Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi kesäkuu 2018

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti Tammi kesäkuu 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori Helsinki puhelin Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen, puh Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

3 Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei alkuvuoden 2018 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Niistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai lupamääräysten vastaista tilannetta. Kytöpaloja oli poikkeuksellisen kuivasta keväästä ja alkukesästä johtuen useampia, mutta ne saatiin sammutettua tehokkaan valvonnan ansiosta varhaisessa vaiheessa. Biokaasulaitoksen reaktorien sekoittimien lavat vaativat perusteellista korjausta. Biokaasulaitoksien tyhjennykset ja sekoittimien korjaukset aloitettiin Reaktorit tyhjennetään ja korjataan yksi kerrallaan, jolloin toiminnassa on mahdollisimman vähän häiriöitä. Ensimmäisen biokaasureaktorin korjaus valmistui Korjattu reaktori otettiin heti käyttöön. Toisen reaktorin korjaus on edelleen kesken. Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Laajemmin HSY:n ympäristöluvilla toimivien yritysten toiminnasta raportoidaan vuosiraportissa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia tammi kesäkuussa Vuonna 2017 vastaavalla ajanjaksolla määrä oli tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2018 loppuun mennessä tonnia jätettä, joka on 22 % enemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan tonnia tammi kesäkuussa Jätevoimalassa oli huoltoseisokki Tällöin jätettä vastaanotettiin kaikkiaan tonnia jätteenkäsittelykeskukseen. Jäte vastaanotettiin laajennusalueen kentälle, jossa se paalattiin. Alkuvuonna 2018 biojätteen käsittelyyn vastaanotettiin tonnia biojätettä sekä tonnia jätevesilietettä. Alkuvuonna 2018 louhetta vastaanotettiin tonnia. Edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona vastaanotettu louheen määrä oli tonnia. Ämmässuolle vastaanotettavan louheen määrä on vähentynyt merkittävästi sen myötä, kun suurimmat Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen liittyvät kalliolouhintatyöt on saatu suoritettua. Kaatopaikkakaasua kerättiin alkuvuonna 12,17 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 25,6 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 96,5 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Alkuvuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 24,9 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 7,7 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä m 3 tammi kesäkuussa Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ylitti teollisuusjätevesisopimuksessa asetetun sulfaatin raja-arvon kahdesti alkuvuonna Poikkeuksellisen sateisen syksyn ja alkutalven takia lievästi kuormitteisia vesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon noin m 3. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 30 kappaletta koskien hajuja ja yksi koskien melua. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana yksi tapaaminen, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Roni Järvensivu, Tiila Korhonen, Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen Pvm: Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti tammi kesäkuu 2018 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, biojäte, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 64 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , 1

4 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 13. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 14. Materiaalinkäsittelykenttä 3. Vaaka-asema 15. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 4. Vanha kompostointilaitos 16. Lajittelukatos 5. Biokaasulaitos 17. Kuonakenttä 6. Kompostointilaitos 18. Louhekenttä 7. Biokaasuvoimala 19. Tuhkalokero 8. Biopesuri 20. Vastaanottokenttä 9. PIMA-halli 21. Kaatopaikka 10. PIMA-kenttä 22. Vanha kaatopaikka 11. Puhtaan puun kenttä 12. Vesiasema 23. Öljyntorjuntakontti

5 Sisällys Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 8 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 8 Tarkkailusuunnitelmat... 9 Viranomaistarkastukset Kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Lähiympäristö Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 12 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Häiriöt ja lievät poikkeamat Poikkeukselliset aukioloajat Jätteen vastaanotto 14 Jätteen määrä Jätteen tuojien ja laadun valvonta Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely 15 Yleistä toiminnasta Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät Viherjätteen käsittely Laitosmainen käsittely Biojätteen käsittely Jätevesilietteen käsittely Kompostien jälkikypsytys Biokaasun hyödyntäminen Prosessien tarkkailu Huolto- ja korjaustoimenpiteet Prosessi- ja laitehäiriöt Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu Haittaeläimet Kemikaalit Valmiin kompostin käyttö Multatuotanto Pilaantuneet maat 22 Yleistä toiminnasta Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Prosessi- ja laitehäiriöt

6 4 Päästötarkkailu Vesi Ilma Jätteen käsittely kentillä 24 Yleistä toiminnasta Maa-aines Kiviainespitoinen jäte Kiviainespitoinen liete Betoni yli 150 mm Asfaltti Kipsi Puu Pinnoitettu puu Puhdas puu Lajiteltava jäte Kuona Hävityskuormat Raadot Renkaat Pilaantuneet maat Bio- ja puutarhajäte Sekajätteen paalaus Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte Jätteen loppusijoitus 27 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vanha kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Tuhkat 28 Yleistä toiminnasta Tuhkan käsittely Päästötarkkailu Vesi Ilma Kemikaalit Jätteen varastointi 29 Yleistä toiminnasta Jätepaalit ja välivarasto Kipsi Painekyllästetty puu Lasi Metalli Kuona Louhe Pilaantuneet maat Bio- ja puutarhajäte Kivenmurskaus ja louhinta 31

7 Yleistä toiminnasta Louhinta Kivenmurskaus Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu ja tärinä Ämmässuon Sortti-asema 32 Yleistä toiminnasta Jätteen määrä Jätteen tuojien ja laadun valvonta Alueen hoito Päästötarkkailu Vesi Melu Haittaeläimet Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kaasun keräys ja kaasuvoimala 34 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Kaasun keräys Kaasuvoimala Huolto- ja korjaustoimenpiteet Prosessi- ja laitehäiriöt Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu Kemikaalit Toiminnassa syntyvät jätteet Ekomo 38 Vesienhallinta 39 Yleistä toiminnasta Käyttötarkkailu Huolto- ja korjaustoimenpiteet Pintavedet Jätevedet Kemikaalit Prosessi- ja laitehäiriöt Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 41 Kemikaalit Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Rakentaminen 42 Ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Vesien keräys ja johtaminen Viimeistelyrakenteet

8 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Ympäristövaikutukset 44 Sää Vesi Pintavedet Pohjavedet Jätevedet Jätetäyttöjen tila Painumatarkkailu Ilma Hiukkaset Hajut Metaanimittaukset Melu Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut Ympäristön ja viheralueiden hoito Roskaantuminen Haittaeläimet Linnut Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 57 Työsuojelu ja turvallisuus 59 Tutkimushankkeet 60 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus Katsaus tulevaan 62 Liitteet 63 Jakelu 64 6

9 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Ämmäsuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka 30 vuotta sitten. Tänään se on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota tullaan markkinoinnissa ja viestinnässä kutsumaan nimellä Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset toimivat toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta NCC:n asfalttiasemaa. L&T:llä on vireillä hakemus oman ympäristöluvan saamiseksi. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. HSY:n hopealuoti tekstiviestipalvelulla viestitään jo toista vuotta asukkaille Ämmässuon poikkeustilanteista. Poikkeustilanteiden lisäksi kaikki mahdollisesti hajua aiheuttavat työt ilmoitetaan lyhyesti palvelun kautta ja viestissä ohjataan asukkaat lukemaan tarkemmin aiheesta sivulta Tällä tavoin on mahdollista viestiä myös vähemmän vakavista aiheista, kuten maastossa liikkuvasta näytteenottajasta. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY haki poikkeusta kaatopaikkakiellosta joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätejakeille, mutta Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei myöntänyt haettuja poikkeuksia. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut asian käsittelyn aluehallintovirastoon. Kielteisen päätöksen johdosta HSY ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia jäte-eriä, jotka eivät ole täyttäneet em. vaatimusta. Tällaisille jäte-erille on ollut erittäin vaikeaa osoittaa asianmukaista vastaanottopaikkaa lähistöltä. Riski tällaisten jätteiden päätymisestä epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin on merkittävä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana yksi tapaaminen, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin sekä hallinto-oikeuksien päätöksiin. Nimitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus käytetään edelleen luvissa ja muissa viranomaisyhteyksissä sekä raportoinnissa. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu, eivätkä siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18. 7

10 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset taulukkoon 2, ympäristölupia koskevat valitukset hallintooikeuksissa taulukkoon 3 ja viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2018 taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa Ongelmajätteen kaatopaikka Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma Sekajätteen käsittelylaitos Kaasuvoimalan ympäristölupa Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Päätös lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä muilta osin, kuin lupamääräys 2, joka palautettiin ESAVI:iin. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UUDELY:n YVA-tarvetta koskevalla lausunnolla. ESAVI:n päätös ; tältä osin päätöksestä valitettu edelleen Vaasan hallinto-oikeuteen. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ympäristöluvan muutoshakemus vireillä. UUDELY:n päätös lainvoimainen. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös ESAVI:n päätös lainvoimainen. Biojätteen käsittely Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Ympäristöluvan eräiden lupamääräysten muutoshakemus Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle Tilanne Vireille ESAVI:n hylkäävä päätös Vaasan hallinto-oikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi ESAVI:lle päätöksellään HSY täydentää hakemustaan mennessä. Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupia koskevat valitukset hallinto-oikeuksissa. 8 Ympäristöluvat Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus Tilanne Ympäristölupa sai lainvoiman Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä lukuun ottamatta lupamääräystä 2. Ks. taulukko 1. Käsittely kesken Vaasan hallinto-oikeudessa.

11 Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot tammi kesäkuu Taho Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kannanotto Kannanotto koskien HoPo:n (HorsePower) ja SRF:n (kiinteiden kierrätyspolttoaineiden) sekoituskokeilua. Kannanotto koskien vanhan kaatopaikan pinnan muotoilua. Kannanotto koskien betonimurskeen käyttöä käsittelykeskuksessa. Kannanotto koskien polttoaineiden varastointia. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Useita kannanottoja koskien valvontaa ja kaatopaikkakelpoisuutta. Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty taulukossa 5 esitetyt tarkkailusuunnitelmat ja - ohjelmat. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tehdyt tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat. Kohde Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue Tilanne Seurannan ja tarkkailun suunnitelma , täydennetty ESAVI:n päätös Päivitetty Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: Kohde HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla Tilanne Seurantasuunnitelma Päivitetty Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma Näytteenotto- ja testaussuunnitelma Kohde Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala Vesien yhteistarkkailu Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla Tilanne Näytteenotto- ja testaussuunnitelma Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma , täydennetty ESAVI:n päätös Tarkkailusuunnitelma Yhteistarkkailupäätös ja päivitetty yhteistarkkailuohjelma. Ilmanlaadun tarkkailu Mittaussuunnitelma UUDELY:n päätös Meluntarkkailu Meluntarkkailusuunnitelma / UUDELY:n hyväksyntä Teollisuusjätevesi Teollisuusjätevesisopimus

12 Viranomaistarkastukset Jätteenkäsittelykeskuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos : Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue: Työsuojelutarkastus biojätteen käsittelylaitoksen tukiainekatoksen työmaalle Tarkastus kohdistui urakoitsijan (työnantaja) toimintaan; tarkastuskertomus HSY:lle tiedoksi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos : Ylimääräinen kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnin tarkastus. Kaavoitus Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavan jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. 10

13 Asemakaavat Ämmässuon asemakaava on vahvistettu Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 280 ha. Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja Lähiympäristö Kulmakorpi I asemakaava on vahvistettu Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kolmperänranta Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt on esitetty taulukossa 6. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty viranomaisille Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaavat hoitajat Nimike Nimi Vastuualue Käyttöpäällikkö Rakennuttamispäällikkö Tiila Korhonen Juha Lipsanen Jätteenkäsittelykeskuksen jätteen vastaanotto, käsittelytoiminta, vesienhallinta, kaasunkeräys ja hyötykäyttö sekä Ämmässuon Ekomo-toiminta Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen rakentaminen, alueen louhinnat ja rakentamiseen liittyvien kiviainesten murskaaminen Käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen Ämmässuon Sortti-aseman toiminta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastuuhenkilöt Nimike Nimi Vastuualue Ympäristöpäällikkö Ympäristöinsinööri Juha Uuksulainen Sirkka Kuisma- Granvik Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöasioiden koordinointi, raportointi sekä ympäristöluvat Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötarkkailut, raportointi ja YLVAraportointi Toimintovastaava Anna Nevalampi Jätteen vastaanotto ja YLVA-raportointi Toimintovastaava Hannu Juntunen Jätteen jalostus ja loppusijoitus Kenttämestari Renja Rautiainen Tuhkan ja kuonan laadunvalvonta sekä multatuotanto Toimintovastaava Aino Moisio Pilaantuneiden maiden käsittely Toimintovastaava Christoph Gareis Biojätteen käsittely Toimintovastaava Sauli Kopalainen Kaasun keräys ja hyötykäyttö sekä vesienhallinta Suunnittelupäällikkö Jukka Taskinen Vesien yhteistarkkailu Rakennuttajainsinööri Heikki Hämäläinen Kaatopaikkarakentaminen 11

14 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita Häiriöt ja lievät poikkeamat Lievästi kuormitteisia vesiä juoksutettiin maastoon noin m 3. Toimenpiteellä varmistettiin Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyys varsinaisille likaisille vesille. Juoksutuksesta on tehty erillinen raportti, joka on toimitettu viranomaisille. Vuonna 2017 käytöstä poistettu biojätteenkäsittelyn biokaasun rikkivedynpoistolaitos tuhoutui tulipalossa Palosta ei aiheutunut toimintaa häiritseviä haittoja. Viherjäteaumoissa oli pienimuotoisia kytöpaloja 8.2. ja Kytöpalot saatiin sammutettua omatoimisesti. Fortum Horse Power hevosen kuivikelanta varastokasoissa oli pienimuotoiset kytöpalot 9.5. ja Palokunta kävi paikalla sammuttamassa kytöpalot ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti paloletkuilla ja vesitraktorilla. Biokaasulaitoksen reaktorien sekoittimien lavat vaativat perusteellista korjausta. Biokaasulaitoksien tyhjennykset ja sekoittimien korjaukset aloitettiin Reaktorit tyhjennetään ja korjataan yksi kerrallaan, jolloin toiminnassa on mahdollisimman vähän häiriöitä. Toisen reaktorin korjaus on edelleen kesken. Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollosta johtuen sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle Biojätteen kuljetusauton rengas syttyi tuleen kompostointilaitoksen purkutilassa. Palo saatiin sammutettua jauhesammuttimella, jonka jälkeen jälkisammutusta hoidettiin omatoimisesti paloletkulla. Palosta ei aiheutunut laitteiston tai prosessin toimintaa haittaavaa häiriötä. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa. 12

15 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna alkuvuonna 2018 taulukon 7 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuormaautoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello välisenä aikana. Taulukko 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet alkuvuonna Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka Syy Lauantai Sunnuntai Maanantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Arkipyhä Arkipyhä Lauantai Sortti-asema Lauantai Sortti-asema Asukkaiden palvelu Asukkaiden palvelu Lauantai Lauantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Arkipyhä Lauantai Sortti-asema Asukkaiden palvelu Sunnuntai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (21.4., 29., ja 20.5.) alkuvuonna

16 Jätteen vastaanotto Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia tammi kesäkuussa Viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla määrä oli tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2018 loppuun mennessä tonnia jätettä. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin tonnia. Vastaanottokentällä vastaanotettiin erilaisia maa- ja kiviaineksia yhteensä tonnia. Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Vastaanotettujen bio- ja puutarhajätteiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 5, vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrät luvussa 6 ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 12. Vuonna 2018 vastaanotetut jätemäärät esitellään tarkemmin eriteltyinä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa ja YLVA-ilmoituksissa. Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2018 tammi kesäkuun aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 179 kappaletta. Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli 15 kappaletta. Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatu- ja hinnanmuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksissa. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois seitsemän jätekuormaa. Kuormia ei voitu vastaanottaa, koska jäte ei ollut käsittelykelpoista tai kaatopaikkakelpoisuuslausunto puuttui. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ja haetun poikkeamispäätöksen tilanteesta ja vaikutuksista kerrottu enemmän luvussa 1. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa

17 t / Tammi-kesäkuu Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely Yleistä toiminnasta Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuolla vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Puu- ja kantohaketta ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään biokaasuvoimalassa sähkö- ja lämpötuotantoon. Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät Vuosien aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät on esitetty kuvassa 1. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista käsitellään laitosmaisesti. Puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä Puu Eläinten kuivikkeet Kannot Muu viherjäte Risut Jätevesiliete Biojäte Kuva 1. Vastaanotetut jätejakeet tonneittain (t) tammi kesäkuussa

18 Viherjätteen käsittely Viherjätettä johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 8. Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin neljä kertaa, pinnoittamatonta puuta neljä kertaa, kantoja yhden kerran ja lehtirisuja kolme kertaa tammi kesäkuussa Taulukko 8. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) tammi kesäkuussa Viherjäte EWC-koodi Vastaanotettu Kenttäkäsittely 1) Murskattu tukiaineeksi 1) Risut Kannot Muu viherjäte Puu Yhteensä )Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein maalis marraskuun aikana. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla. Kesäkuun 2018 lopussa viherjätekentällä oli noin tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä varastoitiin viherjätekentällä noin tonnia. Laitosmainen käsittely Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa noin 190 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden. Kuvassa 2 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 9. Taulukossa 10 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty vuoden 2017 alusta lähtien biokaasuvoimalassa. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on tarkemmin kerrottu kappaleessa

19 Kuva 2. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Taulukko 9. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain tammi kesäkuussa Jätelaji Kompostointi Mädätys Käsittely Muu biojätteen käsittelylaitos Biojäte Eläinten kuivikkeet Yhteensä EWCkoodi Vastaanotettu Kenttäkäsittely Kaatopaikka Taulukko 10. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit Parametri Yksikkö (kk 1 6) Mädätykseen syötetty biojäte t Muodostunut biokaasu Nm Kompostointiin syötetty mädäte t Biokaasun pumppaus kaasuvoimalaan Nm Biokaasun pumppaus biokaasuvoimalaan Nm Biokaasu soihtuun Nm Vastaanotettu biojäte murskattiin ja seulottiin kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötettiin biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Tammi kesäkuussa 2018 mädätykseen meni noin 40 % kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin kolme viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa 17

20 syötettiin kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti noin yhdeksän vuorokautta. Tammi kesäkuussa 2018 tehtiin 221 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen kierrätettiin tonnia kompostista takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirretiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistettiin panoksen hygieenisyys. Tammi kesäkuussa 2018 syntyi 67 hygienisoitua panosta, jotka kannettiin pyöräkuormaajilla ulos jälkikypsytyskentälle jälkikypsytysaumoihin. Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta eroteltiin ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta vierasainetta. Tammi kesäkuussa 2018 erotettu määrä oli noin tonnia. Rejekti toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä moottoreita yhteensä noin 8 tonnia Jätevesilietteen käsittely Jätevesilietettä kompostoitiin ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa keskimäärin 15 vuorokautta ja sen jälkeen sitä jälkikypsytettiin ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Tunnelipanoksia kompostoitiin 78 kappaletta, joista kentälle hygienisoituina päätyi 76 kappaletta. Tammi kesäkuussa 2018 vanhassa kompostointilaitoksessa käsiteltiin yhteensä noin tonnia jätevesilietettä. Lisäksi mädätykseen rikkivedyn sidontaan syötettiin 285 tonnia jätevesilietettä. Kompostien jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella tammi kesäkuussa 2018 yhteensä viisi kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa sekä hopealuoti tekstiviestipalvelussa kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytettiin aumoissa keskimäärin 4 6 kuukautta ennen kuin komposti todettiin olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostettiin eriä, joista lähetettiin näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena. Biokaasun hyödyntäminen Vuoden 2018 alusta biokaasulaitoksessa muodostuvasta kaasusta sähköä ja lämpöä tuottava biokaasuvoimala oli vakiokäytössä. Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytettiin vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdettiin aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen. Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat tammi kesäkuussa 2018: moottorille 1; h, moottorille 2; h ja ORC:lle h. Sähköä biokaasuvoimala tuotti MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan MWh. 18

21 Prosessien tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Hygieniasointivaiheen toimivuutta tarkasteltiin omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla vähintään kerran kuukaudessa. Biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta otettiin 12 omavalvontanäytettä ja jätevesilietettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta kuusi omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei ollut E. colia yli 1000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa. Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Tammi kesäkuussa 2018 mädätenäytteitä otettiin yhdeksän kertaa ja biokaasunäytteitä seitsemän kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja ph-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 59 %. Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Eviran toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäytteet Huolto- ja korjaustoimenpiteet Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia. Biokaasulaitoksen reaktoreiden sekoittimien korjaus aloitettiin Reaktorit tyhjennetään ja korjataan yksi kerrallaan, siten että muodostuu mahdollisimman vähän biojätteen käsittelyn toimintaa häiritseviä käyttökatkoksia. Ensimmäisen biokaasureaktorin korjaus valmistui Korjattu reaktori otettiin heti käyttöön. Toisen reaktorin korjaus on edelleen kesken. Reaktorien korjausta käsitellään tarkemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna raportissa. Liikkuvan lattian hydrauliikassa ja ohjauksessa on ollut ajoittain tuhoeläinten aiheuttamia toimintahäiriöitä. Laitteen sähköistystä on uusittu. Terminator-murskain oli anturivian takia poissa käytöstä noin viikon ajan kesäkuussa Prosessi- ja laitehäiriöt Alkuvuodesta vastaanotettu kylmä biojäte hidasti biokaasulaitoksen kaasuntuottoa ja laski tuotetun kaasun metaanipitoisuutta. Biokaasulaitoksen biojätteen käsittelykapasiteetin vähennyttyä osa biojätteestä käsiteltiin suoraan kompostointilaitoksessa. Alkuvuodesta havaittiin, että biokaasulaitoksen reaktori 2:n yksi sekoitin oli vaurioitunut ja sitä ei voinut enää käyttää. Tarkemman tutkinnan jälkeen havaittiin lisää vaurioita ja aloitettiin reaktoreiden sekoittimien korjaussuunnittelu yhdessä laitostoimittajan kanssa. Reaktoreiden tyhjennykset ja korjaukset aloitettiin toukokuussa ja ovat edelleen kesken. Rikkivedynpoistolaitos tuhoutui tulipalossa Rikkivedynpoistolaitosta ei ole käytetty vuoden 2017 huhtikuun lopun jälkeen, koska kaasun rikkivetypitoisuus on pieni ja riittävän alhainen kaasun hyödyntämistä varten. Siksi palo ei aiheuttanut häiriötä biokaasun hyödyntämiseen. 19

22 Helmikuussa kompostointilaitoksen seulontalinjoissa oli pitkäaikaisia häiriöitä, jonka takia hygienisointiin ja kentälle jälkikypsytykseen on ajettu seulomatonta kompostia. Maaliskuussa vanhan kompostointilaitoksen yhdestä rikkihappopesurista meni pinnankorkeusanturi häiriölle, jonka vuoksi pesuri täytti itseään 120 m 3 ylimääräistä vettä, joka päätyi viemäriin. Kesäkuun alussa täyttölaitteen rikkoutumisen takia tehtiin muutamia tunnelin täyttöjä pyöräkuormaajalla. Yllämainitut lievät toimintahäiriöt eivät aiheuttaneet toiminnalle merkittäviä käyttökatkoja Vesi Päästötarkkailu Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä esimerkiksi kompostien kastelussa. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuoden ensimmäiset vesinäytteet otettiin ja Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa Vedenlaadun analyysitulokset kirjataan YLVA-järjestelmään. Viemäriin johdettiin tammi kesäkuussa 2018 yhteensä m 3 jätevettä Ilma Ilmanlaatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Kompostointilaitoksien hajupäästömittaukset toteutetaan vuoden 2018 syksyllä. Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku ) Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Loppuvuodesta 2017 otettiin käyttöön myös vaahdotus rottien torjuntaan. Tällä pyritään estämään muun muassa kaapelivaurioita. Kärpäsmyrkytyksiä suoritetaan kahden viikon välein läpi vuoden. Torjunta tehdään ruiskuttamalla ja aineina käytettään pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta. Lisäksi on otettu käyttöön Imidaklopridi, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine. 20

23 Kemikaalit Bio- ja jätevesilietteenkäsittelylaitoksilla eri prosesseissa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) ja lipeää (50 %). Vahvaa rikkihappoa on käytetty vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa ja lipeää on käytetty jätevesien ph:n neutralointiin. Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä litraa. Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Luovutettujen kompostien määrät ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot tammi kesäkuussa Parametri Yksikkö Biojätekomposti Viherjätekomposti Jätevesilietekomposti Orgaaninen aines % Kokonaistyppi mg/kg ka Kokonaisfosfori mg/kg ka Kokonaiskalium mg/kg ka Luovutettu jatkojalostukseen t Multatuotanto Heinäkuussa 2016 aloitettiin Metsäpirtin multatuotanto Ämmässuon multakentällä. Ämmäsuolla valmistetaan kahta erilaista multatuotetta: bio- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään bio-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Tammi kesäkuussa 2018 biomultaa valmistettiin noin tonnia ja inframultaa noin tonnia. 21

24 Pilaantuneet maat Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa (Liite 1, kuva 1). Jätteenkäsittelykeskuksessa joulukuussa 2013 kokeiluna aloitettu kipsijätteen välivarastointi PIMA-hallissa päättyi tammikuun 2018 loppupuolella, jolloin kaikki välivarastoitu kipsijäte oli ajettu pois PIMA-hallista ja välivarastointiin käytetty alue siivottu. Helmikuussa samaa aluetta käytettiin vielä HSY:n BIORENTlajittelukokeessa, ja alue vapautui PIMA-toiminnon käyttöön maaliskuun 2018 alussa. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneella TOC-rajoituksella (VNa 331/2013, 28 ) ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä vaikutuksia PIMA-toimintoon. Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä päivitetyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa. Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Alkuvuonna 2018 sellaisenaan hyödynnettäviä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin noin tonnia ja ne hyödynnettiin kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan rakenteissa ja jätteiden peittomateriaalina. Jalostettavia (ennen hyödyntämistä) ja jätteenä jätetäyttöön sijoitettavia tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätepitoisia pilaantuneita maita vastaanotettiin raportointijaksolla yhteensä noin tonnia. Tutkittavia (HSY:n PIMATU-palvelu) sekä käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-toimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä noin tonnia. Tarkastelujaksolla vastaanotetuista pilaantuneista maista suurin osa oli edellisvuosien tapaan öljyhiilivedyillä pilaantuneita. Alkuvuoden 2018 aikana käsitellyissä pilaantuneissa maissa ei todettu VOCyhdisteitä. Vuodelta 2017 käsittelyyn vuodelle 2018 siirtyi yhteensä noin tonnia pilaantuneita maita (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa). PIMA-käsittelystä siirrettiin tammi kesäkuussa 2018 yhteensä noin tonnia käsiteltyjä maa- ja kiviaineksia hyödynnettäviksi Ämmässuon kaatopaikoille sekä noin 16 tonnia rejektiä (PIMA-toiminnon roskalava) lajittelukentälle. Kesäkuun lopussa PIMA-toiminnossa (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa) oli noin tonnia maa-aineksia. Prosessi- ja laitehäiriöt PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. 22

25 Vesi Päästötarkkailu Pilaantuneiden maiden käsittelystä viemäriin johdettavasta vedestä otettiin alkuvuonna 2018 näytteitä tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa: maalis- ja kesäkuussa. Nämä analyysitulokset on syötetty YLVAjärjestelmään. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet tarkastelujaksolla. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. PIMA-toiminnon hiekanerotin-, öljynerotin- ja näytteenottokaivot tyhjennettiin kesäkuussa Ilma PIMA-hallin yleisilmanvaihto on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden esisuodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä kipsijätteen poisajon ja sen jälkeisen siivouksen ajan. Raportointijaksolla ei käsitelty VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä eikä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ollut tarpeen ilmastaa koneellisesti, joten ilmapäästömittaus aineistoakaan ei kertynyt. VOC-hallin ilmanvaihtojärjestelmän päästömittausaineisto kootaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin. 23

26 Jätteen käsittely kentillä Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä noin 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä. Maa-aines Kiviainespitoinen jäte Tammi kesäkuussa 2018 jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi tonnia. Määrä oli samansuuruinen kuin aiempana vuonna samana ajanjaksona. Katujen puhdistusjätettä vastaanotettiin tonnia. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa Kiviainespitoinen liete Alkuvuonna 2018 kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi tonnia, joka on samaa suuruusluokkaa kuin vastaanotettu määrä edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. Betoni yli 150 mm Tammi kesäkuussa 2018 vastaanotettiin yli 150 mm:n betonia tonnia ja Sortti-asemien betonipitoista kiviainesjätettä sekä rakennuskiviainesta tonnia vastaanottokentälle. Materiaalit murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. Betonia vastaanotettiin noin 20 % vähemmän kuin edellisenä vastaavana ajanjaksona. Alkuvuonna 2018 Sortti-asemien betonia vastaanotettiin lähes yhtä paljon, kuin edellisenä vuonna tammi kesäkuussa. Betonikappaleet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä. Murskauksen jälkeen erotus tehdään kouralla sekä magneettierottimella. Asfaltti Tammi kesäkuussa 2018 vastaanotettiin asfalttia noin 868 tonnia. Vastaanotettu määrä oli samaa suurusluokkaa kuin edellisen vuoden tammi kesäkuussa. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. 24

27 Kipsi Alkuvuonna 2018 kipsiä vastaanotettiin lajittelukatokseen ja lajiteltiin muun jätteen seasta 85 tonnia, joka on saman verran kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen. Puu Pinnoitettu puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin tonnia tammi kesäkuussa Puumäärä on noin 75 % edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla vastaanotetusta määrästä, koska osa Sortti-asemien pinnoitetusta puusta vastaanotettiin Seutulan puukentälle. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi Puhdas puu Puhdasta eli pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 103 tonnia tammi kesäkuussa Pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin hieman edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Puu murskattiin ja hake käytettiin kompostin tukiaineena. Lajiteltava jäte Tammi kesäkuussa 2018 lajittelukatokseen vastaanotettiin tonnia jätettä, josta suurin osa oli lajiteltava koneellisesti. Jätettä tuli noin 60 % enemmän kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Tulevasta jätteestä oli poltettavaa jätettä tonnia, metallia 129 tonnia, betonia 22 tonnia, puuta 91 tonnia, kantoja 9 tonnia, kipsiä 45 tonnia, kiviainesrejektiä 938 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä 333 tonnia, SER-jätettä 6 tonnia, kylmälaitteita noin 1 tonnia ja auton renkaita 6 tonnia. Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja kerran vuodessa se murskataan ja siitä erotellaan polttoon kelpaava osuus energiahyödynnettäväksi. Kuona Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin Kuonan vastaanotto siirrettiin laajennusalueelle S2-alueelle valmistuneelle uudelle kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan yhteensä tonnia. Kuonan käsittely alkoi viikolla 17 ja jatkuu edelleen. Magneettinen metalli toimitetaan kotimaiselle metallinkierrättäjälle, joka jalostaa siitä uusioraaka-ainetta. Käsittelyurakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seulotaan eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Kesäkaudella 2018 kuonan mineraaliaineksia käytetään muun muassa vanhan kaatopaikan tiiviskerroksen alapuolisissa pintarakenteissa (Liite 1, kuva 2) ja R1-alueelle rakennettavan materiaalinkäsittelykentän pohjarakenteissa (Liite 1, kuva 3). Luvussa on kerrottu HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia. 25

28 Hävityskuormat Hävityskuormat ohjataan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalalle. Raadot Alkuvuonna 2018 kuolleita eläimiä otettiin vastaan yhteensä 20 kappaletta. Raatoina vastaanotetaan hevosia, peuroja ja hirviä. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi Honkajoen käsittelylaitokseen. Renkaat Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin tammi kesäkuun 2018 aikana jatkokäsittelyyn 6 tonnia. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. Sekajätteen paalaus Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokista johtuen sekajätettä vastaanotettiin välisenä aikana paalattavaksi tonnia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä tonnia tammi kesäkuussa Jäte murskattiin ja seulottiin, jotta materiaalista saatiin eroteltua erikseen, kiviainespitoinen jäte, poltettava jäte ja metalli. Jätettä käsiteltiin tonnia, josta osa oli viime vuonna kerättyä jätettä. Käsittelyssä muodostui kiviainespitoista jätettä tonnia, poltettavaa jätettä noin 510 tonnia ja metallia noin 20 tonnia. 26

29 Jätteen loppusijoitus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin kuutiometriä. Kaatopaikalle sijoitettiin alkuvuonna polttoon kelpaamatonta jätettä tonnia, josta asbestijätettä oli 499 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnettiin kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia kaatopaikan liikennealueilla ja pintarakenteissa tonnia. Hyödynnettävillä materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin kaatopaikan pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin kaatopaikan liikennealueita. Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta pinnan muotoilua tehdään lakialueella noin 5 hehtaarin alueella. Pinnan muotoiluun käytettäville massoille on tilavuutta noin kuutiometriä. Alkuvuonna vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun vastaanotettiin maa- ja kiviainesta tonnia sekä kuonaa tonnia. Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön Tuhkalokeron pinta-ala on hieman yli 0,25 hehtaaria. Tuhkalokeroon loppusijoitettiin stabiloitua jätevoimalatuhkaa tonnia. Kesäkuun 2018 loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu yhteensä tonnia stabiloitua jätevoimalatuhkaa. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoteen 2022 saakka. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin m 3. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa asetut vaatimukset. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9. 27

30 Tuhkat Yleistä toiminnasta Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensi sijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon. Tuhkan käsittely Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin tonnia Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla tuhkaa on käsitelty tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 417 tonnia vettä, 251 tonnia Plussementtiä ja 259 tonnia kuonan 0 5 mm mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti Vesi Päästötarkkailu Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla, sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Ilma Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa tarkkaillaan viranomaisille toimitetun laitteiston kunnon tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Kemikaalit Tuhkan stabilointiin on käytetty 251 tonnia Plussementtiä tammi kesäkuussa Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa 5 kiloa. 28

31 Jätteen varastointi Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1. Jätepaalit ja välivarasto Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien aikana vastaanotettuja jätteitä tuli paalattavaksi tonnia. Kesäkuun loppuun mennessä paalattiin tonnia. Jätteen paalaus jatkuu arviolta syyskuun loppuun asti. Paalaukseen kelpaamattomat jätteet ajettiin välivarastoon tai lajittelukatokseen. Jätettä on ajettu paalivarastosta alkuvuonna jätevoimalaan tonnia. Välivarastoon vastaanotettiin paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä 330 tonnia ja muuta jätettä yhteensä tonnia. Kipsi Kipsiä muodostui jätteen lajittelusta 49 tonnia tammi kesäkuussa Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Painekyllästetty puu Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin 547 tonnia tammi kesäkuussa Painekyllästettyä puuta toimitettiin jatkokäsittelyyn 156 tonnia. Lasi HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin tonnia tammi kesäkuussa Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisön Ringin Ämmässuolla olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Rinki vastaanotti 627 tonnia omaa lasia. Tuottajayhteisö ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Varastoituna lasia oli tonnia. Metalli HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin 778 tonnia tammi kesäkuussa Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Varastoituna metallia oli noin 20 tonnia. Kuona Jätevoimalakuonaa vastaanotettiin tonnia tammi kesäkuussa Kuonaa oli keväällä varastossa noin tonnia. 29

32 Louhe Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi Louhetta otettiin vastaan louhekentälle tonnia tammi kesäkuussa Louhetta on otettu vastaan yhteensä noin tonnia. Kiviaineksia on varastossa noin tonnia. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5 30

33 Kivenmurskaus ja louhinta Yleistä toiminnasta Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Valtaosa Blominmäestä louhittavasta louheesta on tuotu Ämmässuolle. Louheen murskaus aloitettiin vuonna Murskattu louhe pyritään hyödyntämään alkuperäisen suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Kesäkuun 2018 loppuun mennessä oli vastaanotettu yhteensä noin tonnia louhetta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen päätasausaltaan TAL1 saneeraus sekä kompostointilaitoksen tukiainekatoksen rakennustyöt ovat käynnissä ja näiden toteuttaminen on edellyttänyt pienimuotoista louhintatyötä. Louhinta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen päätasausaltaan TAL1 saneerausurakan yhteydessä suoritettu louhinta tehtiin mekaanisesti kiilaamalla ilman räjähdysaineita. Räjähdysainepitoista louhintajätettä ei muodostunut. Syntynyt louhe vietiin muun louheen mukana alueen kiviaineksien vastaanottoon. Louheen määrä oli vähäinen ollen noin 20 tonnia. Kompostointilaitoksen tukiainekatoksen rakentamisen yhteydessä suoritettu louhinta tehtiin dynamiitilla. Jätettä ei muodostunut. Syntynyt louhe vietiin muun louheen mukana alueen kiviaineksien vastaanottoon. Louheen määrä oli vähäinen ollen noin 65 tonnia. Kivenmurskaus Alkuvuonna 2018 alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia. Blominmäestä tuodun louheen murskausta käsitellään tarkemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna raportissa Vesi Päästötarkkailu Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Ilma Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla Melu ja tärinä Louhinnan melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 31

34 Ämmässuon Sortti-asema Yleistä toiminnasta HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa Ämmässuon Sortti-asemalla kävi kesäkuun 2018 loppuun mennessä asiakasta. Asiakkaita oli 246 vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä auki kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi Jätteen määrä Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Taulukkoon 12 on koottu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tammi kesäkuulta Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia. Taulukko 12. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina tammi kesäkuussa vuosina Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2017 ja 2018 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteet EWC-koodi Vuosi Muutos t % Kipsijäte Kyllästetty puujäte Kylmälaitejäte Metallijäte Muu SER-jäte Puujäte Puutarhajäte Risujäte Sekajäte 1) Tv- ja monitorijäte Vaaralliset jätteet , , , , , , , , , ) Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen ja rakennus- ja purkujätteen sekä muovin. Ämmässuon Sortti-aseman jätteiden varastointi käsitellään jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. 32

35 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Jätteiden lajittelua Sortti-asemilla on tehostettu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloitettua toimintansa vuonna Sortti-asemilla vastaanotettu sekajäte toimitetaan polttoon jätevoimalaan. Mahdollisten jätevoimalan huoltoseisokkien aikana sekajäte toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lajittelukatokseen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa siitä hyödynnetään materiaalina. Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille. Alueella on käytössä tallentava kameravalvonta. Alueen hoito Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita Vesi Päästötarkkailu Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman pihaalueiden hulevedet päätyvät Melu Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Ämmässuon Sortti-asemalla ei ole erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska asemalla ei oteta vastaan elintarvikejätettä. Asema on kuitenkin mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin kappaleessa Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta. 33

36 Milj. Nm 3 (CH 4 50 %) Kaasun keräys ja kaasuvoimala Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä. Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä Kaasun keräys Tammi-kesäkuussa 2018 kerättiin kaatopaikkakaasua 12,17 milj. Nm 3. Kerätyn kaasun polttoaineteho oli 25,6 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea, 93,5 %. Kerätystä kaasusta 96,5 % (11,75 milj. Nm 3 ) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun kumulatiivinen määrä vuona 2017 ja alkuvuonna 2018 on esitetty kuvassa 3. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2017 ja alkuvuonna 2018 on esitetty kuvassa kerätty 2017 hyödynnetty 2018 kerätty 2018 hyödynnetty Kuukausi Kuva 3. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina

37 % kum kk 2018 kum kk Kuukausi Kuva 4. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina Kaasuvoimala Alkuvuoden 2018 aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 24,9 GWh, jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 7,7 GWh, loput sähköstä myytiin. Kerättävä kaatopaikkakaasu riittää pitämään käynnissä enää kaksi kaasumoottoria ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina. Kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin eri kiinteistöjen lämmityksessä MWh. Taulukossa 13 on esitetty yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista tammi kesäkuulta

38 Taulukko 13. Kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedot tammi kesäkuulta Vuosi 2018 Kuukaudet Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,39 0,00 0,00 0,26 0,88 0,37 Polttoaineen energiasisältö (MWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 1,05 0,99 0,41 0,81 0,07 0,46 Polttoaineen energiasisältö (MWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,30 0,58 0,84 0,80 0,42 0,97 Polttoaineen energiasisältö (MWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,36 0,51 0,52 0,18 0,80 0,12 Polttoaineen energiasisältö (MWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) ORC Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasuvoimalaan syötetty kaasu Polttoaineen CH4 - pitoisuus (%) 44,7 43,1 45,0 46,1 47,9 49,5 Polttoaineen O2 - pitoisuus (%) 1,3 1,3 1,6 1,5 1,4 1,0 Polttoaineen CO2 - pitoisuus (%) 33,5 32,7 32,5 33,3 32,6 33,6 Polttoaineen H2S - pitoisuus (ppm) Kaasuvoimalan lämmön tuotanto Hyödynnetty lämpö (MWh) Huolto- ja korjaustoimenpiteet Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää on korjattu kevään 2018 aikana, muun muassa imurunkolinjojen kaltevuutta on korjattu vedenpoiston mahdollistamiseksi, sekä runkolinjan venttiileitä on uusittu. Kaasumoottoreille suoritettiin normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja muun muassa M1 E50 -huolto ajanjaksolla Prosessi- ja laitehäiriöt Tammi helmikuussa 2018 kireimpien pakkasten aikana osa kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmästä jäätyi, joka aiheutti toimintahäiriöitä kaasupumppaamoille. Jäätyneet imulinjat sulatettiin routamatoilla. Alkuvuodesta kaatopaikkakaasun ajoittain alhainen metaanipitoisuus on vaikeuttanut kaasumoottoreiden käyttöä, varsinkin käynnistämistä. Kevään 2018 aikana metaanipitoisuutta on saatu nostettua kaasunkeräysjärjestelmän säädettävyyttä parantamalla muun muassa kaasun pumppausjärjestelyjä muuttamalla ja vedenpoistoa parantamalla. 36

39 Päästötarkkailu Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti Vesi Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain Ilma Uudessa ympäristöluvassa ( ) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m 3 muunnettuna 15 %:in happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet on ensimmäisen kerran mitattava vuonna 2018 (sovittu tehtäväksi syys lokakuussa 2018) ja sen jälkeen 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 14 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset tammi kesäkuussa Taulukko 14. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot tammi kesäkuussa 2018, päästön yksikkö mg/n-m 3, O 2 5 % Yksikkö Kaasumoottori 1 mg/n-m Kaasumoottori 2 mg/n-m Kaasumoottori 3 mg/n-m Kaasumoottori 4 mg/n-m Melu Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Kemikaalit Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 172 tonnia ja ravinneliuosta 1280 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin 7960 kg. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. Toiminnassa syntyvät jätteet Alkuvuodesta 2018 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 5770 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 80 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 8 kg. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet jätteen polttoon. 37

40 Ekomo Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota kutsutaan markkinoinnissa ja viestinnässä nimellä Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä. Ekoteollisuuskeskuksen alueella HSY:n ympäristölupien alaisena toimivat yritykset on esitetty kuvassa 5. Ekoteollisuuskeskusta tukevaa kehitystyötä on käsitelty tämän raportin kappaleessa Ekoteollisuuskeskuksen toimintoja käsitellään laajemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa Kuva 5. Vuoden 2018 kesäkuun lopussa alueella toimivien Ekomo yhteistyökumppaneiden sijainnit Ämmässuolla.1. NCC kiviaineksen jalostus, 2. Delete purkubetonin käsittely, 3. Lassila & Tikanoja jätejakeiden siirtokuormaus, 4. Tarpaper kattohuopajätteen hyödyntäminen ja 5. Fortum lantapohjaisen polttoaineen jalostus. 38

41 Vesienhallinta Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä. Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja ojien vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuuden mittauslaitteiden avulla. Huolto- ja korjaustoimenpiteet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huoltoohjelmaan. Tammi kesäkuun aikana pestiin ja tarkastettiin suurin osa alueen altaista sekä tehtiin kaikille pumpuille vuosihuollot. Merkittäviä korjaustoimenpiteitä ei tarvinnut tehdä. Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa Pohjavesipumppaamo PVP5 kerää laajennusalueen jätevesien tasausaltaan TAL3 ja hulevesialtaan HVA3 pohjavesiä. Vedet ohjataan toistaiseksi kohonneiden typpipitoisuuksien takia jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin pumppaamon PVP5 pohjavettä on käytetty teknisenä vetenä ja loput vedestä on päästetty laaduntarkkailun jälkeen maastoon. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6. Jätevedet Jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa

42 Kemikaalit Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutrioxtuote. Tammi kesäkuun aikana viemäriverkossa ei ole havaittu merkittäviä määriä rikkivetyä. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Kauklahden jätevesipumppaamolla sekä pumppaamolle johtavassa viettoviemärissä. Prosessi- ja laitehäiriöt Tammi kesäkuun 2018 aikana ei tapahtunut merkittäviä prosessi- ja laitehäiriöitä. 40

43 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kemikaalit YLVA-järjestelmään ilmoitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit. Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.12, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti. HSY on toimittanut viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista. Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kakkien alueella toimivien käytettävissä öljynvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kävi ylimääräisellä tarkastuksella tutustumassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin. 41

44 Rakentaminen Alkuvuonna 2018 merkittävimmät rakennusinvestoinnit kohdistuivat biojätteen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen. Lisäksi rakennusinvestointeja tehtiin vesien hallintaan ja infraan sekä kaatopaikkojen viimeistelyrakentamiseen liittyen. Ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää tehostettiin niin, että kaasua kerätään entistä enemmän kaivorakenteiden avulla kaatopaikan yläosasta. Jätetäytön alkuvaiheessa kaatopaikkakaasu kerättiin kaatopaikan pohjalla olevilla salaojilla, jotka oli tarkoitettu varhaiseen kaasunkeräykseen ja ympäristöhaittojen estämiseen kaatopaikan täytön alkuvaiheessa. Lisäksi korjattiin sekä kaatopaikalla että vanhalla kaatopaikalla kaasulinjoja, kaasukaivoja, säätöasemia ja kaasupumppaamoja sekä kaasunsiirtolinjoja tarpeen mukaan Vesien keräys ja johtaminen Vesiaseman läheisyydessä sijaitsevan vanhan tasausaltaan saneeraus on käynnissä ja urakan on määrä valmistua syksyllä. Altaan saneerausurakka käsittää muun muassa altaan betonirakenteisten seinien nykyisen pinnoitteen purkutyöt, seinien tiivistämisen Xypex -pinnoitusmenetelmällä sekä seinien liikuntasaumojen uusimisen. Koska pohjavesipumppaamolle PVP5 kertyviä lievästi kuormittuneita pohjavesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon , alkuvuonna käynnistettiin suunnittelu pohjavesipumppaamon vesien käsittelemiseksi. Pohjavesien käsittelyssä tutkitaan kalvosuodatusmenetelmää pilot -kokein loppuvuoden 2018 aikana Viimeistelyrakenteet Vanhalla kaatopaikalla käynnistettiin kaatopaikan pinnan tiivistysrakenteen rakennusurakka. Vielä ilman tiivistysrakenne olevalle kaatopaikan osalle eli lähinnä kaatopaikan huipulle, rakennetaan tiivistysrakenteet usean eri vuoden aikana. Vuoden 2018 aikana on käynnistetty urakka, jonka laajuus on noin 1,2 ha. Tiivispintarakenne toteutetaan ns. yhdistelmärakenteena, jossa käytetään bentoniittimattoa ja geomembraania, kuten aiemmissakin vanhan kaatopaikan pintaranneurakoissa. Tämän rakennusurakan arvioidaan valmistuvan elokuun 2018 loppuun mennessä. Tiiviiden pintarakenteiden toteuttamista jatketaan myös tulevina vuosina. Vanhalle kaatopaikalle valmisteltiin kaatopaikan pintakerroksen suunnitelmia noin 1,5 hehtaarin alueelle, jolle rakennetaan vuoden 2018 aikana noin 0,2 m paksuinen kasvukerros hyödyntäen Ämmässuolla lietekompostista valmistettua tarkoitukseen soveltuvaa seosta. Lietekompostin osuus seoksesta olisi noin 15 %. Urakassa pyritään hyödyntämään myös muita vaikeasti hyödynnytettäviä maita kuten Helsinki-moreenia sekä erilliskerättyä hiekotushiekkaa. Pintamaakerroksen toteuttamista jatketaan myös tulevina vuosina. Vanhalle kaatopaikalle laadittiin muotoilu- ja viimeistelysuunnitelma, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle vuoden 2018 aikana. Kaatopaikalle on toteutettu vuoden 2015 aikana kaatopaikan pintarakenteiden koealue sekä vuonna 2017 ns. reaktiivinen koekenttä. Vuoden 2018 aikana tutkittiin DI-työn laajuudessa edellä mainittujen koealueiden kaasunläpäisevyysominaisuuksia. Kaatopaikan eteläluiskaan suunniteltiin väliaikaisen pintarakenteen rakennusurakkaa noin 0,5 hehtaarin alueelle. Urakassa testataan kapillaarieriste pohjaisen suojausrakenteen toteuttamistapoja ja toimivuutta. 42

45 Lisäksi vuoden 2018 aikana toteutetaan koerakenne kuonan ja saven sekoituksesta, jonka kaasunpidättävyyttä monitoroidaan ja samalla arvioidaan rakenteen toimivuutta. Vuonna 2017 käynnistettiin kaatopaikan pinnan väliaikaisten pintarakenteiden suunnittelu- ja vertailuprojekti. Kesäkuussa 2018 aloitettiin R1-alueella kuonan varastoalue urakka, jonka yhteydessä rakennetaan 5 väliaikaisten pintarakenteiden koekenttää, joissa tutkitaan viimeistelyrakenteissa käytettäviä pintarakennevaihtoehtoja pitkällä aikavälillä. Koekentät ovat osa suunnittelu- ja vertailuprojektia, jossa selvitetään rakenteiden geo- ja ympäristöteknisiä ominaisuuksia. Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Kompostointilaitoksen läheisyyteen on rakenteilla tukiainekatos (Liite 1, kuva 4). Tukiainekatoksen toteuttamisella voidaan varmistaa kompostoinnissa käytettävän tukiaineen kuivuus, mikä edesauttaa kompostointiprosessin toimintaa. Kuivattava tukiaine kasataan katoksen sisälle aumoihin pyöräkoneilla ja aumoihin puhalletaan kuivatusilmaa alapuolisen ilmastusjärjestelmän avulla. Tukiainekatos on pohjapintaalaltaan noin m 2 suuruinen toisesta päästää avonainen hallirakennus. Tukiainekatos valmistuu vuoden 2018 lopussa Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Kaatopaikan yhteydessä olevalle laajennusalueen S2-osalle (puolet alueesta) valmistui vuonna 2016 jätevoimalan kuonan käsittelyä varten kenttä. Vuonna 2017 S2-alueen kenttä valmistui kokonaisuudessaan, kun jäljellä oleva toinen puoli kentästä rakennettiin jätevoimalan paalien käsittely- ja varastointikentäksi. Paalikentän rakennekerroksissa hyödynnettiin jätevoimalan kuonan eri jakeita. S2-alueen viimeinen osuus asfaltoitiin alkukesästä Laajennusalueen yhteydessä olevan huoltokanaalin vielä kattamattoman osan rakennustyöt valmistuivat vuoden 2017 aikana. Alkuvuonna 2018 huoltokanaaliin lisättiin sammutusveden johtamiskapasiteettia (rakennettu palovesilinjoja) paalivaraston sammutusvesitarpeisiin. Laajennusalueen R1-aluella käynnistettiin kuonan varasto- ja käsittelykentän rakennustyöt. Kenttärakenteessa hyödynnetään jätevoimalan kuonan eri jakeita. R1-alueen rakentamista jatketaan tulevina vuosina. Laajennusalueelle hankittavaa uutta tuhkanstabilointilaitteistoa varten laadittiin suunnitelmia alue- ja perustöiden toteuttamiseksi sekä nykyisen tuhkanstabilointilaitteiston korvaamista uudella laitteistolla. 43

46 oc Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Sää Vuoden 2018 tammikuu oli lämmin ja merkittävästi tarkkailujakson keskiarvoa sateisempi. Helmi- ja maaliskuu olivat keskiarvoa niukka sateisempia ja huomattavasti keskiarvoa kylmempiä. Vuoden 2018 kevät- ja kesäkuukaudet ovat olleet vähäsateisia ja lämpimiä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät vuonna 2018 on esitetty kuvissa 6 ja Kuukausi Kuva 6. Kuukausittaiset keskilämpötilat ( C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2018 että vuosina

47 mm Kuukausi Kuva 7. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina Vesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Ämmässuo Kulmakorpi alueen vesien yhteistarkkailua toteutetaan esitetyn ja Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenottokierrokset toteutetaan uuden tarkkailuohjelman mukaisesti pinta- ja pohjavesipisteille 1 4 kertaa vuodessa pisteestä riippuen, sekä viemäriin johdettavan veden pisteille tammi-, maalis-, huhti-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Kuvassa 8 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet ja tässä raportissa on esitetty alkuvuoden 2018 havaintoja muutamien pisteiden osalta. 45

48 Kuva 8. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Alueen pintavesien kloridipitoisuudet havaintopisteissä P2, P3b, P4, P6 ja P8 on esitetty kuvassa 9. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelta juoksutettiin lievästi kuormittunutta vettä hulevesialtaan HVA3 kautta maastoon Juoksutuksilla vältyttiin jäte- ja suotovesien tasausaltaiden ylivuodoilta. Juoksutuksien aikana vettä laskettiin maastoon yhteensä m 3. Juoksutuksen vaikutukset näkyvät välittömästi pisteen P6 tuloksissa ja mahdollisesti viiveellä pisteillä Y3 ja TL2. Kevään näytteenottokierroksella pisteen P6 laatu oli palautunut takaisin tavanomaiselle tasolleen. Pisteellä Y3 ei ollut kevään näytteenottokierroksella havaittavissa edellä mainitun juoksutuksen tai jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vaikutuksia. Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Maanläjityksen vaikutukset näyttäytyvät pisteellä korkeina kemiallisen hapenkulutuksen, typpi-, barium- ja rautapitoisuuksien arvoina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena. P2 pisteen fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat tavanomaista tasoa korkeammat kevään ja kesän näytteissä. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avo-ojan veden laatua, oli havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia kohonneena 46

49 mg/l Cl- kemiallisena hapenkulutuksena, sähkönjohtavuutena, typpi-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina. Havaintopisteen fosfori- ja sulfaattipitoisuudet olivat kesän näytteissä normaalia korkeammat. Lisäksi kesän näytteessä suolistoperäisiä enterokokkeja oli runsaasti. Muutoin piste oli tavanomaisella tasolla. Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b kevään näytteessä veden sähkönjohtavuus, fosfori-, kloridija typpipitoisuudet olivat edellisen vuoden tasoa alhaisemmat. Pisteeltä ei saatu kesällä näytettä kuivan kesän aiheuttaman alhaisen virtaaman takia. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 keväällä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman koholla, mutta laskivat kesän näytteessä takaisin tavanomaiselle tasolle. Kesän näytteessä pisteen sulfaattipitoisuus oli hieman koholla. Muutoin pisteen laatu oli tavanomaisella tasolla. Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopisteen P6 typpi pitoisuus oli vuoden 2017 lopulla koholla lievästi kuormittuneiden vesien juoksutuksen takia. Kevään näytteessä pisteen vedenlaatu oli palannut takaisin tavanomaiselle tasolle. Kesällä pisteeltä ei saatu näytettä kuivuuden aiheuttaman heikon virtaaman takia P2 P3b P4 P6 P Vuosi Kuva 9. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3b, P4, P6 ja P8 vuosina Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, pisteestä riippuen yhdestä kolmeen kertaan vuodessa. Pohjaveden havaintopisteiden 30A, 31 ja MV6 kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 10. Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pisteeltä MV6 otetaan uudessa tarkkailuohjelmassa vain syksyisin näyte. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Kevään näytteessä pisteen 30A pitoisuudet vastasivat edeltäviä vuosia. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsee pohjavesipiste 31. Pisteeltä 31 otetaan uudessa tarkkailuohjelmassa vain syksyisin näyte. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Pisteen SK4B/09 kokonaistyppi- ja nitraattityppipitoisuudet olivat hieman laskeneet edellisen vuoden tavanomaista korkeammista pitoisuuksista. 47

50 mg/l Cl- Pisteen vedenlaatu oli keskimääräisellä tasolla, eikä varsinaista kuormitusta ollut havaittavissa. Pisteeltä 257/07 otetaan uudessa tarkkailuohjelmassa vain syksyisin näyte Vuosi 30A 31 MV6 Kuva 10. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa kalliopohjavesipisteessä 106 vedenlaatu oli edellisten vuosien tapaan heikkolaatuista. Pisteen kloridi-, kokonaistyppi-, nitraattityppi-, ja sulfaatinpitoisuudet laskivat edellisen vuoden tasosta. Pisteellä kloridipitoisuus ylitti pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormin. Kalliopohjavesipisteellä 36 sähköjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat edelleen hieman koholla. Pisteen typpipitoisuus laski hieman edellisvuoden tasosta. Muutoin pisteen pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Kalliopohjavesipisteen 101 nitraattityppipitoisuus oli edelleen laskenut aikaisemmista vuosista. Pisteen laatu oli pitkälti edellisen vuoden kaltainen. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä NCC:n asfalttiaseman ja romuautovaraston alueelta. Pisteen laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisestä vuodesta. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Pisteen 24B/05 vedenlaatu oli tavanomaisella tasolla, eikä pisteellä ollut havaittavissa merkittäviä kuormitusvaikutuksia. Tarkkailupisteen 256/07 sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja typpipitoisuudet olivat hieman koholla. Muutoin pisteen laatu oli aikaisempien vuosien tasolla. Pisteellä ei ole havaittavissa merkittäviä kuormitusvaikutuksia Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaiden TAL1 ja TAL11 kautta vesiasemalle ja sieltä edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Alkuvuonna 2018 vesiasemalta pumpattiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä noin m 3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 17 % suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna Alkuvuonna 2018 vanhalle kaatopaikalle ei ole kierrätetty kuormitteisia vesiä. Alkuvuonna 2018 vesinäytteitä otettiin 4 kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot ylittyivät sulfaatin osalta maalis- ja kesäkuussa Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä alkuvuosina on esitetty taulukossa

51 Taulukko 15. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja kunkin vuoden kuukausien 1 6 viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä. Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin laskettavalle vedelle. Vuoden 2018 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi ka ka ka min max Ammoniumtyppi mg N/l Arseeni mg/l 0,1 0,01 0,02 0,01 0,01 0,02 Biologinen hapenkulutus mg O2/l Elohopea mg/l 0,01 <0,0005 <0, , , , Kadmium mg/l 0,01 0,0003 0,0002 0,0006 0,0002 0,0010 Kemiallinen hapenkulutus mg O2/l Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori mg P/l 2,9 5,8 5,1 3,7 6,8 Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l 100 0,2 0,7 0,5 0,08 1,5 Kokonaiskromi mg/l 1 0,10 0,14 0,12 0,06 0,23 Kokonaistyppi mg N/l Kupari mg/l 2 0,05 0,04 0,05 0,04 0,08 Lyijy mg/l 0,5 0,02 0,01 0,01 0,01 0,01 Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX mg/l 3 0,001 0,001 0,001 0,001 0,001 Nikkeli mg/l 0,5 0,05 0,07 0,05 0,04 0,07 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä mg/l ph ,7 7,8 7,7 7,6 7,8 Sinkki mg/l 3 0,18 0,10 0,11 0,09 0,13 Sulfaatti mg SO4/l Sähkönjohtavuus ms/m Parametri Yksikkö Vuosi Virtaama m Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta. Kaatopaikan suotovesi salaojista otettujen näytteiden analyysitulokset kuvastavat hyvin jätetäytön hajoamistilaa sekä rakenteiden toimintaa. Kaatopaikan virtaama- ja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta havaittu. Jätetäyttöjen tilaa käsitellään tarkemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna raportissa. Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty vuosittain. Tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 122 kappaletta. Vanhan kaatopaikan painumamittaukset tehdään kahdesti vuoden 2018 aikana. Mittauksissa tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, 49

52 betonipaalujen ja kaasun säätöasemien painumista ja sivusiirtymiä. Painumatarkkailua käsitellään tarkemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 11). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sää parametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa Kuva 11. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku ). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku ). 50