Koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen tilannekuva

Transkriptio

1 Koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen tilannekuva Porvoo Tarja Koskimäki ylitarkastaja ammatillisen koulutuksen vastuualue

2 Ammatillisen peruskoulutuksen menosäästöt

3 Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahat ero 2014 ero 2015 ero 2017 ero vteem 2012 vteen 2013 esitys, vteen 2014 kehys, vteen 2015 Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Ammatillliset erik.oppilaitokset Yhteensä

4 Kehyspäätös : Keskeiset sopeutustoimet Toisen asteen järjestäjäverkko ja rahoitus uudistetaan lukien - toisen asteen järjestämisluvat uudistetaan - valtion rahoitus muutetaan talousarvioon perustuvaksi - rahoituksen määräytymisperusteeksi suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrä - lukiokoulutuksen erityisen tehtävän toteuttamiseen suunnattu valtion lisärahoitus puolitetaan 2015 lukien - lukion ja ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijasta myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään 3 vuoteen - ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattoman koulutuksen valtion rahoitus lopetetaan - työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus lakkautetaan - ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus vähenee Vapaan sivistystyön rahoitus- ja rakenneuudistus - vapaan sivistystyön valtion rahoitus vähenee 10 milj. eurolla vdesta 2015 lukien ja 18,5 milj. eurolla vuoden 2017 tasolla

5 Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta koskevat valmistelut Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon uudistaminen. HE-luonnoksen lausuntokierros päättyi Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, HE-luonnoksen lausuntokierros päättyi Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän (TUTKE) uudistamista koskeva HE vahvistettu ja lainsäädäntö voimaan Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen, HE-luonnoksen lausuntokierros päättyi Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistuksen tavoitteena luoda laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän elinvoimaiset ja vahvat vapaan sivistystyön ylläpitäjät, HE-luonnoksen lausuntokierros päättyi , työryhmän määräaika Lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskeva uudistus, tuntijakoasetus hyväksytty Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearviointi keväällä 2015

6 Toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje sekä koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne samoin nykyisen mallin mukaisesti Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien, vapaan sivistystyön osalta tutkitaan taloudelliset edellytykset Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa

7 Yleiset periaatteet /2 Turvataan opiskelijoiden jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus Säätely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan niin että ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi Ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla Verkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä ja ylläpitäjistä, jotka palvelevat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta, selkeä työnjako alueella Huomioon mm. väestö-ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulutukseen hakeutuminen ja alueen koulutustarjonta, huomioon myös valtakunnallinen koulutustarve Turvataan koulutustarjonta myös ruotsiksi Opetuskieli on joko suomi tai ruotsi

8 Yleiset periaatteet /2 Arvioidaan ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vst:n kokonaisuutta, huomioidaan myös mahdollinen perusopetus ja taiteen perusopetus Saavutettavuus toteutetaan siten, että nuorilla tasapuoliset mahdollisuudet hakeutua joko lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen, edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta Järjestäjällä/ylläpitäjällä oltava taloudelliset edellytykset toteuttaa koulutus laadukkaasti ja tuloksellisesti, vakavaraisuus Järjestäjällä oltava koulutustehtävän edellyttämä vahva osaaminen, henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja välineet ja yhteistyösuhteet Keskeiset periaatteet ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus Päätös perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan

9 Kriteerit: ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve alat, laajuus, kieli paikkakunnat Pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset omistajatahot, hallinto, sisäinen valvonta, riskien hallinta, tilinpäätösasiakirjat, selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta toimintaa aloitettaessa ja seuraavina viitenä vuotena laatutekijät osaaminen, oppimisympäristöt toimivat työelämäsuhteet yhteistyö alueen korkeakoulujen kanssa ja muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa Koko toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan menettelyt miten varmistetaan koulutuksen korkea laatu miten varmistetaan opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu

10 Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa: Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä ja henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen määrä, näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laatu Toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen Toteutunut tv-koulutus MAPA osaamispalveluiden ja työelämän kehittämistoimien määrä Kokemus lyhytkestoisen ammatillisia valmiuksia edistävän koulutuksen järjestämisestä ml sertifikaattikoulutukset Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa kokemus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrä otetaan huomioon nuorten mahdollisuudet opiskella oppisopimuskoulutuksessa ja joustavat opintopolut oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä

11 Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko 1/3 Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus - Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala) - Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa koulutusta joustavasti koulutustarpeen mukaisesti. - Erityisin perustein voidaan koulutustehtävä antaa hakijalle, jolla ammatillisen koulutuksen lisäksi riittävästi muuta koulutustoimintaa (esim. vst). Järjestäjän tulee profiloitua ja erikoistua strategiansa mukaisesti esim. kohderyhmän tai toimialan perusteella.

12 Lukiokoulutus Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko 2/3 Tavoitteena on elinvoimainen ja monipuolinen lukiokoulutuksen järjestäjäverkko. Se muodostuu erilaisista koulutuksen järjestäjistä, jotka voivat palvella myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa tai muuta koulutustarvetta. Järjestäjäverkon muodostamisessa ja järjestämislupaa myönnettäessä otetaan huomioon myös alueen aineenopetukseen, aikuisten lukio- ja perusopetukseen, jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet. Vapaa sivistystyö Tavoitteena on elinvoimainen ja vahva ylläpitäjäverkko. Lupia arvioitaessa (taloudelliset edellytykset) otetaan huomioon ylläpitäjän koko toiminta, mukaan lukien tutkintoon johtava koulutus. Lisäksi huomioidaan arvo- tai aatetausta ja muu koulutustehtävän tuoma erityisyys sekä syrjäytymistä ehkäisevät työ.

13 Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko 3/3 Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa: Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä ja henkilökohtaistamisessa - Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen määrä, näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laatu. - Toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen. - Toteutunut tv-koulutus - MAPA osaamispalveluiden ja työelämän kehittämistoimien määrä. - Kokemus lyhytkestoisen ammatillisia valmiuksia edistävän koulutuksen järjestämisestä ml. sertifikaattikoulutukset. - Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa. - Kokemus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrä - Otetaan huomioon nuorten mahdollisuudet opiskella oppisopimuskoulutuksessa ja joustavat opintopolut oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä

14 Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistaminen Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi Käyttöön rahoitusindeksi Rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat eri koulutusmuodoissa Rahoitus perustuu pääsääntöisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna toteutuneisiin suoritteisiin tai edeltävinä kolmena vuonna toteutuneiden suoritteiden keskiarvoon (esim. vuoden 2021 rahoitus vuosien 2017, 2018, 2019)

15 Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistaminen Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen voidaan myöntää perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajalta, tutkinnon suorittaneista 2 vuoden ajalta. Lisätään säädökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa 2021 ja muissa koulutusmuodoissa 2020

16 Ammatillisen oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen rahoituksen uudistaminen Perusrahoitus 49% opiskelijavuodet (järjestämisluvan opiskelijamäärään asti) koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin erityisopetuksen painokerroin Suoritusrahoitus 45% tutkinnot, tutkinnon osat, valmistavan koulutuksen osat koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin tutkinnon osien laajuuden painokerroin (osaamispisteet) erityisopetuksen painokerroin koulutustasokerroin (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat) Vaikuttavuusrahoitus 6% tuloksellisuusindeksi valtakunnallinen opiskelijahyvinvointi-kysely työssäoppimispalaute opintojen keskeyttämisen vähentäminen (läpäisyn vuosittainen kasvu)

17 Perusrahoitus 35% Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen rahoituksen uudistaminen opiskelijavuodet (tehollinen opiskeluaika kuten nykyisin) koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin koulutustasokerroin (vailla toisen asteen tutkintoa olevat) erityisopetuksen painokerroin Suoritusrahoitus 61% tutkinnot, tutkinnon osat koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin tutkinnonosakerroin (tutkinnon osan laajuus) koulutustasokerroin (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat) erityisopetuksen painokerroin Vaikuttavuusrahoitus 4% opiskelijahyvinvointi-kysely palaute koulutuksen työelämävastaavuudesta tutkinnon suorittaneet aloittaneista

18 Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen uudistaminen Perusrahoitus 49% (perustutkinnot) tai 35% (lisäkoulutus) opiskelijavuodet (tehollinen oppisopimusaika) koulutustasokerroin lisäkoulutuksessa erityisopetuksen painokerroin Suoritusrahoitus 47% (perustutkinnot) tai 61% (lisäkoulutus) tutkinnot, tutkinnon osat tutkinnonosakerroin (tutkinnon osan laajuus) koulutustasokerroin (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat) erityisopetuksen painokerroin Vaikuttavuusrahoitus 4% opiskelijahyvinvointi-kysely opiskelijan työelämäpalaute tutkinnon suorittaneet aloittaneista

19 Lukion ja toisen asteen perus- ja lisäkoulutuksen rakenne ja rahoitus -prosessi 08-09/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit 10/2014 HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen uudistaminen) 09-11/2014 Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet 10-11/2014 HE:t annetaan Lakimuutokset vahvistettu 01/2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta 08/2015 Järjestämislupahakemukset 01-03/2016 Päätökset järjestämisluvista 01/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan Lisätietoja: n_rakenneuudistus/index.html

20 Aluetilaisuus Hämeenlinnassa Kutsuseminaari Etelä-Suomen toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjätahoille ja sidosryhmille Hämeenlinnan aluetilaisuutta voi seurata valtakunnallisesti koko maassa suorana webcasting-lähetyksenä tai tallenteena jälkikäteen em. lähetyksen linkki löytyy OKM:n sivuilta osoitteesta: alueseminaari?lang=fi