Aikuiskoulutuksen tulevaisuuden suuntia. Nuorten aikuisten osaamisohjelman työseminaari III

Transkriptio

1 Aikuiskoulutuksen tulevaisuuden suuntia Nuorten aikuisten osaamisohjelman työseminaari III

2 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta. Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua nykytasoon verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä Suomen kokonaistuotanto jäi vuonna 2013 n. 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007 Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut. 2

3 Keskeiset toimenpiteet OKM:n hallinnonalalla toisen asteen koulutuksessa Nuorisotakuu: joustavoitetaan opintopolkuja, kehitetään tutkintojärjestelmää, rahoitus- ja säätelyjärjestelmää, opiskelijavalintoja sekä työpajatoimintaa Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan; HE kevät 2014, voimaan Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt käyttöön kesällä 2014 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus käyttöön , HE syksyllä 2014 Toteutetaan toisen asteen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Hyväksilukeminen ammatillisissa tutkinnoissa: toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään Oppisopimuskoulutusta kehitetään aiemmin linjauksin 3

4 Toimenpiteet/normien purkaminen (OKM) Kuntien tehtävät ja velvoitteet Vaikutus, milj. euroa Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen (OKM) -195 Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta (OKM) -65 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukentaminen -3 Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen -15 Kirjasto- ja tietopalveluverkon supistaminen maakuntakirjastojen määrää vähentämällä -1 Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta -10 Oppimateriaalien keskitetty hankinta yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtyminen kohti digitaalisia -7 materiaaleja Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen -20 Kuntien tulopohjan vahvistaminen Päivähoitomaksujen tarkistaminen +25 Kaikkia tai useita hallinnonaloja koskevat Vaikutus, milj. euroa Kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen (kaikki hallinnonalat) -30 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen (LVM, STM, OKM) -70 *Lisäksi kuntien tehtävien ulkopuolelta: työurien pidentämiseen liittyen asetetaan EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoiksi hakeville hakijan kannalta kohtuullinen hakemusmaksu.

5 1. Oppivelvollisuuden pidentäminen Tehostetaan nuorisotakuun toimenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen. Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritetaan ensisijaisesti suorittamalla lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoja (ml. oppisopimus) ja toissijaisesti 10. luokalla, ammatilliseen koulutuksen valmentavassa tai lukioon valmistavassa koulutuksessa.

6 Oppivelvollisuuden pidentäminen Perusopetuksen jälkeisen oppivelvollisuuden osalta oppivelvollisille tulee velvollisuus hakeutua koulutukseen (esimerkiksi osallistumalla yhteishakuun tai valmistavien koulutusten yhteiseen hakuun) Samalla säädettäisiin oppimateriaalien maksuttomuudesta oppivelvollisille Toisen asteen koulutuksen kokonaistarjonta ylittää ikäluokan koon ja hiljattain muutettu opiskelijavalintapisteytys tukee sitä, että toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa on aloituspaikka jokaiselle oppivelvolliselle nuorelle, jolla on edellytykset aloittaa toisen asteen tutkintoon johtava koulutus HE annetaan kesäkuussa 2014

7 2. Nuorten oppisopimuskoulutusuudistus V 2011 aloittaneista (22 000) vain 3% (700) vuotiaita, 18% (4 000) vuotiaita Perustutkinto Peruskoulutusta ei säädellä määrällisesti Ammattitutkinto EAT vuotiaat Silti lisääntynyt varsin hitaasti ( > , 10 vuodessa) Nuorisotakuussa nostettiin relevantiksi vaihtoehdoksi, lisäraha peruskoulusta tai 10-l suoraan tulevien korotettuun koulutuskorvaukseen, tutkinnon osien rahoitus

8 Uudistuksen lähtökohtana suomalainen oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen malli Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 12/2012 Pikatyöryhmä priorisoi ja teki esityksen siitä miten päästään nopeasti liikkeelle ja myös miten edetään pidemmällä tähtäimellä Hallituksen kehyspäätös kohdensi rahoituksen vuosille Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja päätös sen toimeenpanosta vahvisti linjaukset

9 Ongelmia ja ratkaisuja Oppisopimuskoulutus edellyttää nuorelta suurta oma-aloitteisuutta, neuvonta hajautettua, esim Uudellamaalla 30 oppisopimuskoulutuksen järjestäjää Ei ole oppisopimuskoulutustarjontaa, johon ohjata peruskoulusta Työpaikoille liikaa hallinnollista työtä ja liian nuoria, haastavia ohjattavia, sitoutumista edellytetään liian pitkäksi aikaa Oppisopimustoimistoissa orientoiduttu aikuisiin Korotetun koulutuskorvauksen lisäksi Ennakkojaksot eli oppilaitoksen kautta oppisopimuskoulutukseen Tutkinnon osien suorittaminen eli kynnys ottaa oppisopimusopiskelija matalammaksi Oppilaitosmuotoisesta oppisopimuskoulutukseen joustavasti eli työpaikoille jo osaavia opiskelijoita Työpaikkaohjaajien koulutus eli nuorten oppisopimusopiskelijoiden ohjaukseen panostetaan

10 Tavoitteet ja lisäpanostus Nuorten ohjaaminen oppisopimuskoulutukseen aidoksi vaihtoehdoksi oppilaitoksissa, osaksi oppilaitosten strategiaa Uudet käytännöt nuorten ohjaukseen ja tukeen Entistä tiiviimpi yhteistyö työpaikkojen ja oppilaitosten, opettajien ja työpaikkaohjaajien välille Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta paranee Tavoite ja kokemukset huomioon toisen asteen rakenne- ja rahoitusuudistuksessa Hallituksen kehyspäätöksessä kohdennettiin osana nuorisotakuun lisäpanostuksia oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen lisärahoitusta: vuosina yht. 17,8 milj. euroa vuosina yht. 22,7 milj. euroa

11 3. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. OKM:n työryhmä valmistelee esitystä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi helmikuun loppuun mennessä, lisäaika 30.4 asti He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan xx alkaen 11

12 Tavoitteita Lyhentää opiskeluaikoja Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut Vähentää päällekkäistä koulutusta Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen 12

13 Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppis. peruskoulutus Oppis. lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Suorituksiin perustuva rahoitus määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti xx % xx % yy % yy % Tutkinnot xx xx x x Tutkinnon osat x x xxx xxx Vaikuttavuusrahoitus määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti Työllistyminen, jatko-opinnot xx xx xx % xx % yy % yy % Opiskelija/työelämäpalaute x x x x Perusrahoitus-ulottuvuus A. Vakausosio xx % xx % yy % yy % opiskelijat, erityisopetus, majoitettavat, vailla tutkintoa olevat B. Lisäosio x x x? x? esim. vaikeimmin vammaisten erityisopetus, valmentavat koulutkset määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti 13

14 Koelaskelmavaiheen johtopäätöksiä Mallin valinta keskeisiltä osiltaan koulutuspoliittista tavoitteenasettelua tutkintojen osien ja tutkintojen suhde palautejärjestelmän painoarvo perusrahoituksen osuus mahdollisen strategiarahoituksen osuus ja rooli Samanaikaisesti ratkaistava suhde ohjausjärjestelmään rahoitusohjaus, järjestämislupaohjaus Tietopohjan oltava kunnossa ennen kuin rahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön -> OPH kehittää AITU järjestelmää (tutkintotoimikunnat), jonka kautta voidaan tuottaa luotettavat tiedot suoritetuista tutkinnoista ja niiden osista Jokaisella tutkinnon osalla koodi -> työ tutkinnon osien kustannusten vaikutuksen huomioimiseksi aloitettu AIPAL (aikuiskoulutuksen palautejärjestelmä) käytössä noin 80 %:lla lisäk. järjestäjistä, tekninen uudistaminen aloitettu, sisällöllinen kehittäminen käynnistyy

15 Seuraavaksi Viimeisimmäksi aikuiskoulutuksen osalta käsittelyssä malli, jossa tutkinnon osat 40%, tutkinnot 10%, otv 40% ja vailla aikaisempaa tutkintoa olevat 10% myöhemmin lisäksi 5-10% opiskelijapalautteen perusteella tutkinnon osia painotetaan alakohtaisesti ja tutkinnon osien kustannusten perusteella tutkintoja painotetaan alakohtaisesti opiskelijatyövuosia painotetaan alakohtaisesti oppisopimuskoulutuksessa ei alakohtaisia painotuksia Rahoituksen perusteena 3 edellisen vuoden toteuma Vuosittainen rahoituspäätös, järjestämislupa olisi lupa järjestää, ei määrittäisi volyymia

16 Osaamisohjelman näkökulma Määräaikainen ohjelma Tavoitteena hoitaa kertarysäyksellä merkittävä osa niistä, jotka eivät ehtineet nuorisotakuun piiriin Pystyykö nuorisotakuu patoamaan valuman tulevaisuudessa? Jos ei pysty, miten huolehditaan ohjelman päättymisen jälkeen, siitä, että toimintatavat ja käytännöt jäävät pysyviksi, jopa kehittyvät rahoituksen kanavoitumisesta tämän kohderyhmän koulutukseen

17 4. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien Kansliapäällikkö Lehikoisen työryhmä ohjaamaan toisen asteen ja vstuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa 17

18 Prosessit ja aikataulut Toisen asteen rakenne Suuntaviivat ja pol. linjaukset 2-4/2014 Mahd. muutokset toimintalainsäädäntöön 4-8/2014, voimaan 1/2015 Aluekierros sy/2014 OKM:n kirje järj.lupien hakemisesta 1/2015 Hakemukset 8/2015 Päätökset 1-3/2016 VST rakenne ja rahoitus Suuntaviivat ja pol. linjaukset 6/2014 Aluekierros sy/2014 Työryhmän ehdotus 12/2014 OKM:n kirje ylläp.lupien hakemisesta 1/2015 Mahd. muutokset lainsäädäntöön 2-8/2015 Ylläpitämislupahakemukset 8/2015 Rahoitusjärjestelmän muutokset voimaan 1/2016 Päätökset 1-3/