Rakenneuudistus toinen aste Mikkeli

Transkriptio

1 Rakenneuudistus toinen aste Mikkeli Mika Tammilehto Johtaja

2 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Lukiokoulutuksen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkon uudistaminen. HE lausunnolla saakka. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva HE-luonnos lausunnolla saakka. Hallituksen esitykset tulisi antaa viimeistään

3 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje sekä koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Toisen asteen koulutus -260 miljoonaa euroa vuodesta 2017 Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien ja uusi rahoitusjärjestelmä voimaan

4 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus)

5 LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien lukumäärä Alle 18 - vuotiaana aloittaneet Yli 18- vuotiaana aloittaneet Opiskelijat yhteensä 1 Yksityinen Valtio Kunta Kuntayhtymä Yliopistot Yhteensä

6 Lukioiden määrä opiskelijamäärillä mitatun oppilaitoksen koon mukaan vuonna 2012 (Tilastokeskus) Oppilaitoksen koko 2012 Oppilaitokset yhteensä 422 Oppilaitokset, 1-19 opiskelijaa 4 Oppilaitokset, opiskelijaa 14 Oppilaitokset, opiskelijaa 76 Oppilaitokset, opiskelijaa 142 Oppilaitokset, opiskelijaa 72 Oppilaitokset, opiskelijaa 57 Oppilaitokset, opiskelijaa 16 Yhdistetyt perus- ja lukioasteen koulut 41

7 Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (rakenneohjelma) Turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä, Turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, Ylläpitäjäneutraalisuus, Lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen säädetyssä tavoiteajassa, Parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä mahdollistaa joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä toiselle, Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä lukiokoulutuksessa vuonna

8 Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Kokonaisopiskelijamäärä Koulutuksen järjestäjien lukumäärä Opiskelijamäärä Osuus koulutuksen järjestäjistä Osuus opiskelijoista yli ,40 % 31,00 % ,10 % 12,20 % ,80 % 10,90 % ,20 % 19,70 % ,00 % 12,30 % ,80 % 7,20 % alle ,70 % 6,70 % Yhteensä ,00 % 100,00 % 8

9 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Itä- Suomessa ITÄ-SUOMI (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) Omistaja-tyyppi Ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa lukien (tilanne 3/2014) alle yli 5000 Yht. Kunta Kuntayhtymä Yksityinen Valtio YHTEENSÄ

10 Ammatillisen peruskoulutuksen kysyntä vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan koon muutokset Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden määrän muutokset ikäluokka uudet muutos vuoteen 2009 muutos vuoteen 2009 opiskelijat Suuralue ja maakunta Koko maa yhteensä Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala

11 Ehdotus uudeksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä muodostaisi kokonaisuuden, joka sisältäisi seuraavat järjestämismuodot: oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus. 11

12 Uuden rahoitusjärjestelmän keskeisiä piirteitä koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: perusrahoitus suorituksiin perustuva rahoitus vaikuttavuusrahoitus Koulutuksen järjestäjän kokonaisrahoitus määräytyisi eri rahoitusosioista saatujen rahoitusosuuksien summana. Kunkin rahoitusosion rahoitus jaettaisiin sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa että lisäkoulutuksessa koulutuksen järjestäjille toteutuneiden suoritteiden mukaisesti kaikkien suoritteiden kokonaismäärään suhteutettuna. alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen erityisoppilaitosten rahoitus muodostuu erillisenä kokonaisuutena 12