AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

Transkriptio

1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö

2 - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun kohteita

3 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 2015 (1.000 ) (VTAE 2015) (sis. kuntarah ) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yht menot Yleissivistävä koulutus ( ) Ammatillinen koulutus Aikuiskoulutus Korkeakouluopetus ja tutkimus ( ) (67.556) Opintotuki Taide ja kulttuuri Liikuntatoimi Nuorisotyö Esi- ja perusopetuksen rahoitus Osana peruspalveluiden rahoitusjärjestelmää - Rahoitus yhteensä 4,2 mrd euroa - josta valtionosuus 1,24 mrd euroa

4 Ammatillisen koulutuksen rahoitus järjestämismuodoittain Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,646 mrd Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 170 milj. Oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 90 milj. Oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 70 milj.

5 Ammatillisen koulutuksen säästöt (1000 ) VOS VOS+Kuntarah Ammatillinen peruskoulutus yht Määräaikaisten opiskelijamäärälisäysten päättyminen Opiskelijamäärien sopeuttaminen Yksikköhinnan leikkaaminen Opiskelijamäärien sopeuttaminen Yksikköhinnan leikkaaminen Vuositasolla (1.000 ) Ammatillinen lisäkoulutus yht Toiminnan laajuuden muutos Menosäästö (HO) Toiminnan laajuuden muutos Menosäästö Rakennepoliittinen ohjelma Ammatillinen lisäkoulutus, opso yht Toiminnan laajuuden muutos Toiminnan laajuuden muutos Menosäästö (HO) Kertamenon poistuminen Lisäkoulutuk. oppisop.opisk. enimmäismäärän vähentäm.(ho) Amm.peruskoulutuksen yksikköhinnan muutos (HO) Kertamenon poistuminen Yhteensä Yhteensä kuntaosuus mukaan lukien : : : :

6 AMMATILLINEN KOULUTUS JA AIKUISKOULUTUS - kehys vuosina (1 000 ) Pääluokka 29 TA kehys muutos Työpaikalla tapahtuva oppiminen Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Valtionosuus- ja avustukset ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin Opetustoimen henkilöstökoulutus + muut menot Aikuiskoulutuksen kehittäminen Valtionosuus ja -avustus ammat. lisäkoulutukseen Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutuk. Valtionosuus amm. erik.oppilait. käyttökustann Nuorten aikuisten osaamisohjelma

7 AMMATILLINEN KOULUTUS JA AIKUISKOULUTUS - kehys vuosina (1 000 ) Järjestäjäverkon tiivistämisen perusteella tavoiteltavan säästön kohdentuminen (milj. euroa) Ammatillinen peruskoulutus - 36,4 Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus - 42,2 Oppisopimuskoulutus - 8 Vapaa sivistystyö Lukiokoulutus Yhteensä - 8,5-5,8-100,9

8 K O U L U T U S > K O U L U T U S T A R V E OKM 2,2 2,0 mrd AMMATILLINEN KOULUTUS TYÖELÄMÄ Työvoima n. 2,4 milj. hlöä - Poistuma n hlö/v - Jatkuva lisäkoulutustarve AMM.PT OPS OPSO? tutk./v.? tutk./v. AMM.LK LISÄK. OPSO? opisk./v.? opisk./v. NUORTEN KOULUTUS (Koulutustakuu) n opisk. / v. TEHOKKUUS JA LAATU!

9 Ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevan hallituksen esityksen aikataulut - Lukion ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitysluonnos - _rakenneuudistus/liitteet/luonnos_koulutuksen_rahoituslaiksi.pdf - Lähetetty lausuntokierrokselle, päättyy Hallituksen päätös marras-joulukuussa - Laki voimaan 2015 alusta, sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017

10 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitus valtion talousarvion määrärahan pohjalta, indeksikorotus Rahoitusosuudet (2020/2021) Vaikuttavuusrahoitus Työllistyminen ja jatko-opiskelu (pt) Opiskelija- ja työelämäpalaute Am.pk. Am.pk. opso Am.lk. Am.lk. opso Suorituksiin perustuva rahoitus Tutkinnot Tutkinnon osat Perusrahoitus (vakausosio ja lisäosio) Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen Valmentava ja valmistava (pt) Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa (pt) harkinnanvarainen korotus Majoitus (pt) Rahoituksessa huomioidaan tarvittaessa koulutusalat ja porrastukset, erityisopiskelijat ja ilman aiempaa 2. asteen tutkintoa olevat alusta perusrahoituksen osuus suurempi ja suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen pienempi /2021 mennessä rahoitusten lopulliset osuudet

11 Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppis. peruskoulutus Oppis. lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Vaikuttavuusrahoitus x% x% x% x% Työllistyminen, jatko-opinnot x% Opiskelija/työelämäpalaute x% x% x% x% Suorituksiin perustuva rahoitus x% x% x% x% Tutkinnot x% x% x% x% -Tutkinnot -Erityisopiskelijoiden lisärahoitus, laskennallinen -ilman 2.asteen tutkintoa olevat Tutkinnon osat x% x% x% x% -Tutkinnon osat -ilman 2.asteen tutkintoa olevat, laskennallinen Perusrahoitus x% x% x% x% Vakausosio Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen x% x% x% x% -Opiskelijavolyymi -Erityisopiskelijat 100 % 100 % 100 % 100 % Lisäosio Valmentava ja valmistava koulutus Erityinen koulutustehtävä erityisopetuks Harkinnanvarainen korotus Majoitus xx xx xx xx Arvonlisävero x% x% x% x% RAHOITUS YHTEENSÄ xx xx xx xx

12 Rahoitusuudistuksen muita linjauksia Rahoituksen määrän perustuminen talousarvioon Indeksikorotus Perusrahoituksen perusteena olevan määräraha rajoitetaan kolmeen vuoteen Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedonkeruu muuttuvat Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus vuodesta 2015 lukien. Valtion rahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen loppuu vuoden 2017 alusta

13 Keskusteluissa esille nousseita ongelmakohtia; Järjestelmän selkeys, yksinkertaisuus, ennakoitavuus Järjestelmän käyttäytymisen arviointi Ohjausvaikutusten haasteellisuus Uuden järjestelmän suhteellisuus; järjestäjäkohtaisen rahoituksen ennakoitavuus Yhteydet järjestäjäverkon tiivistämiseen Koelaskelmat ja testaus tehty nykyisellä rakenteella Koulutuksen järjestäjäverkko/palveluverkko Laadun ja työelämävastaavuuden varmistaminen Tarjonnan kohdentaminen rahoitusperusteiden vai osaamistarpeiden perusteella? Toimivuus suhteessa laskennallisen rahoitusjärjestelmän perusperiaatteisiin Toiminnan volyymin tunnistavat tekijät Kustannuserot tunnistavat tekijät; ammatillisen alakohtaisuus