Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2017

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori Helsinki puhelin Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen, puh Ympäristöinsinööri Roni Järvensivu, puh etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

3 Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2017 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Näistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai lupamääräysten vastaista tilannetta. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta HSY haki poikkeusta kaatopaikkakiellosta joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätejakeille, mutta Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ei myöntänyt haettuja poikkeuksia. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut asian käsittelyn AVI:iin. Kielteisen päätöksen johdosta HSY ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia jäte-eriä. Tällaisille jäte-erille on ollut erittäin vaikeaa osoittaa asianmukaista vastaanottopaikkaa lähistöltä. Riski tällaisten jätteiden päätymisestä epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin on merkittävä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia. Vuonna 2016 määrä oli tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi vuoden 2017 loppuun mennessä tonnia jätettä, joka on 12 % enemmän kuin edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan tonnia vuonna Jätevoimalassa oli huoltoseisokit 27.4., ja Tällöin jätettä vastaanotettiin kaikkiaan tonnia käsittelykeskukseen. Jäte vastaanotettiin laajennusalueen kentälle, jossa se paalattiin. Biojätteen käsittelyyn vastaanotettiin tonnia biojätettä sekä tonnia jätevesilietettä vuonna Ämmässuolla valmistettiin noin tonnia multatuotteita vuonna Biokaasuvoimalalla tuotettiin noin 5,1 milj. Nm 3 biokaasua, joka oli noin 23 % enemmän kuin vuonna Vuoden 2017 alussa käyttöönotetussa biokaasuvoimalassa hyödynnetystä biokaasusta tuotettiin 9,7 GWh sähköä ja 15,3 GWh lämpöä. Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi Vuoden 2017 aikana louhetta vastaanotettiin tonnia. Vaasan hallinto-oikeus rajoitti päätöksellään murskauksen t/a ja palautti asian käsiteltäväksi AVI:n. Murskauksen rajoittaminen vaikuttaa siten, että louheen käsittelyaikaa joudutaan pidentämään aiemmin suunnitellusta. Kaatopaikkakaasua kerättiin 35,2 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 16 % pienempi kuin vuonna Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 85,3 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Vuoden 2017 aikana Ämmässuolla on yhteensä tuotettu sähköä 69,5 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja energiatuotannon oma kulutus oli 16,4 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin päivitetyn ( ) Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä m 3 vuonna Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ylitti teollisuusjätevesisopimuksessa asetetun raja-arvon sulfaatin osalta kahdesti. Lievästi kuormitteisia vesiä juoksutettiin maastoon ja Toimenpiteellä varmistettiin Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyys varsinaisille likaisille vesille poikkeuksellisen runsaiden sateiden aikana. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemalla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 67 kappaletta koskien hajuja ja 3 koskien melua. Vastaavat palautteet vuonna 2016 olivat 90 ja 5 kpl. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Vesiaseman läheisyydessä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettu uusi tasausallas TAL 11 valmistui tammikuussa ja otettiin käyttöön keväällä Sorttiaseman ja vaaka-alueiden öljynerotusjärjestelmä valmistui ja otettiin käyttöön kesäkuussa. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomossa aloitti vuonna 2017 kolme uutta yritystä. Ekomo yrityksiä oli vuoden 2017 lopussa alueella kaikkiaan 5. Lisäksi HSY ja Fortum Power and Heat allekirjoittivat aiesopimuksen bio- ja kierrätyspolttoaineita hyödyntävän energiantuotantolaitoksen sijoittumisesta alueelle. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden 2017 aikana kolme tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Ämmässuolla järjestettiin avoimet ovet -tapahtuma lähialueen asukkaille Jätteenkäsittelykeskuksen 30-vuotisjuhlia juhlittiin Ämmässuolla otettiin keväällä käyttöön asukasviestintään suunnattu tekstiviestipalvelu. Palvelun kautta asukkaille ilmoitetaan alueen poikkeuksellisista tilanteista, mahdollisista ympäristöhaitoista ja muun muassa maastossa liikkuvista näytteenottajista. Työterveys- ja työturvallisuusasioiden sertifikaatti OHSAS myönnettiin HSY:lle keväällä Biojätteen käsittelyssä tehtiin laaja työhygieeninen selvitys, jota hyödyntäen päivitettiin biojätteen käsittelyn riskikartoitukset ja työturvallisuusohjeistus. Ämmässuon käsittelykeskuksen uusi käyttöpäällikkö, Tiila Korhonen, aloitti tehtävässä Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Juha Uuksulainen, Tiila Korhonen, Roni Järvensivu Pvm: Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2017 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, biojäte, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 77 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , 1

4 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 13. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 14. Materiaalinkäsittelykenttä 3. Vaaka-asema 15. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 4. Vanha Kompostointilaitos 16. Lajittelukatos 5. Biokaasulaitos 17. Kuonakenttä 6. Kompostointilaitos 18. Louhekenttä 7. Biokaasuvoimala 19. Tuhkalokero 8. Biopesuri 20. Vastaanottokenttä 9. PIMA-halli 21. Kaatopaikka 10. PIMA-kenttä 22. Vanha kaatopaikka 11. Puhtaan puun kenttä 12. Vesiasema 23. Öljyntorjuntakontti 2

5 Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 8 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 8 Tarkkailusuunnitelmat Viranomaistarkastukset Kaavoitus Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 12 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Häiriöt ja lievät poikkeamat Poikkeukselliset aukioloajat Jätteen vastaanotto 14 Jätteen määrä Jätteen tuojien ja laadun valvonta Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely 17 Yleistä toiminnasta Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät Viherjätteen käsittely Laitosmainen käsittely Biojätteen käsittely Jätevesilietteen käsittely Kompostien jälkikypsytys Biokaasun hyödyntäminen Prosessien tarkkailu Huolto- ja korjaustoimenpiteet Prosessi- ja laitehäiriöt Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu Haittaeläimet Kemikaalit Valmiin kompostin käyttö Multatuotanto Pilaantuneet maat 25 Yleistä toiminnasta Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Prosessi- ja laitehäiriöt Päästötarkkailu Vesi Ilma Jätteen käsittely kentillä Yleistä toiminnasta Maa-aines

6 Kiviainespitoinen jäte Kiviainespitoinen liete Betoni yli 150 mm Asfaltti Kipsi Puu Pinnoitettu puu Puhdas puu Lajiteltava jäte Kuona Hävityskuormat Raadot Renkaat Pilaantuneet maat Bio- ja puutarhajäte Sekajätteen paalaus Sortin polttoon kelpaamaton jäte Jätteen loppusijoitus 32 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vanha kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Tuhkat 33 Yleistä toiminnasta Tuhkan käsittely Päästötarkkailu Vesi Ilma Kemikaalit Jätteen varastointi 34 Yleistä toiminnasta Jätepaalit ja tuotevarasto Kipsi Painekyllästetty puu Lasi Metalli Kuona Louhe Pilaantuneet maat Bio- ja puutarhajäte Kivenmurskaus ja louhinta 36 Yleistä toiminnasta Louhinta Kivenmurskaus Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu ja tärinä Toiminnassa syntyvät jätteet Ämmässuon Sortti-asema 37 Yleistä toiminnasta Jätteen määrä... 37

7 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Alueen hoito Päästötarkkailu Vesi Melu Haittaeläimet Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kaasun keräys ja kaasuvoimala 40 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Kaasun keräys Kaasuvoimala Huolto- ja korjaustoimenpiteet Prosessi- ja laitehäiriöt Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu Kemikaalit Toiminnassa syntyvät jätteet Ekomo 47 NCC Yleistä toiminnasta Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Jätteet ja polttoaineet Maapörssi Yleistä toiminnasta Delete Yleistä toiminnasta Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Jätteet ja polttoaineet Gypsum Yleistä toiminnasta Tarpaper Yleistä toiminnasta Fortum Yleistä toiminnasta Lassila & Tikanoja Yleistä toiminnasta Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Jätteet ja polttoaineet Ympäristötarkkailu Vesienhallinta 51 Yleistä toiminnasta Käyttötarkkailu Huolto- ja korjaustoimenpiteet Pintavedet Jätevedet Kemikaalit Prosessi- ja laitehäiriöt Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 53 5

8 Kemikaalit Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Rakentaminen 54 Ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Vesien keräys ja johtaminen Viimeistelyrakenteet Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Ympäristövaikutukset 56 Sää Vesi Pintavedet Pohjavedet Jätevedet Jätetäyttöjen tila Painumatarkkailu Ilma Hiukkaset Hajut Metaanimittaukset Melu Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut Ympäristön ja viheralueiden hoito Roskaantuminen Haittaeläimet Linnut Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 71 Työsuojelu ja turvallisuus 73 Tutkimushankkeet 74 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus Katsaus tulevaan 76 Liitteet 77 Jakelu 78 6

9 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Ämmäsuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka 30 vuotta sitten. Tänään se on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskus Ekomoksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota tullaan kutsumaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Keskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Ämmässuolla järjestettiin avoimet ovet , jolloin lähialueen asukkaat olivat tervetulleita tutustamaan alueen eri toimintoihin. Asukkailla oli mahdollisuus tuoda kuormallinen jätettä Sorttia-semalle ja samalla mahdollisuus viedä mukanaan kuormallinen multaa. Avoimien ovien aikana alueella vieraili 370 henkilöä. Naapurustolle esittäytyi myös alueen uusi käyttöpäällikkö, Tiila Korhonen, joka aloitti tehtävässä Jätteenkäsittelykeskuksen 30-vuotisjuhlia juhlittiin käsittelykeskuksessa ja kutsuvierastilaisuus pidettiin Meripaviljongissa HSY:n jätehuolto otti kevään aikana käyttöön hopealuoti tekstiviestipalvelun, jolla on mahdollista viestiä asukkaille Ämmässuon poikkeustilanteista. Poikkeustilanteiden lisäksi kaikki mahdollisesti hajua aiheuttavat työt ilmoitetaan lyhyesti palvelun kautta ja viestissä ohjataan asukkaat lukemaan tarkemmin aiheesta sivulta Tällä tavoin on mahdollista viestiä myös vähemmän vakavista aiheista, kuten maastossa liikkuvasta näytteenottajasta. Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Ekomo-konseptin mukainen yhteistyö on jo alkanut muutamien yritysten kanssa. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko käsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset toimivat toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta NCC:n asfalttiasemaa. L&T:llä on vireillä hakemus oman ympäristöluvan saamiseksi. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin sekä hallinto-oikeuksien päätöksiin. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu, eivätkä siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18. 7

10 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset taulukkoon 2 ja viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2017 taulukkoon 4. Lisäksi Etelä-Suomen ELY-keskukseen jätettiin vireille hakemus Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun uusimiseksi ja asia on edelleen vireillä. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa Ongelmajätteen kaatopaikka Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma Sekajätteen käsittelylaitos Päätös lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä muilta osin, kuin lupamääräys 2, joka palautettiin ESAVI:iin. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UUDELY:n YVAtarvetta koskevalla lausunnolla. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ympäristöluvan muutoshakemus vireillä. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös Hakemus tarkkailuohjelman päivittämiseksi vireille Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös Kaasuvoimalan ympäristölupa ESAVI:n päätös lainvoimainen. Biojätteen käsittely Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä

11 Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa / Tilanne Vaasan hallinto-oikeus palautti luvan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin siinä on myönnetty lupa murskata kiviainesta yli tonnia vuodessa (lupamääräys 2), vireille HSY täydensi hakemustaan Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus. Ympäristöluvan eräiden lupamääräysten muutoshakemus Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle Vireille Vireille ESAVI:n hylkäävä päätös Vaasan hallinto-oikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi ESAVI:lle päätöksellään Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot Taho Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kannanotto Kannanotto koskien varautumissuunnitelmaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ilmoitukset / Mara-merkinnästä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Selvityspyyntö koskien Ämmässuolta hyötykäyttöön toimitettua betonimursketta Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Lausunto vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus, YVA-menettelyn riittävyys Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kannanotto kattohuopajätteen varastointiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kannanottoja 2.2./ koskien kaatopaikkakelpoisuutta, ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja varautumissuunnitelmaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kannanottoja valvontaan liittyen 13.2., 20.3., 22.5., 4.10., 6.10., ja Espoon ympäristökeskus Selvityspyyntö koskien melua. Lisäksi kaatopaikkakelpoisuutta koskevia kannanottoja mm. 8.6., Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kannanotto liittyen kiviaineksen murskaukseen. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Melutarkkailuohjelman hyväksyminen Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tapauskohtaisesta soveltamisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Hevosen kuivikelannan ja puupölyn sekoituskokeilun hyväksyminen

12 Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty seuraavat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat: - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue. Seurannan ja tarkkailun suunnitelma , täydennetty ESAVI:n päätös Päivitetty Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt. Seurantasuunnitelma Päivitetty o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma o Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma o Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma , täydennetty ESAVI:n päätös Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan tarkkailusuunnitelma Vesien yhteistarkkailua on tehty UUDELY:n hyväksynnän mukaisesti vireille jätetyn hakemuksen mukaisesti. - Ilmanlaadun mittaussuunnitelma UUDELY:n päätös Meluntarkkailusuunnitelma / UUDELY:n hyväksyntä Teollisuusjätevesisopimus Viranomaistarkastukset Jätteenkäsittelykeskuksen, Sortti-aseman ja vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristölupien valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Toimintakokonaisuus kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, vastaava hoitaja ja muut yhteyshenkilöt ja tiedottaminen, toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa, toiminta jätteiden vastaanottopaikoilla, vuosiraportointi, hajupalautteet, louheen vastaanotto ja kuonan käsittely. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Biojätteen käsittelylaitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos : Kemikaalilainsäädännön mukainen käyttötarkastus. Espoon seudun ympäristöterveys ja Espoon ympäristökeskus tekivät tarkastuksen liittyen biojätteen käsittelyalueen lokeista tehtyyn valitukseen. HSY ei ole saanut tarkastuksesta muistiota. Verohallinto suoritti jäte- ja sähköverotarkastuksen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos : yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus. 10

13 Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asemakaavojen osalta ei ole tapahtunut muutoksia. Kulmakorpi I asemakaava hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa , kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Lainvoimaiseksi asemakaava kuulutettiin Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kolmperänranta Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käyttöpäällikkönä toimii Tiila Korhonen. Käyttöpäällikkö vastaa alueella Jätteen vastaanotosta, käsittelytoiminnasta, vesienhallinasta, kaasunkeräyksestä ja hyötykäytöstä sekä Ämmässuon Ekomo-toiminnoista. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen rakentamisesta, alueen louhinnoista ja rakentamiseen liittyvien kiviainesten murskaamisesta vastaa rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen. Ämmässuon Sortti-aseman toiminnasta vastaa käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastuuhenkilöinä toimii: Käsittelykeskuksen ympäristöasioiden koordinointi, raportointi sekä ympäristöluvat, ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen Käsittelykeskuksen ympäristötarkkailut, raportointi ja YLVA-raportointi, ympäristöinsinööri Roni Järvensivu. Jätteen vastaanotto ja YLVA-raportointi, toimintovastaava Anna Nevalampi Jätteen jalostus ja loppusijoitus, toimintovastaava Hannu Juntunen Tuhkan ja kuonan laadunvalvonta sekä multatuotanto, kenttämestari Renja Rautiainen Pilaantuneiden maiden käsittely, toimintovastaava Aino Moisio Biojätteen käsittely, toimintovastaava Christoph Gareis Kaasun keräys ja hyötykäyttö sekä vesienhallinta, toimintovastaava Sauli Kopalainen Vesien yhteistarkkailu, suunnittelupäällikkö Jukka Taskinen Kaatopaikkarakentaminen, rakennuttajainsinööri Heikki Hämäläinen 11

14 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita vuonna Häiriöt ja lievät poikkeamat Viimeiset vuoden 2016 kaatopaikan päällä jyräpaalissa varastoidut kotitalousjätteet ajettiin jätevoimalaan Tulipalo biokaasuvoimalan seinärakenteissa. Palo saatiin nopeasti sammutettua. Palo johtui kaasumoottorien kuumien pakokaasujen johtamisesta riittämättömästi eristetyn seinäläpiviennin kautta pakokaasujen poistopiippuun, jolloin seinä lämpeni ja syttyi läpiviennin kohdalta. Palosta ei aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa; sammutusvedet johdettiin likaisiin vesiin ja edelleen puhdistamolle ja louheauto kaatui kuormaa tyhjennettäessä. Autoa jouduttiin nostamaan illalla/yöllä ja se saatiin poistettua alueelta vasta puolen yön jälkeen. Vantaanenergian jätevoimalan häiriötilanteesta ja vuosihuollosta johtuen sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle , ja Jätteet saatiin paalattua keväällä ja syksyllä mennessä. Lievästi kuormitteisia vesiä juoksutettiin maastoon noin m3. Toimenpiteellä varmistettiin Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyys varsinaisille likaisille vesille. Juoksutuksesta on tehty erillinen raportti, joka on toimitettu viranomaisille. Lievästi kuormitteisia vesiä juoksutettiin maastoon noin m3. Toimenpiteellä varmistettiin Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyys varsinaisille likaisille vesille. Juoksutuksesta on tehty erillinen raportti, joka on toimitettu viranomaisille. Yhteistarkkailun jätevesinäytteisiin ja on päässyt valumaan Nutriox hajunpoistokemikaalia näytteenoton aikana. Kemikaali on vaikuttanut virheellisesti näytteiden kiintoaines, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi-, nitraattityppi- ja kalsiumpitoisuuksiin. Ämmässuolla oli poikkeuksellisen voimakas ukkosmyrsky , jolloin salaman isku vaurioitti alueen sisäistä automaatiota. Alueen pumppaamoita oli salamaniskusta johtuen toimintakyvyttöminä ja pieni määrä jälkikypsytyskentän sekä materiaalinkäsittelykentän hulevesiä pääsi hallitsemattomasti maastoon. Jälkikypsytysaumoissa oli pienimuotoisia kytöpaloja 15.8., ja Kytöpalot saatiin sammutettua omatoimisesti. Ämmässuolla on poikkeuksellisesti vastaanotettu 4 sekajäte kuormaa lauantaina ympäristöluvan toiminta-ajan ulkopuolella 16:20-17:30 välisenä aikana. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan yhteensä tonnia. Tämä ylittää ympäristöluvassa sallitun vastaanottomäärän t/a. HSY:llä on vireillä hakemus määrän tarkistamiseksi. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa. 12

15 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2017 taulukon 4 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuormaautoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello välisenä aikana. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka Syy Lauantai Sunnuntai Maanantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Lauantai 9:00-16:00 Sortti Lauantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Lauantai 9:00-16:00 Sortti Lauantai 9:00-16:00 Sortti Lauantai Sortti-asema Arkipyhä Arkipyhä Arkipyhä Asukkaiden palvelu Arkipyhä Asukkaiden palvelu Asukkaiden palvelu Asukkaiden palvelu Torstai Viherjätekenttä Arkipyhä Lauantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Lauantai 9:00-16:00 Ämmässuo avoimet ovet Sunnuntai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Lauantai Sekajätteen vastaanotto Poikkeustilanne Lauantai 9:00-16: Tiistai Lauantai 9:00-16:00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Arkipyhä Arkipyhä Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (29.4., 13.5., ja 20.5.). 13

16 14 Jätteen vastaanotto Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia vuonna Louhetta vastaanotettiin varastoon yhteensä tonnia. Vuonna 2017 vastaanotetut jätemäärät on esitetty kootusti taulukossa 5. Taulukossa 6 on esitetty Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa toimivien yritysten vastaanottamat jätemäärät. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet tonneina vuosina Muutokset tonneina ja prosentteina vuosien 2016 ja 2017 välillä on esitetty omassa sarakkeessaan. EWC-koodit suluissa Suoritteet 1) 2) 3) Vuosi Muutos kpl % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a ,8 Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a t % ,9 Kaatopaikan loppusijoitus, t/a Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a t % Jätevoimalan tuhka (190113) ,8 Kaatopaikan rakenteet, t/a Pilaantuneet ja muut maat (170504A, P) ,7 Rakennusjäte (170302, , ,170102) Muu hyödynnettävä jäte (170201) Vanha kaatopaikka, t/a Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, P) ,7 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin (170302, , ,170102) ,8 Jalostus toiminta, t/a t % Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen (170904, , ,200140) ,7 Rakennuskipsi (170802) Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a t % Mineraalipitoiset jätteet (170504A, P) ,3 Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä, t/a Maat (170504A, P) ,9 Betoni ja muu rakennusjäte (170101,200303,170107) Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a t % Jätevoimalan kuona (190112) ,1 Pilaantuneiden maiden käsittely ennen hyödyntämistä, t/a Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat (170504P) ,6 Vaaralliset maat (170503) Kompostointi, t/a t % Kompostointilaitos (200108, ,190805) ,4 Viherjätekompostointi (020106, ) Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, ) ,5 Puhdistamoliete Välivarastointi, t/a t % Lasi 4) (150107, ) ,9 Kyllästetty puu (170204) Metalli (200140) ,3 Puun lajitteluun (polttoon) (170201) Paalaus ,1 Välivarastointi, t/a ) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta X). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi.

17 Taulukko 6. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa toimivien yritysten vastaanottamat jätemäärät (t) vuosien aikana. Ekomo toimintoihin vastaanotetut massat, t/a EWC-koodi Vuosi Delete, Betoni Gypsum, Rakennuskipsi NCC, Louhe A Maapörssi, Hiekoitushiekka Fortum, HorsePower L&T, Rakennusjäte, pahvi, puu, energiajäte / Tarpaper, Kattohuopa Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2017 aikana jätekuormista tehtiin yhtensä 362 tarkastuspöytäkirjaa (kuva 1). Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 208 kappaletta. Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 62 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Toistuvista tapahtumista ilmoitetaan Espoon kaupungin ympäristöviranomaisille sekä siihen kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 4 jätekuormaa Hinnan muutokset Asiakirjavirhe Asbesti Korjauskehoitus Lajittelematon kuorma Siivousmaksu Peittämätön kuorma Kyllästetty puu Muut huomautukset Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna

18 Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatumuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksessa. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 62 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 10 kappaletta Kpl Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa (12.3). 16

19 Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely Yleistä toiminnasta Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuolla vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Puu- ja kantohaketta ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään biokaasuvoimalassa sähkö- ja lämpötuotantoon. Vuoden 2017 aikana toteutettiin mittavat työhygieeniset mittaukset kaikissa biojätteen käsittelyn prosesseissa, rakennuksissa ja toiminnoissa. Mittausten perusteella päivitettiin biojätteen käsittelyn riskikartoitukset ja työturvallisuusohjeistus. Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät Vuosien käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät on esitetty kuvassa 3. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista käsitellään laitosmaisesti. Puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä t / Tammi-joulukuu Puu ( ) Eläinten kuivikkeet ( ) Kannot ( ) Muu viherjäte ( ) Risut ( ) Jätevesiliete ( ) Biojäte ( ) Kuva 3. Vastaanotetut jätejakeet tonneittain (t)

20 Viherjätteen käsittely Viherjätettä johon kuuluu mm. lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 7. Risut ja kannot murskataan viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin yhdeksän kertaa, pinnoittamatonta puuta yhdeksän kertaa, kantoja kaksi kertaa ja lehtirisuja kolme kertaa vuonna Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään mm. seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein maalis-marraskuun aikana. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla. Vuoden 2017 lopussa kentällä oli noin tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä varastoitiin kentällä noin tonnia. Taulukko 7. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät1) tonneittain (t) vuonna Viherjäte EWC-koodi Vastaanotettu Kenttäkäsittely 1) Murskattu tukiaineeksi 1) Risut Kannot Muu viherjäte Puu Yhteensä )Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. Laitosmainen käsittely Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa noin 190 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden. Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Taulukossa 9 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 8. Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu johdettiin vuoden vaihteesta lähtien silloin käyttöön otettuun uuteen biokaasuvoimalaan. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on tarkemmin kerrottu kappaleessa

21 Kuva 4. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Taulukko 8. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain vuonna Jätelaji EWCkoodi Vastaanote ttu Kompostoi nti Mädät ys Kenttäkäsitt ely Käsittely Muu biojätteenkäsittelyla itos Kaatopaik ka Biojäte Eläinten kuivikkeet Yhteensä Taulukko 9. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit Parametri Yksikkö Mädätykseen syötetty biojäte t Muodostunut biokaasu Nm Kompostointiin syötetty mädäte t Biokaasun pumppaus kaasuvoimalaan Nm Biokaasun pumppaus biokaasuvoimalaan Nm Biokaasu soihtuun Nm Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu johdettiin vuoden vaihteesta lähtien silloin käyttöön otettuun uuteen biokaasuvoimalaan. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotettiin sähköä ja lämpöä. Tästä tarkemmin kerrottu kappaleessa

22 Vastaanotettu biojäte murskattiin ja seulottiin kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötettiin biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2017 mädätykseen meni n. 58 % kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin 3 viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa syötettiin kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti n. 9 vuorokautta. Vuonna 2017 oli 451 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen kierrätettiin t kompostista takaisin alkuun tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirretiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistetiin panoksen hygieenisyys. Vuonna 2017 syntyi 102 hygienisoitua panosta, jotka kannettiin pyöräkuormaajilla ulos jälkikypsytyskentälle jälkikypsytysaumoihin. Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta eroteltiin ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta vierasainetta. Vuonna 2017 erotettu määrä oli noin tonnia. Rejekti ( ) toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Lisäksi prosessista erotettiin metallia sekä romutettiin laitoksen rikkimenneitä moottoreita yms. sekapeltinä yhteensä noin 10 tonnia, joka toimitettiin materiaalihyötykäyttöön Jätevesilietteen käsittely Jätevesilietettä kompostoitiin ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa keskimäärin 12 vrk ja jälkikypsytettiin sen jälkeen ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Tunnelipanoksia kompostoitiin 184 kpl, joista kentälle hygienisoituina päätyi 173 kpl. Vuonna 2017 vanhassa laitoksessa käsiteltiin yhteensä noin tonnia jätevesilietettä. Lisäksi mädätykseen rikkivedyn sidontaan syötettiin t jätevesilietettä Kompostien jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2017 yhteensä 13 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa sekä hopealuoti tekstiviestipalvelussa kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytettiin aumoissa keskimäärin 4-6 kuukautta ennen kuin komposti todettiin olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostettiin eriä, joista lähetettiin näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena. Biokaasun hyödyntäminen Vuoden 2017 alusta on otettu käyttöön biokaasulaitoksessa muodostuvasta kaasusta sähköä ja lämpöä tuottava biokaasuvoimala. Koko alkuvuosi on ollut biokaasuvoimalan käyttöönottovaihetta. Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytettiin vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORCyksikön avulla. Voimalassa tuotettu lämpö johdettiin aluelämpöverkkoon ja käytetään mm. biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen. 20

23 Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuoden 2017 lopussa: moottorille 1; 4625 h, moottorille 2; 3132 h ja ORC:lle 2780 h. Sähköä biokaasuvoimala tuotti MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan MWh Toimintahäiriöistä on raportoitu kappaleessa 5.8. Prosessien tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Hygieniasointivaiheen toimivuutta tarkasteltiin omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla laitoksilla vähintään kerran kuukaudessa. Biojätettä käsittelevässä kompostointilaitoksesta otettiin 24 omavalvontanäytettä ja jätevesilietettä käsittelevässä kompostointilaitoksessa 12 omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei ollut E. colia yli 1000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa. Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2017 mädätenäytteitä otettiin 16 kertaa ja biokaasunäytteitä 21 kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin mm. haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja ph-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 58 %. Biokaasuvoimalan moottoreiden päästömittaussuunnitelma toimitettiin viranomaisille ja suunnitelman mukainen typenoksidimittaus tehtiin , jossa määritettiin Ämmässuon biokaasuvoimalan kaasumoottoreiden 1 ja 2 typenoksidipäästöt 100% tehotasoilla. Mitattuja arvoja verrattiin PIPO-asetuksen rajaarvoihin. Molempien moottoreiden typenoksidipäästöpitoisuudet alittivat asetuksen raja-arvot. Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Eviran toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäytteet Huolto- ja korjaustoimenpiteet Laitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksessa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksen olennaisia käyttökatkoksia. Seulontalinjan muutostyöt tehtiin keväällä välisenä aikana. ja samalla uusitiin tähtiseulan alatason tähdet. Seulontalinjan tähtiseulan ylätason tähdet vaihdettiin välisenä aikana. Biopesurin vesisäiliö tyhjennettiin välisenä aikana kiintoaineiden poistamisen vuoksi. Biojätteen käsittelyyn liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin kappaleessa 17. Kuljetinruuvi 20H14 vaihdettiin ja ruuvi 20H välisenä aikana. Esikäsittelymurskaimen kaapelit uusittiin välisenä aikana. 21

24 Prosessi- ja laitehäiriöt Alkuvuodesta vastaanotettu kylmä biojäte hidasti biokaasulaitoksen kaasuntuottoa ja laski tuotetun kaasun metaanipitoisuutta. Prosessin palauttamiseksi normaalille tasolle, laitoksen biojätteen syöttöä vähennettiin ja syöttöön lisättiin jätevesilietettä. Biokaasulaitoksen prosessi palautui normaaliksi maalis huhtikuun vaihteessa. Biojätteen välivaraston täyttö- ja tyhjennysohjelmaa on tapahtuneiden johdosta muutettu sekä biojätteen varastobunkkerin lämmitystä lisätty. Biokaasulaitoksen biojätteen käsittely kapasiteetin vähennyttyä osa biojätteestä käsiteltiin suoraan kompostointilaitoksessa. Biokaasulaitokseen syötetyn pienen jätevesilietemäärän huomattiin pienentävän muodostuvan kaasun rikkivetypitoisuutta. Alentuneiden rikkivetypitoisuuksien myötä rikkivetypesuri on voitu poistaa käytöstä Biokaasulaitoksen syötteeseen lisätään noin 1% jätevesilietettä lisäaineeksi. Biokaasuvoimalan seinärakenne syttyi yöllä tuleen. Pelastuslaitos sai sammutettua palon pikaisesti. Palon syttymisen syy oli rakenteellinen virhe. Palosta aiheutui vajaan kahden viikon käyttökatko biokaasuvoimalassa. Käyttökatkon aikana kaasu johdettiin kaasuvoimalaan. Biokaasuvoimalassa on alkuvuonna ollut erinäisiä käyttöönottoon liittyviä lyhytaikaisia toimintahäiriöitä. Kompostointilaitoksen seulontayksikkö oli muutostöiden takia poissa käytöstä välisen ajan. Tänä aikana käytettiin laitoksen vanhaa varaseulontalinjaa, sekä urakoitsijan siirrettävää seulontayksikköä. Syksyllä ruuvien vaihdon yhteydessä syöttö reaktoreihin oli väliaikaisesti pois reilu vuorokauden alkaen. Esikäsittelyn murskain oli kaapelivian takia poissa käytöstä , jolloin käytössä oli muita esikäsittelyn syöttölaitteita. Tällöin biokaasulaitokseen päätyi hieman vähemmän biojätettä. Biopesurin vesisäiliön huoltotyön aikana prosessivesisäiliö tyhjennettiin. Pohjalle painunut kiintoaine poistettiin säiliöstä. Tänä aikana biopesurin vesipesu oli pois päältä ja poistoilmat kulkivat biosuodinpatjojen lävitse ilman vesipesua. Reaktorin 2 sekoittimen havaittiin vioittuneen ja reaktorin 2. ja 3. sekoitin poistettiin käytöstä. Korjaus on suunniteltu tapahtuvan kevään 2018 aikana. CHP2:lla havaittiin muutaman venttiilin vuoto ja moottori 1:lle tehtiin kansiremontti Tällöin käytössä oli vain moottori 2. Häiriöt eivät aiheuttaneet toiminnalle merkittäviä käyttökatkoja tai ympäristövaikutuksia Vesi Päästötarkkailu Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä esimerkiksi kompostien kastelussa. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vesinäytteet otettiin sekä Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista on esitetty taulukossa 10. Vedenlaadun analyysitulokset kirjataan YLVA-järjestelmään. Viemäriin johdettiin vuonna 2017 yhteensä m³ jätevettä. 22

25 Taulukko 10. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina Taulukossa on esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä (m³). Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi ka ka ka min. maks. Ammoniumtyppi mg N/l Biologinen hapenkulutus mg O 2/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori mg P/l Kokonaistyppi mg N/l ph ,4 8 8,2 8,2 Sulfaatti mg SO 4/l Sähkönjohtavuus ms/m Parametri Yksikkö Vuosi Virtaama m Ilma Ilmanlaatua tarkkailtiin ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Vuonna 2017 kompostointilaitoksen sekä vanhan kompostointilaitoksen hajupäästöjä mitattiin eri lähteistä neljä kertaa vuodessa. Yhteenveto laitosten analyysituloksista on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen ilmapäästöjen keskimääräinen (ka) laatu vuonna Parametri Yksikkö Raja-arvo Kompostointilaitos Vanha Kompostointilaitos Haju HY/m³ Ammoniakki ppm 5 1,5 3 Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku ). Biojätteenkäsittelyn hajupäästöjen mittaustulokset on esitetty liitteessä Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Loppuvuodesta 2017 otettiin käyttöön myös vaahdotus rottien torjuntaan. Tällä pyrittiin estämään lisäkaapelivauriot. Rotat aiheuttivat toimintahäiriön murskaimeemme (Terminator-murskain) syömällä syöttökaapelit käyttökelvottomiksi. 23

26 Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein alkaen ja jatkettiin vuoden loppuun asti. Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta. Lisäksi otettiin käyttöön Imidaklopridi, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine. Kemikaalit Laitoksilla eri prosesseissa käytettiin seuraavia kemikaaleja: 93 %:sta rikkihappoa, 50 %:sta lipeää ja ravinneliuosta. Vahvaa rikkihappoa on käytetty vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa yhteensä alkuvuonna n. 100 tonnia, lipeää on käytetty yhteensä noin 2 tonnia jätevesien ph:n neutralointiin. NPKravinneliuosta käytettiin biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä alkuvuonna n. 100 litraa, jonka jälkeen käyttö on lopetettu. Kompostointilaitoksien pyöräkuormaajissa käytettiin noin litraa polttoöljyä. Jälkikypsytysaumojen käännöissä käytettiin noin litraa polttoöljyä. Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä litraa ja lämmitysjärjestelmän glykolia 200 litraa. Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Luovutettujen kompostien määrät ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot vuonna Parametri Yksikkö Biojätekomposti Viherjätekomposti Jätevesilietekomposti Orgaaninen aines % Kokonaistyppi mg/kg ka Kokonaisfosfori mg/kg ka Kokonaiskalium mg/kg ka Luovutettu jatkojalostukseen t Multatuotanto Heinäkuussa 2016 aloitettiin Metsäpirtin multatuotanto Ämmässuon multakentällä. Ämmäsuolla valmistetaan kahta erilaista multatuotetta: bio- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään bio-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuonna 2017 biomultaa valmistettiin noin tonnia ja inframultaa noin tonnia. 24

27 Pilaantuneet maat Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa. Jätteenkäsittelykeskuksessa joulukuussa 2013 kokeiluna aloitettu kipsijätteen välivarastointi PIMA-hallissa jatkui edelleen vuonna 2017, minkä seurauksena osa PIMA-hallin tilaresurssista oli edelleen varattuna kyseiseen toimintaan eli toisin sanoen pois PIMA-toiminnon käytöstä. Kipsijätteen vastaanotto välivarastoon päättyi 30.9., ja välivarastoidun kipsijätteen poisajo PIMA-hallista käynnistyi marraskuun lopulla [ja jatkui aina tammikuun 2018 puolivälin tienoille asti]. Tilanpuutteen vuoksi käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelua ei pystytty tarjoamaan uusille kohteille vuoden 2017 parin viimeisen kuukauden aikana. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneella TOC-rajoituksella (VNa 331/2013, 28 ) ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä vaikutuksia PIMA-toimintoon. Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä päivitetyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa. Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2017 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä tonnia. Edellä mainituista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista Jätteen jalostus -toiminnon maakentälle vastaanotettiin 18 tonnia kuormantarkastuksia varten ja tonnia jätteiden poiserottelua varten. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja pilaantuneita maita ei raportointivuonna sijoitettu lainkaan jätteenä jätetäyttöön kaatopaikalle. Loput ( tonnia) vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla ( tonnia) tai otettiin käsiteltäviksi PIMA-hallille ( tonnia). Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin % tuntumaan (kuva 5). Kaikista vuonna 2017 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (noin tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2017 siirtyi / käsittelyssä vuonna 2017 jatkoi noin tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2017 aikana käsitellyistä maa-aineksista (7 195 tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi kaatopaikalle tonnia ja vanhalle kaatopaikalle tonnia. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maaaineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 6). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin tonnia. 25

28 Massamäärä (t) Vuosi Käsittelyä edellyttäneet vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Käsittelyä edellyttäneet tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi vanhalla kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Kuva 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettujen tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden massamäärien ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn tonneina (t) vuosina , , ,00 Massamäärä (t) 8 000, , ,00 Jatkojalostettaviksi maakentälle Hyödynnettäviksi kaatopaikalle Hyödynnettäviksi vanhalle kaatopaikalle 2 000,00 0, Vuosi Kuva 6. PIMA-käsittelystä hyödynnettäviksi ja jatkojalostettaviksi siirretyt käsitellyt maamassamäärät tonneina (t) vuosina

29 Prosessi- ja laitehäiriöt PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa Vesi Päästötarkkailu PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu on vuoden 2014 alusta lähtien toteutettu päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma - asiakirjassa esitetyn mukaisesti. HSY:n jäte- ja vesihuollon välinen teollisuusjätevesisopimus päivitettiin Aikaisemman sopimuksen tavoin myös päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Sopimuspäivityksen yhteydessä kokonaishiilivetypitoisuuden (C10-C40) raja-arvo muuttui (aikaisemmin 200 mg/kg; päivityksen jälkeen 100 mg/kg). PIMA-käsittelyn vesientarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta on esitetty taulukossa 13. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ole ylittyneet vuosina PIMA-toiminnon hiekanerotin, öljynerotin ja näytteenottokaivo tyhjennettiin toukokuussa. Taulukko 13. PIMA-käsittelystä viemäriin johdetun veden keskimääräinen (ka) laatu vuosina Vuoden 2017 osalta taulukossa on esitetty keskiarvon lisäksi vaihteluväli (minimi ja maksimi). Taulukossa on esitetty myös teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Taulukon selitteet on esitetty taulukon alapuolella. Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi 1) ja 2) ka ka ka min. maks. Arseeni 1) mg/l 0,1 0, , , , ,01400 Elohopea 1) mg/l 0,01 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Hopea mg/l 0, Kadmium 1) mg/l 0,01 0, , , , ,00017 Kemiallinen hapenkulutus 1) mg/l Kiintoaine 1) mg/l Klooratut hiilivedyt 2) mg/l - 0, , , , ,00002 Kloorifenolit 2) mg/l Kloorivapaat VOC-yhdisteet 1) mg/l 3 0, , , , ,00003 Kokonaishiilivetypitoisuus 1) mg/l 100 0,11 0,85 1,26 0,25 3,30 Kokonaiskromi 1) mg/l 1 0, , , , ,04800 Kokonaissyanidi 2) mg/l 0, Kromi (VI) 1) mg/l 0,1 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Kupari 1) mg/l 2 0, , , , ,05100 Lyijy 1) mg/l 0,5 0, , , , ,03200 MTBE 1) mg/l - 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Nikkeli 1) mg/l 0,5 0, , , , ,02900 PAH-yhdisteet 2) mg/l - - 0, , , ,00170 PCB-yhdisteet 2) mg/l ph 1) ,3 7,3 7,1 6,9 7,2 Sinkki 1) mg/l 3 0, , , , ,16000 Sähkönjohtavuus 1) ms/m - 51,38 41,50 19,93 11,0 32,00 TAME 1) mg/l - 0,0004 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Tina mg/l ) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma , taulukko 1. 2) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma , taulukko 2. 27

30 Ilma Vuonna 2017 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maita, eikä käsiteltävinä olevia maita ilmastettu koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei ollut tarpeen käyttää maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt. PIMA-hallin yleisilmanvaihto on raportointijaksolla ollut suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden suodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä kipsijätteen poisajon ajan. 28

31 Jätteen käsittely kentillä Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyjen yhteydessä. Maa-aines Kiviainespitoinen jäte Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi tonnia, jota tuli noin kolme kertaa enemmän kuin aiempana vuonna. Katujen puhdistusjätettä oli tonnia. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi tonnia, joka on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. Betoni yli 150 mm Yli 150 mm:n betonia tonnia ja Sortti-asemien betonipitoista kiviainesjätettä tonnia otettiin vastaanottokentälle. Materiaalit murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. Betonia tuli noin kaksi kertaa enemmän ja sortin betonia 20 % enemmän kuin aiempana vuonna. Betonikappaleet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. Asfaltti Asfalttia vastaanotettiin tonnia, jota tuli noin 20 % edellisen vuoden määrästä. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. Kipsi Kipsiä tuli lajittelukatokseen ja lajiteltiin muun jätteen seasta 86 tonnia, joka on noin 20 % edellisen vuoden määrästä. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen. 29

32 Puu Pinnoitettu puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin tonnia. Puumäärä on noin 70 % edellisestä vuodesta, koska alkusyksystä lähtien Konalan, Kivikon ja Ruskeasannan sorttiasemien pinnoitetut puut ajettiin Seutulan puukentälle. Valtaosa pinnoitetusta puusta on sorttiasemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin voimalaitosten polttoaineeksi. Vuoden 2017 keväällä pinnoitetun puun joukosta koeluontoisesti eriteltiin puhtaat kompostoinnin tukiaineeksi soveltuvat puut. Toimintaa päätettiin jatkaa ja nykyisellään noin 10 % Sortti-asemillle tulevasta pinnoitetusta puusta pystytään hyödyntämään kompostoinnin tukiaineena Puhdas puu Puhdasta eli pinnoittamatonta puuta kerättiin 121 tonnia, joka on kolmannes edellisen vuoden määrästä. Puu murskattiin ja hake käytettiin kompostin tukiaineena. Lajiteltava jäte Lajittelukatokseen vastaanotettiin tonnia jätettä, josta suurin osa oli lajiteltava koneellisesti. Jätettä tuli reilu kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tulevasta jätteestä oli poltettavaa jätettä tonnia, metallia 287 tonnia, betoni 26 tonnia, puuta 189 tonnia, kantoja 15 tonnia, kipsiä 86 tonnia, kiviainesrejektiä 665 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä 438 tonnia, SER 6 tonnia, kylmälaitteita 1,5 tonnia ja auton renkaita 11 tonnia. Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja kerran vuodessa murskataan ja erotellaan polttoon kelpaava osuus energiahyödynnettäväksi. Kuona Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin Kuonan vastaanotto siirrettiin laajennusalueelle S2- alueelle valmistuneelle uudelle kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan yhteensä tonnia. Kuonaa murskattiin jatkokäsittelyä varten tonnia. Magneettinen metalli toimitettiin kotimaisille metallinkierrättäjille, jotka jalostavat niistä uusioraaka-aineita. Urakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seulotaan eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Kuonan mineraaliaineksia käytettiin mm. S2-alueelle rakennetun uuden paalikentän pohjarakenteissa. Edellä mainituissa rakenteissa hyödynnettiin kuonan mineraaliaineksia n tonnia. Ympäristöluvan edellyttämä vastaavuustestaus on toimitettu viranomaisille Luvussa 21.1 on kerrottu HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia. 30

33 Hävityskuormat Hävityskuormat ovat jätteitä, jotka jätteen toimittaja haluaa hävitettäväksi heti kuorman saavuttua. Yleensä kuormat ovat tullin valvomia hävityskuormia. Hävityskuormia käsiteltiin 44 tonnia. Hävityskuormat ohjattiin pääasiassa jätevoimalalle. Raadot Kuolleita eläimiä otettiin vastaan yhteensä 23 kappaletta ja 11 tonnia. Raatoina vastaanotetaan hevosia, peuroja ja hirviä. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi. Renkaat Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin jatkokäsittelyyn noin 11 tonnia. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. Sekajätteen paalaus Jätevoimalan huoltoseisokkien ja aikana tuli jätteet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Kevään jätteet paalattiin 24. toukokuuta mennessä tonnia ja syksyllä mennessä tonnia. Yhteensä paalattiin tonnia jätettä. Sortin polttoon kelpaamaton jäte Sorttiasemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä tonnia. Jäte murskattiin ja seulottiin, jotta materiaalista saatiin eroteltua erikseen, kiviainespitoinen jäte, poltettava jäte ja metalli. Jätettä käsiteltiin tonnia, josta osa oli viime vuonna kerättyä jätettä. Käsittelyssä muodostui kiviainespitoista jätettä 3 437tonnia, poltettavaa jätettä noin 979 tonnia ja metallia noin 45 tonnia. 31

34 Jätteen loppusijoitus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin kuutiometriä. Kaatopaikalle sijoitettiin vuonna 2017 polttoon kelpaamatonta jätettä tonnia, josta oli asbestijätettä 906 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnetään kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia kaatopaikan liikenne- alueilla ja pintarakenteissa tonnia. Materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin kaatopaikan pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin kaatopaikan liikennealueita. Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta pinnan muotoilua tehdään lakialueella noin 6 hehtaarin alueella. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin kuutiometriä. Vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun vastaanotettiin tonnia kiviainespitoisia jätteitä. Vastaanotettavat jätteet olivat maa- ja kiviainesta tonnia, pilaantunutta maata tonnia, rakennusjätteen rejektiä tonnia, kuonaa tonnia ja betonimursketta tonnia. Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön Tuhkalokeron kokonaispinta-ala on 0,4 hehtaaria, josta käytössä oli noin 0,25 hehtaaria vuonna Tuhkalokeroon loppusijoitettiin vuonna 2017 stabiloitua jätevoimalatuhkaa tonnia. Vuoden 2017 loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu yhteensä tonnia stabiloitua jätevoimalatuhkaa. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoteen 2022 saakka. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin m3. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa asetut vaatimukset. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9. 32

35 Tuhkat Yleistä toiminnasta Jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensisijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon. Tuhkan käsittely Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin tonnia vuonna Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Tuhkaa on käsitelty tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon tonnia. Stabiloinnissa on käytetty tonnia vettä, 527 tonnia Plussementtiä ja 483 tonnia kuonan 0-5 mm mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Ympäristöluvan edellyttämä vastaavuustestaus on toimitettu viranomaisille Vesi Päästötarkkailu Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla, sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (katso liite 4) Ilma Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa tarkkaillaan viranomaisille toimitetun laitteiston kunnon tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Ämmässuon ilmanlaadun raportti, liite 7). Kemikaalit Tuhkan stabilointiin on käytetty 527 tonnia plus sementtiä. Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa 8 kiloa. 33

36 Jätteen varastointi Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1. Jätepaalit ja tuotevarasto Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien aikana Jätevoimalan huoltoseisokkien ja aikana vastaanotettuja jätteitä paalattiin tonnia. Jätteet saatiin paalattua keväällä 24. toukokuuta mennessä ja syksyllä mennessä. Paalaukseen kelpaamattomat jätteet ajettiin tuotevarastoon tai lajittelukatokseen. Tuotevarastoon vastaanotettiin paalaukseen kelpaamatonta sorttiasemien jätettä 803 tonnia ja muuta jätettä tonnia. Tuotevaraston jätteet ajettiin voimalaan keväällä ja syksyllä mennessä. Jätevoimalalle toimitettiin jätettä paalikentältä tonnia ja tuotevarastosta tonnia. Kipsi Kipsiä muodostui jätteen lajittelusta 86 tonnia. Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Painekyllästetty puu Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin tonnia. Painekyllästettyä puuta toimitettiin jatkokäsittelyyn tonnia. Painekyllästetyn puun varastokasassa oli edellisen vuoden puuta, joka ajettiin vuonna 2017 käsittelyyn. Lasi HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin tonnia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisön Ringin Ämmässuolla olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Rinki vastaanotti tonnia omaa lasia. Tuottajayhteisö ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Varastoituna lasia oli tonnia. Metalli HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin tonnia. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Varastoituna metallia oli noin 20 tonnia. Kuona Jätevoimalakuonaa oli varastoituna vuoden vaihteessa tonnia. Kuona käsitellään seuraavana vuonna. 34 Louhe Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi Louhetta otettiin vastaan louhekentälle tonnia. Louhetta on otettu vastaan yhteensä tonnia.

37 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5 35

38 Kivenmurskaus ja louhinta Yleistä toiminnasta Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Valtaosa Blominmäestä louhittavasta louheesta on tuotu Ämmässuolle. Louheen murskaus aloitettiin vuonna Murskattu louhe pyritään hyödyntämään alkuperäisen suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2017 loppuun mennessä oli vastaanotettu yhteensä tonnia louhetta. Ämmässuon Sortti- ja vaaka-alueiden pintavesille on rakennettu ympäristöluvan mukainen öljynerotusjärjestelmä. Öljynerottimen lisääminen nykyiseen hulevesijärjestelmään on edellyttänyt pienimuotoista louhintatyötä. Lassila ja Tikanojan jätteen lajittelu ja siirtokuormaus kenttää varten on tehty pienimuotoinen louhinta palovesipisteen asennusta varten. Louhinta Sortti- ja vaaka-alueiden öljynerotus kaivon asennusurakan yhteydessä louhittiin yhteensä noin 426 tonnia kalliota. Louhinnassa on käytetty 0,15 tonnia dynamiittia ja 0,25 tonnia kemiittiä. Laajennusalueen käsittelykentän vesiyhdettä varten louhittiin pieni määrä kiintokalliota, jossa käytettiin 0,045 tonnia dynamiittia. Kivenmurskaus Alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia. Blominmäestä tuodun louheen murskausta käsitellään kappaleessa Vesi Päästötarkkailu Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Ilma Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla Melu ja tärinä Louhinnan melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Toiminnassa syntyvät jätteet Louhintatyön yhteydessä muodostui hyvin pieni määrä öljypitoista jätettä, jonka urakoitsija toimitti asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. 36

39 Ämmässuon Sortti-asema Yleistä toiminnasta HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2017 loppuun mennessä asiakasta. Asiakkaita oli eli 6,3 %:a enemmän kuin vuonna Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä auki kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi Taulukko 14. Ämmässuon Sortti-aseman asiakastyypit ja -määrät (kpl) vuosina Asiakasmäärät Maksulliset asiakkaat Ilmaisasiakkaat Yhteensä Jätteen määrä Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Taulukkoon 15 on koottu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet vuodelta Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät eivät ylitä ympäristöluvan enimmäismääriä. 37

40 Taulukko 15. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina vuosina Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2016 ja 2017 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteet EWC-koodi Vuosi Muutos t % Kipsijäte Kyllästetty puujäte Kylmälaitejäte Metallijäte Muu SER-jäte Puujäte Puutarhajäte Risujäte Sekajäte 1) Tv- ja monitorijäte Vaaralliset jätteet , , , , , , , , , ) Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen ja rakennus- ja purkujätteen sekä muovin Jätteen tuojien ja laadun valvonta Jätteiden lajittelua Sortti-asemilla on tehostettu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloitettua toimintansa vuonna Sortti-asemilla vastaanotettu sekajäte toimitetaan polttoon jätevoimalaan. Mahdollisten jätevoimalan huoltoseisokkien aikana sekajäte toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lajittelukatokseen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa siitä hyödynnetään materiaalina. Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille. Alueella on käytössä tallentava kameravalvonta. Alueen hoito Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita. 38

41 Vesi Päästötarkkailu Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa (Liite 4.) tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet päätyvät Melu Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Ämmässuon Sortti-asemalla ei ole erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska asemalla ei oteta vastaan elintarvikejätettä. Asema on kuitenkin mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin kappaleessa Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta. Koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskeva polttoaineainesäiliöiden vuositarkastus vuonna 2017 on esitetty tämän raportin liitteenä 2. 39

42 Kaasun keräys ja kaasuvoimala Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä. Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä Kaasun keräys Vuonna 2017 vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaasua 18,77 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 78 GWh. Kaatopaikalta kerättiin kaasua 16,44 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 81 GWh. Yhteensä kaasua kerättiin 35,21 milj. nm 3 (159 GWh), jonka energiasisältö oli 16 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaasua poltettiin soihtupolttimissa 5,58 milj. nm 3 (15 % kerätystä kaasusta). Vanhan kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin nm 3 /h (8 760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 8,9 MW. Kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin nm 3 /h (8760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 9,2 MW. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot on esitetty taulukossa 16. Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun kumulatiivinen määrä vuona 2016 ja vuonna 2017 on esitetty kuvassa 7. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2016 ja 2017 on esitetty kuvassa 8. Taulukko 16. Kaasupumppaamoiden (1 4) kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosilta Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste % Kaasumäärä m CH 4 -pitoisuus % Keskim virtaus m 3 /h Keskim teho kw Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste % Kaasumäärä m CH 4 -pitoisuus % Keskim virtaus m 3 /h Keskim teho kw Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste % Kaasumäärä m CH 4 -pitoisuus % Keskim virtaus m 3 /h Keskim teho kw

43 Milj. Nm 3 (CH 4 50 %) kerätty 2016 hyödynnetty 2017 kerätty 2017 hyödynnetty Kuukausi Kuva 7. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina % kum kk 2017 kum kk Kuukausi Kuva 8. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina

44 Kaasuvoimala Kaatopaikkakaasua hyödynnettiin kaasuvoimalassa 29,63 milj. Nm 3 (136 GWh), hyödyntämisaste 85,3 %. Hyödyntämisaste laski vuoteen 2016 verrattuna 6,3 % -yksikköä. Biokaasulaitoksen biokaasua hyödynnettiin 0,15 milj. Nm 3 (0,7 GWh). Kaasuvoimala tuotettiin sähköä 59,19 GWh ja sähköä myytiin 45,74 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin hyödynnettävää lämpöä MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Vuosittain hyödynnetty kaasumäärä on esitetty kuvassa 9. Milj. Nm Vuosi Kerätty kaasumäärä Hyödynnetty kaasumäärä Kuva 9. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kerätty ja hyödynnetty kaasumäärä (milj. Nm 3 ) vuosina Taulukossa 17 on esitetty kuukausittaiset, moottorikohtaiset tuotantotiedot sekä polttoaineen laatu vuodelta

45 Taulukko 17. Kuukausittaiset, moottorikohtaiset tuotantotiedot sekä polttoaineen laatu vuodelta Vuosi 2017 Kuukaudet Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,792 0,830 1,025 0,921 0,407 0,645 0,025 0,594 0,636 0,257 0,027 0,146 Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,704 0,891 0,967 0,870 0,276 0,318 0,852 0,806 0,761 0,927 0,904 1,089 Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,906 0,081 0,376 0,854 0,094 0,400 0,928 0,449 0,575 0,465 0,371 0 Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,593 0,876 0,582 0,122 0,398 0,957 0,990 0,949 0,537 0,928 0,983 0,704 Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) ORC Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasuvoimalaan syötetty kaasu Polttoaineen CH4 - pitoisuus (%) 46,80 45,70 45,50 44,20 46,30 46,50 47,10 47,20 47,10 47,00 47,10 47,50 Polttoaineen O2 - pitoisuus (%) 1,40 0,80 0,90 1,00 1,70 0,70 0,90 1,10 1,30 1,20 1,20 1,00 Polttoaineen CO2 pitoisuus (%) 36,50 37,50 37,40 36,20 33,30 34,90 35,00 34,80 34,30 34,20 34,20 34,20 Polttoaineen H2S - pitoisuus (ppm) Kaasuvoimalan lämmön tuotanto Hyödynnetty lämpö (MWh) Huolto- ja korjaustoimenpiteet Kaasumoottoreille suoritettiin normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja mm. M4 E50 -huolto ajanjaksolla , M2 E50 -huolto ajanjaksolla ja M2 generaattorin huolto ajanjaksolla , M3 E50 -huolto ajanjaksolla Siloksaanisuodattimien suodatusmassat vaihdettiin Prosessi- ja laitehäiriöt Kaasuvoimalaan liitetty 110 kv suurjännitelinja oli poissa käytöstä kantaverkkoyhtiön suorittaessa huoltoa sähköasemalla, ko. ajanjaksolla Ämmässuolla oli käytössä 20 kv:n varasyöttö. 20 kv:n sähkölinjaan ei ole sallittua syöttää kaasuvoimalan tuotantoa, joten kaasuvoimala oli poissa tuotannosta ja voimalassa suoritettiin mm. ORC:n painelaitteiden määräaikaistarkastuksia. Kaatopaikkakaasun ajoittain alhainen metaanipitoisuus on vaikeuttanut kaasumoottoreiden käyttöä, varsinkin käynnistämistä, metaanipitoisuuden pitäminen riittävän korkeana onkin jatkossa keskeinen tehtävä, jotta kaasua voidaan hyödyntää kaasuvoimalassa. 43

46 Päästötarkkailu Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti Vesi Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain Ilma Uudessa ympäristöluvassa ( ) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m 3 muunnettuna 15 %:in happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet on ensimmäisen kerran mitattava vuonna 2018 ja sen jälkeen 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Kuvassa 10 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuodelta mg/n-m 3 O 2 5 % Kaasumoottori 1 Kaasumoottori 2 Kaasumoottori 3 Kaasumoottori Kuukausi Kuva 10. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot 2017, päästön yksikkö mg/nm 3, O 2 5 %. Kaasumoottoreiden savukaasuista mitattiin kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosien ) savupiippukohtaisesti typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ja päästö. Vuoden 2012 ominaispäästöjä on käytetty laskettaessa vuoden 2017 päästöjä. Taulukossa 18 on esitetty tuotanto- ja päästötiedot vuodelta

47 Taulukko 18. Kaasumoottoreiden (1-4) moottorikohtaiset tuotanto- ja päästötiedot vuosina Vuosi 2015 Kaasumoottori Tuotanto ORC Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 10,983 10,768 7,54 10,681 39,972 Polttoaineen energiasisältö GWh 54,125 53,082 36,984 52, Käyntitunnit h Tuotettu sähkö kwh Tuotettu lämpö MWh Päästöt Yhteensä NO x (NO 2) kg/a CO kg/a VOC kg/a NMVOC kg/a Vuosi 2016 Kaasumoottori Tuotanto ORC Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 5,737 12,202 9,763 12,031 39,733 Polttoaineen energiasisältö GWh 27,962 58,596 46,211 57, Käyntitunnit h Tuotettu sähkö kwh Tuotettu lämpö MWh Päästöt Yhteensä NO x (NO 2) kg/a CO kg/a VOC kg/a NMVOC kg/a Vuosi 2017 Kaasumoottori Tuotanto ORC Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 6,305 9,365 5,499 8,619 29,788 Polttoaineen energiasisältö GWh 28,883 43,006 24,964 39, Käyntitunnit h Tuotettu sähkö kwh Tuotettu lämpö MWh Päästöt Yhteensä NO x (NO 2) kg/a CO kg/a VOC kg/a NMVOC kg/a

48 Melu Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Kemikaalit Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 179 tonnia ja ravinneliuosta kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin kg. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. Toiminnassa syntyvät jätteet Vuonna 2017 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä kg, siloksaanisuodattimien suodatusmassaa 800 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 130 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 10 kg. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Suodatusmassa toimitettiin hävitettäväksi Fortum Waste Solutions Oy:lle Riihimäelle. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet kaatopaikalle. 46

49 Ekomo Ekoteollisuuskeskus Ekomon puitteissa toteutetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja sen lähialueiden sekä HSY:n Seutulan ja Kivikon alueiden eri toimijoiden kanssa Ekomo-konseptin mukaista yhteistyötä. Toiminnan pääpaino on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä. Vuonna 2017 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla 7, Seutulassa 2 ja Kivikossa 3. Ämmässuon kumppanit olivat: Delete Finland Oy (purkubetonin käsittely), Fortum Power and Heat (HorsePower lantapohjaisen polttoaineen jalostus), Lassila & Tikanoja (jätejakeiden siirtokuormaus), NCC Industry Oy (kiviaineksen jalostus ja asfalttiasema) ja Tarpaper Recycling Finland Oy (kattohuopajätteen hyödyntäminen). Lisäksi HSY ja Fortum Power and Heat allekirjoittivat aiesopimuksen bio- ja kierrätyspolttoaineita hyödyntävän energiantuotantolaitoksen sijoittumisesta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Ekoteollisuuskeskusta tukevaa kehitystyötä on käsitelty tämän raportin kappaleessa Kuva 11. Vuoden 2017 lopussa alueella toimivien Ekomo yhteistyökumppaneiden sijainnit Ämmässuolla.1. NCC kiviaineksen jalostus, 2. Delete purkubetonin käsittely, 3. Lassila & Tikanoja jätejakeiden siirtokuormaus, 4. Tarpaper kattohuopajätteen hyödyntäminen ja 5. Fortum lantapohjaisen polttoaineen jalostus. 47

50 NCC Yleistä toiminnasta NCC Industry jalostaa HSY:n palveluntuottajana Ämmässuon alueella louhetta. HSY toimittaa louheen alueelle ja NCC Industry ottaa louheen vastaan sekä jalostaa kiviainestuotteiksi, murskaamalla. Vuoden 2017 aikana louhetta on vastaanotettu Blominmäestä noin tonnia. NCC:n tuotantotiedot on esitetty vain viranomaisille toimitettavassa liitteessä 16. Kiviainesta on käsitelty murskaamalla: , , ja Ylisuurien louheiden rikotusta on suoritettu yhteensä 111 tuntia vuoden 2017 aikana Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Alueelta muodostuvista hulevesistä on huomattu kuormittuneisuutta, jonka takia muodostuvat vedet on ohjattu likaisen veden järjestelmään. Asiaa on tarkemmin käsitelty vesienhallinnan kappaleessa Louheautojen kaatumiset ja Syntyneet öljypitoiset louheet ja murskeet on siivottu aina HSY:n toimesta. Louheautojen kaatumisen jälkeen vastaanottoalueen kuntoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja louheautojen kuljettajille on järjestetty turvallisuuskoulutusta kuorman tyhjennyksistä. Tärinämittausta ei ole suoritettu, koska NCC Industry ei louhi Ämmässuon alueella Jätteet ja polttoaineet Louheen jalostuksen yhteydessä on syntynyt 7 tonnia metalliromua, 3,5 tonnia sekajätettä ja litraa jäteöljyä. Jätteet on toimitettu asianmukaisiin käsittelykohteisiin. Toiminnassa on käytetty litraa kevytpolttoöljyä vuoden 2017 aikana. Maapörssi Yleistä toiminnasta Maapörssi ottaa Ämmässuolle vastaan kaduilta ja pihoilta poistettavaa hiekoitussepeliä vuosien aikana. Maapörssi suunnitteli käytetyn hiekoitussepelin uudenlaisen käsittelyn pilotointia Ämmässuolla, mutta pilotointi peruttiin, koska massoja ei kertynyt tarpeeksi. Hiekoitussepeliä on vastaanotettu Ämmässuolle 391 tonnia vuoden 2017 aikana. Hiekoitussepeli hyödynnettiin Ämmässuon alueella. Maapörssin toiminta päättyi Ämmässuolla Delete Yleistä toiminnasta Delete Finland Oy käsittelee alueella Deleten purkukohteista tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Delete vastaanotti vuoden 2017 aikana Ämmässuolle tonnia betonijätettä, josta se jalosti tonnia hyödynnettävää materiaalia; 87 tonnia metallia ja tonnia maanrakennuskohteissa hyödynnettävää betonimursketta.

51 Betonijätettä on käsitelty murskaamalla , , , , ja Delete varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN A1 (2008) ja valtioneuvoksen asetuksen 591/2006 (403/2009) mukaisesti. Deleten betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Betonijätteen jalostuksessa ei ollut häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2017 aikana Jätteet ja polttoaineet Betonijätteen jalostuksesta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Toiminnassa on käytetty kevytpolttoöljyä litraa vuoden aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,5 m 3. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu. Gypsum Yleistä toiminnasta Gypsum Recycling vastaanottaa ja jalostaa kipsijätettä Ämmässuolla PIMA-hallissa. Mobiililla kierrätysjärjestelmällä erotellaan kipsijätteestä epäpuhtaudet ja lopputuotteeksi jää kipsipulveria ja paperia. Kierrätetty kipsipulveri toimitetaan eteenpäin kipsilevyjen valmistajille. Vuoden 2017 aikana ei ole käsitelty kipsijätteitä. Kipsijätettä on vastaanotettu Ämmässuolle 338 tonnia. Varastointi ja käsittely Ämmässuon Ekoteollisuuskeskus Ekomon PIMA-hallissa päättyi Tarpaper Yleistä toiminnasta Tarpaper Recycling Finland Oy vastaanottaa ja välivarastoi kattohuopajätettä Ämmässuolla. Katohuopajäte varastoidaan myöhempää murskausta ja materiaalihyötykäyttöä varten. Tarpaper on vuoden 2017 aikana vastaanottanut tonnia kattohuopajätettä. Vuoden 2017 aikana ei ole käsitelty tai toimitettu jatkojalostettavaksi kattohuopajätettä. Fortum Yleistä toiminnasta Fortum Power and Heat vastaanottaa ja jalostaa hevostallien puupohjaista kuivikelantaa Ämmässuolla. Kuivikelanta toimitetaan Ämmässuolta Fortumin biopolttolaitokselle Järvenpäähän energiahyödynnettäväksi. Fortum on vuoden 2017 aikana vastaanottanut tonnia kuivikelantaa. Vuoden 2017 aikana ei ole käsitelty tai toimitettu energiahyödyntämiseen kuivikelantaa. Uudenmaan ELYkeskus on hyväksynyt Fortumin koetoimintaesityksen kuivikelannan ja puupölyn sekoittamisesta Koetoiminta toteutetaan vuoden 2018 alusta. Tavoitteena on saada hankalasti hyödynnettävä puupöly ja kostea kuivikelanta sekoitettua siten, että muodostuvan seoksen voi hyödyntää biopolttoaineena Fortumin voimalaitoksissa. 49

52 Lassila & Tikanoja Yleistä toiminnasta Lassila & Tikanoja siirtokuormaa ja lajittelee Ämmässuon laajennusalueella energia-, puu-, pahvi-, ja rakennusjätettä. Lajittelu tapahtuu mekaanisesti kaivinkoneella kevyenä konelajitteluna, jonka jälkeen lajitellut jätejakeet toimitetaan Lassila & Tikanojan Keravan käsittelylaitokselle. Taulukossa 19 on esitetty Lassila & Tikanojan Ämmässuolla siirtokuormaama, lajiteltu ja vuodenvaihteessa varastoidut jätemäärät. Taulukko 19. Vuoden 2017 aikana Ekomossa L&T:n lajitellema, siirtokuormattu ja varastoitu jätemäärä tonneittain (t) Käsitellyt jätejakeet EWCkoodi 2017 (t) Energiajäte Pahvi Puu Puu, pinnoitettu Rakennusjäte Pois kuljetetut jätejakeet 2017 (t) Energiajäte Pahvi Puu Puu, pinnoitettu Rakennusjäte Vuoden vaihteessa varastoitu määrä Pahvi Rakennusjäte (t) Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Toiminnassa ei ollut häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2017 aikana Jätteet ja polttoaineet Siirtokuormauksesta ja lajittelusta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Toiminnassa on käytetty dieseliä litraa vuonna Ympäristötarkkailu Ekomo toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Liite 4). Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin ja tarvittaessa pölynsidonnassa käytettiin vesitykkiä. Ekomo toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Liite 7). Ekomo toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 50

53 Vesienhallinta Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen vastaanotto- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon tasausaltaiden ja veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä. Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja ojien vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuuden mittauslaitteiden avulla. Huolto- ja korjaustoimenpiteet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. Teknisenveden pumppaamon TVP2 yhteyteen asennettiin virtausmittari Virtausmittari mahdollistaa alueen teknisenveden käytön seurannan. Vesiaseman kierrätysvesien rumpusiivilä 1 moottori vaihdettu hajoamisen myötä Jätevesipumppaamo JVP1 pumppujen pehmokäynnistimet vaihdettu taajuusmuuttajiin hajoamisen yhteydessä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen T1 alueen hulevesien purkuputkisto korjattiin ja vaihdettiin uusi virtausmittari , joka mahdollistaa alueelta purkavien hulevesien seurannan. Vesiasemalla korjattiin ennakkohuoltojen yhteydessä useita toimilaiteventtiileitä. Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa Jätevedet Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin. Vuonna 2017 jatkettiin suotovesien kierrätystä vanhan kaatopaikan helmaan ja laelle. Suotoveden kierrätyksen tarkoituksena on tehostaa vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasun tuotantoa. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa

54 Kemikaalit Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Kemikaali vaihdettiin 2016 elokuussa kalsiumnitraatti pohjaiseen Nutriox tuotteeseen. Kemikaalin vaihtamisen jälkeen linjastossa ei ole havaittu merkittäviä määriä rikkivetyä. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Kauklahden jätevesipumppaamolla sekä pumppaamolle johtavassa viettoviemärissä. Nutriox kemikaalia on syötetty jätevesilinjaan vuoden 2017 aikana noin 80 m 3. Prosessi- ja laitehäiriöt PVP5 pumppaa tasausallas TAL3 ja hulevesiallas HVA3 altaiden pohjavesiä. Vedet ohjataan toistaiseksi kohonneiden typpipitoisuuksien takia jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin pumppaamon vesi on ollut yksi alueen suurimmista teknisen veden lähteistä ja loput vedestä on päästetty HVA3 altaan kautta maastoon. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6. TAL3 ja HVA3 altaiden kunto on tarkastettu ja alueelle tulevat jätevesilinjat on kuvattu vuotojen varalta. Hulevesiallas HVA4 purkupään venttiili HVA4-MV02 hajosi Venttiili saatiin korjattua ja asennettua takaisin paikoilleen HVA4-MV02 venttiili vaihdettiin kumiluistinventtiilistä luistinventtiiliksi , joka sopii paremmin käyttötarkoitukseen. Jätevesipumppaamo JVP1: sen syöttökaapeli vaurioitui vaakakentän öljynerottimen rakentamisurakan yhteydessä. Pumppaamon yhteyteen järjestettiin siirtopumppaus, joka pumppasi vedet tasausallas TAL2:seen korjaustöiden ajaksi. Ukkonen rikkoi Vesienhallinnan radioverkon alakeskuksen AK8 radiomodeemin, jonka takia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienhallinnan radioverkon takana olevat alakeskukset eivät näkyneet vesienhallinnan valvomossa. Myös osa alueen alakeskuksien ohjauskortteja, paine- ja sähkönjohtavuusantureita hajosi ukkosen yhteydessä. Ukkonen toi alueelle rankkasateen, jonka takia pieniä määriä lievästi kuormitteisia hulevesiä pääsi virtaamaan maastoon ja otetut jätevesinäytteet ajoittuivat kuivalle jaksolle, jolloin perinteisesti jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet väkevöityvät. Näytteissä oli poikkeuksellisesti koholla sähkönjohtavuus, kalsium, nitraatti, kokonaistyppi, kiintoaines, barium ja nikkeli. Epäilyksenä on, että kokoomanäytteenottimesta jätevesilinjassa noin 1,5 metrin päässä tapahtuvasta hajunestoaineen annostelusta olisi valunut huonolla virtaamalla kokoomanäytteisiin kyseistä kemikaalia. Hajunestoainetta annostellaan vuorokaudessa vakiomäärä ja, kun jätevesipumppaus on pysähtynyt, niin hajunestoaine on päässyt virtaamaan kokoomanäytteeseen. Tämä epäilys tukee näytteiden poikkeuksellisen korkeita kokonaistyppi, nitraattityppi, kalsium ja kiintoaines - pitoisuuksia, sillä hajunestoaine, Nutriox, kemikaali on kalsiumnitraattia. Jatkossa hajunestoaineen annostelu pysäytetään kokoomanäytteenoton ajaksi. 52

55 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kemikaalit YLVA-järjestelmään ilmoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit. Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.11, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti. HSY on toimittanut viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista. Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa Loppuvuodesta 2016 on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen koottu keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kakkien alueella toimivien käytettävissä öljynvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. 53

56 Rakentaminen Vuoden 2017 aikana merkittävimmät rakennusinvestoinnit kohdistuivat edellisen vuoden tapaan biojätteen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen, sekä vesien hallintaan ja infraan liittyviin investointeihin. Vuoden 2017 rakennusurakat on esitetty liitteessä 3 olevalla kartalla. Ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää tehostettiin niin, että kaasua kerätään entistä enemmän kaivorakenteiden avulla kaatopaikan yläosasta. Jätetäytön alkuvaiheessa kaatopaikkakaasu kerättiin kaatopaikan pohjalla olevilla salaojilla, jotka oli tarkoitettu varhaiseen kaasunkeräykseen ja ympäristöhaittojen estämiseen kaatopaikan täytön alkuvaiheessa. Lisäksi korjattiin sekä kaatopaikalla että vanhalla kaatopaikalla kaasulinjoja, kaasukaivoja, säätöasemia ja kaasupumppaamoja sekä kaasunsiirtolinjoja tarpeen mukaan Vesien keräys ja johtaminen Vesiaseman läheisyydessä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettu uusi tasausallas TAL 11 valmistui tammikuussa ja otettiin käyttöön keväällä. Sorttiaseman ja vaaka-alueiden öljynerotusjärjestelmän rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa. Järjestelmä valmistui ja otettiin käyttöön kesäkuussa Viimeistelyrakenteet Kaatopaikalla toteutettiin vuoden 2015 aikana kaatopaikan pintarakenteiden koealue, jossa testattiin muun muassa jätevoimalan kuonan käyttöä kaatopaikan pinnan tiivisrakenteessa. Vuonna 2015 toteutetusta koerakenteesta kerätään tutkimustietoa niin, että kuonan hyödyntäminen olisi mahdollista vuonna 2017 ja sen jälkeen toteutettavissa väliaikaisissa pintaranteissa. Vuosien 2016 ja 2017 aikana valmisteltiin kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan pinnan viimeistelyrakenteiden suunnitelmia ympäristöluvan muutoksen hakemista varten. Jatkossa pyritään hyödyntämään jätevoimalan kuonaa myös osana kaatopaikan lopullisia pintarakenteita. Vuonna 2017 käynnistettiin väliaikaisten pintarakenteiden suunnittelu- ja vertailuprojekti. Projektin aikana selvitetään mm. erilaisten jätevoimalan kuonasta rakennettujen väliaikaisten pintarakenneratkaisujen soveltuvuus S1-alueen luiskien väliaikaiseksi pintarakenteeksi. Rakenteista pyritään selvittämään geoympäristöteknisiä ominaisuuksia todellisissa kenttäolosuhteissa seuraamalla rakenteiden kaasun- ja vedenläpäisevyyttä. Vanhalla kaatopaikalla toteutettiin jalostettujen ylijäämämaiden hyötykäyttöä edistävä urakka, jossa rakennettiin puuttuva n. 1 yhden metrin paksuinen pintamaakerros n. 2 hehtaarin alueelle. Rakenteissa hyödynnettiin pääkaupunkiseudun ylijäämämaa-aineksia sekä lietekompostista valmistettua multaa seoksena. 54 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Kompostointilaitoksien vuonna 2016 alkaneet saneerausurakat, joiden yhteydessä on tehty merkittäviä toimenpiteitä laitosten työ- ja ympäristöturvallisuuden parantamiseksi, kehitetty energiataloutta sekä tehostettu jätevesien sisäistä kierrätystä ja ravinteiden talteenottoa, valmistuivat keväällä. Kompostointilaitoksen esikäsittelyä tehostettiin asentamalla sinne murskain, joka otettiin käyttöön helmikuussa. Biokaasulaitoksella

57 on tehty prosessin kehitystoimia, kuten biojätevaraston lämmityksen tehostaminen, nestemäisen biojätteen vastaanottokapasiteetin parantaminen ja metallinerottimen asentaminen. Biojätteen käsittelyn energiatehokkuutta parannettiin rakentamalla biokaasuvoimalan ORC-yksikköön jäähdytysvesilinja, josta lämpö ohjataan kompostointiprosessiin ja samassa yhteydessä tehostettiin seulontahallin lämmitystä Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Kaatopaikan yhteydessä olevalle laajennusalueen S2 osalle (puolet alueesta) valmistui vuonna 2016 jätevoimalan kuonan käsittelyä varten kenttä. Vuonna 2017 S2-alueen kenttä valmistui kokonaisuudessaan, kun jäljellä oleva toinen puoli kentästä rakennettiin jätevoimalan paalien käsittely- ja varastointikentäksi. Paalikentän rakennekerroksissa hyödynnettiin jätevoimalan kuonan eri jakeita. Laajennusalueen yhteydessä olevan huoltokanaalin vielä kattamattoman osan rakennustyöt valmistuivat vuoden 2017 aikana. Huoltokanaaliin lisättiin sammutusveden johtamiskapasiteettia (rakennettu palovesilinjoja) paalivaraston sammutusvesitarpeisiin. Biojätteen käsittelyyn painottuva asfaltointityöt -urakka valmistui kesällä. Urakassa päällystettiin toisella tiivisasfalttikerroksella ns. multakentän alueen pohjoinen lohko. Urakan valmistuttua biojätteen käsittelyn eteläalueen kompostointikentät on kokonaisuudessaan päällystetty kaksinkertaisella tiivisasfaltilla. 55

58 Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Sää Vuoden 2017 talvikuukaudet olivat tarkkailujakson keskiarvoa lämpimämpiä. Puolestaan kevään ja kesän kuukaudet olivat tarkkailujakson keskiarvoa koleampia. Syys- ja lokakuu olivat lähellä tarkkailujakson keskiarvoa, kun taas lokakuu oli hieman viileämpi ja joulukuu poikkeuksellisen lämmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat vuonna 2017 on esitetty kuvassa oc Kuukausi Kuva 12. Kuukausittaiset keskilämpötilat ( C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2017 että vuosina Vuosi 2017 oli Ämmässuolla erittäin sateinen. Tammi syyskuu oli touko- ja heinäkuuta lukuun ottamatta hyvin normaali sateinen. Vuoden viimeinen neljännes oli erittäin runsassateinen. Viimeisen neljänneksen aikana satoi enemmän, kuin koko alkuvuotena yhteensä. Elokuussa 22. päivä oli Ämmässuolla hyvin paikallinen ukkosmyrsky, jossa salaman isku katkaisi Ämmässuon sääasemalta sähkön, jonka takia osa myrskyn aikaisesta sadannasta puuttuu tilastoinnista. Vuoden 2017 sademäärä oli noin 909 mm, joka oli 33 % edellisvuotta korkeampi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitattu kuukausittainen sadanta vuosina on esitetty kuvassa

59 mm Kuukausi Kuva 13. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina Vesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Ämmässuo Kulmakorpi alueen vesien yhteistarkkailuohjelman esitys on edelleen vireillä Uudenmaan ELY-keskuksessa. Viranomaisen kanssa on sovittu, että tarkkailua toteutetaan esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenottokierrokset toteutettiin uuden tarkkailuohjelman mukaisesti pinta- ja pohjavesipisteille 1-4 kertaa vuodessa pisteestä riippuen, sekä viemäriin johdettavan veden pisteille tammi-, maalis-, huhti-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Kuvassa 14 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet ja tässä raportissa on esitetty vuoden 2017 havaintoja muutamien pisteiden osalta. 57

60 Kuva 14. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Alueen pintavesien kloridipitoisuudet havaintopisteissä P2, P3, P4, P6 ja P8 on esitetty kuvassa 15. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelta juoksutettiin lievästi kuormittunutta vettä hulevesialtaan HVA3 kautta maastoon ja Juoksutuksilla vältyttiin jäte- ja suotovesien tasausaltaiden ylivuodoilta. Juoksutuksien aikana vettä laskettiin maastoon yhteensä m 3. Juoksutuksen vaikutukset näkyvät välittömästi pisteen P6 tuloksissa ja mahdollisesti viiveellä pisteillä Y3 ja TL2. Tehtyjen juoksutuksien vaikutuksia seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti pisteillä P6, Y3 ja TL2. Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Maanläjityksen vaikutukset näyttäytyvät pisteellä korkeina kemiallisen hapenkulutuksen, typpi-, barium- ja rautapitoisuuksien arvoina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena. P2 pisteen pitoisuuksissa ei ollut merkittävää muutosta aikaisempien vuosien tasoista. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avoojan veden laatua, oli havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena, sähkönjohtavuutena, typpi-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina. Veden typpipitoisuus laski hieman vuoden 58

61 takaisesta. Havaintopisteen vesi oli keväällä selvästi tavanomaista sameampaa ja siinä oli runsaasti kiintoainetta, muilla näytteenotto kerroilla sameus oli tavanomaisella tasolla. Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat edellisen vuoden tasolla. Pisteen typpipitoisuus oli koholla edellisen vuoden tasoon verrattuna, kun taas fosforipitoisuus oli edelleen laskenut vuoden 2017 tasosta. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 vedenlaatu oli pitkälti edellisen vuoden tasolla. Ollen pisteelle normaalia matalammalla tasolla. Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopisteeltä P6 ei saatu heikon virtaaman takia näytettä kevään ja syksyn näytteenottokierroksella. Kesäkuussa pisteen vesi oli hieman normaalia emäksisempää ja typpipitoisuus oli hieman koholla. Marraskuun näytteessä pisteen ph oli neutraali, mutta pisteellä oli runsaasti typpeä. Runsas typpipitoisuus johtui samaan aikaan käynnissä olleesta juoksutuksesta P2 mg/l P3 P4 P6 P Vuosi Kuva 15. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3 (P3a on korvattu pisteellä P3b lokakuussa 2009), P4, P6 ja P8 vuosina Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan vesien esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, pisteestä riippuen yhdestä kolmeen kertaan vuodessa. Pohjaveden havaintopisteiden 30A, 31 ja MV6 kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 16. Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pisteellä MV6 happipitoisuus oli normaalia tasoa parempi, mutta pisteen ammoniumtyppipitoisuus oli selkeästi koholla. Pisteen rautapitoisuus oli laskenut tavanomaisesta ja väri sekä kemiallinen hapenkulutus olivat aiempaa pienempiä. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Syksyn näytteessä pisteen 30A happipitoisuus oli erittäin matala, jonka takia pisteen ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet olivat hieman koholla. Muutoin pisteen pitoisuudet vastasivat edeltäviä vuosia. 59

62 Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsee pohjavesipiste 31. Pisteen pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tapaan alhaiset, eikä pisteellä ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Pisteen SK4B/09 alkaliniteetti oli hieman koholla. Pisteen kokonaistyppi- ja nitraattityppipitoisuudet olivat edellisen vuoden tapaan hieman tavanomaista korkeammat. Muutoin pisteen vedenlaatu oli keskimääräisellä tasolla, eikä varsinaista kuormitusta ollut havaittavissa. Pisteen 257/07 väriarvo, typpipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat tavanomaista tasoa korkeammalla. Pisteellä havaittiin pieniä määriä suolistoperäisiä bakteereja. mg/l Vuosi 30A 31 MV6 Kuva 16. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa kalliopohjavesipisteessä 106 vedenlaatu oli edellisten vuosien tapaan heikkolaatuista. Pisteen laatu sameuden, värin kokonais-, ammonium-, ja nitraattityppipitoisuuden osalta parani edellisestä vuodesta. Pisteellä ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuudet ylittivät pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormin. Kalliopohjavesipisteellä 36 sähköjohtavuus, alkaliniteetti, typpi- ja kloridipitoisuus olivat hieman koholla. Pisteen sulfaattipitoisuus laski hieman edellisvuosien tasosta. Näytteestä todettiin pieniä määriä suolistoperäisiä bakteereja. sulfaattipitoisuus laski, kun taas typpipitoisuus nousi. Muutoin pisteen pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Kalliopohjavesipisteen 101 sähkönjohtavuus oli hieman tarkkailujakson keskiarvoa alhaisempi. Pisteen kloridipitoisuus oli myös edelleen alhainen, mutta alkaliniteetti oli hieman koholla. Pisteen nitraattityppipitoisuus puolittui edellisestä vuodesta. Pisteeltä havaittiin pieniä määriä bakteereja. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä NCC:n asfalttiaseman ja romuautovaraston alueelta. Pisteen sähköjohtavuus, alkaliniteetti, sulfaatti ja kloridipitoisuus laskivat edellisestä vuodesta, mutta pisteen typpipitoisuudet olivat hieman koholla. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Vuoden 2017 keväällä pisteen 24B/05 typpipitoisuus oli koholla, kun taas syksyllä veden happitaso oli heikko ja rautapitoisuus merkittävästi koholla. Muutoin pisteen vedenlaatu oli tavanomaisella tasolla, eikä pisteellä ollut havaittavissa merkittäviä kuormitusvaikutuksia. Tarkkailupisteen 256/07 sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat hieman koholla. Vedenlaatutulokset olivat pääasiassa aikaisempien vuosien tasolla. Pisteellä ei ole havaittavissa merkittäviä kuormitusvaikutuksia. 60

63 Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaiden TAL1 ja TAL11 kautta vesiasemalle ja sieltä edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2017 vesiasemalta pumpattiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä noin m 3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 33 % suurempi kuin vuonna Vuonna 2017 vanhan kaatopaikan helmaan ja lakialueelle kierrätettiin noin m 3 Ämmässuon kuormitteisia vesiä. Vesinäytteitä otettiin 7 kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot ylittyivät sulfaatin osalta huhti- ja heinäkuussa Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina on esitetty taulukossa 20. Vuoden 2017 osalta virtaaman perusteella laskettu, viemäriin johdetun jäteveden kuormitus (kg/a) ylitti E-PRTRkynnysarvon arseenin, kokonaistypen, kromin, nikkelin, orgaanisen kokonaishiilen ja sinkin osalta. Heinä- ja syyskuun näytteiden virheelliset tulokset sähköjohtavuuden, kiintoaineksen ja kokonaistypen osalta nostavat vuoden keskiarvoa. Asiaa on tarkemmin käsitelty kappaleessa Taulukko 20. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin laskettavalle vedelle. Vuoden 2017 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi ka ka ka min. maks. Ammoniumtyppi mg N/l ,6 490 Arseeni mg/l 0,1 0,03 0,01 0,02 0,01 0,02 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l Elohopea µg/l 10 < 0,1 < 0,5 0,02 0,01 0,04 Kadmium µg/l 10 0,25 0,26 0,35 0,10 1,10 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l Kiintoaine mg/l * Kokonaisfosfori mg P/l 4,6 2,9 3,9 2,2 6,7 Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l 100 0,3 0,2 0,5 0,20 1,2 Kokonaiskromi mg/l 1 0,16 0,10 0,11 0,03 0,17 Kokonaistyppi mg N/l * Kupari mg/l 2 0,04 0,05 0,06 0,02 0,13 Lyijy mg/l 0,5 0,02 0,02 0,01 0,00 0,04 Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX µg/l ,7 1,0 0,94 0,63 1,95 Nikkeli mg/l 0,5 0,05 0,05 0,10 0,04 0,25 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä mg/l ph ,9 7,7 7,6 7,0 7,9 Sinkki mg/l 3 0,16 0,18 0,14 0,06 0,37 Sulfaatti mg SO 4/l ,0 600 Sähkönjohtavuus ms/m * Parametri Yksikkö Vuosi Virtaama m *) ja näytteet nostavat keskiarvoa virheellisen näytteen myötä 61

64 Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta, ks. tarkemmin liite 5. Kaatopaikan suotovesi salaojista otettujen näytteiden analyysitulokset kuvastavat hyvin jätetäytön hajoamistilaa sekä rakenteiden toimintaa. Kaatopaikan virtaama- ja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta havaittu. Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty vuosittain. Tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 122 kappaletta. Vanhan kaatopaikan painumamittaukset tehtiin kahdesti vuonna Ensimmäinen mittaus tehtiin elokuussa ja toisen kerran joulukuussa. Poikkeuksellisesti mittaus tehtiin vain kahdesti. Mittauksissa tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen ja kaasun säätöasemien painumista ja sivusiirtymiä. Painumatarkkailun raportti vuodelta 2017 on liitteenä 6. Vanhan kaatopaikan painuminen on ollut epätasaista painumatarkkailun alusta alkaen. Painuminen on hitainta kaatopaikan alareunassa, jossa painuminen on lähes pysähtynyt. Nopeinta painuminen on edelleen jätetäytön keskellä yläosan itäpuolella, jossa painuminen on ollut noin cm vuoden 2017 aikana. Vuonna 2017 vanhan kaatopaikan painuminen on ollut kokonaisuudessaan vähäisempää kuin vuosien 2015 ja 2016 aikana tapahtunut painuminen. Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 17). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sää parametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku ). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku ). 62

65 Kuva 17. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden ohjearvo yhdyskuntailmalle on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso alle 70 µg/m 3. PM10-pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa vuoden 2017 aikana. PM10- pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ei ylittänyt raja-arvon numeroarvoa (50 µg/m 3 ) vuonna Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10- pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 3,9 12,7 µg/m 3. Korkein PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin syyskuussa. Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuden vuosi raja-arvo sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) antama vuorokausiohjearvo on 25 µg/m 3. PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 3,4 6,4 µg/m 3. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin syyskuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta on esitetty kuvassa