Parempaa, enemmän ja kovempaa ammattikoulutus tulevaisuuden tekijänä. Mika Tammilehto

Transkriptio

1 Parempaa, enemmän ja kovempaa ammattikoulutus tulevaisuuden tekijänä Mika Tammilehto

2 Minne menet maailma - minne menet Suomi? Globalisaatio talouden painopisteen muutos Aasia talouden veturina, NIC ja BRIC maat nousevat? Miten käy Euroopan? Suomen asema globaalissa taloudessa mistä syntyy tulevaisuuden kilpailukyky? Teknologinen kehitys kilpailukyvyn perusta muuttuu ja murtuu digitalisaatio, robotisaatio, keinoäly, cleantech, biotalous, hoivateknologia toimialarakenteen muutokset työvoimatarve, osaaminen, ammatit Mitä ja millaista on käytännön ammattitaito tulevaisuudessa? Väestökehitys ikärakenne, alueellinen jakauma, aluerakenteen muutos Riittääkö osaavaa työvoimaa ja yrittäjiä kaikille aloille? Jatkuuko väestön ja osaamisen keskittyminen, miten käy väestökatoalueille? Arvomaailman muutokset Osallistumisen ja vaikuttamisen uudet muodot Kiinnostaako kaikkia kasvavat haasteet ja lisääntyvä epävarmuus? Sosio-ekonomiset muutokset Lisääntyykö eriarvoisuus, mureneeko kansalaisyhteiskunta?

3 Julkisen talous sakkaako vai oikeneeko? Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta. Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä Suomen kokonaistuotanto jää vuonna 2013 karkeasti 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007 Julkisen talouden opetukseen ja koulutukseen kohdennetut leikkaukset ovat kumulatiiviselta vaikutukseltaan noin -2,6 mrd Koulutukseen kohdennettavan julkisen rahoituksen taso tulee olemaan pysyvästi alempi tulevina vuosina

4 Julkisyhteisöjen velka

5 Ammatillisen koulutuksen isot kysymykset Ammatillisen osaamisen ja koulutuksen merkitys kasvaa - mutta millaisen? Osaaminen on kilpailukyvyn ydin mutta millaisen? Mitä tarkoittaa käytännön ammattitaito eri aloilla tulevaisuudessa? Koulutukseen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset kasvavat miten niihin voidaan vastata ammattitaito - yksilöiden ja työelämän tarpeet muuttuvat asiakkaiden kirjo kasvaa osaamisen tarpeet ja oppimisen muodot yksilöllistyvät ja työpaikkakohtaistuvat oppimisen ympäristöt opetuksesta osaamisen ja työyhteisöjen kehittämiseen elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus tarve osaamisen päivittämiseen ja uudistamiseen kasvaa Vähemmällä enemmän onnistuuko se? vaatimukset ja odotukset kasvavat samalla kun käytettävissä olevat resurssit pienenevät mistä luovutaan, mistä ei tingitä?

6 Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut OKM:n hallinnonalan toimet painottuvat työmarkkinoiden ja työurien kysymyksiin - erityisesti nuorten työllisyyttä ja työuran alkua sekä työurien katkoksia koskeviin toimenpiteisiin Toimilla voidaan merkittävästi edistää työurien pidentämistä ja vaikuttaa työn tarjontaan sekä edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä Rakennepoliittisessa ohjelmassa keskeisiä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistus oppivelvollisuuden pidentäminen esiopetus velvoittavuus ja päivähoito-oikeuden rajaaminen korkeakoulujen hakijasuma muut kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyvät toimet valtionhallinnon ja palvelurakenteiden kehittäminen

7 Ammatillinen koulutus ja rakennepoliittinen ohjelma Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen Ammatillisen tutkintojärjestelmän uudistaminen Nivelvaiheen koulutusten uudistaminen Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen Oppivelvollisuusiän nostaminen Laadun ja laadunhallinnan kehittäminen

8 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen enimmäisaika rajataan kolmeen vuoteen Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan 2017 alkaen 8

9 Tavoitteita Lyhentää opiskeluaikoja Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut Vähentää päällekkäistä koulutusta Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen 9

10 Uusi rahoitusmalli koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: perusrahoitus, suorituksiin perustuva rahoitus sekä vaikuttavuusrahoitus koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen perusrahoitus toisi rahoitukseen ennakoitavuutta ja vakautta ja siinä otettaisiin huomioon sellaisia tekijöitä, joita suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa ei voida ottaa huomioon rahoituksen kustannuspohjasta luovutaan ja siirrytään talousarvion varaiseen rahoitukseen kustannustason muutokset otetaan huomioon indeksillä alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa

11 Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppis. peruskoulutus Oppis. lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Vaikuttavuusrahoitus x% x% x% x% Työllistyminen, jatko-opinnot x% x%? Opiskelija/työelämäpalaute x% x% x% x% Suorituksiin perustuva rahoitus x% x% x% x% Tutkinnot x% x% x% x% -Tutkinnot -Erityisopiskelijoiden lisärahoitus, laskennallinen Tutkinnon osat x% x% x% x% -Tutkinnon osat -ilman 2.asteen tutkintoa olevat, laskennallinen Perusrahoitus x% x% x% x% Vakausosio Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen x% x% x% x% -Opiskelijavolyymi -Erityisopiskelijat Arvonlisävero yksityisille x% x% x% x% 100 % 100 % 100 % 100 % Lisäosio Valmentava ja valmistava koulutus Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa Harkinnanvarainen korotus Majoitus xx xx xx xx Arvonlisävero x% x% x% x%

12 Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittäminen Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien 12

13 Prosessit ja aikataulut Toisen asteen rakenne Suuntaviivat ja pol. linjaukset 2-4/2014 Mahd. muutokset toimintalainsäädäntöön 4-8/2014, voimaan 1/2015 Aluekierros sy/2014 OKM:n kirje järj.lupien hakemisesta 1/2015 Hakemukset 8/2015 Päätökset 1-3/2016 VST rakenne ja rahoitus Suuntaviivat ja pol. linjaukset 6/2014 Aluekierros sy/2014 Työryhmän ehdotus 12/2014 OKM:n kirje ylläp.lupien hakemisesta 1/2015 Mahd. muutokset lainsäädäntöön 2-8/2015 Ylläpitämislupahakemukset 8/2015 Rahoitusjärjestelmän muutokset voimaan 1/2016 Päätökset 1-3/

14 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko Kokonaisopiskelijamäärä Koulutuksen järjestäjien lukumäärä Opiskelijamäärä Osuus koulutuksen järjestäjistä Osuus opiskelijoista yli ,40 % 31,00 % ,10 % 12,20 % ,80 % 10,90 % ,20 % 19,70 % ,00 % 12,30 % ,80 % 7,20 % alle ,70 % 6,70 % Yhteensä ,00 % 100,00 %

15 Ammatillisten tutkintojen kehittäminen Tutkintojen osaamisperusteinen määrittely tavoitteena selkeä ja työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. Aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua lisätään. Keskeiset ehdotukset: Ammatilliset tutkinnot (perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) määritellään osaamisperusteisesti. Selkeämpi tutkintorakenne: vain yksi tutkintorakenneasetus. Tutkintojärjestelmän reagointikykyä parannetaan: uusiin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastataan jatkossa pääsääntöisesti uudistamalla tutkintojen osia, ei aina luomalla uusia tutkintoja

16 Ammatillisten tutkintojen kehittäminen Keskeiset ehdotukset (jatkoa): Tutkinnon perusteita selkeytetään siten, että perusteissa määrätään vain suoraan tutkintoon liittyvät asiat. Muut Opetushallituksen määräykset annetaan erikseen. OPH päättäisi jatkossa tutkintonimikkeistä. Ministeriö päättää edelleen kaikkien tutkintojen nimet sekä perustutkintojen osaamisalat. Osaamispisteet: aikaan perustuvien opintoviikkojen asemesta otetaan käyttöön ECVET-suosituksen mukaiset osaamispisteet, jotka edistävät aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. HE annettu, uudistus voimaan

17 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Tavoitteena on työssäoppimispaikkojen lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja ohjauksen vahvistaminen monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta, kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja kehittää oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä malleja. parantaa työssäoppimisen laatua ja vaikuttavuutta ja monipuolistaa sen käyttömahdollisuuksia vahvistaa työelämäyhteistyötä. Toimenpiteet kohdennetaan alle 25-vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville nuorille.

18 Ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusten uudistaminen Uudistuksella yhdistetään kaikki ammatillisen koulutuksen valmistavat koulutukset sekä kotitalousopetus Poikkeuksena vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden valmentava koulutus, joka säilyy erillisenä ja järjestetään vain erityisoppilaitoksissa tai rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien toimesta. Koulutus on modulaarinen ja sen kokonaislaajuus n ov. Valma-koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti peruskoulun vasta päättäneille nuorille. Tavoitteena on tukea jatko-opintoihin siirtymistä ja ehkäisee keskeyttämisiä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja parantaa koulutuksen läpäisyä. Hallituksen esitys syksyllä Uudistus voimaan lukien

19 Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden tekijänä mitä odotetaan? Työelämä- ja asiakaslähtöisyyttä työelämän ja yksilöiden tarvitsema ammattiosaaminen työelämän kehittämispalvelut kumppanuudet työelämän kanssa oppija ja oppiminen toiminnan keskiöön Oppimista tukevia, joustavia koulutusratkaisuja ja monipuolisia oppimisympäristöjä tavoitteellista oppimista tukevat pedagogiset ratkaisut (huippuosaajat, työssä olevat, erityistä tukea tarvitsevat...) oppilaitosten oppimisympäristöt, työpaikat, e-oppiminen toimivat oppimisen tuki- ja ohjauspalvelut Korkeaa laatua ja vaikuttavuutta Osaavaa henkilöstöä Kustannustehokkuutta Uudistumiskykyä ja -halua

20 Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus miten siihen päästään Uudistusten toimeenpano hallittuna kokonaisuutena järjestäjätasolla päämäärän kirkastaminen: mitä tavoitellaan, mihin pitää päästä, miksi mikä muuttuu, mikä ei, mihin kaikkeen muutokset vaikuttavat selkeä ja konkreettinen suunnitelma uudistusten toimeenpanemiseksi Toimintaprosessien kehittäminen ja uudistaminen uudistusten tarjoamien mahdollisuuksien käyttöönotto uusien toimintatapojen avoin ja ennakkoluuloton kehittäminen - mahdollisuus ja pakko Johdon ja henkilöstön sitoutuminen Työelämä ja sidosryhmät mukaan

21 Lopuksi Monien uudistusten toimeenpano yhtäaikaisesti ja yhdessä resurssien vähenemisen kanssa ei ole helppo tehtävä kokonaisuuden hallinta vai kaaoksen hallinnan yritys uudistusten ja muutosten purkaminen hallittaviksi, ymmärrettäviksi ja perusteltaviksi osiksi ja vaiheiksi epävarmuus, epätietoisuus, epäluuloisuus, epäusko ristiriidat liittyen tavoitteisiin, aikatauluihin ja resursseihin sitoutuminen Toisaalta edessä on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa ammatillista koulutusta niin, että se vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin nykyistäkin paremmin nykyisten perustehtävän, toimintatapojen terve, avoin ja kriittinen arviointi uusien toimintatapojen ja prosessien kehittäminen ja käyttöönotto tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen uuden toimintakulttuurin rakentaminen Ammatillisella koulutuksella ja koulutuksessa on edelleen tulevaisuus!