Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Transkriptio

1 Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

2 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään Kaikilla nuorilla on mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi Rahoitus perustuisi suorituksiin ja tuloksiin Elinvoimainen vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkko, jossa on nykyistä vähemmän ylläpitäjiä 2

3 Aikatauluja Vuoden 2014 aikana valmistellaan suuntaviivoja sekä muutokset toiminta- ja rahoituslainsäädäntöön Vuoden 2015 aikana uusien järjestämislupien hakeminen ja käsitteleminen Vuonna 2016 (alkuvuosi) päätökset uusista järjestämisluvista Vuonna 2017 alusta lukien ammatillisen perusja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen uudet järjestämisluvat ja rahoitusjärjestelmän lainsäädännön soveltaminen 3

4 Ammatillisessa koulutuksessa toimia on jo tehty Yhteensä järjestäjien määrä vähentynyt vuodesta 2008 vuoteen 2013 yhteensä 33:lla järjestäjällä Yksityisiä järjestäjiä muutoksissa yhteensä 14 Valtion oppilaitoksista muutoksissa yhteensä 5 Kuntasektorilta muutoksissa yhteensä 33, joista» Kunnallisia järjestäjiä koskeneita muutoksia yht.14» Kuntayhtymiä koskeneita muutoksia yhteensä 19 Lähde: ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrän kehitys 4

5 Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät ja opiskelijat 2008 / 2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäjakauma Omistajatyyppi lkm % lkm % Yksityinen 90 53, ,2 Valtio 1 0,6 1 0,7 Kunta 22 13,2 11 8,2 Kuntayhtymä 54 32, ,9 YHTEENSÄ , ,0 Ammatillinen peruskoulutus, opiskelijamäärät Omistajatyyppi lkm % lkm % Opiskelijoita yksityisissä oppilaitoksissa , ,1 Opiskelijoita valtion oppilaitoksissa , ,3 Opiskelijoita kunnan oppilaitoksissa , ,3 Opiskelijoita kuntayhtymän oppilaitoksissa , ,2 YHTEENSÄ , ,0 Sis. tutk. johtava ja johtamaton ammatillinen peruskoulutus 5

6 Lukiokoulutuksen järjestäjät Lukiokoulutuksen järjestäjiä on 281» Kuntia 231» Yksityisiä 36» Valtio ja yliopistot yht. 9» Kuntayhtymiä Marja Lahtinen

7 Kunnat rahoittavat suurimmaksi osaksi toisen asteen koulutuksen Jokainen Suomen kunta rahoittaa toisen asteen koulutusta asukasperusteisesti. Vuonna 2015 kunnat rahoittavat 70,56%, eli 1670 M valtio rahoittaa 29,44% 696,9 M Marja Lahtinen

8 Koulutus on merkittävä väline kuntalaisille ja kunnille Kunnilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus toisen asteen koulutuksen järjestämiseen Kuntien kokonaisvastuu nuoristaan ja yhteiskuntatakuun täyttäminen Kunnilla vastuuta alueensa elinvoimaisuuden edistämisessä Toisen asteen koulutuksen merkitys Koulutusta koskeva päätöksenteko riittävän lähellä, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin vastaamisen ripeästi; paikallinen toimivalta Rahoituksen tulee turvata koko ikäluokan kouluttaminen ja lakisääteisten tehtävien hoitaminen 8

9 Kansalaisopistojen toiminnan turvaaminen tärkeää Kansalaisopistojen tarkoitus vastata paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin tulee säilyä. 9

10 Kuntaliiton kysely 2014 Kuntaliitto teki rakenneuudistusta koskevan jäsenkyselyn syyskuussa 2014 kaikille Manner-Suomen kunnille sekä Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen Areena-verkostolle (ammatillisen koulutuksen kuntajärjestäjät sekä palvelumaksua maksavat kuntayhtymät ja osakeyhtiöt). Jäsenkyselyyn vastasi 79 koulutuksen järjestäjää, joista kuntia oli 67 ja kuntayhtymiä (ml. osakeyhtiö) oli 12. Manner-Suomen kunnista kyselyyn vastasi 22 prosenttia. Keskeisenä tavoitteena on kartoittaa, millaisia muutossuunnitelmia vastaajilla on lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja/tai vapaan sivistystyön ylläpitäjämalliksi. Kysymyksiin sai vastata vapaamuotoisesti. 10

11 Kuntaliiton kysely 2014 Liikaa erilaisia uudistuksia samaan aikaan epätietoisuutta ja väsymystä työrauhaa ja selkeää aikataulutusta kaivataan. Nykytilanteeseen vaikuttavat jo aikaisempina vuosina tehdyt kunta- ja palvelurakenneuudistukset sekä erityisesti ammatillista koulutusta koskevat rakenneuudistushankkeet, joissa järjestäjiä on jo koottu suurempiin yksiköihin ja oppilaitosverkkoa on supistettu. 11

12 Kuntaliiton kysely 2014 Lukiokoulutukseen liittyviä muutoksia, jonkinlaisia suunnitelmia sekä tarvetta erilaisten vaihtoehtojen selvittämiseksi nousi esille 57 prosentilla vastaajia. Ammatillisen koulutuksen vastaavia muutoksia, suunnitelmia tai tilanteen kartoitusta nousi esille 20 prosentilla vastaajia ja vapaan sivistystyön osalta 29 prosentilla vastaajia. Suurella osalla vastaajia on halua pitää kiinni kunnan omasta lukiokoulutuksesta.» yhteistyötä on toisaalta jo tehty oma alueen muiden lukioiden tai toisen asteen oppilaitosten kanssa.» osalla vastaajia yhteistyön tarve on selvästi lisääntynyt naapurikuntien kanssa lukiokoulutuksen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi» harkitaan myös muita tiiviimpään yhteistoimintaan perustuvia mahdollisuuksia lukiokoulutuksen turvaamiseksi omalla paikkakunnalla. Vapaan sivistystyön osalta mietinnässä on alueyhteistyö, seutuopistotoiminta tai vapaan sivistystyön siirtäminen kuntayhtymälle. Ammatillisessa koulutuksessa suuret rakenteelliset muutokset jo tehty.» Ammatillista koulutusta koskevia suuria järjestäjämuutoksia ei ole suunnitelmissa samassa määrin mitä lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön puolella. 12

13 Kysyimme, mitä painotustekijöitä tulisi uudistamisessa huomioida Paikalliset ja alueelliset erityispiirteet» paikalliset ja alueellisten erityistekijät: välimatkat, saavutettavuus, elinkeinoelämän tarpeet ym. huomioiminen kansallisessa koulutuspolitiikassa Saatavuus ja etäisyydet» että koulutus on nuoren saavutettavissa Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja opiskelumahdollisuudet perusopetuksen jälkeen» koulutustakuu käytännössä? Läheisyysperiaate ja kokonaistarkastelu huomioiden» erityisesti lukiokoulutus ja sen yhteydet perusopetukseen 13

14 Kysyimme, mitä painotustekijöitä tulisi uudistamisessa huomioida Toimintaedellytykset ja laatu» koulutuksen järjestäminen kestävällä tavalla ja laadukkaasti Järjestäjäverkon kokoaminen» osalle keskittäminen tuo hyödyt - osalle yhteistyö ja yhteistoiminta tuo hyödyt Kansallinen ohjaus» aikataulutusta ja avoimuutta valmisteluun Rahoitusperusteet» toimintaedellytysten turvataan esim. lukiokoulutuksessa» valtionosuuden taso ja jakoperusteet esim. pienet lukiot ja rahoituksen jakoperusteiden tasapuolisuus kansalaisopistoilla 14

15 Lukiokoulutus nousi esille, vastauksista koottua Lukiokoulutuksen ja perusopetuksen välinen riippuvuus ja merkitys opetuksen laadulle (korkea-asteen koulutukseen valmistavaa koulutusta). Kunnalle imagoasia, tärkeä paikalliselle elinkeino- ja koulutuspolitiikalle, vaikka järjestäjätaho voi olla jokin muukin Lukiokoulutuksen rahoitustason korjaamisen tarve. Lukiokoulutuksen huomioiminen tasaveroisesti ammatillisen koulutuksen kanssa kansallisessa koulutuspolitiikassa. 15

16 Miten uudistus tulisi toteuttaa? ERI TAVOIN TAVOITTEISIIN - YKSI MALLI EI TOIMI KAIKKIALLA Pakottavalla ja yhdenmukaistavalla kansallisella ohjauksella voidaan aiheuttaa epätarkoituksenmukaisia ja kalliita ratkaisuja, joilla ei vastata koulutuspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Kansallisiin tavoitteisiin voidaan päästä eri tavoin eri puolilla maata. TASA-ARVOISET KOULUTUSMAHDOLLISUUDET PERUSOPETUKSEN JÄLKEEN Koulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena nähdään tasaarvoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen eri puolilla maata. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet edellyttävät erilaisia alueellisia ratkaisuja ja toimintaympäristötekijöiden huomioimista (etäisyydet, työ- ja elinkeinorakenne, väestörakenne, koulutukseen hakeutuminen, yhteistyömahdollisuudet, alueellinen oppilaitosverkko ym.). 16

17 Sivistyksellisten oikeuksien turvaaminen PL 16 2 mom. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä Marja Lahtinen