LÄHISYNONYYMIENKEHO,VARTALOJARUUMISKONTEKSTUAALISTA SEMANTIKKAA

Transkriptio

1 LÄHISYNONYYMIENKEHO,VARTALOJARUUMISKONTEKSTUAALISTA SEMANTIKKAA Suomenkielen progradu-tutkielma Oulunyliopisto Maria Laakkonen

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1.1.Tutkimuskysymyksetjahypoteesit Korpustutkimus Aineisto 6 2. KONTEKSTUAALINENSEMANTIKKA Kontekstuaalisensemantikanteoriaa Merkitysyksikköjakontekstuaalinenvalinta Leksikaalinenpriming Kolokaatio Semantinenpreferensi SYNONYMIA LÄHISYNONYYMIENDENOTATIVISET MERKITYKSET LÄHISYNONYYMIENKONTEKSTUAALINENVALINTA Tutkimukseneteneminen Kolokaationtarkasteluntaustaa Substantivikolokaatit Adjektivikolokaatit Kvantifioivatnominikolokaatit Verbikolokaatit Adverbi-jaadpositiokolokaatit Semantistenpreferensienanalyysi Luokitelunperusteet Luokiteluntulokset Systemaatisetvalintarajoitukset Vahvatsemantisetmyötäesintymäpreferensit Lievätsemantisetmyötäesintymäpreferensit Kehon,ruuminjavartalonkontekstuaalisetprofilit POHDINTA PÄÄTÄNTÖ LÄHTEETJALYHENTEET LITTEET

3 1.JOHDANTO Tarkastelenprogradu-työsäni,minkälaisiamerkityksiäsanoilakeho,ruumisjavartalo saavatsenlisäksi,etänejakavatsamanperusmerkityksen ihmisentaieläimenelimistö (Kielitoimistonsanakirja2012s.v.keho,vartalo,ruumis).Kinnostuinsanoistalekseemin ruumispolyseemisen merkityksen vuoksi. Ruumis voitekstuaalisen ympäristönsä perusteelaolajoko merkityksesä'kuolutruumis'tai'eläväruumis'.sanan merkitys tarkentuuruumintapauksesanimenomaansinäyhteydesä,josasanaesintyy. Tästä heräsiajatussitä,etämyöslekseemeiläkehojavartalovoiolatoisistaanjaruumista eriytyneitä merkityksiäja käytöyhteyksiä. Sanoilekehojaruumison pyrityjo lähtökohtaisestiluomaan merkitysero.kehoon1940-luvultaperäisinolevauudisana, jokaonjohdetusanastakehä(ssa1s.v.keho,kehä).häkkisen(2005s.v.keho)mukaan kehoonotetukäytöönoppitekoisenasanana,jonkatarvetaonperusteltusilä,etä ruumis-sananymmäretäänyleensätarkoitavan kuolutaruumista tai vainajaa. Lekseemejä keho,vartalojaruumispidetäänsynonyymeinäsynonyymisanastoisa. Synonymiaonkielelisenmuodonjamerkityksenvälinensuhde.Setoteutuu,joskaksi ilmaustaeroavat muodoltaan mutaovat merkitykseltäänidentisiä.(olkinuora1992: 113.) Vaikka keho,ruumis javartalo vaikutavat perusmerkityksensä puolesta synonyymisilta,josuomenkielennativipuhujankieli-intuitiokertoo,etäsanateivätole kaikiltamerkityksiltääntaikäytöltääntäysinidentisiä,mistäkertoojoruumis-lekseemin merkitys kuolut,jotaeimuilalekseemeiläole.sanatovatlähisynonyymejä,koska nidenväliläonpieniäsemantisiataisyntaktisiaeroja(karlson1994:203).yrjö KivimiehenSynonyymisanastosa(1966)esintyvätvartalojaruumis,mutakehoasinä ei mainita.vartalomääriteläänsinäseuraavilasynonyymeilä ruho,runkojaruumis (Kivimies1966s.v.vartalo).Ruuminsynonyymiksitaasmainitaanruho(Kivimies1966 s.v.ruumis).synonyymisanasto(1996)sisältääpuolestaansanatkehojaruumis.ruumin synonyymiksi määritelään(elävänä)keho.(leino &Leino1996s.v.ruumis).Keho puolestaansaa määritelmän(elävänihmisentaieläimen)ruumis(leino&leino1996 s.v.keho).jäppisentoimitamasa Synonyymisanakirjasa(1999)taas vartaloon määriteltysanoila ruumis,keho,kroppajavarsi(jäppinen1999s.v.vartalo).samala tavalaonmyösmääriteltykehojaruumis,joidenmerkitykseksion

4 2 annetu'vartalo'(jäppinen1999s.v.keho,ruumis).keholejaruumilesanakirjatosin antaamyöstoisen,erilisenmerkityksen'elimistö',jonkasynonyymeiksitarjotaansanoja elimistöjaorganismisenlisäksi,etäruumisjakehomääritelääntäsä merkitykse sä toistensasynonyymeiksi.kaikisasynonyymisanastoisaruumileonmainituerikseen merkitys kuolut. Karlsonin mukaankielesäonrunsaastiedelä mainitunkaltaisialähisynonyymisiä merkityspesyeitä, joisa sanat ilmaisevat häilyviä merkitysvivahteita. Nämä lähisynonyymipesyeetosoitavat,etämonienlekseemienmerkityksetovatepämääräisiä jamerkitystenrajat sumeita.(karlson1994:204.)tämänhuomaasitä, mitensanat määritelään toistensa kauta synonyymisanastoisa. Sanojen määriteleminen synonyymeinäpidetyjenvastineidenavulatuotaakehämäisiämääritelyjä,kutenkeho onsama kuin vartalo,mistäseuraa,etä vartaloon keho. Sanojen mahdoliset, hienovaraisetmerkityserotjanidenerikoistuneetkäytöyhteydeteivättuletälöinesile. Sivosen(2002)mukaanlukijasaataapäätyäsynonyymeilamääriteltäviensanojenkauta edeläesitelynkaltaiseenkehäpäätelmään,joloinhäneivältämätäpääseselvilealun perintarkastelemansasanan merkityksestä.tälaisestatilanteestapäästäisineroon,jos lekseemien merkityksiäeikuvataisikaansynonyymienavula,vaankorostetaisin näkemystä,etäkielelisen muodon muutuesa myöskielelinen merkitys muutuu. (Sivonen2002: ) 1.1.Tutkimuskysymyksetjahypoteesit Teoreetisentaustantutkimukseleniluokontekstuaalinensemantikka. Vaikkasanoja voidaantarkastelaperusmerkityksiensäpuolestairalisinakielenaineksina,niden merkityssyntyyvastanidenkäytöyhteyksisä(kangasniemi1997:20).leechin(1981: 61) mukaan kontekstuaalisesa lähestymistavasa merkitystä tulee tarkastela kielenkäytönulkoistenjaobjektivistenvastineidenelitilanteen,käytönjakontekstin perusteela,joloin merkityspyritäänperustelemaanempirisenaineistonperusteela. Jantusen(2004: 10) mukaantälöintutkimuskohteena on kielen konkreetinen, tilannesidonnainen käytö, jota havainnoimala tehdään lingvistisiä päätelmiä. Tarkastelen tutkimusaihetani korpuslingvistisin eli korpusaineistoa hyödyntävin menetelmin. Korpukselaviitataanaineistokokoelmaan,jokakoostuulaajoista,aidoista

5 3 kielenkäytötilanteistaperäisinolevistakielenkäytönesimerkeistä(heikkinen&luonela 2012:121).Korpusaineistontarkastelusakäytänsekätilastolisiamenetelmiäetäkieliintuitiota. Tutkimuksenitavoiteenaonsaadaselvile, mitensanojenkonkreetisetympäristöt tuotavatsanoilekolokativisia merkityksiäeli myötämerkityksiä,joitailmaukset saavatvakintuneenesintymisympäristönsävaikutuksesta(kangasniemi1997:12,14). Tarkastelenkahtakontekstuaalisensemantikanilmiötä,semantisiapreferensejäja kolokaatioita,kolokativisten merkitystentuotajina. Kolokaatiola tarkoitetaan kahdensanankinteääjatoistuvaasuhdetaelileksikaalistamyötäesintymistä(jantunen 2009b: 358).Täsätutkielmasa kolookaatila vitaantilastolisesti merkitsevään kolokaatioon.semantinenpreferensionlekseeminjasenlähiympäristösäesintyvän merkityspirteensuhdeelileksikaalisemantinenmyötäesintymä(jantunen2009b:359). Yksitäiset leksikaalisemantiset myötäesintymät muodostavat laajempia merkitysryhmiä. Olenmuodostanuttutkimuskysymyksiä,joihinpyrinprogradu-työsänivastaamaan: 1) Milaisiakolokaatejaonlekseemeilä keho,vartalojaruumis? 2) Minkälaisia merkitysryhmiäelisemantisia preferensejälekseemeillä on nidentekstuaalisenlähiympäristönperusteela? 3) Mitenkolokaatitjasemantisetpreferensityhdistävättaierotavatsanojen käytöäjamerkityksiä? Ensimmäisenjatoisentutkimuskysymyksenpohjaltatarkastelen,milaisiakolokaateja jasemantisiapreferensejälekseemeiläonnidenkontekstuaalistenominaisuksien perusteela.kolmastutkimuskysymysonpohjanalekseeminkontekstuaalistenprofilien määritelyle,josahyödynnänaiempientutkimuksenvaiheidentuotamaaleksikaalista jasemantistatietoasanojenkäytöstä.painopisteontäsäsanojenkäytöäerotavien merkitystentarkastelusa,koskaolenvalinnutsynonymia-ilmiönkäsitelyyn Crusen (1986,2000)jaLyonsin(1996)lähisynonymianmääritelmän,josatarkastelaansanojen kolokationaalisiaaloja,elisanoileominaisiaesintymisympäristöjäjanihinlityviä valintarajoituksiajalievempiä myötäesintymäpreferensejäelityypilisyyksiäesintyä josainkontekstisa.oletan,etäsanoilasaataaola myösyhteisiäkäytöyhteyksiäja

6 4 merkitysryhmiä,joisasanojavoidaankäytäätoistensafunktionaalisinavastineina.tästä huolimatapidäntodennäköisenä,etäkulakinlekseemiläonetupääsäselkeästivain siletyypilisiäja vakintuneita käytöympäristöjä,jotka voi havaitalekseemien semantisistapreferenseistäjakolokaateista.oletanlekseemienruumis,kehojavartalo kolokoivaneritavoin. 1.2.Korpustutkimus Korpuslingvistikala vitataan kielitieteeseen,joka painotaa korpuksen käytöä lingvistisen kuvauksen ja teorianmuodostuksen pohjana (Karlson 1994: 267). Korpuslingvistikkaonempiristä,elisenavulatehtytutkimuspohjautuuaineistoon. Korpustutkimus mahdolistaasekäleksikaalisten myötäesintymienetäkieliopilisten rakenteidentarkastelun(biber,conrad&reppen2000:6).korpusonaineistokokoelma, jokakoostuuaidoistakielenkäytötilanteistaperäisinolevistakielenkäytönesimerkeistä. Korpuksetovattavalisestilaajoja,vähintään miljoonasanaisiatekstikokoelmia,jotka koostuvatjokokokonaisistateksteistätailaajoistatekstikatkelmista. Korpusonvoitu koostaanin,etäsen muodostamaaineistopyrkiedustamaankieltäkokonaisuutena. Vaihtoehtoisestikorpusvoiolaesitysjostaintietyistägenreistä.(Heikkinen&Luonela 2012: 121.) Elektronista korpusaineistoa voidaan analysoida kvalitativisin ja kvantitativisin menetelmin. Tekstien tarkastelun apuvälineenä käytetään tietokoneohjelmaa.(biberym.2000:4.) Korpustutkimusjaetaantavalisestikahteenpääsuuntaukseen: korpuspohjaiseenja korpusvetoiseen.korpuspohjainentutkimuspyrkikorpuksentekstiaineistonperusteela selvitämään,testaamaantaitodentamaanteorioitajaajatuksia,jotkaovatolemasaennen korpusaineiston tarkastelua (Tognini-Boneli 2001: 65). Korpuspohjaisesa tutkimuksesa kuin myös yleisemminaineistopohjaisesatutkimuksesaempirisiä kielenaineistojatarkasteltaesatutkijanintuitioontai aikaisempaantutkimukseen pohjaavia hypoteesejatailuokiteluita käsitelään ensisijaisesti aineiston kannalta (Heikkinen,Lounela&Voutilainen2012:325).Korpuspohjainenaineistonanalysointi soveltuu myös metodinasynonymiatutkimukseenhyvin,siläsenavulaonhelppo selvitääerojasynonyymisiltavaikutaviensanojenkäytösä(biberym.2000:43).tästä syystä hyödynnän korpuspohjaista menetelmää pro gradu -työsäni. Toisesa

7 5 mahdolisesatutkimusuuntauksesa,korpusvetoisesatutkimuksesa,taaseitodenneta korpusaineistonavulavalmitateorioita,vaanaineistontarkastelunpohjaltaluodaan hypoteeseja. Nistä siten tehdään yleistyksiä, jotka yhdistetään teoreetisiksi toteamuksiksi.(tognini-boneli2001:85 86.) Korpuksenhyödyntäminenonoleelistasiloin,kunkielenpuhujanintuitioeiritä tutkitavien kielen pirteidentarkasteluun. Näitä pirteitä ovat kielen muutostai yleisemminkielelinenvariaatiotaiepätavalinenkielenkäytö.(itkonen1978:153.) Tälaistenkielenpirteidentutkimisesakorpustutkimusonhyödylinen,siläsenavula voidaan tarkastela muun muasa sitä, miten lekseemit esintyvät toistuvisa sanayhdistelmisä(stubbs2002:58).lekseemienkolokoinnintarkasteluunkorpuson sishyväväline,jahyödynnänkorpusaineistoajatilastolisten menetelmientarjoamia mahdolisuuksiakeho-,ruumis-javartalo-lekseemienkolokaatioidenselvitämiseen. Korpustutkimuksenetunaonmahdolisuushalitasuunnatomia,kymmenientaisatojen miljoonien sanojen muodostamia kokonaisuuksia, joiden halinta olisi muila menetelmilä mahdotonta.toisaaltatämäon myöskorpukseenpohjaavantutkimuksen heikkous,siläpasivisestiaineistoaluokitelevakorpusvoipuristaatuloksiaesinvain tietyynpisteeseenasti.(itkonen&pajuniemi2010:74.)korpuksenaineistoavoidaan tosintarkastelakvantitativisenanalyysinlisäksimyöskvalitativisesti.kvalitativisesa analyysisävoidaantutkiaharvinaisempiakielenilmiöitä,koskaaineistoaeitarvitse pakotaarajaliseenmäärääntilastolisialuokituksia.kvalitativisenanalyysintavoiteena on luoda tarkka kuvaus kuloisestakin tarkasteltavasta kielelisestä pirteestä. Kvalitativisenanalyysinheikkousontosinse,eteisentuloksiavoidayleistääsamala tavalakuinkvantitativisen. Harvinaisiahavaintojaeivoidatestataedeskatavasa korpuksesa eikä selvitää, ovatko netilastolisesti merkitseviä vai pelkästään satumanvaraisia.(mcenery& Wilson2001:76.) Hyödynnän korpusaineiston kvalitativista tarkastelua laajemmin semantisten preferensienmääritämisesä,koskatilastolisesti merkitsevätkolokaatioteivättuota yhtä monimuotoista aineistoa kuin luokitelematomasta aineistosta poimitu satunnaisotanta. Kvalitativinentutkimusote sopitutkimusaiheeseeni hyvin, silä kvalitativiselatutkimukselapyritäänkuvaamaantutkimuskohdeta mahdolisimman yksityiskohtaisestijakatavasti(heikkinen,lounela&voutilainen2012:330). Myös

8 6 Jantusen(2009a: 106) mukaan kvalitativisen analyysin avula vähäfrekventiset ilmaukset ovat helpommin saavutetavisa kuin kvantitativisen. Kvalitativisela analyysiläpystytään myösselvitämäänsyitä,jotkaovatkielenaineksenkäytönja taajuudentaustala.(jantunen2009a:106.) 1.3.Aineisto AineistonionperäisinSuomenkielentekstipankista,jonkasisältämättekstitonkirjoitetu 1990-luvula. Korpuksen uusin versiosisältää noin dokumentia,jotka muodostavat 96 alakokoelmaa. Saneita,jotka ovat korpustutkimuksen kannalta olennaisintaantia,onsuomenkielentekstipankisanoin (csc1.)valitsin aineistokseni sanomalehtitekstit, koska aineisto osoitautui sopivankokoiseksi tutkimukseeni,eikämuisasuomenkielentekstipankinosakorpuksisaolutesintymiä hakusanoileni. Heikkisen, Lounelan & Voutilaisen(2012: 332) mukaanlaajat tutkimusaineistotsopivattutkimuskäytöön varsinkinsiloin, kuntutkimuskysymys koskeejotainyleistäjalaajaatekstikategoriaa,kutensanoma-taiaikakausilehtitekstejä. Spesifeihintutkimuskysymyksinonlisäksivaikeaasaadavastaustakovinsuppeasta aineistosta,jotenlaajempiaineistosoveltuuselaiseenparemminkuintarkkarajaisempija pienempiaineisto.(heikkinen&al.2012:332.) Kokonaisuudesaantutkimusaineistoonikuuluvatosakorpuksetsisältävät saneta. Aineistoni kataa kaikki Suomen kielentekstipankin osakorpukset,jotka muodostuvatsanomalehtiteksteistä.lehtienvuosikerratovatperäisinvuosilta Täsäaineistosakehoesintyy2605kertaa,ruumis6089kertaajavartalo1322 kertaa. Aineistoesimerkitonkoodatunin,etänevitaavatkuhunkinosakorpuksen. Esimerkiksi merkintätusa1998vitaaturunsanomienosakorpukseenvuodelta1998. Selityksetosakorpustenmerkinnöistäovatlähdeluetelonjälkeenlyhenteet-sivulta. Sanomalehtitekstiteivätoletekstilajiltaantaityyliltäänyhtenäinenkokonaisuus,vaanne koostuvat erilaisistajututyypeistä,joita ovat pääkirjoitus, reportaasi, arvostelu, taustajutu,uutinen,pakina, mielipidekirjoitus,kommenti,kainalojutujaasiantuntijaartikkeli (Makkonen-Craig 2005: 210). Tekstilajit voidaan jaotela karkeasti asiateksteiksijakaunokirjalisiksiteksteiksi.asiatekstitpyrkivätvälitämäänyleisiäja

9 7 yhteisiätietoja,kuntaaskaunokirjalinentekstikertookokemuksistajaelämyksistä. (Kauppinen & Laurinen 1989: 82.) Kauppinenja Laurinen esitävätjatkumon asiateksteistäkaunokirjalisinteksteihin,jokavoinäytääheidänmääritelmänsämukaan näytääesimerkiksitältä: uutinen pääkirjoitus taustajutu reportaasi haastatelu esee romaani noveli pakina runo(kauppinen&laurinen1989:85.) Tekstilajienrajaeikuitenkaanoleyksiseliteinen,vaanuseisatekstimuodoisaon pirteitäsekäasiateksteistäetäkaunokirjalisistateksteistä.tälaisiaovatesimerkiksi lehtiartikkelitjareportaasit.(kauppinen & Laurinen1989:84.) Aineistonikostuu uutisteksteistä,jotkaluokitelaanasiateksteiksi, mutaaineistosanion myöstyylilistä vaihtelua, mikä johtuusensisältämientekstilajien heterogeenisyydestä. Käsitelen sanomalehtitekstejäpääsääntöisestiyhtenäkielimuotona,mutahuomioinanalyysisäne tekstilajinjavaikutavatmuutujat,joilaonanalyysinkannaltamerkitystä. Koska aineistoni koostuu sanomalehtiteksteistä, aineistonitekstilajeila voi ola vaikutustatutkimustuloksin. Korpustutkimuksentavoiteenaontutkiakielenpirteitä aineistostanin,etäsekuvaakielenkäytöä myösyleisemmin(baroni &Evert2009: 777).Useimmattutkijatkuitenkinmyöntävätsen,etäkorpusaineistoonainarajalinen. Seeivoimiläänedustaatäydelisestiaitoakielenkäytöä,vaankorpusaineistokoostetaan valinnoista,joitapidetäänkielenkäytönpirteidenkannaltaolennaisina.(davies2011: 67.) Partingtonin(1998:17) mukaankolokaationtyypilisyysjosaintekstilajisa, tyylisätairekisterisäeivältämätätarkoita,etäseolisiyleinentaiedesesintyisi josaintoisesa.myössemantinen preferensisaataa olailmiönä konteksti-ja genresidonnainen(bednarek2008:123).esimerkiksi MirnaBegagicintutkimusmake sense-ilmauksensemantisista preferenseistätukeetätä näkemystä,silä hänen vertailusaan ilmaus esintyi useammin negativisesa tekstiympäristösä sanomalehtiteksteisäkuinakateemisistateksteistäkoostuvasaaineistosa(begagic 2013:413). Tutkielmasaniesitämänituloksetovatsisainakinositainsidoksissa käytämääniaineistoon.

10 8 2.KONTEKSTUAALINENSEMANTIKKA Tutkimukseni teoreetisen taustan muodostaa kontekstuaalinen semantikka. Kontekstuaalinensemantikkatutkisanojenkonkreetisiajatoistuviakäytöyhteyksiäja kuvaanidenusuaalistaelivakintunutamerkitystä.sepyrkiselvitämäänsääntöjätai preferensejäelityypilisyyksiä,jotka määritävätsananvalintaa muiden mahdolisten ilmaustenjoukosta. Merkityksenjamuodonsekäleksikonjakieliopinvälisenyhteyden korostaminenontäletutkimusuuntaukseletyypilistä.(jantunen2004:7 8.)Intuitioon pohjaavatjakeksitytlauseeteivättälöinsovelututkimuskohteiksi,vaankieltäon tarkasteltavaaitojenkielenkäytönesimerkkienavula(stubbs1996:23). Kontekstuaalinensemantikkakuuluubritiläiseenkielitieteenperinteeseen,jokanojaa kielenempiriseentarkasteluun.erityisestikielitieteenkäytännölisetsovelukset,kuten ensimmäisenjatoisen kielen oppiminenja opetussekäsanakirjatyö, ovat oleet tutkimuksen keskiösä. Kontekstuaalisen semantikan varhaisentutkimusperinteen syntyynovatvaikutaneetj.r.firth, MichaelHalidayjaJohnSinclair.(Stubbs1996: 25.) 2.1.Kontekstuaalisensemantikanteoriaa J. R. Firthinteoriasa merkityksenkontekstuaalisuudestakeskeisinoletuson,etä merkitysrakentuuyhdistelmästäkontekstuaalisiasuhteita,joisakieliopila,sanastolaja sanojen semantikala on oma osansa. Tätä kokonaisuuta määritää tarkoituksenmukainen konteksti,josa pirteetilmenevät.(firth 1968: ) Kontekstuaaliset valintasuhteet edustavat kielen syntagmaatisia suhteita ja paradigmaatisiasuhteita.karlsonin(1994)mukaansyntagmaatinensuhdetarkoitaa kielenelementiensuhdetatoisinelementeihin,joihinnevoidaanyhdistäälineaariseksi jonoksi. Myösperäkkäistensanojen muodostamat merkityksetovatsyntagmaatisesa suhteesatoisinsa.karlsonhavainnolistaamerkitystentoteutumistasanojensuhteisa silä,etä merkitys hirnua voidaanyhdistääsyntagmaatisesasuhteesaonistuneesti vainhevosukuisineläimin,kutenlauseesahevosethirnuivat.(karlson1994:17 18.) Kieleliset elementit ovat myös paradigmaatisesa valintasuhteesa ja siten vaihdetavisatoisin elementeihin. Vaihdetavisa olevat elementit muodostavat

11 9 paradigman,jokavoitoteutuasanaston,foneemientai morfeemientasola.(karlson 2004:18).Sanastontasolaedelisenesimerkkilauseensubjektinhevosetvoidaankorvata jolaintoiselalekseemilä,esimerkiksisanalavarsa.karlsoninesitämänlauseen hevosethirnuivatvoikuitenkinnähdäsemantisenavalintarajoituksena,koskahevonenja hirnuaesintyvätyhdesäja muodostavatkolokaation,jotaeivoikorvatailmaisula kuten kisa hirnui.hirnua-verbilä onsissuppea käytöala,joka vitaalähinnä hevosukuisteneläintenääntelyyntaisitävoikäytää metaforisestiihmistarkoiteisten lekseemienkansailmauksesanaisethirnuivat. Kontekstuaalisin valintasuhteisin vaikutavat sekä lekseemin lähiympäristösä esintyvätsanatjalaajemmattekstiympäristötsekäkielenulkoinen maailmajasen toimintatavat.jantusen(2004) mukaankotekstilavitataansananlähiympäristöön sijoituvinelementeihin.sevoiolamyöslause-taivirkerajatylitäväteksti,joloin termieirajoitatarkasteluakoskemaanvainlauseyhteytä.termilätilannekontekstitaas vitataanlaajaantekstikontekstintaikielenulkoiseentodelisuuteen.jantunenmääritelee kontekstinjakontekstuaalisetpirteetyläkäsiteiksi,jotkasisältävätsekätekstuaalisen lähiympäristönetätekstinulkoisen maailmanerotelematanäitätoisistaan.(jantunen 2004:12.)Täsätutkimuksesatarkastelunirajautuukotekstin,jokakataalausetason. Tilannekontekstinvitaanvainsiloin,kunsetuotaaaineistonanalyysinkannalta tärkeänhavainnoinjaantaajotainselaistatietoa,jotaeikotekstinavulavoiselvitää. Muutentarkastelusaonvainsanantekstuaalinenlähiympäristöjasenominaisuudet. Kontekstuaalistenvalintojenmahdolisuutavoidaanhavainnolistaakahdelaerimalila. Vapaasa valinnasa kielelisten valintojen nähdään olevan monimutkaisen valintaprosesintulosta.sitäohjaavatainoastaankieliopilisetrajoiteetsekäse,eteivät sanatesinny mielivaltaisesasuhteesataijärjestyksesä.(sinclair1991: ) Jantunen(2001:173)oletaa,etätäysinvapaasavalinnasaovatvainjotkinkieliopiliset sanat,kutenkonjunktiotjajamuta. Hänkuitenkinpitäätäysinvapaatavalintaa hypoteetisena(jantunen2004:15).sinclaireiesitäkäänvapaatavalintaaabsoluutisena periaateena,vaanhänenmukaansakielenulkoisetasiatheijastuvatkieleen,minkätakia kielikään ei perustutäydeliseen satumanvaraisuuteen. Asioila,joila onjoko käsiteelinentaifyysisesätodelisuudesailmeneväyhteystoisinsa,ontaipumus esintyäyhdesäerilaisisateksteisä.samalatavoin myösrekisteriohjaapuhujaa tekemääntietyjäkielelisiävalintoja.sinclairin mukaannämäkintosinmahdolistavat

12 10 vielävapaaseenvalintaankuuluvaavaihteluaeivätkätäysinrajoitakielelistenvalintojen tekoa.(sinclair1987:320.)kuitenkinkielesäonpaljonselaisiavalintoja,joitaeipysty selitämäänkielenulkoiselamaailmala,vaannidenselitämiseentarvitaanidiomaatisen valinnanperiaateta(sinclair1991:110). Idiomaatinen valintaselitää ne kielenrajoiteet,jotkajäävät vapaan valinnan periaateen ulkopuolele.idiomaatisesa valinnasa kielenkäytäjälä on halusaan ennaltavalmitailmauksia,jotka määritävätyksitäisiäkielelisiävalintoja.(sinclair 1991: )Sanojenkäytöäohjaavatsisidiomaatisetesintymisrajoituksetja preferensit.idiomienkäytönlisäksiidiomaatinenvalintakoskeemyösyksitäisensanan kontekstuaalistensuhteiden halintaa.(jantunen 2009b: 358.) Monisatapauksisa sanojenvapaatavalintaaeitapahdu,siläjonkintoisenilmaisunidiomaatiseenvalintaan perustuvakäytörajoitaamuidenlekseemienkäytöätäsäkontekstisa(sinclair1996: 81). Esimerkiksi komea-adjektivin käytäminen miespuolisen henkilön ulkonäön kuvaamiseenkuuluuidiomaatisenvalinnanpirin. Vapaavalinta,josa miespuolista henkilöävoidaankuvata muila hyvännäköisyytä ilmaisevilaadjektiveila,kuten kaunila taiviehätävälä,jäävätmarginaalisiksi valinnoiksi komean edustaesa idiomaatisenvalinnanmukaistalekseemienyhdistymistä.jantusen(2004:15)mukaan sanojenesintyminentoistenkansa muodostaajatkumon,jonkatoisesapääsäon sanojentäysinvapaavalintajatoisesarajoitunutmyötäesintyminen Merkitysyksikköjakontekstuaalinenvalinta Sinclairinteoriasakontekstuaalisetvalintasuhteetovatosamerkitysyksikköä(myös fraseologinenyksikkö).merkitysyksikkö muodostuukontekstuaalistenvalintasuhteiden lisäksiytimestä,jokaonsanataisitälaajempiilmaus(sinclair1996:75 76). Kun tarkastelaanlekseemiälaajempia merkitysyksikönytimiä,puhutaanmonisanaisista yksiköistä.neovatmuodoltaansuhteelisenpysyviä,joskinjonkinlaistaleksikaalistatai morfologistavaihteluavoidaannisähavaita. Monisanaisiayksiköitäovatmuunmuasa litokonjunktiotjanidenkaltaisetmonisanaisetyksiköt(senjälkeenkun,siläaikaakun) jaidiomit(saadaturpaan).(jantunen 2009b: 359.) Ydin ohjaasanastolisiaja kieliopilisiavalintoja.seonvuorovaikutuksesaympäröiviensanojenkansa.konteksti määritää ytimen valinnan, minkäseurauksena ytimelä muodostuu määriteitäja

13 11 täydennyksiäsilesopivienkontekstuaalistenvalintasuhteidenmukaisesti.(sinclair1996: ) Kontekstuaalisinavalintasuhteinakolokaatien,koligaatien,semantisenpreferensinja semantisenprosodianmuodostamatsyntagmaatisetsuhteettoteutuvatjokokotekstineli tekstuaaliseenlähiympäristöönperustuvinatiukkoinavalintarajoituksinataiväljempinä valintapreferenseinä(jantunen2009b:358).stubbs(2002)luokiteleekontekstuaaliset valintasuhteetsuhteetabstraktiotasonsaperusteelakonkreetisimmastaabstrakteimpaan seuraavasti: 1) kolokaatio 2) koligaatio 3) semantinenpreferensi 4) semantinenprosodia(stubbskäytääilmaustadiskursiprosodia) Kolokaatio onkiinteäleksikaalinensuhdetoistensakansa myötäesintyviensanojen välilä.koligaatiola vitataansanojenväliseensuhteeseen,josamyötäesintyviäsanoja tarkastelaan niden sanaluokkien perusteela,jolointarkastelusa ovat sanojen kieliopilisetjaotelut(esimerkiksi substantivit). Ne eivät ole suoraantekstistä havaitaviapirteitä,vaansanaluokan muotoontivistetyjäabstraktioitajayleistyksiä sanan käytöstä. Tulokset kuvataan sis sanaluokkakategrioina, joisa lekseemit pelkistyvät kategoriansaedustajiksi,eikä nitä käsitelä vaihtelevinaleksikaalisina myötäesintyminä.semantinen preferensi muodostuu selaisile sanoile,joita yhdistääjokinsemantinenpire.semantinenpreferensionabstraktimerkityspireja senmuodostamatmerkitysluokatovatavoimia,vaikkanisäonmyöstyypilisiäjäseniä. Semantinenprosodiaonabstraktein merkityspire,jokakuvaatekstinkirjoitajan suhtautumista,asennetajatekstindiskursifunktiota.semantinenprosodiaonluokkana vieläavoimempikuinsemantinenpreferensijasenilmenemiseletekstisäontyypilistä leksikaalistenmyötäesintymienlaajavaihtelevuus.(stubbs2002:87 88.) EdeläesitetyStubbsin(2002)jaotelukataalekseeminkansamyötäesintyviensanojen syntagmaatisetsuhteet.jantunenjabrunni(2012)esitelevät morfologisenprimingin käsiteen,jokakuvaalekseemienparadigmaatistavaihteluaosanakontekstuaalista valintaa. Morfologinen priming kuvaa merkitysyksikön ytimen paradigmaatista vaihteluajasitä,mitenmerkitysyksikönytimenmorfologinenvaihteluvaikutaamuihin

14 12 kontekstuaalisin valintoihin. AikaisemminJantunen(2004) on käytänytilmiöstä nimitystämorfologinenpreferensi,mutamorfologinenpriminglityy MichaelHoeyn leksikaalisenprimingin(2005)hypoteesin,jostatarkemminalaluvusa2.3.perinteisesti tutkitavaalekseemiätaiilmaustaontarkasteltuabstraktinjakaikkitaivutusmuodot katavanlemmanavula,mutavarsinkinsuomenkielensemantistenjakontekstuaalisten pirteidenlisäksitaivutusmuodotovattärkeäosasuomenkielenhalintaajaprimingilmiötä.(jantunen&brunni2012:77.) 2.3.Leksikaalinenpriming MichaelHoeyhavainnolistaaleksikaalisenpriminginhypoteesisaanSinclairinluomaa merkitysyksikönkäsitetä,johonsisältyvätkolokativistenjasemantistenvalintojen lisäksimyöstyylilisetjatekstisemantisetvalinnat(jantunen&brunni2012:74).hoeyn mukaansanalesyntyypriming,kunkielenkäytäjätörmääsanaaneriyhteyksisä.sanaan lityvätietokumuloituujasanale muodostuusiletyypilisiäkäytöyhteyksiäpuhujan muistinvaraan. Yksitäistensanojenlisäksi myöslaajemmatilmauksetvoivatsaada priminginsenseurauksena,etäneesintyvätuseinsamoisakonteksteisa. Tälöin sanojenprimingpoikkeaasitä,minkälainenseolisi,jossanattoimisivatyksitäineivätkä yhdistelminä. Hoeyantaaesimerkiksiilmauksenin winter.injawinter esintyvät tyypilisestiyhdesäerilaisisaympäristöisäkuinmitänämäsanaterikseen.(hoey2005: 8.)Leksikaalinenprimingkuvaaskeemaa,jokasyntyysanojentyypilisestäkäytöstä erilaisisarakenteisajakonteksteisa(jantunen &Brunni2012:73 74).Toistuvien kielenkäytötilanteidenpohjaltaaivotvarastoivatkielenrakenteitajakontekstinlityviä muutujia.(partington1998:23.) Kielitieteesäkontekstuaalisensemantikantutkimusperinteenlisäksi myössysteemisfunktionalinen kielioppi, konstruktiokielioppi, psykolingvistikkaja kognitivinen kielitiedetukevatnäkemystävalmistakielenrakenteistatärkeänäosanakielenhalintaa jaihmisenkognitiontoimintaa(elis2008:4 6). Myöskognitivinenpsykologia,toisen kielenoppimisenteoriatsekädiskursi-jatekstintutkimustukevatkäsitystäsitä,etä puhujalaonyhtenäinen mentaalinenvarastokieleenlityväätietoa. Tämävarasto sisältää yleistetyjä kieliopin sääntöjäja maleja kielenkäytöstä. Puhuja käytää skemaatisiailmauksianin,etäohitaavarsinaisetkielioppisäännötjakäytääniden

15 13 sijaanvalmiksimuodostuneitakielenkäytönmaleja,rakenteitajafraaseja.(oakey2002: 86.) Kolokaatio Kolokaatio onleksikaalinensuhde merkitysyksikön ytimenjasenleksikaalisten myötäesintymienvälilä,jatämäsuhdeperustuukieleenkäytöön(jantunen2009b:358). Kolokaatiola voi olaselkeä motivoituminen kielenulkoisesta maailmasta, kuten esimerkeisäkukkokiekuujakanakotkotaa. Kolokaationvoidaankuitenkinvain harvoin esitää olevan peräisin suoraan kielenulkoisen maailman motivoinnista. (Jantunen2009b:358.)Kolokaationtutkimisesaonyleensäkysesanojenleksikaalisesta myötäesintymisestätarkastelusta.tälöintutkijaaeivätkinnostaninkäänkolokoivien sanojen kieliopiliset muodot, vaan kolokaation tarkastelu keskityy sanojen leksikaalisin suhteisin,joitatavalisestitarkastelaan sanapareina, muta myös laajemmat kokonaisuudet ovat kolokaatioina mahdolisia. Tälöin nelähestyvät muodoltaanidiomaatisiailmauksia.(sinclair1991:170.)kolokaatiovoidaanymmärtää kahdenerilaisen määritelmän avula:asosiativisenjatilastolisen. Kummasakin määritelmäsäonhyväottaahuomioon,etäkolokaatioedustaaidiomaatisenvalinnan periaateta(sinclair1991:115). Firthin(1964:196) mukaanesimerkiksisanannightyksi merkitysonsentaipumus kolokoidasanandarkkansa. Kolokaatioonsissanan merkityspohjainentendensi esintyäyhdesätietynlaistensanojenkansa(karlson1994:215).tämäonjarmo Jantusen(2001:173) mukaankolokaationasosiativinen määritelmä,jokapainotaa sanojenluonnolistataipumustaesintyäyhdesämuodostaenmerkityskokonaisuuksia. Kolokaationasosiativinen määritelmäsopihyvinyhteenleksikaalisenprimingin hypoteesinsitä, mitenkielenkäytäjän mieleenkasautuusanojenkäytöönlityvää tietoa. Karlson(1994:172)laskeekolokaationkuuluvannihinleksikaalisentiedon lajeihin,joitanativipuhujataitaasanankäytösä,ymmärtämisesäjatuotamisesasinä misämuitakinlekseemikohtaisiapirteitä,kutensyntaktistenerityispirteidenhalintaja semantistensuhteidenhahmotaminen.hänhalitseevahvojasanankäytötilanteeseen lityviäpreferensejäjanihinlityviähienovaraisiasääntöjä,jotkahänonoppinut

16 14 kielenomaksumisenaikana(jantunen2004:356).nativipuhujanintuitivinenymmärys kolokaateistaonyleensäepätarkka,eikäpelkkäintuitiotälöinritäkolokaatien täsmäliseenselvitämiseen.tutkimustilanteesahänpystyyantamaanesimerkkejävain muutamistatietylesanaletyypilisistäkolokaateistajaarvioimaansuurpirteisesti näidenkolokaatientodennäköisyytäesintyäsanankansa.tästäsyystäkolokaatioiden selvitämiseentarvitaanlaajaakorpusaineistoa.(stubbs1995:2;1996:172.)korpuksen etuonse,etäsenavulavoidaandokumentoidajatarkastelakolokaatejalaajemmin kuinintuitivisentarkastelunperusteela(stubbs1995:4). Kolokaatiota voidaantarkastela asosiaatiopohjaisen määritelmänlisäksi myös kolokaationtilastolista merkitsevyytäkorostavala määritelmälä.hoeyn(1991:6 7) määritelmäkolokaatioleonse,etälekseemiesintyytietyjenkielelistenvalintojen kansauseamminkuinvainsatunnaisestisamasatekstiympäristösä.näkemyskorostaa siskolokaationtoistuvuuta, mikätarkoitaasitä,etäkolokaationonesinnytävä korpusaineistosaritävänuseinolakseentutkimuksenkannalta merkitävähavainto (Jantunen2001:173).Lekseemiläonvaltavanpaljonsatunnaisiamyötäesintymiä,muta niläharvemminonsuurtavaikutustasananmerkitykseen.satunnaisetkolokaatiteivät tyypilisestitoistusuuresaaineistosa,vaikkayksitäistensatunnaistenesintymien määrä kasvaatavalisestitarkasteltavan aineistonlisääntyesä. Sanantyypiliset kolokaatittaas esintyvät suuresa aineistosataajastija paljastavattoistuvan kolokaation.(sinclair1966:418.)kolokaationtaajaaesintymistäpidetäänanalyysin kannaltatärkeänä(jantunen2004:17).huomioon sistoistuvisatapahtumisa,eikä ninkäänyksitäisisämyötäesintymisä(sinclair1996:80). Kolokaatejaontutkitukielenoppimisentutkimuksennäkökulmastaprogradu-töisä sekälaajemminosanakontekstuaalistenpirteidentutkimusta(välitalo2015, Akgül 2013) etä yksitäisenä kontekstuaalisen valinnan pirteenä (Suoraniemi 2011). YksitäisenkirjoitajantekstienkolokaatioitaontutkinutIsokääntä(2014)jakuntien internet-sivujenesitelyteksteisänitäontarkastelutuosukainen(2006).

17 Semantinenpreferensi Kolokaationtarkastelueiritäselitämäänkatavastisanastolistavaihtelua(Hoey2005: 17). Kuntarkastelaanpelkkiäkolokaateja,sanojen merkityksenjakäytönkannalta tärkeitäkielelisiäpirteitävoijäädätarkastelunulkopuolele,siläkolokaateinaesile tulevatsäännölisestitoistuvatsanastolisetpirteet,eivätkänistäpoikkeavatleksikaaliset esintymät näytuloksisa. Semantinen preferensi kuvaa käsiteenä juuritälaisia preferensejäjamuodoltaanvaihteleviasemantisiapirteitä, jotkajäävättilastolisesti merkitsevienkolokaatioidentarkastelunulkopuolele. Semantinenpreferensisyntyy,kunleksikaalisemantisen myötäesintymäntulkitaan kuuluvanjohonkinsemantiseenryhmääntailuokkaan(hoey2007:40).esimerkiksi Partington(2004: 147) ontarkastelutenglanninlekseemiä uterly( täysin, kerta kaikkiaan ),jokakolokoisanojenfailed,ruined,forgoten,unablejauseleskansa. Partingtonontulkinnut,etänäitäleksikaalisemantisiamyötäesintymiäyhdistääjonkin poisaolo,joka on näitä yhdistävä merkityspirejasamalasanoja yhdistävän merkitysryhmännimi. Semantisesapreferensisäpriming-ilmiötoimiabstraktila tasola:semantinenpreferensionlekseemin myötäesintymistätehtysemantinen yleistys,jokaheijastaaleksikaalisenprimingintavanomaistatoimintaa.(hoey2005:16 17.) Kolokaationavulaeisisvoidaselitääsemantistapreferensiä,siläkaikkisanan saamat myötäesintymäteivätselitytilastolisesti merkitsevienkolokaatienavula. (Hoey2005:17).Sanankolokaatitovatkyläkinosaltaan muodostamasasemantista preferensiäjanäinsaatavatselitäätietynpreferensinolemasaoloa(hoey2007:40). On mahdolista, muteiteoreetisestitäysinvältämätöntä,etäsemantinenpreferensi syntyy,kunkolokaationseurauksenakielenkäytäjätunnistaakolokaatiensemantisia yhtäläisyyksiä.kielen käytäjän huomiot semantisista yhtäläisyyksistä sirtyvät abstraktimmaletasolepuhujantörmätesäuusin,semantisiltapirteiltäänkolokaateja vastaavinsanoihin.semantisenpreferensinleksikaalisesaprimingisasirytäänsis yksitäistapauksistaeliyksitäisistäsanojenesintymistäsemantisinryhmin,joita yhdistävätryhmäänkuuluviensanojentietytpirteet. Myösluovatjaepätavaliset sananvalinnatovattälöinmahdolisia,siläkielenkäytäjäosaayhdistääneyleisempään semantiseenpreferensin.(hoey2005:17 18.)

18 16 KäytänHoeyntulkintaasemantisenpreferensinjakolokaationsuhteestalähtökohtana omasa tutkielmasani. Jos semantiseen preferensin kuuluva kolokaati on tilastolisestimerkitsevä,pidänsitäosoituksenapriming-ilmiöntoteutumisestayleiselä tasola. Ilmiön abstraktiuta taas kuvaavat yleisyydeltään vaihtelevat leksikaalisemantisetmyötäesintymät,joilaonsemantisiayhtäläisyyksiämyösyleisin jatilastolisestimerkitsevinkolokaateihin.samaansemantiseenpreferensinsaataa kuulualekseemejä,jotkaedustavaterisanaluokkia.nekuitenkinkuuluvatmerkityksensä puolestasamaansemantiseenryhmään.sinclairinnakedeye-ilmauksensemantisen preferensin'näkyvyys' muodostumiseenosalistuivatesimerkiksiverbitkutenseeja view,adjektivitkutenvisible(sinclair1996). Semantisenpreferensinyksifunktionaalinenmerkitysonsinä,etäseautaaerotamaan lähisynonyymejatoisistaan(hoey2007:41).semantisetluokattairyhmätpaljastavat litännäismerkityksiä,jotkailmaisevatsemantisiaerojalähisynonyymien käytösä. Hoeyn(2007:41)esimerkisäconsequence-sanaltapuutuusamankaltaisuuteenvitaava semantinenpreferensi,jokaontaasresult-sanaletyypilinen,kutenesimerkeisäa similarresult,aratherdiferentresultjathesameresult.kennedyhavaitsienglannin verbiensemantisiapreferensejätutkiesaan,etäverbejäbeginjastarterotaabeginverbinsemantinenpreferensi,jokaosoitaatahdostarippumatontatoimintaa.tälaisen verbiketjunosiavoivatolaesimerkiksiverbitfade,ache,shake.(kennedy2008:30.) Suomen kielesäsemantisia preferensejä ontutkinutjantunen(2004),joka on tarkastelut astemääriteiden hyvin, kovin ja oikein semantisia preferensejä väitöskirjasaan.semantistenpreferensientarkasteluunonpaneutunut myöspirkola (2016), joka pro gradu -tutkielmasaan tarkasteleemodaali-ilmausten ehkä ja mahdolisestisemantisiapreferensejänidenkäytöäerotavinatekijöinä.semantisia preferensejäontarkastelutsuppeamminakgül(2013),jokaontutkinutsuomenkielen frekventien adjektivien hyvä, pieni ja iso kolokaatioita ja nihin lityviä kontekstuaalisia valintasuhteita, kuten koligaatiota, semantista preferensiä ja semantistaprosodiaanativi-jaoppijansuomenkorpuksisa.samaantapaansemantista perferensiäonsivunnutvälitalo(2015),jokaontutkinutsuomenkielenmodaaliverbien erilaisiakontekstuaalisiavalintasuhteitanäkökulmasta,jonkatavoiteenaonhyödyntää tietojaoppijankielesä.

19 17 Semantisenpreferensinkäsiteenyhteydesäonotetavahuomioon myössemantisen prosodiankäsite.nitäonkäytetykuvaamaansamaailmiötä,taineonkäsitetykahdeksi eriliseksi muta samankaltaiseksiilmiöksi.(bednarek 2008: 119.) Semantinen prosodiakuvaasananjasitäympäröivienvalintojen muodostamia merkityksiä,jotka monestiilmaisevatkirjoitajanpositivistatainegativistasuhtautumista asiaan(louw 2000:57).Semantinenprosodiaon myöstulkituyhdeksisemantisenpreferensin pirteeksi, positiviseksi tai negativiseksi semantiseksipreferensiksi,joloinseon yksisemantisenpreferensinalaryhmä.(partington2004:149.) Vaikkasemantinenpreferensijasemantinenprosodiaovatkinsamankaltaisia,niden voidaanmyösnähdäolevanerilisiäilmiöitä.osterjavanlawick(2008)ehdotavat,etä käsiteetsemantinenpreferensijasemantinenprosodiaolisianalyysinkannaltahyvä erotaatoisistaannin,etäsemantiselapreferensilävitataisinvainsananleksikaalissemantisinmyötäesintymin.semantisenprosodiankäsiterajataisinnäinyleisemmän tason kuvaukseen, etupääsä positivinen negativinen-käsiteparin osoitamaksi asenteelisuudenkuvaajaksi.(vanlawick &Oster2008:335.) MyösBednarek(2008: 121)tulkitseesemantisenpreferensinjasemantisenprosodianeritasoisiksiilmiöiksi: semantinenpreferensi,esimerkiksi poisaolo,onsuljetumpi merkityspirekuin semantisen prosodian edustama negativisuus tai positivisuus,joihin kuuluu huomatavastienemmänerilaisialeksikaalisiamyötäesintymiä. Partingtonin mukaansemantisen prosodian arvioivaja asenteelisuutailmaiseva merkitys ei ole tunnistetavisa yksitäisistä merkitysyksikön leksikaalisista myötäesintymistä. Se, mitenkäytäjätunnistaatälaisetasenteelisuutailmaisevat merkityspirteet, selityy Partingtonin mukaan leksikaalisen primingin avula. Kielenkäytäjäleonsyntynytpriminginavula mentaalisiasääntöjä, jotkaohjaavat tunnistamaansen, mitensanatesintyvät keskenäänja muodostavatsemantisen prosodian.(partington2004:132.) Semantinenprosodiaonsispuhujienjakama kokemuskielestä,mikäselitääsananpotentiaalinesintyäilmauksesanegativisenatai positivisenaasenteelisuutailmaisevanakontekstuaalisenaominaisuutena(partington 2004:152).Täsätyösäentarkastelesemantistaprosodiaa,koskasentarkasteluvaatisi laajemman tekstikontekstin tarkastelua ja joidenkin tekstien yhteydesä myös kannanotoatilannekontekstinesitämäänasiaintilaan.alustavanaineistontarkastelun

20 18 perusteelatekstinasenteelisuudenmääritäminenpositiviseksitainegativiseksieiole yksiseliteistä, joten joudun jätämään semantisen prosodian käsitelyn pois tutkielmastani.

21 19 3.SYNONYMIA Synonymiala vitataan lähinnä sanojen denotativisen merkityksen samuuteen (Kangasniemi 1997: 42). Denotaatiolatarkoitetaansanojen vitausalaa. Sanojen merkitysrajaajoukon,jokakäsitääasiat,oliot,ominaisuudet,teot,toiminnottai suoritukset,joihinsanoilavitataan.sananainenvitaatälöinkaikkiennaistenjoukkoon jasanarakkauspuolestaankaikkienrakkauksienjoukkoon.(kangasniemi1997:28.) Synonymiaanlityysanojenmerkitystenvastaavuus,jotentilanteistasamanviteisyytä eivoidalaskeakuuluvaksisynonymiaan.esimerkiksisamaantarkoiteeseenvoidaan vitatasekäsanalalahjaetäkirja,joskirjasaadaantaiannetaanlahjaksi.sanojen merkitykseteivätvastaatoisiaan,vaikkanevitaavatsamaanesineeseen.(kuiri2012: 31.) Synonyymejavoidaantarkastelajokonidenperusmerkitystentaivitausuhteiden pohjalta. Voidaan myöspohtia, mitenvivahde-erotjasivumerkityksettulisiotaa huomioonsynonyymejätarkasteltaesa. Näidensyidentakiakokosynonymiailmiön olemasaoloonkistanalainenja muodostaayhdensemantikanperuskysymyksistä. (Huumo2004: )Dvijakinmukaansynonymiaonsuhteelisenvähäisestitutkitu kielenilmiö,koskasynonyymisilasanoilaonnähtyolevansamaperusmerkitys. Semantisestisynonyymiteivätkuitenkaanjaakaikkia merkityksiäkeskenään, muta eivätolemyöskäänmerkityksiltäänvastakkaisia.(dvijak2006:20.) Synonymianehtoon,etäsanoilaontarpeeksipäälekkäisiäsemantisiaulotuvuuksia mutavainvähänkontrastivisia merkityksiä.jossanoilaonkontrastivinenero,kuten sanoilaspanieljacolie,neeivät muodostasynonyymejä,vaikkanesisältävätuseita yhteisiäsemantisiakomponenteja.(cruse1986:266.)synonyymienonoltavaidentisiä niden keskeisiltä semantisilta pirteiltä, muta ne voivat erota nin kutsutuilta perifeerisiltäpirteiltään.synonyymisetsanatvoivatolavaihdetavisakeskenään,josne eivättuotatilanteeseenlityväämerkityseroa,jokasyntyyesimerkiksisanoileexecute jamurder.(cruse1986: ) Synonymiaeitoteuduvainyksitäistenlekseemientasola,vaansynonyymivoikoostua laajemmistayksiköistä,kutenlausekkeistatailauseista,joilaonsama merkityskuin leksikaalisestiyksinkertaisemmilailmaisuila(lyons1996:60;olkinuora1992:113).

22 20 Tälöin gradu on synonyymi ilmauksele yliopistotasoinen ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte.jos nämäilmaukset ovat merkityksensä puolesta keskenäänvaihdetavisanin,eteivätnemuutatoistensamerkitystä,nevoidaantulkita synonyymeiksi.tosintuskinkukaankäytäänäitäilmauksiasynonyymeinatodelisisa kielenkäytötilanteisa. Kyseesäonenemmänkinkeinotekoinenmääritelmä,jokaon luotukuvaamaansanantarkoitetakuinluonnolinenkielelinenilmiö.(palmer1981:93.) Crusenmukaantoisetsynonyymisetilmauksetovatsynonyymisempiakuintoiset,joloin synonyymit muodostavatjatkumon,jonkatoisesapääsäovatsanat,jotkaeivättäytä synonymianehtojajatoisesaabsoluutisetsynonyymit(cruse1986: ,270). JatkumolavoinähdäsynonymianlievimpänämuotonaLarjavaaranmainitsematsanojen polyseemisyyteenperustuvatositaisynonyymit,joisasanojenmerkitysikermisäon sanoilesamanmerkityksisiävalinnaismerkityksiä,vaikkasikermätkokonaisuudesaan olisivaterilaisia.esimerkkinäositaisynonymiastalarjavaaramainitseelauseethanasta juoksivetäjahanastavirtasivetä,joisaviratajajuostaovatsamamerkityksisiä.taas lauseidenkansaavirtasistadionilejakansaajuoksistadionilemerkitykseteivätole samanmerkityksisiä.(larjavaara2007: ) MyösCrusen(1986)plesionyymit ovatlieväsynonymianlaji. Kuiri(2012:31)havainnolistaaplesionyymejä,siläetä kielenpuhujila voi ola erilainen käsityssitä, voidaankosanala vitatasamaan kohteeseen.suomenkielestäkuiriantaaesimerkiksisanatjokijapuro.puhujavoitodeta, etä:"hei,tääläonpienijoki",kuntaastoinenvastaa"eihäntuoolejoki,pelkkäpuro vain".(kuiri2012:31.) Kognitivinen synonymia perustuu synonyymisten ilmausten totuusehtojen täytymiseen.xony:nkognitivinensynonyymi,josxjayovatsyntaktisestiidentisiä jakieliopilisestitoteavalausesonvastaavakuintoinenlauses,jonkaainoaeroonsinä, etäxonkorvatuy:lä.esimerkiksilauseheplaysfiddleverywelonkognitivisesti synonyyminenlauseenheplaysviolinverywelkansa.(cruse1986:88.)kuirin(2012: 30) mukaansynonymiaksi käsitetään yleensä kognitivisten merkitystensamuus. Kognitivisensynonymianyhteydesäeitarvitsevälitääsanojenvivahde-eroistatai tyylilisistävalinnoista,vaanritää,etäsanattäytävättotuusehtojennileasetamat vaatimukset. Tälöinsanattoimivattoistensafunktionaalisinavastineina. Ronald Langackerinedustamankognitivisenkielentutkimuksennäkökulmastailmaukset,jotka voivattoimiatoistensafunktionaalisinavastineinataiparafraaseina,eivätolekuitenkaan

23 21 olesemantisestiidentisiä. Nidensynnytämät mielikuvat poikkeavattoisistaan. (Langacker1988:10 11.) Larjavaarajakaa mielikuviltaanerilaisetkognitivisetsynonyymitkonnotativiseenja tyyliliseen puolisynonymiaan. Konnotativisesa puolisynonymiasa lekseemit poikkeavattoisistaan mielikuviltaan eli konnotaatioiltaan, kuten sanat rysä ja venäläinen.ensimmäinen näistä sisältää kielteisen mieleyhtymän eli silä on ekspresivinenlisämerkitys,jotajälkimmäiseläeiole.tyylilisesäpuolisynonymiasa sanojensävyerotjohtuvatsitä,etänekuuluvaterilaisinrekistereihintaityyleihin.sanat kutenpisajavirtsahakeutuvaterilaisintekstikonteksteihinsenmukaan,kuuluvatkone puhe-vaikirjakieleen.tekstikontekstitkuvastavatinteraktiontyyppiämutamyösluovat valituinatyyleinäilmaisulisiapäämääriä.(larjavaara2007: ) Koskailmaisuparitovathyvinharvoin merkityksiltääntäysinsamoja,puhutaanusein lähisynonyymeistä(visk2008 Määritelmät).Lähisynonyymeileontyypilistäse,etä ilmaisujenkolokaationaalisesaalasa,eli mahdolistenkontekstienryhmäsä,on joitainmolemmilesanoileyhteisiäesintymisympäristöjä(lyons1996:62).esimerkiksi sanojalaihajahentovoidaankäytääkuvaamaanjonkunihmisenulkonäköä, muta merkitykseteivätkäyyhteen,jospuhutaankahvista.laihakahvionilmaus,josalaiha esintyysiletyypilisenkolokaatinkahvinkansa,mutahentokahvieioleominainen kolokaatio,jotenilmauskuulostaakummaliselta.seeitäytähennoletaikahvile tyypilistäkolokationaalistaalaa. Crusekuvaaleksikaalisemantisenmyötäesintymänvalintarajoituksiailmaisunkickthe bucketavula.ilmaisumerkitseesamaakuindie,mutasenkäytöonrajatuinhimiliseen subjektin. LauseThehamsterkickedthebucketonsisepätyypilinen,koskasen subjektintarkoiteei oleihminen. Sensijaan verbindie käytönrajaaminen vain inhimilisintarkoiteisinolisisemantisestimielivaltaista.(cruse1986: ) Crusen määritelmän mukaanlähisynonymiasavoiolapieniä merkityserojasanojen välilä,kutenesimerkiksienglanninitkemiseenvitavilaverbeiläweepjasob.jostaas sanojentaustasaolevaiso merkityserokorostuu,kuten'hyvännäköistä'tarkoitavien adjektivienprety jahandsome väliläsiloin, kunsanojen merkityksesä olevat sukupuoleenvitaavattaustaoletuksetovattärkeäsäosasamerkitystä,sanojaeivoida

24 22 pitääsynonyymisina. Crusetähdentää,etei ole helppo määritelä, miksijosain yhteydesäsanattoimivatlähisynonyymeinajatoisinaantaasniden merkityksetovat toisileenkontrastivisia.(cruse2000: ) Lähisynonyymejaerotavatositainnidendenotaatiotmutamyösnidenkonnotaatiotja tekstilajit,joisasanattyypilisestiesintyvät(stubbs2002:38).kahdensynonymisen sananmerkityksiläonkintaipumusesintyäerilaisisakäytöyhteyksisäjakonteksteisa (Tognini-Boneli2001: 34). Lähisynonyymeilavoisisolamielikuvaan jatyylin lityviä merkityseroja konnotativisen ja tyylilisen puolisynonymian tapaan. Semantisenmyötäesintymisenrajoitukseteivätkuitenkaanpoistamahdolisuutasihen, etäsanatolisivatkognitivisestisynonyymisia(cruse1986:279).tämälyonsinja Crusenmääritelmälähisynonymiastasopiyhteenkontekstuaalisensemantikanteorian kansaja kuvaaesitelemistäniteorioista parhaitentutkimuskohteitani. Muutenkin lähisynonymian määritelmä on teoreetisesti tarpeeksi katava kuvaamaan tutkimusaihetanijasihen mahdolisestilityviäyksityiskohtia,kutentyylilisiätai konnotativisiamerkityksiä.crusenmääritelmälähisynonymialeonjoustava,koskase salijoitainerojalekseemienmerkitysvivahteisamutanostaamerkitykseenvaikutavat semantiset taustaoletukset ja kolokationaaliset valintarajoitukset synonyymeja erottavaksi tekijäksi. Ajatusta lekseemien synonyymisesta käytöstä ei tarvitse välitömästihylätätoisintiukempiensynonymian määritelmien mukaan,vaanteoriat valintarajoituksistajamerkitävistäeroistasemantisesataustasaohjaavattulkitsemaan lekseemejänidenkontekstinjasemantistenominaisuuksienmukaan. Synonymiale on annetu myöslähisynonymian määritelmäätiukempia ehtoja. Ositainentäydelinensynonymia onmahdolista,jossanojavoidaankäytäätoistensa vastineinalauseisa,ninetänidenmerkityksetovatidentisiä(cruse1986:270;lyons 1996:60).Ositaintäydelisetsynonyymiteivätsisolemerkityksiltäänlähesidentisiä ninkuinlähisynonyymit,esimerkiksienglanninkielesälähisynonyymitmistjafogtai streamjabrook.ositaintäydelistensynonyymienilmaiseman merkityksentuleeola kontekstisaantäysinidentinen,kutenlauseesatheyliveinabig/largehouse.bigja largeovatkuitenkinpolyseemisia, minkätähdenneeivätjaakaikkia merkityksiä keskenään,vaannilläonkolokationaalisiarajoituksiasuhteesatoisinsa.(lyons1996: )

25 23 Tiukin määritelmäsanojensynonymialeonabsoluutisensynonymian määritelmä. Absoluutisensynonymian elitäydelisensynonymianehtonaon,etäsanatvoidaan korvatatoisilaankaikisakäytöyhteyksisä,nineteiilmauksenmerkityksesätapahdu mitäänmuutoksia.täydelisensynonymiankistämiseenritääyksikinympäristö,jonka avulasanojenmerkityserovoidaantodistaa.(kangasniemi1997:42 43.)Absoluutinen synonymiatoteutuusisvain,jossanojenmerkityksetovatidentisiäjasamojakaikisa konteksteisa ja ne vastaavat semantisesti toisiaan kaikilta synonymian merkitysulotuvuuksilta. (Lyons 1996: 61). Synonyymeila ei tälöin saa ola konnotativisia, tyylilisiä tai kolokativisia erityismerkityksiä. Absoluutista synonymiaapidetäänkinepätodennäköisenäkielenilmiönä,vaikkeisitätosinvoida testatakaan,siläsanankaikkienesintymisympäristöjenselvitäminenon mahdotonta (ks.cruse1986;kangasniemi197;karlson1994;kuiri2012;lyons1996).eiole todennäköistä,etäkaksi merkitykseltääntäydelistäsynonyymiasäilyisivätkielesä. Sanoistatoinenjokosyrjäytäätoisentaisanasatapahtuu merkityksen muutos. (Kangasniemi1997:42 43). Larjavaaran(2007:139)mukaankielipyrkijärjestelmänä polyseemisyyteenelisihen,etämerkitystenmääräkasvaamuteininkäänmerkitsimien elisanojen. Jantusen mukaan synonyymisina pidetyt sanat poikkeavat toisistaanlaajemman tekstikontekstinsalisäksimyöslähikontekstiltaanjataivutukseltaan.tämätukeeoletusta absoluutisensynonymian mahdotomuudesta, mutaeisuljepois mahdolisuuta,etä jotkinsynonyymisetsanatolisivatmyöskontekstuaalisiltaominaisuuksiltaanlähempänä toisiaankuintoiset.jantunen(2004:62)hahmoteleekinjatkumonvapaastivaihdetavien synonyymienjatarkastitietyjä valintarajoituksianoudatavienilmausten välile. Synonymia-ilmiötäonlähestytysuomenkielentutkimuksesauseistateoreetisista näkökulmista,jotkapyrkivätselitämäänsynonyymisenapidetynsananvalintaaja synonymianasteta. Synonymian tutkimisesa on käytety myös kontekstuaalisen semantikan ja korpustutkimuksenmenetelmiä.jantunenontutkinut(2001)onlähisynonyymientärkeä jakeskeinenkolokaatiotaja morfologista valintaa, heilua-jahievahtaa-verbien semantistaprosodiaa(2009)sekäkartoitanutlaajastiastemääriteidenkovin,hyvinja oikeinkontekstuaalistavalintaaväitöskirjasaan(2004).suoraniemitarkasteleepro gradu-työsään(2011)absoluutisinasynonyymeinäpidetyjenadpositioidenvuoksija

26 24 takiakolokointia,josaonylätäviäeroja.esimerkiksivuoksimuodostaakiteytyneen ilmaisun huvin vuoksi. Aikaisemmista tutkimuksista lähimpänä omaa tutkimusasetelmaanionpirkolanprogradu-työ(2016),josahäntutki modaalisten sanojenehkäjamahdolisesti kolokaatioitajasemantisiapreferensejä. Pirkolan saamientulostenmukaan ehkä-sanala on preferensi mentaalisuuta ilmaisevien leksikaalisemantisten myötäesintymien kansa, kuntaasmahdolisesti-sanala on preferensi yhteiskunnalisuus -merkitysluokansanoihin.(pirkola2016:87 88.) Päiviön(2007)väitöskirjassatarkastelusaovatabsoluutisinasynonyymeinapidetyt adpositiotastijasaakka. Häntarkasteleekognitivisensemantikanpohjaltasanojen käytöä nykykielesäja suomen kirjakielen historiasa myös korpustutkimuksen näkökulmasta.päiviöntutkimuksesakäyilmi,eteisanoilaoikeastaanolemerkitykseen taikäytöönlityviäeroja,vaannevoidaantulkitahyvinsynonyymisiksi,joloin lekseemitovatkinlähestäydelisiäsynonyymeja(päiviö2007: ). Arppe(2008)onkäytänytkorpuslingvististätutkimusmetodiaväitöskirjasaan. Hän tarkasteleeajateluunlityvänlähisynonyymipesyeenjäseniäajatela,pohtia,harkitaja mietiä. Arppe tarkastelee monimuutujamenetelmän avula aineistostaan nin tilannekontekstinaiheutamaavaihtelua,kutentekstilajinvaikutusta,kuinkieliopilisten valintojenjasanansisäisen morfologisenvariaationvaikutustasynonyymisensanan kontekstuaaliseenvalintaan(2009:2).

27 25 4. LÄHISYNONYYMIENDENOTATIVISETMERKITYKSET Täsä pääluvusakäsitelenlähisynonyymienkeho,vartalojaruumismerkityksiä sanakirjoisa.kinnitänhuomionidenotativiseen merkitykseen,joka onsamakuin vitaava merkitys(kangasniemi1997:12).jätänsanakirjoisaesitetytlekseemien käytöäkoskevatesimerkittämäntarkastelunulkopuolele,koskaonmahdolista,etäne ovatsanakirjantekijänitsekeksimiätaisatunnaisestijostainaineistostapoimituja. Esimerkiteivätoletutkielmanikannaltasamalatavalamielenkintoisiakuinlekseemien perusmerkitystäkoskevat määritelmät,koskasanakirjoisaeiavatanidenrekisteriätai yleisyytä. Sanakirjamääritelmätantavatsuuntaasitä,mitensynonyymipesyeenjäsenet onaikaisemmin määritelty suomenkielisisäsanakirjoisa,jotka ovat peräisineri vuosikymmeniltä. Tarkastelunkohteenaovat Nykysuomensanakirja(NS),jokaon koostetuvuosina ,jaKielitoimistonsanakirjan(KS)verkkoversiovuodelta Kielitoimistonsanakirjan(s.v. ruumis) mukaanruumison, ihmisentaieläimenkoko elimistö.saman määritelmänantaa myösns(s.v.ruumis).ksjansantavatsanale ruumiskaksieri merkitystä: kuolutruumis ja eläväruumis. Kuolutruumis on molemmisateoksisasynonyymisanale kalmo. NS määritäävielätarkemmin,etä ruumismerkityksesä eläväruumis onlääketieteelinentermi,jokaonsynonyymi kehole. KehoonKS:nmukaan elävänihmisentaieläimenruumis (KS2014s.v.keho).NS:n määritelmäsanaleontäysinsama.nsnostaaesile myös,etäsanakuuluuvarsinkin läketieteeliseensanastoonjaonvastakohtasanalekalmo, kuolutruumis.(nss.v. keho.) Sanan vartalo merkityksen KS määritelee seuraavalatavala: selkärankaisten ruuminosa,johonkaula,raajatjahäntät.pyrstölityvät;ihmisruuminosa,johonpää, kaulajaraajatlityvätt.kokoruumispäätälukuunotamata (KS2014s.v.vartalo). NS:n määritelmäsanan vartaloon seihmisruuminosa,johonpää,kaulajaraajat lityvät (NSs.v.vartalo).Sanalaon myöstoinenperusmerkityskielitieteesä.sinä

28 26 vartaloonks:nmukaan sananosa,jokajääjäljeleerotetaesasitätaivutuspääteetja liteet.(ks2014s.v.vartalo). Sanoilaonselkeästijoitaintoisistaanpoikkeaviadenotativisia merkityksiä,kuten ruumismerkityksesä vainaja.täsä denotativisesa merkityksesä on otetava huomioonse,etälekseemiläonsamavitauskohdeelitarkoitekuinsentoisesa merkityksesä. Erosyntyy merkityspirteen elolinen ja eloton välilä, vaikka lekseeminfyysinentarkoiteonkäytännösäsama.kunvitausalanaon elävänihmisen taieläimenelimistö,sanatovat KS:nja NS:nantamien määritelmien mukaisesti merkitykseltäänsynonyymisia. Vartalopoikkeaa muistasanakirjamääritelmistäsinä, etäsen määritelmäsätuleeselkeimmin esile osa-kokonaisuusuhde,josa osa ruuminosista,kutenraajatjapää,eikuulusananvitausalaan. Osa-kokonaisuusuhdeilmenee myössanantoisesa perusmerkityksesä,joka on sananvartalo. Sen denotaatioon eivät kuulutaivutuspääteet. Sananvartalo on merkityksenäkehitynyt metaforisenkäytönkauta merkityksestä elävänihmisentai eläimenelimistö.kunsananmerkityslaajeneekäsitämäänilmiön,jolaonyhtäläisyytä sananalkuperäisenvitausalaankuuluvientarkoiteidenkansa,syntyy metafora,joka yleistyesäänhaalistuusananyhdeksimerkitykseksi(kuiri2012:79).sananvartalonja vartalonyhteinenpireon merkityksenosa-kokonaisuusuhde,jonkakautavartalon denotaatioonlaajentunutkoskemaanmyössananosaa,johontaivutusmuodotlityvät.

29 27 5. LÄHISYNONYYMIENKONTEKSTUAALINENVALINTA 5.1.Tutkimukseneteneminen Analyysisäni tarkastelen lekseemien kontekstuaalisia valintasuhteita. Korpustutkimuksenja kolokaationtilastolisenluonteen vuoksialoitanaineistoon perehtymisenkvantitativisin menetelmin.tarkastelusanihyödynnäncsc:nsuomen kielentekstikorpuksele kehitämää WWW-Lemmie 2.0 -ohjelmaa. Se on webkäytölitymä,jolavoidaantarkastelasuomentekstipankinaineistoa(csc2). Olen määritänyt kolokaation minimifrekvensiksi vähintään kuusi(6)lekseemin myötäesintymäähakusanankansa,siläalustavienaineistontestausten myötäjoudun toteamaan,etäpienemmäläkolokaationtaajuudelasaantulokseksenitäysinidentisiä tailyhennetyjäsuomentietotoimiston(stt)uutisointeja. Nitäonjulkaistulähes samasa muodosa eri sanomalehdisä, joista tutkimusaineistoni osakorpukset muodostuvat. Rajaamala kolokaation muodostumisen ehdot tiukaksi pyrin minimoimaanidentistenjalähesidentistentekstienvaikutuksettuloksin. KolokaatiotatarkastelesanikäytösänionMI-testi,jokamitaakahdensananvälisen suhteenvoimakkuuta.seeilaske myötäesintymiäpelkästäännidentaajuuksienja tilastolisten merkitsevyyksien perusteela, vaan otaa myös sanojen keskinäisen myötäesintymisenhuomioon.(clear1993: )Käytänhyväkseni MI-testiä,silä seantaatulokseksi myös harvinaisia kolokaateja,joiden keskinäinensuhde on kinteämpikuinselaistenkolokaatien,jotkaesintyvätmuutenkintaajaan.onkuitenkin otetavahuomioon MI-testinkohdistuvakritikki:onyleisestitunnetua,etä MI-testi saataaantaajopalikaapainoarvoavähemmänfrekventeilesanoile(xiao& McEnery 2006:105).TästäsyystätäydennänkolokaationtarkasteluaT-testilä.T-testi mitaa tilastolisestitaajempia myötäesintymiäkuin MI-testi.Sanojenkeskinäisensuhteen voimakkuuseiolesinäsamalatavalamerkitseväkuinmi-testisä,vaant-testiilmaisee ennemminvarmuutasitä,etäsanoilaontilastolisestimerkitäväsuhdetoisinsa.(clear 1993: )

30 28 Otantarkasteluuniselaisetkolokaatit,joidentuloksetylitävätsekä MI-etäT-testin tilastolisen merkitsevyydenraja-arvot.t-testin merkitävyydenraja-arvoon2(stubbs 1995:13)ja MI-testin1,58(Barnbrook1996:99).Stubbs(1995:13)jaJantunen(2004: 80)ovat määritäneetomisatutkimuksisaan MI-testileraja-arvon3, mutatäsä tutkielmasapitäydynraja-arvosa1,58,silä myösharvinaisemmatkolokaatiotovat tutkimusaiheenikannaltakinnostavia.noudatanstubbsin(1995:13)maliasitä,miten kolokaatioita kannataatarkastela T-ja MI-testien valosa: ensin määritelään kolokaation minimitaajuus,jokaonstubbsin mukaanuseamminkuinkeranesintyvä sana,minkäjälkeenkarsitaanselaisettulokset,jotkaeivätylitäkummankaantestinrajaarvoa.tälätavointarkoituksenaonvarmistaa,etäkolokaatioteivättodennäköisestiole syntyneetsatumalta(jantunen2004:79). Aloitan tarkastelun kolokaateista, konkreetisista ja toistuvista leksikaalisista myötäesintymistä,joitatarkastelensanaluokitain.haenaineistostanilekseemienkeho, vartalojaruumisesintymiähuomioimataerityisestinidenerilaisiataivutusmuotoja. Termi,jotakäytetäänkuvaamaanlekseeminkaikkiasananmuotoja,onlemma.(Sinclair 1991:41).Lemmantarkoituksenaonyleistäälekseemintaivutus siloin,kunyksitäisten taivutusmuotojentarkastelueioletutkimuksenkannaltatarpeelista(knowles& Mohn Don2004:69).Kunkäytänlemmaakuvaamaankaikkiasananmuotoja,merkitsensanan kapiteeleila.esimerkiksihoikkavitaatälöinkaikkinlekseemintaivutusmuotoihin, myös monikkomuotoisin.tälöinlemmaesitetäänsamalatavalakuinsanakirjoisa esintyvätnominiennominativimuodotjaverbien1.infinitivi. Poimintilastolistentulostenpohjaltalekseemienyhteisiäjanitäerotaviakolokaateja. Tarkastelenkolokaateja myössanaluokkiensisäistenjaoteluidenperusteela,jota pystyn mahdolisimman katavasti kuvaamaan kolokaatien ominaispirteitä. Tarkastelenesimerkiksiverbeistänidenintransitivisuutajatransitivisuutasekävielä näitäkintarkempiaryhmitelyitä,joitaintransitivisilejatransitivisileverbeileon kehitety. Sanaluokkajakojasanaluokkiensisäiset morfo-syntaktisetjasemantiset pirteetautavatjäsentelemäänaineistoa. Nekertovatsitä, mitenja miläperusteela tietynlaisiasanojaryhmitelään, mikäpuolestaanautaahahmotamaanlekseemien kolokaateihinlityviälaadulisiaeroja.korpuspohjaisentutkimuksentuleebiberinym. (2000:5)mukaanselitää määrälistätietoalaadulisela,joloinpäästäänpelkkien tilastolisten laskelmien ulkopuolele tarkastelemaan kielenkäytön ulotuvuuksia.

31 29 HyödynnänIsonsuomenkieliopinverkkoversiota(VISK)jasenperustietojasuomen kielensanaluokkiensemantisistajakieliopilisistajaoteluistakolokaatioanalyysisäni. Teen myös poikkeuksenlemmaa koskevaantarkasteluun poimimalaaineistostani selaisia kolokaatioita, jotka koteksteja lähemmin tarkasteltaesa paljastuvat kiteytyneiksitaiidiomaatisiksiilmauksiksi. Kolokaatioanalyysin jälkeen siryn tarkastelemaan lekseemien semantisia preferensejä.olenpäätynytkäytämäänaineistonanisatunnaisotannalasaatujatuloksia, jotapääsentarkastelemaan myöskolokaatioitavähemmänfrekventejäleksikaalisia myötäesintymiä sekänidenkoteksteja. Näinsaansemantisistapreferensejävarten katavammanja monipuolisemman aineiston kuin kolokaatioitatarkastelemala. Tekstipankkiesitäähakutuloksetkonkordansinmuodosa.Konkordansirivisisältää sananesintymänjasentekstuaalisenympäristön.(sinclair1991:32.)konkordansin asetuksenaon Suomenkielentekstipankisakatkelmakokonaisestatekstistä,joka määräytyytekstinalkuperäisenkappalejaonmukaisesti.tutkimuksenitoisesavaiheesa teen sis manuaalisesti 200 konkordansin satunnaisotannan kunkin lekseemin esintymistäaineistosa.tämätarkoitaasitä,etäpoiminruuminkonkordansiriveistä joka30.,kehonkonkordanseistajoka13.javartalonjoka6.nin,etäjokaisesta lekseemistäonaineistonläpileikkaavastipoimitu200konkordansiaanalysoitavaksi. Olenjätänytselaisetsatunnaisotannastapoismyötäesintymätapaukset,joisahakusana toimiesimerkiksierisnimenosana,kutenilmauksesaruuminkultuuri,jolavitataan Suomendekkariseuranlehteen.Tälaisetmyötäesintymät,joidendenotaatioonerikuin tutkimuskohteideni,eivätannatähdelistäinformaatiotalekseeminkäytöyhteydestä. Myöstelevisio-ohjelmiennimet,kutenPäätön,tankatukehoolenjätänytpois,silä tämänkaltaistenlausekeidenperusteelaonvaikeaapäätelä,mitäilmaisulatarkoitetaan jamihinsevitaa.näidenilmaustensijaanolenpoiminutseuraavankonkordansin,josa hakuehtoniovattäytyneetjajatkanutsatunnaisotantaasystemaatisestiaikaisemmin selitämälänitavala.olensisanalysoinutvainselaisettapaukset,joidenkotekstion tarpeeksilaaja,jotavoidaanpuhuavarsinaisestasanankäytöstäeikävainsatunnaisesta esintymästäjonkinnimenosana. Tarkastelensatunnaisotannanavulasaamianikonkordanseja,joistakatsonhakusanojeni käytäytymistä lausetasola. Luon semantiset preferensit aineistolähtöisesti

32 30 kinnitämälähuomionikotekstisatoistuvin merkityspirteisin. Kerääntoistuvat merkityspirteet yhteen semantisiksi ryhmiksi, joista semantiset preferensit muodostuvat.täsäyhteydesänostankolokaatioanalyysisäkolokaateiksinouseita lekseemejäjailmauksialaadulisenanalyysintueksi.tilastolisin menetelminsaadut kolokaatit ovat vahvistuksena sitä, etä semantisen preferensin synnytämään luokitukseenkuuluuyleisiäjataajastiesintyviäleksikaalisemantisiamyötäesintymiä, vaikkamerkitysluokasavoiolamyösharvinaisiajavähäfrekventejämyötäesintymiä. Sinclairin(1996:87)mukaanjopayksitäisetsananesintymätvoidaanlaskeakuuluvaksi semantiseenpreferensin,kunhannevaintäytävättutkitavaksivalitunsemantisen pirteenkriteerit.semantisenpreferensintarkastelunavulakorpuspohjainenanalyysi saasyvyytä,jokajäisipuutumaan,josanalysoisinainoastaanlekseemientilastolisesti merkitseviäkolokaatejajanidenfrekvensejä.sinclairinnäkemyskorpustutkimuksen etenemisestätukee analyysini kulkua: Korpusaineistontarkastelusa ontärkeää tarkastelaensintoistuvuutaeikäyksitäisiäsananesintymiä. Tämäeikuitenkaan tarkoita,etäyksitäisiäjaainutkertaisiaesintymiäeitarvitsehuomioidaanalyysisä, vaansitä,etänitävoidaanarvioidavaintoistuvienmyötäesintymienpohjaltasyntyneen tulkintakehyksenavula.(sinclair1996:81.) Semantisenpreferensinluokituksetjaotelenvieläsystemaatisinvalintarajoituksinja vahvoihinjalievinsemantisinmyötäesintymäpreferenseihinsenpohjalta,mitenusein lekseemitesintyvätsamasa merkitysryhmäsä.olenpäätynyttähänratkaisuun,koska tutkimukseni kannalta on oleelista se, kuinkataajaan merkitysluokat esintyvät aineistosa ja minkä lähisynonyymin kansa. Vertailen keskenään kunkin tutkimuskohteenisemantistenpreferensienesintymienprosentiosuuksiatilastolisesti saadakseniselvile,kuinkamerkitseviäerottodelisuudesaovat. Prosentilukujen eron merkitsevyytä testataan Z-testilä. Testi perustuu normaalijakaumaan,jonkatodennäköisyysarvotovattestisävertailukohtana.oletuksena on,etäotannankeskiarvojenjakaumasijaitseekeskiarvojenympärilä,joloinlasketaan keskiarvojenerojenmerkitsevyytä,jotailmaistaankritiseläz-arvola.

33 31 KritisetZ-arvotovat: riskitasola5%1.96 riskitasola1%2.58 riskitasola0,1%3.29 (Antila1996: ) Riskitasoonsamakuinp-arvo,jokakertootodennäköisyydenvirheeliselepäätelmäle. Mitä pienempi p-arvo on, sitätodennäköisemmin voidaan hylätä nin sanotu nolahypoteesi,elioletussitä,etätutkitavienotostenväliläoleeroja.5%:nriskitasola tämätarkoitaa,etätulosontutkimuksenperusjoukossa95 %:nvarmuudelapätevä. Tälöinvirheentodennäköisyyson5 %.Josp-arvoonale0,05,puhutaanmelkein merkitsevästätilastolisestatuloksesta.jos setaasonale0,01,tulosontilastolisesti merkitsevä.tulosta,jokaonale0,001,pidetääntilastolisestieritäin merkitsevänä. (Karjalainen2000: ) Tutkielmani vimeisesä osasaluon kolokoinninja semantisten preferensien tarkasteluntuloksenasaamistanituloksistapelkistetytkontekstuaalisetprofilit,jotka kuvaavatlekseemienmerkityksiäjakäytöä. Kontekstuaalisisaprofileisaesitelen kolokaatioanalyysinpohjaltahavaintojalekseemienkolokoinnista,kuten mahdolisia kiteytyneitäilmauksiajaidiomaatisiailmauksiasekätaipumustakolokoidajonkintietyn sanaluokkakategoriantai sen alaryhmän perusteela. Semantisista preferenseistä esitelenyleisimmätjalekseemienmerkityksiäparhaitenkuvaavatmerkitysryhmät. 5.2.Kolokaationtarkasteluntaustaa Hanks(1987:127)painotaasitä,etäsubstantiveilaeiolevoimakastataipumusta esintyä misääntietyisäsyntaktisisarakenteisa,vaannetoimivatlauseisaeri tehtävisä, minkä vuoksi voi ola vaikeaalöytäärakenteita,joisa substantivit tyypilisestiesintyvät. Hanksia mukailensekäomanaineistonialustavantarkastelun perusteelapäädynsihen,etäentarkastelehakusananjakolokaatiensyntaktisia ominaisuuksia,silätarkastelemanisubstantivitesintyvätlauseisaerilaisatehtävisä.

34 32 Substantivientarkastelusa on sis omanlaisensa haasteet määriteltäesä niden tarkastelualuetaelikolokaatioväliä. Kolokaatiteivätvältämätäolejuurivierekkäisiäsanoja,vaannidenvälisävoiola jopa muutama muusana(sinclair1991:115; Biberym.1998:51). Kolokaation tarkasteluvälin määritelyrippuukuitenkintutkijasta,eikäyksiseliteistä määritelmää kolokaatinjahakusananetäisyydestäole,vaikkatarkasteluvälinlaajuusvaikutaa tutkimustuloksin(jantunen2004:19). Monestikolokaatioonlasketaankuuluvaksi hakusanankotekstinneljälähimmäistäoikean-javasemmanpuoleistalekseemiä, mistä käytetään merkintätapaa 4:4 (Stubbs 1995: 1,Sinclair 1991: 175). Myöstäsä tutkielmasakäytänsuositeltuakolokaatioväliä4:4. Kjelmerin(1993: 172) mukaanlekseemien välilä on huomatavia eroja sinä, muodostavatkonekinteitäjaennustetaviayhdistelmiätoistensanojenkansa.sanat muodostavatjatkumonsenmukaan,esintyvätkönelähesainatietyisäsanayhdistelmisä vaiesintyvätköneennaltaarvaamatomisasanayhdistelmisä.tutkimuskohteeniovat sisältösanojajatämänäkyymyösnidensaamisakolokaateisa.sisältösanoihinlityy referentiaalinen merkityseli kyky vitata ulkomaailmanasioihin. Nilä on myös prototyyppiset merkityksensä: substantivit kategorioivat ulkomaailman olioitaja muodostavatolioihinvitaavialausekkeita, verbitilmaisevatentiteetientekojaja suhteitajaadjektivitkuvaavattarkoiteitaan. (VISK 438.)Tilastolistentestien tuotamistakolokaateistavaltaosaonsisältösanoja,mikäkertoositä,etälekseemeilä ontaipumus esintyä konkreetisisa, kielenulkoista maailmaajasentapahtumia kuvaavisatilanteisa. Kolokaateisataasfunktiosanojaedustavatkaikilasanoilapartikkelijasekäpartikkeli ylilekseemiläruumis.funktiosanoilaonkieliopilinentaikeskustelunkulkuunlityvä tehtävä. Funktiosanat ovat partikkeleita,apuverbejä, persoona-, demonstrativi-tai relativipronomineja.(visk 438.)Tilastolisentestauksenperusteelavoidaantodeta, etäsubstantiveileeioletyypilistäkolokoida merkityksiätilannesidonnaisestija kieliopilisestiilmaisevienfunktiosanojenkansa.mielenkintoistakuitenkinon,etä taajastiesintyviäkieliopilisiasanojapainotavat-testieinostanutedessuomenkielesä taajastiesintyviäfunktiosanojakolokaateiksi.lekseemienkansaesintyväjaeiosoita MI-testin mukaan lekseemeilä olevan keskinäisen myötäesintymisen kannalta

35 33 merkitsevääsuhdeta(kehomi= 0,95;ruumisMI0,62; vartalomi=1,30),jotensejää poistarkastelusta.ja-sanaon myössuomenkielentaajimminesintyviäsanoja,joten erityistäyhteytäsiläjalähisynonyymeilatuskinon. Testientuotamanaineistonperusteelajaanlekseemitnominikolokaateihin,joitaovat substantivi-, adjektivi- ja kvantifioivat nominikolokaatit. Näistä kvantifioivat nominikolokaatitovatpoikkeusperinteiseensanaluokkajakoon,josapronominitja numeraalitjaetaisinerisanaluokkin. Aineistostanieikuitenkaannousutkuinyksi numeraalikolokaati(sata)jayksi määrääilmaisevakvantoripronomin(usea),joten päätinyhdistäänetaivutuksensaperusteelasamaanluokkaan. Käsitelenverbikolokaatitomanaryhmänäänjaolenyhdistänytaineistolähtöisesti adpositio-ja adverbikolokaatit,silä ainoa adpositiokolokaati,yli, voi esintyä lauseyhteydestärippuenjokoadpositionataiadverbina(visk 694). Otanylilekseeminmukaanadverbikolokaatientarkasteluun,mutaadpostioitataipartikkeleita yleensäenkäsiteleerikseen,koska muitaadpositioitataipartikkeleitaeinousut kolokaateiksihakuehdoilani.kaikkilemmie-ohjelmanavulasaadutkolokaatitovat myösliteenä(lite 1) Substantivikolokaatit Kutentaulukosta1voidaanhuomata,ruumilaonrunsaastisubstantivikolokaateja, mitäselitääsen muutenkinrunsasesintyminenaineistosa. Myös keholaonsen kolokaatienkokonaismäärään(n=26)nähdenrunsaastisubstantivikolokaateja(n= 19). Proprientaipumusmuodostaakolokaatioitaeioleyksiseliteinenasia,vaansitäohjaavat pragmaatisetjatilannekontekstinlityvät muutujat.jotkinerisnimetesintyvätusein tietyisäsanayhdistelmisä,jotkaovatkielenpuhujienjakamia,jasitäsyystäniläon taipumuskolokoidakeskenään.(kjelmer1990: )

36 34 Taulukko1.Substantivikolokaatit. keho ruumis vartalo kolokaati f MI t kolokaati f MI t kolokaati f MI t MIELI 94 3,01 8,49 IHMINEN 220 2,83 12,74 NAINEN 44 2,55 5,92 KIELI 87 3,82 9,07 MIES 195 2,67 11,78 PUOLI 38 3,01 5,40 IHMINEN 84 2,66 7,71 SIELU 164 7,68 12,74 PÄÄ 36 5,18 5,83 PUOLI 80 3,08 7,89 NAINEN 142 2,78 10,18 KASVOT 29 6,53 5,33 OSA 56 2,41 6,08 MIELI 85 1,65 6,28 RAAJA 9 9,23 2,99 HALLINTA 41 5,92 6,37 UHRI 82 4,96 8,76 LIHAS 9 6,92 2,98 LIKE 30 3,82 5,09 HENKI 78 4,96 8,76 TANSSI- 8 5,52 2,77 JA LÄMPÖTILA 24 5,87 4,91 KATU 50 4,10 6,66 MITTA- 6 7,42 2,44 SUHDE SIELU 20 5,93 4,51 SOTILAS 47 4,05 6,44 JÄNNITYS 12 5,32 3,38 KULTTUURI 45 3,25 6,00 TUNTEMUS 9 5,22 2,92 POIKA 42 2,30 5,29 PUOLUSTUSME- 8 9,83 2,83 RAUNIO 35 6,02 5,82 KANISMI KUUNTELU 7 6,91 2,80 JOUKKOHAUTA 35 8,14 5,90 KUDOS 7 7,15 2,63 HAUTA 33 5,48 5,62 HORMONI 7 6,16 2,61 RAVINTO 21 5,18 4,46 HAHMOTTAMINEN 6 7,47 2,44 HAJU 19 5,49 4,26 ASENTO 6 5,47 2,39 VAINAJA 17 5,36 4,02 SOLU 6 5,52 2,40 LÖYTÖPAIKKA 16 8,55 3,99 JATKE 6 5,87 2,41 HYLKY 16 5,59 3,92 KRISTUS 16 5,59 3,92 PELASTUSTYÖN- 14 7,12 3,71 TEKIJÄ LÖYTYMINEN 13 5,70 3,54 HAUTAAMINEN 12 7,59 3,45 SILPOMINEN 12 9,28 3,46 SILPOUTUMINEN 11 10,11 3,31 ARKKU 11 5,78 3,26 TUNNISTAMINEN 11 5,93 3,26 LUOVUTTAMI-NEN 10 5,25 3,08 HÄVITTÄMINEN 10 6,04 3,11 JÄÄNNÖS 9 5,79 2,95 JÄÄNNE 9 5,77 2,94 ERITE 8 8,42 2,82 YLÖNOUSEMUS 8 6,72 2,80 POLTTAMINEN 8 5,81 2,78 LUOTI 8 5,02 2,74 RUUMISHUONE 7 8,26 2,64 KAIVAMINEN 7 6,62 2,62 ROTKO 7 5,64 2,59 SEKSUAALISUUS 7 5,06 2,57 KÄTKÖPAIKKA 6 8,87 2,44 RÖYKKIÖ 6 8,87 2,44 RAAJA 6 6,42 2,42 Aineistoni erisnimikolokaateila ei kuitenkaan suurimmaksi osaksi oletälaista taipumusta,vaannekuuluvatomaanhistorialiseenkontekstinsajaovatsinäkinlian erityisiä muodostaakseenkielenkäytösäsäilyneenkolokaationlekseemile. Edelä

37 35 mainituttoistuvatmyötäesintymäteivätoleyleisyytensäjatunnistetavuutensapuolesta lekseemienkolokaateja,vaikkatilastolisettestitnostavatkinneaineistostaselaisiksi. Poisjääneilä erisnimikolokaateila on yhteys yleisnimisin kolokaatiotyyppeihin: ihmistarkoiteisinjapaikkaailmaisevin.se,etäenoleotanuterisnimiä mukaan kolokaation tarkasteluun, ei tarkoita, eten tarkastelisi erisnimiä myöhemmin semantistenpreferensienyhteydesä. Lähisynonyymeila esintyy erisnimien lisäksi ihmistarkoiteisia substantivikolokaateja. Näitä ovat ruumila IHMINEN, UHRI, MIES, NAINEN, PELASTUSTYÖNTEKIJÄ,SOTILAS,POIKA,VAINAJA,KRISTUS.IHMINEN onkolokaatina myös keho-sanala.vartalonkolokaateisaonnainen,jokaesintyy myösruumislekseemilä. TämänlisäksilekseemiläonkolokaatiTANSSIJA,jotaeiole muila lekseemeilä. LekseemiläruumisonrunsaastierilaisiapaikkaanvitaaviakolokaatejaKATU,RAUNIO, JOUKKOHAUTA, HAUTA, LÖYTÖPAIKKA, HYLKY, ARKKU, RUUMISHUONE, ROTKO, KÄTKÖPAIKKA.Kolokaateistaosaonteontuloksia,jotkakuvaavatjäännöksiä.Näitäovat HAJU,JÄÄNNÖS,JÄÄNNEjaERITE.Lekseeminsaamatteonnimettaasvitaavaterilaisin yhteyksin,joisaruumison merkityksesä eloton,kuolut.näitäovatlöytyminen, HAUTAAMINEN, SILPOMINEN, SILPOUTUMINEN, TUNNISTAMINEN, LUOVUTTAMINEN, HÄVITTÄMINEN,POLTTAMINEN,KAIVAMINEN.Teonnimetasosioituvatvahvastiniden kantasanohin, verbeihin, minkä takia analysoin niden merkitykset tarkemmin verbikolokaatienyhteydesä,koskanekaikkiesintyvät myösverbeinä.neeivätole teontulostentapaanleksikaalistuneita,vaannidenmerkityksetovathyvinsamankaltaisia kuin verbien. Ruumis-lekseemilä nousee kolokaatiksi myös sana RÖYKKIÖ. Kielitoimistonsanakirjan(2014s.v.röykkiö) mukaanröykkiöon isoepäjärjestyksesä olevakasa.ruuminkotekstisasekuvaasanantarkoiteidensuurtajaepäselväämäärää (esimerkki1).edelämainitujenkolokaatioryhmienkaltaisiatilastolisestimerkitseviä kolokaatejaeimuilelähisynonyymeiläole. (1) --helöysivätjoukkohaudan,johonolikasaturöykkiöksiparikymmentä ruumista,lähespelkästäänmiehiä.kaleva1998_1999 Henkisyyteenvitaaviakolokaatejaonsekäruumilaetäkehola.Kehonkolokaateja ovatmieli jasielu.vaikka MIELI jasieluovatkinlekseemienyhteisiäkolokaateja,

38 36 SIELU-kolokaatilaon molempientestien mukaansuurempitodennäköisyysesintyä ruumis-lekseemin(kehomi=5,93;t=4,51; ruumismi=7,68;t=12,74)kolokaatina jamieli-kolokaatilataaskeho-lekseeminkansa(kehomi=3,01;t=8,49; ruumis= 1,65; T =6,28). Huomionarvoistaon,etäruumisonnäisäkoteksteisayleensä elolistarkoiteinen,vaikka muutenseonyleensäeloton. Näisäkoteksteisaesintyy useitakiteytyneitäilmauksia,joitakeho-lekseemiläeiole.ruumisjasielukolokoivat esimerkkien2ja3mukaisestiilmauksesahyvisä/täysisäsielunjaruuminvoimisa(n =15).SIELU-jaHENKI-kolokaatienkansaseesintyy myöskolokaatiksinouseen RAVINTO-sanankansa,kutenesimerkeisä4ja5.Ilmauksia,joisaRUUMIS,HENKItai SIELUjaRAVINTOesintyvätsamasakotekstisavoipitääkiteytyneinä.Ilmausruumin ravinto,esintyy myösesimerkin6 mukaisestiitsenäisenäkolokaationaan.henki esintyy myöskolokaatinakiteytyneesäilmauksesaruuminjahengenkultuuri (esimerkki7).muuten KULTTUURI-kolokaativitaaurheiluunilmauksesaruumin kultuuritai dekkariseuranlehden nimeen(esimerkki 8),joka kataa kolmasosan KULTTUURI-kolokaatioista(n=22).Substantivikolokaateistavaltaosavitaaruumislekseeminelotontarkoiteiseenvariantin.Idiomaatistenilmaustenlisäksinitäeijuuri ole.aineistosaepäfrekventinkolokaatin(n=7)muodostaakuitenkinseksuaalisuus, jokaesintyyrinnasteisenaelolistarkoiteisenruuminkansa(esimerkki9). (2) JosSergeiKrikaljovlaskeutuuKazahstanin maaperälehyvisäsielunja ruuminvoimisa,hänosoitaaihmisenevoluutiokyvynloputomuuden.karj 1992 (3) Ovatkohanvastaajatoleetselvinpäin,täysisäsielunjaruuminvoimisa? kaleva1998_1999 (4) Kihauslainentapatarjoilasamanaikaisestisekä sielun etäruumin ravintoaonhiukankyseenalainen--karj1994 (5) Heiletarjoilaan nin hengen kuinruuminkinravintoa sopimuksen mukaan--kesu1999 (6) Kunkahvilastaonkysymys,myösruuminravintoaonsaatavila.tusa1998 (7) Sinäyhdistetäisin hengenjaruuminkultuuria,ja molempien alojen valiot yleisöineen kohtaisivattoisensa muuala kuin hotelin aamiaispöydäsä.kaleva1998_1999 (8) Ruuminkultuuriondekkarinystävienomakeskustelufoorumi.aamu1995 (9) Lisäksiantikinkreikkalaisesaihmiskuvasaonkorostetusielunjajärjen paremmuutajaruuminjaseksuaalisuudenalempiarvoisuutajapahuuta. kaleva1998_1999 Keho-lekseemin substantivikolokaateista osa vitaa selkeästi lääketieteeliseen kontekstin. Nämä kolokaatit ovat PUOLUSTUSMEKANISMI, KUDOS, LÄMPÖTILA,

39 37 HORMONI,jaSOLU.KolokaatiksinousevaJÄNNITYSvoidaanalustavasti myösajatela näidenkansasamaanryhmäänkuuluvaksi. Keho-lekseemilä on myöstarkoiteen käytämiseenlityviäkolokaateja,kuten HALLINTA,LIKE,ASENTO jajatke.keho-lekseemiläonmyösnäihinläheisestilityvä kolokaatikieli,jokamuodostaasilemetaforisenekstension.kehonkielionkiteytynyt ilmaus(esimerkki10),jokaon Kielitoimistonsanakirjan(s.v.ruuminkieliKS2012) mukaankäytetään ruumintaivarsinaisestieleidenvälitämistäviesteistä. Näiden lisäksikeho-lekseemiläon muistasynonyymeistapoiketenmentaalisistaverbeistä johdetuja substantivikolokaateja, kuten teonnimet TUNTEMUS, KUUNTELU ja HAHMOTTAMINEN. (10) Erityisenansiokastaonkehonkielenetäpuheenläpinäkyvähalinta. karj1997 Vartalo-sanankolokaateistaosailmaiseelekseeminperusmerkityksele(KS2014s.v. vartalo)ominaistaosa-kokoisuusuhdeta,josavartaloaeihahmotetaihmisenkoko elimistöäkuvaavanasanana,vaanosanasitä,lähinnä merkityksesä torso.siläon kolokaateja,jotkaeritelevätihmiseneriosia,kutenpää,kasvot jaraajajanäitä kuvaavakäsitemittasuhde.ruuminosieneriteleminenjakuvaaminenosanalekseemin käytöäonkolokaatioanalyysinperusteelavartaloletyypilinenpire(esimerkki 1), joskinmyösruumilaonfrekvensiltäänvähäinenmuta MI-testinperusteelavoimakas kolokaatiosanaanraaja(n=6, MI=6,42). Vaikkalekseemiläkehoeiolesuoraansen eriosiaeriteleviäkolokaateja,onsiläkolokaatiosa (esimerkki12),jokavoi epämääräisestitarkoiteenerikohtin.samankaltainenepämääräisestitarkoiteenalaan vitaavakollokaationkeholajavartalolaesintyvätpuoli,jokayleensäesintyy ilmauksesaeripuolilakehoa/vartaloa. (11) --maalasiautoväreilävirolaisenkasvotjavartalon,ilmeisestiestääkseen tätäpakenemasta--tusa1999 (12) Toinenihminenedelytää,etäpaljastammeosankehostamme.karj1997

40 Adjektivikolokaatit Kutentaulukosta2voidaannopeastisilmäykseläkinhavaita,lekseemeiläonerilainen taipumuskolokoidaadjektiveiksiluokiteltaviensanojenkansa.lähisynonyymeiläon kuitenkinyksinilekaikiletyypilinenkolokaatioma,jolaonerityisestit-testin mukaanvahvatilastolinensidelekseemeihin. Taulukko2.Adjetivikolokaatit. keho ruumis vartalo kolokaati f MI t kolokaati f MI t kolokaati f MI t OMA 262 3,90 15,10 OMA 126 1,63 7,60 KOKO 64 3,68 7,37 KOKO 146 3,86 11,25 KUOLLUT 121 5,82 10,80 OMA 51 3,31 5,97 ERI 82 3,74 8,38 TERVE 33 4,32 5,46 PITKÄ 32 3,68 5,22 PÄÄTÖN 23 9,13 4,79 ERI 32 5,02 3,35 OIKEUSLÄÄKETIE- TELLINEN 12 8,05 3,45 SUORA 23 5,19 HOIKKA 23 9,86 TÄYDEL- 20 5,99 4,40 LINEN ALASTON 20 9,03 4,46 UPEA 10 5,30 3,08 Huomionarvoistaon,etäkehoeijuurikaansaaadjektivikolokaateja.Ainoatsensaamat kolokaatitovatoma,erijakoko.nämäkaikkiovattaipumatomiaadjektiveja.jolekin kuulumistajaomistamistailmaisevaoma-kolokaatiesintyykaikkienhakusanojen kolokaationa,mutaseontestienjafrekvensinperusteelakeho-lekseemiletyypilisin. KehonlisäksivartalonkansaesintyvätKOKOjaERIilmaisevatkolokaateina alaa.eri kuuluulähespoikkeuksetaosaksiilmaisuaeripuolila. RuumisesintyyelolistarkoiteisenakolokaatinTERVE kansa.näisäkolokaatioisa esintyymyösidiomaatinenilmaustervesieluterveesäruumisa(esimerkki13)jasen muunnelmat(esimerkki14). (13) Ovatkoreilupelija tervesieluterveesäruumisasisantikinaikaista utopiaa?tusa_1999 (14) Terveesäruumisaeläätervemieli.kaleva1998_1999 Ruumin adjektivikolokaateistaabsoluutisiaadjektivejaovatalaston,päätön ja KUOLLUT.Absoluutisetadjektivitilmaisevatselaisiaominaisuuksia,joitaoliolajoko ontaieiole.ruuminsaamatabsoluutisetadjektivikolokaatitovattarkoiteentilaa

41 39 kuvaavia.(visk 606.)AbsoluutisistaadjektiveistaALASTON(esimerkit15ja16)voi lityä sekä elolistarkoiteisen etä elotontarkoiteisenruumin kotekstin. Muut absoluutisetadjektivitlityvät merkitykseen kuolutruumis.näidenlisäksisiläon kolokaati OIKEUSLÄÄKETIETEELLINEN, joka lityy kuolinsyytutkimukseen. Adjektivikolokaatien perusteelalekseemin käytöönlityyoliontilaa kuvaavia kolokationaalisia merkityksiä,jotkaesintyvätetupääsäselaisesayhteydesä,josa lekseemionmerkityksesä kuolutruumis.ruumis-lekseemiläeikolokaatioanalyysin perusteelaolevoimakastataipumustakolokoidaadjektivienkansa. (15) Kultuurisammevähänpukeutunut ruumisonerootisempikuinalaston. karj1997 (16) Rantaanajautuualastomannaisenruumis.aamu1999 Vartalolaonuseitaselaisiakolokaateja,joitaeiesinnysenlähisynonyymeilä.Nämä myötäesintymätovatsuhteelisiaadjektiveja.suhteelistaominaisuutailmaisevateli suhteelisetadjektivittaipuvat komparaatiosa,esim. suuri:suurempitoisin kuin absoluutisetadjektivit.nekuvaavattyypilisestiesimerkiksiselaisiaolionpirteitäkuin ulkoinen hahmo tai muu fyysinen ominaisuus. (VISK 605.) Vartalon adjektivikolokaatit PITKÄ,HOIKKA,SUORA,TÄYDELLINEN jaupea ovatfyysistä ominaisuutataihahmoakuvaaviasuhteelisiaadjektiveja. Ulkonäköätaihavaitavia ominaisuuksiakuvaavatmyösvartalonabsoluutisetadjektivitelipituutailmaisevaja numeraalitäydennykseltään vaihteleva -SENTTINEN sekä myös ruumila esintyvä adjektivikolokaatialaston.suora-kolokaatinesintymistä(n=23)suuriosa(n= 18)lityykiteytyneeseenilmaukseensuorinvartaloin.Seeiole mahdolinen muila lähisynonyymeilä, koskainstruktivi on vajaakäytöinensija,jonka käytösä on morfologisiajaleksikaalisiarajoituksia (VISK 1261) Kvantifioivatnominikolokaatit Kvantifioivia nominikolokaateja on vainlekseemilä ruumis. Sen kvantifioivat kolokaatitedustavaterisanaluokkia,pronominejajanumeraaleja,mutanidenvähäisen lukumääränvuoksiolenyhdistänytnesamaanluokkaan,koskanidentaivutusjakäytö muistutavattoisiaan.t-ja MI-testinperusteelamääränilmaukseteivätkuitenkaanole lekseemileerityisentyypilisiä,mutasemantistenpreferensientarkastelunyhteydesä

42 40 käviilmi,etäneovatruuminkäytöäkuvaaviapirteitä,mutaesimerkiksinumeraalit harvointoistuvat samasa muodosa, minkätakia ne eivät nousetilastolisesti merkitseviksikolaateiksi(ks.5.3.2). Taulukko3.Kvantifioivatnomininkolaatit. ruumis kolokaati f MI t SATA 44 2,54 5,37 USEA 60 2,08 5,91 Kolokaatioaineiston ainoa pronominikolokaati on kvantoripronomini USEA. Kvantoripronomonientehtävä on ilmaistajotakintarkoitetunjoukonsuuruudesta suhteesa ilmauksen potentiaaliseen vitausalaan (VISK 740). Lukumäärän kvantoripronominit ilmaisevat suhteelista tai summitaista lukumäärää ja kvantoripronominiuseailmaiseesuhteelisensuurtalukumäärää.(visk762). Kolokaati SATA taasonnumeraali.numeraalit elilukusanatovatnomineja,jotka ilmaisevatlukumäärää.(visk 770).Lukumääränkvantoripronominiuseailmaiseesis suhteelista määrää,kuntaasnumeraalisatailmaiseeabsoluutista määrää,jossiläei olelikimäärääilmaisevaamääritetä(noin,yli).useimmitensiläonkuitenkintälainen määrite(esimerkit 16ja17). (17) Runsaat 12tuntia onnetomuudenjälkeen merestä olilöydety useita ruumita.hasa1999 (18) Kaivokseenolihaudatuainakinsataruumista,Ruokiqivakuuti.aamu Verbikolokaatit Verbikolokaateja on eniten ruumila,joka on aineistosataajimmin esintyvä lähisynonyymi.keholamitä onvähän(n=3),vaikkaseesintyyaineistosaläheskaksi kertaa(n=2605)niinuseinkuinvartalo(n=1322),jolaesintymiäonkolminkertaisesti kehoonveratuna(n =9). Tämäkertoo,eteikeholaoletaipumustamuodostaa tilastolisestimerkitseviäkolokaatejaaineistosamääritelemilänihakuehdoila.

43 41 Taulukko4.Verbikolokaatit keho ruumis vartalo kolokaati f MI t kolokaati f MI t kollokaati f MI t KUUNNELLA 51 5,53 6,99 LÖYTÄÄ 399 5,47 19,52 MYÖTÄILLÄ 14 8,83 3,37 TASAPAINOT- 8 6,49 2,80 LÖYTYÄ 305 4,49 16,69 TREENATA 10 7,45 3,31 TAA PALAUTUA 7 5,40 2,58 HAUDATA 104 7,25 10,13 VERHOTA 9 8, KULJETTAA 72 5,12 8,24 KÄTKEÄ 8 6,87 2,97 LOJUA 65 8,85 8,04 TRIMMATA 7 9,38 2,64 PALAA 58 5,37 7,43 PILATA 7 5,69 2,60 SURMATA 48 5,38 6,76 TAIPUA 7 5,68 2,60 TUNNISTAA 47 5,40 6,69 PEITTÄÄ 7 5,11 2,57 POLTTAA 46 5,08 6,58 KIERTYÄ 6 8,32 2,44 NOSTAA 42 2,36 5,34 MÄDÄTÄ 39 9,60 6,24 KAIVAA 37 5,93 5,29 MAATA 35 6,03 5,83 SIRTÄÄ 35 2,71 5,01 KÄTKEÄ 25 6,12 4,92 HUKKUA 23 5,06 4,65 BALSAMOIDA 22 11,51 4,69 SILPOA 22 8,75 4,68 MURHATA 20 5,37 4,36 MÄDÄNTYÄ 17 9,24 4,12 NOUTAA 13 5,69 3,54 PALOITELLA 13 6,64 3,43 RUNNELLA 11 6,54 3,28 HILTYÄ 10 8,12 3,15 PALSAMOIDA 9 11,26 3,00 TELOITTAA 9 5,39 2,93 KÄÄRIÄ 9 5,40 2,93 TUHKATA 8 8,42 2,82 PILOTTAA 8 5,06 2,74 AJELEHTIA 8 6,28 2,79 PAIKALLISTAA 7 6,81 2,80 LÄVISTÄÄ 7 6,92 2,62 VISKATA 6 6,63 2,42 PAIKANTAA 6 6,46 2,42 VÄÄNTYÄ 6 6,05 2,41 ELOONJÄÄDÄ 6 5,69 2,40 IRTAUTUA 6 5,17 2,38 Ruuminkolokaateisaesintyvätseuraavatsirtämis-taiasetamisverbit:KULJETTAA, HAUDATA,NOSTAA,SIRTÄÄ,KAIVAA,NOUTAA,KÄTKEÄ,PILOTTAA,VISKATA.Sirtämisja asetamisverbit ilmaisevat subjektitarkoiteen tuotamaa objektitarkoiteen paikanmuutosta(visk 641).Myös vartalolaonkolokaatikätkeä, mutasen merkitys ei ole pilotaa,salata, estää näkymästä vaan enemmänkin verhota, peitää (KS2014s.v.kätkeä),joloinseeikuvaapaikanmuutostavaantilan muutosta. Näiden sirtämis- ja asetamisverbien kansa ruumis esintyy lauseesa objektitarkoiteenaja merkityksesä eloton.tarkoiteelaonsislauseisapasivinen

44 42 rooli, mikäerotaasen muistalähisynonyymeista,jotkaeivätsamalatavoin ole sirtämisentaiasetamisenkohteina. Ruumin kolokaateistaintransitivisetverbitajelehtia,lojua jamaata edustavat semantisesti stativisia verbejä, eli epädynaamisia verbejä,joidenilmaisemala toiminnalaeioleluontaistapäätepistetätaikestoa(visk 445).Intransitivisela verbilälöytyätaasvoitulkitaolevanresultativisuuta. AsennonmuutostajasisäisiälikkeitäkuvaavatvartalonkolokaatitMYÖTÄILLÄ,TAIPUA, KIERTYÄ jaruumin kolokaativääntyä.vartalon kolokaatimyötäillä vitaa pukeutumiseenjasihen,mitenvaate mukaileetarkoiteen muotoja. Muutennämä kolokaatitkuvavaattarkoiteensaasentojajaliketä.huomionarvoistaon,etäkehola eioletämäntyyppisiätarkoiteenasentojakuvaaviakolokaatejalainkaan. Kaikilakolmelasynonyymipesyeenjäseneläonjonkinlaisianidentilan muutosta kuvaaviatransitivisiataiintransitivisiaverbejä.tilanmuutostakuvaavatintransitiviset verbitvoivatesitääjokoneutraalejaelotomantekijäntilojajatilanmuutoksiataiilmaista elolisensubjektinvaatimaatoimintaa(visk 459).Ruumis-lekseemiläelolistatekijää edelytävätkuolemisentapaakuvaavahukkua,kuntaaselotomantekijänvaativat intransitivisetverbitilmaisevattarkoiteentuhoutumista,kutenverbitpalaa,mädätä, MÄDÄNTYÄ,HILTYÄ. MyöskolokaatiIRTAUTUAlityykuolemiseen(esimerkki19). Kehola elolisentarkoiteen vaatimatilan muutosta kuvaava verbikolokaati on PALAUTUA. (19) Jumalatappoijätiläiset,mutaheidänruumistaanirtautuipahojahenkiä, demoneita,jotkajohtivatihmisiäpahaan.karj1995 Prototyyppiset transitiviverbit ovat merkitykseltään kausativisia eli ilmaisevat kontroloituatekoa,jokaaiheutaamuutoksenentiteetisä,jotatekokoskee(visk 461). Ruumintransitiviverbikolokaatitovatkäsitelyverbejä,jotkakuvaavatväkivaltaa,kuten SURMATA,SILPOA,MURHATA,PALOITELLA,RUNNELLA,TELOITTAA,LÄVISTÄÄ tai neutraalimpiatoimenpiteitä,joita suoritetaan kuoleele: HAUDATA,BALSAMOIDA, KÄÄRIÄ,TUHKATA. Näisäkintuleeesilese,etäruumisonteonkohteenajaitse pasivisesti osana toimintaa. Myös osa vartalon saamista transitivisista verbikolokaateista kuuluu käsitelyverbeihin. Ne voidaan jakaa pukeutumiseen

45 43 lityviksikolokaateiksi,joitaovatverhota,kätkeäjapeittää.toisetkäsitelyverbit taasedustavatprototyyppistäkontroloituatekoa,jokaaiheutaamuutoksentarkoiteesa (TREENATA,TRIMMATA,PILATA).KeholatätätyyppiäedustaaverbiTASAPAINOTTAA. Aikaisemminmainitutverbikolokaatitovatkaikkimerkitykseltäänkonkreetisia,eline kuvaavathavaitaviatiloja,toimintoja,tekoja(visk 445).Näidenlisäksilekseemeilä onmuutamaverbikolokaati,jotka(visk 445)luokitelaanmentaalisinverbeihineli mielensisäisiätoimintojajatekojakuvaavinverbeihin.näitäovatruuminkolokaatit TUNNISTAA,LÖYTÄÄ,PAIKALLISTAAjaPAIKANTAAsekäkehonverbiKUUNNELLA,jotka voivielätarkemminluokitelahavainnointiakuvaaviksimentaalisiksiverbeiksi(visk 461).Ruuminsaamatmentaalisethavainnointiverbitkuvaavattarkoiteentunnistamista jasijainnin havaitsemista(esimerkki19).kuunnella-kolokaati keholataas on metaforinenjavitaatarkoiteenitsensähavainnoimiseen(esimerkki20). (20) Ruuminpaikansihukkuneidenetsintääntarkoitetukoira.demari1998 (21) Tunnustele jakuuntelekehoasijakävelenin,etäsetuntuuhyvältä. tusa Adverbi-jaadpositiokolokaatit Olenyhdistänytadverbi-jaadpositokolokaatit,koskanitäonaineistosanitodela vähän. Vartalola nitäeiesinny olenkaan,jakeholajaruumilakinne ovat ennemminkinepätyypilisiäkuintyypilisiä. Taulukko5.Adverbi-jaadpositiokolokaatit. keho ruumis kolokaati f MI t kolokaati f MI t KOKONAISVAL ,82 KATEISSA 13 5,17 3,52 TAISESTI KASOITAIN 7 9,31 2,67 YLI 78 1,83 6,36 KolokaatioaineistosaniadverbejäovatruuminlekseemitKATEISSA,KASOITTAIN jayli sekäkehonkolokaatikokonaisvaltaisesti.kateissaonadverbi,jonkapääteenäon -eisajakantavartalonaverbikadota.se muodostaakiteytyneenrakenteenola-verbin kansajailmaiseetilaa,josakantaverbinkuvaamatapahtumaonmeneilään.(visk 393.)KehonkansaesiintyväkolokaatiKOKONAISVALTAISESTIonadjektivijohdos,joka

46 44 -sti-johdoksistenadverbientapaanedustaatavanadverbiaalia. Adverbila voidaan ilmaistamääränsuuruuta. Määränadverbeisaonerimerkitysryhmiä,joistaKASOITTAIN ilmaiseemääränsuurutajaylitäyteydenastetatailikimäärää.(visk 656).Sekäyli etäkasoittain ilmaisevatruumintarkoiteensuurtajaepämääräistälukumäärää (esimerkit22ja23),mutayliesintyylikimääränosoitimenajoisaintapauksisamyös muilekotekstissaesintyvilelausekkeile(esimerkki24). (22) Pelonlaidalaolevasaojasapakolaisetolivatnähneetkasoitainruumita. tusa1999 (23) Cheirynkylänläheläsijainneesaladosa,jostalöytyi yli20ruumista. karj94 (24) --yli60-vuotiaankontiolahtelaisen miehenruuminilala.aamu1999 Ylieiesinnyaineistosanipelkästäänadverbina,vaansitäkäytetäänmyösadpositiona. Tälöinyliesintyykonkreetistaasiaintilaataitapahtumaailmaisevanadpositiorakenteen (esimerkki25)lisäksimyöskiteytyneesäilmauksesavainkuoleenruuminiyli,jonka merkityson ei miläänehdola (esimerkki26).tästäesintyy myösvariantia,josa ruumisonleksikaalistunut merkitykseen eloton,joloinadjektivimääritekuollutei esinnykotekstisa(esimerkki27). (25) Hodzicsanoiodotaneensa muutamiatuntejajaryömineensäsiten200 ruuminylilähimetsään.hs1995 (26) Hesaavattalon vainkuoleenruuminiyli,shabanisanoovakavala äänelä.aamu1995 (27) TarjaHalonenilmoitaa,etäLibanoninturvaamistehtävälopetetaanvain hänenruuminsayli.aamu Semantistenpreferensienanalyysi Luokitelunperusteet Esitelen täsä alaluvusa nitä periaateita, jotka ovat ohjanneet semantisten preferensien muodostamistajatulkintaaaineistonpohjalta. Olenaineistolähtöisesti poiminutkoteksteistatoistuvia myötäesintymiä,joilaonsemantisiayhtäläisyyksiä. Näiden perusteela olen luokitelut leksikaalisemantiset myötäesintymät merkitysryhmin. Merkitysryhmät perustuvat melko yksityiskohtaisten

47 45 merkityspirteidenluokiteluunlaajempienmerkityskategorioidensijaan.esimerkiksien ole erikseentehnyt merkitysryhmää mentaalisuus, vaan mentaalisuuteenlityviä semantisia kategorioita ovat suhtautuminen, intrasubjektivinen havainnointi ja psykofyysisyys,silänekaikkiilmaisevaterilaistajaerilekseemeileominaistakäytöä. Aineistonpohjaltaolisikuitenkinolut mahdolistatehdävieläyksityiskohtaisempia luokituksiatainykyistenryhmienalaryhmiä.jantusenmukaansemantistenpreferensien luokitelusaontavoiteenalöytäähienojakoisiamerkityspirteitä,mutasinätuleemyös pyrkiäpitämäänluokitusten määrätarpeeksiyksinkertaisena,jotaanalyysipysyy halitavisa. Tämätarkoitaasitä,etäläheisiä merkitysisältöjäjoutuuväistämätä yhdistelemään.(jantunen2004:134.)jantusen(2009a: )havainnon mukaan tutkijankieli-intuition merkityskasvaa,kunsirytäänleksikaaliseltajakieliopiliselta tasolta tarkastelemaan semantista tasoa ja kotekstia laajemmin. Semantisten ominaisuuksien määriteleminen merkityspohjaisinluokituksin perustuututkijan intuitioon. Tästä seura se, etä semantisen preferensinluokitelusa voi ola hienovaraisiaerojarippuensitä,kukasemantisenpreferensinmääritelee.(hoey2005: 30.) Analyysisäonvarmistetava,eteivätsanaluokkarajatolepreferensivalinnanesteenä (Jantunen 204: 133). Aikaisempia, esimerkiksi adjektiveile määriteltyjä, merkitysluokituksiajoutuusissoveltamaansemantisenpreferensin määritelysä. LuokitukseniapunakäytänJantusen(2004)jaPirkolan(2016)semantistenpreferensien luokkia,joista haenerojaja yhtäläisyyksiä omaanluokitukseeni. Selitän myös luokitelujenesitelyjenyhteydesäomialuokiteluperusteitani.hyödynnäntäsätietoa paradigmaatisista merkitysuhteista,isonsuomenkieliopinverkkoversiota(visk)ja Kielitoimistonsanakirjan määritelmiä,jotkaovatperusteluitenitukena.luokitukseni apunakäytän myöskolokaatioanalyysisäsaamianituloksia,jotkaantavatvahvistusta sile,etäsemantisesaryhmäsä on myöstoistuviajatilastolisesti merkitseviä sanastolisiamyötäesintymiä. Lähestymistapanilityyleksikaalisen elisanasemantikkaan,jokakuvaalingvististä merkitystä kielenulkoisten vitausuhteiden jakielen sisäisten suhteiden avula (Häkkinen1995:170).Lausesemantikanilmiöihintaasenvitaasystemaatisesti,silä luokituksenieiperustusystemaatiseenlauseopilistenpirteidentarkasteluun,vaan leksikaalisemantisten myötäesintymienjanidensuhteidenanalysointin.tutkimani

48 46 sanatovatsisältösanoja,minkä vuoksimonenkaan merkitysryhmänolemasaololeei löydykieleenperustuvaaselitystä.tälöinkyseesäonsinclairin(1987:320)kuvaama vapaavalinta,jokailmeneenin,etäfyysisesätodelisuudesalähelätoisiaanolevat asiatesintyvätyhdesä myöskielesä.tämäkuvaa myöslekseemienominaislaatua sisältösanoina,jotka vitaavat kielenulkoisin asiaintiloihinjatapahtumin.jotkin semantisetpreferensittosinselityvätmyösparadigmaatistenmerkitysuhteidenavula, jotkakuuluvatkielensisäisinsuhteisin.paradigmaatiset merkitysuhteetkuvaavat sanansuhdetamuihinkäsitejärjestelmänjäsenin(häkkinen1995:171). Semantistapreferensiäedustavanleksikaalisenmyötäesintymänetäisyyshakusanasta voivaihdela(jantunen2009b:359).semantisiapreferensejävoidaanmuodostaamyös tilastolisesti merkitsevien kolokaatien pohjalta, joloin tarkasteltavaa leksikaalisemantista myötäesintymää eitarvitse määriteläitse, vaan setulee tilastolisten laskelmien avula. Kun semantisia preferensejä tarkastelaan satunnaisotannanpohjalta muodostetustaaineistosta,tarkasteluvälijasinäesintyvät lekseemitsekänidensuhdesemantisenpreferensintarkasteluunvaativaterityistä määritelyä.jantunen(2004:133) tutkivainastemääriteidenhyvin,kovinjaoikein ensimmäistä oikeanpuoleista eli hakusanaa seuraava kolokaatia semantisen preferensin muodostajana. Tämä on hänentutkimuskohteensa kannaltarelevanti valinta,koskaastemääriteettoimivatnitäsyntagmaatisestiseuraavansananmääritteinä. Astemääriteidensemantisenvalinnanvoisisnähdäkohdistuvanlekseemeihin,joiden määriteinähyvin,kovinjaoikeinovat. Pirkola(2016:33)onvalinnutehkä-ja mahdolisesti-lekseemientarkastelualueeksiaineistonsakeskimääräisenlausepituuden, jokaonhakusanankolmevasemmanpuoleistajaneljäoikeanpuoleistasanaa.pirkola luokiteleetältätarkasteluväliltäkaikkiehkä-taimahdolisesti-sanojenkansasamasa lauseesa esintyvät sanatjohonkin semantiseenluokkaan. Lekseemienehkä ja mahdolisestisemantinenvaikutusalakataayleensäkokolauseen,jotenvalintaonsilä perusteltu.(pirkola2016:32 33,35.) LähestymistapanipoikkeaaPirkolanjaJantusentavoistatarkastelaaineistoa,koskaen pystymääritelemääntarkastelualuetayhtätarkastikuinjantunen.substantivienroolit lauseisa ovat nin vaihtelevia,etei yksiseliteistätarkastelualueta voi määritää. Myöskään Pirkolantapaluokitela kaikkileksikaaliset myötäesintymätjohonkin merkitysluokkaaneisoviaineistonitarkasteluun,silälauseentasolaonpaljonselaisia

49 47 myötäesintymiä, jotka eivät ole säännölisiä. Tarkastelemieni substantivien kontekstuaalisetvalintasuhteetovatyleensälausekkeentailauseentasolatapahtuvia ilmiöitä,jotenlauseketaso ontarkastelutaso, josta poiminleksikaalisemantiset myötäesintymät. Sinclairin(1996: 86) mukaantämän merkityspirteentarkastelu edelytääsitä,etäsyntagmaatistajärjestystätutkitaanlöyhemminkuinjoitain muita kontekstuaalisiapirteitä.tämätarkoitaa,eteileksikaalisemantistenmyötäesintymien tarkastelualaakotekstisatarvitserajoitaasamalatavalakuinmuidenkontekstuaalisten pirteiden,esimerkiksikolokaatien.(sinclair1996:86.) Koteksteisaesintyy monestiuseampikinkuinvainyksitoistuva merkityspire,jotka olensislistannuterilisinäleksikaalisemantisina myötäesintyminä. Semantisten preferensienjoukkoeisisolekonkordansienmukaisesti200esintymäävaankehola 300,ruumila414javartalola330esintymää.Tämäeiestäsemantistenpreferensien vertaamistatoisinsatilastolisinmenetelmin,koskaseperustuusuhteelistenosuuksien vertailuuneikäabsoluutistenmäärien. Olensoveltanutmenetelmääaineistooniseuraavalatavala.Esimerkistä28olenpoiminut myötäesintymät hakkasijakatajakepilä.nesisältävätyhdesä väkivaltaisuuteen vitaavanmerkityspirteen,jotenneyhdistyvät väkivalan semantiseenpreferensin. Ilmaukseneri puolileolensijoitanut osakokonaisuussuhde/vaikutusala -ryhmään, koskaseilmaisee, mihinkohtaanlekseemintarkoitetatoimintakohdistuu. Muita esintymiäenoletästäkotekstistaluokitelutmihinkäänsemantiseenpreferensin,koska olisi mielivaltaista luokitela jokainen lauseesa esintyvä sana. Esimerkiksi ihmistarkoiteinen väkivalantekijä (Saikkonen), aika (yölä) eivät olevartalolekseemin semantisten preferensien muodostumisen kannalta keskeisiä myötäesintymiälauseesataiesinnyninusein muisavastaavisakoteksteisa,etä muodostaisivatomanmerkitysluokkansa. (28) Saikkonen hakkasi yölä sohvalalojunuta miestä metrin pituisela katajakepiläeripuolilevartaloa30 40kertaa.karj1993 Olentietyisätapauksisa poikennuttavanomaisestatavasta määriteläsemantinen preferensileksikaalisemantisen myötäesintymänperusteela.aineistosaniesintyi tälaisiailmauksia:muodostivatkehoilaan,luistelivatvartalola,tuotaavartalola, suojataanvartalola.näitämyötäesintymiäyhdistäälekseemientarkoiteentoimiminen

50 48 välineenä, mitä ilmaiseesananadesivimuoto. Adesivilauseke onisonsuomen kieliopin mukaantavalisinvälinetäilmaisevalauseke(visk 990).Päätinsijoitaa nämä(n=7)ilmaukset välineen semantisenpreferensin,josasamankaltainen merkitysilmeneeleksikaalisemantisila myötäesintymilä,kutenverbilä käytäätai postpositiola avula. Tein näin, koska tulkitsin, etä väline on näisä adesivimuotoisisaesintymisäsepire,jonkaperusteelasanavalitaankotekstin,ja merkitys,jokailmaukselahalutaanvälitää. Hoey(2005:63)esitäähypoteesinsitä,etäsemantisilapreferenseiläontaipumus esintyäyhdesätoistensemantistenpreferensienkansa,joloinne muodostavat yksitäistäsemantistapreferensiälaajempiatoistuviasemantisiakokonaisuuksia.myös täsäaineistosajotkinsemantisiksi preferenseiksi valikoituneet myötäesintymät esintyvätsäännölisestitoistensakansa.tälaistatoistuvuutaesintyyuutisteksteisä, joisaruumis-lekseemiesintyyobjektinatransitivilauseesasirtämisverbinjapaikan adverbiaalin kansa. Olen luokitelut nämäruumin myötäesintyminä esintyvät lauseenjäsenetominsemantisinluokkinsa: paikkaan ja sirtämiseen.esimerkisä 29 toteutuu paikan semantinen preferensi adverbiaalisa kauhujen talosta. Sirtämisen semantinen preferensitaasesintyy predikaativerbisäkaivetinja lauseesaesintyvä määrän semantinenpreferension määriteesäyhdeksäs.enole kuitenkaan erikseenlaskenuttai kirjannut ylössäännölisesti yhdesä esintyviä merkitysryhmiä,siläsitä olisituluttodelalaajaristintaulukointityö, mikä ei kuitenkaanolisituotanuttutkimuskysymyksinivastaavaalisätietoa,vaantaulukointi olisijäänytlähinnäkuriositeetiksi. (29) Kauhujentalostakaivetinesinyhdeksäsruumis.karj1994 Olenkoonnutliteeksitaulukon(ks. LITE2),josakäyilmi, minkäleksikaalissemantisenmyötäesintymänperusteelaolenluokiteluttapauksentietyynsemantiseen ryhmään. Merkityksen kontekstuaalinenluonne ei vältämätä avauduliteestä. Esimerkeisä30ja31ISKUjaLYÖDÄesintyvät likkumisen semantisesaluokasa eivätkä väkivalan.tämäjohtuusitä,etäneovatesintyneetselaisesakontekstisa, josaneovatvitanneeturheilulajineivätkäväkivaltaan. (30) Iskutsaavatkohdistuavartaloonjapäähän.hs1995sp

51 49 (31) Sainlyötyävartaloonalusasenverantehokkaasti,etäkaveriväsyi lopusa.aiemminolinkohdannutlitisenvainsyksynruska-turnauksesa. aamu1999 MichaelStubbsinmääritelmänmukaansemantinenpreferensimuodostaasemantisen luokan,johonkuuluvilasanoilaonjoitainyhteisiäsemantisiapirteitä.luokkaon avoin, mutasinäon myöstyypilisiäjataajaanesintyviäjäseniä.(stubbs2002:88.) TämänStubbsinmääritelmänpohjaltasovelanprototyypinkäsitetäluokiteluniapuna: Aluksianalysoin merkityksiltäänselkeimmättapaukset,joila onselkeitä yhteisiä semantisiapirteitä.litännidenpohjaltasamaansemantiseenluokkaanmyösselaiset tapaukset,jotkailmaisevatluokansisältämämerkitystä epämääräisemminmutaovat parafraasinavulatulkitavisasamaanluokkaankuuluviksi.esimerkisä 32eiole selaistaleksikaalisemantista myötäesintymää,jonkaperusteelasenvoisiluokitela aivansuoraansemantiseenpreferensin, mutatulkitsen,etäilmausvartaloelää musikin mukana merkitseesemantisestisamaa kuin likutaa vartaloa musikin tahdisa.tälöinilmauseläämusikinmukanaryhmityy likkumisen semantisesa preferensisäoleviensisäistäliketäkuvaavienverbienkeinuttaa janytkyttää kansasamankaltaiseksimerkityspirteeksi. (32) Tansisakiehtoolikkeenja musikin milimetrisentarkkaajoitus.like lähteelantiosta,jakokovartaloeläämusikinmukana.karj1993 Luokituksisa on myös ongelmanase,etäjoisainluokisa saataa olaselaisia esintymiä,joidensemantisisaominaisuuksisaon myösjonkintoisensemantisen luokanpirteitä.noudatannidenkäsitelysäsamaaperiaatetakuinpirkola(2016,37), elispesifisetryhmätovatluokitelusaensisijaisialaaja-alaisinnähden. Otannäitä luokiteluperusteitaesiletarkemminsemantistenpreferensienluokitelujentuloksien yhteydesä(ks.5.3.2). Aineistosani esintyi selaisia yksitäisiä lauseita, joiden muodostamisa merkityskokonaisuuksisa esintyviä leksikaalisia myötäesintymiä en pystynyt sijoitamanmihinkäänsemantiseenpreferensinenkäluomaannileomialuokkia. Sinclairinmukaanvapaavalintatuotaaselaisiayksitäisiämyötäesintymiä,jotkaeivät sovisanankolokointintaisemantisinpreferenseihin.tälaisetmyötäesintymäteivät jätämerkitysyksikköönjälkiänidenkäytöstä,vaanneovataidostisatunnaisiaesintymiä. Tämäeikuitenkaantarkoita,eteivätkönesopisikontekstuaalistenvalintasuhteiden

52 50 malintaiteoriaan merkitysyksiköstä,vaanneovatesimerkkejä merkitysyksikön rajatapauksista,jotkamalintavatvapaanvalinnanperiaatetajamerkitysyksikönrajoja. (Sinclair 1996: ) Tälaisista koteksteista olen poiminutjonkin yksitäisen esintymänmääritelemätömienluokkaan Luokiteluntulokset Olenpoiminutaineistostanileksikaalissemantisiamyötäesintymiä,jotkaolenjakanut17 semantiseenpreferensinelimerkitysluokkaan.luokitelemanisemantisetpreferensit ovat hyvinvointi, intrasubjektivisenhavainnointi, suhtautuminen, likkuminen, lääketiede, määrä, paikka, paikalistuminen, sirtäminen, osakokonaisuusuhde/vaikutusala, psykofyysisyys, prosesi, pukeutuminen/koristelu, ulkonäkö/fyysisentila, väkivalta, väline ja yksilöiminen. Täsäyhteydesäotanesinsynonymianjasemantisenpreferensinsuhteen,koskase vaikutaatutkimustuloksini. Hoeyn mukaan käsitykseen sitä, etä semantinen preferensikataasynonyymisetsuhteet,täytyysuhtautuavarauksela.synonyymisina pidetyiläsanoilaon Hoeyn mukaanerilainenleksikaalinenpriming, mikäerotaa lekseemien merkitystätoisistaan, vaikka ne kuuluisivatkin samaan semantiseen luokkaan.(hoey2005:71.)havaitsin,etäsemantistenluokkiensisäläonilmauksia, joista osa muodostaa omanlaisen primingin, kuten semantiseen preferensin likkuminen kuuluvailmaussuorinvartaloin,jolaeioletoteutumiamuidenlekseemien koteksteisa.tälaisten yksitäisten leksikaalisemantistentarkastelujäi kuitenkin semantisten preferensien tarkastelusa sivuosaan, koska tavoiteena on tehdä merkitykseenlityviäyleistyksiäeikätarkastelajokaistamerkitysvivahdetaerikseen. Semantinenpreferensi määrä ilmaiseelukumäärää,jotaprototyyppisestiedustaa numeraalitäydennys(esimerkki33),mutamyöskvantoripronominiusea(esimerkki33) taiadverbilisää. Määrä -luokkaesintyymyösjantuselta(2004: 245),jaPirkola(2016: 77)onyhdistänytsenluokaksi määrä/intensiteeti. Omasatutkielmasani määrä toimiyksiseliteisestilukumääränilmaisimena,kunkyseesäonlasketaviayksiköitä, eikäsekuvaavoimakkuutaninkuinpirkolalataijantusela.

53 51 Tilastolisestimerkitseviäkolokaatejaonvainruumila.Ryhmäntyypilisistäjäsenistä, numeraalikolokaateistanouseemerkitseväksikolokaatiksivainsata,mikäjohtuusitä, etäryhmän myötäesintymätvaihtelevatsisälöltäänrunsaasti,eikäyksitäinenilmaus tästäsyystätoistukoteksteisa. MyösUSEAontilastolisestimerkitseväkolokaati. (33) Koneoliromutunuttäysinjapaikaltalöytyiuseitaruumita.tusa1999 (34) Punaisen Ristin mukaanonnetomuuspaikaltaonlöydety 77ruumista. demari1998 Semantinen preferensi ulkonäkö /fyysinentila perustuutarkoiteenfyysisten pirteidenkuvaamiseen.jantunen(ks.2004:245)oneritelyt ulkonäön ja fyysisentilan /aistimuksenomiksikategorioikseen, mutaomaantutkielmaanitämäeisopinut. Yksitäiset aistimukseen vitaavat leksikaalisemantiset myötäesintymät jäivät luokitelematomiksinidenvähäisenlukumääränvuoksi(n=2). Ulkomuodonkuvaustailmaistaanprototyyppisestisuhteelisilaadjektiveila(esimerkki 35),mutamyös jonkinkaltaisuuta ilmaisevalaverbeilänäyttää,tuoda MIELEENja MUISTUTTAA jasentäydennyksilä(esimerkki36),koskanämäilmaisutmyöskuvaavat tarkoiteenfyysisiäpirteitävaikkakinmieleyhtymänkautaeivätkäsuoraanarvioimala taikuvaamala. Fyysinentila kuvaatäsälähinnälekseemintarkoiteenominaisuuksia (JÄNTEVÄ,NOTKEA,KYPSÄ,KEVYT) ja sekä elolisuuta (ELÄVÄ,KUOLLUT). Merkityspirteilä fyysinentila ja ulkonäkö onyhteisiäesintymiä,kuten HOIKKA ja LIHAKSIKAS,jotkakuvaavatsekä fyysistätilaa etä ulkonäköä (esimerkki37).tämän vuoksiolenyhdistänytryhmät. Tämän luokan esintymät muodostavat paradigmaatisen merkitysuhteen, atribuutiosuhteen,jokakuvaaolionominaisuuksiasuhteesaolioonitseensä(karlson 2004:223).Vartalo-lekseemiläolikolokaatioanalyysisäesintymiätäsäryhmäsä. Kolokaatioaineistostanousivatesinryhmäänkuuluvat merkitsevätkolokaatit:pitkä, HOIKKA,-SENTTINEN,TÄYDELLINENjaUPEA.Vartalolajaruumilaonmolemmilatähän merkitysryhmäänluokitelemanikolokaatialaston. TäsäluokasaongelmalisiaovatselaisetadjektivitkuinHYVÄjaTÄYDELLINEN,jotka eivätsuoraanvitaamihinkäänulkoiseenominaisuuteen,vaansaatavatkuvataenemmän tekstinlaatijanmielipidetätaiarvotavattarkoiteta.olenkuitenkinluokitelutnetähän

54 52 luokkaan,koskauseimmatfyysisiäpirteitäkuvaavatadjektivitovatsuhteelisia,jatästä syystä ulkonäön kuvailu onainakinjosain määrinsubjektivista.aineistossa on havaitavisa myöspragmaatisiaulotuvuuksia,jotkalityvätkatoamisilmoituksin (esimerkki38).nisävartalojasenkansaesintyvätadjektivitantavattuntomerkkejä kadonneistahenkilöistä. (35) Naisenvartaloonkaunisjasiläonomatarkoituksensa.aamu1999 (36) Huolestuneimpienarvioiden mukaansuomalaisoturitalkavat muistutaa sumopainijoitavartaloltaan.karj1997 (37) Hänonseikkailijakaikilaherkuila,vartaloltaan notkealihaskimppuja karismaltaanhyväntuulinenveitikka.tusa1999 (38) Kateisaonvuonna1976syntynytSatu MaaritVänskä,kotoisinLiperistä. Hänon164cmpitkäja vartaloltaanhänonhoikkajahänenpuolipitkät hiuksensaovatmustat.aamu1999 Semantinen preferensi pukeutuminen/koristelu perustuu leksikaalisemantisin myötäesintymin, jotkalityvätpukeutumis-tai muotisanastoonsekänihinläheisesti lityväänkoristeluun.ryhmäkoostuu pukeutumiseen lityvistäverbeistäjaniden johdoksista(myötäilevä,peittää)japukeutumisanastoonkuuluviensubstantiven (VAATE, HOUSUT) myötäesintymistä kotekstisa (esimerkki 39). Pukeutumisen/koristelun semantinen preferensilityyläheisesti merkityksensä puolestamyössemantiseenpreferensin ulkonäkö janesaatavatkinesintyäsamasa kotekstisa(esimerkki40). Myöskoristeluunlityvätesintymät(MAALATA,TATUOINTI) olenlitänyttähänluokitukseen(esimerkki41),koskaneovatmerkitykseltäänritävän lähelätoisiaan.vartalolaonpukeutumiseenlityvinäkolokaateinaankäsittelyverbit VERHOTA,KÄTKEÄ japeittää sekäasennon muutostajasisäistäliketäkuvaava kolokaatimyötäillä. (39) Vaateidenlinjaonvartaloakorostava.hysa1997 (40) Monetpojat,kunkäytääshortsimalisiaukkareita,vaikkanidenupea vartalotuotaisienemmäniloapikkutangoisa.hs1995nh (41) Tulikamarilaontoistakymmentänäyteileasetajaaesitelemäsä lävistystä,henna-jatavalisiatatuointejasekäkehonmaalausta.aamu1999 Semantinenryhmä likkuminen käsitäälaajastierilaisiatarkoiteenlikutamista kuvaavia leksikaalisemantisia myötäesintymiä. Ryhmän määriteleminen oli haastavaa,koskasinäonrunsaastierityyppisiäesintymiä,jotkaeivätkuitenkaan muodosta tarpeeksi suuria ja selkeitä ryhmiä, jota ne voisi erotela omiksi

55 53 merkitysluokikseen. Täsäryhmäsäja välineen semantisesa preferensisä on samankaltaisuuta,mutasemantisesapreferensisä väline lekseemitkeho,ruumisja vartalo ilmaisevat selkeästi merkityksen käytää ruumista/kehoa/vartaloa intentionaalisestijonkintehtävänsuoritamiseen. likkuminen -ryhmäsätaas väline onuseintoisijainen merkitysjaensisijainenonesimerkiksi tapa (esimerkki42)tai tarkoiteenhalinta (esimerkki43). Ryhmäänkuuluusisäistäliketäkuvaaviaverbejäjohdoksineen(KIERTO,NYTKYTTÄÄ, KEINUA)jamuitaasentoja kuvaaviailmauksia(suora,kaksinkerrointaittunut). Olenyhdistänytryhmään myöslikuntaanlityviä myötäesintymiä,joilakuvataan elimistön halintaalikuntasuorituksen yhteydesä(hallita,hallinta,fysikka). Ryhmäänolen myöslitänyt merkityksiä,jotkavitaavatlikunnantaisen tavan soveltuvuuteen(sopia,etenemistäsuosivia PIRTEITÄ)lähisynonyymientarkoiteen käytönyhteydesä(esimerkit44ja45). Näidenlisäksiryhmäsäon myöserilaisin likkumismuotojen nimityksiä (VOIMISTELU, TANSSIHARJOITTELU, AEROBIK). Tilastolisesti merkitsevistäkolokaateistalikuntaanvitaaviaovatkeholahallinta, LIKEjaASENTO.Vartalolaluokkaankuuluviatilastolisesti merkitseviäkolokaateja ovatadjektivisuorajaasennonmuutostajasisäistäliketäkuvaavatintransitiviverbit TAIPUAJAKIERTYÄjaruumilaVÄÄNTYÄ. (42) --tekitäydelisenkaksois-lutzinsuorinvartaloinkerienkolmela kierteelä.karj1994 (43) Liketajujavartalonhalintakehityvätsilmisä.hs1995sp (44) AerobikinMatinsalon vartalosensijaansopierinomaisesti,silälihaksia tuleenopeasti.hs1995sp (45) Kaikilehölkkäeisovelujositäkinsyystä,etävartaloonsentyyppinen, eteijuoksuavoiharastaa.tusa1998 Semantiseenpreferensin hyvinvointi kuuluumonenlaisiaterveyteenjahyvinvointin lityviä myötäesintymiä. Tälaisiaovatesimerkiksitarkoiteenkunnosapitämiseen vitaavat käsitelyverbit ja niden johdokset (HUOLTAA, HUOLTAMINEN, VENYTTELEMINEN,HOITO,HOITAMINEN,PARANNELLA),joisaonmyösprosesinpirteitä, muta täsä luokasa ne edustavat spesifimpää merkityspiretä kuin erilaisia leksikaalisemantisia myötäesintymiä sisälään pitävä merkitysryhmä prosesi. Luokasa hyvinvointi onmyöshyvinvointinlityviäsubstantiveja(puhdistavia TUOTTEITA,AROMAATTISIA ÖLJYJÄ)jaabstraktimpiaominaisuudennimiä(TERVEYS,

56 54 HYVINVOINTI). Olen luokitelut ryhmään myös selaisia leksikaalisemantisia myötäesintymiä,jotkailmaisevat erilaisiatarpeitaja kokemuksia,jotkalityvät hyvinvointin.näidenesintymienkoteksteisaerikoistaonse,etäkehotairuumistoimi lauseensubjektina,jolaonkokijanpirteitä(esimerkki46).hyvinvointinvitaaviksi tilastolisesti merkitseviksi kolokaateiksi voisatunnaisotannan perusteelaluodun laajemmantulkitakehyksenavulaluokitelakeholaesintyvätkolokaatitjännitys, KOKONAISVALTAISESTIJATASAPAINOTTAA. (46) --josyhtäjäsentäkunnioitaasuuriilo,nautisitäkokokeho.karj1995 Välineen semantisesapreferensisäsubstantivientarkoiteoninstrumentaalinenosa jotaintoimintaa.tavalisestiselityyerilaisintilanteisin,joisatarkoitetakäytetään kuvataiteen(esimerkki47), musisoinnin(esimerkki48),viestimisen(esimerkki49)tai likkumisenvälineenä(esimerkki50). Vimeksi mainituisakonteksteisa merkitys meneeositainpäälekkäin likkumisen semantisenpreferensinkansa, mutaolen päätynytluokitelemaannämätapauksettähänluokkaan. Väline onsisspesifimpija tarkkarajaisempi merkityspirekuin likkuminen,jokasisältäälaajastihyvineri tyyppisiämyötäesintymitä.ryhmäsäonerisanaryhminkuuluviajakeskenäänerilaisia kolokaateja,kutensubstantiveja(instrumentti,kehon KIELI),verbejä(KÄYTTÄÄ, VIESTIÄ)sekäpostpositiota(KAUTTA,VÄLITYKSELLÄ,AVUKSI,AVULLA)jalekseemin morfologistaprimingia,adesivimuotoa(-la).ryhmäänkuuluvia myötäesintymiäei nousutkolokaatioanalyysisäesile, mikäsaataajohtua merkitysluokkaankuuluvien myötäesintymiensuurestakieliopilisestajaleksikaalisestavaihtelusta. (47) Taiteilijaonitsesanonutmaalaavansakokovartalolaan,jaintensivinen työskentelytotisestimuistutaavaikutavaaurheilusuoritusta.aamu1999 (48) Laulajalekehoontärkeäinstrumenti,jotatäytyyhuoltaa.kesu1999 (49) RitaLahinenjaRusPalmeropetavatviestimäänkokokehola.karj1997 (50) Selaistasalibandynpitääola,etävartaloasaakäytääapuna--karj1999 Psykofyysisyyden semantinenpreferensirakentuupitkältikeho-jaruumis-sanojen muodostamalevastakohtaisuudeleerilaistenmentaalisuutakuvaaviensanojenkansa. Näistätilastolisesti merkitseviksikolokaateiksinousivat keholasielu jamieli ja ruumilemieli,sielujahenki.stubbsinmukaanlekseemeiläontaipumuskolokoida nilevastakohtaisuutailmaiseviensanojenkansa.hänentarkastelusaanesimerkiksi death-sana muodostaa 10 prosentiasananlifekolokaateista. Vastakohtaisuuden

57 55 määritelemiseleeioleainayksiseliteistä määritelmää,vaanseperustuuositain intuitiviseen päätöksentekoon. (Stubbs 2002: 103.) Täsä yhteydesätulkitsen vastakohtaisuusuhteenkomplementaariseksivastakohtaisuudeksi,elilajivastakohdaksi. Karlssonia(2004:223.)mukailenkomplementaarisenvastakohdandenotaatiot keho ja mieli vitaavatmerkitysalueisin,jotkamuodostavathyperonyymin ihminen.kehola onlaajatoteumamyösmuitamentaalisuuteenvitaviasemantisiamyötäesintymiäkuin vaintilastolisestimerkitseviäkolokaateja.(järkijatajunta,tietoisuudeneritasot, PERSOONALLISUUS,ÄLYLLINEN TOIMINTA), muta myösruumisesintyytoisinaan koteksteisa, josa on paradigmaatista vaihtelua (esimerkki 51). Monesti psykofyysisyyden semantinenpreferensiesintyyyhdesä hyvinvoinnin semantisen preferensinkansa(esimerkit52ja53). (51) Tansiesityksistäolenlöytänytruuminjaälynrikastalöytöretkeilyä--tusa (52) Joskehokaipaakohennustajamieli piristystä,kuntokuuristasaataaola apua.aamu1999 (53) Ruokatotumuksiaaletaan muutaaterveelisemmiksisinävaiheesa,kun nidentodelauskotaanvaikutavankehonjamielen hyvinvointin.tusa1999 Semantiseen preferensin väkivalta kuuluvat väkivaltatekoa kuvaavat leksikaalisemantisetmyötäesintymät,jotkavoivatolaverbejä(surmata,hakata)tai väkivaltaanlityviäsubstantiveja(surmatyö,ruhje,luoti).kotekstit(esimerkit53ja 54) ovat uutistekstejä,jotkatiedotavattapahtumista. Tilastolisesti merkitseviä kolokaatejaonkuitenkinvainruumila,janeoleneritelytkolokaatioanalyysisäni väkivaltaa tai tappamista ilmaiseviksi käsitelyverbeiksi. Näitä verbejäovat: SURMATA,SILPOA,MURHATA,PALOITELLA,RUNNELLA,TELOITTAAjaLÄVISTÄÄ. (54) Pahoinpitelysä hänsai ruhjeita kehoonsamuun muasa munuaisten tienoile.karj1995 (55) Pojanepäiläänsurmanneenisänsäjapaloiteleenruuminvikkoaennen rikoksenpaljastumista.tusa1999 Semantinenpreferensi sirtäminen perustuusirtämis-jaasetamisverbeihin,jotka ilmaisevatobjektitarkoiteen,täsätapauksesaruumin,paikanmuutosta(visk 641). Kutenjoverbikolokaatienyhteydesäpohdin(ks.5.2.5),nämäverbitlityvätruumin elotontarkoiteiseenmerkitykseenjasihen,etäruumisonsireltävisäesineentapaan. Objektitarkoiteensirtäminenjohonkinpaikkaanontämänmerkitysryhmänpire,jase onkinteästiyhteydesä paikan semantiseenpreferensin(esimerkki56),mutaseei

58 56 ainasisälyverbikantaisensubstantivinlaajennukseen(esimerkki57).täsäluokasaon runsaastitilastolisesti merkitseviäkolokaateja,jotkaovatkuljettaa,haudata, NOSTAA,SIRTÄÄ,KAIVAA,NOUTAA,KÄTKEÄ,PILOTTAAjaVISKATA. (56) --ruhtinasdolgorukinruumiskuljetetinkotinpietarin--karj1995 (57) -- useimmat uhrien omaisista vastustavat ruumiden nostamista. demari1995 Paikalistuminen onsemantinenluokka,jokaontyypilinenruuminsemantinen preferensi.ryhmämuodostuupääasiasaintranstivisistaeksistentiaaliverbeistä(visk 459)(JÄÄDÄ,LÖYTYÄ,NÄKYÄ). Paikan semantinenpreferensilityytähänkinteästi (esimerkit58ja59). Myös merkitysluokka määrä esintyyuseinsamasakotekstisa (esimerkki58).tavalisinryhmäsäesintyväverbionlöytyä. Prototyyppisestitämäsemantinenpreferensilityyeksistentiaalilauseen,josaon paikanadverbiaalijajokineksistentiaaliverbi.olenkuitenkinyhdistänyttähänryhmään myösintransitivistenverbientransitivisiamuotoja,koskanitäonaineistosaninvähän, eteivätne muodostaomaaryhmäänsä.transitivisethavainnointiverbitnähdä ja LÖYTÄÄ kuvaavatruuminkoteksteisahavaintoa,jokakohdistuulikkumatomaan objektitarkoiteeseen. Neesitävätsamanasiaintilan(näkeeruumita/näkyiruumita) mutasyntaktisestierikeinoin. Keho-lekseemiläon myöslöytää-verbinesintymiä, mutane ovat metaforisiajailmaisevattarkoiteeseenitseensäkohdistuviahavaintoja (löytää kehonsa),jatästä syystä neolenkinluokitelut intrasubjektivisuuden semantiseenpreferensin. Paikalistumisen luokkaankuuluviaruumintilastolisesti merkitseviäverbikolokaatejaovat: TUNNISTAA,LÖYTÄÄ,PAIKALLISTAAjaPAIKANTAA LOJUA,MAATA AJELEHTIAjaLÖYTYÄ. (58) Cheirynkylänläheläsijainneesa ladosa,jostalöytyiyli20ruumista. karj94 (59) --mutanäkikerantoisensajälkeenpahastisilvotujaruumitakivikasojen ala.hs1995vs Lääketiede on merkitysryhmä,jokakoostuulääketieteeliseensanastoonkuuluvista myötäesintymistä. Nitä ovat erilaisetsairaudet(infektio,syöpä,vaarallinen SAIRAUS)sekätoimenpiteet(RUUMINAVAUS,TUTKIMUS)jaerilaisetsisäisetfysiologiset prosesit(endorfininmuodostus,tuottaapunasoluja)jamuulekseeminkoteksisa esintyvä sanasto,joka vitaalääketieteeseen(hormoni,happi-otsonivesiseos,

59 57 ETURAUHASPOTILAS).Nevoivatesintyä myöslaajemmisakokonaisuuksi sa,kuten esimerkisä60,jostaolenpoiminut lääketiede -merkitysryhmäänvainesintymän PUOLUSTUSMEKANISMI.Täsäryhmäsä ruumisesintyyharvojapoikkeuksialukuun otamata(esimerkki61) merkityksesä kuolut,jasenosaltapreferensivitaakin lähinnä patologisin toimenpiteisin tai oikeuslääketieteelisin tutkimuksin. Tilastolisesti merkitseviäkolokaatejalekseemiläkehoovatmyötäesintymät KUDOS, LÄMPÖTILA, HORMONI, PUOLUSTUSMEKANISMI ja SOLU, ja ruumila OIKEUSLÄÄKETIETEELLINEN. (60) Tämä kipu aktivoi kehon omaa puolustusmekanismia kipua vastaan lisäämälämorfinintavoinvaikutavaaendorfininmuodostusta.karj1994 (61) Lääketeolisuusonkeskitynytmiestenlääkitsemiseen,naisenruumison jäänytvähemmäletutkimuksele.karj1997 Yksilöimisen semantinen preferensiilmaiseetarveta erotaatarkoite muista vastaavanlaisista tarkoiteista. Merkitysryhmään kuuluvat esintymät toimivat substantivile restriktivisinä määriteinä, eli rajaavat substantivin tarkoiteen mahdolistentarkoiteidenjoukosta(visk 565). Yksilöintitapahtuunimeämälä tarkoitenin,etäsevitaatietyynkohteeseen(lenin)tailaajempankategoriaan (NAINEN).Tähänryhmäänolenluokitelutsisyleis-jaerisnimiäsekäadjektivinoma, jonka merkityson erityinen,erilinen,itsenäinen (KS2014s.v.oma),eliseesintyy myös restriktivisenä määriteenä. Ruumin koteksteisa leksikaalisemantisila myötäesintymilä on usein pragmaatinentehtävä,jokailmaisee,etä vainaja on tunnistetu,siloinkunseonkontekstisamerkityksesä kuolutruumis.tämänäkyy esimerkisä62.näisä ruumis-lekseeminkoteksteisaesintyyuseinsamanaikaisesti myös paikan ja paikalistumisen tai sirtämisen semantinen preferensi. Tilastolisesti merkitseviäkolokaateja,jotkatoimivatrestriktivisinä määriteinä,ovat ihmistarkoiteisista kolokaateista ruumila IHMINEN, UHRI, MIES, NAINEN, PELASTUSTYÖNTEKIJÄ,SOTILAS,POIKA,VAINAJA jakristus.ihminen onkolokaatina keholajavartalolakolokaattinaonnainen jatanssija.taipumatonadjektivioma esintyykaikilalekseemeiläkolokaatina. (62) MarjastamasaoleennaisenruumisonlöydetykuoleenaNälisä,pari kilometriäkeminkeskustastaetelään,mertenlahteenjohtavanpolun läheltämetsästä.hs1995yo

60 58 Paikan semantiseenpreferensinolensijoitanutkonkreetistapaikkaataisijaintia kuvaaviamyötäesintymiä.samanlainenjasamoilaperusteilamuodostetusemantinen preferension myöspirkolanluokituksisa(ks.pirkola2016:76). Myössemantisisa preferenseisäneesintyvätvainruuminkoteksteisa. Kotekseisaonerisnimiä (SUOMI,GROZNYI,SAIMAA)jayleisnimiä(MERI,KAIVO,METSÄAUKIO,PIHA).Lekseemin ruumisesinemäisyysilmeneepaikansemantisesapreferensisä,jokailmaisee, misä tarkoitesijaitseetai mihinsitä olaansirtämäsä. Näitä preferensejä kuvaavat paikalistumisen ja sirtämisen semantisen preferensin verbivalinnat kuten esimerkeisä63ja64. Paikkaa ilmaiseviamyötäesintymiäonrunsaastimyösruumin merkitsevisä kolokaateisa. Ne ovat KATU,RAUNIO,JOUKKOHAUTA,HAUTA, LÖYTÖPAIKKA,HYLKY,ARKKU,RUUMISHUONE,ROTKOjaKÄTKÖPAIKKA. (63) TuhoalueelaLuoteis-Turkisalojuimaanjäristystäseuranneinakaootisina päivinätuhansiahautaamatomiaruumita,joitakukaaneivaatinutitseleen. tusa1999 (64) --koskaruuminkappaleetkuljetetinroskalaatikoihin.amu1999 Semantinen preferensi prosesi lityy vahvasti toimintaan, josa ilmenee kausativisuutajasenmyötämuutostalekseemienkeho,ruumisjavartalotarkoiteesa. MyösPirkolalaonsamankaltainenryhmä, mutahänenluokituksensaonerilainen. PirkolaluokiteleeryhmäänesimerkiksiverbinMYYDÄ.(Pirkola2016:75.) Omasa aineistosaniyksitäinenmyydä-verbinesintymäonluokitelematomienryhmäsä. Syynätähänonse,etäomaluokituksenionspesifimpijasenkriteerinäonse,etä kausativisen toiminnan täytyy aiheutaa konkreetinen muutos itse lekseemin tarkoiteesa. Tälaisetprosesitvoivatolalyhytkestoisia(esimerkit65ja 6)tai vaikutukseltaanpidempikestoisia(esimerkki67)tailopulisia(esimerkki68).alustavan tarkastelunperusteelalyhytkestoisetprosesitovatkeholetyypilisiä,pitkäkestoiset vartalolejatuhoavatprosesittaasovatruumileominaisia. Prosesin kategoriaankolokaatioanalyysintuloksistakuuluvatseuraavatkäsitelyverbit vartalo-lekseemiltä:treenata,trimmata,pilata Ruumis-lekseeminkolokaateista tähänsopivatkäsitelyverbitbalsamoidajatuhkata.intransitivisistamuutosverbeistä ryhmäänsopivatkeholtapalautuajaruumiltapalaa,mädätä,mädäntyä,hiltyä. Ryhmänesintymistäosaonpäälekkäisiä merkitysryhmän ulkonäkö/fyysinentila kansa. Esimerkiksi ajalisen prosesin läpikäymistä ilmaisevat nut-partisipit

61 59 (VANHENTUNUT,KEHITTYNEET,MUUMIOITUNUT)eivätvältämätäkuvaaprosesia,vaan senhetkistätilaa. KuitenkinnUt-partisipitvoivatmyösilmaista,etäprosesitaitilanne onalkanutaikaisemminkuinsihensuhteutetavantilanteenaika(visk: Määritelmät). Eisisvoidatietää,jatkuukoprosesi,esimerkiksivanhentuminen,koskatilannevoi kuvataaikaisemminalkanutaprosesia,mutaprosesinpäätymisestäpartisiippimuoto eisinänsäkeromitään.olenesimerkiksisijoitanut ulkonäkö/fyysinentila -luokkaan kolokaatiteläväjakuollut,koskatulkitsen,etäneovatleksikaalistuneetkuvaamaan fyysistä tilaa, eikä esimerkiksi KUOLLUT sisälä enää varsinaiseen prosesin, kuolemiseen,lityviäpirteitä. (65) --sitenkehokeveneemielytävästi.kesu1999 (66) -- mutaraskaana oleviaei hoideta,koskakäsitely aktivoi kehoa voimakkaasti.aamu1999 (67) Kirjoitit,etälapsionrahareikäjasynnytyspilaavartalon.hs1995nh (68) Kuumuudesa nopeasti mätänevätruumit haudataan mahdolisimman nopeasti--kesu1999 Vaikutusala/osa-kokonaisuusuhde on semantinen preferensi, josa eritelään lekseemienkeho,ruumisjavartalotarkoiteenosiataikuvataantilannekonteksin lityvää tarkoiteen vaikutusalaa. Täsä semantisesa preferensisä esintyy meronymiaaeli osa-kokonaisuusuhdeta. Karlson(2004: 218, 222) määritelmän mukaantälöin tarkoiteenluontainen koostumineneri osista heijastuu kieleen. Aineistosa meronymiaaesintyyselaisisayhteyksisä,joisatarkoiteeneriosin halutaan kinnitää erityistä huomiota (esimerkki 70). Meronyymit esintyvät rinnastuksina,joisaeriteläänruuminosatja muitatarkoiteenfyysisiäpirteitä(pää, KASVOT,HIUKSET). Tarkoiteen eri osia voidaan määritelä myös epäsuoremmin vitaamalatarkoiteenosintaisen muodostamaankokonaisuuteen(eri PUOLILLA, KOKO,JOKAPUOLELLA). Täläsemantiselapreferensiläjokotarkenetaanhuomio johonkintarkoiteenruuminosaantaifyysiseenpirteeseen(esimerkki70)taiilmaistaan toiminnanvaikutusalaa(esimerkki69).eri,puolija KOKO ovatkehonjavartalon tilastolisesti merkitseviäkolokaatejajaruuminosiaonkolokaateinavartalolapää, KASVOT,RAAJAjaLIHASjaruumilaRAAJA. (69) Vartituntilisääolisipuudutanutmonenpihkaniskankokovartalon. aamu1995 (70) Hänenvartalonsaonhoikka,kasvotkapeatjaihoeteläeurooppalaisen värinen.karj1994

62 Lähisynonyymiensemantinenvalinta Semantinenpreferensieikäsiteenäkuvaaanalyysinituloksiakatavasti,vaansaamieni määrälistentulostenperusteelaonpuhutavasemantisestavalinnasta. Tilastolinen analyysi osoitaa, etä tuloksisa on myöspreferensejä tiukempia semantisia valintarajoituksia. Tämä poikkeaasitä, mitenaineistoa onaikaisemmin käsitelty suomalaisisasemantisia preferensejälaajemmin kartoitavisatutkimuksisa(ks. Pirkola2016,Jantunen2004).Jantusen(2004:133) mukaanhänentarkastelemiensa astemääriteidenkontekstuaalisesavalinnasaeiesinnyvarsinaisiavalintarajoituksia, vaanpikemminkin myötäesintymäpreferensejä.pirkola(2016:82) mainitsee,etei hänentutkimilaanmodaalisanoilaoleerityisenvahvojapreferensejäeikäsismyöskään varsinaisia valintarajoituksia. Abstraktitilmaukset eivät sistuota aukotomia valintarajoituksia, vaan niden yhteydesä voidaan puhua pikemminkin valintapreferenseistä. Sensijaansisältösanoila vaikutaisi olevantarkempirajaisia merkityksiäjasenkautaeriytynytäkäytöä. Kutensemantistavalintaalekseemien väliläkuvaavastakuviosta1.voidaanhavaita,lekseemejäesintyyerimäärälaatimisani merkitysluokisa,minkätakiamerkitysluokkiaontarkasteltavajaoteluila,jotkasopivat aineistonluokiteluunjaanalysoimiseen. intrasubjektivinenhavainnointi hyvinvointi likkuminen lääketiede määrä osakokonaisuus/vaikutusala paikka paikalistuminen prosesi psykofyysisyys pukeutuminen sirtäminen suhtautuminen ulkonäkö/fyysinentila yksilöiminen väkivalta väline vartalo ruumis keho 0,00% 5,00% 10,00% 15,00% 20,00% 25,00% Kuvio1.Semantistenpreferensienjakautuminenlähisynonyymienkesken.

63 61 Olenpäätynytjakamaansemantisenvalinnankolmeeneri luokkaan:systemaatisin valintarajoituksin, vahvoihin myötäesintymäpreferenseihin ja lievin myötäesintymäpreferenseihin. Luokiteluaniovatohjanneettilastolisenanalyysin tulokset,jotkasismääritävätsen,mihinnäistäkolmestaryhmästäsemantisetvalinnat sijoituvat:netoimivatmuodostamisperusteena,kutennetaulukosa6esitetään. Taulukko6.Semantistenpreferensienluokitelunperusteet. systemaatiset valintarajoitukset vahvatmyötäesintymäpreferenssit 1. muodostamisperusteet lievät myötäesintymäpreferenssit eiesinnymuilalekseemeilä/ kieli- intuitionvastainen esintyesäänmuila lekseemeilä tilastolisestieritäin merikitseväero molempin lähisynonyymeihin käytöerikoistunuttietyyn lekseemin,mutalähisynonyymeilä satunnaisiaesintymiätäsä preferensisä/muilalekseemeilä esintyesäänkäytöepätavalista eritäinmerkitsevätilastolinenero molempinlähisynonyymeihin 2. toteumat esintyyrunsaastilekseemeilä, joilaontämäpreferensi,muta käytöeioleerikoistunutvain tietyynlekseemin eritäinmerkitseväerotai merkitsevätilastolinenero määritääpreferensinkuuluvan tietyletaitietyile lähisynonyymeile kielensisäisenlogikan vastainenkäytö: *kaksivartaloa/( määrä ) *keholojuupihala ( paikalistumien, paikka ) yleinen,valintarajoituksen mukainenkäytö:100 ruumista( määrä ), ruumislöytyirannasta ( paikalistuminen, paikka ) epätavalinenkäytö: ruumisvirkeänä( hyvinvointi ), tiedostaavartalonsa ( intrasubjektivinenhavainnointi ), uhkeakeho( ulkonäkö/fyysinen tila ), yleinen,vahvanpreferensin mukainenkäytö: väsymystäjanestetähuutavan kehon( hyvinvointi ),kuuntelisimme kehoa(intrasubjektivinen havainnointi),hoikkavartalo ( ulkonäkö/fyysinentila) josainmäärinepätavalinen käytö: pahoinpitelyvammojakehosa ( väkivalta ), ruumisonmuistutanut vanhenemisestaan( prosesi ), vartalojaajatelevapää ( psykofyysisyys ) yleinen,lievänpreferensin mukainenkäytö: teloituksenmerkkejäruumisa ( väkivalta ) pilaavartalon( prosesi ) kehonjamielenyhteistoiminta ( psykofyysisyys ) Olentarkastelutmyösmerkitysryhmientoteutumia,jotkavalintarajoitustenyhteydesä toimivatkieli-intuitionvastaisesti,elinäitätoteumiaeikielesäluonnolisestiesinny, muta ne ovat kieliopilisesti mahdolisia. Vahvoisa ja lievisä myötäesintymäpreferenseisäkielenkäytöonvaihtelevanepätavalista, mikärippuu sitä,kuinkavahvastijokinsemantinenpireasosioituutietyynlekseemin.sovelan sisleksikaalisenpriminginideaamääritelesänisemantistenmyötäesintymiensuhdeta sihen, mikäontavanomaistakielenkäytöäja mikäsitäpoikkeavaa. Aineistoluo

64 62 vitekehyksen,jonkaavulakielenkäytäjäle muodostuukuvalekseemienkäytöstäeri yhteyksisä. Tätäintuitiota vahvistaatilastolinen analyysi,joka myöstodentaa lekseemienjamerkitysryhmienvälisensuhteenmerkitsevyyden. Luokiteluni pohjaa aikaisempaan teoriaan valintarajoituksista ja semantisista preferenseistä. Cruse on jaotelut semantisen valinnan systemaatisin ja puolisystemaatisinvalintarajoituksin(cruse1986:281).sanojenyhdistymistävoivat ohjatamyösmyötäesintymäpreferensit,joisajonkinasteinenvariaatioonmahdolista. Sanoila voi olalaajatoteuma erilaisia myötäesintymiä, mutasitä huolimata leksikaalisetmyötäesintymätvoivatosoitaapreferointiajoihinkintaijonkintyyppisin sanoihin.tälöinkyseesäonmyötäesintymäpreferensieikävalintarajoitus.(jantunen 2004:15.) Systemaatisetjapuolisystemaatisetvalintarajoituksetperustuvatkolokoiviensanojen semantisinominaisuuksin(jantunen2004:14). Kolokationaalisetvalintarajoitukset ovat myötäesintymärajoituksia,jotkaeivätvaikutatotuusehtojentäytymiseen, mikä tarkoitaa sitä, etä rajoituksista huolimatalekseemit voivat ola kognitivisia synonyymejä(cruse1986:279).tulkitsentäsäyhteydesäruuminkognitiviseksi synonyymiksivartalonjakehonkansa,koskasitäpystyykäytämäännäidensanojen parafraasina.sendenotaatioonsamakuin muilakinlekseemeilä.vain merkityspire eloton erotaa sen joisain konteksteisa sen kognitivisista synonyymeista. Valintarajoitukseteivätsisoleseuraustakielenulkoisenlogikanrikkoutumisesta,vaan neovatkielesäitsesäänesintyviä myötäesintymärajoituksia(jantunen2004:13). Aineistosaninemerkitysryhmät,joidensemantinenvalintarakentuuvainjaainoastaan merkityspirteen kuolut ympärile,ovatsystemaatisenvalintarajoituksenperusteena, koskamerkityspire kuolut eivitaakehoontaivartaloon. Osasamerkitysryhmiävoi olasekäelolis-etäelotontarkoiteisiaesintymiä,mutanämäryhmäteivätmuodosta systemaatistavalintarajoiteta,koskaelolistarkoiteisetkehojavartaloovatnisä mahdolisia. Systemaatisen valintarajoituksen muodostavila merkitysryhmilä ontilastolisesti eritäin merkitseväneron muodostavasuhdelähisynonyymeihin.tärkeintekijä,joka erotaa ne vahvoista semantisista myötäesintymäpreferenseistä, on se, etä lähisynonyymeilaeioleyhtäänmyötäesintymää,jotkaesintyisivätsystemaatisen

65 63 valintarajoituksen muodostamasaluokasa. Nidenesintyminennäisäluokisaon myöskieli-intuitionvastaista,kuten merkitysryhmien paikalistuminen ja paikka pohjaltaluodusakeinotekoisesaesimerkisä*keholojuipihala. Puolisystemaatisetvalintarajoituksetvitaavatselaisintilanteisin,joisasuurinosa lekseeminmyötäesintymistäedustaajotainmerkityspiretä.tämäsynnytääoletuksen sitä,etätämäpireedustaayleisempäämyötäesintymätaipumustalekseeminkäytösä. (Cruse1986:281.)Puolisystemaatinenvalintarajoitussalijosainmäärinpoikkeuksia ilmauksentyypilisimmisä myötäesintymärajoituksisa.(jantunen2004:13).hanks (1987:121)onkuitenkinsitämieltä,etäyleisestieikannataisipuhuavalintarajoituksista, vaanpikemminkinvalintapreferenseistä.käytänvahvan myötäesintymäprefrensin käsitetäilmaisemaanvoimakastajaeriytynytäkäytöälekseemienvälilä,siläotantani onsenveranpieni,eteisekartoitalekseemienkäytöäerilaisisakoteksteisanin laajasti,etävielävoisipuhuavarsinaisistapuolisystemaatisistavalintarajoituksista. Vahvoiksi semantisiksi preferenseiksi laskenselaiset merkitysryhmät,joila on taipumusesintyävaintietynlekseeminkansa. Täläperusteelavoioletaa,etä lekseeminkäytöonerikoistunutjuuripreferensinosoitamaanmerkityksen. Vahvansemantisenmyötäesintymäpreferensinvastaisetesintymätvoivatolajosain määrin epätavalisia, mutaneovat mahdolisiajanitäsaataaesintyäsatunnaisesti aineistosa.tälaiset myötäesintymätmuodostavatepätavalisenkuuloisiailmauksia, kuten uhkea keho. Leksikaalisen priming-ilmiön mukainen, mentaalista sanavarastoamme lähempänä oleva sanayhdistelmä olisi uhkea vartalo, koska ulkomuotoajafyysistätilaa kuvaavatleksikaalisemantiset myötäesintymät ovat vakintuneetvartalo-sanankäytööneivätkäkehon. Vahvansemantisenpreferensin kriteerinäontäsätutkimuksesase,etämerkitysryhmäänerikoistuneelalekseemiläon eritäinmerkitsevätilastolinenerokumpaankinlähisynonyymin,mutamerkitysryhmän yksitäisiä esintymiä saataa ola myös nilä lekseemeilä,jotka eivät osoita preferointitaipumustamerkityspirteeseen.joslekseemiläoneritäinmerkitseväerovain toiseenlähisynonyymin,käytöeioleerikoistunutavaintietylelekseemile,vaansiloin voidaanpuhuavahvansijaanlievästäsemantisestamyötäesintymäpreferensistä. Tutkielmasanilievän myötäesintymäpreferensinehtonaonse,etälekseemiläon merkitysryhmäsä merkitsevä tai eritäin merkitsevä ero suhteesa sen

66 64 lähisynonyymeihin.eritäinmerkitseväerosilävoiolavaintoiseenlähisynonyymin, siläjoserooneritäinmerkitseväsuhteesamolempinlähisynonyymeihin,kyseesäon lekseemineriytynytäkäytöäosoitavavahvasemantinenpreferensi.tutkielmasani lievämyötäesintymäpreferensivoiesintyäkahdelalekseemilä,mikäkertoositä,etä käytöyhteyseiolevakintunutvainyhdelelekseemile.tämänkriteerinäpidänsitä,etä lekseemilä on lähes merkitsevä tai ei olenkaan merkitsevää eroa suhteesa lähisynonyyminsa. Melkeinmerkitsevättulokset(p<0,05)eivätoletäsätutkielmasa relevanteja,koskatarkastelemaniotosonpieni.käsitelennitäsamoinkuintuloksia, jotkaeivättuotaerojamerkitysryhmienvälile Systemaatisetvalintarajoitukset Kolokationaaliset valintarajoitukset vaihtelevat sen mukaan, miten tarkkaan valintarajoituksetvoidaan määritääkuuluvaksijohonkinsemantiseenpiirteeseenkun neovattäysinmääriteltävisä,voidaanpuhuasystemaatisistarajoituksista.(cruse1986: )Tutkimuksesaniruumis-lekseemin merkityspire eloton tuotaaselaisia semantisiavalintoja,eteivätneole mahdolisia muilalähisynonyymeila. Tälöin voidaanpuhuatäysinmääriteltävistäsemantisistapirteistä,jotkaesintyvätaineistosani taajaanlekseemiläruumis,mutamuilalekseemeilänitäeiesinny,kutenkuviosta2 käyilmi.tälaisetvalinnatmyösmuodostavattilastolisestieritäinmerkitsevänsuhteen muihinlekseemeihin. 1 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% keho ruumis2 vartalo 0,00% 11,84% 0,00% 0,00% 12,32% 0,00% 0,00% 0,00% 0,00% 8,21% 0,00% määrä paikalistuminen paikka sirtäminen 23,43% Kuvio2.Systemaatisetvalintarajoitukset. 1 määrä ruumisvs.kehoz=6,17(p<0,001);ruumisvs.vartaloz=6,47(p<0,001) paikalistuminenruumisvs.kehoz=6,17(p<0,001);ruumisvs.vartaloz=6,47(p<0,001) paikka ruumisvs.kehoz=9,07(p<0,001);ruumisvs.vartaloz=9,49(p<0,001) sirtäminen ruumisvs.kehoz=4,93(p<0,001);ruumisvs.vartaloz=5,17(p<0,001)

67 65 Ruumis-sanansystemaatisenvalintarajoituksen muodostavatsemantisetpreferensit määrä, paikka, paikalistuminen ja sirtäminen lityvätsanan merkitykseen kuolutruumis,vainaja.ruumis merkityksesä elävä eisis myöskäänesinny aineistoniperusteelatälaisisakoteksteisa.nämäsystemaatisenvalintarajoituksen muodostavat merkitysryhmät esintyvät taajasti ruumin koteksteisa ja nistä paikalistuminen tai sirtäminen lityvätkinteästisemantiseenryhmään paikka. Paikka muodostaasuurimmanyksitäisensemantisenryhmän,jokakataaruumin semantisistapreferenseistä23,43 %:sa.semyösesintyylähesjokatoisesaruumin kotekstisa(n=98;49%). Useinsemantisetpreferensit paikalistuminen ja paikka esintyvät semantisen preferensin määrä kansasamasakotekstisa.semantisesapreferensisä määrä ruumisonjaotonjalasketavisaolevaentiteeti.isonsuomenkieliopin mukaan yksilöitävisäjarajatavisaolevatoliotovatjaotomia,eikänitäsisnimensämukaisesti voijakaaosin. Lasketaviasanojaovatesimerkiksitarkoiteeltaankonkreetisetja selvärajaisetlekseemit. Esimerkiksikynä,opiskelija,saksetovattälaisia. Nihin vitaaviaolioitavoilaskea mutaeijakaaosinnin,etäosaedustaisisamaakuin kokonaisuus,koskasiloinnitäeivoienääkuvatasanoilaopiskelijataisakset.(visk 554.)Kehonjavartalontarkoiteetovatmyösjaotomiajaperiaateesamyöslasketavia, mutanidenkäytööneikuululasketavuussamalatavalakuinruumin.ilmauksetvisi vartaloa tai kahdeksantoista kehoa, eivät vastaa lekseemeile ominaisia leksikaalisemantista käytöä, vaikka ovat kieliopilisesti mahdolisia. Kuten esimerkeistäkäyilmi,ruumilaonomanlaisensalukumäärääilmaisevaakäytöä,jotaei voisoveltaakehoontaivartaloon. Aineistosanitälaistalekseeminruumiskäytöäei tosinesinny,kunruumisonmerkitykseltään elolinen. Paikan, paikalistumisen, määrän ja sirtämisen semantistenpreferensienvoisi sanoaylikorostavanaineistosanimerkityspiretä kuolutruumis,koskaneesintyvät nintaajaansamoisakoteksteisajalisäävätruuminkotekstistapoimitujensemantisten pirteidenlukumäärääsuhteesa muihinlähisynonyymeihin(ruumisn=414,kehon= 300,vartalon=330).Josainmäärinnesisvääristävättuloksiajamuidensemantisten preferensienesintymistäsuhteesakoteksteihin(n=200),jotkakuvaavatlekseemien absoluutisiaesintymisympäristöjä,ja merkityspirteidenesintymistä nisä. Tosin

68 66 ruuminkoteksteistanoinpuoletonselaisia,joisanämäsystemaatisiavalintarajoituksia muodostavatmyötäesintymätesintyvät.tuloksenatämäonhuomionarvoinenjakertoo sitä,etäruumilaonselkeästikehostajavartalostapoikkeavia,säännölisestitoistuvia esintymisympäristöjä,jotkaovatsamalamyössystemaatisiavalintarajoituksiakehonja vartalonkäytöle Vahvatsemantisetmyötäesintymäpreferensit Vahvojasemantisiamyötäesintymäpreferensejämuodostaviksisemantisiksiryhmiksi laskenselaisetmerkitysryhmät,joilaontaipumusesintyävaintietynlekseeminkansa. Kutenkuviosta3voinähdä,tietytlähisynonyymitovathuomatavastifrekventimpiä tietyisämerkitysryhmisäkuintoiset.täläperusteelavoioletaa,etälekseeminkäytö onerikoistunutjuuripreferensinosoitamaanmerkitykseen,mutatämävaatikuitenkin tilastolisen testauksen todistuksekseen. Olen luokitelut lekseemit vahvoiksi semantisiksi myötäesintymäpreferenseiksisilä perusteela,etä nilä oneritäin merkitsevä ero suhteesa muihin lähisynonyymeihinsä, muta myös muila lähisynonyymeilavoiolasatunnaisiaesintymiänäisäryhmisä. 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% 2,67% 2,66% 17,88% ulkonäkö/fyysinen tila 13,03% 4,35% 1,67% 15,67% 3,62% 0,67% 7,58% 0,48% 1,67% lääketiede hyvinvointi intrasubjektivinen keho ruumis vartalo havainnointi Kuvio3.Vahvatsemantisetmyötäesintymäpreferensit. Semantinenpreferensi ulkonäkö/fyysinentila osoitautuuvartalonmäärälisesti yleisemmäksimerkitysluokaksi(n=59;17,88 %),jaulkoistenjafyysistenpirteiden kuvaamistavoipitääyhtenätyypilisenäsanankäytöönja merkitykseenlityvänä pirteenä. Muilasanoila semantinen preferensi ulkonäkö/fyysinentila on

69 67 harvinainen,jatilastolinenerovartalonja muidensynonyymipesyeenjäsentenvälilä osoittautuueritäinmerkitseväksi. 2 Kehola on kolmeselaista merkitysryhmää,joisase ontilastolisesti mitatuna huomatavastityypilisempi kuin senlähisynonyymit. Näitä ovat hyvinvointi, intrasubjektivinenhavainnointi ja lääketiede. Merkitysluokka hyvinvointi onkehon yleisinsemantinenpreferensi(n=52;15,67),jaruumin(n=15)javartalon(n=2) suhteelisenvähäisetesintymätryhmäsätekevättilastolisestaerosta merkitsevän. Intrasubjektivinen havainnointi kataakehon semantisista preferenseistä 7,58 prosentia,jasenerosuhteesalähisynonyymeihinontilastolisestieritäin merkitsevä. Lääketiede -merkitysluokkaonkehontoiseksiyleisinpreferensi(n=43;13,03%).silä on myös tilastolisesti eritäin merkitsevä ero suhteesa sen lähisynonyymien myöteäesintymintäsäryhmäsä. 3 Ruumis-lekseemiesintyyabsoluutisena määränä kohtuulisen runsaasti (n = 18), muta tilastolisesti nämä esintymät jäävät merkitykseltään vähäisiksi.lekseemikehoonaineistonijasentilastolisentarkastelun perusteelavakintunutlääketieteeliseensanastoon,johonseonalunperinkehitety merkitsemään elävääruumista,koska ruumilaonsekämerkitys elävä etä kuolut. (ks. Häkkinen 2005 s.v. keho). Senlisäksi etä keho on vakintunut sihen käytöyhteyteen,johonseonluotu,sileonaineistoniperusteelakehitynyteriytynytä käytöä myös hyvinvoinnin ja intrasubjektivisen havainnoinnin semantisisa ryhmisä Lievätsemantisetmyötäesintymäpreferensit Lievinsemantisinmyötäesintymäpreferenseihinolenluokitelutselaisetsemantiset preferensit,jotka eivät ole selkeästi ominaisia vaintietylelähisynonyymile. Tarkastelensisselaisiasemantisiaryhmiä,jotkaeivät muodostasystemaatisia valintarajoituksiatai vahvoja semantisia myötäesintymäpreferensejälekseemien 2 ulkonäkö/fyysinentila vartalovs.kehoz=6,17(p<0,001);ruumisz=7,07(p<0,001) 3 hyvinvointi kehovs.ruumisz=5,74(p<0,001);kehovs.vartaloz=6,76(p<0,001) intrasubjektivinenhavainnointi kehovs.ruumisz=5,14(p<0,001);kehovs.vartaloz=3,48(p< 0,001) lääketiede kehovs.ruumisz=4,29(p<0,001);kehovs.vartaloz=5,37(p<0,001)

70 68 käytöle,vaannämä merkitysryhmätosoitavatpikemminkinlekseemientaipumusta esintyäjonkin semantisenryhmän sanojen kansatyypilisemmin kuintoiset. Semantisenpreferensin muodostumisenehtonapidänsitä,etätilastolineneroon merkitsevä(p<0,01)taieritäin merkitsevä(p<0,001)suhteesavähintääntoiseen lähisynonyymin. Mikälierosisonmerkitsevätaieritäinmerkitsevä,tulkitsen,etäsilä lekseemilä,jolaonvähemmänesintymiämerkitysluokasa,eiolepreferensiäkyseesä olevaanmerkityspirteeseen.tälöinesintymätmerkitysryhmäsäovatsatumanvaraisia. Tarkastelen analyysintuloksialähisynonyymeitäin,joloin eritelen sen, mitkä merkitysryhmätovattilastolisenanalyysinperusteelalieviäpreferensejälekseemileja mitkäeivät. Kuvion4 perusteelavoidaanhavaitajoitainselkeitäerojalekseemien sijoitumisesa merkitysryhmin. Merkitysryhmä suhtautuminen on selkeästi harvinaisin,ja yksilöiminen taasselainenryhmä,joka on kaikilalekseemeilä kohtuulisenyleinen. Muuten merkitysryhmienesintyminenlekseemienkoteksteisa vaikutaisivaihtelevanmelkopaljon. likkuminen 0,97% 7,27% 14% osa- kokonaisuus/vaikutusala 1,45% 6,67% 14,67% prosesi 3,86% 8,67% 11,21% psykofyysisyys 0,30 4,59% 8,18% pukeutuminen/koristelu 0,72% 3,33% 9,67% suhtautuminen 4,67% 1,93% 3,03% yksilöiminen 5,67% 8,18% 10,58% väkivalta 1,82% 7,30% 7,49% väline 0,97% 6,33% 7,58% vartalo ruumis keho 0,00% 2,00% 4,00% 6,00% 8,00% 10,00% 12,00% 14,00% 16,00% Kuvio4.Lievätsemantisetmyötäesintymäpreferen sit.

71 69 Kuten kuviosta 4 voi havaita, ruumis-lekseemilä on vähän esintymiä useisa merkitysryhmisä, ja silä ei tilastolisen testauksen perusteela ole näisä merkitysryhmisä myötäesintymäpreferensiä. 4 Siläonkuitenkinrunsaastiesintymiä psykofyysisyyden, suhtautumisen yksilöimisen tai väkivalan merkitysryhmisä. Näisäruumilaeioletilastolisesti merkitsevääeroasuhteesatoiseentai molempin lähisynonyymeihin. 5 Tälä perusteela voidaan päätelä, etäruumila onlievä myötäesintymäpreferensi semantisisaluokisa psykofyysisyys, yksilöiminen, suhtautuminen ja väkivalta. Vartalolaonuseitasileominaisialieviämyötäesintymäpreferensejä,kunsitäverataan sen lähisynonyymeihin. Merkitysryhmät likkuminen, osakokonaisuusuhde/vaikutusala ja pukeutuminen/koristelu ovatvartalolaselkeästi yleisempiäkuinmuilalekseemeilä. 6 Sensijaanmerkitseväätaiedeslähesmerkitsevää eroaeiolesuhteesakehoonsemantisisapreferenseisä prosesi ja väline 7,vaan tämäntuloksenperusteelalekseemienesintymistä merkitysryhmienkansavoidaan pitää melko laila yhtä taajana, joloin molemmila lekseemeilä on lievä myötäesintymäpreferensinäisäryhmisä. Myös semantiset preferensit suhtautuminen ja yksilöiminen ovat selaisia semantisialuokkia,jotkaeivät muodostatilastolisesti merkitseviäerojalekseemien välile. 8 Täläperusteelakaikilasanoilaonnihinlievä myötäesintymäpreferensi. Näidenkahdenryhmänlisäksikeho-lekseemiläontilastolisestieritäin merkitsevätai merkitsevä ero vähintään toiseen lähisynonyymin merkitysryhmisä prosesi, 4 likkuminen ruumisvs.kehoz=4,49(p<0,001);z=4,49;ruumisvs.vartaloz=7,00(p<0,001), osa-kokonaisuusuhde/ vaikutusala ruumisvs.kehoz=3,72(p<0,01);ruumisvs.vartaloz=6,83(p <0,001) väline ruumisvs.kehoz=4,63(p<0,001);ruumisvs.vartaloz=4,01(p<0,001) prosesi ruumisvs.kehoz=3,87(p<0,001);ruumisvs.vartaloz=2,69p<0,01) pukeutuminen/koristelu ruumisvs.keho;z=2,60(p<0,01);vartaloz=5,70(p<0,001) väline ruumisvs.kehoz=4,63(p<0,001);ruumisvs.vartaloz=4,01(p<0,001) 5 psykofyysisyys ruumisvs.vartaloz=4,87(p<0,001);ruumisvs.kehoz=2,02(p<0,05). suhtautuminen ruumisvs.vartaloz=2,09(p>0,05);ruumisvs.kehoz=0,97(p>0,05) väkivalta ruumisvs.kehoz=<2,86(p<0,01);vartalovs.kehoz=0,78(p>0,05) 6 likkuminen vartalovs.kehoz=2,75p<0,01). osa-kokonaisuusuhde vartalovs.kehoz=3,27(p<0,01) pukeutuminen/koristelu vartalovs.kehoz=<3,26(p<0,01) 7 prosesi vartalovs.kehoz=1,06(p>0,05) väline vartalovs.kehoz=0,61(p>0,05) 8 suhtautuminen vartalovs.ruumisz=0,97(p>0,05);kehovs.vartaloz=1,09(p>0,05) yksilöiminen kehovs.vartaloz=1,23(p>0,05);kehovs.ruumisz=1,13(p>0,05);ruumisvs.vartalo z=2,34(p<0,05).

72 70 psykofyysisyys ja väline. 9 Silä voidaansistulkita olevanlieväsemantinen myötäesintymäpreferensisuhteesa ruumiseenmerkitysluokisa väline ja prosesi javeratunavartaloonluokasa psykofyysiyys. KEHO väline prosessi suhtautuminen yksilöiminen VARTALO likkuminen osa-kokonaisuussuhde/vaikutusala pukeutuminen/ koristelu psykofyysisyys RUUMIS väkivalta Kuvio5.Lieviensemantistenmyötäesintymäpreferensienjakautuminen lähisynonyymienkesken. Kuvio 5havainnolistaasitä, miten myötäesintymäpreferensitjakautuvatlekseemien välile.vartalolaonkahdeksanlievääsemantista myötäesintymäpreferensiluokkaa, kuntaaskeholajaruumilanitäonvisi.huomioarvoistaon,etälähisynonyymeistä vartalolemuodostuupaljonlieviä myötäesintymäpreferensejä,kuntaas ruumilaon systemaatisiavalintarajoituksiajakeholavahvojamyötäesintymäpreferensejä. Vartalolaoneriytynytäkäytöä, mikänäkyysileominaisisalievisäsemantisisa myötäesintymäpreferenseisä.siläeikuitenkaanolesystemaatisiavalintarajoituksia javainyksivahvansemantinen myötäesintymäpreferensi, ulkonäkö/fyysinentila. Vartalon merkitysryhmisä likkuminen, osakokonaisuus/vaikutusala ja pukeutuminen/koristelu esintyymyösjonkinverankehonesintymiä,minkätakiasilä onlievämyötäesintymäpreferensinäisämerkitysryhmisämuteivarsinaisestivahvaa myötäesintymäpreferen siä. Tosinsemantisesaryhmäsä osa-kokonaisuusuhde tilastolisentestauksentuloksetovatruumis-lekseeminverratunaeritäinmerkitseviäja hyvinläheläeritäin merkitsevääeroakeho-lekseeminveratuna(raja-arvo3,29) väline kehovs.ruumisz=4,63(p<0,001);kehovs.vartaloz=40,61(p>0,05) psykofyysisyys kehovs.vartaloz=4,77(p<0,001);kehovs.ruumisz=2,02(p<0,05). 10 osa-konaisuusuhderuumisvs.kehoz=3,27(p<0,01);ruumisvs.vartaloz=6,83(p<0,001)

73 71 Täsätuleeesiletilastolisentestauksentuotamantiedonsuhteelisuusjarajatapausten olemasaolo.testauksentarkoituksenatosineiolekertoaabsoluutisiatotuuksiavaan hahmotaa eroja merkitysryhmien ja substantivien suhteesa mahdolisimman luotetavasti. Lekseemeilävoinähdäolevanjonkinveransamankaltaistakäytöä,silämerkitysryhmä prosesi ja väline muodostavatkeholejavartalolemyötäesintymäpreferensinja väkivalta taasonruumistajavartaloayhdistävä merkityspire. Suhtautuminen ja yksilöiminen muodostavatkaikileleksemeileyhteisenmerkityspirteen Kehon,ruuminjavartalonkontekstuaalisetprofilit Täsäalaluvusakokoankolokaatioanalyysinjasemantistenpreferensienpohjalta lekseemien käytöäja merkityksiä kuvaavat kontekstuaaliset profilit.aineistoni lekseemeiläonerikoistunutakäytöäjasihenlityvääpotentiaaliatuotaalekseemile merkityksiä,joita muilasynonyymipesyeenjäseniläeiole,tainidenkäytösanan funktionaalisenavastineenaonharvinaista.aikaisemmisaalaluvuisaolenkäsitelyt sanoja vertailevastisynonymiailmiön kannalta, muta nyt keskityntarkastelemaan lekseemejä merkitysyksikköinä, joila on kontekstuaalisten valintasuhteiden muodostamiamerkityksiä.täsäalaluvusasispalaanjohdannosaesitämäänisivosen (2002:514)ajatukseensitä,etäkielelisen muodon muutuesa myöskielelinen merkitys muutuu.kontekstuaalistenpirteidenkoonnit mukailevatjantusenpäätelmää synonymiailmiönja kontekstuaalisten valintasuhteiden yhteydestä: kontekstuaaliset valintaominaisuudet ohjaavat synonyymien käytöäja synnytävät synonyymien erikoistumisentietyihinkontekstuaalisinkäytötapoihin(jantunen2004:62). Fred Karlsonin(2004: 217) mukaansuomen kielesä onsemantinen oppositio lekseemienkehojaruumisvälilä,joloin merkityspire elolinen onleksikaalistunut kehoonja eloton ruumiseen,kuntaasruotsinkielenvastinekroppvoivitatasekä eläväänetäkuoleeseen.aineistoniperusteelanäinsuoravivaistayleistystäeivoitehdä, siläruumilaonmyöselolistarkoiteisiaesintymiäsemantisisapreferenseisä, vaikkakinneovatpääosinsatunnaisia. Ainoastaan pyskofyysisyyden semantinen preferensionselainen,josaruumisesintyysuhteelisentaajaanjapääsääntöisesti

74 72 selaisisa koteksteisa,joisase onelolistarkoiteinen.ruumis-lekseemiesintyy tilastolisesti merkitsevien kolokaatiensa koteksteisa useisa kiteytyneisä tai idiomaatisisailmauksisa. Nitäovat mentaalisuuteen/henkiseentoimintaanvitavan kolokaatinsisältävättäysisä/hyvisäsielunjaruuminvoimisa,(hengenja)ruumin kultuuri,ruumin(jahengen/sielun)ravinto.näidenlisäksikolokaation muodostavat myös mahdolisestinäistäidiomaatisistailmauksistaironneetkiteytymät ruumin kultuuri,jokavitaa urheiluun sekäruuminravinto,jolavitataanlähinnä nälän tyydytämiseen/syömiseen.näidenelolistarkoiteistenkiteymienlisäksiidiomaatinen ilmausvain(kuoleen)ruuminyliesintyymyösaineistosayli-kolokaatinkoteksteisa. Ruumissaamuitalähisynonyymejavaihtelevamminerisanaluokkienkolokaateja,muta sen sanaluokkakolokaateisa painotuvat substantivit ja verbit. Ruumin substantivikolokaateistavaltaosavitaaerilaisinpaikoiksitulkitavintiloihinjasilä onmyösrunsaastiihmistarkoiteisiakolokaatejasekärunsaastiverbijohdoksia,jotkaon johdetuverbikolokaateisakäsitelemistäniverbeistä. Verbikolokaateisaesintyy käsitelyverbejä,jotkavitaavat väkivaltaan,asetamis-jasirtämisverbejä,jotka vitaavatobjektitarkoiteenpaikanmuutokseen,sekäerilaisiatilanmuutostakuvaavia verbejä,jotkaesitävätkuolemistataitarkoiteentuhoutumistakuvaaviaproseseja. Kolokaateista voi nähdä viteitä monin ruumin merkitysryhmin, kuten ihmistarkoiteisisakolokaateisasemantiseenpreferensin yksilöiminen,paikkaan vitaavisa paikan,käsitelyverbeisä väkivalan,jasirtämis-jaasetamisverbeisä sirtämisen jatilanmuutosverbeisä prosesin.ruumis esintyyerityisentaajasti paikan, paikalistumisen, sirtämisen, määrän sekä yksilöimisen semantisisa preferenseisä,jotkakuvaavattarkoiteenpasivistajatoisinaan myösesinemäistä olemusta merkityksesä kuolut. Näistä erityisesti määrän ja yksilöimisen semantisetpreferensit,jotkaruuminkoteksteisailmaisevatkuoleidenlukumäärääja kuoleen henkilön tunnistamista, ovat mahdolisesti näin taajoina esintyminä nimenomaanuutisteksteiletyypilisiäpirteitäeivätkäninkäänkuvaalekseeminkäytöä yleisesti.

75 73 Ruumis Semantisetpreferensit Kolokaatiot Systemaatiset valintarajoitukset määrä paikka paikalistuminen sirtäminen Lievät semantiset myötäesintymäpreferenssit psykofyysisyys väkivalta suhtautuminen yksilöiminen saalähisynonyymeihinsanähden runsaastikolokaateja tilannekontekstinvaikutusnäkyy selkeästiruuminkotekstissa eläväänruumiseenvitavia kolokaatejavähän,janeovat yleensäosakiteytyneitäilmauksia Kiteytyneetilmaukset taipumusleksikaalistuamerkitykseen kuolut ruumis sanomalehtiteksteisä ruuminmerkitystä kuolut leimaa elotomuuta merkityspirteenäseuraava esinemäisyys (kuoleen)ruuminyli täysisä/hyvisäsielunja ruuminvoimisa (hengen/sielunja) ruuminravintoa (hengenja)ruumin kultuuri Kuvio6.Ruuminkontekstuaalistenpirteidenkoonti. Ruumiseioletäysinleksikaalistunutmerkitykseen kuolutruumis,mutavaltaosasen kolokaateistajasemantistenpreferensienesintymistäsisältäätämänmerkityspirteen. Ruumis onsispolyseeminensana,jonka merkitysontulkitavisavastakotekstin perusteela. Seeikuitenkaanoleyksiseliteisesti merkitykseltään kuolut,vaikka kolokaatioanalyysinjasemantistenpreferensienanalyysinperusteelatämä merkitys onhuomatavastiyleisempikuin elävä.elolistarkoiteinenruumisonaineistosani lähinnäsatunnaisestisileepätavalisisakoteksteisaesintyväpiretaiosakiteytyneitä jaidiomaatisiailmauksia.täläperusteelavoinähdäjonkinlaistaleksikaalistumista merkitykseen kuolut. Aineistoni edustaa kuitenkin vain yhtätekstilajiperhetä, sanomalehtitekstejä,javarsinkinuutisteksteisäkorostuvatnegativisettapahtumat.

76 74 Ruumin leksikaalistuminen merkitykseen kuolut,voisisolaositaintekstilajin lityväpire. Keho Kolokaatiot Vahvatsemantiset myötäesintymäpreferenssit: lääketiede hyvinvointi intrasubjektivinen havainnointi Lievätsemantiset myötäesintymäpreferensit psykofyysisyys prosesi suhtautuminen väline yksilöiminen harvinaisempiakuin lähisynonyymeila runsaasti substantivikolokaateja,jotka lityvätlekseemin semantisinpreferenseihin Kiteytyneetilmaukset: merkityksenlaajentuminen lääketieteestämentaalisuutaja hyvinvointiakuvaavin konteksteihin kehonkieli kuunnelakehoa Kuvio7.Kehonkontekstuaalistenmerkityspirteidenkoonti. Huomionarvoistaon,etäkeholaonsamanverantilastolisestimerkitseviäkolokaateja (n=26)kuinvartalola,vaikkasiläonläheskaksikertaayhtäpaljonesintymiä(n= 2605)kokoaineistosakuinvartalola(n=1322).Täläperusteelakehoei muodosta kinteitä kolokaatioita samalatavalakuin ruumisjavartalo, vaanse esintyy koteksteisa,joisaonenemmänleksikaalistavaihtelua,mikä näkyyytilastolisen analyysintuloksista.huomatavaosakehontilastolisestimerkitsevistäkolokaateistaon substantiveja(n=26;73,08 %).Nelityvätkinteimminsemantisinpreferenseihin likkuminen, intrasubjektivinen havainnointi, lääketiede ja psykofyysisyys. Kehola on metaforisenekstensionsisältäväkiteytynytilmauskehonkieli.keholekseeminlityy muitasanojavahvemmin merkityspire mentaalisuus. Sileon ominainen intrasubjektivisen havainnoinnin semantinen preferensi, josa prototyyppisesti mentaaliverbien avula ilmaistaan keho-lekseemin tarkoiteeseen kohdistuviaaistihavaintoja.kolokaatioksinousevakuunnelakehoaontälainenilmaus. Kehoesintyymyöstaajaanmerkitysryhmäsä psykofyysisyys,josasiläonrunsaasti erilasiamentaaliseentoimintaanvitaaviamyötäesintymiä.kehonmerkityksenvoisis

77 75 tulkitalaajentuneen sen alkuperäisestälääketieteeseen vitavasta käytöstä myös laajemminhyvinvointia,terveytäjaihmistäpsykofyysisenäkokonaisuutenakuvaavin merkityksin. Vartalo esintyytyypilisesti koteksteisa,joisa kuvataansentarkoiteenfyysisiä pirteitä, ja adjektivikolokaatit ovat sile tyypilisiä tilastolisesti merkitseviä kolokaateja. Vielätarkemminilmaistunavartalokolokoityypilisestisuhteelisten adjektivienkansa,jotkaovat muilalekseemeiläharvinaisia.suhteelisetadjektivit kuvaavatprototyyppisestiolionominaisuuksia,kutenulkoistahahmoataimuutafyysistä piretä (VISK 605).Suhteelisetadjektivitlityvät vartalolapääasiasasen semantiseenpreferensin ulkonäkö/fyysisentila,jokamuodostaavahvansemantisen myötäesintymäpreferensin,jaonsistyypilisestijuurivartalonkoteksisaesintyväja senkäytöäkuvaavasemantinenpire.vartalola eiolejuurikaankiteytyneitätai idiomaatisiailmauksia, mutaseesintyyvajaakäytöisensijamuodon,instruktivin, kansailmauksesasuorinvartaloin.tämänkaltaineninstruktivisijainenilmauseiole mahdolinensenlähisynonyymeilä. Vartalo Vahvat semantiset myötäesintymäpreferensit: ulkonäkö Semantisetpreferensit Lievätsemantiset myötäesintymärajoitukset: likkuminen osa-kokonaisuussuhde/vaikutusala prosesi suhtautuminen väkivalta väline yksilöiminen suuriosavartalonsemantisista preferenseistäeimuodosta erikoistunutakäytöä Kolokaatiot suhtelisetadjektivitovat vartaloletyypilisiäesintymiä mutasenlähisynonyymeilä harvinaisia Kiteytynytilmaus: suorinvartaloin Kuvio8.Vartalonkontekstuaalistenmerkityspirteidenkoonti.

78 76 Vartalola eiolesamalatavalasystemaatisiavalintarajoituksiakuinruumilatai vahvojasemantisiamyötäesintymäpreferensejä,kutenkehola.tämäkertoositä,etei vartalooleselkeästierikoistunutmuuhunkuin ulkonäön/fyysisentilan semantiseen preferensin. Muutkäytöyhteydet,josavartaloesintyy,eivätkotekstinsemantisten ominaisuuksienperusteelarajaa muidenlekseemienesintymistätiukastipois,vaan salivatjonkinasteistasemantistavaihteluamyöskoteksteihin,joisavartalolaonsile ominainen lievä semantinen myötäesintymäpreferensi, kuten semantisisa preferenseisä likkuminen ja osa-kokonaisuusuhde.näidenlisäksisiläonruumin kansa yhteinen lievä semantinen myötäesintymäpreferensi merkitysryhmään väkivalta jakehonkansayhteisetryhmät väline ja prosesi sekäkaikkialekseemejä yhdistävätmerkitysryhmät yksilöiminen ja suhtautuminen.

79 77 6. POHDINTA Synonyymisina pidetyjensanojensemantinensamankaltaisuusjaerojatuotavat merkitysvivahteetnousivattutkielmaniaiheeksi,koskahalusintietää, miksisuomen kielesä on säilynyt kolme sanaa,joila voidaan vitata samaantarkoiteeseen. Synonyymisanastojentaisuomenkielensanakirjojentarkastelueiritäselitämään sanojenkäytööntaimerkitykseenlityviäpirteitäyksityiskohtaisesti.lekseemienkeho, vartalojaruumistarkastelusynonymia-ilmiönpohjaltaonautanutminuatarkentamaan sanojenmerkitykseenjakäytöönlityviätekijöitä:käytöyhteyksiäjalekseemien eriytyneitäjayhteisiä merkityksiäsekävimeksi mainituihinlityviäyksityiskohtia, kutenkiteytyneitä,idiomaatisenvalinnanpirinkuuluviailmauksia. Kolokaation tarkastelu antoi josain määrin yleistetävää tietoa lekseemien käytäytymisestäsanaluokitainkoteksteisamääritelylätarkasteluvälilä4:4.semyös loi pohjaa konkordanseista poimitavien merkityspirteidentarkastelulejatarjosi myöhemmäsä vaiheesa merkitysluokkien analyysile vahvistusta. Semantisten preferensien tarkastelusa satunnaisotannala poimitu aineisto osoitautui tutkimusaiheen kannaltatoimivaksi ratkaisuksi.jantusen (2009a: 105) mukaan taajakäytöisten kielelisten ilmiöiden tarkasteluun käytetyä frekvensipohjaista tutkimustaonkritisoitusitä,etäsepainotaalikaatilastolisesti merkitseviätuloksia vähemmän frekventien ilmiöiden kustannuksela, vaikka myös ne ovat kielentutkimuksenkannaltaoleelisiatuloksia. Osasemantisistapreferenseistäolisi jäänytmuodostumata pelkänkolokaationpohjalta,taineolisipitänyttulkitaniukan aineistonpohjalta.semantistenpreferensienmonimuotoisettoteumattodistavatilmiön abstraktiajaskemaatistaluonneta, mikäsopileksikaalisenpriminginhypoteesin sanojenkumuloituvistakäytöyhteyksistäjanidenkautasyntyvistä merkityksistä. Toisaaltayksitäistenjaepämääräisten myötäesintymiensijoitaminenluokitukseenei tuotasamanlaistauskotavuutakuintilastolisestimerkitsevienkolokaatioidenpohjalta tehtyanalyysi. Päädyinpoimimaanleksikaalisemantiset myötäesintymätkonkordansiriveiltäkieliintuitionjaesintymien merkityspirteidentoistuvuudenperusteela,koskasubstantivit eivättutkimuskohteina asetu ainajohonkintietyynsyntaktiseen asemaan, kuten määriteiksi.tämäolisihelpotanuttarkastelualueenrajaamista,mutanytsemantisten

80 78 preferensienluokituksetperustuvathavaitseminisäännönmukaisuuksinjatoistuvin pirteisin aineistosa, vaikka havainnot eivät perustu ennalta määriteltyyn tarkastelualueeseen. MyöskäänPirkolan(ks.2016)jaotelu,josajokainenesintymä tietyltätarkastelualueeltaluokitelaanjohonkinsemantiseenryhmään,eituntunut aineiston kannalta mielekkäältä. Kontekstuaalinen valinta kataa tutkimieni substantivientapauksesalausetason, muta myössilätasolakaikkienesintymien listaaminenolisituotanutlekseemeile mahdolisesti merkitykseltäänvähäisiäluokkia. Tälaisialuokkia olisivat esimerksiksi ola-verbin esintymät katava oleminen. Perinpohjainenlausetasoinenanalyysituotaisisisvaihtoehtoisestijokotodelapaljon suppeita merkitysryhmiätailian yleisiäjalaajoja merkitysryhmiä,jotka eivät varsinaisestiannatietoalekseemienkäytönerityispirteistä. Analyysisänionkuitenkin mahdolista,etäjotkin merkityspirteettaijopakokonaiset merkitysryhmätovatjääneetminultahuomaamata,koskaaineistonkäsitelyeioletäysin systemaatinen.täsäonkinhyväksytäväsetosiasia,etäanalyysinionyksitulkinta aineistosta.vaikkaaineistonkaikkiesintymätolisikäsiteltytietylätarkasteluvälilä,ne edustaisivatsiloinkintulkintaajatutkijan omaatapaaryhmiteläaineisto hänen laatiminsaluokituksin.hoeyn(2005:30)näkemyksenmukaansemantisenpreferensin intuitivisentarkastelunpositivisenapuolenavoidaannähdäse,etäsevoiantaauusia käsityksiäja oivaluksia priming-ilmiöntoteutumisentarkasteluun.jatkosa onkin tärkeää pohtia, kannataako aineistoatarkastela enemmän kieli-intuition avula havainnoimalaaineistonpirteitäkokonaisuutenajapoimiatoistuviatuloksiavaikäydä aineistosystemaatisestiläpijonkinennaltamääritelynperiaateenmukaisesti. Satunnaisotannan pohjalta saamistani tuloksista löytyi selkeitä semantisia myötäesintymärajoituksiaja-preferensejä,jotkaovatsatunnaisotannanpohjaltatehdyn luokitelun ansioja osoitus sitä, etä menetelmänja aineiston valinta sopi tutkimusaiheeseen,josaoliodotetavisaselkeitäerojalähisynonyymistensubstantivien käytösä. Merkitysryhmätovataikaodotuksenmukaisiajakieli-intuitiotavastaavia,mikä kertoo sitä, etä nämä semantiset preferensit ovat keskeinen osalekseemien kontekstuaalistavalintaa. Osa satunnaisotannala aineistosta poimituista myötäesintymistä olisi sopinut useampaankin merkitysluokkaan.tämäeiole mitenkääntavatonta,vaansamanlaisia

81 79 tuloksiaonsaatuaikaisemminkin(ks.pirkola2016,partington2004).menetelmän intuitiopohjaisuuden, merkitysten epämääräisyydenja aineiston satumanvaraisen luonteenvuoksionvaikeaatoteutaaaukotontaanalyysiä. Heikkisen, Lounelanja Voutilaisen(2012:330)mukaantärkeäkysymysonse,mitenmerkityksiävoilaskea,kun nitäeivoimuutenkaanyksiseliteisestitaityydytävästimääritelä. Lekseemienkolokointiaeivoi MI-jaT-testienpohjaltatuotetunaineistonperusteela yleistäämuihinlekseemienkäytöyhteyksin,vaansitätäytyypitäätekstilajisidonnaisena jajosain määrin myösomaanhistorialiseenajankohtaansakuuluvana. MI-testituoti erityisesti ruumis-sanaleselaisia proprikolokaatejaja esimerkiksi kansalisuuta kuvaaviakolokaateja,jotkavitaavatjohonkintietyynhenkilööntaipaikkaan.näilä esintymiläontilannekontekstinsapuolestaaineistontuotamisenajankohtanaolut erityinenuutisarvo, minkätakianeesintyvätuutisteksteistäkoostuvasaaineistosa taajaan. Kuten Pirkola(2016:26 27)toteaa,sisältösanatkuvaavat mahdolisesti enemmänkielenulkoistamaailmaakuinkieltäitseään,jatälöinkielenulkoisetolosuhteet saatavatvaikutaatutkimustuloksin.tutkimuksesanilähisynonyymistensubstantivien tarkastelueikuvaakieltäsysteeminä,vaantarkastelusaonväistämätä mukana myös tilannekontekstinulotuvuusjasihenlityvätkielenulkoisentodelisuudenasiaintilat. Korpusaineistoantaatietoasanantyypilisestäkäytöstä,vaikkaonerikseenarvioitava, kuinka yleistyskelpoisiajatekstilajikohtaisiatulokset ovat(karlson 2004: 233). Semantistenpreferensienluokiteluunkäytetysatunnaisotannalatuotetuaineisto,joka onhakusanaakohti200konkordansiriviä,onrajalinenjamelkosuppeaaineisto. Myös kolokaatioidenlaskeminen aineistosta,joka kataa vaintietyntekstilajiperheen, sanomalehtitekstit,kuvaalekseemienkäytöätietyjenkielenkäytönrekisterienpohjalta. Aineistonpohjaltasaatujatuloksiaeisisvoitäysinyleistää,vaantäytyytodeta,etäne ovatositaintekstilajikohtaisia.tutkielmanieiolekuitenkaankatavakuvaustekstilajien jalekseemienkäytönsuhteesta.tekstilajejaonvaikeaatälaisesatutkimuksesaotaa huomioon, silä nelaajentaisivat ko(n)tekstit vaikeasti määriteltäviksi hankaliksi käsitelä.olentästäsyystäkäsitelytsanomalehtitekstejäyhtenäkielimuotona. Kunpohditaan,mitenhyvintuloksenikuvaavatsanankäytöä,ontodetavayleisesti,etä isoosaruumis-lekseeminkolokaateistajamerkityksistälityyselvästiuutisteksteihinja niläolitähänkuuluviapragmaatisiafunktioita,kutenruumidenlöytyminenjostain