Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2018

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori Helsinki puhelin Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen, puh Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

3 Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (markkinoinnissa ja viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2018 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Niistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai lupamääräysten vastaista tilannetta. Poikkeuksellisen sateisen syksyn ja alkutalven takia lievästi kuormitteisia vesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon noin m 3. Kytöpaloja oli vuonna 2018 useampia, mutta ne saatiin sammutettua tehokkaan valvonnan ansiosta varhaisessa vaiheessa. Biokaasulaitoksen reaktorien sekoittimien lavat vaativat perusteellista korjausta. Biokaasulaitoksien tyhjennykset ja sekoittimien korjaukset aloitettiin ja saatiin valmiiksi Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollosta johtuen sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle Elosyyskuun vaihteessa öljyllä pilaantunutta maata ohjautui Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kaatopaikalle PIMA-hallin sijaan. Vuoden lopussa tehdyssä kompostointilaitosten poistoilman hajumittauksissa kävi ilmi, että vanhan kompostointilaitoksen hajureduktio (87,5 %) jäi hiukan alle vaaditun arvon (> 90 %). Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia vuonna Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi vuoden 2018 loppuun mennessä tonnia jätettä. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla tonnia. Jätevoimalan tuhkaa vastaanotettiin tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan vuonna Biojätteen käsittelyyn vastaanotettiin tonnia biojätettä sekä tonnia jätevesilietettä vuonna Vuoden 2018 aikana valmistettiin yhteensä noin tonnia multatuotteita. Vuonna 2018 kerättiin kaatopaikkakaasua 26,13 milj. Nm 3. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 95,5 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihduissa. Biokaasuvoimalalla tuotettiin noin 4,2 milj. Nm 3 biokaasua. Sähköä biokaasuvoimala tuotti MWh ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella MWh. Vuoden 2018 aikana Ämmässuolla on yhteensä tuotettu sähköä 60,4 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja energiatuotannon oma kulutus oli noin 15,9 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä noin m 3 vuonna Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ylitti teollisuusjätevesisopimuksessa asetetun sulfaatinraja-arvon neljä kertaa vuonna Vuosikuormat ylittivät Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot arseenin, kokonaistypen, nikkelin ja orgaanisen kokonaishiilen osalta. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 63 kappaletta koskien hajuja ja kolme koskien melua. Mittausepävarmuus huomioiden Kolmperän mittauspisteeltä ei voida todeta onko loka- ja joulukuussa tehtyjen ympäristömelun omavalvontamittausten ja täten koko vuoden mittausten keskiäänitaso yli tai alle ympäristöluvassa määritellyn 55 db rajaarvon. Tämä kuitenkin aiheutuu pääosin Turunväylän ja Nupurintien liikenteestä, sillä pelkästään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuva melutaso on noin 8-10 db alhaisempi kuin yhteismelutaso tieliikenteen kanssa. Laitamaan ja Råbackan mittauspisteiden keskiäänitasot mittausepävarmuus huomioiden alittivat ympäristöluvassa määritellyn raja-arvon. Ulkopuolisen asiantuntijan suorittamassa ympäristömelun mittauksessa ei ekvivalenttimelutason raja-arvo ylittynyt mittauksien aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin. Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat säännöllisesti. HSY jätehuollolla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001:2015), sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001:2007). Viimeisin ulkoinen auditointi oli joulukuussa 2018, joka käsitti laatu- ja ympäristöjärjestelmien uudelleen sertifioinnin ja samalla arvioitiin myös täyttääkö työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä uuden ISO 45001:2018 -standardin mukaiset vaatimukset. Jätteenkäsittelykeskuksessa sattui vuonna 2018 neljä työtapaturmaa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta raportoitiin yhteensä 148 turvallisuushavaintoa ja eri toimintojen osalta suoritettiin yhteensä 18 turvallisuuskävelyä. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin, kuten puhdistamolietteen käsittelyyn ja kuonan hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin sekä ekoteollisuuskeskusta tukevaan kehittämistyöhön. Lisäksi on jatkettu muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin sekä biojätteen käsittelyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Tiila Korhonen, Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen Pvm: Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2019 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, biojäte, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 83 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , 1

4 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 13. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 14. Materiaalinkäsittelykenttä 3. Vaaka-asema 15. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 4. Vanha kompostointilaitos 16. Lajittelukatos 5. Biokaasulaitos 17. Kuonakenttä 6. Kompostointilaitos 18. Louhekenttä 7. Biokaasuvoimala 19. Tuhkalokero 8. Biopesuri 20. Vastaanottokenttä 9. PIMA-halli 21. Kaatopaikka 10. PIMA-kenttä 22. Vanha kaatopaikka 11. Puhtaan puun kenttä 23. Tukiainehalli 12. Vesiasema 24. Öljyntorjuntakontti 2

5 Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta 8 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 10 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Tarkkailusuunnitelmat Viranomaistarkastukset Kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Lähiympäristö Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 15 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Häiriöt ja lievät poikkeamat Poikkeukselliset aukioloajat Jätteen vastaanotto 17 Jätteen määrä Jätteen tuojien ja laadun valvonta Biojätteen, viherjätteen ja 20 jätevesilietteen käsittely 20 Yleistä toiminnasta Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät Viherjätteen käsittely Laitosmainen käsittely Biojätteen käsittely Jätevesilietteen käsittely Kompostien jälkikypsytys Biokaasun hyödyntäminen Prosessien tarkkailu Huolto- ja korjaustoimenpiteet Prosessi- ja laitehäiriöt Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu Haittaeläimet Kemikaalit Valmiin kompostin käyttö Multatuotanto

6 Pilaantuneet maat 29 Yleistä toiminnasta Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Prosessi- ja laitehäiriöt Päästötarkkailu Vesi Ilma Jätteen käsittely kentillä 33 Yleistä toiminnasta Maa-aines Kiviainespitoinen jäte Kiviainespitoinen liete Betoni yli 150 mm Asfaltti Kipsi Puu Pinnoitettu puu Puhdas puu Lajiteltava jäte Kuona Hävityskuormat Raadot Renkaat Pilaantuneet maat Bio- ja puutarhajäte Sekajätteen paalaus Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte Jätteen loppusijoitus 36 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vanha kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Tuhkat 37 Yleistä toiminnasta Tuhkan käsittely Päästötarkkailu Vesi Ilma Kemikaalit Jätteen varastointi 38 Yleistä toiminnasta Jätepaalit ja välivarasto Kipsi Painekyllästetty puu Lasi Metalli

7 Kuona Louhe Pilaantuneet maat Bio- ja puutarhajäte Kivenmurskaus ja louhinta 40 Yleistä toiminnasta Louhinta Kivenmurskaus Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu ja tärinä Ämmässuon Sortti-asema 41 Yleistä toiminnasta Jätteen määrä Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta Alueen hoito Päästötarkkailu Vesi Melu Haittaeläimet Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kaasun keräys ja kaasuvoimala 45 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Kaasun keräys Kaasuvoimala Huolto- ja korjaustoimenpiteet Prosessi- ja laitehäiriöt Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu Kemikaalit Toiminnassa syntyvät jätteet Ekomo 50 NCC Yleistä toiminnasta Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Jätteet ja polttoaineet Delete Yleistä toiminnasta Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Jätteet ja polttoaineet Lassila & Tikanoja Yleistä toiminnasta

8 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Jätteet ja polttoaineet Tarpaper Yleistä toiminnasta Fortum Yleistä toiminnasta Häiriöt ja poikkeustilanteet Ympäristötarkkailu Vesienhallinta 54 Yleistä toiminnasta Käyttötarkkailu Huolto- ja korjaustoimenpiteet Pintavedet Jätevedet Kemikaalit Prosessi- ja laitehäiriöt Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 56 Kemikaalit Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Rakentaminen 57 Ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Vesien keräys ja johtaminen Viimeistelyrakenteet Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Ympäristövaikutukset 59 Sää Vesi Pintavedet Pohjavedet Jätevedet Jätetäyttöjen tila Painumatarkkailu Ilma Hiukkaset Hajut Metaanimittaukset Melu Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut Ympäristön ja viheralueiden hoito Roskaantuminen Haittaeläimet Linnut

9 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 75 Työsuojelu ja turvallisuus 77 Tutkimushankkeet 79 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus Katsaus tulevaan 81 Liitteet 82 Jakelu 83 7

10 8 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Ämmässuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka yli 30 vuotta sitten. Tänään se on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota markkinoinnissa ja viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset toimivat toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta NCC:n asfalttiasemaa ja L&T:n siirtokuormausasemaa. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, rakennusjätteen esikäsittely ja sekajätteen paalaus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun ja biojätteen käsittelyssä muodostuvan biokaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino on siirtynyt loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. HSY:n hopealuoti tekstiviestipalvelulla viestitään asukkaille Ämmässuon poikkeustilanteista. Poikkeustilanteiden lisäksi kaikki mahdollisesti hajua aiheuttavat työt ilmoitetaan lyhyesti palvelun kautta ja viestissä ohjataan asukkaat lukemaan tarkemmin aiheesta sivulta Tällä tavoin on mahdollista viestiä myös vähemmän vakavista aiheista, kuten maastossa liikkuvasta näytteenottajasta. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY haki poikkeusta kaatopaikkakiellosta joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätejakeille, mutta Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei myöntänyt haettuja poikkeuksia. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut asian käsittelyn aluehallintovirastoon. Kielteisen päätöksen johdosta HSY ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia jäte-eriä, jotka eivät ole täyttäneet edellä mainittua vaatimusta. Tällaisille jäte-erille on ollut erittäin vaikeaa osoittaa asianmukaista vastaanottopaikkaa lähistöltä. Riski tällaisten jätteiden päätymisestä epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin on merkittävä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. HSY jätehuollolla on ollut sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001:2015) vuodesta 1997 ja sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001:2015) vuodesta 1999 lähtien sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001:2007) vuodesta Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla

11 auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat säännöllisesti. Viimeisin ulkoinen auditointi oli joulukuussa 2018, joka käsitti laatu- ja ympäristöjärjestelmien uudelleen sertifioinnin ja aiheena olivat Käsittelypalveluissa kaasunkeräys ja vesienhallinta, jätteen vastaanotto ja johtaminen. Samalla arvioitiin myös täyttääkö työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä uuden ISO 45001:2018 -standardin vaatimukset. HSY on mukana ekotukitoiminnassa ja kaikissa toimipisteissä on ekotukihenkilö. Tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. Ekotukitoiminta tukee HSY:n ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin sekä hallinto-oikeuksien päätöksiin. Nimitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus käytetään edelleen luvissa ja muissa viranomaisyhteyksissä sekä raportoinnissa. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu, eivätkä siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18. 9

12 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset taulukkoon 2, ympäristölupia koskevat valitukset hallintooikeuksissa taulukkoon 3 ja viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2018 taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Tilanne Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa Ongelmajätteen kaatopaikka Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Päätös lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä muilta osin, kuin lupamääräys 2, joka palautettiin ESAVI:iin. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UUDELY:n YVAtarvetta koskevalla lausunnolla. ESAVI:n päätös ; tältä osin päätöksestä valitettu edelleen Vaasan hallinto-oikeuteen. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ympäristöluvan muutoshakemuksesta saatu ESAVI:n päätös ; ei vielä lainvoimainen. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma UUDELY:n päätös lainvoimainen. Sekajätteen käsittelylaitos Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös Kaasuvoimalan ympäristölupa Biojätteen käsittely Ympäristöluvan eräiden lupamääräysten muutoshakemus ESAVI:n päätös lainvoimainen. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä ESAVI:n päätös Muutoksenhakuaika loppuu Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Tilanne Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle ESAVI:n hylkäävä päätös Vaasan hallintooikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi ESAVI:lle päätöksellään HSY täydensi hakemustaan

13 Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupia koskevat valitukset hallinto-oikeuksissa. Ympäristöluvat Tilanne Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus Ympäristölupa sai lainvoiman Vaasan hallintooikeuden päätöksellä lukuun ottamatta lupamääräystä 2. Ks. taulukko 1. Käsittely kesken Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna Taho Kannanotto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto koskien HoPo:n (HorsePower) ja SRF:n (kiinteiden kierrätyspolttoaineiden) sekoituskokeilua. Kannanotto koskien vanhan kaatopaikan pinnan muotoilua. Kannanotto koskien betonimurskeen käyttöä käsittelykeskuksessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kannanotto koskien polttoaineiden varastointia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto koskien kaatopaikan pintarakenteita Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto koskien vesien yhteistarkkailupäätöstä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto koskien Ekomoon liittyvää koetoimintaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto koskien pientuojien biojätteiden vastaanottoa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto Koskien kuonan käsittelymäärää Etelä-Suomen aluehallintovirasto Jätevesilietteen pyrolyysilaitosta koskevan koetoimintailmoituksen hyväksyminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Useita kannanottoja koskien valvontaa ja kaatopaikkakelpoisuutta. 11

14 Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty taulukossa 5 esitetyt tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tehdyt tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat. Kohde Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue Tilanne Seurannan ja tarkkailun suunnitelma , täydennetty ESAVI:n päätös Päivitetty Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: Kohde Kohde HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla Tilanne Seurantasuunnitelma Päivitetty Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma Näytteenotto- ja testaussuunnitelma Näytteenotto- ja testaussuunnitelma Tilanne Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala Vesien yhteistarkkailu Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma , täydennetty ESAVI:n päätös Tarkkailusuunnitelma Yhteistarkkailupäätös ja päivitetty yhteistarkkailuohjelma. Ilmanlaadun tarkkailu Mittaussuunnitelma UUDELY:n päätös Meluntarkkailu Meluntarkkailusuunnitelma / UUDELY:n hyväksyntä Teollisuusjätevesi Teollisuusjätevesisopimus Viranomaistarkastukset Jätteenkäsittelykeskuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos : Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue: Työsuojelutarkastus biojätteen käsittelylaitoksen tukiainehallin työmaalle Tarkastus kohdistui urakoitsijan (työnantaja) toimintaan; tarkastuskertomus HSY:lle tiedoksi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos : Ylimääräinen kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnin tarkastus. 12

15 Kaavoitus Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavan jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä. Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksessa Ämmässuon alueella on kaavamerkintä Kiertotalouden ja jätehuollon alue Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. Kevään 2019 aikana valmistellaan kaavaehdotusta ja laaditaan kaavaan liittyviä selvityksiä. Tavoitteena on saada kaavaehdotus syksyn 2019 aikana kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja edelleen kaupunginhallitukseen nähtäville asettamista varten. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi Asemakaavat Ämmässuon asemakaava on vahvistettu Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 280 ha. Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja. 13

16 Lähiympäristö Kulmakorpi I asemakaava on saanut lainvoiman Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Ämmäsmäen asemakaava on saanut lainvoiman Kaavanmuutos mahdollistaa veneidensäilytysalueen rakentamisen täyttömäelle Ämmäsmäentien varteen. Kolmperänranta asemakaavahanke on käynnistynyt. Tavoitteena on pientaloalueen maltillinen täydennysrakentaminen, virkistys- ja katualueiden tarkistukset sekä rakennus- ja luonnonsuojelun määritteleminen. Kolmperän alueella on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi asti. Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt on esitetty taulukossa 6. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty viranomaisille Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaavat hoitajat Nimike Nimi Vastuualue Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen Jätteenkäsittelykeskuksen jätteen vastaanotto, käsittelytoiminta, vesienhallinta, kaasunkeräys ja hyötykäyttö sekä Ämmässuon Ekomo-toiminta Rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen rakentaminen, alueen louhinnat ja rakentamiseen liittyvien kiviainesten murskaaminen Käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen Ämmässuon Sortti-aseman toiminta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastuuhenkilöt Nimike Nimi Vastuualue Ympäristöpäällikkö Ympäristöinsinööri Juha Uuksulainen Sirkka Kuisma-Granvik Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöasioiden koordinointi, velvoitetarkkailut, raportointi sekä ympäristöluvat Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötarkkailut, raportointi ja YLVAraportointi Toimintovastaava Anna Nevalampi Jätteen vastaanotto ja YLVA-raportointi Toimintovastaava Hannu Juntunen Jätteen jalostus ja loppusijoitus Kenttämestari Renja Rautiainen Tuhkan ja kuonan laadunvalvonta Toimintovastaava Aino Moisio Pilaantuneiden maiden käsittely Toimintovastaava Christoph Gareis Biojätteen käsittely sekä multatuotanto Toimintovastaava Sauli Kopalainen Kaasun keräys ja hyötykäyttö sekä vesienhallinta Suunnittelupäällikkö Jukka Taskinen Vesien yhteistarkkailu Rakennuttajainsinööri Heikki Hämäläinen Kaatopaikkarakentaminen 14

17 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita vuonna Häiriöt ja lievät poikkeamat Lievästi kuormitteisia vesiä juoksutettiin maastoon noin m 3. Toimenpiteellä varmistettiin Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyys varsinaisille likaisille vesille. Juoksutuksesta on tehty erillinen raportti, joka on toimitettu viranomaisille. Vuonna 2017 käytöstä poistettu biojätteenkäsittelyn biokaasun rikkivedynpoistolaitos tuhoutui tulipalossa Palosta ei aiheutunut toimintaa häiritseviä haittoja. Viherjäteaumoissa oli pienimuotoisia kytöpaloja 8.2. ja Kytöpalot saatiin sammutettua omatoimisesti. Kompostointilaitoksen kierrätystukiaine varastokasoissa oli pienimuotoisia kytöpaloja Palokunta oli viikonlopun aikana sammuttamassa kytöpaloja. Jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti levittämällä materiaali matoksi ja sammuttamalla paloletkuilla. Biokaasulaitoksen sisätiloissa näytteen kuivatusuunissa kuivattu näyte syttyi tuleen Kuivatusuunin sammutti pelastuslaitos. Lehtien ja risujen varastokasoissa tapahtui kytöpaloja ja Palokunta kävi sammuttamassa kytöpalot. Jälkisammutus toteutettiin levittämällä materiaali kentällä ja kastelemalla paloletkuilla. Fortum HorsePower:in hevosen kuivikelanta varastokasoissa oli pienimuotoiset kytöpalot 9.5. ja Palokunta kävi paikalla sammuttamassa kytöpalot ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti paloletkuilla ja vesitraktorilla. Biojätteen kuljetusauton rengas syttyi tuleen 8.6. kompostointilaitoksen purkutilassa. Palo saatiin sammutettua jauhesammuttimella, jonka jälkeen jälkisammutusta hoidettiin omatoimisesti paloletkulla. Palosta ei aiheutunut laitteiston tai prosessin toimintaa haittaavaa häiriötä. Biokaasulaitoksen reaktorien sekoittimien lavat vaativat perusteellista korjausta. Biokaasulaitoksien tyhjennykset ja sekoittimien korjaukset aloitettiin ja saatiin valmiiksi Reaktorit tyhjennettiin ja korjattiin yksi kerrallaan. Tarkemmin ks. luku 5.9 biojätteen käsittelyn prosessi- ja laitehäiriöt. Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollosta johtuen sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle Elo-syyskuun vaihteessa eräältä pilaantuneen maan kunnostustyömaalta toimitettiin HSY:lle öljyllä pilaantunutta maata, joka ohjautui Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kaatopaikalle PIMA-hallin sijaan. Tarkemmin ks. luku 6.3. Vuoden lopussa tehdyssä kompostointilaitosten poistoilman hajumittauksissa kävi ilmi, että vanhan kompostointilaitoksen hajureduktio (87,5 %) jäi hiukan alle vaaditun arvon (> 90 %). Tämän vuoksi vuoden 2019 alussa tullaan uusimaan hajumittaus ja selvitetään keinoja hajureduktion parantamiseksi. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa. 15

18 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuorma-autoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello välisenä aikana. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle ja Ämmässuon Sortti-asema oli jätteen pientuojille arkipyhistä/viikonlopusta johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2018 taulukon 7 mukaisesti. Taulukko 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja Sortti-aseman poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka Lauantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Sunnuntai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Maanantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Lauantai Sortti-asema Lauantai Sortti-asema Lauantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Lauantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Lauantai Sortti-asema Sunnuntai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Lauantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Keskiviikko Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Torstai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Lauantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto HSY vesihuollon päivystyskuormien tuontia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ja mahdollisen murskeen noutoa samalla kertaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta toteutui kuutena sunnuntaina (7.1., 14.1., 11.2., 18.3., 2.9. ja ) vuonna

19 Jätteen vastaanotto Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia vuonna Vastaanotetut jätemäärät on esitelty kootusti taulukossa 8. Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Taulukko 8. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet tonneina vuosina Muutokset tonneina ja prosentteina vuosien 2017 ja 2018 välillä on esitetty omassa sarakkeessaan. EWC-koodit suluissa. Suoritteet 1) 2) 3) Vuosi Muutos kpl % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a , t % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a , t % Kaatopaikan loppusijoitus, t/a , t % Kaatopaikan rakenteet yhteensä, t/a ,6 Pilaantuneet ja muut maat (170504A, P) ,7 Rakennusjäte (170302, , ,170102) ,6 Muu hyödynnettävä jäte (170201) , t % Vanha kaatopaikka yhteensä, t/a ,3 Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, P) ,8 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin (170302, , ,170102) Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a t % Jätevoimalan tuhka (190113) , t % Pilaantuneiden maiden käsittely ennen hyödyntämistä yhteensä, t/a ,2 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat (170504P) ,5 Vaaralliset maat (170503) ,8 Jalostus toiminta t % Lajittelukatos, t/a ,7 Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen (170904, , ,200140) ,3 Rakennuskipsi (170802) ,4 Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a Mineraalipitoiset jätteet (170504A, P) ,8 Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä yhteensä, t/a ,0 Maat (170504A, P) ,1 Betoni ja muu rakennusjäte (170101,200303,170107) ,8 Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a Jätevoimalan kuona (190112) ,3 1) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta12). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 17

20 Suoritteet 1) 2) 3) Vuosi Muutos t % Biojätteenkäsittely yhteensä, t/a ,8 Kompostointilaitos (200108, ,190805) ,4 Viherjätekompostointi (020106, ) ,0 Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, ) ,3 Puhdistamoliete , t % Välivarastointi yhteensä, t/a ,0 Lasi 4) (150107, ) ,4 Kyllästetty puu (170204) ,9 Metalli (200140) ,4 Puun lajitteluun (polttoon) (170201) ,1 Paalaus (200301) ,4 Välivarastointi, t/a 5) (170904, , , ) ,7 1) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta 12). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi. 5) Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan seisokin seisokin aikana polttoon soveltuvan, mutta paalaukseen kelpaamattoman jätteen varasto Vastaanotettujen bio- ja puutarhajätteiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 5, vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrät luvussa 6 ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 12. Taulukossa 9 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimivien yritysten vastaanottamat jätemäärät. Taulukko 9. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimivien Ekomo-yritysten vastaanottamat jätemäärät (t) vuosien aikana. Vuosi Ekomo-yritys Jätelaji EWC-koodi Delete Finland Oy Betoni Gypsum Recycling Rakennuskipsi NCC Industry Oy Louhe A Maapörssi Oy Hiekoitushiekka Fortum Power and Heat (HorsePower) Puupöly Lassila & Tikanoja Oyj Rakennusjäte, pahvi, puu, energia Tarpaper Recycling Finland Oy Kattohuopa Ekomo toimintoihin vastaanotetut massat yhteensä Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma 18

21 pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan ympäristöviranomaisille. Kaatopaikkakelpoisuuslausuntoja vastaanotettiin 14 kappaletta. Vuoden 2018 aikana jätekuormista tehtiin yhteensä 450 tarkastuspöytäkirjaa (kuva 1). Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 302 kappaletta. Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 39 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 14 kuormaa Hinnan muutokset Asiakirjavirhe Asbesti Korjauskehoitus Lajittelematon kuorma Siivousmaksu 302 Peittämätön kuorma Kyllästetty puu Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatumuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksessa. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 78 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 14 kappaletta. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa Kpl Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina

22 Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely Yleistä toiminnasta Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Puu- ja kantohaketta ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään biokaasuvoimalassa sähkö- ja lämpötuotantoon. Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät Vuosien aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät on esitetty kuvassa 3. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista käsitellään laitosmaisesti. Puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Kuva 3. Vastaanotetut jätejakeet tonneittain (t) vuosina

23 Viherjätteen käsittely Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 10. Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin kahdeksan kertaa, pinnoittamatonta puuta kahdeksan kertaa, kantoja kaksi kertaa ja lehtirisuja neljä kertaa vuonna Taulukko 10. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna Viherjäte EWC-koodi Vastaanotettu Kenttäkäsittely 1) Murskattu tukiaineeksi 1) Risut Kannot Muu viherjäte Puu Yhteensä )Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. Lehdet ja eläinten kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein maalis marraskuun aikana. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut vähintään 55 C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla. Joulukuun 2018 lopussa viherjätekentällä oli noin tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä varastoitiin viherjätekentällä noin tonnia. Laitosmainen käsittely Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa noin 190 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden. Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 11. Taulukossa 12 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuosina Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty vuoden 2017 alusta lähtien biokaasuvoimalassa. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on tarkemmin kerrottu kappaleessa

24 Kuva 4. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Muu biojätteen käsittelylaitos Biojäte Eläinten kuivikkeet Yhteensä Taulukko 11. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain vuonna Käsittely EWCkoodotettu Kompostointi Vastaan- Jätelaji Mädätys Kenttäkäsittely Kaatopaikka Taulukko 12. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit Parametri Yksikkö Mädätykseen syötetty biojäte t Muodostunut biokaasu Nm Kompostointiin syötetty mädäte t Biokaasun pumppaus kaasuvoimalaan Nm Biokaasun pumppaus biokaasuvoimalaan Nm Biokaasu soihtuun Nm Vastaanotettu biojäte murskattiin ja seulottiin kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötettiin biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2018 mädätykseen meni noin 35,2 % kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin kolme viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa syötettiin kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti keskiarvossa noin yhdeksän vuorokautta. Vuonna 2018 tehtiin 433 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen kierrätettiin tonnia 22

25 kompostista takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirretiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistettiin panoksen hygieenisyys. Vuonna 2018 syntyi 111 hygienisoitua panosta, jotka kannettiin pyöräkuormaajilla ulos jälkikypsytyskentälle jälkikypsytysaumoihin. Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta eroteltiin ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta vierasainetta. Erotettu määrä oli vuonna 2018 noin tonnia. Rejekti toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia yhteensä noin 10 tonnia. Marraskuussa otettiin käyttöön 1500 m 2 kokoinen tukiainehalli (ilman konehuonetta). Hallissa kuivataan tukiaineseoskasoja ilmastamalla esilämmitetyllä ilmalla. Kuivempi tukiaine tehostaa kompostointiprosessin toimintaa. Vuoden 2018 aikana päivitettiin eläinperäisen sivutuoteasetuksen mukainen laitoshyväksyntä. Siihen tarvittava koeajo (validointi) suoritettiin ja sekä ja Uusi laitoshyväksyntäpäätös saatiin Jätevesilietteen käsittely Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vanhassa kompostointilaitoksessa käsiteltiin vuonna 2018 yhteensä tonnia jätevesilietettä. Lisäksi syötettiin 680 tonnia lietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan. Vanhassa kompostointilaitoksessa kompostoitiin 178 tunnelipanosta keskimäärin 14,4 vuorokautta. Tukiaineina käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. 167 hygienisoidut panokset seulottiin ja hieno fraktio viettiin jälkikypsytyskentälle. Kompostien jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2018 yhteensä kaksitoista kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa sekä hopealuoti tekstiviestipalvelussa kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytettiin aumoissa keskimäärin 4 7 kuukautta ennen kuin komposti todettiin olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostettiin eriä, joista lähetettiin näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena. Biokaasun hyödyntäminen Vuoden 2018 alusta biokaasulaitoksessa muodostuvasta kaasusta sähköä ja lämpöä tuottava biokaasuvoimala oli vakiokäytössä. Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytettiin vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdettiin aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen. Biokaasuvoimalan käyntitunnit vuonna 2018 olivat 1 moottorille 7018 tuntia, 2 moottorille tuntia ja ORC:lle tuntia. Sähköä biokaasuvoimala tuotti MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella kaikkiaan MWh. 23

26 Prosessien tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Hygieniasointivaiheen toimivuutta tarkasteltiin omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla vähintään kerran kuukaudessa. Biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta otettiin 21 omavalvontanäytettä ja jätevesilietettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta 10 omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei ollut E. colia yli 1000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa. Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2018 mädätenäytteitä otettiin 12 kertaa ja biokaasunäytteitä 11 kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja ph-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 59 prosenttia. Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Eviran toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäytteet Huolto- ja korjaustoimenpiteet Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia. Biokaasulaitoksen reaktoreiden sekoittimien korjaus aloitettiin Reaktorit tyhjennettiin ja korjattiin yksi kerrallaan, siten että muodostui mahdollisimman vähän biojätteen käsittelyn toimintaa häiritseviä käyttökatkoksia. Ensimmäisen biokaasureaktorin korjaus valmistui Korjattu reaktori otettiin heti käyttöön. Toisen reaktorin korjaus ja tyhjennys aloitettiin ja korjattu reaktori otettiin käyttöön Biopesurin huolto ja suodatinmateriaalin vaihto tehtiin viikoilla 40 41/2018. Vanhan kompostointilaitoksen haponsyöttöjärjestelmän uusiminen tehtiin kesäkuussa Liikkuvan lattian hydrauliikassa ja ohjauksessa on ollut ajoittain tuhoeläinten aiheuttamia toimintahäiriöitä. Laitteen sähköistystä ja hydrauliikkaa on uusittu vuoden 2018 aikana. Esikäsittely-murskain oli anturivian takia poissa käytöstä noin viikon ajan kesäkuussa Prosessi- ja laitehäiriöt Alkuvuodesta 2018 vastaanotettu kylmä biojäte hidasti biokaasulaitoksen kaasuntuottoa ja laski tuotetun kaasun metaanipitoisuutta. Biokaasulaitoksen biojätteen käsittelykapasiteetin vähennyttyä osa biojätteestä käsiteltiin suoraan kompostointilaitoksessa. Alkuvuodesta havaittiin, että biokaasulaitoksen reaktori 2:n yksi sekoitin oli vaurioitunut ja sitä ei voinut enää käyttää. Reaktoreiden tyhjennys ja korjaus aloitettiin yhdessä laitostoimittajan kanssa. Toisen reaktorin korjauksen jälkeen havaittiin, että yhdessä sekoitinakselissa oli ruostevaurioita, jotka vaikuttivat akselin stabiilisuuteen. Akseli korjattiin ennen kuin reaktori otettiin taas käyttöön lähtien. Koko korjauksen aikana oli aina yksi reaktori käytössä biojätteen mädätykseen. Korjauksen seurauksena biojätteestä tuotettu biokaasumäärä oli pienempi ja suoraan kompostointiin menevä biojätteen osuus suurempi kuin tavallisesti. Päästöjä biokaasun tai haisevan ilman muodossa tapahtuivat vain reaktorin tyhjennys- ja täyttövaiheissa. 24

27 Rikkivedynpoistolaitos tuhoutui tulipalossa Rikkivedynpoistolaitosta ei ole käytetty vuoden 2017 huhtikuun lopun jälkeen, koska kaasun rikkivetypitoisuus on pieni ja riittävän alhainen kaasun hyödyntämistä varten. Siksi palo ei aiheuttanut häiriötä biokaasun hyödyntämiseen. Laitos korjattiin lokakuussa. Helmikuussa kompostointilaitoksen seulontalinjoissa oli pitkäaikaisia häiriöitä, jonka takia hygienisointiin ja kentälle jälkikypsytykseen on ajettu seulomatonta kompostia. Maaliskuussa vanhan kompostointilaitoksen yhdestä rikkihappopesurista meni pinnankorkeusanturi häiriölle, jonka vuoksi pesuri täytti itseään 120 m 3 ylimääräistä vettä, joka päätyi viemäriin. Kesäkuun alussa täyttölaitteen rikkoutumisen takia tehtiin muutamia tunnelin täyttöjä pyöräkuormaajalla. Heinä-, elo- ja lokakuun aikana oli muutamia päiviä kestäneitä häiriöitä esikäsittely laitteiston tukiaineen syötössä, jolloin jouduttiin myös tekemään tunnelin täyttöjä pyöräkuormaajalla. Kompostointilaitoksen kierrätystukiaine varastokasoissa oli pienimuotoisia kytöpaloja Palokunta oli viikonlopun aikana sammuttamassa kytöpaloja. Jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti levittämällä materiaali matoksi ja sammuttamalla paloletkuilla. Toinen biokaasuvoimalan moottoreista ei ollut käytettävissä moottoririkon takia Biokaasulaitoksen sisätiloissa näytteen kuivatusuunissa kuivattu näyte syttyi tuleen Kuivatusuunin sammutti pelastuslaitos. Omavalvonnassa suoritetuissa kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkimittauksissa huomatiin biopesurin heikko toimivuus. Kun pesurin kierrätysveden tehokkaampi jäähdytys ei aiheuttanut parannusta vaihdettiin lokakuussa pesurin suodatinmateriaali. Lehtien ja risujen varastokasoissa tapahtui kytöpaloja ja Palokunta kävi sammuttamassa kytöpalot. Jälkisammutus toteutettiin levittämällä materiaali kentällä ja kastelemalla paloletkuilla. Vuoden lopussa tehdyssä kompostointilaitosten poistoilman hajumittauksissa kävi ilmi, että vanhan kompostointilaitoksen hajureduktio (87,5 %) jäi hiukan alle vaaditun arvon (> 90 %). Tämän vuoksi vuoden 2019 alussa tullaan uusimaan hajumittaus ja selvitetään keinoja hajureduktion parantamiseksi. Yllämainitut lievät toimintahäiriöt eivät aiheuttaneet toiminnalle merkittäviä käyttökatkoja Vesi Päästötarkkailu Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä esimerkiksi kompostien kastelussa. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2018 vesinäytteet otettiin ja Viemäriin johdettiin vuonna 2018 yhteensä m 3 jätevettä. Kaasunhyödyntämisyksikön jäteveden keskimääräinen laatu vuosina on esitetty taulukossa 13. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen laatu vuosina ja vuoden 2018 osalta näytteenoton tulos on esitetty taulukossa 14. Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina on esitetty taulukossa 15. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että vanhan kompostointilaitoksen viemäriin menevät jätevedet. 25

28 Taulukko 13. Kaasunhyödyntämisyksikön (kaasunkäsittelyn lauhdeveden) jäteveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina Vuosi Parametri Yksikkö Raja-arvo ka ka ka Ammoniumtyppi mg N/l Biologinen hapenkulutus mg O 2/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l Kiintoaine mg/l ,7 Kokonaisfosfori mg P/l 8,3 28 0,036 Kokonaistyppi mg N/l ph ,1 2,3 8 Sulfaatti mg SO 4/l Sähkönjohtavuus ms/m Virtaama m 3 noin Taulukko 14. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina ja näytteenoton tulos. Vuosi Parametri Yksikkö Raja-arvo ka ka Ammoniumtyppi mg N/l Biologinen hapenkulutus mg O 2/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori mg P/l Kokonaistyppi mg N/l ph ,2 8,4 7,6 Sulfaatti mg SO 4/l Sähkönjohtavuus ms/m Virtaama m Taulukko 15. Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina Vuosi Parametri Yksikkö Raja-arvo ka ka ka Ammoniumtyppi mg N/l Biologinen hapenkulutus mg O 2/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori mg P/l Kokonaistyppi mg N/l ph ,2 7,3 7,5 Sulfaatti mg SO 4/l Sähkönjohtavuus ms/m Virtaama m

29 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.2 ja liitteessä 3. Biojätteen käsittelylaitoksen jätevesissä esiintyvistä ympäristölle vaarallista ja haitallisista aineista on sovittu toteutettavan erillisselvitys vuoden 2018 aikana. Erillisselvityksen suunnitelma on hyväksytty Uudenmaan ELYkeskuksessa Suunnitelman mukainen näytteenotto on toteutettu 2018 vuoden lopussa ja erillisselvitys valmistunee vuoden 2019 maaliskuun loppuun mennessä Ilma Ilmanlaatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Kompostointilaitoksien hajupäästömittaukset toteutettiin vuoden 2018 joulukuussa. Kompostointilaitoksen päästöarvot ja vanhan kompostointilaitoksen ammoniakkireduktio täyttävät lupaehdot. Vanhan kompostointilaitoksen hajureduktio (87,5 %) jää hiukan alle vaadittua arvoa (> 90 %). Vuoden 2019 alussa tehdään siksi varmistava hajumittaus ja harkitaan biosuodatinmateriaalin vaihtoa. Biojätteen käsittelyn hajuja ammoniakkimittausten tulokset vuodelta 2018 on esitetty taulukossa 16 ja liitteessä 2. Taulukko 16. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen ilmapäästöjen keskimääräinen (ka) laatu vuonna Lupaehto Kompostointilaitos Vanha Kompostointilaitos Parametri Yksikkö Rajaarvo Reduktio Pitoisuus Reduktio Pitoisuus Reduktio Haju HY/m³ % ,8 % ,5 % Ammoniakki ppm 5 90 % 0,1 99,9 % 9,3 95,8 % Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.5 ja liitteessä Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Loppuvuodesta 2017 otettiin käyttöön myös vaahdotus rottien torjuntaan. Tällä pyritään estämään muun muassa kaapelivaurioita. Kärpäsmyrkytyksiä suoritetaan kahden viikon välein läpi vuoden. Torjunta tehdään ruiskuttamalla ja aineina käytettään pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta. Lisäksi on otettu käyttöön Imidaklopridi, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine. 27

30 Kemikaalit Bio- ja jätevesilietteenkäsittelylaitoksilla eri prosesseissa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) ja lipeää (50 %). Vahvaa rikkihappoa on käytetty vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa ja lipeää on käytetty jätevesien ph:n neutralointiin. Rikkihappoa käytettiin vuoden aikana noin 72 tonnia ja lipeää noin 2 tonnia. Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä litraa vuonna Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 17. Taulukko 17. Luovutettujen kompostien määrät(t) ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot vuonna Parametri Yksikkö Biojätekomposti Viherjätekomposti Jätevesilietekomposti Orgaaninen aines % Kokonaistyppi mg/kg ka Kokonaisfosfori mg/kg ka Kokonaiskalium mg/kg ka Luovutettu jatkojalostukseen t Multatuotanto Metsäpirtin multatuotanto Ämmässuon multakentällä on aloitettu heinäkuussa Ämmäsuolla valmistetaan kahta erilaista multatuotetta: bio- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään bio-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuoden 2018 aikana biomultaa valmistettiin noin tonnia ja inframultaa noin tonnia. 28

31 Pilaantuneet maat Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa. Jätteenkäsittelykeskuksessa joulukuussa 2013 kokeiluna aloitettu kipsijätteen välivarastointi PIMA-hallissa päättyi tammikuun 2018 loppupuolella, jolloin kaikki välivarastoitu kipsijäte oli ajettu pois PIMA-hallista ja välivarastointiin käytetty alue siivottu. Helmikuussa samaa aluetta käytettiin vielä HSY:n BIORENTlajittelukokeessa. Näin ollen raportointijakson kahden ensimmäisen kuukauden ajan osa PIMA-hallin tilaresurssista oli edelleen, aikaisempien vuosien tapaan, pois PIMA-toiminnon käytöstä. Tilanpuutteen vuoksi käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelua ei pystytty tarjoamaan uusille kohteille vuoden 2018 loka marraskuun aikana. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneella TOC-rajoituksella (VNa 331/2013, 28 ) ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä vaikutuksia PIMA-toimintoon. Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä päivitetyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa. Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2018 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä noin tonnia. Edellä mainituista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista Jätteen jalostus -toiminto vastaanotti yhteensä tonnia (josta maakentälle tonnia ja PIMA-kentälle 831 tonnia) jätteiden poiserottelua varten. Lisäksi vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista jätteenä jätetäyttöön kaatopaikalle sijoitettiin noin 70 tonnia. Loput ( tonnia) vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla ( tonnia) tai otettiin käsiteltäviksi PIMA-hallille ( tonnia). Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin % tuntumaan (kuva 5). Kaikista vuonna 2018 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (noin tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2018 siirtyi / käsittelyssä vuonna 2018 jatkoi noin tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2018 aikana käsitellyistä maa-aineksista ( tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi kaatopaikalle tonnia ja vanhalle kaatopaikalle tonnia. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maaaineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 6). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin tonnia. 29

32 Massamäärä (t) Vuosi Käsittelyä edellyttäneet vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Käsittelyä edellyttäneet tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi vanhalla kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Kuva 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettujen tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden massamäärien (t) ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn vuosina Massamäärä (t) Jatkojalostettaviksi maakentälle Hyödynnettäviksi kaatopaikalle Hyödynnettäviksi vanhalle kaatopaikalle Vuosi Kuva 6. PIMA-käsittelystä hyödynnettäviksi ja jatkojalostettaviksi siirretyt käsitellyt maamassamäärät (t) vuosina

33 Prosessi- ja laitehäiriöt Elo-syyskuun vaihteessa eräältä pilaantuneen maan kunnostustyömaalta toimitettiin HSY:lle 496 tonnia öljyllä pilaantunutta maata, joka ohjautui Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa väärään tyhjennyspaikkaan. Pilaantuneet maat olisi pitänyt tyhjennyttää PIMA-halliin, mutta ne tyhjennytettiin kaatopaikalle. HSY on laatinut tapahtuneesta päivätyn ilmoituksen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Muuta normaalista poikkeavaa toimintaa ei PIMA-toiminnossa raportointijaksolla ollut Vesi Päästötarkkailu PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu on vuoden 2014 alusta lähtien toteutettu päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma - asiakirjassa esitetyn mukaisesti. HSY:n jäte- ja vesihuollon välinen teollisuusjätevesisopimus päivitettiin Aikaisemman sopimuksen tavoin myös päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Sopimuspäivityksen yhteydessä kokonaishiilivetypitoisuuden (C10-C40) raja-arvo muuttui (aikaisemmin 200 mg/kg; päivityksen jälkeen 100 mg/kg). PIMA-käsittelyn vesientarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta on esitetty taulukossa 18. Taulukko 18. PIMA-käsittelystä viemäriin johdetun veden keskimääräinen (ka) laatu vuosina Vuoden 2018 osalta taulukossa on esitetty keskiarvon lisäksi vaihteluväli (minimi ja maksimi). Taulukossa on esitetty myös teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Taulukon selitteet on esitetty taulukon alapuolella. Vuosi 1) ja 2) Parametri Yksikkö Raja-arvo ka ka ka min. maks. Arseeni 1) mg/l 0,1 0, , , , ,00650 Elohopea 1) mg/l 0,01 0,0000 0,0000 0, , ,00000 Hopea mg/l 0, Kadmium 1) mg/l 0,01 0, , , , ,00014 Kemiallinen hapenkulutus 1) mg/l Kiintoaine 1) mg/l Klooratut hiilivedyt 2) mg/l - 0, , , , ,00000 Kloorifenolit 2) mg/l Kloorivapaat VOC-yhdisteet 1) mg/l 3 0, , , , ,00003 Kokonaishiilivetypitoisuus 1) mg/l 100 0,85 1,26 0,14 0,00 0,36 Kokonaiskromi 1) mg/l 1 0, , , , ,01100 Kokonaissyanidi 2) mg/l 0, Kromi (VI) 1) mg/l 0,1 0,0000 0,0000 0, , ,00000 Kupari 1) mg/l 2 0, , , , ,02600 Lyijy 1) mg/l 0,5 0, , , , ,00610 MTBE 1) mg/l - 0,0000 0,0000 0, , ,00000 Nikkeli 1) mg/l 0,5 0, , , , ,00750 PAH-yhdisteet 2) mg/l - 0, , , , ,00027 PCB-yhdisteet 2) mg/l ph 1) ,3 7,1 7,0 6,7 7,2 Sinkki 1) mg/l 3 0, , , , ,06500 Sähkönjohtavuus 1) ms/m - 41,50 19,93 67,72 20,00 100,00 TAME 1) mg/l - 0,0000 0,0000 0, , ,00000 Tina mg/l ) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma , taulukko 1. 2) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma , taulukko 2. 31

34 Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ole ylittyneet vuosina PIMA-toiminnon hiekanerotin, öljynerotin ja näytteenottokaivo tyhjennettiin kesäkuussa Ilma PIMA-hallin yleisilmanvaihto on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden esisuodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä kipsijätteen poisajon ja sen jälkeisen siivouksen ajan. Vuonna 2018 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä, eikä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ollut tarpeen ilmastaa koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei käytetty maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt. 32

35 Jätteen käsittely kentillä Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä noin 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä. Maa-aines Kiviainespitoinen jäte Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi tonnia. Määrä oli samansuuruinen kuin aiempana vuonna samana ajanjaksona. Katujen puhdistusjätettä vastaanotettiin noin tonnia. Kaikkiaan maaainespitoisia materiaaleja käsiteltiin noin tonnia. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi tonnia, joka on neljännes vähemmän kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. Betoni yli 150 mm Vuonna 2018 vastaanotettiin yli 150 mm:n betonia tonnia ja Sortti-asemien betonipitoista kiviainesjätettä noin tonnia sekä rakennuskiviainesta noin 330 tonnia vastaanottokentälle. Materiaalit murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. Betoneja vastaanotettiin lähes sama määrä kuin edellisenä vastaavana ajanjaksona. Betonikappaleet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä. Murskauksen jälkeen erotus tehdään kouralla sekä magneettierottimella. Asfaltti Asfalttia vastaanotettiin noin tonnia. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. Kipsi Kipsiä vastaanotettiin ja lajiteltiin muun jätteen seasta 239 tonnia, joka oli lähes kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Edellisenä vuonna loppui Ekomo toimijan kipsin vastaanotto Ämmässuolla, mikä lisäsi HSY:lle tulevan kipsin määrää. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen. 33

36 Puu Pinnoitettu puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin tonnia. Puumäärä on puolet edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla vastaanotetusta määrästä, koska Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemien pinnoitetusta puut vastaanotettiin Ämmässuolle ja muiden sorttiasemien pinnoitetut puut vastaanotettiin Seutulaan. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi Puhdas puu Puhdasta eli pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin noin tonnia. Pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin viidennes vuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Puu murskattiin ja hake käytettiin kompostin tukiaineena. Lajiteltava jäte Lajittelukatokseen vastaanotettiin noin tonnia jätettä, josta suurin osa oli lajiteltava koneellisesti. Jätettä tuli noin 40 % enemmän kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Tulevasta jätteestä oli poltettavaa jätettä tonnia, metallia 344 tonnia, betonia 237 tonnia, puuta 300 tonnia, kantoja 20 tonnia, kipsiä 239 tonnia, kiviainespitoista rejektiä 1687 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä noin 511 tonnia, SER-jätettä 7,16 tonnia, kylmälaitteita 1,14 tonnia ja auton renkaita 14,26 tonnia. Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja kerran vuodessa se murskataan ja siitä erotellaan polttoon kelpaava osuus energiahyödynnettäväksi. Kuona Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin Kuonan vastaanotto siirrettiin laajennusalueen S2-alueelle valmistuneelle uudelle kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan vuonna 2018 yhteensä tonnia. Kuonaa on käsitelty kahdessa jaksossa viikoilla ja yhteensä tonnia. Magneettinen metalli toimitetaan kotimaiselle metallinkierrättäjälle, joka jalostaa siitä uusioraaka-ainetta. Käsittelyurakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini, kupari ja muita jalometalleja uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seulotaan eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Vuonna 2018 kuonan mineraaliaineksia on käytetty muun muassa vanhan kaatopaikan tiiviskerroksen alapuolisissa pintarakenteissa ja R1-alueen uuden materiaalinkäsittelykentän pohjarakenteissa. Luvussa on kerrottu HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia. Hävityskuormat Hävityskuormat ohjataan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalalle. 34

37 Raadot Kuolleita eläimiä otettiin vastaan yhteensä 31 kappaletta. Raatoina vastaanotetaan hevosia, peuroja ja hirviä. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi Honkajoen käsittelylaitokseen. Renkaat Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin aikana jatkokäsittelyyn 14,26 tonnia. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. Sekajätteen paalaus Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokista johtuen sekajätettä vastaanotettiin välisenä aikana paalattavaksi tonnia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä tonnia. Jäte murskattiin ja seulottiin, jotta materiaalista saatiin eroteltua erikseen, kiviainespitoinen jäte, poltettava jäte ja metalli. Jätettä käsiteltiin noin tonnia, josta osa oli viime vuonna kerättyä jätettä. Käsittelyssä muodostui kiviainespitoista jätettä noin tonnia, polttoon ohjattua jätettä noin 1172 tonnia ja metallia noin 80 tonnia. 35

38 Jätteen loppusijoitus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin kuutiometriä. Kaatopaikalle sijoitettiin polttoon kelpaamatonta jätettä tonnia, josta asbestijätettä oli noin 1077 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnettiin kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia kaatopaikan liikennealueilla ja pintarakenteissa tonnia. Hyödynnettävillä materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin kaatopaikan pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin kaatopaikan liikennealueita. Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta pinnan muotoilua tehdään lakialueella noin 5 hehtaarin alueella. Pinnan muotoiluun käytettäville massoille on tilavuutta noin kuutiometriä. Vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun käytettiin vuonna 2018 materiaaleja noin tonnia seuraavasti: maa- ja kiviainesta noin tonnia, PIMA -maata tonnia, kuonaa noin tonnia, rakennusjäterejektiä noin tonnia sekä betonimursketta noin tonnia. Vanhan kaatopaikan ja kaatopaikan pintarakenteisiin vastaanotettiin maa-aineksia tonnia. Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön Tuhkalokeron pinta-ala on hieman yli 0,25 hehtaaria. Tuhkalokeroon loppusijoitettiin vuonna 2018 stabiloitua jätevoimalatuhkaa tonnia. Vuoden loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu yhteensä tonnia stabiloitua jätevoimalatuhkaa. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoteen 2022 saakka. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin m 3. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa asetut vaatimukset. Uuden tuhkan stabilointilaitteiston asennus on aloitettu marraskuussa ja alkaen tuhka on toimitettu Fortumin Anjalankosken toimipisteeseen käsiteltäväksi. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9. 36

39 Tuhkat Yleistä toiminnasta Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensi sijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon. Tuhkan käsittely Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin tonnia vuonna lähtien tuhka on toimitettu poikkeuksellisesti Fortumin Anjalankosken laitokselle käsiteltäväksi uuden stabilointilaitteiston asennuksen takia. Ämmässuolla loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Vuoden 2018 aikana tuhkaa on käsitelty tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 783 tonnia vettä, 430 tonnia Plussementtiä ja 443 tonnia kuonan 0 5 mm mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti Vesi Päästötarkkailu Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla, sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä Ilma Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Ämmässuon ilmanlaadunraportti 2018 on esitetty liitteessä 4. Kemikaalit Tuhkan stabilointiin on käytetty 430 tonnia Plussementtiä vuonna Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa 7,5 kiloa. 37

40 Jätteen varastointi Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1. Jätepaalit ja välivarasto Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien aikana vastaanotettuja jätteitä tuli paalattavaksi tonnia. Jätteen paalaus kesti syyskuun puoleen väliin saakka. Paalaukseen kelpaamattomat jätteet ajettiin välivarastoon tai lajittelukatokseen. Jätettä on ajettu paalivarastosta jätevoimalaan tonnia vuonna Välivarastoon vastaanotettiin paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä 664 tonnia ja muuta jätettä yhteensä tonnia. Välivarastot ajettiin jätevoimalalle heti huoltoseisokin jälkeen. Kipsi Kipsiä vastaanotettiin ja lajiteltiin 239 tonnia. Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Painekyllästetty puu Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin tonnia. Painekyllästetyn puun varastokasaa tyhjennettiin pitkin vuotta. Loppuvuodesta varastokasa ajettiin tyhjäksi. Lasi HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin tonnia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisön Ringin Ämmässuolla olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Rinki vastaanotti tonnia omaa lasia. Tuottajayhteisö ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Varastoituna lasia oli tonnia pitkin vuotta. Metalli HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin tonnia. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Varastoituna metallia oli noin tonnia pitkin vuotta. Kuona Jätevoimalan kuonaa vastaanotettiin tonnia vuonna Kuonaa jäi käsittelyn jälkeen varastoon noin tonnia. 38

41 Louhe Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi Blominmäen jätevedenpuhdistamolta otettiin louhetta vastaan louhekentälle tonnia. Louhetta on otettu vastaan yhteensä noin tonnia. Kiviaineksia on varastossa noin tonnia. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5 39

42 Kivenmurskaus ja louhinta Yleistä toiminnasta Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Valtaosa Blominmäestä louhittavasta louheesta on tuotu Ämmässuolle. Louheen murskaus aloitettiin vuonna Murskattu louhe pyritään hyödyntämään alkuperäisen suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2018 loppuun mennessä oli vastaanotettu yhteensä noin tonnia louhetta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakennusurakoissa päätasausaltaan TAL1 saneeraus ja kompostointilaitoksen tukiainehallin sekä tuhkankäsittelylaitteiston alue- ja perustustyöt edellyttivät pienimuotoista louhintatyötä. Louhinta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen päätasausaltaan TAL1 saneerausurakan yhteydessä suoritettu louhinta tehtiin mekaanisesti kiilaamalla ilman räjähdysaineita. Räjähdysainepitoista louhintajätettä ei muodostunut. Syntynyt louhe vietiin muun louheen mukana alueen kiviaineksien vastaanottoon. Louheen määrä oli vähäinen ollen noin 20 tonnia. Kompostointilaitoksen tukiainehallin rakentamisen yhteydessä suoritettu louhinta tehtiin dynamiitilla. Jätettä ei muodostunut. Syntynyt louhe vietiin muun louheen mukana alueen kiviaineksien vastaanottoon. Louheen määrä oli vähäinen ollen noin 65 tonnia. Tuhkankäsittelylaitteiston alue- ja perustustöiden yhteydessä tehtiin vähäisiä louhintoja. Louhinnasta syntyi noin 300 tonnia louhetta, joka vietiin muun louheen mukana alueen kiviaineksien vastaanottoon. Kivenmurskaus Vuonna 2018 alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia. Alueen ulkopuolelta tuodun louheen murskaus on käsitelty kappaleessa Vesi Päästötarkkailu Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä Ilma Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Ämmässuon ilmanlaadunraportti 2018 on esitetty liitteessä Melu ja tärinä Louhinnan melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 40

43 Ämmässuon Sortti-asema Yleistä toiminnasta HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2018 aikana asiakasta (taulukko 19). Asiakkaita oli vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot. Taulukko 19. Ämmässuon Sortti-aseman asiakastyypit ja -määrät (kpl) vuosina Asiakastyyppi Vuosi Maksulliset asiakkaat Ilmaisasiakkaat Yhteensä Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä auki kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi Jätteen määrä Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Ämmässuon Sorttiasemalla vuoden 2018 aikana vastaanotetut jätemäärät on esitetty taulukossa 20. Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia. Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden vaihteessa varastossa olleet jätemäärät on esitetty taulukossa 21. Taulukossa ilmoitettujen määrien lisäksi varastossa oli pieniä määriä paperi- ja kartonkipakkauksia ( ), pakkauslasia ( ) ja uudelleen käytettäviä tavaroita. 41

44 Taulukko 20. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina vuosina Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2017 ja 2018 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Vuosi Muutos Suoritteet EWC-koodi t % Kipsijäte Kyllästetty puujäte Kylmälaitejäte Metallijäte Muu SER-jäte Puujäte Puutarhajäte Risujäte Sekajäte 1) Tv- ja monitorijäte Vaaralliset jätteet , , , , , , , , , ) Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen ja rakennus- ja purkujätteen sekä muovin. Taulukko 21. Ämmässuon Sortti-asemalla varastossa olleet jätemäärät (tonneina). Jätelaji EWC-koodi Varastoitu määrä (t) Sekajäte Puu Metalli Pahvi ,1 Paperi vähäisiä määriä Puutarhajäte ,2 Kylmälaitteet ,4 Sähkö- ja elektroniikkaromu (tavanomainen jäte) Sähkö- ja elektroniikkaromu (vaarallinen jäte) ,3 Kyllästetty puu ,9 Muut vaaralliset jätteen, kuten Kipsi ,6 Risut ,3 Yhteensä ,4 0,8 42

45 Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta Jätteiden lajittelua Sortti-asemilla on tehostettu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloitettua toimintansa vuonna Sortti-asemilla vastaanotettu sekajäte toimitetaan polttoon jätevoimalaan. Mahdollisten jätevoimalan huoltoseisokkien aikana sekajäte toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lajittelukatokseen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa siitä hyödynnetään materiaalina. Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille. Alueella on käytössä tallentava kameravalvonta Ämmässuon Sortti-asemalla aloitettiin kokeilu, jossa saniteettikalusteet kerätään erilliselle lavalle. Posliini käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Tarkoituksena on erotella posliinijätteestä muut materiaalit ja toimittaa puhdas posliini tiilitehtaalle materiaalihyötykäyttöön. Syksyllä 2018 suunniteltiin aloitettavaksi pienten, alle 1 m3:n elintarvikejätekuormien vastaanottoa Ämmässuon Sortti-asemalla, jotta pientuojan ei tarvitse asioida biojätteen käsittelylaitoksen vastaanottotiloissa, jotka ovat suunniteltu raskaalle jätteenkuljetuskalustolle. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi järjestelyn kannanotollaan Toiminta aloitettiin alkuvuonna Kuormat toimitetaan Sortti-asemalta viipymättä biojätteen käsittelylaitokselle. Alueen hoito Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita Vesi Päästötarkkailu Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman pihaalueiden hulevedet päätyvät. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä Melu Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Ämmässuon Sortti-asema on mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Asemalla ei ollut erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska haittaeläimille ei ole alueella syötävää. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin kappaleessa

46 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta. 44

47 Kaasun keräys ja kaasuvoimala Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä. Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä Kaasun keräys Vuonna 2018 kerättiin kaatopaikkakaasua 26,13 milj. Nm 3. Kerätyn kaasun polttoaine-energia oli 23,5 % pienempi kuin vuonna Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea, 96,1 %. Kerätystä kaasusta 95,5 % (24,90 milj. Nm 3 ) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuonna 2018 on esitetty taulukossa 22. Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun kumulatiivinen määrä vuona 2017 ja vuonna 2018 on esitetty kuvassa 7 Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2017 ja 2018 on esitetty kuvassa 8. Taulukko 22. Kaasupumppaamoiden (1-4) kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosilta Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste (%) Kaasumäärä (m 3 ) CH 4 -pitoisuus (%) Keskim. virtaus (m 3 /h) Keskim. teho (kw) Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste (%) Kaasumäärä (m 3 ) CH 4 -pitoisuus (%) Keskim. virtaus (m 3 /h) Keskim. teho (kw) Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste (%) Kaasumäärä (m 3 ) CH 4 -pitoisuus (%) Keskim. virtaus (m 3 /h) Keskim. teho (kw)

48 35 Milj. Nm 3 (CH 4 50 %) kerätty 2017 hyödynnetty 2018 kerätty 2018 hyödynnetty Kuukausi Kuva 7. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina % kum kk 2018 kum kk Kuukausi Kuva 8. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina Kaasuvoimala Kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua 24,90 milj. Nm 3 (116 GWh), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 95,5 %. Kaasusta tuotettiin sähköä 51,07 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä MWh. Vuosittain hyödynnetty kaasumäärä on esitetty kuvassa 9. Taulukossa 23 on esitetty yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista vuonna

49 Milj. Nm Kerätty kaasumäärä Hyödynnetty kaasumäärä Vuosi Kuva 9. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kerätty ja hyödynnetty kaasumäärä (milj. Nm 3 ) vuosina Taulukko 23. Kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedot vuonna Vuosi 2018 Kuukausi Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0, ,259 0,879 0,366 0,658 0,413 0,703 0,927 0,014 0,395 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 1, ,189 4,133 1,782 3,188 1,962 3,463 4,380 0,065 1,829 Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 1,054 0,988 0,453 0,808 0,066 0, ,583 0,211 0,197 0,493 0,622 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 4,696 4,244 2,039 3,725 0,316 2, ,769 1,038 0,930 2,297 2,908 Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) , Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,296 0,584 0,886 0,803 0,421 0,963 1,090 0,316 0,596 0,844 0,742 0,143 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 1,309 2,498 3,983 3,706 1,940 4,747 5,284 1,501 2,932 3,984 3,459 0,683 Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,356 0,506 0,556 0,181 0,802 0,122 0,435 0,780 0,447 0,221 0,893 0,971 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 1,576 2,162 2,504 0,835 3,765 0,574 2,108 3,705 2,198 1,043 4,162 4,520 Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) ORC Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasuvoimalaan syötetty kaasu Polttoaineen CH4 - pitoisuus (%) 44,70 43,10 45,00 46,10 47,90 49,50 48,50 47,50 49,20 47,20 46,60 47,60 Polttoaineen O2 - pitoisuus (%) 1,30 1,30 1,60 1,50 1,40 1,00 1,00 1,10 0,90 1,00 1,20 1,30 Polttoaineen CO2 - pitoisuus (%) 33,50 32,70 32,50 33,30 32,60 33,60 33,10 32,80 34,10 33,50 31,30 32,90 Polttoaineen H2S - pitoisuus (ppm) Kaasuvoimalan lämmön tuotanto Hyödynnetty lämpö (MWh)

50 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää on korjattu kevään ja kesän 2018 aikana, muun muassa imurunkolinjojen kaltevuutta on korjattu vedenpoiston mahdollistamiseksi, sekä venttiileitä on uusittu. Kaatopaikalla on huonosti toimivien kaasukaivojen imulinjoja uusittu. Kaasumoottoreille suoritettiin normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja muun muassa M1 E50 -huolto ajanjaksolla Prosessi- ja laitehäiriöt Tammi helmikuussa 2018 kireimpien pakkasten aikana osa kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmästä jäätyi, joka aiheutti toimintahäiriöitä kaasupumppaamoille. Jäätyneet imulinjat sulatettiin routamatoilla. Alkuvuodesta kaatopaikkakaasun ajoittain alhainen metaanipitoisuus on vaikeuttanut kaasumoottoreiden käyttöä, varsinkin käynnistämistä. Kevään 2018 aikana metaanipitoisuutta on saatu nostettua kaasunkeräysjärjestelmän säädettävyyttä parantamalla muun muassa kaasun pumppausjärjestelyjä muuttamalla ja vedenpoistoa parantamalla. Päästötarkkailu Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti Vesi Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain Ilma Ympäristöluvan lupamääräyksen mukaan savukaasun typenoksidipitoisuus saa olla enintään 190 mg/n-m 3 muunnettuna 15 %:in happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin syyskuussa 2018, lupaehdon mukainen raja-arvo alittui kaikilla moottoreilla, raportti mittauksista on toimitettu ELY-keskukseen marraskuussa 2018 (liite 5). Jatkossa mittaukset tehdään 5 vuoden välein sekä mahdollisten polttoainemuutosten yhteydessä. Ympäristölupa edellyttää myös, että kaasumoottoreiden savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 24 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna Taulukko 24. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot vuonna 2018, päästön yksikkö mg/n-m 3, O 2 5 %. Vuosi Kuukausi Kaasumoottori seis seis Raportointi Kaasumoottori osittain Kaasumoottori pois käytöstä Kaasumoottori Melu Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 48

51 Kemikaalit Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 278 tonnia ja ravinneliuosta 2157 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin kg, jäähdytysnestettä 3672 kg ja aluelämpöverkossa korroosionestokemikaalia 4 kg. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. Toiminnassa syntyvät jätteet Vuonna 2018 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 7691 kg, käytettyä jäähdytysnestettä 3672 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 100 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 10 kg. Moottoreiden öljyt ja jäähdytysnesteet kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn ja -jäähdytysnesteen toimittamisesta jatkokäsittelyyn tai hävitettäväksi. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet jätteen polttoon. 49

52 Ekomo Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota kutsutaan markkinoinnissa ja viestinnässä nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä. Ekoteollisuuskeskusta tukevaa kehitystyötä on käsitelty tämän raportin kappaleessa Vuonna 2018 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla seitsemän, Seutulassa kaksi ja Kivikossa kolme. Ämmässuon kumppanit olivat: Delete Finland Oy (purkubetonin käsittely), Fortum Power and Heat (HorsePower lantapohjaisen polttoaineen jalostus), Lassila & Tikanoja Oyj (jätejakeiden siirtokuormaus), NCC Industry Oy (kiviaineksen jalostus ja asfalttiasema), Tarpaper Recycling Finland Oy (kattohuopajätteen hyödyntäminen) ja Kekkilä Oy (kompostien hyödyntäminen omissa toimipisteissään). Lisäksi HSY:lla ja Fortum Power and Heat:illä on varaus- ja esisopimus maa-alueen vuokrauksesta bio- ja kierrätyspolttoaineita hyödyntävän energiantuotantolaitoksen sijoittumisesta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Jätteenkäsittelykeskuksen HSY:n ympäristölupien turvin vuonna 2018 toimineet yritykset on esitetty kuvassa 10 ja tämän raportin luvun 4 taulukossa 9 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimivien Ekomoyritysten vastaanottamat jätemäärät vuoden 2018 aikana. Kuva 10. Vuonna 2018 alueella HSY:n ympäristöluvalla toimivien Ekomo yhteistyökumppaneiden sijainnit Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella: 1. NCC kiviaineksen jalostus, 2. Delete purkubetonin käsittely, 3. Lassila & Tikanoja jätejakeiden siirtokuormaus, 4. Tarpaper kattohuopajätteen hyödyntäminen ja 5. Fortum lantapohjaisen polttoaineen jalostus. 50

53 NCC Yleistä toiminnasta NCC Industry jalostaa HSY:n palveluntuottajana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella louhetta. HSY toimittaa louheen alueelle ja NCC Industry ottaa louheen vastaan sekä murskaa sen kiviainestuotteiksi. Vuoden 2018 aikana louhetta on vastaanotettu Blominmäestä noin tonnia. NCC:n tuotantotiedot on esitetty vain viranomaisille toimitettavassa liitteessä 6. Kiviainesta on käsitelty murskaamalla: , ja Ylisuurien louheiden rikotusta on suoritettu yhteensä 300 tuntia vuoden 2018 aikana Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2018 aikana. Tärinämittausta ei ole suoritettu, koska NCC Industry ei louhi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella Jätteet ja polttoaineet Louheen jalostuksen yhteydessä on syntynyt 9 tonnia metalliromua, 2,8 tonnia sekajätettä ja litraa jäteöljyä. Jätteet on toimitettu käsittelijöille, joilla on ympäristölupa ko. Jätteen käsittelyyn. Toiminnassa on käytetty litraa kevytpolttoöljyä, litraa voiteluainetta ja 1 tonni Adblue polttoaineen lisäainetta vuoden 2018 aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,5 m 3. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu. Delete Yleistä toiminnasta Delete Finland Oy käsittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella Deleten purkukohteista tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Delete Finland Oy on vastaanottanut tonnia betonijätettä vuoden 2018 aikana. Delete varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN A1 (2008) ja valtioneuvoksen asetuksen 843/2017 nk. MARA-asetuksen mukaisesti. Deleten betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty vain viranomaisille toimitettavassa liitteessä Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2018 aikana Jätteet ja polttoaineet Betonijätteen jalostuksesta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Toiminnassa on käytetty kevytpolttoöljyä litraa vuoden aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,5 m 3. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu. 51

54 Lassila & Tikanoja Yleistä toiminnasta Lassila & Tikanojan siirtokuormausasema on aloittanut toiminnan vuonna 2017 HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen luvalla. Lassila & Tikanoja haki toiminnalleen ympäristölupaa vuoden 2018 alussa ja toiminnalle myönnettiin ympäristölupa Lassila & Tikanojan toiminta raportoidaan vuoden 2018 osalta tässä vuosiraportissa. Vuodesta 2019 alkaen Lassila & Tikanoja raportoi siirtokuormausaseman osalta suoraan viranomaisille saamansa ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Lassila & Tikanoja siirtokuormaa ja lajittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella energia-, puu-, pahvi-, ja rakennusjätettä. Lajittelu tapahtuu mekaanisesti kaivinkoneella kevyenä konelajitteluna, jonka jälkeen lajitellut jätejakeet toimitetaan Lassila & Tikanojan Keravan käsittelylaitokselle. Taulukossa 25 on esitetty Lassila & Tikanojan Ämmässuolla siirtokuormaama, lajiteltu ja vuodenvaihteessa varastoidut jätemäärät. Taulukko 25. Vuoden 2018 aikana Ekomossa L&T:n lajittelema, siirtokuormattu ja varastoitu jätemäärä tonneittain (t). Käsitellyt jätejakeet EWC-koodi 2018 (t) Energiajäte Pahvi Puu Rakennusjäte Pois kuljetetut jätejakeet EWC-koodi 2018 (t) Energiajäte Pahvi Puu Rakennusjäte Vuoden vaihteessa varastoitu määrä EWC-koodi 2018 (t) Energiajäte Rakennusjäte Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2018 aikana Jätteet ja polttoaineet Siirtokuormauksesta ja lajittelusta muodostui vuoden 2018 aikana 360 litraa jäteöljyä ja 24 kiloa öljynsuodattimia. Jätteet on toimitettu käsittelijöille, joilla on ympäristölupa ko. jätteen käsittelyyn. Toiminnassa on käytetty dieseliä litraa vuonna Tarpaper Yleistä toiminnasta Tarpaper Recycling Finland Oy vastaanottaa ja välivarastoi kattohuopajätettä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Katohuopajäte varastoidaan myöhempää murskausta ja materiaalihyötykäyttöä varten. 52

55 Tarpaper on vuoden 2018 aikana vastaanottanut tonnia kattohuopajätettä. Vuoden 2018 aikana ei ole käsitelty tai toimitettu jatkojalostettavaksi kattohuopajätettä. Kattohuopajätettä oli varastossa tonnia vuoden 2018 lopussa. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kattohuopaa on tavoitteena käyttää vuosien 2019 ja 2020 aikana asfaltin raaka-aineena. Fortum Yleistä toiminnasta Fortum Power and Heat vastaanottaa ja jalostaa hevostallien puupohjaista kuivikelantaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Kuivikelanta toimitetaan Ämmässuolta Fortumin biopolttolaitokselle Järvenpäähän energiahyödynnettäväksi. Fortum on vuoden 2018 aikana vastaanottanut tonnia kuivikelantaa. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt Fortumin koetoimintaesityksen kuivikelannan ja puupölyn sekoittamisesta Koetoiminta aloitettiin , jolloin ensimmäiset puupöly ja kuivikelanta sekoitukset toteutettiin. Puupölyn ja kuivikelannan sekoitus todettiin koetoimintajakson aikana toimivaksi ja ympäristövaikutuksiltaan mielekkääksi. Hevosen kuivikelannan ja puupölyn sekoitus on koettu voimalaitoksilla polttoaineena merkittävästi kuivikelantaa parempana polttoaineen. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi toiminnan jatkamisen kannanotollaan Fortum on vuoden 2018 aikana vastaanottanut noin tonnia puupölyä ja noin 198 tonnia puuhaketta. Vastaanotetuista jakeista on muodostettu polttolaitokselle soveltuvia jakeita ja vuoden 2018 aikana Järvenpään voimalaitokselle on toimitettu Ämmässuolta energiahyödyntämiseen kuivikelantaa (HorsePower) noin tonnia, kuivikelannan ja puupölyn sekoitusta noin tonnia ja kuivikelannan ja puuhakkeen sekoitusta noin tonnia. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi keväällä 2018 toteutettavan kuivikelannan ja kierrätyspolttoaineen sekoittamisen koetoiminnan Koetoimintaa ei kuitenkaan toteutettu vuoden 2018 aikana Häiriöt ja poikkeustilanteet Fortum Horse Power hevosen kuivikelanta varastokasoissa oli pienimuotoiset kytöpalot 9.5. ja Palokunta kävi paikalla sammuttamassa kytöpalot ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti kastelemalla (traktorivetoinen vesisäiliö). Ympäristötarkkailu Ekomo toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 3. Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin ja tarvittaessa pölynsidonnassa käytettiin vesitykkiä. Ekomo toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 4. Ekomo toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6 ja liite 15, liite 16). 53

56 Vesienhallinta Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä. Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja ojien vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuutta mittaavien laitteiden avulla. Huolto- ja korjaustoimenpiteet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huoltoohjelmaan. Maalis elokuun aikana pestiin ja tarkastettiin suurin osa alueen altaista sekä tehtiin kaikille pumpuille vuosihuollot. Huoltotunnelin kaikki suotovesiputket ja kokoojaputket pestiin helmikuussa. Merkittäviä korjaustoimenpiteitä ei tarvinnut tehdä. Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa Pohjavesipumppaamo PVP5 kerää laajennusalueen jätevesien tasausaltaan TAL3 ja hulevesialtaan HVA3 pohjavesiä. Vuonna 2017 kohonneiden ja edelleen koholla olevien typpipitoisuuksien takia PVP5:n vedet ohjataan jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin pumppaamon PVP5 pohjavettä on käytetty teknisenä vetenä ja loput vedestä on päästetty laaduntarkkailun jälkeen maastoon. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6. Jätevedet Jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden 54

57 käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa Kemikaalit Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutrioxtuote. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Ämmässuolta lähtevän painelinjan purkupäässä Hansakalliossa sekä Kauklahden jätevesipumppaamolla. Elo lokakuun aikana rikkivetypitoisuudet olivat koholla painelinjan purkupäässä ja jätevesipumppaamolla. Kemikaalin syöttöä lisättiin asteittain, kunnes pitoisuudet saatiin alas. Vuonna 2018 kemikaalia kului kg, joka on noin 136 m 3. Prosessi- ja laitehäiriöt PVP5 pumppaa tasausallas TAL3 ja hulevesiallas HVA3 altaiden pohjavesiä. Vedet ohjataan toistaiseksi kohonneiden typpipitoisuuksien takia jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin pumppaamon vesi on ollut yksi alueen suurimmista teknisen veden lähteistä ja loput vedestä on päästetty HVA3 altaan kautta maastoon. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6 Ämmässuolle vaihdettiin tulevan talousveden mittariin piirilevy sen rikkoutumisen takia. Vesiasemalla havaittiin , että venttiilien toimilaitteiden Profibus tietoliikenne väylässä oli yhteysongelmia. Vian syy löytyi huonoista kytkennöistä. Vika aiheutti yhden venttiilin ja kahden pumpun hajoamisen. Viat korjattiin heti kun ne havaittiin. 55

58 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kemikaalit YLVA-järjestelmään ilmoitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit. Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.12, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti. HSY on toimittanut viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista. Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kaikkien alueella toimivien käytettävissä öljynvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kävi ylimääräisellä tarkastuksella tutustumassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoainesäiliöt tarkastetaan vuosittain vuodenvaihteessa. Vuoden 2018 polttoainesäiliöiden tarkastusraportti on liitteenä 7. 56

59 Rakentaminen Vuonna 2018 merkittävimmät rakennusinvestoinnit kohdistuivat biojätteen käsittelyyn, viimeistelyrakenteisiin, vesien sekä alueiden ja infran kehittämiseen. Lisäksi rakennusinvestointeja tehtiin mm. vesien ja kaasujen hallintaan liittyen. Vuoden 2018 rakennusurakat on esitetty liitteessä 8 olevalla kartalla. Ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää ylläpidettiin niin, että kaasu kerättiin kaasukaivoilla kaatopaikan yläosasta. Painumien ja muodonmuutosten vuoksi oli tarpeen rakentaa uusia imulinjoja. Vanhalla kaatopaikalla lisättiin uusia imulinjoja pintarakenteen tiiviskerroksen yläpuolelle ja uusittiin kaasunsiirtolinjaa ns. rengaslinjana, jolla parannettiin kaasun siirtoa kaasuvoimalalle Vesien keräys ja johtaminen Vesiaseman läheisyydessä sijaitsevan vanhan tasausaltaan saneerausurakka valmistui elokuussa. Altaan saneerausurakka käsitti muun muassa altaan betonirakenteisten seinien nykyisen pinnoitteen purkutyöt, seinien tiivistämisen Xypex -pinnoitusmenetelmällä sekä seinien liikuntasaumojen uusimisen. Koska pohjavesipumppaamolle PVP5 kertyviä lievästi kuormittuneita pohjavesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon , alkuvuonna käynnistettiin suunnittelu pohjavesipumppaamon vesien käsittelemiseksi. Pohjavesien käsittelyssä tutkittiin kalvosuodatusmenetelmää pilot -kokein loppuvuoden 2018 aikana. Kalvosuodatuksen todettiin soveltuvan ko. vesien käsittelyyn ja toteutussuunnittelu tullaan käynnistämään vuoden 2019 alussa Viimeistelyrakenteet Vanhalle kaatopaikalle valmistui lopullinen pintarakenne noin 1,2 hehtaarin alueelle (liite 9). Pintarakenteen tiivistyskerroksessa käytettiin yhdistelmärakennetta, joka koostuu bentoniittimatosta ja geomembraanista (LLDPE-kitkakalvo 2,5 mm). Tiiviiden pintarakenteiden toteuttamista jatketaan myös tulevina vuosina. Vanhalle kaatopaikalle valmistui kaatopaikan pintarakenteen ylintä pintamaakerrosta noin 1,5 hehtaarin alueelle. Tälle alueelle ei vielä toteutettu noin 200 mm paksuista kasvukerrosta, vaan se rakennetaan seuraavana keväänä käyttäen Ämmässuolla valmistettua kompostipohjaista multatuotetta. Kylvön on todettu onnistuvan parhaiten keväällä, joten pintarakenteiden kasvukerroksen kylvöt tehdään jatkossa pintarakenteen valmistumista seuravana keväänä. Kaatopaikan pintamaakerrosurakassa hyödynnettiin runsaasti ns. Helsinkimoreenia yhteensä noin m 3. Lisäksi pintarakenneurakan yhteydessä korotettiin huoltoteitä, joissa hyödynnettiin betonimursketta. Kaasukaivojen imulinjojen rakentamisessa hyödynnettiin myös Ämmässuolla vastaanotettua hiekotushiekkaa. Pintamaakerroksen toteutuksen yhteydessä rakennettiin alueelle kaksi koekenttää, joiden läpi suotautuvien vesien määrää ja laatua selvitetään jatkotutkimuksissa. Näiden eri jätemateriaaleja sisältävien koekenttien avulla arvioidaan alueen hulevesikuormitusta ja suunnitellaan tulevia pintarakenteita. Vanhalle kaatopaikalle valmisteltiin täydennettyä muotoilu- ja viimeistelysuunnitelmaa. Viimeistelysuunnitelma toimitetaan viranomaiselle vuonna Kaatopaikan etelä-luiskaan valmistui väliaikainen pintarakenne noin 0,7 hehtaarin alueelle. Rakenteella halutaan testata niin sanotun kapilaarieriste - pohjaisen suojausrakenteen toteuttamista sekä toimivuutta. 57

60 Lisäksi testattiin niin sanotun kuona-saven (kuonan ja kaivusaven) rakentamista kaatopaikka-olosuhteissa. Testattujen rakenteiden kaasunläpäisevyyttä voidaan arvioida jatkossa tehtävän monitorointiohjelma avulla. Vuonna 2017 käynnistettiin kaatopaikan pinnan väliaikaisten pintarakenteiden suunnittelu- ja vertailuprojekti. Kesällä 2018 toteutettiin laajennusalueen R1-alueella kuonan varastoalue urakka, jonka yhteydessä rakennettiin viisi väliaikaisten pintarakenteiden koekenttää, joissa tutkitaan viimeistelyrakenteissa käytettäviä pintarakennevaihtoehtojen toimivuutta pitkällä aikavälillä. Koekentät ovat osa suunnittelu- ja vertailuprojektia, jossa selvitetään eri tiivistysrakenteiden vedenpidätyskykyä luonnon olosuhteissa sekä rakenteiden ympäristöteknisiä ominaisuuksia. Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Kompostointilaitoksen läheisyyteen valmistui tukiainehalli. Tukiainehallissa kuivataan kompostoinnissa käytettävää tukiainetta. Kuivattava tukiaine kasataan katoksen sisälle pyöräkoneella aumoihin, joihin puhalletaan kuivatusilmaa alapuolisen ilmastusjärjestelmän kautta. Kuiva tukiaine edesauttaa kompostointiprosessin toimintaa. Tukiainehalli on pohjapinta-alaltaan noin m 2 suuruinen toisesta päästää avonainen hallirakennus. Kompostointilaitoksen prosessitilojen valaisimet uusittiin energiatehokkaiksi LED valaisimiksi Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Laajennusalueen S2-alueelle (puolet alueesta) valmistui lopullisesti asfaltoiduksi kenttäalueeksi jätevoimalan kuonan ja paalien käsittely- ja varastointia varten. Kenttien rakennekerroksissa hyödynnettiin jätevoimalan kuonan eri jakeita. Laajennusalueen R1-alueelle valmistui kenttärakentamisen 1. vaihe kuonan uudeksi varasto- ja käsittelykentäksi. Kuonan varastointi siirretään S2-alueelta tälle kentälle. Kenttärakenteessa hyödynnettiin jätevoimalan kuonan eri jakeita noin tonnia. Tulevina vuosina pyritään rakentamaan vaiheet 2 ja 3. Laajennusalueella valmistui uuden tuhkanstabilointilaitteiston aluetyöt ja tuhkanstabilointilaitteisto toimitettiin alueelle. Laitteiston koekäytöt aloitetaan vuonna

61 Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Sää Vuoden 2018 tammikuu oli lämmin, kun taas helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä kylmempiä. Huhtikuu oli lämpötilaltaan normaali ja toukokuu keskimääräistä lämpimämpi. Heinä-, elo- ja syyskuu olivat selvästi normaalia lämpimämpiä. Syksyn lämpötilat olivat lähellä normaalia, mutta joulukuu oli jonkin verran tavanomaista kylmempi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat vuonna 2018 on esitetty kuvassa oc Kuukausi Kuva 11. Kuukausittaiset keskilämpötilat ( C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2018 että vuosina Lähes koko vuosi 2018 oli vähäsateinen, kokonaismäärän ollessa Ämmässuolla 528 mm. Tammikuun sademäärä oli suuri, kun puolestaan helmi- ja maaliskuu olivat keskiarvoa niukka sateisempia. Huhtikuussa satoi useimpina päivinä ja toukokuu oli kuiva. Sadetta kertyi kesä elokuussa jonkin verran keskimääräistä vähemmän. Syyskuu oli keskimääräistä selvästi sateisempi, mutta loppuvuosi (loka joulukuu) oli vähäsateinen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitattu kuukausittainen sadanta vuonna 2018 on esitetty kuvassa

62 mm Kuukausi Kuva 12. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2018 että vuosina Vesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Ämmässuo Kulmakorpi alueen vesien yhteistarkkailua toteutetaan esitetyn ja Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 3. Näytteenottokierrokset toteutetaan yhteistarkkailua koskevan päätöksen mukaisesti pinta- ja pohjavesipisteille 1 4 kertaa vuodessa pisteestä riippuen. Viemäriin johdettavan veden pisteille näytteet otetaan tammi-, maalis-, huhti-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Vuonna 2018 näytteiden määritykset tehtiin normaalien tai supistettujen analyysivalikoimien mukaisesti. Kuvassa 13 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet. Tässä raportissa on esitetty vuoden 2018 havaintoja muutamien pisteiden osalta. 60

63 Kuva 13. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Alueen pintavesien kloridipitoisuudet havaintopisteissä P2, P3b, P4, P6 ja P8 on esitetty kuvassa

64 mg/l Cl P2 P3b P4 P6 P Vuosi Kuva 14. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3b, P4, P6 ja P8 vuosina Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Maanläjityksen vaikutukset näyttäytyvät pisteellä korkeina kemiallisen hapenkulutuksen, typpi-, barium- ja rautapitoisuuksien arvoina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena. P2:n pitoisuudet olivat muuten keskimääräisiä ja muuten hyvin samankaltaisia kuin aikaisempina vuosina, mutta vedessä oli tavallista enemmän kiintoainetta ja väriarvo oli kasvanut. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avo-ojan veden laatua, oli aikaisempien vuosien tapaan havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia kohonneena sähkönjohtavuutena, kemiallisena hapenkulutuksena sekä typpi-, kloridi- ja sulfaattipitoisuutena. Pisteellä P8 keskimääräinen typpipitoisuus oli jonkin verran edellisvuotista suurempi. Muiden mitattavien parametrien osalta pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin aiemminkin. Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b vuonna 2018 veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat edellisen vuoden tasolla. Typpipitoisuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2017, mutta fosforipitoisuus oli hyvin pieni. Vesi oli hyvin kirkasta ja vähähumuksista. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. Pisteeltä ei saatu kesällä näytettä kuivan kesän aiheuttaman alhaisen virtaaman takia. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 vuonna 2018 kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat pisteelle tyypillistä tasoa alhaisemmat kuten edellisenäkin vuonna. Muuten pitoisuudet olivat pisteellä pääsääntöisesti pysyneet tavanomaisella tasollaan. Suolistoperäisten bakteerien määrät olivat jonkin verran koholla. Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopisteeltä P6 ei kesä- ja syyskuussa saatu näytettä kuivuuden aiheuttaman heikon virtaaman takia. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat vuonna 2018 pisteellä P6 samaa luokkaa kuin aiemminkin, mutta kokonaistypen pitoisuudet olivat hieman tavanomaista korkeampia, mutta selvästi marraskuussa 2017 mitattua poikkeuksellisen korkeaa pitoisuutta pienempiä. Näiden vesien korkean typpipitoisuuden taustalla ovat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen toimitetut HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamotyömaan louheet, jotka saattavat sisältää jäämiä räjähdysaineista. 62

65 Marraskuussa 2017 mitattuun typpipitoisuuteen on todennäköisesti vaikuttanut PVP5:n vesien juoksutus maastoon. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelta juoksutettiin lievästi kuormittunutta vettä hulevesialtaan HVA3 kautta maastoon Juoksutuksilla vältyttiin jäte- ja suotovesien tasausaltaiden ylivuodoilta. Juoksutuksien aikana vettä laskettiin maastoon yhteensä m 3. Juoksutuksen vaikutukset näkyvät välittömästi pisteen P6 tuloksissa ja mahdollisesti viiveellä pisteillä Y3 ja TL2. Kevään näytteenottokierroksella pisteen P6 laatu oli palautunut takaisin tavanomaiselle tasolleen. Pisteellä Y3 ei ollut kevään näytteenottokierroksella havaittavissa edellä mainitun juoksutuksen tai jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vaikutuksia Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, pisteestä riippuen yhdestä kolmeen kertaan vuodessa. Pohjaveden havaintopisteiden 30A, 31 ja MV6 kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa mg/l Cl Vuosi 30A 31 MV6 Kuva 15. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pisteeltä MV6 otetaan yhteistarkkailua koskevan päätöksen mukaisesti vain syksyisin näyte. Vuonna 2018 pisteen MV6 pohjavesi oli hapetonta. Rautapitoisuus oli tavanomaiseen tapaan hyvin korkea. Kloridipitoisuus oli pienehkö ja alkaliniteetti oli keskimääräisellä tasolla eli selvästi koholla. Näytteessä ei todettu suolistoperäisiä bakteereja. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Pisteen 30A vesi oli lähes hapetonta syksyllä ja sen seurauksena ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Sähkönjohtavuus, alkaliniteetti ja kloridipitoisuus olivat koholla, mutta edellisen vuoden tasolla. Myös kemiallinen hapenkulutus oli koholla, mutta vastasi pisteelle ominaista tasoa. Vedessä todettiin jonkin verran suolistoperäisiä enterokokkeja. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsee pohjavesipiste 31. Pisteeltä 31 otetaan yhteistarkkailua koskevan päätöksen mukaisesti vain syksyisin näyte. Pisteen 31 pitoisuudet olivat vuonna 2018 aikaisempaan tapaan alhaiset. Vedessä todettiin jonkin verran suolistoperäisiä enterokokkeja. Keskimäärin veden laatu oli hyvä, eikä toiminta-alueen vaikutuksia ollut havaittavissa. 63

66 Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Pisteen SK4B/09 pohjaveden laatu oli hyvä. Alkaliniteetti oli hieman koholla ja kokonais- ja nitraattitypen pitoisuus oli keskimääräistä suurempi. Muilta osin vedessä ei todettu merkittäviä muutoksia, eikä varsinaisia kuormitusvaikutuksia ollut havaittavissa. Hygieeninen laatu oli erinomainen. Pisteeltä 257/07 otetaan yhteistarkkailua koskevan päätöksen mukaisesti vain syksyisin näyte. Pisteen 257/07 veden väri, erityisesti COD-arvo ja kokonaistypen pitoisuus olivat selvästi tavanomaista suurempia. Fosforipitoisuus oli hyvin korkea. Sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat pieniä. Vedessä oli jonkin verran alumiinia. Näytteessä havaittiin kohtalainen määrä suolistoperäisiä enterokokkeja. Pisteellä ei ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia. Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa kalliopohjavesipisteessä 106 veden laatu on vaihdellut erittäin paljon tarkkailuvuodesta toiseen. Vuonna 2018 veden laatu oli kokonais- ja nitraattityppipitoisuuden osalta keskimääräistä huonompi. Pohjaveden E. coli määrä oli syksyn havaintokerralla erittäin suuri. Pisteen veden sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, kloridipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat aiempaan tapaan korkeita. Kalliopohjavesipisteellä 36 lieviä kuormitusvaikutuksia ilmentävät hieman koholla olevat sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus sekä alkaliniteetti. Näytteessä todettiin kohtalaisen suuri määrä suolistoperäisiä enterokokkeja. Pisteen typpipitoisuus laski hieman edellisvuoden tasosta ja sulfaatin keskimääräinen pitoisuus on laskenut jonkin verran aiempien vuosien tasosta. Kalliopohjavesipisteen 101 veden laatu muun muassa sähkönjohtavuuden ja alkaliniteetin osalta oli pitkälti edellisen vuoden kaltainen. Pohjavesi oli jonkin verran sameaa, lievästi värillistä ja kemiallinen hapenkulutus oli jonkin verran koholla. Kokonais- ja nitraattityppipitoisuus oli keskimääräistä tasoa. Putkesta mitattiin syksyllä varsin korkea suolistobakteerimäärä, ja hygieeninen laatu oli silloin heikko. Kloridipitoisuus oli alhainen. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä NCC:n asfalttiaseman ja romuautovaraston alueelta. Pisteellä oli pisteen 101 tapaan havaittavissa lievää kuormitusvaikutusta kohonneen sähkönjohtavuuden sekä alkaliniteetin osalta. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Pisteen 24B/05 vesi oli syksyllä lähes hapetonta, mutta rautapitoisuus oli pienehkö. Alkaliniteetti oli jonkin verran koholla ja väriarvo oli tavanomaista suurempi. Muuten pisteellä ei ollut havaittavissa selvää kuormitusvaikutusta. Hygieeninen laatu oli erinomainen. Pisteen 256/07 sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat hieman koholla, mutta muuten veden kemiallinen laatu oli hyvä. Pisteen vedenlaatutulokset olivat pääosin tavanomaisella tasollaan, eivätkä ilmentäneet kuormittavaa vaikutusta Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaiden TAL1 ja TAL11 kautta vesiasemalle ja sieltä edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2018 vesiasemalta pumpattiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä noin m 3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 37 % alaisempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna Vuonna 2018 vanhalle kaatopaikalle ei ole kierrätetty kuormitteisia vesiä. Vuonna 2018 vesinäytteitä otettiin kahdeksan kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot ylittyivät sulfaatin osalta maalis-, kesä-, loka- ja joulukuussa Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina on esitetty taulukossa 26. Vuosikuormat ylittivät E-PRTR:n eli Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot arseenin, kokonaistypen, nikkelin ja orgaanisen kokonaishiilen osalta. 64

67 Taulukko 26. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin laskettavalle vedelle. Vuoden 2018 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Parametri Yksikkö Rajaarvo Vuosi ka ka ka min max Ammoniumtyppi mg N/l Arseeni mg/l Biologinen hapenkulutus mg O 2/l Elohopea mg/l 0.01 < 0,0005 0, , , , Kadmium mg/l , , , , ,00096 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori mg P/l Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l Kokonaiskromi mg/l 1 0,103 0,113 0,095 0,013 0,23 Kokonaistyppi mg N/l Kupari mg/l 2 0,05 0,06 0, Lyijy mg/l 0.5 0,02 0,01 0, Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX mg/l ,0003 0,0174 Nikkeli mg/l ,10 0,05 0,01 0,12 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä mg/l ph ,73 7,60 7,58 7,00 7,80 Sinkki mg/l 3 0,18 0,14 0,11 0,05 0,19 Sulfaatti mg SO 4/l Sähkönjohtavuus ms/m Parametri Yksikkö Vuosi Virtaama m Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta (liite 10). Kaatopaikan suotovesien ominaisuudet kuvastavat metaanivaiheen hajoamistilaa, eikä poikkeavia BOD7 -pitoisuuksia havaittu vuonna Suotovesien pitoisuudet vaihtelevat säännöllisesti vuodenaikojen ja sateiden mukaan. Kaatopaikan sisäiset veden pinnat olivat vuonna 2018 hieman nousseet (nousua kolmessa putkessa ja yhdessä laskua). Kaatopaikan pohjarakenteiden alapuolisten vesien virtaamaja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta. Vanhan kaatopaikan sisäisen veden pinta ja jätetäytön lämpötila on laskenut. Suotoveden pitoisuudet edellisvuosien kaltaisia sulfaatin laskua lukuun ottamatta. Muodostuvan metaanin määrä on laskenut kaatopaikalla ja on edelleen laskussa vanhalla kaatopaikalla, jossa se vastasi vuonna 2018 melko hyvin hajoamismallia ja sen mukaan tuotettuja arvioita. Vuonna 2018 monitorointiraportin mukaan merkittävin poikkeavuus ja siirtymä on todettu yhdellä inklinometrillä (inklinometri 6), mittaustiedon ilmoittaessa noin 150 mm:n siirtymää jätetäytöstä ulospäin. 65

68 Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty vuosittain. Alun perin seurattavia pisteitä oli 122 kappaletta. Vuonna 2018 mittaus tehtiin 89 kappaleesta pisteitä. Vanhan kaatopaikan painumamittaukset tehtiin kahdesti vuonna Ensimmäinen mittaus tehtiin elokuussa ja toinen mittauskerta oli joulukuussa. Mittauksissa tarkasteltiin painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen painumista. Säätöasemien pisteitä ei havaittu eikä vertailua aikaisempien vuosien tuloksiin ole tehty näiden osalta. Tarkkailussa mukana olevista kaivoista mitattiin nyt poikkeuksellisesti vain kannet. Vanhan kaatopaikan painuminen on ollut epätasaista painumatarkkailun alusta alkaen. Painuminen on hitainta vanhan kaatopaikan alareunassa, jossa painuminen on lähes pysähtynyt. Nopeinta painuminen on edelleen jätetäytön keskellä yläosan itäpuolella ja luoteispuolella, joissa painuminen on ollut noin 6,9 16 cm vuoden 2018 aikana. Vuonna 2018 vanhan kaatopaikan painuminen on ollut kokonaisuudessaan vähäisempää kuin vuoden 2017 aikana tapahtunut painuminen. Painumatarkkailun raportti vuodelta 2018 on liitteenä 11. Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 16). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sää parametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 4. Kuva 16. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. 66

69 Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku ). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku ) Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Vuonna 2018 ilmanlaadun mittausasemalle 2 vaihdettiin hiukkasten mittalaite huolto- ja laadunvarmennustyön helpottamiseksi. Laitteen vaihdolla ei ole merkittävää vaikutusta mittaustuloksiin. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 70 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 48 µg/m 3 mitattiin lokakuussa, eikä PM10-pitoisuus täten ylittänyt ohjearvoa vuoden 2018 aikana. Vuonna 2018 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli ilmanlaadun mittausasemalla 12,1 µg/m 3, joka oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti kahtena vuorokautena raja-arvon numeroarvon (50 µg/m 3 ) vuonna Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 5,5 18,4 µg/m 3. Korkeimmat kuukausipitoisuus mitattiin touko- ja heinäkuussa. Vuonna 2018 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo (6,2 µg/m 3 ) oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) alapuolella. PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 3,8 9,3 µg/m 3. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin helmikuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta on esitetty kuvassa 17. µg/m Vuosi PM10 Ämmässuo (Asema 1) PM2,5 Ämmässuo (Asema 1) PM10 Ämmässuo (Asema 2) PM2,5 Ämmässuo (Asema 2) Kuva 17. Ämmässuolla mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM 10) ja Ämmässuolla mitattujen pienhiukkasten (PM 2,5) kuukausikeskiarvot (µg/m 3 ) vuosina

70 Hajut Kaatopaikalta sekä biojätteen ja lietteen käsittelystä vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät haisevien rikkiyhdisteiden lähteet jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen ja lietteiden kompostointi, jätevoimalan seisokkien aikainen jätteen varastointi ja paalaus sekä myöhemmin paalivaraston purku. Jätevesilietteen vastaanotto alkoi suuremmassa mittakaavassa vuonna Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kaatopaikkojen pintarakenteiden valmistumisen myötä kaatopaikkojen merkitys hajulähteenä on vähentynyt ja muiden hajulähteiden merkitys on kasvanut. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRSpitoisuuksia. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 10 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. On huomioitava, että jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRSpitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on teollisuusalue ja ilmanlaadun ohje- ja rajaarvot on annettu yhdyskuntailmalle. Vuonna 2018 ilmanlaadun mittausasemalla 1 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 1,2 µg/m 3 mitattiin lokakuussa ja ilmanlaadun mittausasemalla 2 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 2,6 µg/m 3 mitattiin tammi- ja joulukuussa. Vuonna 2018 TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 0,2 µg/m 3 mittausasemalla 1 ja 0,3 µg/m 3 mittausasemalla 2. TRS-pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 TRSpitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1 0,4 µg/m 3. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 TRSpitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1 0,9 µg/m 3. Korkeimmat kuukausikeskiarvot mitattiin molemmilla ilmanlaadun mittausasemilla tammikuussa. TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS1) ja 2 (TRS2) on esitetty kuvassa 18. 4,0 3,5 3,0 µg/m 3 2,5 2,0 1,5 TRS 1 TRS 2 1,0 0,5 0, Vuosi Kuva 18. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (µg/m 3 ) kuukausikeskiarvot ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) vuosina

71 Hajuhaittojen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohjearvoa. Vuonna 2018 hajutunteja mitattiin 34 kappaletta ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja 184 kappaletta ilmanlaadun mittausasemalla 2. Edellisvuoteen verrattuna hajutuntien määrä oli selvästi matalampi. Lukumäärällisesti eniten hajutunteja mitattiin ilmanlaadun mittausasemalla 2 tammikuussa (79 kpl). HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2018 aikana yhteensä 63 jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta. Hajupalautteen tehneille henkilöille selvitettiin hajuhaitan mahdollinen aiheuttaja sekä vallitsevat sääolosuhteet. Hajupalautteet tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvia toimenpiteitä. Kaikki hajupalautteet ja korjaavat toimenpiteet käsitellään eri prosessien asiantuntijat yhteen kokoavassa ympäristö- ja hajutiimissä. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevien hajupalautteiden lukumäärä kuukausittain vuosina on esitetty kuvassa Kpl Kuukausi Kuva 19. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevien hajupalautteiden lukumäärä (kpl) kuukausittain vuosina HSY ilmoittaa tiedossa olevista hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteessa sekä keväällä 2017 käyttöönotetussa tekstiviestipalvelussa. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi jäteveteen syötettävästä kemikaalista on kerrottu tämän raportin luvussa Ämmässuolla on otettu loppukesästä 2017 käyttöön Enwin TOM hajujen leviämisen mallinnustyökalu. Työkalun avulla tarkkaillaan mahdollisten hajuhaittojen leviämistä lähiympäristöön. Työkalu perustuu leviämismalliin ja päästölähteistä olfaktometrisesti standardin SFS-EN mukaisesti analysoituihin hajunäytteisiin. Työkalussa käytettäviä lähtötietoja on tarkennettu tämän vuoden aikana mutta työkalun säätö on vielä kesken eikä tässä vaiheessa anna täydellistä kuvaa hajun leviämisestä. Hajun esiintymisen mallinnus nykyisillä lähtötiedoilla ja vuoden 2018 Ämmässuon sääaseman säätiedoilla on esitetty kuvassa

72 Kuva 20. Enwin Tom hajujen leviämisen mallinnustyökalun vuoden 2018 hajunleviämisen mallinnus yli 2 % vuoden tunneista Metaanimittaukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen. Nykyisellä kaatopaikalla metaanimittauksia on tehty vuodesta 2008 lähtien. Mittauksilla pyritään selvittämään metaanin vuotokohdat kaatopaikoilla. Vanhan kaatopaikan lakialueen mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot sekä kaatopaikka-alue ovat suurimpia metaanipäästöjen lähteitä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksilla kartoitetaan kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja kaatopaikkojen pinnan tiiviyttä. Mittaustulosten perusteella tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla ja pintarakenteiden parannuksilla. Vuonna 2018 metaanimittaukset toteutettiin sekä kaatopaikalla (liite 12) että vanhalla kaatopaikalla (liite 13). Vanhan kaatopaikan metaanimittaukset suoritettiin , vuosien tapaan, mittaukseen tarvittavalla näytteenottolaitteistolla varustetulla mönkijällä. Maastosta mitatut pitoisuudet olivat hyvin vastaavalla tasolla kuin vuonna 2017 ja vuotokohtia löytyi edelliseen vuoteen verrattuna hyvin vastaava määrä. Kaikki näistä vuotokohdista mitatut pitoisuudet olivat alle ppm ja suurin osa mitattiin lakialueelta. Mitattujen kaivojen ja muiden rakenteiden vuotokohtien määrä on pysynyt samalla tasolla viime vuosina ja 70