AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI. PKKY:n tulevaisuuspäivät Tahko

Transkriptio

1 KOULUTUKSEN REFORMI PKKY:n tulevaisuuspäivät Tahko

2 Ammatillinen koulutus tänään - ammatillinen peruskoulutus - ammatillinen lisäkoulutus - molempia voidaan järjestää oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena Opiskelijoita vuosittain (vuonna 2015) - ammatillisessa peruskoulutuksessa (josta oppisopimus ) - ammatillisessa lisäkoulutuksessa (josta oppisopimus ) Kokonaisrahoitus noin 1,9 mrd (vuonna 2016) - ammatillinen peruskoulutus 1,6 mrd. (85 %) - ammatillinen lisäkoulutus 130 milj. (7 %) - oppisopimuskoulutus 150 milj. (8 %) Ammatillisia tutkintoja 351 Tutkintoja suoritetaan vuosittain perustutkinnon voi suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona - ammatti-ja erikoisammattitutkinnon vain näyttötutkintona

3 Lähtökohtia: - toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista - tavoitteena vastata yhä paremmin ja vaikuttavammin työ- ja elinkeinoelämän sekä yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin - muuttaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen toiminnan (lähes) kokonaisuudessaan - lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmät uudistuvat - reformi astuu voimaan 2018, jonka jälkeen ammatillinen koulutus on erilainen kuin nyt - jatkossa rahoituksen taso vähenee pysyväluontoisesti (PKKY vuodesta ,5 M ) - rahoitusta leikataan merkittävästi jo 2017, ennen reformin voimaantuloa (noin -190 milj., PKKYn osuus lähes -9 milj. )

4 Yksi ammatillisen koulutuksen toimintalaki - nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi laiksi - osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys lähtökohtana - jatko-opintokelpoisuus säilyy Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat - koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle - ammatillista koulutusta tarkastellaan kokonaisuutena Työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastataan 1) tutkinnoilla ja tutkinnon osilla 2) ei-tutkintotavoitteisilla osaamiskokonaisuuksilla 3) valmentavilla koulutuskokonaisuuksilla tuetaan nopeaa siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen

5 Yksi henkilökohtaistamisprosessi - koskee kaikkia ammatillisen koulutuksen asiakkaita ja asiakasryhmiä koskee sekä nuoria että aikuisia - henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS), jota päivitetään - aikaisempi osaaminen tulee velvollisuudeksi tunnistaa ja tunnustaa osaamisen hankkimistavasta riippumaton - tutkinnon suorittamiseen kuluva aika riippuvainen aikaisemmasta osaamisesta, oppimiskyvystä ja HOS:ssa rakennetusta opintopolusta keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen Yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto - näytöt pääsääntöisesti työpaikoilla - kaksikantainen arviointi koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajat arvioijina - ammattiosaamisen näyttötoimielimistä luovutaan (näiltä ei enää todistuksia näytöistä) - tutkintotoimikunnista luovutaan (ei enää pt, at, eat näyttötutkintotodistuksia) - uudet valtakunnalliset työelämätoimikunnat tulevat näyttöjen laadun arviointiin - koulutuksen järjestäjä myöntää tutkinnon ja tutkintotodistuksen

6 Tutkinnot ja tutkinnon perusteet - perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja laaja-alaistetaan ja niiden määrää vähennetään tutkinnosta siirrytään 166 tutkintoon - tutkintoja ei sijoiteta koulutusaloille - kullekin tutkinnolle määritellään osaamispisteet (osp) perustutkinto 180 osp ammattitutkinto 120 / 150 / 180 osp erikoisammattitutkinto 160 / 180 / 210 osp - uudet tutkinnon perusteet voimassa 2019 Opiskelijavalinta uudistuu - jatkuva ympärivuotinen hakeutuminen - yhteishaku perusopetuksen päättäneille ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa - TE-hallinto päättää työvoimakoulutukseen valittavista opiskelijoista

7 Työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyy - uutena koulutussopimus ei työ- tai virkasuhde korvaisi nykymuotoisen työssäoppimisen sovitaan työpaikalla järjestettävästä tavoitteellisesta ja ohjatusta opiskelusta eri pituisia oppimisjaksoja työpaikalla, erilaisissa työympäristöissä yhtenäiset sähköiset sopimuspohjat ei palkkaa, ei koulutuskorvauksia, ei rahaliikennettä - edelleen oppisopimus määräaikainen työ- tai virkasuhde opiskelijalle palkkaa ja työantajalle koulutuskorvauksia

8 Työvoimakoulutus - tutkintotavoitteinen ja osa ei tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi uutta ammatillista koulutusta Vahva laadunhallinta kaikille - kaikilla koulutuksen järjestäjillä oltava toimiva laadunhallinta - osaamisen arviointia vahvistetaan Opiskelijoiden palveluja vahvistetaan - kaikki pt ja valmentava kuraattori- ja psykologipalvelut - opiskelijakuntatoiminnan vahvistaminen Puretaan koulutusviennin esteet Tietoarkkitehtuuri - rakennetaan tietojärjestelmiä ja niiden yhteen toimivuutta (KOSKI, eperusteet, opiskelijapalaute jne.) - digitalisaation edistäminen oppimisessa

9 Uusi ohjausjärjestelmä, joka rakentuisi: 1) yhdestä koulutuksen järjestämisluvasta ei erillistä lupaa perus- ja lisäkoulutukseen, ei järjestämissopimuksia lupa näyttöihin, tutkintoihin, valmistavaan ja valmentavaan koulutukseen työvoimakoulutus myös lupaan, erikseen haettava luvan edellytyksenä ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä koulutustarve ei taloudellisen voiton tavoittelemista luvassa opiskelijavuosien vähimmäismäärä luvassa määritelty ensisijainen toiminta-alue, jossa velvollisuus järjestää voi myös järjestää muualla 2) vuoropuhelusta (OKM < = > PKKY) 3) rahoituksen suoritepäätöksestä

10 Uusi ohjausjärjestelmä, joka rakentuisi: 1) yhdestä koulutuksen järjestämisluvasta 2) vuoropuhelusta (OKM <=> PKKY) OKM:n ja koulutuksen järjestäjän vuoropuhelu yhteinen näkemys alueen väestön osaamistarpeisiin vastaamisesta ja työvoiman saatavuuden tukemisesta ministeriö päättää perusrahoituksen opiskelijavuosien määrästä järjestäjää kuultuaan työhallinto käy keskustelun kerran vuodessa työvoimakoulutuksesta 3) rahoituksen suoritepäätöksestä

11 Uusi ohjausjärjestelmä, joka rakentuisi: 1) yhdestä koulutuksen järjestämisluvasta 2) vuoropuhelusta (OKM < = > PKKY) 3) rahoituksen suoritepäätöksestä rahoitus suoraan koulutuksen järjestäjälle (PKKY) vuotuiset päätökset loka-joulukuussa seuraavalle vuodelle ministeriö päättää perusrahoituksen tavoitteellisen opiskelijavuosien enimmäismäärän (aiemman toteutuman toimintaprofiili huomioiden) opiskelijavuodet eivät voi alittaa järjestämisluvan vähimmäismäärää opiskelijavuosia ei kohdenneta aloittain, tutkintotyypeittäin tai koulutuksen toteutusmuodoittain (järjestäjä päättää) suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus järjestäjän ilmoittaman toteuman perusteella

12 Uusi rahoitusjärjestelmä - määrärahan kokonaistaso muuttuu valtion talousarvioperusteiseksi (+ indeksi) - kuntien rahoitusosuus jatkossakin (2017 taso) - kaikkea ammatillista koulutusta rahoitetaan yhtenäisellä rahoitusjärjestelmällä - maksetaan koulutuksen järjestäjälle (PKKY) - koulutuksen järjestäjä päättää käytöstä - opiskelijamäärälaskennasta tulosten laskentaan

13 Uusi rahoitusjärjestelmä 1) Perusrahoitus (50 %) - opiskelijavuodet (365 päivää) - ennakoitava perusta koulutuksen järjestämiselle 2) Suoritusrahoitus (35 %) - tutkinnot ja tutkinnon osat - laajuus määritellään osaamispisteillä - suoritteiden määrää voidaan rajoittaa 3) Vaikuttavuusrahoitus (15 %) - työllistyminen ja jatko-opinnot korkeakoulussa sekä opiskelijapalaute ja työelämäpalaute - tarkasteluajankohtana tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamisen seuraavan vuoden lopun tilanne ) Strategiarahoitus (enintään 4 %) - päältä otettu - fuusiot, kokeilut, ammattitaitokilpailut, kehittämishankkeet - äkilliset rakennemuutokset - ministeriön harkinta

14 Reformin aikataulu 5/2016 Järjestäjärakenteen kehittämisen toimenpideohjelma käynnistyy 4-9/2016 Toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi) käynnistyvät 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-9/2016 Reformin valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 11-12/2016 Reformi-HE lausuntokierrokselle 2/2017 Reformi-HE eduskunnalle (vko 8) 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 6/2017 Toimeenpanon tukitoimet käynnistyvät 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Uudistetut järjestämisluvat koulutuksen järjestäjille 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan 1/2018 Reformin toimeenpanon tukitoimet jatkuvat

15 Miltä ammatillisen koulutuksen tulevaisuus sinusta tuntuu? OPH:n verkkoaivoriihi, vastaajia 1348 (syksy 2015)

16 REFORMI JA PKKY - Ammatillinen koulutus ja sen järjestäminen muuttuu nykyisestä 2018 alkaen - Varauduttava rahoituksen vähenemiseen pysyväluontoisesti - Keskityttävä koulutuksen tuloksiin ja vaikuttavuuteen laadusta tinkimättä - Hoidettava vastuullisesti nuorten ja aikuisten sekä työelämän osaamistarpeet Pohjois-Karjalassa - Kehitettävä alueen työ- ja elinkeinoelämäyhteistyöhön uusia menetelmiä - Kuunneltava opiskelijoita ja työelämää sekä otettava heidät kehittämiseen mukaan - Osallistettava ja tuettava opettajia sekä koko henkilöstöä tulevaan muutokseen - Keskeistä on käytännön toimintatapojen uudistaminen, jota uudistuva johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenne tukee - Uudistetaan ja rakennetaan tehokkuutta oppimisympäristöihin, tiloihin ja laitteisiin - Sallittava rohkea, luova ja innovatiivinen ajattelu ja toiminta - Varmistettava maakunnassa laaja yhteistyö osaamisen kehittämiseksi - PKKY halutuin kumppani Pohjois-Karjalassa osaamisen kehittämisessä (2. aste) - Viestittävä entistä vahvemmin toisen asteen ammatillisen koulutuksen merkityksestä