen Tiejärjestelyt Käsittelykeskukseen tuleva ja sieltä poistuva liikenne liittyy Nupurintiehen alueelle johtavan Ämmässuontien kautta. Välittömästi tuloportin jälkeen on kiertoliittymä, josta jätteen pientuojien liikenne jakautuu Sorttiasemalle, henkilökunnan ja toimistolla asioivien liikenne toimiston paikoitusalueelle ja ammattimainen jäteautoliikenne vaakakentälle. Kaikki alueen pääliikenneväylät on asfaltoitu. Tiet on mitoitettu kaksisuuntaiseen liikennöintiin. Alueen sisäisen tieverkoston kautta on järjestetty mahdollisimman joustavat yhteyden jätteenkäsittelyalueille. Kaatopaikan purkualueelle menevät väliaikaiset tiet on pinnoitettu mahdollisimman lähelle kippausaluetta. Vanhan kaatopaikan päälle on rakennettu kaksitasoinen terassitie. Terassitien ensisijaisena tarkoituksena on toimia huoltoväylänä vanhan kaatopaikan tarkkailu- ja huoltotöissä. Uudelle kaatopaikalle rakennetaan vastaavat terassitiet sitä mukaa, kun kaatopaikka saavuttaa suunnitelman mukaisen korkeutensa Sähköverkko Sähkönsyöttö Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on hoidettu Fortum Oyj:n omistuksessa olevien 20 kv:n ja 110 kv:n sähkölinjojen kautta. Ämmässuolle valmistunut kaasuvoimala muutti HSY:n sähkön käyttäjästä sen tuottajaksi. Voimalan noin 15 MW sähköteho edellyttää siirtokapasiteetiltaan suurempaa sähkölinjaa ja sitä vastaavaa muunto- ja kytkinasemaa. Kaasuvoimala on liitetty erillisellä kytkinasemalla osaksi 110 kv:n sähkölinjaan, jota kautta suurin osa kaasuvoimalan tuottamasta sähköstä myydään valtakunnan verkkoon. Poikkeustapauksissa, kaasuvoimalan seisokkien aikana voidaan samaa liityntää käyttää myös jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman sähkön syöttöön. Oman sähkön tuotannon myötä on ollut taloudellisesti tarkoituksenmukaista rakentaa alueelle myös käsittelykeskuksen oma sisäinen 20 kv:n sähköverkko. Tällöin sähköenergia käsittelykeskuksen omaan kulutukseen saadaan suoraan kaasuvoimalasta ja sähkön kulutuksen siirtomaksuilta vältytään. Sisäinen 20 kv:n verkko viimeisteltiin vuosien aikana. Käsittelykeskuksen kulutusmuuntajat on kytketty sisäiseen verkkoon, joka on toteutettu tilankäyttö-, luotettavuus- ja turvallisuussyistä maakaapeleilla. Jätteenkäsittelykeskuksen läpi kulkeva Fortum Oyj:n 20 kv:n ilmajohto on jätetty paikoilleen, koska se syöttää sähköä myös käsittelykeskuksen ulkopuolisiin kulutuspisteisiin. Lisäksi linjaa voidaan käyttää jätteenkäsittelykeskuksen varasähkönsyöttönä.

35 Aluelämpöverkko Jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalassa jalostetaan kaatopaikkakaasu ensisijassa sähköksi. Samalla syntyy myös huomattava määrä lämpöä. Lämpöä jalostetaan edelleen sähköksi ORC-voimalassa. Osa lämmöstä jää kuitenkin käytettäväksi yksinomaan lämpönä. Tämän lämmön tehoksi on arvioitu noin 7 MW. Lämmön käyttökohteita jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat mm laajennusalueen huoltokanaalin ja huoltotunnelin lämmitys sekä käsittelylaitosten ja rakennusten lämmitys. Aluelämpöverkkoon liittyvät jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ratkaistaan tapauskohtaisesti. Nykyisellään lämpöä syntyy Ämmässuon alueella merkittävästi enemmän, kuin sille on käyttöä Tietoverkot Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on rakennettu tuotantoverkkoympäristö, joka palvelee alueella toimivien automaatio- ja valvontajärjestelmien tiedonsiirtotarpeita. Tuotantoverkko on Ethernet lähiverkkotekniikkaa käyttävä, joten sitä voidaan hyödyntää lähes kaikessa nykyaikaisessa tiedonsiirrossa. Olemassa olevaa verkkoa voidaan tarvittaessa laajentaa sitä mukaa, kun uusia tiedonsiirtotarpeita ilmenee ilman merkittäviä investointeja. Jätteenkäsittelykeskuksessa on vesienhallinnan automaation käytössä myös radiomodeemiverkko alueella hajallaan olevien kohteiden liittämiseksi osaksi automaatiojärjestelmää. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii 3G tiedonsiirto- ja matkapuhelinverkko. Verkon kuuluvuutta on jouduttu parantamaan rakentamalla paikallisia tukiasemia, koska alueen jätetäyttöalueet, rakennukset sekä itäpuolella sijaitseva maankaatopaikka ovat aiheuttaneet katveita ja siten kuuluvuuden heikentymistä. Matkapuhelinverkon parannustyöt tehdään vuoden 2015 aikana. Käsittelykeskuksen alueella on oma koko alueen hyvin kattava sisäinen radiopuhelinjärjestelmä käyttöhenkilökunnan keskinäistä viestintää varten. Radiopuhelimet on varustettu hätäilmoitustoiminnalla. Kaatopaikan laajennusalueen huoltotunneli ja alueen itäpuolinen katettu huoltokanaali on varustettu VIR- VE (Viranomaisradioverkko) -kuuluvuudella, joka mahdollistaa VIRVE:n käytön myös näissä suljetuissa tiloissa. Pelastusviranomaisilla on mahdollisuus käyttää omaa viestintäjärjestelmäänsä koko jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jätetäyttöalueiden korkeuden kasvaessa on myös VIRVE verkon kuuluvuus heikentynyt alueen ulkopuolisiin tukiasemiin tietyissä kohteissa. Verkon kuuluvuutta tullaan parantamaan uusimalla ja korottamalla antennien sijoituspaikkoja Valvonta- ja automaatiojärjestelmät Jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä useita eri valvonta- ja automaatiojärjestelmiä. Järjestelmiä ovat mm. vesienhallinnan automaatiojärjestelmä, kaatopaikkakaasun keräyksen ja käsittelyn automaatiojärjestelmät, kaasuvoimalaitoksen automaatiojärjestelmät, sähköverkon automaatiojärjestelmät sekä tärkeimpien rakennusten ja tilojen rakennusautomaatiojärjestelmät. Lisäksi on myös paloilmoitusjärjestelmä, kulunvalvonta- ja ajoneuvotunnistusjärjestelmä, kameravalvontajärjestelmä sekä jätteenkäsittelytoimintoihin liittyviä järjestelmiä.

36 38 Kompostointilaitokset Kompostointilaitoksien prosessiautomaatiojärjestelmien kautta ohjataan ja hallitaan biojätteiden käsittelyprosesseja laitoksissa. Järjestelmät rajautuvat kompostointilaitosten rakennuksiin ja niillä hallitaan kompostointilaitoksien valvontatiloista. Vesien hallintajärjestelmä Vesien hallintajärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei pääse kuormitteisia vesiä ympäristöön. Järjestelmän putkistoilla, pumpuilla ja altailla voidaan tulvatilanteissa varastoida suuriakin määriä alueelle kertyviä vesiä. Lisäksi vesien hallintajärjestelmällä huolehditaan suljetun kaatopaikan kostutuksesta ja alueen teknisen veden tarpeesta. Vesienhallinnan ohjaus- ja automaatiojärjestelmä on hajautettu alueella olevien osaprosessien ja toimintojen mukaan. Vesiasema, yksittäisten vesialtaiden ohjaus, suotovesien hallinta ja lukuisat yksittäiset mittauspisteet ja erilliset alueelle sijoitetut toimilaitteet on liitetty samaan automaatiojärjestelmään radiomodeemi- ja tuotantoverkon tiedonsiirtoyhteyksillä. Prosessiautomaation avulla on käyttäjällä luotettava kokonaiskuva alueen vesien tilanteesta. Järjestelmä varmistaa kriittisissä paikoissa kaksinkertaisin mittauksin ja automatiikalla, että alueelta maastoon johdettavat vedet ovat puhtaita. Kaasujärjestelmä Käsittelykeskuksen kaatopaikkakaasujärjestelmän prosessiautomaatiot kattavat kaasunkeräyspumppaamot, paineenkorotuksen, soihtupolttimet ja alueelle v valmistuneen kaasumoottorivoimalan. Vesien hallintajärjestelmän tavoin kaatopaikkakaasujärjestelmä ja sen prosessiautomaatiot on hajautettu osaprosessien mukaan käsittelykeskuksen alueelle. Kaasumoottorivoimalan yhteydessä on alueen keskusvalvomotila, jonne on keskitetty voimalan ohjauksen ja valvonnan lisäksi myös kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmien ja vesienhallintajärjestelmän valvonta ja ohjaus. Keskitetty valvonta Yksittäisten prosessien ja järjestelmien automatisoinnissa on otettu huomioon, että ne voidaan yhdistää ns. ylemmän tason automaatiovalvomoon. Käsittelykeskuksen alueella toimii jo tällä hetkellä useita jatkuvasti toiminnassa olevia tuotantoprosesseja. Turvallisuusvaatimusten ja lisääntyvän ympäristövastuun vuoksi kasvaa tarve jatkuvan valvonnan järjestämiseen. Automaatiojärjestelmien ja etäkäyttöyhteyksien avulla on järjestetty myös prosessien etävalvonta ja -ohjaus Turvallisuusjärjestelmät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on kokonaisuudessaan aidattu. Alueen turvallisuuden lisäämiseksi sekä omaisuusrikosten ja vahingontekojen estämiseksi alueen kulkujärjestelyjä on muutettu siten, että alueelle pääseminen ja siellä liikkuminen edellyttävät asianomaista lupaa.

37 39 Henkilöliikenne (ajoneuvoliikenne) ohjataan puomien kautta. Alueelle pääsee kirjautumalla ajoneuvotunnistusjärjestelmään, joka avaa puomin järjestelmään kirjatulle ajoneuvolle. Kulkulupaa väliaikaisesti tarvitsevat voivat kirjautua järjestelmään käsittelykeskuksen toimistolla. Ammattimainen jätteentuontiliikenne ohjataan ainoastaan vaakakaistojen kautta. Vaakahenkilökunta ja -järjestelmä kontrolloivat tätä liikennettä. Sortti-asema erotetaan aitaamalla ja liikennejärjestelyin muusta jätteenkäsittelykeskuksen alueesta. Kaikki merkittävimmät jätteenkäsittelykeskuksen laitokset ja rakennukset on varustettu paloilmoitinjärjestelmän yhteydellä. Järjestelmästä on yhteys aluehälytyskeskukseen Toimisto- ja sosiaalitilat Jätteenkäsittelykeskuksen toimisto- ja sosiaalitilat sijaitsevat vastaanottoalueen yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksen pohjoisosassa. Rakennuksia on kaksi. Vanhempi toimistorakennus valmistui vuonna Rakennus on kaksikerroksinen ja sen kerrosala on 748 k-m 2. Rakennuksessa on valvomo, työ- ja neuvotteluhuoneita, sosiaalitilat, pieni keittiö, varastotiloja ja väestönsuoja. Uudempi toimistorakennus valmistui vuonna Rakennus on yksikerroksinen ja sen kerrosala on 285 k m 2. Rakennuksessa on työ- ja neuvottelutiloja, sosiaalitilat, pieni keittiö ja varastotiloja. Toimisto- ja sosiaalitiloja on lisäksi kompostointilaitoksilla ja kaasuvoimalassa. Jätteenkäsittelykeskuksen keskusvalvomo sijoittuu kaasuvoimalan yhteyteen. Alueella toimivilla urakoitsijoilla on omat sosiaalitilansa.

38 40 3 Toiminnassa odotettavissa olevat muutokset 3.1 Lainsäädännön muutokset EU:n jätedirektiivi (2008/98/EY) ja kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) määräävät vähentämään huomattavasti biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta. Suomessa on ollut käynnissä jätealan lainsäädännön kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Uusi jätelaki (646/2011) ja siihen liittyvät muut lait vahvistettiin ja ne tulivat voimaan Valtioneuvoston asetuksella kaatopaikoista (331/2013) rajoitetaan biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle lähtien kasvihuonepäästöjen ja kaatopaikan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan elintarvike-, puutarha-, paperi-, kartonki- ja puujätettä sekä kasvi- ja eläintuotannossa, metsäteollisuudessa ja yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden jätevedenpuhdistamossa syntyvää jätettä sekä muuta sellaista jätettä, joka voi hajota aerobisesti tai anaerobisesti. Tavoitteena on, että biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen loppusijoittamisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle luovutaan lähes kokonaan vuoteen 2016 mennessä. Asetuksen 331/2013 mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaksi ei hyväksytä jätettä, jonka orgaanisen aineksen pitoisuudesta johtuva orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) tai vaihtoehtoisesti hehkutushäviö (LOI) on enemmän kuin 10 prosenttia. Rajoitukset eivät koske eräitä erikseen nimettyjä jätteitä. Lupaviranomainen voi myös tietyissä tilanteissa myöntää määräaikaisen poikkeuksen rajoituksista. Asetuksen yleisestä soveltamisalasta johtuu, ettei kielto koske pilaantumatonta maa-ainesjätettä, kaivannaisjätettä eikä pilaantumatonta ruoppausjätettä, jos se sijoitetaan erillään muista jätteistä. 3.2 Pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämistä koskevat ratkaisut HSY panostaa edelleen sekä jätteen synnyn ehkäisyyn että jätteen hyötykäytön edistämiseen kierrättämällä. HSY on valmistautunut jätteiden kierrätyksen edistämiseen ja orgaanisen jätteen loppusijoituksen rajoituksiin kahdella seudun jätehuoltoon merkittävästi vaikuttavalla ratkaisulla: YTV:n (nykyään HSY) hallitus päätti maaliskuussa 2006, että pääkaupunkiseudun syntypaikkalajiteltua sekajätettä aletaan käsitellä jätevoimalassa. Poltettava jäte on pääosin kotitalouksissa syntyvää jätettä, josta on lajiteltu erikseen kierrätykseen kelpaavat materiaalit. Jätteen polttokäsittelyllä korvataan nykyistä kaatopaikkakäsittelyä. HSY:n hallitus hyväksyi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen rakennettavan biojätteen mädätyslaitoksen hankesuunnitelman Jätevoimalahankkeen tarjouskilpailun voitti Vantaan Energia Oy. Jätevoimala rakennettiin Vantaan Långmossebergeniin ja otettiin käyttöön maaliskuussa Jätevoimalan käynnistymisen jälkeen Ämmässuolle tuotavan sekajätteen määrä väheni merkittävästi ja orgaanisen jätteen loppusijoitustarve käytännössä poistui. Tällä on pidemmällä tähtäimellä merkittävä vähentävä vaikutus jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvien haju- ym. haittojen määrään. Tehtyjen selvitysten mukaan biojätteen mädätys on kompostointia edullisempi ja ympäristöystävällisempi ratkaisu. Kompostin lisäksi mädätyksessä saadaan energianlähteeksi kelpaavaa biokaasua. Mädätyslai-

39 41 toksen käyttöönotto vuonna 2015 mahdollistaa myös biojätteiden käsittelykapasiteetin noston siten, että biojätteen käsittelystä aiheutuvat ympäristöhaitat ovat paremmin hallittavissa. 3.3 Muutosten vaikutus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan Jätevoimalan käyttöönotto aiheutti pääkaupunkiseudun jätehuoltoon ja Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan merkittäviä muutoksia: Toimintojen pääpaino on siirtynyt loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen ja esikäsittelyyn. Laajennusalueelle on rakennettu rakennusjätteen lajittelukatos. Ämmässuolle on rakennettu jätteiden paalausalue ja paalaustoiminta paalivarastoineen on aloitettu. Jätevoimalan kuonalle on rakennettu varasto- ja esikäsittelyalue sekä on rakennettu jätevoimalasta vastaanotetuille tuhkille vaarallisten jätteiden sijoittamiseen soveltuva kaatopaikka ja siihen liittyvä käsittelyalue. Tuhkat esikäsitellään stabiloimalla ennen niiden sijoittamista tuhkasoluun. Jätteen paalausta tarvitaan edelleen, jotta sekajätteen varastointi jätevoimalan vuosihuoltojen ja muiden mahdollisten seisokkien aikana onnistuisi. Jätteen energiahyötykäytön lisääminen ei kokonaan poista kaatopaikkatarvetta. Loppusijoitettavan jätteen määrän vähentymisen johdosta kaatopaikka täyttyy hitaammin ja uuden kaatopaikkatilan tarve vähenee. Jätteenkäsittelykeskukselle myönnetty uusi ympäristölupa mahdollistaa aiempaa laajemmat jätteen jalostamistoiminnot sekä esim. multatuotteiden valmistuksen. Näitä uusia toimintoja varten alueella tarvitaan lisää kenttä- ja laitosaluetilaa. Suunnitelmakaudella tutkitaan, kehitetään ja käynnistetään yhteistoimintaa muiden toiminnanharjoittajien kanssa tavoitteena Ämmässuon alueen ja infran mahdollisimman korkea hyödyntämisaste. Tällaisten yhteistyöhankkeiden osalta alueinfraa on suunniteltu jatkossa kehitettäväksi. Jätteenkäsittelykeskuksen olemassa olevat rakenteet, rakennukset ja käsittelyalueet vaativat säännöllisiä ylläpito-, korjaus- ja täydennysinvestointeja. 3.4 Ekomo Vuonna 2013 käynnistetyssä Ekomo -Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään suunnitelmakaudella jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Ekomo ekoteollisuuskeskuksen tavoite on rakentaa Ämmässuon alueelle monipuolinen ekoteollinen keskittymä, johon tulee toimimaan sekä kaupallisia yrityksiä, pilot-vaiheen yrityksiä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kaupalliset yritykset tekevät omaa liiketoimintaansa yhdessä HSY:n ja/tai alueen muiden yritysten kanssa. Yritykset tulevat mm. hyödyntämään Ämmässuon alueella olevia kierrätettäviä materiaaleja raaka-aineina. Tavoitteena on, että materiaalien jalostusarvoa nostetaan mahdollisimman paljon. Ekomon ekoteollisuuskeskuksessa on tavoitteena toimia pilotointiympäristö, jossa voidaan kehittää uusia innovaatioita pilotoimalla, testaamalla ja jalostamalla teollisia materiaali- ja sivuvirtoja sekä biojätettä. Ekomon alue tarjoaa yrityksille ja muille toimijoille erinomaiset pilotointimahdollisuudet materiaalien hyödyntämisen ja jalostamiseen. Ekomon alueella on mahdollista toteuttaa myös tutkimus- ja kehitystoimintaa yhdessä esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

40 42 Ekomon aluetta kehitetään aktiivisesti yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Espoon Kulmakorpi I alue sijaitsee Ämmässuon alueen vieressä ja kaupungin tavoitteena on kehittää alueelle monipuolista ekoteollisuus- ja yritystoimintaa. 3.5 Jätemääräennusteet Ämmässuolle vastaanotettavan jätteen määrä on laskenut jätevoimalan käyttöönoton myötä huomattavasti. Jätevoimalan käynnistyttyä kaikki kotitaloussekajäte ja lähes kaikki muu sekajäte ohjataan laitoksen huolto- ja korjausaikoja lukuun ottamatta jätevoimalaan. Tiettyjä polttoon sopimattomia epäorgaanisia sekajätteitä loppusijoitetaan kaatopaikalle jatkossakin. Jätevoimalan korjaus- ja huoltoajan sekajäte paalataan, mutta siihenkin varaudutaan, ettei kaikkea sekajätettä kaikissa tilanteissa pystytä paalaamaan, vaan osa loppusijoitetaan kaatopaikalle. Jätteiden laadun ja määrän muutos vaikuttaa kaatopaikkarakentamisessa hyödynnettävien jätejakeiden vastaanottoon. Erilaiseen kaatopaikkarakentamiseen otetaan pieniä määriä asfalttia ja betonia jatkossakin. Kenttärakentaminen alueella jatkuu myös jätevoimalan käynnistymisen jälkeen, joten niihin käytettyjen kiviainesten vastaanottoa jatketaan kuten ennenkin. Maa- ja kiviainesmassojen vastaanottoa ja jalostamista ei kuitenkin vähennetä jätevoimalan käynnistyttyä, vaan toimintaa kehitetään ja kaatopaikkasijoittamisen sijaan multatuotteille etsitään kaatopaikan ulkopuolista käyttöä. Jätevoimalan käyttöönoton jälkeen HSY:n vastuulle siirtyi tuhkan ja kuonan vastaanotto Ämmässuolla. HSY:n vastaa kattilatuhkien ja sähkösuotimelta kerätyn lentotuhkan käsittelystä. Rejektien ja erilaisten pilaantuneiden/jätepitoisten maiden vastaanottopaikoista on pulaa pääkaupunkiseudulla. Näiden jätteiden vastaanotto ei kuitenkaan kuulu lakisääteisesti HSY:n vastuulle, joten Ämmässuolla vastaanotettavia määriä on vaikea arvioida. Loppusijoitettavia maamassoja vastaanotetaan vanhalle kaatopaikalle ja vastaanottoa jatketaan ainakin pysyvän pintarakenteen valmistumiseen saakka. Kaatopaikan laajennusalueelle ei maamassoja ole suunniteltu sijoitettavaksi. Ämmässuolla vastaanotettu biojätemäärä on viime vuosina laskenut. Merkittävin syy tähän on se, että kaupan ja teollisuuden biojätettä on ohjautunut käsittelyyn muualle. Kotitalousbiojätteen määrä on noussut ja sen uskotaan jatkossakin nousevan väestökasvun mukaisesti. Lisäksi Ämmässuolla varaudutaan Suomenojan ja myöhemmin Blominmäen mädätettyjen jätevesilietteiden laitosmaiseen hyödyntämiseen. Jätevoimalan käyttöönoton lisäksi Ämmässuon jätemääriin vaikuttaa mahdollisesti ennustekaudella mm. orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, joka tulee voimaan Jatkossa HSY:n on mm. eriteltävä kirjanpidossa markkinaehtoinen toimintansa. Em. muutosten vaikutusta jätemääriin on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea täysin ennakoida. Ekomo-toiminnan käynnistyminen nostaa alueella vastaanotettavan jätteen määrää. Käsiteltäviä materiaaleja alueella tulee olemaan esimerkiksi Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamisessa syntyvät louheet, joita syntyy yhteensä yli 2 miljoonaa tonnia. Ekomon jätemääriä arvioitaessa on lähdetty siitä, että ko. materiaalista tulisi Ämmässuolle käsiteltäväksi 20 % kokonaismäärästä. Yhteistyö kierrätysasfalttia käyttävän yrityksen kanssa lisäisi Ekomon alueella käsiteltävän materiaalin määrää arvioilta tonnia. Kuvassa 3.1 on esitetty, kuinka Ämmässuolle vastaanotettavan jätteen määrä on muuttunut vuosina ja sen ennustetaan kehittyvän vuosina

41 Kuva 3.1. Ämmässuolla vastaanotettavien jätteiden määrän kehitys vuosina

42 44 OSA 2 ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELY- KESKUKSEN INVESTOINNIT Ämmässuolle suunnitelmakaudelle ajoittuvat käsittelypalvelulähtöiset investoinnit on esitetty osassa 2 HSY:n hallituksen hyväksymän jätehuollon investointiohjelman korirakenteen mukaisesti. Suunnitelmakaudelle ajoittuvien investointien sijoittuminen Ämmässuon alueella on esitetty kuvassa 4.0. Kuva 4.0 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ja investoinnit vuosina

43 45 4 Ympäristövaikutusten hallinta 4.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Yhteenveto kaatopaikkakaasun keräystä ja hyödyntämistä koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle on esitetty kappaleen 8 taulukon 8.1 kohdassa 4 Kaasujärjestelmä Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysverkostoa ylläpidetään suunnitelmakaudella investoimalla sen kaasunkeräysverkostoon vuosittain noin 0,1 miljoonaa euroa Kaatopaikka Kaatopaikan kaasunkeräysverkostoa ylläpidetään suunnitelmakaudella investoimalla sen kaasunkeräysverkostoon vuonna 2015 noin 0,15 miljoonaa euroa ja tämän jälkeen vuosina vielä vuosittain noin euroa. Kaatopaikan kaasukaivot (kuva 4.1) ja säätöasemat muutetaan yläimujärjestelmään sopiviksi vuonna Ko. investoinnin arvo on noin 0,3 miljoonaa euroa. Säätöasemille ja kaasupumppaamolle tehdään lisäksi tarpeen mukaan ylläpitoinvestointeja vuosina vuosittain noin eurolla. Kuva 4.1. Valokuva kaatopaikan kaasukaivon muutostyöstä yläimujärjestelmään sopivaksi Kaasuvoimala Kaasuvoimalaan hyödynnettäväksi johdettavan kaatopaikkakaasun käsittelyyn investoidaan vuonna 2015 noin 0,3 miljoonaa euroa. Lisäksi suunnitelmakaudella investoidaan kaasun puhdistuksessa syntyvien rikkipitoisten jätevesien käsittelyyn. 4.2 Vesien keräys ja johtaminen Yhteenveto vesienhallintaa koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle on esitetty kappaleen 8 taulukon 8.1 kohdassa 5 Vesienhallintajärjestelmä. Kokonaisuudessaan vesienhallintajärjestelmään investoidaan suunnitelmakaudella 5,2 miljoonaa euroa Tasausallas TAL11 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttöalueiden laajentuessa on tarpeen lisätä myös alueilla syntyvien ja viemäriin johdettavien likaantuneiden valumavesien varastoallaskapasiteettia. Suunnitelmakaudella rakennetaan vuosina uusi tasausallas TAL11, joka sijoittuu vesiaseman ja nykyisen kaatopaikkavesien tasausaltaan TAL1 viereen (kuva 4.2). Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa valvova ympäristöviranomainen on vaatinut HSY:n jätehuoltoa lisäämään vesienhallintajärjes-

44 46 telmän toimintavarmuutta rakentamalla rinnakkainen allas vuonna 1987 käyttöönotetulle vanhalle jätteenkäsittelykeskuksen päätasausaltaalle TAL1. Vanhan altaan ohittaminen poikkeuksellisessa tilanteessa tai huoltotoimenpiteitä varten on nykyisin järjestelyin mahdotonta. Tällöin huoltotoimenpiteiden aikana on mahdollista käyttää TAL 11 allasta. Uuden altaan myötä lisääntyvällä jätevesien tasauskapasiteetilla varaudutaan myös jatkossa yleistyviin säätilojen ääri-ilmiöihin. Tasausaltaan TAL11 vesitilavuus on 9000 m 3 ja se on kattamaton teräsbetonirakenteinen allas. Kuva 4.2. Tasausaltaan TAL11 sijainti Vanha tasausallas TAL1 saneerataan vuonna 2018 sen jälkeen, kun allas TAL11 on rakennettu ja on käytössä Muut vesihuollon täydennystyöt Vesihuollon verkostoja ja järjestelmiä täydennetään tarpeen mukaan muiden rakennushankkeiden yhteydessä. 4.3 Viimeistelyrakenteet Kaatopaikan S1 viimeistelyrakenteisiin kohdistuvat investoinnit ovat suunnitelmakaudella yhteensä 2,8 milj. euroa. Lisäksi muihin kaatopaikan viimeistelyrakenteiden korjauksiin käytetään vuosittain noin euroa. Yhteenveto viimeistelyrakenteita koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle on esitetty kappaleen 8 taulukon 8.1 kohdassa 6 Viimeistelyrakenteet Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan lakialueella jätetäytön muotoilua jatketaan ympäristöluvan mukaisesti hyödynnettäväksi hyväksytyillä jätteillä arviolta vuoden 2020 loppuun saakka. Vanhan kaatopaikan lakialueella pysyvä

45 47 pintarakenne toteutetaan arviolta vuosina sen jälkeen, kun keskialueen muotoilu vesiä poisjohtavaksi on saatettu päätökseen ja suurimmat jätetäytön muodonmuutokset ovat tapahtuneet Kaatopaikka Alueelle S1 rakennetaan väliaikaisena pintarakenteena toimivan esipeittokerroksen päälle lopullinen pintarakenne (kuva 4.3) heti, kun on varmistuttu siitä, että jätetäyttö on painunut riittävästi, jolloin lopulliset pintarakenteet säilyvät ehjinä. Yhteensä S1-alueen pintarakenteisiin investoidaan suunnitelmakaudella noin 4,4 miljoonaa euroa. Kuva 4.3. Jätevoimalan kuonaa hyödyntävän pintarakennevaihtoehdon tyyppipoikkileikkaus. Ennen lopullisten pintarakenteiden rakentamista esipeittokerrosta tiivistetään sitä mukaa kuonamurskeilla, kun seulottua jätteenpolton kuonaa on saatavilla. Esipeittokerroksen tiivistämisestä ja lopullisen pintarakenteen toteutuksesta vuosina on laadittu alustava vaiheistussuunnitelma, jossa vaiheistus on jaettu 14 eri toteutusalueeseen (kuva 4.4). Lopullisen pintarakenteen toteutus aloitetaan kesällä 2015 luiska-alueella sijaitsevan koe-/aloitusalueen rakentamisella. Syksyyn 2017 mennessä koko täyttöalueen S1 esipeittokerros on tiivistetty ja pintarakenne toteutettu täyttöalueen reuna-alueille (kuva 4.5).