KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA"

Transkriptio

1 KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA Jarmo H. Jantunen Projekti Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista

2 KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA Esitelmän rakenne: Kotekstuaalisia merkityssuhteita ja aiempia havaintoja oppijankielestä Aineisto ja menetelmät Alustavia havaintoja ja hypoteeseja

3 Lekseemin kotekstuaalisia valintoja Kollokaatio kahden lekseemin välinen suhde (tilastollinen leksikaalinen myötäesiintymä) (mm. Firth 1957, Sinclair 1996, Stubbs 2001) Kolligaatio: lekseemin ja kieliopillisen kategorian (tai lauseaseman) välinen suhde (kieliopillinen myötäesiintymä) (mm. Firth 1957, Hoey 1997, Sinclair 1998) kovin <kieltoverbi>, oikein <ADJ, ADV> (Jantunen 2004) Semanttinen preferenssi: lekseemin ja kotekstissa esiintyvän merkityspiirteen suhde (semanttinen myötäesiintymä) (Sinclair 1996, 1998, Stubbs 2001) oikein < arvo : hyvä, hyvin, mainio, onnistunut> (Jantunen 2004)

4 Aiempia kotekstianalyyseja (kollokaationalyyseja) Hasselgren 1994: kielenoppijat tekevät virheellisiä adverbi verbi-kollokaatioita (yleisimpien adverbien yliedustuminen) apologize <very (much)> vrt. apologize <sincerely, a lot> Nesselhauf 2003: verbi nomini-kollokaatioiden virheet film <take> vrt. film <make> Granger 1998: edistyneitten kielenoppijoiden kollokaatiovirheet Grönholm mm. 2001: kielikylpyoppilaiden kollokaatiovirheet

5 Aineisto Kansainvälisen oppijansuomen korpuksen pilottikorpus (OS-aineisto) sanetta 211 tekstiä tekstilajit: hakemus, päiväkirja, kirje, postikortti, raportti, vastine, tiivistelmä... tuottotapa: yksilötuotos (191), pari/ryhmätuotos (20) äidinkielet: ruotsi 56, venäjä 20, saksa 16, japani 11 (yhteensä 19 eri äidinkieltä) Vertailuaineistot: Supisuomen korpus (Käännössuomen korpuksen osakorpus, 3,8 milj. sanetta, Mauranen 2000) (NS1) Kielipankki (Kaleva, 9,8 milj. sanetta) (NS2)

6 Metodi Kuvaileva korpusvetoinen analyysi (corpus/data-driven, Tognini-Bonelli 1996) Tutkija antaa aineiston johdattaa mahdollisesti mielenkiintoisten kielenainesten pariin, niiden avulla testataan hypoteesia tai luodaan uusia hypoteeseja. Löydöksiä ei pidetä virheinä. Frekvenssianalyysi Avainsana-analyysi Kotekstianalyysi WordSmith Tools -ohjelmapaketti (Wordlist, Keywords, Concord; Scott 1999), Lemmie 2.0 (CSC)

7 Avainsana-analyysi N Sananmuoto F / OS-aineisto F / NS1-aineisto Avainsana-arvo 1 TIMO ,9 2 OLEN ,5 3 ON ,5 4 PALJON HE ,5 6 KELLO ,2 7 MINÄ ,3 8 KOSKA ,2 9 OSTAISIN ,5 10 OULU ,3 11 MINUN ,9 12 SYÖN ,5 13 TÄNÄÄN ,7 14 SIRKKA ,9 15 KOTIIN ,3 16 MENEN ,8 17 KUVASSA ,9 18 SÖIN ,9 19 SAVONLINNASSA ,6 20 YLIOPISTOSSA ,6

8 PALJON-LEMMAN KOLLOKAATIOT OS-aineisto (kaikki tilastollisesti merkitsevät) SE, SUOMI, PITÄÄ, RUOKA, KOSKA, RAHA, OPISKELLA, TEHDÄ, ESIMERKIKSI, JO, KALA, SUOMI, USEIN, AINA, KÄYTTÄÄ, VIHREÄ, ERI, ERI, LAULAA, LAULAA, IHMINEN, IHMINEN, JUODA, JUODA, SAVONLINNA, SAVONLINNA, TIETÄÄ, TIETÄÄ, JOS, JOS OSTAA, NIIN, LIIAN, PUHUA, KUIN, TÄÄLLÄ, OPPIA NS2-aineisto (30 merkitsevintä) NIIN, KUIN, KUINKA, YHTÄ, KOVIN, PUHUA, MAHDOLLISIMMAN, LIIAN, RAHA, MITEN, TODELLA, RIIPPUA, YLLÄTTÄVÄN, VÄKI, SIELLÄ, TÄÄLLÄ ERITTÄIN, POIKKEUKSELLISEN, LIIKKUA, OPPIA, POIKETA, HERÄTTÄÄ, VAIHDELLA, TEKEMINEN, ERITYISEN, MELKO, TURHAN, HELPPO, SISÄLTÄÄ, JULKISUUS Kolligaatio PALJON <astemäärite> aliedustunut oppijankielessä

9 et... olivat isossa juhlassa, joivat koko yön oikein paljon. Tänään tämä mies heräsi kello yhdeltä. keskustaan ja päättivät istua kahvilassa ja juoda paljon kahvia. Kesällä kaupungiin keskustassa teatterissa. P.P. Viime lauvantaina yöllä joimme paljon kosken korvaa, se on kiva! Moi Moi! järvessä joka illalla söimme makkara. Joimme paljon olutta. Viime lauvantaina illalla uimme j tarjosivat olutta. Onneksi Adam ei joi liian paljon ja ei minua. Kiinalaiset eivät puhu aulin joutui mennä ulos vain pari minuuttia sitten. Paljon olutta virtasi saunomisen aikana, ja kolm ivätkä ole hyödyllisiä. Ihmisten täytyy syödä mitä paljon vihanneksia ja valitettavasti McDonald's:i rkiksi dallaspullia. Yleensä Suomessa syödään paljon terveellisemmin kuin Amerikassa. Suomess vä, he menevät kalastamaan järvellä, ja Raija syö paljon kalaa. Koska hän syö ainaa kalaa, hanes ssa Timo tilasi ruoka mutta hän ei syönyt paljon. Minä täydyn löytää hänet Timo Lle ja sukeltaisin ja katsoisin kalat. Söisin paljon tuoretta hedelmiä. Ostaisin markkinasta Lauantaina hyvä seisova pöytää. Minä söin paljon pizzaa. Siellä oli pastaa, pizzaa, kanaa ja salaatia Ltornit! Se on suuri ja vaikuttava. Söimme paljon hyvää ruokaa, esimerkiksi juustotorttu ja patonget -Villelle ruuat, mutta onneksi hän tykkäsi paljon niistä. Me syötiin raakoja kaloja, katkarapuja Otta. Annani luota söimme täytekakkua, paljon täytekakkua. Sitten menin kotiin. Itoa ranskaa kahvilaa. Hurjan hyvin! Söin paljon lehteväjä voisarvia. Tänään on k kuppia Colan kanssa, BigMac. McDonaldissa on paljon ruoka, joka ei ole terve. McDonalin ruokalista maistuvaa ruokaa. Siksi että minä pidä tosi paljon kiinalaista ruokaa. Thaimaassa minä nauttisin N että minun matakani Aasiassa sisältäisi paljon hyvää maistuvaa ruokaa. Siksi että Semanttinen preferenssi Kuuta Jouluaatto oli hauskaa ja mukava. Paljon roukaa, paljon pakettia, paljon naurua! hänen onkinsa ja alkoi kalastaa. Koska se ei ole paljon kaloja tällä paikalla, se kesti ihan kauan s) telivat, että he laittivat kalaruoka, koska heillä oli paljon kalaa. He kuitenkin huomasivat, että he u PALJON <'syöminen, juominen, ruoka, erilaisia kuvia. Kuvissa ovat eläimiä (esim.poro), paljon kaloja. Yksi kuvassa on gallerin ohjelma: ) än vaimo juoma > on maailman kuuluisia kalastaja ja liian paljon muikkuja on paistettu. Oliivin öljyä tuli It :issa kivan elokuvan jälkeen. Heillä on myös aika paljon makeita jälkiruokia ja lapsillekin tarjoteta ää sen. Täytyy olla kokenut kokki. Tarvitaan liian paljon hiiva ja sitten täytyy odottaa koska "voul-au-vent arjalan ihmisillä OS-aineisto on nyt kuuma aika: 14,0 metsässä %, on paljon NS1-aineisto erinlaisia sienia ja marjoita, 3,4 % joita täytyy p mutta kummallinen. Kauppoissa ostin paljon suomen levyitä, jogurtteja ja san Huomaan aina, että Suomessa ei ole niin paljon eri amerikkalaisia roskaruoka-ketjuja

10 Alustavia havaintoja ja hypoteeseja Epätyypillisiä kielenaineisten kotekstuaalisia suhteita ja frekvenssejä oppijansuomessa: - lemma PALJON (yliedustunut) - kollokaatiot PALJON <SE, SUOMI, PITÄÄ RUOKA, KOSKA, RAHA, OPISKELLA, TEHDÄ, ESIMERKIKSI, JO, KALA, SUOMI, USEIN, AINA, KÄYTTÄÄ, VIHREÄ, ERI, LAULAA, IHMINEN, JUODA, SAVONLINNA, TIETÄÄ, JOS> (yliedustuneet) - kolligaatio PALJON <astemäärite> (aliedustunut) - semanttinen preferenssi PALJON <'nauttia ravinnoksi, ravintoaine > (yliedustunut) Hypoteeseja oppijankielestä: - oppijankielessä on epätyypillisiä kielenainesten frekvenssejä - oppijankielessä on epätyypillisiä kotekstuaalisten valintasuhteiden frekvenssejä - oppijankielessä on epätyypillisiä kotekstuaalisia rakenteita - myös muita kuin kollokaatioita - epätyypilliset kotekstuaaliset rakenteet ovat tunnusomaisia oppijankielelle oletus oppijankielen universaalista piirteestä

11 Lähteet Firth, J. R Papers in Linguistics Oxford University Press. Granger, S Prefabricated patterns in advanced EFL writing: collocations and formulae. - Cowie A. (toim.) Phraseology: theory, analysis and applications. Oxford University Press Grönholm, M Idiomien ja kollokaatioiden oppiminen suomenkielisessä kielikylvyssä. Sulkala, H. & Nissilä, L. (toim.), XXVII Kielitieteen päivät Oulussa Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto Hassselgren, A Lexical teddy bears and advanced learners: a study into the ways Norwegian students cope with English vocabulary. International Journal of Applied Linguistics 4 (2) Hoey, Michael From concordance to text structure: new uses for computer corpora. Lewandowska-Tomaszczyk, B Melia, P. (toim.), PALC'97. Applications in Language Corpora Proceedings s Lódz University Press. Jantunen, J. H Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin erityispiirteisiin. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 35. Nesselhauf, N The Use of collocations by Advanced Learners of English and Some Implications for Teaching. Applied Linguistics 24 (2) Sinclair, J The Search for Units of Meaning. Textus IX s Sinclair, J The Lexical Item. Weigand, E. (toim.), Contrastive Lexical Semantics. Benjamins, Amsterdam Stubbs, M Words and Phrases. Corpus Studies of Lexical Semantics. Blackwell, Oxford.

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto

Lisätiedot

Corpus-driven Analysis of Learner Finnish

Corpus-driven Analysis of Learner Finnish Corpus-driven Analysis of Learner Finnish Jarmo H. Jantunen 8th Conference on Nordic languages as second languages Helsinki 10. 12.5.2007 Corpus-driven Analysis of Learner Finnish Cotextual patterns and

Lisätiedot

Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen?

Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen? Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen? Jarmo H. Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti http://www.oulu.fi/hutk/sutvi/oppijankieli/

Lisätiedot

Corpus-driven analysis of cotextual units of meaning in learner language

Corpus-driven analysis of cotextual units of meaning in learner language Corpus-driven analysis of cotextual units of meaning in learner language Jarmo Harri Jantunen NEW TRENDS IN CORPUS LINGUISTICS FOR LANGUAGE TEACHING AND TRANSLATION STUDIES. IN HONOUR OF JOHN SINCLAIR

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu

94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu Humanistinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine Työn laji pro gradu Aika lokakuu 2012 Sivumäärä 94

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS

PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2009 Otto Kallioranta 2 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa

Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2013 Anna Akgül SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen aihe, lähtökohdat

Lisätiedot

SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA

SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA JA NATIIVIKIELESSÄ Verbin ydin ja täydennysympäristö Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Varrio SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tallinnan yliopisto. Humanististen tieteiden instituuti. Sanojen nainen ja mies kollokaatiot suomenkielisissä teksteissä

Tallinnan yliopisto. Humanististen tieteiden instituuti. Sanojen nainen ja mies kollokaatiot suomenkielisissä teksteissä Tallinnan yliopisto Humanististen tieteiden instituuti Sanojen nainen ja mies kollokaatiot suomenkielisissä teksteissä Ohjaajat: MA Keaty Siivelt ja apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu Yuliya Sherementova

Lisätiedot

On a blind date with the data: Corpus-driven analysis as a method for studying learner language

On a blind date with the data: Corpus-driven analysis as a method for studying learner language On a blind date with the data: Corpus-driven analysis as a method for studying learner language Jarmo H. Jantunen 7th EAAL Conference April 24-25, 2008, Tallinn, Estonia http://www.oulu.fi/hutk/sutvi/oppijankieli/

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

SAADA-verbin fraseologiaa: vertaileva korpustutkimus oppijan- ja natiivisuomesta

SAADA-verbin fraseologiaa: vertaileva korpustutkimus oppijan- ja natiivisuomesta SAADA-verbin fraseologiaa: vertaileva korpustutkimus oppijan- ja natiivisuomesta Maisterintutkielma Jenny Tarvainen Suomen kieli Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 2018 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu

LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2016 Virpi Kukkonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1.

Lisätiedot

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia / RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin

Lisätiedot

FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA

FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto kesäkuu 2015 Helena Kuuluvainen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoitteet

Lisätiedot

Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa

Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa doi: 10.5128/LV23.13 Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa TANJA SEPPÄLÄ Tiivistelmä. Tässä artikkelissa tarkastellaan suomi vieraana kielenä -oppijoiden muodostamia kolligaatteja ketjuuntuvissa

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KÄÄNNÖSSUOMI KIELIVARIANTTINA: SYNTAKTISIA JA LEKSIKAALISIA erityispiirteitä

KÄÄNNÖSSUOMI KIELIVARIANTTINA: SYNTAKTISIA JA LEKSIKAALISIA erityispiirteitä JARMO HARRI JANTUNEN SARI ESKOLA KÄÄNNÖSSUOMI KIELIVARIANTTINA: SYNTAKTISIA JA LEKSIKAALISIA erityispiirteitä uomalaisessa kieliyhteisössä käännösten asema on hyvin merkittävä. Käännökset ovat aikoinaan

Lisätiedot

Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1

Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1 doi:10.5128/lv25.05 Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1 JARMO HARRI JANTUNEN Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa käsitellään oppimisympäristön

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kysyminen & vastaaminen (Asking & Answering)

Kysyminen & vastaaminen (Asking & Answering) Kysyminen & vastaaminen (Asking & Answering) Persoonapäätteet (personal endings/suffix) Jos A, O, U -vat. Jos ei -vät (If A, O, U -vat. If not -vät) Minä olen. Sinä olet. Hän on. (I am. You are. He/She

Lisätiedot

Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 2. Jussi Örn

Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 2. Jussi Örn 0 Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 2 Jussi Örn 1 Mikä ja missä? Kysy parilta. Pari vastaa. - Mikä tämä on? - Se on kynä. - Mikä tuo on? - Se on tietokone. Mikä tää on? Mikä toi on? Mikä?

Lisätiedot

TÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA

TÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA TÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto marraskuu 2015 Leeamaria Välitalo SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään.

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. , ja Ravintolassa mohammed Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. Ok On hyvä idea, mitä sinä ajattelet? Minä tiedän yhden thai-ravintolan Kemissä, siellä on herkullista ruokaa. Haluatko,

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

HELPPO KOTIRUOKA. Valmiit ainekset viikon jokaiselle päivälle. Kuudes Kerros

HELPPO KOTIRUOKA. Valmiit ainekset viikon jokaiselle päivälle. Kuudes Kerros HELPPO KOTIRUOKA Valmiit ainekset viikon jokaiselle päivälle. Maailmantalous sukeltaa, työttömyys kasvaa ja ihmisillä on jatkuvasti vähemmän käytettävissä olevaa rahaa. Suomessa on liki miljoona köyhää

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

Synonyymien EHKÄ ja MAHDOLLISESTI kollokaatit ja semanttiset preferenssit

Synonyymien EHKÄ ja MAHDOLLISESTI kollokaatit ja semanttiset preferenssit Synonyymien EHKÄ ja MAHDOLLISESTI kollokaatit ja semanttiset preferenssit Maisterintutkielma Silja Pirkola Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Tammikuu 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta

Lisätiedot

vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin

vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin doi:10.5128/lv22.07 Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin TUIJA MÄÄTTÄ Uumajan yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa pohditaan oppikirjan

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA LISÄÄ LIIKUNTAA PÄIVÄÄN JA VIIKKOON VANHEMMAT UIVAT UI KESÄKSI KUNTOON - KAMPANJAN MERKEISSÄ KUUKAUDEN AJAN, TAVOITELLEN VESILIIKUNTAMINUUTTEJA

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112, Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on neljä haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112, Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa

ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa 22.-29.4.2018 Su 22.4.2018 Matka lähti Kuopiosta, Rissalan lentoasemalta. Morotettiin porukat ja hypättiin myöhässä olevaan koneeseen. Eväät syötiin suomalaisella

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

Avainsana-analyysi annotoidun oppijankieliaineiston tutkimisessa: Alustavia havaintoja

Avainsana-analyysi annotoidun oppijankieliaineiston tutkimisessa: Alustavia havaintoja Lehtinen, E., S. Aaltonen, M. Koskela, E. Nevasaari & M. Skog-Södersved (toim.) 2011. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2011 / n:o 3. 48 61. Jarmo Harri Jantunen Oulun yliopisto Avainsana-analyysi

Lisätiedot

Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Fruitie (mehupohjainen) Smoothie (jogurttipohjainen)

Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Fruitie (mehupohjainen) Smoothie (jogurttipohjainen) KOKOUSTARJOILUT 1.4.2015 alkaen Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Fruitie (mehupohjainen) 3,77 Smoothie (jogurttipohjainen) 3,77 Fruitie (mehupohjainen) 13,50 / litra

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Krista Ojutkangas kirjoittaa Virittäjän

Krista Ojutkangas kirjoittaa Virittäjän EI PELKÄSTÄÄN MIELIKUVITUKSEN PUUTTEEN VUOKSI KIELIAINEISTOJEN SYSTEMAATTINEN KÄYTTÖ KIELENTUTKIMUKSESSA Krista Ojutkangas kirjoittaa Virittäjän numerossa 2/2008 osuvasti aineistojen käytön merkityksestä

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

Koulujen ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely Alakoulut

Koulujen ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely Alakoulut Koulujen ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2018 Alakoulut Yleiskysymykset 1. Olen (55) (EOS: 0) Alakoulut 2 Alakoulut 1. Ruokailupaikkani (55) (EOS: 0) Alakoulut 3 1. Onko ruoan ulkonäkö pääsääntöisesti

Lisätiedot

SYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI

SYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI SYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI JOENSUUN YLIOPISTON HUMANISTISIA JULKAISUJA UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS IN THE HUMANITIES N:O 35 Jarmo Harri Jantunen SYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

C.I.F.P Paseo de los Puentes-kouluvierailu.

C.I.F.P Paseo de los Puentes-kouluvierailu. Täkäläisestä koulusta yhteyshenkilö oli Pilar. Pilar vei mut ekana aamuna harjoittelupaikkaan. Puhuttiin espanjaa koska Pilar puhui niin selkeästi ja hitaasti espanjaa että ymmärsin hyvin. Harjoittelupaikan

Lisätiedot

1. Koulusi Vastaajien määrä: 33

1. Koulusi Vastaajien määrä: 33 Asiakastyytyväisyys alakoulut, Kaulanperän koulu 1. Koulusi Vastaajien määrä: 33 Auvaisten koulu 0 0% Heikinsuon koulu 0 0% Karinaisten koulu 0 0% Kaulanperän koulu 32 96,97% Mustanojan koulu 1 3,03% 1/8

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 karata herätä kadota haluta -ata -ätä

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus 11. FU-kongressin VIRSU-symposiumi 10.8.2010 Annekatrin Kaivapalu Pille Eslon Tallinnan yliopisto Taustaa Transfer (crosslingusitic

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112, Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden

Lisätiedot