Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma

Transkriptio

1 Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen verkon ja lukiokoulutuksen verkon tiivistäminen, Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne samoin nykyisen mallin mukaisesti Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen ja vstuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa 1

2 Alustavia linjauksia 13.6 Kumotaan nykyiset luvat, määritellään järjestämislupia koskevat myöntämisedellytykset, lainsäädännön muutokset ammatillista, aikuiskoulutusta ja lukiota koskeviin lakeihin Yleiset: vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka palvelevat laajan väestöpohjan tai alueen koulutustarvetta taloudelliset edellytykset (myös yllättävissä muutostilanteissa) ammatilliset edellytykset ylläpitäjäneutraalisuus vapaa hakeutumisoikeus kuntalain yhtiöittämistä koskevat säädökset KOKONAISHARKINTA Ammatillisen koulutuksen verkon muodostavat 1) monialaiset ja 2) vahvat erikoistuneet (esim. aikuiskoulutus tai toimiala)

3 Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Alueellinen ja valtakunnallinen koulutustarve Taloudelliset edellytykset toimintaa, myös pidemmällä aikavälillä Osaaminen ja oppimisympäristöt, toimivat ja laajat työelämäsuhteet Kattava toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan menettelyt Aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla vahva omaehtoinen koulutus ja riittävästi muiden tahojen rahoittama koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa Järjestämislupa erityisin perustein hakijalle, jolla riittävästi muuta koulutustoimintaa (esim. vst)

4 Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa: näyttötutkintojen määrä ja henkilökohtaistaminen, työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen (tv-koulutus, maksullinen palvelutoiminta, lyhyet esim. sertifikaattikoulutukset, kokemus oppisopimuskoulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksen määrä, oppisopimuskoulutuksen toimintamalleja koskeva selvityshanke käynnissä

5 Aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä on yhteensä yli 140 ja oppisopimuksen järjestäjiä noin 70 Ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimus) järjestäjistä 109 on yksityisiä, 11 kuntia, 38 kuntayhtymiä Yli 60 prosenttia ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitosmuotoinen) on pieniä, alle sadan opiskelijatyövuoden järjestäjiä Aikuiskoulutus ja näyttötutkinto-osaamista muodostuu järjestäjille paitsi valtionosuuskoulutuksen myötä, myös työelämäyhteistyöstä ja työvoimakoulutuksen järjestämisestä Selvä enemmistö koulutuksen järjestäjistä saa tuloja aikuiskoulutuksesta verrattain vähän (alle 5M ) 20 järjestäjää saa tuloja vähintään 10 M Aikuiskoulutuksen osuus järjestäjien tulovirrasta vaihtelee voimakkaasti 60 järjestäjää selvästi profiloitunut aikuiskoulutukseen, vähintään 50 prosenttia tuloista aikuiskoulutuksesta

6 Kehysriihi (RAPO), kehyspäätös 3.4 Rahoituksen määräytymisestä tod. kustannuspohjan perusteella luovutaan, kustannustason nousu indeksillä, HE sy 2014, voimaan Uusia rahoitusperusteita sovelletaan Ammatillinen koulutus valtion rahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla Aikuiskoulutus tutkintoon tai tutk. osaan johtamattoman koulutuksen rahoitus loppuu 2017 tyke-tehtävän rahoitus loppuu erikoisoppilaitosten rahoitus nykymuodossaan loppuu 2017, Suomen Ilmailuopiston ja tutkintoon tai sen osaan johtavan koulutuksen rahoitus siirretään lisäkoulutuksen momentille.

7 Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen taso Ammatillisen aikuiskoulutuksen (OKM:n pääluokka) rahoitus vähenee vuodesta 2014 vuoteen 2017 yhteensä 58,1 M eli 21%. vuoden 2012 tasosta vähennys on 34% Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus vähenee 31% Oppisopimuskoulutuksen rahoitus vähenee 12%. Vähennyksen jyrkkyyttä lieventävät nuorten oppisopimuskoulutukseen kohdennetut lisäresurssit Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus vähenee 50% Tyke tehtävän rahoituksesta luovutaan Tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksesta luovutaan Toisen asteen rakenteellinen uudistaminen Opintoaikojen lyhentäminen

8 Ammatillisen aikuiskoulutuksen uusi rahoitusjärjestelmä Taustalla työryhmätyö Siirrytään tulosperusteiseen järjestelmään tutkinnon osat ja tutkinnot tuottaisivat suurimman osan rahoituksesta opiskelijavuodet myöhemmin opiskelija- ja työelämäpalaute Rahoitus perustuu talousarvion määrärahaan, ei yksikköhintaa Indeksi Vaikutuksia myös mm. tutkintotoimikuntien työhön

9 Toisen asteen rakenne ja rahoitus; prosessi 08/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit; 09/2014 HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen uudistaminen) lausunnolle 09-11/2014 Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet 10-11/2014 HEt annetaan Lakimuutokset voimaan 1/2015 OKM:n ohje järj.lupien hakemisesta 08/2015 Järjestämislupahakemukset 1/2016 Päätökset järjestämisluvista 1/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan 9

10 Tutkintorakenteen kehittäminen, keskeiset tavoitteet Koko ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä osaamisperusteinen ja työelämälähtöinen => edistää osaltaan aikaisemmin ja oppimis- ja toimintaympäristöissä hankitun osaamisen tunnustamista osaksi tutkintoa Nykyistä laaja-alaisemmat tutkinnot, joiden sisällä painotuksia (erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa) => parantaa tutkintojärjestelmän selkeyttä ja johdonmukaisuutta Valinnaisuuden ja joustavuuden kasvattaminen yli tutkintorajojen ja koulutuksen järjestämismuotojen => yksilölliset opinto- ja tutkintopolut => yksilöille paremmat mahdollisuudet toimia muuttuvilla työmarkkinoilla

11 Lainsäädännön selkeyttäminen Lain nimeä täsmennetään: laki ammatillisesta peruskoulutuksesta ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Terminologiaa yhtenäistetään ja täsmennetään. tutkintorakennetta koskeva terminologia: osaamisala, tutkintonimike tutkinnon peruste ja tutkinnon osa osaamisperusteisuus huomioon Asetuksen- ja määräyksenantovaltuuksia tarkistetaan. Huomioidaan perustuslain vaatimukset. Opetushallituksella määräyksenantovalta vain teknisluonteisissa asioissa. Aikuiskoulutuslain viittaussäännökset

12 Ammatillisten tutkintojen määritelmät Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on / Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista.

13 Tutkintorakenne Valtioneuvoston asetuksella säädetään koulutusaloista Ministeriön ja Opetushallituksen toimivaltaa muutetaan ja täsmennetään: OKM päättää tutkintojen nimet ja sijoittumisen koulutusaloille sekä lisäksi perustutkintojen osaamisalat OPH päättää ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat ja kaikkien ammatillisten tutkintojen tutkintonimikkeet OPH:n rooli tutkintorakenteen muutosten valmistelussa näkyväksi: tehtävänä valmistella tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä Yksi tutkintorakenneasetus, jossa kaikki tutkintotyypit

14 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaiskehittäminen Työryhmä kehittämään näyttötutkintojärjestelmää, dl Työryhmän tulee laatia ehdotukset järjestelmän kehittämisestä siten, että työelämälähtöisyys entisestään vahvistuu ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomuus turvataan tutkintotoimikuntien aseman ja tehtävien nykyistä tarkemmasta määrittelystä tutkintotoimikuntien ja valmistavan koulutuksen järjestäjien välisestä sopimusmenettelystä tutkintotoimikuntien riittävästä resursoinnista ja toimintatavoista näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen laadun varmistamisesta

15 Muuta Nuorten oppisopimuskoulutusuudistus Nuorten aikuisten osaamisohjelma , aikuisten osaamisperustan vahvistaminen 2014 ja 2015 Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien mahdollisuudet perusopetuksen suorittamiseen, työryhmä dl 9/2014 Korkeakoulujen uudet erikoistumiskoulutukset, HE 9/2014, voimaan Aikuiskoulutuksen hakupalvelut