TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA PROJEKTISUUNNITELMA 1. Uudistuksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoite Hallituksen päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta ( ) mukaisesti toteutetaan toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen. Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella. Uudistuksessa toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään olennaisesti siten, että lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatkoopintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata. Tavoitteena on vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko. Järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan Lisäksi hallituksen rakennepoliittisen päätöksen mukaisesti toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. Vapaan sivistystyön järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan työryhmässä, jonka määräaika on saakka. Koska osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää merkittävässä määrin ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, on asetettavan ohjausryhmän tehtävänä tarkastella myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy lukiokoulutuksen sekä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistusta valmistellaan työryhmässä, jonka määräaika on Työryhmä antaa esityksensä rahoitusuudistuksen sisällöksi 3/2014. Hallituksen esitys annetaan syksyllä 2014 ja lainsäädäntö tulee voimaan Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevan päätöksen mukaisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden ja rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus uudistetaan kokonaisuutena tukemaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Lukiokoulutuksen rahoitus uudistetaan siten, että rahoitus turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen alueellisen saavutettavuuden, tukee lukioverkon kehittämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä kannustaa koulutuksen läpäisyyn. Rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Hallituksen esitys annetaan vuonna 2014 ja lainsäädäntö tulee voimaan Tutkintojärjestelmää koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2014 ja lainsäädäntö tulee voimaan

2 2 Edellä mainitut valmistelut otetaan huomioon toisen asteen koulutuksen rakenteellisessa uudistuksessa. Uudistuksessa ruotsinkielistä koulutusta ja koulutusverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena ja turvataan riittävä koulutustarjonta myös ruotsiksi. 2. Uudistuksen toteutusprosessi Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen toteutetaan seuraavia vaiheita ja aikatauluja noudattaen: Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon uudistus 01-05/2014 Toimenpideohjelman pohjavalmistelu: Koulutuksen järjestäjärakenteen nykytilan ja toimintaympäristön kuvaus, tarvittavien tilastoaineistojen hankinta; valmistelussa käytettävien indikaattorien määrittely ja tuottaminen 02-05/2014 Järjestäjäverkon rakenteellisen uudistuksen tavoitteena olevan järjestäjäverkon kriteerien valmistelu 02-04/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset (OKM, sivistyspoliittinen ministerityöryhmä, hallituksen iltakoulu) 4-8/2014 Kehittämisen toimeenpanon edellyttämät mahdolliset säädösmuutokset toimintalainsäädäntöön, voimaan 01/ /2014 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa. Järjestetään valtakunnallisia ja alueellisia koulutuksen järjestäjä tapaamisia ja seminaareja. 1/2015 OKM kirje järjestämislupien hakemisesta kehittämisen tavoitteet kehittämisen vaiheet, kehittämisen, menettelytavat ja aikataulut tavoitteena olevan koulutuksen järjestäjäverkon kriteerit uusien järjestämislupien myöntämisen keskeiset kriteerit Vapaa sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus 01/2014 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän valmistelu käynnistyy 06/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset (OKM, sivistyspoliittinen ministerityöryhmä) 10/2014 Vapaan sivistystyön kentän kuuleminen eri puolilla maata järjestettävissä kuulemistilaisuuksissa Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa rakenteellisesta kehittämisestä sekä rahoitusperusteiden ja lainsäädännön muutostarpeista opetus- ja kulttuuriministeriölle 12/2014 1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän raportin lausuntokierros 01/2015 Poliittinen käsittely, sivistyspoliittinen ministerityöryhmä 01/2015 OKM:n kirje ylläpitäjille kehittämisen tavoitteet ylläpitämislupien kriteerit aikataulu ja prosessi 02-08/2015 Kehittämisen toimeenpanon edellyttämät mahdolliset säädösmuutokset vapaan sivistystyön lainsäädäntöön

3 3 koulutuksen järjestäjille tieto, millaisia tietoja niiltä tullaan pyytämään järjestämisedellytyksistä 01-03/2015 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa. Järjestetään valtakunnallisia ja alueellisia koulutuksen järjestäjä tapaamisia ja seminaareja. 08/2015 Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä 09-11/2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi järjestämisluviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely (OKM, sivistyspoliittinen käsittely) 1-3/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset uusista järjestämisluvista Uudet koulutuksen järjestämisluvat voimaan 03-04/2015 Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa. Järjestetään ylläpitäjien tapaamisia ja seminaareja 04-09/2015 Ylläpitäjäkohtaisia rahoituksen reunaehtoja koskevat päätökset 08/2015 Ylläpitämislupahakemukset ylläpitäjiltä 09-11/2015 Ylläpitämislupahakemusten käsittely ja esitykset uusiksi ylläpitämisluviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely (OKM, sivistyspoliittinen ministerityöryhmä) Uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan 1-3/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset uusista ylläpitämisluvista Uudet vapaan sivistystyön ylläpitämisluvat tulevat voimaan 3. Uudistuksen organisoiminen Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellisen uudistuksen toteuttamiseksi asetetaan toimialan ja sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistuksen toteuttamiseksi asetetaan lisäksi projektiryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on arvioida edellä todettujen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia koulutuksen eri sektoreilla sekä yhteen sovittaa, seurata, ohjata ja tukea rakenteellisen uudistamisen toteutusta siten, että nuorisotakuun toteutuminen ja aikuisten koulutusmahdollisuudet sekä koulutuksen alueellinen ja alakohtainen saatavuus ja vapaan sivistystyön tarjonta turvataan. Ohjausryhmän kokoonpano: Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ohjausryhmässä ovat edustettuna: Opetus- ja kulttuuriministeriö/koulutuspolitiikan osasto: ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Opetus- ja kulttuuriministeriö/aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö: johtaja Kirsi Kangaspunta

4 4 Opetushallitus Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Suomen Kuntaliitto Suomen Yrittäjät ry Suomen rehtorit ry Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Rehtorit ry Elinkeinoelämän Oppilaitokset ELO ry Finlands Svenska Lärarförbund Fsl Rl Suomen Kansanopistoyhdistys ry Opintokeskukset ry KT Kuntatyönantajat ry Sihteeristöön nimetään opetusneuvos Heikki Blom, neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetusneuvos Jukka Lehtinen ja neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi. Hankkeessa kuullaan ainakin seuraavia tahoja: Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto YAOL ry, Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry, Iltakoulujen liitto IKLO ry, Sivistystyönantajat ry, Bildningsalliansen rf, Konservatorioliitto ry, Urheiluopistojen yhdistys ry, Suomen aikuisopiskelijoiden liitto ry, Suomen lukiolaisten liitto ry, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Suomen opiskelija-allianssi OSKU ry ja Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry. Projektiryhmän tehtävänä on valmistella, koordinoida ja toimeenpanna rakennepoliittisen ohjelman edellyttämät toimet toisen asteen järjestäjäkentän kehittämiseksi. Projektiryhmän kokoonpano: kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puheenjohtaja ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen johtaja Kirsi Kangaspunta johtaja Jari Rajanen johtaja Mika Tammilehto opetusneuvos Heikki Blom opetusneuvos Annika Bussman neuvotteleva virkamies Ville Heinonen hallitusneuvos Virpi Korhonen neuvotteleva virkamies Seija Kähkönen hallitusneuvos Tarja Lehtinen neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi opetusneuvos Tarja Riihimäki opetusneuvos Emmi Virtanen hallitusneuvos Janne Öberg Projektiryhmä huolehtii tarvittavasta yhteistyöstä opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston kanssa.

5 5 Ohjaus- ja projektiryhmät huolehtivat rakenteellisen kehittämisen uudistusprosessin valmistelun yhteensovittamisesta ja vuorovaikutuksesta toisen asteen koulutuksen säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistamista valmistelevan työryhmän sekä vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusjärjestelmän uudistamista valmistelevan työryhmän kanssa. Ohjaus- ja projektiryhmät huolehtivat tiiviistä yhteistyöstä toimialan ja sidosryhmien kanssa. Edellä mainitut ohjaus- ja projektiryhmät nimetään erillisellä asettamiskirjeellä.