Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu Helsinki Kirsi Kangaspunta, johtaja

Transkriptio

1 Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu Helsinki Kirsi Kangaspunta, johtaja

2 Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Suuntaviivat uudistukselle laadittu ja järjestämislupia koskeva HEluonnos valmisteltu poliittinen käsittely menossa Koulutuksen järjestämisluvat peruutetaan, vapaan sivistystyön osalta tutkitaan taloudelliset edellytykset Uudet järjestämisluvat ja tarvittavat ylläpitämislupapäätökset voimaan 01/2017 Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen ja vstuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa

3 Vapaan sivistystyön määrärahat Kansalais -opistot Kansanopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot , esitys, , kehys, Yhteensä

4 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä Asetettu , määräaika Tehtävänä valmistella hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukainen vst:n rakenne ja rahoitusuudistus Asioiden valmistelu tehty oppilaitosmuotokohtaisissa jaostoissa Kansalaisopistojaosto kokoontunut 9 kertaa Työryhmä on linjannut valmistelun kansalaisopistojaoston esitysten mukaisesti HE vapaan sivistystyön lain muuttamisesta lähetetty lausuntokierrokselle

5 Työryhmän ehdotukset, kansalaisopistot 1. Rakenteellinen kehittäminen Rakenteiden kehittäminen toteutuu ylläpitäjälähtöisesti. Ylläpitämislupia ei uusita, mutta tutkitaan taloudellisten edellytysten täyttyminen Vapaan sivistystyön koulutuksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että ylläpitäjien taloudellinen vakaus joka tilanteessa takaa laadukkaan koulutuksen toteuttamisen Kansalaisopistokentän rakenteellinen kehittyminen on jatkuvassa prosessissa kuntaliitosten johdosta ja alueellisia opistoja muodostettaessa -> ei erillisiä rake-toimenpiteitä

6 Kansalaisopistot 1. Rakenteellinen kehittäminen Lähtökohtana on ylläpitäjän harkinta tarkoituksenmukaisimmista tavoista koulutuksen tarjoamiseksi ja ylläpitäjien omat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset siihen Kansalaisopiston ylläpitämistehtävä voidaan hakemuksesta yhdistää saman koulutusmuodon tai muiden vapaan sivistystyön koulutusmuotojen ylläpitäjille tai muiden koulutusmuotojen yhteyteen Yhdistyminen voi tapahtua esim. aatteellisella pohjalla toimivaan koko tai osan maata kattavaan ylläpitäjäorganisaatioon, alueelliseen vapaan sivistystyön ylläpitäjään, muun aikuiskoulutuksen järjestäjään tai alueelliseen monialaiseen ammatillisen koulutuksen järjestäjään

7 2. Rahoituksen ennakoitavuus Kansalaisopistot Rahoituksen ennakoitavuutta parannetaan muodostamalla rahoitusjärjestelmä, jossa 90% on kiinteää osaa Kiintiöt vuoden 2014 jakosuhteen perusteella, samoin 2015 vospäätös Loput 10% muodostaa liikkuvan osan joka määräytyy väestöpohjassa tapahtuneiden muutosten perusteella. Kriteerit: 70 % väestön kokonaismäärän muutos 10 % työttömien määrän muutos 10 % vieraskielisten määrän muutos 10 % 63 vuotta täyttäneiden määrän muutos Jos kolmen vuoden toteutuneiden opetustuntien keskiarvo jää alle myönnettyjen tuntien, opistolle myönnetään korkeintaan keskiarvon mukainen tuntimäärä. Erotus jaetaan muille kansalaisopistoille

8 3. Rahoituksen porrastukset Kansalaisopistot Luovutaan 15 % asukastiheyslisästä 2016 yksikköhinta laskee tiheästi asutuilla yksikköhinta nousee harvaan asutuilla muutokset kompensoidaan vuoden 2014 jakosuhde pohjana edistää koulutuksen alueellista tasa-arvoa opistojen yhdistymispäätöksiin vaikuttavat toiminnalliset syyt, yksikköhinta ei ole ratkaiseva tekijä Kiintiöinti, yhtenäinen yksikköhinta ja kompensaatiot yhteisvaikutus: koelaskelmassa muutos plusmiinus 3,5 % sisällä sidotaan 2014 vos-jakosuhteeseen yllätysten välttämiseksi HUOM: valtiontalouden säästöjä ei ole tässä huomioitu, tulee lisäksi

9 Kansalaisopistot 4. Valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen suhde vos/vas suhde säilytetään nykyisellä tasolla avustukset oppilaitosten käyttöön tulevana rahana edistävät opiston kehittämistä ja koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamista kaikkia käytössä olevia rahoituslajeja tarvitaan rakenteellisen kehittämisen avustuksia lähivuosina voidaan osoittaa määrärahojen puitteissa sellaisissa tapauksissa, joissa päätös on tehty ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia 5. Vapaan sivistystyön yhteinen suorite ei ole saavuttanut riittävää kannatusta vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotojen parissa

10 Kansalaisopistot 6. Etä- ja monimuoto-opetus termiksi etäopetus yksikköhinta sama kuin lähiopetuksessa miten ilmoitetaan kun yksi opisto järjestää koulutuksen ja muut seuraavat etänä etäopetuksen kustannusten ja suoritteiden ilmoittaminen tulisi täsmentää ja ohjeistaa yhtenäisesti vst-oppilaitoskentälle 7. Maksullinen palvelutoiminta Valtionosuusperusteisen koulutuksen tulee täyttää valtionosuusperusteisuuden tunnusmerkit Ellei täytä, on maksullista palvelutoimintaa Ohjeistus on riittävä ja selkeä, informaatio-ohjausta voi lisätä

11 Kansalaisopistot 8. Avoin yliopisto / AMK-toiminta Avoimen yliopisto-opetuksen rahoitusmalli ei ole kansalaisopistoilla ongelma. Opisto järjestää koulutuksen, maksaa sen kustannukset ja merkitsee opetustunnit vapaan sivistystyön suoritteiksi Yhteistyö avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa perustuu aina yhteistyösopimukseen Avoimen AMK-koulutuksen järjestämismallit ovat vasta syntymässä Tarjonta vapaassa sivistystyössä parantaa alueellista, sosiaalista ja koulutuksellista tasa-arvoa eri paikkakunnilla