Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen. Suomen Kuntaliitto Marja Lahtinen

Transkriptio

1 Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Suomen Kuntaliitto Marja Lahtinen

2 Uudistuksen taustaa Uudistusta valmisteltu ministeriössä virkamiestyönä Ohjausryhmässä eri tahojen (mm. Kuntaliitto ja KT) edustus Rakennepoliittinen ohjelma ja päätös sen toimeenpanosta, Kesu HE-luonnokset järjestämislupasäännösten ja rahoitusjärjestelmän muuttamisesta lausunnolla Vapaan sivistystyön lainsäädännön (lähinnä rahoitus) muuttamista koskevat HE-luonnosten lausuntoaika päättynyt 2

3 Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen Toteutetaan koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Tiivistetään 2.asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perusja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata. Rahoitusjärjestelmän muutoksista aiheutuu myös säästöjä tila- ja laitekustannuksissa. 3

4 Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta Keskitytään jatkossa tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta: lukiokoulutuksen aineopinnoista ja ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomasta koulutuksesta. 4

5 Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen Toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. Uudistuksessa selkeytetään ja ajantasaistetaan rahoituksen määräytymisperusteet. Rahoituksen tulee kannustaa opiskelumuotojen kehittämiseen. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi määritellään vapaan sivistystyön toiminnan volyymille ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehdot. 5

6 Muutama poiminta suuntaviivoista ( ) Kaikilla nuorilla on mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään - nykyistä vahvemmat järjestäjät Elinvoimainen vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkko, jossa on nykyistä vähemmän ylläpitäjiä Valtion ohjausta, säätelyä ja budjettirakennetta kehitetään nykyisen mallin mukaisesti 6

7 Muutama poiminta suuntaviivoista ( ) Ylläpitäjäneutraalisuus järjestämislupia myönnettäessä Ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta kehitetään omina koulutusmuotoinaan Erilliset luvat ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen oppisopimuksen luvat aikuiskoulutuslain mukaisia lupia 7

8 Muutama poiminta suuntaviivoista ( ) Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään nykyistä parempaa reagointikykyä ja erikoistumista Koulutuksen järjestäjien hallintoa uudistetaan siten, että strateginen päätöksenteko vahvistuu Henkilöstö tulee ottaa mukaan uudistuksen kaikkiin vaiheisiin 8

9 Muutama poiminta suuntaviivoista ( ) Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi Rahoitus perustuisi nykyistä enemmän suorituksiin ja tuloksiin, luovutaan kustannusperusteisuudesta Perus-, suoritus- ja vaikuttavuusosuudet Uuteen rahoitusjärjestelmiin siirrytään porrastaen Rahoitus maksetaan suoraan valtiolta koulutuksen järjestäjälle 9

10 Muutama poiminta suuntaviivoista ( ) Toiselle asteelle siirtyvien ikäluokka tulee 2025 olemaan lähes yhtä suuri kuin 2011 Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla nuorisoikäluokat kasvavat, muualla säilyvät nykyisellään tai pienenevät 10

11 Muutama poiminta suuntaviivoista ( ) Uudistuksessa ruotsinkielistä koulutusta ja koulutusverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena ja turvataan riittävä koulutustarjonta myös ruotsiksi. (Selvitys vuoden 2014 loppuun mennessä.) 11

12 Muutama poiminta suuntaviivoista ( ) Koulutuksen järjestäjäverkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä ja oppilaitosten ylläpitäjistä, jotka palvelevat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon mm. väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta. 12

13 Muutama poiminta suuntaviivoista ( ) Verkon rakentumisessa otetaan huomioon myös valtakunnalliset koulutustarpeet, ja turvataan monipuolinen koulutustarjonta myös ruotsiksi. Vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkkoa arvioitaessa otetaan huomioon myös niiden syrjäytymistä ehkäisevä työ. Järjestämisluvassa määrätään opetuskieli. Opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon uuden kuntalain yhtiöittämistä koskevat säännökset. Ministeriön päätös uusista järjestämisluvista perustuu ennalta määrättyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan. Suuntaviiva-asiakirjassa käsitellään tarkemmin lupien myöntämisen kriteereitä. 13

14 Hallituksen esitykset lausunnolla HE-luonnoksessa lakiin kaavaillut kriteerit Perustelujen mukaan yksityiskohtaisemmista kriteereistä säädetään asetuksella HUOM. asetusluonnos ei ole lausunnolla Perustelujen mukaan ministeriö voisi pyytää myös muita kuin säännöksissä todettuja asiakirjoja luvan hakijoilta 14

15 HE-luonnokset lausunnolla Lukiolaki 3 -luonnoksen sisältö Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan koulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lupa sisältää oikeuden järjestää maahanmuuttajille ja vieraskielisille lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Lukiokoulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. 15

16 HE-luonnokset lausunnolla Lukiolaki 3 -luonnoksen sisältö Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakemuksessa tarkoitettu koulutus on 1)valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja tarjonnan sekä 2)hakijan ennakoidun opiskelijamäärän ja 3)alueen jo olemassa olevan lukiokoulutusverkoston kannalta tarpeellista ja 4) että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset tässä laissa tarkoitetun koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. 16

17 Luvan myöntämisen edellytyksistä Järjestämisluvan saajalla pitäisi olla pitkän tähtäimen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen sekä tehtävien laadukkaaseen ja tulokselliseen toteuttamiseen. Koulutus kyettävä järjestämään kustannustehokkaasti vos:n turvin opiskelijoiden joustavia opintopolkuja ja opintovalintoja mahdollistavasti Lupaharkinnassa otetaan huomioon mm. hakijan kulurakenne, arvioitu tulokehitys, opiskelijamäärän vakaus 17

18 Luvan myöntämisen edellytyksistä Koulutuksen järjestäjän on osoitettava vakavaraisuutta siten, että osoittaa voivansa selviytyä yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista, kuten kohtuullisesta opiskelijamäärien vaihtelusta Lähtökohtaisesti kyettävä järjestämään koulutuksensa valtion- ja kuntaosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti Turvalliset, terveelliset ja pedagogisesti ajanmukaiset tilat ja välineet Tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä 18

19 Luvan myöntämisen edellytyksistä Lupaedellytysten arvioinnissa otetaan huomioon koulutuksen järjestäjän yhteistyö alueensa yliopistojen, amk:jen ja muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa Tavoitteena nykyistä vahvempi lukiokoulutuksen järjestäjien toiminnallinen ja hallinnollinen yhteistyö Lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon valtakunnalliset ja alueelliset erityispiirteet osana koulutuksen saavutettavuutta, esim. ruotsin- ja saamenkielisten tarve 19

20 Luvan myöntämisen edellytyksistä Lupahakemuksen laatutekijät Järjestämisedellytysten arvioiminen perustuisi kokonaisuuden huomioon ottavaan tarkoituksenmukaisuusharkintaan Luvan hakijalla ei olisi lakiin perustuvaa oikeutta järjestämisluvan saamiseen, vaikka säädetyt edellytykset täyttyisivät 20

21 HE-luonnokset lausunnolla Lukiolaki 3 -luonnoksen sisältö Luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin oppilaitosverkosta luvassa määrätyissä kunnissa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään koulutuksen järjestämisluvan hakemisesta ja hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä. 21

22 Hakemukseen liittyvistä selvityksistä Koulutustehtävän yksilöiminen Koulutustarpeen perusteleminen Selvityksen hakijan taloudellisista ja ammatillisista edellytyksistä (tilinpäätösasiakirjat/vastaava selvitys) Selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta Ym. 22

23 HE-luonnokset lausunnolla AMPKL 8 -luonnoksen sisältö Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen. Koulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että 1) hakemuksessa tarkoitettu koulutus on valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja tarjonnan kannalta tarpeellista ja 2) että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset 9 :ssä tarkoitetun koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. 23

24 HE-luonnokset lausunnolla AMPKL 8 -luonnoksen sisältö Valtioneuvoston asetuksella säädetään koulutuksen järjestämisluvan hakemisesta ja hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä. Luvan myöntämisestä 17 :n mukaisena oppisopimuskoulutuksena järjestettävien ammatillisten perustutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestämiseen säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 ja 5 :ssä. 24

25 HE-luonnokset lausunnolla AMPKL 8 -luonnoksen sisältö Koulutustarpeen arvioinnissa otettaisiin huomioon valtakunnalliset koulutustarveennakoinnit ja aikuiskoulutuksen saavutettavuus Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otettaisiin huomioon mm. väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, ml. alueiden väliset erot ja elinkeinorakenteen muutokset, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta Alueelliseen saatavuuteen liittyy myös ruotsinkielisen ja saamenkielisen väestön koulutustarpeen turvaaminen 25

26 HE-luonnokset lausunnolla AMPKL 8 -luonnoksen sisältö Luvan saajalla tulisi olla pitkän tähtäimen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset ammatillisen koulutuksen järjestämiseen Vos-rahoitteinen koulutus on toteutettava siihen osoitetulla rahoituksella laadukkaasti ja tuloksellisesti Hakijan on osoitettava vakavaraisuutta siten, että kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista, kuten kohtuulliset opiskelijamäärien vaihtelut ja tarvittavat investoinnit 26

27 HE-luonnokset lausunnolla AMPKL 8 -luonnoksen sisältö Lupaharkinnassa otettaisiin huomioon, että hakija toimii yhteistyössä erityisesti alueen ammattikorkeakoulujen ja myös yliopistojen kanssa sekä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa Hakijalla tulisi olla käytettävissään tilat ja välineet sekä tarvittava kelpoisuusehdot täyttävä opetushenkilöstö Osana ammatillisia edellytyksiä selvitettävä onko hakijalla toimivat työelämäyhteydet Järjestämisedellytyksiä arvioitaisiin nykyistä useammasta tarkastelunäkökulmasta 27

28 HE-luonnokset lausunnolla AMPKL 8 -luonnoksen sisältö Arvioinnissa tarkoitus hyödyntää 2015 alussa toteutettavaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin tuloksia sekä esim. tulosrahoituksesta saatavaa tietoa Hakemuksia tarkasteltaisiin kokonaisuutena ottaen huomioon laadulliset tekijät, koulutuksen kysyntä sekä valtakunnalliset koulutustarpeen arvioinnit Ministeriön päätös perustuu em. asiakokonaisuudet huomioon ottavaan tarkoituksenmukaisuusharkintaan Luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta saada lupaa, vaikka luvan myöntämisen edellytykset täyttyisivät 28

29 HE-luonnokset lausunnolla AAKL 1 Ammatillisen aikuiskoulutuksen muusta kuin näyttötutkintoon johtavasta koulutuksesta sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä luovutaan sekä toiminta- että rahoituslainsäädännössä 29

30 HE-luonnokset lausunnolla AAKL 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 17 :n mukaisena oppisopimuskoulutuksena järjestettävien ammatillisten perustutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisestä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen koulutuksen järjestämiseen säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 8 ja 9 :ssä. 30

31 HE-luonnokset lausunnolla AAKL 1 Koulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Edellä tarkoitettua koulusta koskevan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutustoiminta vastaa alueelliseen tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen ja että luvan hakijalla on laissa tarkoitetun aikuiskoulutustehtävänsä toteuttamiseksi riittävän laaja ammatillisen aikuiskoulutuksen osaaminen ja työelämäyhteistyö sekä ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Valtioneuvoston asetuksella säädetään järjestämisluvan hakemisesta ja hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä. 31

32 HE-luonnokset lausunnolla VSTL 4 (luonnos) Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että on olemassa sivistystarve ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Taloudellisia edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon hakijan toiminta kokonaisuudessaan. Oppilaitosta ei voida perustaa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Luvan hakemisesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Luvassa määrätään ylläpitäjää ja oppilaitosta koskevien tietojen lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävä, opetuskieli sekä tarvittaessa erityinen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksista ylläpitämislupaan päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. 32

33 HE-luonnokset lausunnolla VSTL 4 (luonnos) Kunta tai kuntayhtymä voi yhdistää vapaan sivistystyön oppilaitoksensa muuhun ylläpitämäänsä oppilaitokseen. Ylläpitämislupa voidaan peruuttaa ylläpitäjän hakemuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa ylläpitämisluvan, jos ylläpitämisluvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty taikka jos sivistystarpeen pysyvät muutokset tai muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät painavat syyt sitä edellyttävät tai koulutus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Ylläpitäjän on opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä toimitettava tässä momentissa tarkoitettujen seikkojen selvittämiseksi tarpeellinen selvitys. 33

34 Huomioita HE-luonnoksista Tavoitteet ja niiden toteutuminen esitetyillä säädöksillä» Rahoitus (rapo:n säästöpäätösten toteuttaminen, ennakoitavuus, läpinäkyvyys ja selkeys)?» Järjestäjäverkko (toiminnan laatu, koulutuksen oikeaaikainen kohdentaminen, toimiva kokonaisuus, järjestäjäverkon tiivistäminen, nuorten mahdollisuus koulutukseen lähialueellaan, koko ikäluokan kouluttaminen, koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen, järjestäjien edellytysten vahvistaminen)? 34

35 Huomioita HE-luonnoksista Luvan saajan on toteutettava toimintansa saamallaan vos:lla, luvan saamisen edellytyksenä on lukuisia kustannusvaikutuksia aiheuttavia tekijöitä miten valmisteilla oleva uusi rahoitusjärjestelmä tukee koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia selvitä järjestämisluvan edellytyksenä olevista tehtävistä? 35

36 Huomioita HE-luonnoksista Vaikutusten arviointi Taloudelliset vaikutukset» Järjestämislupasäännökset 69 M säästöt kokonaiskustannuksiin? Nykyistä harvempi järjestäjäverkko? Oppilaitosverkko? Vaikutukset koulutuksen järjestäjiin Puutteellisesti kuvattu ja arvioitu tosiasiallisia vaikutuksia» Kiinteistöt (perustamiskustannusten palautusvelvollisuus, kiinteistöjen luovutussopimukset)» Varainsiirtoverovelvollisuus» Pitkäaikaiset sopimukset» Järjestämislupaprosessi» Mahdolliset fuusiot 36

37 Huomioita HE-luonnoksista Yhteiskunnalliset vaikutukset Opiskelijat (opiskelun jatkuvuus turvataan) Henkilöstö (vastuu jää koulutuksen järjestäjälle) Ei ole kuvattu esim. tutkinnon tai sen osaan johtamattoman koulutuksen ja työelämän kehittämistoiminnan lakkauttamisen vaikutuksia (kilpailuttamisen piiriin/kynnys järjestää) 37

38 Ammatillisessa koulutuksessa toimia on jo tehty Järjestäjien määrä on vähentynyt 33:lla vuodesta 2008 vuoteen 2013 Järjestäjiä muutoksissa:» Yksityisiä 14» Valtion oppilaitoksia 5» Kuntasektorin 33, joista Kunnallisia järjestäjiä koskeneita muutoksia yht.14 Kuntayhtymiä koskeneita muutoksia yhteensä 19 Lähde: ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrän kehitys 38

39 Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät ja opiskelijat 2008 / 2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäjakauma Omistajatyyppi lkm % lkm % Yksityinen 90 53, ,2 Valtio 1 0,6 1 0,7 Kunta 22 13,2 11 8,2 Kuntayhtymä 54 32, ,9 YHTEENSÄ , ,0 Ammatillinen peruskoulutus, opiskelijamäärät Omistajatyyppi lkm % lkm % Opiskelijoita yksityisissä oppilaitoksissa , ,1 Opiskelijoita valtion oppilaitoksissa , ,3 Opiskelijoita kunnan oppilaitoksissa , ,3 Opiskelijoita kuntayhtymän oppilaitoksissa , ,2 YHTEENSÄ , ,0 Sis. tutk. johtava ja johtamaton ammatillinen peruskoulutus

40 Lukiokoulutuksen järjestäjät Lukiokoulutuksen järjestäjiä on 281» Kuntia 231» Yksityisiä 36» Valtio ja yliopistot yht. 9» Kuntayhtymiä Marja Lahtinen

41 Koulutuksella on merkitystä kuntalaisille ja kunnille Kunnilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus toisen asteen koulutuksen järjestämiseen Kuntien kokonaisvastuu nuoristaan Yhteiskuntatakuun täyttäminen Kunnilla vastuuta alueensa elinvoimaisuuden edistämisessä Toisen asteen koulutuksen merkitys Koulutusta koskeva päätöksenteko riittävän lähellä, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin vastaamisen ripeästi Rahoituksen tulee turvata koko ikäluokan kouluttaminen ja lakisääteisten tehtävien hoitaminen (riittävä perusrahoitus) 41

42 Kunnat rahoittavat suurimmaksi osaksi toisen asteen koulutuksen Jokainen Suomen kunta rahoittaa toisen asteen koulutusta asukasperusteisesti. Vuonna 2015 kunnat rahoittavat 70,56%, eli 1670 M valtio rahoittaa 29,44% 696,9 M 42 Marja Lahtinen

43 Miten uudistus tulisi toteuttaa? KL:n kysely kuntiin syksy 2014 ERI TAVOIN TAVOITTEISIIN - YKSI MALLI EI TOIMI KAIKKIALLA Pakottavalla ja yhdenmukaistavalla kansallisella ohjauksella voidaan aiheuttaa epätarkoituksenmukaisia ja kalliita ratkaisuja, joilla ei vastata koulutuspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Kansallisiin tavoitteisiin voidaan päästä eri tavoin eri puolilla maata. TASA-ARVOISET KOULUTUSMAHDOLLISUUDET PERUSOPETUKSEN JÄLKEEN Koulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena nähdään tasaarvoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen eri puolilla maata. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet edellyttävät erilaisia alueellisia ratkaisuja ja toimintaympäristötekijöiden huomioimista (etäisyydet, työ- ja elinkeinorakenne, väestörakenne, koulutukseen hakeutuminen, yhteistyömahdollisuudet, alueellinen oppilaitosverkko ym.). 43

44 Asian eteneminen HE:t lausuntokierroksella HE:t eduskuntaan syksyn aikana 44

45 Aikataulu -5/2014 Järjestäjäverkon ja ylläpitäjien kriteerien valmistelu /2014 Kehittämisen suuntaviivat, kriteerit ja poliittiset linjaukset (OKM, sivistyspoliittinen ministerityöryhmä) /2014 Vuorovaikutus toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön kentän kanssa /2014 Muutokset toimialalainsäädäntöön, HE:t annetaan - 12/2014-1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa rakenteellisesta kehittämisestä sekä rahoitusperusteiden ja lainsäädännön muutostarpeista opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausuntokierros. Esitysten poliittinen käsittely (sivistyspoliittinen ministerityöryhmä) 45

46 Aikataulu -1/2015 OKM:n ohje järjestämislupien ja ylläpitämislupien hakemisesta sekä ylläpitämislupien taloudellisten edellytysten selvittämisestä - 8/2015 Hakemukset ja selvitykset koulutuksen järjestäjiltä ja ylläpitäjiltä /2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi järjestämis- ja ylläpitämisluviksi sekä palaute-esitykset ylläpitämislupien taloudellisten edellytysten selvittämisen johdosta /2015 Poliittinen käsittely (OKM, sivistyspoliittinen käsittely) - 46

47 Aikataulu Vapaan sivistystyön osalta uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan - 1-3/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset uusista järjestämis- ja ylläpitämisluvista Uudet koulutuksen järjestämis- ja ylläpitämisluvat voimaan. 47