T I L I N P Ä Ä T Ö S V U O D E L T A Dnro 295/ /14

Transkriptio

1 0 (37) T I L I N P Ä Ä T Ö S V U O D E L T A Dnro 295/ /14

2 1 (37) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Palkeiden ja palvelutuotannon kehittäminen Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät Palvelukyky sekä suoritteiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 37

3 2 (37) VALTION TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Vuonna tapahtui Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) tuottamien palvelujen rakenteessa selvä muutos: perinteisten volyymipalvelujen erityisesti ostolaskujen määrän lasku jatkui yhtä voimakkaana kuin edellisenäkin vuonna, samoin palkkalaskelmien määrä jatkoi laskuaan. Kokonaistuotosmäärä kuitenkin lisääntyi, sillä myyntilaskujen määrä kasvoi edelleen noin 70 prosenttia, kun yhä useammat asiakasvirastot ottivat käyttöön myös myyntilaskutuspalvelun. Palkeet tuotti palvelut asiakkaille yhtenäisellä palvelusopimus- ja hinnoittelumallilla pääosin palvelusopimusten mukaisesti. Poikkeuksen aiheuttivat Kieku -toimintamallilla ja järjestelmällä tuotetut palkanlaskentapalvelut, joissa tuottavuus aleni oleellisesti ja yksikköhinnat kasvoivat. Palkeiden maksuliikkeessä käsiteltiin saapuvaa rahaa 19,6 ja lähtevää rahaa 54,8 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön asettamat tuottavuustavoitteet ylitettiin pääosin talouspalveluissa. Palkkalaskelmien tuottavuustavoitteesta jäätiin merkittävästi. Tämä johtui Kieku -toimintamallilla ja järjestelmällä tuotettujen palvelujen tuottavuuden alenemisesta. Tämä on tyypillinen ilmiö isoissa muutoshankkeissa: alkuvaiheessa tuottavuus notkahtaa johtuen prosessien ja toimintatapojen muutoksesta, järjestelmien teknisistä puutteista sekä siitä, että osaaminen kehittyy vasta kokemuksen myötä. Kokonaistuottavuusindeksillä mitattuna Palkeiden tuottavuus kasvoi 1,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakkaiden tyytyväisyys Palkeiden palveluihin kehittyi merkittävästi. Asiakastyytyväisyys on talouspalveluissa hyvällä tasolla ja henkilöstöpalveluissa jopa erinomaisella tasolla. Myös palveluihin tyytyväisten asiakkaiden osuus kasvoi merkittävästi. Samalla asetetut tavoitteet ylitettiin. Palkeiden menot katettiin pääasiassa asiakaslaskutuksella. Erillislaskutus kasvoi noin puoli miljoonaa euroa R8-käyttöönottojen ja Pora3-projektin ansiosta. Henkilötyövuosien määrä kasvoi edellisvuodesta. Parin prosentin kasvua voidaan pitää erittäin maltillisena kun ottaa huomioon toteutuneet Kieku-käyttöönotot ja myyntilaskutuksen määrän merkittävän kasvun. Henkilötyövuoden hinta pysyi edellisen vuoden tasolla. Henkilöstön työtyytyväisyys ja Palkeiden työantajakuva kehittyivät myönteisesti. Vuoden aikana Palkeet uudisti strategiansa. Strategian uudistamiseen osallistuivat laajasti sekä Palkeiden henkilöstö, asiakkaat että keskeiset sidosryhmät. Uusilla, vuoteen 2020 ulottuvilla linjauksilla, Palkeet varautuu entistä merkittävämpään rooliin valtionhallinnon tukipalvelujen tarjoajana. Palkeet haluaa uuden visionsa mukaisesti olla vaikuttava suunnannäyttäjä hallinnon palveluratkaisuissa. Päivitetyn strategian toimeenpanon tukemiseksi käynnistettiin toimenpiteet organisaation jatkokehittämiseksi ja tuottavuustavoitteiden edistämiseksi. Palkeet vastaa tuottavuustavoitteisiin ja asiakkaidensa odotuksiin myös laajentamalla palveluvalikoimaansa. Vuoden aikana on ollut tuotteistuksessa kuusi uutta palvelua: mm. palvelussuhteen hallinnan laajennettu peruspalvelu (Kieku), matkalaskujen tarkastus, talous- ja henkilöstöraportointipalvelut (Kieku) sekä kirjanpidon kokonaispalvelu.

4 3 (37) Vuonna kehittämistyö painottui valtionhallinnon keskeisiin kehittämishankkeisiin: Kiekutoimintamallin käyttöönottoon ja Kieku-henkilöstöhallinnon toimintatavan tarkistamiseen. Mittava hanke oli R8-järjestelmän käyttöönotto 33 virastolle. Myös toimintojen sähköistystä jatkettiin. Osana Palkeiden laatutyötä käynnistettiin sisäiset arvioinnit. Ensimmäinen ideat ja innovaatiot -kilpailu toi Palkeiden henkilöstölle yhden uuden kanavan osallistua Palkeiden toiminnan kehittämiseen. Kilpailuehdotuksia kertyi yhteensä 41. Esimiestyön kehittämistä jatkettiin mm. käynnistämällä toinen esimiesten JET-koulutusohjelma syksyllä. Henkilöstölle on lisäksi suositeltu talon sisäistä TET-päivää. Myös johto toteutti omaa tutustumistaan jalkautuen palveluryhmien pariin.

5 4 (37) 1.2 VAIKUTTAVUUS Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen neljäntenä toimintavuotena oli painopisteenä toiminnan ja organisaation kehittäminen. Palveluverkon kehittämisen toteutusta jatkettiin hallituksen kehyspäätöksen 2012 mukaisesti Turun ja Kuopion toimipisteiden palvelutuotannon siirtämiseksi muille paikkakunnille kesäkuuhun 2015 mennessä. Tukitoimenpiteitä lakkaavien toimipisteiden henkilöstölle toteutettiin ja käynnistettiin uusien tukitoimien kartoitus, jotta päätökset lisätoimenpiteistä voitaisiin tehdä keväällä Palkeiden oman tietoteknisen kokonaisratkaisun tehostamiseksi suunniteltiin Palkeiden ICTtoimintamalli ja siihen liittyvien toimintojen kokoaminen yhteen uudelle tulosalueelle. Vuoden 2014 alusta perustetulle ICT-tulosalueelle koottiin tuotannon tietojärjestelmiin liittyvät toiminnot, tietohallinto ja projektipalvelut. Myös muiden tukitoimintojen osalta tehtiin rakennejärjestelyjä mm. organisaatioviestinnän vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kieku-tietojärjestelmä otettiin käyttöön Tullia lukuun ottamatta kaikissa VM:n hallinnonalan virastoissa, ja järjestelmän käyttäjämäärä nousi jo henkilöön. Järjestelmän ja Kiekuprosessien kehittämistyötä jatkettiin käyttöönottojen rinnalla, mutta tuottavuuskehityksessä ei vielä päästy tavoitellulle tasolle. Muista tuotannon tietojärjestelmistä asiakastukijärjestelmän (AT) omistajuus siirtyi Valtiokonttorista Palkeisiin keväällä sekä M2- matkanhallintajärjestelmän vuoden 2014 alusta lukien. Palkeiden kokonaistuottavuus jatkoi kuitenkin positiivista kehitystä ja se kasvoi 1,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ottaen huomioon vuoden aikana toteutetut Kiekutietojärjestelmän käyttöönotot, kehitystä voidaan pitää erittäin hyvänä, koska Kiekupalkanlaskennan tuottavuuden taso muihin prosesseihin verrattuna on vielä selkeästi heikommalla tasolla. Hallitusohjelmassa linjatun vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) toteuttaminen jatkui erityisesti henkilöstöön liittyvien toimenpiteiden osalta esimerkiksi johtamisen, esimiestyön ja henkilöstökoulutuksen alueilla. Ohjelmassa seurattavat inhimillisen pääoman mittarit kehittyivät myös suotuisasti. Uusien palvelujen kehitystyö jatkui pilotointien kautta erityisesti matkalaskujen tarkastuspalvelun ja raportointipalvelujen osalta. Asiakastyössä päästiin myös sujuvampaan toimintamalliin ottamalla käyttöön ekstranetjärjestelmä asiakasviestintään. Vastaavasti sisäisen viestinnän tehostamiseksi uudistettiin Palkeiden intranet.

6 5 (37) 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Keskeisten palvelutuotteiden tuottavuuskehitys Valtiovarainministeriön kanssa sovitussa tulostavoiteasiakirjassa määriteltiin tuottavuustavoitteet keskeisille, luotettavasti mitattaville palvelutuotteille. Myyntilaskujen tuottavuus on kasvanut selkeästi, kun ennen kaikkea sähköisten laskujen ja asiakasvirastojen tallentamien myyntilaskujen määrä on lisääntynyt. Ostolaskujen tehokkuus kasvoi hiukan. Palvelussuhteen hallinnassa tapahtui myös merkittävä tehokkuuden lisäys. Palkkalaskelmien tuottavuuskehitys oli negatiivinen Kieku-toimintamallin käyttöönoton aiheuttaman manuaalisen lisätyön vuoksi. Kiekun käyttöönotot vähentävät nykytuotannossa olevien virastojen määrää. Palvelussuhteen hallinnan tehokkuus muodostuu nykytuotantoon jääneiden virastojen yhteistehokkuudesta, joka on ollut parempi kuin nykytuotannon virastojen yhteistehokkuus vuonna Taulukko 1: Ministeriön kanssa sovittujen keskimääräisten tuottavuustavoitteiden toteuma Tavoite Muutos TUOTTAVUUS Ostolaskut kpl/htv ,0 % Myyntilaskut kpl/htv kaikki ,0 % Palkkalaskelmat kpl/htv ,3 % Palvelussuhteen hallinta ,2 % Tuottavuusindeksi Palkeissa on käytössä toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittymistä kuvaava indeksi. Se kuvaa koko Palkeiden toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittymistä. Indeksin perusvuosi on Palkeiden tuotosmäärä kasvoi vuoteen 2012 nähden 1,4 prosenttia. Tuotosta nostaa erityisesti tulojen käsittelyn palvelu, jossa myyntilaskutuksen määrä nousi vuoteen 2012 nähden. Vastaavasti ostolaskujen määrän ja henkilöstöpalveluiden volyymien kehitys pienentävät tuotosta. Käsiteltyjen palvelujaksojen määrään sisältyy kertaluontoista volyymiä, joka pienentää henkilöstöpalveluiden volyymin laskua. Kertaluontoiset volyymit johtuvat asiakkaiden (esim. tuomioistuimet, Tulli) organisaatiomuutoksista. Mikäli näitä organisaatiomuutoksia ei olisi tapahtunut, olisi kokonaistuotoksen muutos jäänyt alle prosenttiin. Tuotoksen aikaansaamiseksi tarvittavat henkilötyövuodet nousivat noin 0,7 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Palkeiden työn tuottavuus nousee vuoteen 2012 nähden n. 0,7 prosenttia. Työpanos nousee 2012 vuoteen nähden noin 0,7 prosenttia, joten tuotoksen (1,4 %) lisääntymisestä jää työn tuottavuuden kasvuksi vain 0,7 prosenttia.

7 Indeksilukema 6 (37) Kaavio 1: Kokonaistuottavuusindeksi 108,0 Indeksit 106,0 104,0 102,0 100,0 98,0 96,0 94,0 92,0 perusvuosi 2011 tot 2012 tot Tuotos 100,0 102,03 103,48 Työpanos ,08 99,78 Kokonaispanos ,39 97,30 Työn tuottavuus ,98 103,70 Kokonaistuottavuus ,76 106,34 Palkeiden kokonaistuottavuus nousee vuoteen 2012 nähden n. 1,5 prosenttia. Reaalinen kustannustaso ei juuri muutu vuoteen 2012 nähden, joten taloudellisuuden muutos tulee lähes kokonaan tuotoksen muutoksesta. Kaavio 2: Kokonaistuottavuusindeksin vuosimuutokset Työajan kohdentuminen Palvelutuotannon työajasta 43 prosenttia kohdistui henkilöstöhallinnon palveluille ja 57 prosenttia taloushallinnolle. Jakauma oli sama kuin vuonna Eniten henkilötyövuosia vaativat palkanlaskennan ja menojen käsittelyn peruspalvelut. Menojen käsittelyyn käytetty työaika on vähentynyt vuosittain alenevan volyymikehityksen vuoksi. Kieku-toimintamallin käyttöönoton laajentumisen vaikutukset näkyvät siten, että palkanlaskennan työaika on lisääntynyt ja vastaavasti palvelussuhteen hallinnan työmäärä on vähentynyt vuonna verrattuna aikaisempiin vuosiin. Selvää lisääntymistä on tapahtunut vuosittain tulojen keräämisen palveluissa, joissa myös tuotoksen määrä on kasvanut voimakkaasti. Palkeiden palvelutuotannon kokonaistyöaika säilyi lähes vuoden 2012 tasolla.

8 7 (37) Kaavio 3: Taloushallinnon palvelujen välittömän työajan kohdentuminen eri palveluille Hankinnasta maksuun Kirjauksesta tilinpäätökseen Hankinnasta maksuun/maksuliike Tilauksesta perintään Tuki- ja ylläpitopalvelut Lisäpalvelut - 20,00 40,00 60,00 80,00 100,00 120,00 Kaavio 4: Henkilöstöhallinnon palvelujen välittömän työajan kohdentuminen eri palveluille Palkkaus ja palkitseminen palkanlaskenta Palvelusuhteen hallinta Tuki- ja ylläpitopalvelut Palkkaus ja palkitseminen palkkionlaskenta - 20,00 40,00 60,00 80,00 100,00 120,00

9 8 (37) Toiminnan taloudellisuus Valtiovarainministeriön kanssa tehdyssä tulossopimuksessa sovittiin toiminnan taloudellisuutta kuvaavat keskimääräiset tavoitehinnat samoille palvelutuotteille kuin tehokkuustavoitteetkin. Tavoitteet sovittiin ilman tietojärjestelmäkustannuksia lasketuille hinnoille. Ostolaskun hinta laski hiukan. Myyntilaskujen hinta kehittyi jälleen erittäin suotuisasti verrattuna aikaisempaan vuoteen ja tavoitteeseen. Taustalla on myyntilaskujen volyymin voimakas lisääntyminen erityisesti sähköisten ja asiakkaiden itse tallentamien myyntilaskujen osalta sekä manuaalisten myyntilaskujen vähentyminen. Palkkalaskelmien hinta nousi Kieku-järjestelmän käyttöönoton aiheuttamien ylimääräisten töiden vuoksi. Palvelussuhteen hallinnan aleneva hinta syntyi palvelujen määrän kysynnän oletettua pienemmästä alenemisesta ja sen aiheuttamasta tuottavuuden paranemisesta. Taulukko 2: Ministeriön kanssa sovittujen toiminnan taloudellisuustavoitteiden toteuma, suoritteiden hinnat TALOUDELLISUUS (ilman Tavoite Muutos tietojärjestelmäkustannuksia) Ostolaskut /suorite 5,10 5,15 5,34 5,00-1,0 % Myyntilaskut /suorite, kaikki 3,71 5,78 6,60 4,55-35,8 % Palkkalaskelmat /suorite 8,69 7,21 7,11 7,40 20,5 % Palvelussuhteen hallinta, palvelujaksot 42,58 50,78 51,83 52,29-16,1 % Palveluiden kokonaishinnoissa on huomioitu Palkeiden oman työn ja muiden kustannusten lisäksi tietojärjestelmäkustannusten vaikutus hintoihin. Taulukko 3: Suoritteiden kokonaishinnat TALOUDELLISUUS (sisältää Tavoite Muutos tietojärjestelmäkustannukset) Ostolaskut /suorite 5,87 5,83 5,91 5,69 0,7 % Myyntilaskut /suorite, kaikki 5,33 7,99 9,05 7,53-33,3 % Palkkalaskelmat /suorite 11,33 9,19 8,68 9,32 23,3 % Palvelussuhteen hallinta, palvelujaksot 55,18 64,72 63,32 66,29-14,7 %

10 9 (37) Valtiovarainministeriö asetti tavoitteet menoille myös henkilötyövuotta kohti laskettuna. Menot euroina/henkilötyövuosi säilyivät ennallaan. Kustannusrakenteessa ICT-menojen osuus kasvoi selkeästi. Tietojärjestelmäkustannukset nousivat Kiekun osalta käyttöönottojen lisääntyessä. M2-matkahallintajärjestelmän kustannukset alenivat hintamuutoksen vuoksi. Rondon kustannusten nousun syynä on R8-versionvaihdot. Taulukko 4: Ministeriön kanssa sovittujen toiminnan taloudellisuustavoitteiden toteuma, menot ja kustannusrakenne * sisältää mm. toimitilat Tavoite Muutos MUITA TALOUDELLISUUSMITTAREITA Palkeiden kustannukset 1000 /htv (oman toiminnan menot/perustoiminnan htv:t ) % Kustannusrakenne % kokonaiskustannuksista - henkilöstö 58 % 59 % 59 % 58 % -1 %-yks. - ICT 24 % 20 % 20 % 23 % 4 %-yks. - muut kustannukset* 18 % 21 % 21 % 19 % -3 %-yks. Tietojärjestelmien kustannuskehitys 1000 /vuosi - Kieku % - M % - Rondo % - muut palvelutuotannon tietojärjestelmät % Yhteensä % Palkeiden oman toiminnan menot ml. Kieku-konversiopalvelut ( ) % Muutos prosenttia (sis. Kieku - konversiopalvelut) -1 % 0,7 % -4,0 % 2,4 % -2 %-yks.

11 10 (37) Palkeiden tuotot koostuivat palvelusopimuslaskutuksesta ja erillislaskutuksesta sekä vähäisistä muista tuloista. Palvelusopimuslaskutus kasvoi edellisestä vuodesta vain 0,6 prosenttia ollen vuonna yhteensä 48,9 miljoonaa euroa. Palkeiden kustannukset katettiin pääosin asiakaslaskutuksella. Noin 57 prosenttia menoista aiheutui henkilöstökuluista ja noin 24 prosenttia asiakkaiden tietojärjestelmien kustannuksista. Tuottojen kasvu aiheutui pääasiassa erillislaskutuksen lisääntymisestä. Palkeiden oman työn osalta laskutus aleni hiukan, joten kokonaiskustannusten lisääntyminen aiheutui tietojärjestelmäkustannusten 1,3 miljoonan euron (12 %) noususta. Taulukko 5: Hinnoittelun perustana oleva kustannusrakenne 1000 euroa Tuotot Muutos Palvelusopimustuotot ,6 % Erillislaskutus ,3 % Muut tuotot ,6 % Tuotot yhteensä ,9 % Kustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 % Henkilöstökulut ,1 % Vuokrat ,2 % Palvelujen ostot ,5 % Muut kulut ,7 % Poistot ,6 % Korot ,6 % Toiminnan kustannukset ,9 % Tietojärjestelmäkustannukset Talouspalvelut ,9 % Tietojärjestelmäkustannukset Henkilöstöpalvelut ,5 % Tietojärjestelmäkustannukset Kieku ,2 % Tietojärjestelmäkustannukset yhteensä ,8 % Kustannukset yhteensä ,9 % Arviomäärärahan käyttö 76 +ylijäämä/-alijäämä 0-3 0

12 11 (37) Taulukon summiin sisältyvät kaikki asiakaslaskutuksella katetut kulut sekä laskennallinen pääoman korko. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tietojärjestelmäkustannuksiin sisältyy asiakkaiden tietojärjestelmien poistot. Kehittämismäärärahaa on käytetty Kieku-järjestelmän kehittämiseen ja Kiekun palkanlaskennan ja kirjanpidon kustannusten kompensointiin. Kirjanpidon lisäkustannukset johtuivat Kiekun jakopalkkojen aiheuttamien virheiden selvittelystä. Taulukko 6: Palvelukeskusten yhdistämiseen ja toimintojen yhtenäistämiseen, investointeihin sekä kehittämiseen myönnettyjen määrärahojen käyttö 1000 euroa Muutos Investoinnit % Muut menot % yhteensä % Hallinnonalakohtaiset muutokset tuotoissa vuosina 2012 olivat vähäisiä. Merkittävimmät laskutuksen lisäykset olivat valtiovarainministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloilla, joissa oli Kieku-käyttöönottoja. Työ- ja elinkeinoministeriön laskutuksen aleneva trendi jatkui. Kaavio 5: Vuosina 2011 kertyneet palvelusopimustuotot hallinnonaloittain (sisältää sekä Palkeiden työn osuuden, että tietojärjestelmät, ei sisällä erillislaskutusta) TPK EK VNK YM UM STM LVM MMM OKM PLM TEM VM OM SM

13 12 (37) Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on 96,0 prosenttia, mikä on 2,1 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuonna Muutos johtuu kehittämismäärärahan käytön kasvusta. Taulukko 7: Kustannusvastaavuuslaskelma. toteutuma tavoite 2012 toteutuma 2011 toteutuma Toiminnan tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Poistot Korot Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus-% 96,0 % 98,1 % 98,8 % 97,9 % Kustannusvastaavuuslaskelmaan sisältyy palvelujen hinnoittelussa käytettyjen kustannusten lisäksi Palkeiden kehittämiseen myönnetyn määrärahan käyttö 2,2 miljoonaa euroa. Käytetystä määrärahasta on 1,9 miljoonaa euroa palkkoja ja 0,26 miljoonaa matkakuluja ja asiantuntijapalkkioita. Määrärahaa käytettin Kieku-järjestelmän kehittämiseen ja Kiekujärjestelmällä tuotettujen palvelujen hintojen kompensointiin. Työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden henkilöstökustannukset olivat ,70 euroa. Kustannusvastaavuuslaskelma ei sisällä Palkeille myönnetyn EU:n matkakulujen korvaamiseen tarkoitetun määrärahan käyttöä tai lomapalkkavelan ja sen sivukulujen muutosta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Palkeilla ei ole yhteisrahoitteista toimintaa.

14 13 (37) Palkeiden ja palvelutuotannon kehittäminen Palkeiden strategia 2020 Palkeet uudisti strategiansa vuoden aikana. Palkeiden toimintaan keskeisesti vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ovat etenkin valtionhallinnon vahvistuva konsernimainen toiminta ja toimintatapojen yhdenmukaistuminen. Tiukentuvat tuottavuustavoitteet edellyttävät palvelukeskusmallin kehittämistä edelleen, mikä tarkoittaa Palkeille vahvistuvaa roolia valtionhallinnon tukipalvelujen tarjoajana. Palkeiden uudeksi visioksi valittiin Palkeet vaikuttava suunnannäyttäjä hallinnon palveluratkaisuissa Palveluverkoston kehittäminen Palkeiden johtoryhmä linjasi palveluverkoston kehittämiseen liittyvät periaatteet asiakkuuksien ja palvelujen sijoittaumisesta neljälle eri paikkakunnalle ja hyväksyi toimeenpanoaikataulun vuosille Palkeiden toimipisteiden määrä vähenee kuudesta neljään vuoden 2015 aikana Keskeisimmät palvelutuotannon kehitysprojektit Vuonna kehittämistyö painottui valtionhallinnon keskeisiin kehittämishankkeisiin: Kiekun käyttöönottoja tehtiin kolmessa erässä 13 virastolle, R8-käyttöönottoja 33 virastolle, laskujen välitykseen liittyvät uudet laskuformaatit vietiin tuotantoon ja maksamisratkaisun muutokset toteutettiin matkahallintajärjestelmään. Poliisihallinnon Pora3-hankkeeseen osallistuttiin talousja henkilöstöhallinnon näkökulmasta. Prosessien ja palveluiden puolella tarkistettiin Kiekun henkilöstöhallinnon toimintatapaa, sähköistettiin tulojen käsittelyn prosessia mm. OM:n hallinnonalalla sekä pilotoitiin menojen käsittelyssä sopimuskohdistustoiminnallisuutta. Valtionhallinnon ostolaskuista on verkkolaskuja vuonna noin 80 prosenttia ja vastaavasti myyntilaskuista verkkolaskuja on noin 9,6 prosenttia. Molemmissa osa-alueissa verkkolaskujen osuus on edelleen kasvanut edellisestä vuodesta Palkeille vastuuta tietojärjestelmistä Palkeille siirtyi Valtiokonttorista kaksi järjestelmäomistajuutta: tuen ja ylläpidon palvelutehtävien hoitamiseen liittyvän asiakastukijärjestelmän (AT) 1.5. sekä valtion matkahallinnan tietojärjestelmän (M2) omistajuus Sähköiset asiakasfoorumit käyttöön Toukokuussa järjestettiin ensimmäinen sähköinen asiakasfoorumi. Foorumi toteutettiin valtion yhteisillä viestintäratkaisuilla (Vyvi ja Lync). Teemana oli Palkeiden uusi ekstranet, Paletti, jonka esittelylle ja kommentoinnille oli varattu aikaa pari tuntia. Palkeiden aiemmin järjestämiin asiakasfoorumeihin verrattuna toteutus säästi huomattavan määrän aikaa ja myös kustannuksia. Osallistujat totesivat tilaisuuden onnistuneeksi ja tekniikan toimivaksi. Lisäksi toteutettiin keväällä tutkimuslaitoksille suunnattu asiakasfoorumi.

15 14 (37) Asiakaspalvelu vuoden teemana Asiakaspalvelu oli vuoden Palkeiden sisäisenä teemana. Teema oli koko vuoden vahvasti esillä, ja siihen liittyen työstettiin Palkeiden asiakaslupaus ja asiakaskokemus. Asiakkuudenhallinnan minimessuilla henkilöstö kertoi, miten asiakaslupaus toteutuu heidän omassa työssään. Henkilöstöinfoissa ja minimessuilla sekä muissa henkilöstön tilaisuuksissa käsiteltiin asiakaspalvelun pelisääntöjä ja asiakastyötä. Palkeiden puhelinluettelon (HelpNet) tiedot päivitettiin ajan tasalle ja sen käyttöä aktivoitiin eri tilaisuuksissa. Asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakaspalvelun tulokset olivat hieman nousseet. Asiakaspalvelun teemavuoteen liittyen järjestettiin kolme sisäistä työpajaa Palkeiden henkilöstölle. Työpajoissa käsiteltiin asiakaspalvelua palvelutuotannossa, asiakaskokemusta tapaamisissa ja sisäisiä palveluja Asiakas uusien palvelujen kehittämisen keskipisteessä Vuoden aikana Palkeissa kuvattiin uusien palvelujen kehittämisen prosessi ja otettiin käyttöön prosessissa tarvittavat työvälineet ja asiakirjapohjat. Prosessissa korostuvat käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet. Asiakkaat osallistuvat suunnitteluun ja pilotointiin alusta asti. Lisäksi palveluja kehitetään jatkuvana prosessina pilotoinnin ja käyttäjäpalautteen perusteella. Vuoden aikana on ollut tuotteistuksessa kuusi uutta palvelua: o talous- ja henkilöstöraportointipalvelut (Kieku), o kirjanpidon kokonaispalvelu (sisältää tiliöintipalvelun), o uuden Heli-järjestelmän tukipalvelut ja muut rekrytointiin liittyvät palvelut, o palvelussuhteen hallinnan laajennettu peruspalvelu (Kieku), o matkalaskujen tarkastus ja o organisaatiorakenteen luominen ja ylläpito ml. käyttövaltuushallinta (Kieku) Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa Ensimmäiset laatuarvioinnit toteutettiin Vuonna Palkeissa aloitettiin sisäisten arviointien tekeminen osana Palkeiden laatutyötä. Kevään aikana sisäistä arviointiprosessia pilotoitiin palvelutuotannossa Mikkelissä sijaitsevissa menojen käsittelyn ja kirjanpidon palveluryhmissä. Strategisen suunnittelun prosessiin toteutettiin itsearviointi. Syksyllä sisäinen arviointi tehtiin henkilöstöpalvelujen palvelutuotannossa, ja Palkeiden kolmen johtoryhmän työskentelyä arvioitiin webropol-kyselyn avulla. Arvioinneissa tarkastellaan tulosyksiköiden prosesseja ja esitetään mahdollisia kehittämiskohteita. Tavoitteena on auttaa tulosyksikköä kehittämään toimintaansa laadukkaampaan suuntaan ja tuoda esiin eri yksiköiden hyviä käytänteitä Ideoista ja innovaatioista kilpailtiin Ensimmäinen Palkeiden ideat ja innovaatiot -kilpailu järjestettiin Kilpailu toi Palkeiden henkilöstölle yhden uuden kanavan osallistua Palkeiden toiminnan kehittämiseen.

16 15 (37) Kilpailuehdotuksia kertyi yhteensä 41 kappaletta. Annetuista ehdotuksista suurin osa liittyi palvelutuotantoon ja työhyvinvointiin. Ehdotukset paransivat vanhaa käytäntöä ja joukossa oli myös aivan tuoreita ajatuksia, joko uusiksi työtavoiksi tai -välineiksi. Palkeiden laaturyhmän esityksestä johtoryhmä palkitsi kolme ehdotusta osallistumisella Nordic Business Forum -tapahtumaan. Innovaatiokanava on auki ympäri vuoden, ja Palkeiden laaturyhmä nostaa esiin annettuja ehdotuksia, joista parhaat palkitaan Matkustaminen ja talous Kokonaismatkakulut ovat nousseet kustannustason nousua vastaavasti. Kieku-matkojen kulujen nousu oli 44,4 prosenttia. Kieku-matkat huomioiden Palkeiden omat matkakulut ovat laskeneet 3 prosenttia. Lentomatkustuksen kulut ovat laskeneet 11,7 prosenttia. Matkapäivien kokonaismäärä on kasvanut 8 prosenttia, mutta matkapäivän keskihinta on laskenut 2,5 prosenttia eli matkoja on tehty hieman aiempaa edullisemmin (esim. lentomatkustuksen väheneminen) Kieku käyttöön talous- ja henkilöstöhallinnossa Palkeet otti vuoden alussa käyttöön Kieku-tietojärjestelmän talous- ja henkilöstöhallinnossaan. Työajan kohdentaminen palveluille ja asiakkaille tehdään edelleen Palkeiden entisellä järjestelmällä. Vuoden aikana kilpailutettiin myös Palkeiden budjetointi- ja hinnoittelujärjestelmä, joka otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2014 aikana Toimitilat Palkeiden toimitilat on vuokrattu Senaatti-kiinteistöiltä, jonka asiantuntemusta hyödynnetään myös toimitilapalveluiden hankinnassa. Palkeiden hallinnassa olevista toimitiloista Senaatti omistaa 75 prosenttia, ja siivouspalvelut on hankittu Senaatin kautta kaikissa toimipaikoissa yhtä lukuun ottamatta. Palkeiden toimitilat ovat kustannustehokasta, muuntojoustavaa avotilaa. Vuoden aikana toteutettiin sisäisiä muuttoja Hämeenlinnan kahdessa toimipisteessä. Linnankasarmilla aloitettiin kosteusvauriokorjaukset, jotka valmistuvat vuoden 2014 alkupuolella. Vuoden lopussa Palkeiden käytössä oli kokonaisuudessaan m2 ja tilatehokkuus oli 21,8 m2/htv. Palkeiden viisi toimipistettä sai syksyllä WWF Suomen Green Office -sertifioinnin. Ympäristöohjelman käyttöönoton myötä Palkeet tavoittelee hiilijalanjälkensä pienentämistä mm. matkustusta vähentämällä Viestintä Palkeisiin perustettiin vuonna uusi viestintäpalvelut-yksikkö, johon koottiin sisäisen, ulkoisen ja asiakasviestinnän resurssit. Uudistuksen tavoitteena on organisaatioviestinnän vaikuttavuuden lisääminen. Vuoden aikana otettiin käyttöön sekä uusi intranet-ratkaisu että kokonaan uusi ekstranet-palvelu.

17 16 (37) Tietohallinto Työasemaympäristön uudistus saatiin valmiiksi alkukevään aikana, kun kaikki Palkeiden toimipaikat siirtyivät Aluehallinnon tietohallintoyksikön (AHTi) asiakkaaksi. Valtion yhteisen viestintäratkaisun (VyVi) LYNC ja pikaviestintä otettiin käyttöön tammikuussa, mikä lisäsi joustavuutta sekä sisäisiin että asiakasneuvotteluihin. Palkeiden kokonaisarkkitehtuurityö käynnistettiin kevään aikana, ja nykytilan kuvaus valmistui syyskuussa. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämistyö jatkuu, ja tavoitetilan kuvaukset, toimeenpanosuunnitelma sekä hallintamalli valmistuvat vuoden 2014 aikana. Palkeiden perustietotekniikkapalveluiden siirrosta perustettavaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskukseen (Valtori) neuvoteltiin TORI-hankkeen kanssa syksyn aikana. Toukokuussa otetiin käyttöön Valtion uusi puheluratkaisu, mikä mahdollistaa ratkaisuun liittyneiden organisaatioiden sisäpuhelut ja laskee siten puhelinkustannuksia. Palkeet siirtyi VYverkon käyttäjäksi ja Aluehallinnon tietohallintoyksikön (AHTi) asiakkaaksi työasemaympäristön uudistuksen myötä. Entiset työasemaympäristöt (Haltik, VK/VIP ja OTTK) poistuvat käytöstä kevään aikana. Palkeiden toimipaikat ovat olleet yhteisessä tietoliikenneverkossa AHTipalvelujen käyttöönoton jälkeen, mikä mahdollistaa sisäisten toimintojen tehostamisen. Valtion yhteinen viestintäratkaisu (VyVi) otettiin käyttöön joulukuussa sähköposti-, turvaposti- ja tekstiviestipalvelujen osalta. Vuoden alussa VyVi-käyttöönottoa jatketaan pika- ja kokouspalvelulla. Videoneuvottelulaitteiden lisäksi käyttäjille hankittiin työasema-clientteja, joilla voi osallistua videoneuvotteluihin omalta työasemalta. Virtuaalineuvottelussa otettiin käyttöön tammikuussa VyVi kokouspalvelu (LYNC).

18 17 (37) 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Palkeissa tuettiin Kiekun käyttöönottoja uudella toimintatavalla kolmessa käyttöönottoerässä. Kiekun käyttöönottoja seurasi tehostetun tuen ja tehostetun asiakkuudenhoidon vaiheet. Tehostetun asiakkuuden hoidon toimintatapaa kehitettiin lisää syksyllä asiakkailta saadun palautteen perusteella ja 2014 alkavissa käyttöönotoissa on uusi toimintatapa käytössä. Asiakassuhteen hoidossa keskityttiin Kiekun käyttöönottojen tukemiseen ja muu asiakastyöhön liittyvä kehittäminen mm. segmentointi jäädytettiin. Palkeissa otettiin käyttöön uusi monikanavainen asiakaspalvelu alusta ja se eteni vaiheittain. Palvelujen asiakaskokemuksesta tehtiin selvitys loppuvuodesta ja sen perusteella jatketaan palvelukanavien ja asiakaskokemuksen kehittämistä. Vuosi oli asiakaspalvelun teemavuosi Palkeiden sisällä. Asiakaspalveluun järjestettiin sisäistä koulutusta ja asian tärkeyttä pidettiin esillä eri foorumeilla. Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella tyytyväisyys asikaspalveluun parani merkittävästi 2/3:lla palveluista ja asiakaspalvelun kokonaisarvio parani 0,18 yksikköä. Palkeet palvelee lähes kaikkia valtion virastoja ja Kiekun yhteisen toimintatavan käyttöönoton myötä asiakkaille tukee käyttöön kaikki peruspalvelut. Talouspalveluissa puuttuu vielä 15 prosenttia ja henkilöstöpalveluista 8 prosenttia peruspalvelujen täydestä käytöstä. Oheisessa taulukossa näkyy palvelujen käytön kehitys. Vuosien 2012 ja 2011 välissä täsmennettiin laskentaa ja pudotus luvuissa johtuu laskentatavan muutoksesta. Taulukko 8: Palvelujen käyttöaste TUOTTEISTETUN PALVELUN Tavoite Muutos KÄYTTÖASTE HALLINNONALOILLA Taloushallintopalvelut 84,4 % 79,8 % 81,3 % 86 % 4,6 %-yks. Henkilöstöhallintopalvelut 91,7 % 88,6 % 91,8 % 95 % 3,1 %-yks. Palvelujen käyttöaste on laskettu asiakkaiden ostamien peruspalvelujen määrästä. Asiakas voi ostaa 7 eri palvelua talouspalveluissa ja 5 eri palvelua henkilöstöpalveluissa. Palvelujen käyttöaste kasvoi hieman. Palvelun laajennuksia syntyi lähinnä VTV:n asiakkuudesta ja MTT:n sekä STM:n hallinonalan palvelujen laajennuksista. Asetettuihin käyttöasteiden tavoitteisiin ei päästy vuonna Suoritteiden määrät Palkeet teki vuoden tilinpäätöksen 59 kirjanpitoyksikölle, viidelle rahastolle ja ritarikunnille. Palkeiden maksuliikkeessä käsiteltiin saapuvaa rahaa 19,6 ja lähtevää rahaa 54,8 miljardia euroa. Myyntilaskujen määrä kasvoi peräti 70 prosenttia aikaisemmasta vuodesta ja vuoteen 2011 verrattuna yli kaksinkertaiseksi. Muiden suoritteiden osalta tapahtui lievää laskua. Ostolaskujen väheneminen oli osin ennustettukin, joten tuottavuus ei laskenut. Palkkalaskelmien määrän vähentyminen selittyy osin valtion virastojen henkilötyövuosien 1,3 prosentin alenemisella.

19 18 (37) Taulukko 9: Tulostavoiteasiakirjassa arvioidut suoritemäärät Tavoite Muutos SUORITTEET Ostolaskut, kpl ,1 % Myyntilaskut, kpl (kaikki laskutyypit) ,3 % Palkkalaskelmat, kpl ,0 % Palvelussuhteen hallinta (alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet) ,4 % Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Asiakasvirastojen yhteyshenkilöille ja tilaaja-asiakkaille toteutettiin syksyllä asiakastyytyväisyyskyselyt. Palkeet saavutti yhteyshenkilöiden asiakastyytyväisyydelle asetetut tavoitteet. Talous- ja henkilöstöpalvelujen palvelujen sekä asiakaspalvelun tulokset nousivat merkittävästi vuoteen 2012 verrattuna. Asiakastyytyväisyyden keskiarvo on hyvällä tasolla (3,8/5) ja 74 %:a asiakkaista on tyytyväisiä Palkeiden palveluihin tutkimuksen perusteella. Tilaaja-asiakkaat antoivat arvosanan 3,27 Palkeiden palvelusta ja kyselyn keskiarvo oli 3,31 asteikolla 1-5. Vastaajat olivat tyytyväisimpiä palveluasenteeseen ja yhteistyöryhmien toimintaan. Heikoimmat arviot tilaajien keskuudessa saivat palvelukeskuksen kustannustehokkuus ja Kiekun tuki- ja ylläpitopalvelut. Taulukko 10: Asiakastyytyväisyys, tulossopimuksen mukainen taulukko Tavoite Muutos ASIAKASTYYTYVÄISYYS Asiakastyytyväisyys taloushallintopalvelut 3,7 3,5 3,7 3,6 5,7 % Asiakastyytyväisyys henkilöstöhallintopalvelut 4,0 3,8 3,8 3,8 5,3 % Tyytyväisten asiakkaiden osuus taloushallinto (arvosana > 3,5) 70 % 53 % 65 % 70 % 17 %-yks. Tyytyväisten asiakkaiden osuus henkilöstöhallinto (arvosana > 3,5) 81 % 70 % 73 % 70 % 11 %-yks. Asiakastyytyväisyys, asiakaspalvelu 3,8 3,6 3,8 3,7 5,6 % Asiakkaiden laskuista ja palkkoihin liittyvistä tilityksistä maksettiin viivästysseuraamuksia kuluneena vuonna euroa, mikä oli 0,00007 prosenttia lähtevän maksuliikenteen kokonaisvolyymista (54,8 mrd euroa). Vuonna 2012 viivästyskorkojen määrä oli euroa. Palkeiden toiminnasta tehtiin seitsemän reklamaatiota ja kuusi kirjallista selvityspyyntöä.

20 19 (37) 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Kieku-järjestelmä otettiin käyttöön Palkeiden henkilöstö- ja taloushallinnossa. Tähän liittyvät henkilöstön koulutukset Palkeissa saatettiin loppuun vuoden alkupuolella. Koko henkilöstöä koskevaa koulutusta järjestettiin myös mm. työyhteisötaidoista. Tietotaitoa oli mahdollista kartuttaa myös monilla muilla koulutustilaisuuksilla. Henkilötyövuotta kohden henkilöstökoulutukseen käytettiin 3,5 päivää. Joka paikkakunnalla tehtiin työsuojelutarkastukset. Myös työyhteisöjen niin fyysiset kuin henkiset riskit kartoitettiin joka palveluryhmässä. Ensiaputaitoja on saatettu ajan tasalle ensiapukoulutuksin. Esimiestyön kehittämistä on jatkettu. Toinen esimiesten JET-koulutusohjelma lähti liikkeelle syksyllä. Esimiestyöhön on panostettu myös muulla koulutuksella, kuten VES-koulutuksella. Esimiesfoorumien ohessa on pidetty säännölliset kuukausittaiset esimiesinfotilaisuudet sekä jaettu erillisiä esimiestiedotteita. Esimiestyön haasteisiin paneuduttiin esimiestyön kehittämistyöryhmässä. Joulukuussa alkanutta vuosittaista kehityskeskustelukierrosta varten luotiin uudenlainen ryhmäkeskustelumalli. VPJ:n vaiheistus päättyi huhtikuun alussa. VPJ:n soveltamisesta käytiin keskustelua ja neuvonpitoa työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Palkkausjärjestelmän käsikirjan päivittäminen siirtyi vuoden 2014 puolelle. Taulukko 11: Tulossopimuksen mukaiset henkilöstöä koskevat mittarit HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Tavoite Muutos Työtyytyväisyysindeksi 3,24 3,21 3,05 3,30 0,9 % Osaamisen johtamisindeksi 3,19 3,2 3,04 3,19 0,3 % Sairauspoissaolot työpäivää/htv 11,2 10,2 10,6 <10 9,8 % 1-3 sairauspv tapausten %-osuus kaikista sairaustapauksista 74,7 % 78,0 % 73,0 % 74,0 % -3,3 %-yks. Johtajuusindeksi 3,21 3,2 3,06 3,20 0,3 % Esimiestyöhön tyytyväisten osuus 47 % 46 % 41 % 47 % 1 %-yks. Koulutuspäivät, pv/htv 3,5 4,5 3,3 4,0-22,2 % Henkilötyövuodet 750,0 733,9 734,6 760,0 2,2 % Työterveyshuollon kilpailutuksen tuloksena entinen toimittaja jatkaa kaikilla paikkakunnilla. Keväällä toteutettiin Sante-terveyskysely koko henkilöstölle. Kyselyn avulla ei kuitenkaan saatu riittävää tietoa ryhmäkohtaisten tarkastusten aloittamiseksi. Syksyn sijaan tarkastukset päästäneen aloittamaan vuoden 2014 alkupuoliskolla. Työaikapankkijärjestelmä otettiin käyttöön vuoden alussa. Vuoden kokeilun jälkeen järjestelmä päätettiin ottaa käyttöön toistaiseksi.

21 20 (37) Sairauspoissaolot kasvoivat edellisvuodesta, joten tavoitteeseen ei päästy. Lyhyiden sairauspoissaolojen prosenttiosuus kuitenkin pieneni. Samoin sairauspoissaolon keskimääräinen kesto lyheni edellisvuoteen verrattuna ja oli 4,2 työpäivää sairaustapausta kohden. Syksyisen VMBaro-kyselyn tulokset osoittavat, että Palkeissa on monessa asiassa edistytty ja työtyytyväisyys on keskimäärin kohonnut. Työtyytyväisyyskyselyn kokonaiskeskiarvo on noussut tasaisesti. Vuonna Palkeiden kokonaistulos oli 3,24. Vastausprosentti kyselyssä oli 83. Kyselyä käytiin läpi uudistetulla purkumallilla. Jatkossa VMBaro-kysely tehdään joka toinen vuosi, jotta kyselyssä esiin nousseiden kehittämistavoitteiden toteuttamiseen ja seuraamiseen jäisi enemmän aikaa. Erityisesti Palkeiden työnantajakuva on parantunut. Myös tyytyväisyys palkkaukseen sekä johdon toimintaan esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä on kohonnut hieman. Oikeudenmukainen kohtelu työtovereiden taholta, osaamisen ja työpanoksen arvostus työyhteisössä, sisäinen yhteistyö ja työilmapiiri työyhteisössä sekä mahdollisuus sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämä ovat kaikki Palkeissa hyvällä tasolla, mutta tyytyväisyys näihin on hieman laskenut viime vuodesta. Taulukko 12: Työhyvinvointia koskevia tunnuslukuja (Lähteet: Tahti- ja Prima-järjestelmät) TYÖHYVINVOINTI Yksikkö Muutos Työtyytyväisyysindeksi ind 3,24 3,21 3,05 0,9 % naiset ind 3,23 3,21 3,05 0,6 % miehet ind 3,28 3,23 3,09 1,5 % Lähtövaihtuvuus % 5,33 4,40 7,9 0,9 %-yks. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä % 0,4 0,27 0,14 0,1 %-yks. Sairauspoissaolot pv/htv 11,2 10,2 10,6 9,8 % Työterveyshuolto (vähennetty saadut palautukset) /htv 714,50 463, ,3 % Työkunnon ja - tyytyväisyyden edistäminen /htv 339,60 389, ,7 % Kyselyssä oli mukana myös niin sanottuja inhimillisen pääoman (IPO) mittareita. Tulostavoiteasiakirjaan asetetut tavoitteet saavutettiin tänä vuonna kahdella osa-alueella: esimiesten ja johdon antamat mahdollisuudet uudistua työssä sekä työn innostavuus ja työn ilo. Edellisvuoteen verrattuna nousua oli myös kahdella muulla osa-alueella.

22 21 (37) Taulukko 13: Inhimillisen pääoman mittarit Tavoite Muutos IPO-MITTARIT Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 2,92 2,79 2,67 3,0 4,7 % Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,15 3,09 2,87 3,2 1,9 % Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä 2,80 2,81 2,45 3,0-0,4 % Esimiesten ja johdon antamat mahdollisuudet uudistua työssä 3,05 2,92-3,0 4,5 % Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 2,86 2,94 2,44 3,0-2,7 % Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo 3,22 3,18 3,13 3,2 1,3 % Toiminta jakautui vuoden lopussa paikkakunnittain seuraavan kaavion mukaisesti. Porin henkilöstömäärä kasvoi, muilla paikkakunnilla henkilöstöä oli edellisvuoden loppua vähemmän. Suurimmat suhteelliset muutokset tapahtuivat Turussa (-10 henkilöä) ja Kuopiossa (-4 henkilöä). Tähän vaikutti vuonna 2015 edessä oleva toimipisteiden lakkauttaminen. Kaavio 6: Henkilöstö paikkakunnittain Turku; 34 Kuopio; 20 Helsinki; 1 Pori; 66 Mikkeli; 90 Joensuu; 215 Hämeenlinna; 329 Turussa ja Kuopiossa työskentelevää henkilöstöä on pyritty tukemaan monin tavoin. Jokaisen halukkaan kanssa on käyty henkilökohtaiset muutoskeskustelut ja pyritty löytämään muutospolkuja. Ulkopuolista asiantuntemusta on hyödynnetty ja järjestetty tutustumiskäyntejä muille paikkakunnille. Tulevien tehtävämuutosten kohteena oli vuonna muutakin henkilöstöä esimerkiksi ICT-yksikön muodostamisen ja Valtori-hankkeen takia. Palkeiden työssä oleva (palkkaa saava) henkilöstö oli vuoden lopussa 755. Naisten osuus

23 22 (37) henkilöstöstä oli pienentynyt edellisvuoteen verrattuna yhdellä prosenttiyksiköllä ollen 90 prosenttia. Pitkällä virkavapaalla, kuten vanhempain- ja hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai toisessa valtion virkasuhteessa, oli 61 henkilöä. Osa-aikaisena työskenteli vuoden lopussa 33 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa virassa oli 83 prosenttia, 630 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Varsinaisia määräaikaisia virkamiehiä oli 125. Näistä suurin osa oli sijaisia. Määräaikaisten suureen tarpeeseen vaikuttavat edelleen eri virastojen Kiekun käyttöönottoon liittyvät työt Palkeissa. Palkallisessa harjoittelussa oli koko vuoden aikana yhteensä 9,1 henkilötyövuotta, jopa neljä henkilötyövuotta edellisvuotta enemmän. Entistä tarmokkaampi yhteistyö ja markkinointi eri oppilaitosten suuntaan on alkanut tuottaa näkyviä tuloksia. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 45,2 vuotta. Palkeiden selkeästi suurin ikäluokka oli edelleen vuotiaat. Kaavio 7: Henkilöstön ikäjakauma miehet naiset Vakinaisia palvelussuhteita päättyi 40 kappaletta, mikä on edellisvuotta enemmän. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5,3 prosenttia. Osa vaihtuvuuden lisäyksestä johtui eläköityneiden määrän lisääntymisestä. Vanhuuseläkkeelle lähtijöitä oli yhdeksän ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kolme henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 62,2 vuotta. Vaihtuvuutta lisäsi myös kahden toimipaikkakunnan tuleva lakkauttaminen. Lisää henkilöstöä koskevia tunnuslukuja on koottu seuraaviin taulukoihin.

24 23 (37) Taulukko 14: Henkilöstön osaamista koskevia tunnuslukuja (Lähteet: Tahti- ja Prima-järjestelmät) OSAAMINEN Yksikkö 2012 Henkilöstön arvo* n/a *Koulutustasoindeksiä ja henkilöstön arvoa ei vuodelta ole saatavissa tietojärjestelmän puutteiden vuoksi. Henkilötyövuosien määrä on kasvanut yli kahdella prosentilla, joten myös palkkasumma on kasvanut. Välillisten työvoimakustannusten nousu on ollut selvästi pienempi kuin tehdyn työajan palkkojen nousu. Henkilötyövuoden hinnan nousu on ollut maltillinen. Taulukko 15: Henkilöstöä koskevia tunnuslukuja (Lähteet: Tahti- ja Prima-järjestelmät) 2011 Koulutustasoindeksi* ind n/a 4,9 5,0 naiset ind n/a 4,9 5,0 miehet ind n/a 5,4 5,3 Muutos Koulutuspäivät pv/htv 3,5 4,5 3,3-22,2 % Koulutuskustannukset /htv ,8 % HENKILÖSTÖMÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT Yksikkö Muutos Henkilöstömäärä lkm ,6 % naiset lkm ,6 % miehet lkm ,5 % Vakinaiset lkm ,8 % naiset lkm ,0 % miehet lkm ,8 % Määräaikaiset lkm ,6 % naiset lkm ,2 % miehet lkm ,7 % Henkilötyövuodet htv 750,0 733,9 734,6 2,2 % Keski-ikä vuotta 45,2 44,8 44,8 0,9 % naiset vuotta 46 45,6 45,6 0,9 % miehet vuotta 37,4 36,2 36,3 3,3 % Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 80,6 79,9 80,1 0,7 %-yks. Palkkasumma ,6 % Tehdyn työajan palkat ,2 % Välilliset työvoimakustannukset ,4 % Kokonaistyövoimakustannukset ,0 % Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 57,1 60,4 61,0-3,3 %-yks. Henkilötyövuoden hinta (sis. välilliset ja välittömät) ,5 %

25 24 (37) 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Palkeet on nettobudjetoitu virasto. Palvelutoiminnan tuottojen osuus rahoituksesta oli 91,9 prosenttia. Edellisestä vuodesta palvelutoiminnan tuottojen osuus laski 3,1 prosenttiyksikköä. Kehittämiseen myönnetyn määrärahan osuus oli 3,8 prosenttia, joka on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kieku palkkalaskelman hintakompensaation vuoksi henkilöstömenoja maksettiin määrärahasta. Palkeiden rahoituksesta 4,2 prosenttia muodostui momentista Euroopan Unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin. Edellisestä vuodesta osuus kasvoi 0,4 prosenttia Talousarvion toteutuminen Palkeille myönnettiin talousarviossa toimintamenomomentille nettomäärärahaa 2 miljoonaa euroa, joka siirtyi kokonaisuudessaan seuraavalle vuodelle. Palkeiden talousarviossa asetettu menokehys alitettiin. Toimintamenojen arvioitiin olevan 53,66 miljoonaa euroa toteuman jäädessä 52,2 miljoonaan euroon. Henkilöstömenoja kertyi toimintamenomomentille vähemmän kuin oli suunniteltu, koska palkkamenoja maksettiin kehittämismäärärahasta Kiekupalkkalaskelman hinnan kompensoimiseksi. Menojen alittuessa myös tulot jäivät 52,5 miljoonaan euroon, arvion ollessa 53,6 miljoonaa. Henkilöstömenoja kertyi vähemmän kuin oli suunniteltu. Toimintamenomomentin tulot ylittivät menot 0,3 miljoonalla eurolla, koska palvelukeskuksella ei ollut toimintavuonna palvelumaksuissa perittävien poistojen ja korkojen suuruisia investointeja. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotosta ja hankkeen aikataulun aikaistamisesta aiheutuviin menoihin myönnettiin talousarviossa 0,8 miljoonaa euroa momentille Aiemmilta vuosilta määrärahaa siirtyi 1,5 miljoonaa euroa. Määrärahaa käytettiin toimintavuonna yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Toimintavuoden suunnitelma oli 1 miljoonaa, mutta menokehys ylittyi, koska palkkoja maksettiin kehittämisrahasta suunniteltua enemmän. Seuraavalle vuodelle määrärahaa siirtyi euroa. Momentin Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin määrärahaa käytettiin 2,4 miljoonaa euroa. Toimintavuonna määrärahaa oli käytettävissä yhteensä 5,2 miljoonaa euroa josta edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli 2,4 miljoonaa. Seuraavalle toimintavuodelle määrärahaa siirtyy käytettäväksi 2,8 miljoonaa euroa.

26 25 (37) Tuotto- ja kululaskelma Tuotot 52,5 miljoonaa euroa ovat pääosin asiakasvirastoilta perittyjä palvelumaksuja. Tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta noin miljoonalla eurolla pääasiassa erillislaskutuksen lisääntymisen ansiosta. Ostot tilikauden aikana vähenivät 3,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut nousivat edellisestä vuodesta 4,5 prosenttia eli 1,4 miljoonaa euroa. Lomapalkkavelan muutosta kirjattiin euroa, joka on euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimitilavuokriin käytettiin lähes 2,9 miljoonaa euroa, joka on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessaan vuokrat laskivat edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Palveluiden ostoihin käytettiin 16,5 miljoonaa euroa, joka on 0,9 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tietohallinnon palveluiden ostot vähenivät lähes miljoona euroa, koska tietohallintokuluja kirjattiin edellisvuodesta poiketen sisäisiin kuluihin toimittajan vaihduttua. Kiekun asiantuntijapalvelumenot nousivat euroa. Asiakkaiden tietojärjestelmiin liittyviin palveluiden ostoihin käytettiin noin 12,3 miljoonaa euroa, joka on 1,7 miljoona euroa eli 16,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kieku-tietojärjestelmäkustannukset nousivat käyttöönottojen johdosta 1,3 miljoonaa euroa ja erillislaskutettavat tietojärjestelmäkustannukset nousivat 0,4 miljoonaa. Muihin kuluihin kirjatut matkustusmenot ovat euroa, joka on 4,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ohjelmistojen käyttöoikeus- ja lisenssimaksuihin kirjattiin euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Osittain ero johtuu vuonna 2011 tapahtuneesta euron menon virheellisestä kohdentamisesta ja tilinpäätösvuotta edeltävän vuoden tiliöintikäytännöistä. Nämä erät huomioiden muut kulut nousivat edellisvuodesta 4,9 prosenttia. Toimintavuoden aikana tehtiin käyttöomaisuuskohteiden poistoja loppuun ja suunnitelman mukaiset poistot laskivat edellisvuodesta 24,4 prosenttia. Sisäisiin kuluihin sisältyy 2,4 miljoonaa euroa muille virastoille maksettuja matkakorvauksia osallistumisesta Euroopan Unionin kokouksiin, joka on noin 0,4 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tietohallintopalveluihin ja Palkeiden intra- ja ekstranetin toteuttamiseen käytettiin euroa ja työkierroista aiheutuneita menoja euroa. Edellisenä vuonna sisäiset kulut sisälsivät asiakkaiden tietojärjestelmämenoja euroa, tietohallintomenoja euroa ja työkierrosta aiheutuneita menoja noin euroa. Tilinpäätösvuonna Palkeet maksoi asiakkailleen aiheuttamiaan viivästysseuraamuksia ja muita korvauksia yhteensä noin euroa. Toimintavuonna näistä on kirjattu rahoitusmenoihin noin euroa ja satunnaisiin kuluihin noin euroa. Satunnaiset tuotot sisältää Senaatilta laskutetut vuokranalennukset korjauksessa olevista tiloista.

27 26 (37) Tase Taseen loppusumma nousi n. 14,6 miljoonaan euroon eli 386 prosenttia. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo aleni 25,7 prosenttia. Poistoja tehtiin noin euroa. Myyntisaamisten nousu 12,8 miljoonaan eurooon johtuu laskutuksen viivästymisestä. Muut lyhytaikaiset saamiset sisältävät myyntisaatavat rahastoilta. Vastattavaa Lyhytaikainen vieras pääoma väheni edellisvuodesta 6,3 prosenttia. Ostovelkojen osuus väheni 26 prosenttia eli euroa. Siirtovelat sisältää 5,7 miljoonaa lomapalkkavelkaa ja 0,8 miljoonaa euroa virastoille maksettuja matkakorvauksia osallistumisesta Euroopan Unionin kokouksiin, muiden siirtovelkojen osuus on noin 0,3 miljoonaa euroa.

28 27 (37) 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arviointi vuodelta toteutettiin johtoryhmän jäsenille ja tulosyksiköiden päälliköille suunnatulla webropol-kyselyllä. Kysymykset olivat valtiovarain controller-toiminnon laatiman laajan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikon mukaiset. Organisaatio, tavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu ja seuranta sekä tuloksellisuuden laskentatoimi ja muu seurantajärjestelmä arvioitiin hyvin toimiviksi. Riskeihin vastaaminen ja valvontatoimenpiteiden seuranta saivat kritiikkiä. Tietojärjestelmien ei myöskään koettu olevan riittävällä tasolla tehtävien tuloksekkaaseen hoitamiseen. Riskien arviointiin järjestelmä on olemassa, mutta konkreettinen toiminta riskien tunnistamiseksi hallintamenettelyjen avulla ei ole vielä kovin suunnitelmallista. Varautumis- ja jatkuvuussuunnitelmat ovat vielä puutteelliset. Ne tulee tehdä ajantasaiseksi. Palkeilla ei ole erityistä sisäistä tarkastajaa. Ostopalveluna arvioitiin Palkeiden prosessikuvausten taso, tunnistettujen riskien ja kontrollien tarkoituksenmukaisuus, järjestelmäkontrollien ja manuaalisten kontrollien kokonaisvaltainen riittävyys ja tehokkuus sekä vastuiden ja roolien selkeys prosessien eri vaiheissa kontrollien toteuttamisesta. Tarkastuksen havaintojen perusteella muokattiin maksuliikkeen prosessikuvauksia ja työ jatkuu muiden prosessien osalta vuonna Valvontatoimenpiteiden seurannan toimeenpanoon keskitytään vuonna Sisäisen valvonnan koulutusta annettiin päälliköille ja esimiehille. Tietoturvallisuuden osa-alueella laadittiin tietojärjestelmäkohtaiset riskikartoitukset sekä kriittisyysluokittelut. Palkeiden tietoturvavastaaville järjestettiin tietoturvariskien hallinnan koulutusta ja yleisen toipumissuunnitelman toimivuutta testattiin. Palkeiden uutta henkilöstöä perehdytettiin tietoturva-asioihin web-tietoturvakurssin avulla. Valtiontalouden tarkastusvirasto on myös tarkastanut Palkeiden toimintaa sekä viraston hallinnon että palvelutuotannon osalta. Arvioinnin perusteella voidaan todeta sisäisen valvonnan olevan tyydyttävällä tasolla. 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET Palkeet osallistui Valtiokonttorin toimesta tehtyihin kahteen erilliseen Kieku-hanketta koskevaan ulkopuoliseen selvitykseen vuonna. KPMG Oy teki ulkopuolisen arvioinnin Kiekuhankkeesta, sen tähänastisista tuloksista ja valmiuksista siirtyä 2-vaiheeseen. Deloitte Oy selvitti omassa raportissaan Palkeiden henkilöstöpalveluiden tuottavuuskehitykseen ja tuottavuuden tasoon vaikuttaneita tekijöitä. Toimeksiannon ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli tarkastella kvantitatiivisesti tuottavuuden kehittymistä Palkeissa ja Kiekun käyttöönottaneissa virastoissa. Lisäksi tutkittiin, mitkä tekijät ovat tuottavuuden oletettavasti tavoitteita heikomman kehityksen taustalla. Molemmista selvityksistä syntyi ehdotukset jatkokehittämistoimenpiteiksi. Nämä toisiaan tukevat kehittämisehdotukset on käyty läpi Kieku-hankkeessa ja niiden toimeenpano on osa Kieku-

29 28 (37) hankkeen kehityssalkun toimeenpanoa, jossa Palkeilla on keskeinen rooli. 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Tietoon ei ole tullut Palkeiden talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä.

30 29 (37) 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 13, ,50 0, Arvonlisävero 13, ,50 0, Sekalaiset tulot , ,06 0, Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot , ,06 0, Siirrettyjen määrärahojen peruutukset ,69 0 0,00 0, Tuloarviotilit yhteensä , ,56 0, Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2012 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl.peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala , , , , , , , , , Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) , , ,61 0, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) , , , , ,64 0, , , , Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) , , , ,00 0, , , , , Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) , , , ,00 0, , , , , Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 7 711, ,70 0, ,70 0,00 0, , ,70 0, Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) 7 711, ,70 0, ,70 0,00 0, , ,70 0, Palkkatuettu työ, valtionhallinto 0, ,70 0, ,70 0,00 0, , ,70 0, Palkkaukset 0, ,70 0, ,70 0,00 0, , ,70 0, Työllistäminen valtionhallintoon 7 711,69 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Palkkaukset 7 711,69 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,84

31 30 (37) 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,33 Muut toiminnan tuotot , , , ,62 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,59 Henkilöstökulut , ,17 Vuokrat , ,97 Palvelujen ostot , ,08 Muut kulut , ,64 Poistot , ,00 Sisäiset kulut , , , ,53 JÄÄMÄ I , ,91 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 0,00 181,76 Rahoituskulut , , , ,86 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,22 Satunnaiset kulut , , , ,74 JÄÄMÄ II , ,51 JÄÄMÄ III , ,51 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 1 855, ,13 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,11 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,62

32 31 (37) 4 TASE V A S T A A V A A KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 4 832, ,39 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,08 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet , ,19 Kalusteet , , , ,22 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,30 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,98 Siirtosaamiset , ,09 Muut lyhytaikaiset saamiset , , , ,61 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,91 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,77 Pääoman siirrot , ,99 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,40 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat , ,88 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,30 Edelleen tilitettävät erät , ,62 Siirtovelat , ,42 Muut lyhytaikaiset velat 0, , , ,31 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,31 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,91

33 32 (37) 5 LIITETIEDOT Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Tilinpäätös on laadittu talousarviolakia ja asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Liikekirjanpidon maksuperusteinen kirjaus on tilinpäätöksessä oikaistu suoriteperusteiseksi. Tilinpäätösvuodelle on kirjattu vuoden 2012 menoja aikaisesta ostoreskontran sulkemisesta johtuen noin euroa, josta tietohallinnon kuluja on noin euroa, asiakkaiden tietojärjestelmäkuluja noin euroa ja konsultti- ja koulutuskuluja noin euroa. Palvelusopimusten tasauslaskutus tehtiin tammikuussa ja kirjattiin Palkeissa suoriteperusteisesti vuodelle. Tilinpäätösvuodelle kuuluvia menoja on aikaisempia vuosia varhaisemman ostoreskontran sulkemisen takia kirjattu vuodelle 2014 yhteensä noin euroa, josta asiakkaiden tietojärjestelmäkuluja on euroa, muita palveluiden ostoja euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoja euroa.

34 33 (37) Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot , , ,44 Valtiovarainministeriön hallinnonalan Bruttotulot 8 794, , ,83 arvonlisäveromenot Nettomenot , , ,61 0,00 (arviomääräraha) Bruttomenot , , , ,36 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon Bruttotulot , , , ,00 palvelukeskuksen toimintamenot Nettomenot , , , , ,64 0, , , ,00

35 34 (37) Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Palkeilla ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Palkeilla ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. Liite 5 Henkilöstökulujen erittely 2012 Henkilöstökulut , ,85 Palkat ja palkkiot , ,10 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,75 Henkilösivukulut , ,32 Eläkekulut , ,11 Muut henkilösivukulut , ,21 Yhteensä , ,17 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,50 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet , ,00 Johto , ,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % 112 Aineettomat oikeudet Ostetut atk-ohjelmat Tasapoisto 5 20, Ostetut atk-ohjelmistot Tasapoisto 15 6,7-114 Muut pitkävaikutteiset menot Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat Tasapoisto 5 20, Koneet ja laitteet Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Tasapoisto 3 33, Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet Tasapoisto 5 20, Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Tasapoisto 5 20, Muut koneet ja laitteet Tasapoisto 5 20,0-127 Kalusteet Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet Käyttöomaisuushankinnat ennen 1.1. Tasapoisto 10 10,0 - Käyttöomaisuushankinnat 1.1. alkaen Tasapoisto 5 20,0 -

36 35 (37) Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutt. menot Yhteensä Hankintameno , , ,60 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , ,60 Kertyneet poistot , , ,52 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 6 403, , ,22 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,74 Kirjanpitoarvo , , ,86 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet Kalusteet Yhteensä Hankintameno , , ,39 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , ,39 Kertyneet poistot , , ,17 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,35 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,52 Kirjanpitoarvo , , ,87 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista 0,00 181,76-181,76 Rahoitustuotot yhteensä 0,00 181,76-181,76 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista , , ,84 Rahoituskulut yhteensä , , ,84 Netto , , ,08

37 36 (37) Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Palkeilla ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Palkeilla ei ole arvopapereita tai oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Palkeilla ei ole taseen rahoituseriä tai velkoja. Liite 12 Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut Palkeilla ei ole tilinpäätösvuoden päättyessä voimassa olleita myönnettyjä valtiontakauksia ja valtion takuita. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot Määrärahatarve 2014 Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Palkeilla ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Palkeilla ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. Liite 15 Velan muutokset Palkeilla ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Palkeilla ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja.

38