Rakenneuudistus toinen aste

Transkriptio

1 Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna Mika Tammilehto Johtaja ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) 1

2 LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien lukumäärä Alle 18 - vuotiaana aloittaneet Yli 18- vuotiaana aloittaneet Opiskelijat yhteensä 1 Yksityinen Valtio Kunta Kuntayhtymä Yliopistot Yhteensä Lukioiden määrä opiskelijamäärillä mitatun oppilaitoksen koon mukaan vuonna 2012 (Tilastokeskus) Oppilaitoksen koko 2012 Oppilaitokset yhteensä 422 Oppilaitokset, 1-19 opiskelijaa 4 Oppilaitokset, opiskelijaa 14 Oppilaitokset, opiskelijaa 76 Oppilaitokset, opiskelijaa 142 Oppilaitokset, opiskelijaa 72 Oppilaitokset, opiskelijaa 57 Oppilaitokset, opiskelijaa 16 Yhdistetyt perus- ja lukioasteen koulut 41 2

3 Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (rakenneohjelma) Turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä, Turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, Ylläpitäjäneutraalisuus, Lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen säädetyssä tavoiteajassa, Parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä mahdollistaa joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä toiselle, Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä lukiokoulutuksessa vuonna Ammatillisen koulutuksen menosäästöt TA TAE Kehyspäätös Menosäästöt yhteensä (vuoden 2013 tasoon verrattuna) Opiskelijamäärien sopeuttaminen ja yksikköhinnan leikkaaminen Rakennepoliittisen ohjelman toteuttaminen Avustusten leikkaaminen Muut säästötoimet Menolisäykset yhteensä (nuorisotakuu yms.) Menomuutokset yhteensä Lisäksi vuosien 2013 ja 2014 valtionosuusindeksien jäädytykset heikentävät koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen tasoa arviolta seuraavasti Vuoden 2013 indeksin jäädytys Vuoden 2014 indeksin jäädytys

4 Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Kokonaisopiskelijamäärä Koulutuksen järjestäjien lukumäärä Opiskelijamäärä Osuus koulutuksen järjestäjistä Osuus opiskelijoista yli ,40 % 31,00 % ,10 % 12,20 % ,80 % 10,90 % ,20 % 19,70 % ,00 % 12,30 % ,80 % 7,20 % alle ,70 % 6,70 % Yhteensä ,00 % 100,00 % 7 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko Omistajatyyppi Järjestäjät, joilla sekä ammatillisen perusettä lisäkoulutuksen koulutustehtävä Järjestäjät, joilla vain ammatillisen peruskoulutuksen koulutustehtävä Järjestäjät, joilla vain ammatillisen lisäkoulutuksen koulutustehtävä Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan saaneet järjestäjät yhteensä Valtio Kunta Kuntayhtymä Yksityinen Yhteensä

5 Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenne Toimintaan kohdistuvat vaatimukset ja odotukset kasvavat Toiminnallisiin koulutuksen järjestämisedellytyksiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat (tutke, valma, työpaikalla tapahtuva opiskelu, 2+1 ym.) Resurssien taso alenee merkittävästi järjestäjärakenteiden kokoaminen vahvemmiksi kokonaisuuksiksi välttämätöntä toimintatapoja ja prosesseja uudistettava samassa yhteydessä niukkenevat resurssit suunnattava toimintaan, ei rakenteisiin, jotta koulutuksen työelämälähtöisyys, laatu ja saavutettavuus voidaan turvata 9 Ehdotus uudeksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä muodostaisi kokonaisuuden, joka sisältäisi seuraavat järjestämismuodot: oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus. 10 5

6 Uuden rahoitusjärjestelmän keskeisiä piirteitä koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: perusrahoitus suorituksiin perustuva rahoitus vaikuttavuusrahoitus Koulutuksen järjestäjän kokonaisrahoitus määräytyisi eri rahoitusosioista saatujen rahoitusosuuksien summana. Kunkin rahoitusosion rahoitus jaettaisiin sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa että lisäkoulutuksessa koulutuksen järjestäjille toteutuneiden suoritteiden mukaisesti kaikkien suoritteiden kokonaismäärään suhteutettuna. alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen erityisoppilaitosten rahoitus muodostuu erillisenä kokonaisuutena 11 Rahoitusosuudet Vaikuttavuusrahoitus Ammatillisen peruskoulutuksen uusi rahoitusmalli % Milj. euroa (TA 2013) Tulosindeksi 4% 60 milj Opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute 1% 15 milj Läpäisyn parantaminen 1% 15 milj Suoritusrahoitus Tutkinnot *) 20% 301 milj. Tutkinnon ja koulutuksen osat *) **) 25% 376 milj Perusrahoitus Opiskelijavuodet **) 49% 737 milj Muu rahoitus Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä Harkinnanvarainen korotus Majoitus 137 milj 30 milj 12 6