Tallinnan yliopisto. Humanististen tieteiden instituuti. Sanojen nainen ja mies kollokaatiot suomenkielisissä teksteissä

Transkriptio

1 Tallinnan yliopisto Humanististen tieteiden instituuti Sanojen nainen ja mies kollokaatiot suomenkielisissä teksteissä Ohjaajat: MA Keaty Siivelt ja apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu Yuliya Sherementova 2015 Tallinna

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaihe Tutkimusmenetelmä KOLLOKAATION KÄSITTEESTÄ NAINEN JA MIES TEKSTEISSÄ Nainen kollokaatiot Mies kollokaatiot PÄÄTELMÄ LÄHTEET LIITTEET

3 1. JOHDANTO 1.1 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSAIHE Monet tutkimukset kollokaatioista ovat osoittaneet, että jopa edistyneille oppijoille kollokaatioiden käyttö on haasteellista. Aion tutkia seminaarityössäni substantiivien mies ja nainen verbikollokaatioita, selvittääkseni, mitä miehet ja naiset tekevät suomenkielisissä teksteissä. Tavoitteenani on selvittää, millaiset ovat yleisimmät verbit sanojen nainen ja mies kollokaatioissa, toisin sanoin, millaisten verbien esiintyminen on ominaista sanojen nainen ja mies kanssa suomalaisten mukaan, esimerkiksi: tyttö rakastuu, äiti kasvattaa lapsia, mies työskentelee, poika juoksee. Kiinnostuin suomen verbien kollokaatioista, ja siitä, mitä voidaan oppia tutkimalla tiettyjä kollokaatioita. Tutkimuksessani haluan tietää, miten suomalaiset näkevät miehiä ja naisia; millaisia uusia ja tuntemattomia kollokaatioita suomalaiset käyttävät keskustelussa, minkälaisia yleensä ne ovat. Analysoimalla sanoja mies ja nainen lauseita, pyrin selvittämään, millaisia toimintoja naiset ja miehet suorittavat suomenkielisissä teksteissä ja sen myötä myös ymmärtämään suomalaisten miesten ja naisten luonnetta. Tutkimuksellani haluan osoittaa, mitä toimintoja tekevät enemmän naiset ja mitä miehet, miten miehiä ja naisia luonnehditaan teksteissä, esimerkiksi liittyvätkö sanan nainen kanssa esiintyvät verbit tunteisiin ja sanan mies kanssa esiintyvät verbit työhön. Niin toivon saavani uutta tietoa siitä, miten suomalaiset näkevät miehiä ja naisia ja heidän rooleja yhteiskunnassa. Tutkimukseni teoreettinen tausta on fraseologinen kielentutkimus, jonka mukaan kieli on elementti- tai valmisrakenteista (Seppälä 2012). Kollokaatioaihetta on tutkittu melko paljon ja käsitelty eri näkökulmista. Kollokaatiosta ovat kirjoittaneet mm. Ronald Carter, D.A. Cruse, M. A. K. Halliday, Michael Hoey, Dorothy Kenny, Geoffrey Leech, John Lyons, Michael McCarthy, Angus McIntosh, Alan Partington, John Sinclair, Michael Stubbs ja Wolfgang Teubert. Myös Norman 3

4 Fairclough (1997: ) sivuaa kollokaatiota todetessaan, että kollokaation eli tekstin järjestymisen analyysi on eräs tapa liittää diskurssien analyysi tekstien lingvistiseen analyysiin ja diskurssien muodostelmat voidaan havaita myös ilmausten ja lauseiden keskinäisessä järjestäytymisessä. ((Isokääntä, 2014 : 15) Monet tutkijoista, esimerkiksi Halliday (2004), Hoey (1991), Kenny (2001), Sinclair (1991), Stubbs (1996) ja Teubert (2004) ovat hyödyntäneet korpuksia kollokaatioita tutkiessaan. Korpusnalyysin avulla voidaan tutkia tavanomaisia kollokaatioita laajoistakin aineistoista, vaikka tutkijan toki täytyy asettaa reunaehdot, esimerkiksi kuinka monta sanaa kollokaatioon voi kuulua, mikä on kollokaatin ja ydinsana eli noodin (engl. node) maksimietäisyys ja voiko kollokaatio ylittää virkerajat. (Isokääntä 2014 : 15) Tutkimuksessani käsittelen 2000-luvun kollokaatioita. Tutkimuksessani analysoin suomalaisia tekstejä tarkastelemalla verbejä, jotka esiintyvät sanojen mies ja nainen kanssa. Tutkimustulosten perusteella yritän saada selville, miten verbien kollokaatioden avulla voi a löytää tärkeitä tietoja tekstistä. Työssäni haluan analyysoidessani kollokaatioita oppia vivahteita sanonnoista ja suomen kulttuurista. 4

5 1.2 TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimukseni lähteinä käytän aikaisempia tutkimuksia ja teoreettisia lähestymistapoja kollokaatioista. Kirjallisuuden katsaus mahdollistaa selvittämään, mitkä ongelmat ovat hyvin tutkittu, millaista tieteellistä keskustelua on käynnissä, minkälainen tieto on vanhentunut ja mitä kysymyksiä ei ole ratkaistu. Tutkimuksessani en käytä tilastollisia testejä. Tutkimani verbirakenteiden frekvenssit ovat kuitenkin määrällisiä tutkimustuloksia. Käytän tutkimuksessani korpusmenetelmiä ja tutkin aineistoa Korp (CSC) - ohjelman avulla. Korpus tarkoittaa laajaa sähköistä tekstikokoelmaa, jonka tekstit on valittu suunnitellusti (Lehtinen, Karvonen & Rahikainen 1995: 12; Biber, Conrad & Reppen 2000: 12). Tutkimuksessani käytin hakusanana vain sanan nainen nominatiivimuotoa ja käytössä olivat vain ne tekstit, jotka ovat ilmestyneet 2000-luvulla. Korp ohjelmassa valitsin kansalliskirjaston lehtikokoelman (KLK) suomenkieliset lehdet «Baltic Guide ; puhuttua kieltä keskustellessaan ihmisten tai opettajien kanssa(tekstiksi litteroituna). Korpustutkimuksessa kvantitatiiviset tulokset ovat välttämättömiä. Jotta toistuvia kielelle tyypillisiä kontekstuaalisia rakenteita löytyisi, on tutkittava kielen elementtien frekvenssejä eli lukumääriä. Usein tukena käytetään myös tilastollisia testejä, joilla varmistetaan, etteivät leksikaaliset tai kieliopilliset piirteet esiinny toistensa kanssa sattumalta. Korpustutkimuksessa on syytä myös selittää, miksi toistuvia rakenteita esiintyy. Selittäminen ja esimerkkien antaminen ovat tutkimuksen laadullinen osa. (Biber ym. 2000: 5, 8 9, Seppälä 2012: 4 mukaan) 5

6 Tutkimukseni sivuaa tilastollisuutta frekvenssitiheyden osalta, mutta tilastollisuus ei ole tämän tutkimuksen analyysiosuudessa tärkeimmässä asemassa. Analyysin kannalta kollokaattia pidetään sitä merkittävämpänä, mitä tiheämmin se esiintyy, ja usein leksikaalisia myötäesiintymiä onkin tarkasteltu tilastollisen merkitsevyyden kannalta. Vaikka tilastollisten testien käyttö ei ole kielen rakenteen ja syntaktisten suhteiden vuoksi ongelmatonta, käytetään tilastollisia menetelmiä leksikaalisen sidoksisuuden analysoinnissa. Näin on pystytty osoittamaan esimerkiksi sanoille tyypillisiä kollokationaalisia preferenssejä. (Akgül 2013: 21, Jantunen 2004: 17 mukaan) 6

7 2. KOLLOKAATION KÄSITTEESTÄ Käsitteen kollokaatio isänä pidetään Firthiä (1968: 179), hän määrittelee kollokaation terminä seuraavasti: You shall know a word by the company it keeps! Saman asian hieman toisin sanoen ilmaisee McCarthy (1990:12): - - coollacation is - - a marriage contract between words, and some words are more firmly married to each other than others. Suomalaisista tutkijoista Nenonen (2002: 14) toteaa taas, että yksinkertaisimmin määriteltynä kollokaatioita ovat kaikki kahdesta tai usemmasta sanasta muodostuvat rykelmät, jotka esiintyvät tekstissä usein yhdessä. Fred Karlsson (2006: 232) täydentää edellisiä määritelmiä toteamalla, että kollokaatiolla tarkoitetaan sanan merkityspohjaista tendessiä esiintyä toisten sanojen kanssa, eli kollokaatiot ovat syntagmaattisia semanttisia rajoituksia tai myötäesiintymätendessejä. ( Isokääntä 2014 : 17) Jantunen määrittelee kollokaation kahden sanan muodostamana kiinteäna suhteena eli leksikaalisena myötäesiintymänä. Yleensä kollokaatio määritellään toistuvaksi, tilastollisesti merkitseväksi ja ulottuvuudeltaan rajatuksi syntagmaattiseksi suhteeksi. Kollokaatio voi motivoitua selvästi kielenulkoisesta maailmasta (kana kotkottaa, kukko kiekua ), mutta varsin usein suhteelle ei ole esitettävissä tämänkaltaista syytä. (Jantunen 2009: 358) Kollokaatiot ovat usein toistuvia kahden tai kolmen sanan syntagmatisia yksiköitä, jotka voivat sisältää sekä leksikaalisia ja kieliopillisia sanoja, esim verbi + substantiivi (vaatia? kunnioitusta), adjektiivi + substantiivi (kuuma mauste), prepositio + substantiivi (alla auringon) ja prepositio + adjektiivi (lähellä kauniita). Monet tutkimukset kollokaatiosta ovat osoittaneet, että jopa korkean tason oppijoille on sekä kollokaatioiden käyttäminen että tiedon kerääminen niistä ongelmallista. (Agahym 1997, Nesselhauf 2005, Revier & Henriksen 2006 mukaan) 7

8 Lekseemin kontekstuaalisia valintoja ovat kollokaatiot, kolligaatiot, semanttinen preferenssi ja semanttinen prosodia. Tutkimukseni kannalta olennaisin käsite näistä on kollokaatio. Kollokaatiosta käytetään englanninkielisissä teoksissa useita eri termejä. Näitä ovat muun muassa habitual collocations (Firth 1968 [1957]) regularly co-occur (Halliday & Hasan 1976) ja frequent co-occurrence (Stubbs 2001). Tiettävästi ensimmäinen kollokaation määritelmän esiin nostanut tutkija oli J.R. Firth, joka kirjoitti artikkelissaan vuonna 1957, että tunnistamme sanat niiden seurasta. ( Firth 1968 [1957]: 179, Akgül 2013: 20 mukaan) Kollokaation kriteereitä ovat ulottuvuus, eli kuinka kaukana kollokoivat sanat voivat olla toisistaan, toistuvuus eli frekventtiys ja tilastollinen merkitsevyys, joka saadaan selville tilastollisten testien avulla (Firth 1968: 181; Sinclair 1991: 170; Jantunen 2004: 15 21). Suomen kielessä esimerkiksi adjektiivi KOMEA esiintyy tyypillisesti substantiivin MIES kanssa ja adjektiivi KAUNIS kollokoi substantiivin NAINEN kanssa. Kollokaatit eli tutkittavan sanan kanssa kollokoivat sanat voivat muun muassa antaa vihjeitä synonyymisten sanojen erilaisesta käytöstä. Esimerkiksi hyvin-adverbin tyypillisiä kollokaatteja ovat hiljaa, hitaasti ja hyvin, kun taas kovin-adverbi kollokoi sanojen ei ja moni kanssa. (J38Kollokaation kaltaisista yhdistelmistä on käytetty useaa nimitystä, kuten lexical collocation, restricted collocation, lexical phrase, pragmatic idiom tai formulae (Granger 1998: 147). Jarmo Jantusen (Jantunen 2009: 359) mukaan silloin kun kollokaatio esiintyy yhtä sanaa laajemmassa rakenteessa, rakennetta kutsutaan klusteriksi tai n-grammiksi. (Seppälä 2012: 16) Jantusen (2004: 15) mukaan teoreettisia analyyseja kollokaatiosta ja sitä hyödyntäviä kielenkuvauksia on tehty ennen ja 90-lukuja vain muutamia. Tämän jälkeen tutkimus on lisääntynyt erityisesti suurten korpusten avaamien mahdollisuuksien ansiosta. Kuten Kjellmerkin (1990: 163) toteaa, tietokoneet ovat mahdollistaneet kollokaatioiden tutkimisen, ja kollokaatiot ovat näin saaneet yhä suurempaa huomiota lingvistien parissa. (Akgül 2013: 25) 8

9 Aiemmissa artikkeleissa kirjoitetaan paljon, että kollokaatioita tutkittaessa määritellään, kuinka monta sanaa tarkasteltavan sanamuodon molemmin puolin tutkitaan. Ulottuvuus voi olla esimerkiksi tutkittavasta sanasta neljä sanaa oikealle tai neljä sanaa vasemmalle. Anna Akgül (Akgül 2013: 21) sanoo, että Jantunen artikkelissaan viittaa eri näkökohtia, ottaen lauseita eri puolilta. Jantunen jakaa ulottuvuuden tarkoittamaan neljää eri seikkaa eli kollokationaaliseen suhteeseen kuuluvien sanojen lukumäärää, noodin eli tarkasteltavana olevan lekseemin ja kollokaattien välimatkaa toisistaan, noodin ja sen kollokaattien kieliopillista suhdetta ja tarkastelualueen symmetrisyyttä. Jantunen (2004: 14 15) huomauttaa, että sanojen yhdistymistä toistensa kanssa tulisi pitää sanojen täysin vapaan ja täysin rajoittuneen valinnan jatkumona. Näiden ääripäiden väliin jää alue, jossa myötäesiintymäpreferenssit ohjaavat sanojen erilaista yhdistymistä. Tällaiset myötäesiintymäpreferenssit mahdollistavat variaation ja ovat lievempiä kuin tiukat rajoitukset. Tämä tarkoittaa, että sanoilla voi olla laaja skaala erilaisia kollokaatteja, mutta ne voivat silti preferoida tietyntyyppisiä sanoja. Tästä käytetään nimitystä kontekstuaalinen preferenssi. (Akgül 2013: 22) 9

10 3. NAINEN JA MIES TEKSTEISSÄ Aineistossani esiintyi 25 perusverbiä, joita käytetään nainen ja mies kollokaatioiden kanssa: olla, etsiä, kuolla, haluta, saada, tulla, mennä, pitää, rakastaa, kuvata, ymmärtää, valita, edistää, osallistua, itkeä, saavuttaa, joutua, sairastua, lähteä, työskennellä, sanoa, tehdä, käyttää, tuomita. Seuraavassa analysoin erikseen sanojen nainen ja mies verbikollokaatioita NAINEN KOLLOKAATIOT Korpus ohjelman avulla löysin lausetta, jossa esiintyi sana nainen. Tätä tutkimustani varten analysoin 200 lausetta. Analyysin tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Viisi yleisintä verbiä, jotka esiintyvät sanan nainen kanssa. NAINEN olla 24 haluta 3 tulla 3 pitää 2 rakastaa 1 Taulukosta ilmenee, että ylivoimaisesti frekventein verbi, joka esiintyy sanan nainen kanssa, on olla. Verbit haluta, tulla ja pitää esiintyivät muutaman kerran ja verbi rakastaa vain kerran. 10

11 Seuraavaksi on muutamia esimerkkejä sanan naine kollokaatioista: nainen rakastaa musiikkia, nainen haluaa vuokrata yksiön, nainen tulee ja antaa hänelle uuden ihmeaineen, nainen olisi voinut olla paras, on vapaa nainen. Esimerkit osoittavat, että nainen on kuvattu voimakastahtoisena ja vahvana henkilönä. Hän etsii asuntoa, on itsenäinen, mutta ei ole suojattu kuten useimmiten modernit itsenäiset naiset. Mutta se ilmiö on vain 2000-luvun suomenkielisissä lehdissä, Internet-keskusteluaineistoissa, puhekielen teksteissä, jotka ovat litteroituina. Naiset harjoittavat kotitöitä ja ratkaisevat ongelmia kotona. Tutkimuksessa selvisi, että nainen kollokaatioita käytetään kuvailemiseen naisia, eivät kuitenkaan naiset tee aktiivista toimintaa kuten töitä. Usein teksteissä yksinkertaisesti kuvataan, verrataan, eikä puhuta, mitä naiset tekevät, esimerkiksi nainen on kaunis, nuori nainen, nainen on rakastunut. Esimerkeistä näkyy selvästi, millaiseksi naista luonnehditaan: hän on vapaa ja riippumaton, koko ajan ajatuksissaan ja huolissaan jostakin. Toisaalta jos käsiteltäisiin enemmän lähteitä, niin ehkä nähtäisiin nainen toisenlaisena. 11

12 3.2. MIES KOLLOKAATIOT Samalla tavalla, kun tutkin sanan nainen yhteydessä esiintyviä verbikollokaatioita, tutkin mies verbien kollokaatioita. Korpus ohjelman avulla löytyi lausetta, jossa esiintyi sana mies. 5 yleisintä verbiä, jotka esiintyvät aineistossani sanan mies kanssa, on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Viisi yleisintä verbiä, jotka esiintyvät sanan mies kanssa. MIES olla 35 etsiä 7 kuolla 5 haluta 4 saada 3 Taulukosta ilmenee, että sanojen nainen ja mies kanssa esiintyvän viiden useammin käytetyn verbin joukossa on kaksi yhteistä verbiä: olla ja haluta. Loput sanan mies kanssa esiintyvistä frekventeimmistä verbeistä ovat erilaiset kuin sanan nainen kanssa esiintyvät verbit. Analyysin tulokset osoittavat, että mies tekee enemmän joitakin toimintoja kuin naiset: (keski-ikäinen mies kuoli työtapaturmassa, mies sai silmän pintahaavan, mies saa syytteen kuolemantuottamuksesta, mies oli päässyt ulko-ovelle. Näistä esimerkeistä näkyy selvästi kova ja vahva miehen luonne: mies on kiivasluonteinen, usein juo alkoholia, sitten tapahtuu onnettomuuksia ja tapaturmia. 12

13 Toinen tärkeä ja mielenkiintoinen seikka on se, että Korp ohjelman mukaan sanan mies käyttöfrekvenssi on huomattavasti korkeampi kuin sanan nainen käyttöfrekvenssi. Tarkoittaako se, että miehet ovat enemmän mukana elämässä? Kuten olen osoittanut, että jatkuvasti jotain tapahtuu miesten kanssa ja siitä kirjoitetaan sanomalehdissä, on se siis artikkeli naisille miehistä tai mainos tai artikkeli onnettomuudesta miesten kanssa. Korp - aineistossa olevasta mies kollokaatioista selviää, että miehet tappelevat aika usein tai ovat humalassa, ja todennäköisesti sattuvat onnettomuuksiin ja joskus kuolevat. Tutkimuksessani olen analysoinut 2000-luvun puhekielen tekstejä, koska juuri niistä löytyy nykyaikaisen suomalaisen miehen kuva suomalaisten mukaan, sillä niitä artikkeleita ovat kirjoittaneet nimenomaan suomalaiset. Samalla on suuri määrä verbejä, jotka luonnehtivat miehiä hyvästä päästä eli näyttävät positiivisia ominasuuksia ja luonnepiirteitä. Aika paljon työhön liittyviä verbejä on yhteydessä juuri miehiin: rakentaa, työskentelee, auttaa. 13

14 4. PÄÄTELMÄ Tutkimuksessani tarkastelin sanojen mies ja nainen yhteydessä esiintyviä verbikollokaatioita, selvittääkseni, mitä tekevät miehet ja naiset suomenkielisissä teksteissä. Tutkimukseni perustui erityyppisiin 2000-luvun teksteihin, joita analysoin korpusvetoisesti Korp (CSC) - ohjelman avulla. Tavoitteena oli niin päästää käsiksi suomalaisten käsityksiin nykymiehestä ja -naisesta ja selvittää, mitä kyseisten sanojen verbikollokaatiot kertovat naisten ja miesten toiminnoista. Kollokaatioiden analyysi auttaa löytämään uutta tietoa miesten ja naiste luenteesta. Analysoimalla tekstejä, joissa on kollokaatioita, aina on mahdollista saada tietoja kulttuurista ja yhteiskunnan yksikyiskohdista, jotka auttavat ymmärtämään paremmin naisten ja miesten luonnetta. Tässä tutkimuksessa käsitellään pienempää käsitettä kuten kollokaatiota. Toisaalta, jos laajentaa tutkimusalaa, niin naisten ja miesten luonne ehkä näkyisi toiselta puolelta. Analyysini ositti, millaisia ovat nykyaikaiset miehet ja naiset. Naiset ovat yksinäisiä, itsenäisiä, itsevarmoja, mutta samalla naiiveja ja odottavat parempaa elämää. Miehet suhtautuvat elämään julmasti, käyttävät paljon alkoholia, vanhenevat nopeasti, kuolevat. Toisaalta miehet työskentelevät paljon, ansaitsevat rahaa ja ovat koko ajan etsimässä naisia. Jatkossa haluaisin jatkaa tätä tutkimusta, mutta laajentaa tutkimusaineistoa, esimerkiksi voisin käyttää kollokaatioiden nainen ja mies muitakin sijamuotoja, koska tutkimuksessani oli käytetty vain nominatiivia. Analysoimalla tekstejä haluaisin antaa mahdollisemman kattavan kuvan suomalaisiin naisiin ja miehiin liittyvistä stereotypioista. 14

15 LÄHTEET AGAH, MEHRNOOSH Comparative Study of Collocation among the Languages. AKGÜL, ANNA Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa. Oulun yliopisto BIBER, DOUGLAS CONRAD, SUSAN REPPEN, RANDI 2000: Corpus linguistics. Investigating language structure and use. Cambridge approaches to linguistics. Cambridge: Cambridge University Press. CARTER, RONALD 1987: Vocabulary. Applied linguistic perspectives. London, UK: Allen & Unwin (Publishers) Ltd. CRUSE, D.A. 1986: Lexical semantics. Cambridge: Cambridge University Press. FIRTH, J. R. 1968: Selected papers of J.R. Firth F.R. Palmer (toim.), Bloomington, London: Indiana University Press. HALLIDAY, M. A. K. 2004: Lexicology. - M. A. K. Halliday, Wolfgang Teubert, Colin Yallop & Anna Cernakova, Lexicology and corpus linguistics s London- New York: Continuum. HOEY, MICHAEL 1991: Patterns of lexis in text. Oxford: Oxford University Press. ISOKÄÄNTÄ, TARJA Kollokaatiot ja sanasto Erkki Laatikaisen kolumneissa. 3Afi%3Ajyu pdf?sequence=1 ( ) 15

16 JANTUNEN, JARMO HARRI Kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI): typologia, taustamuuttujat. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 21, Eesti Rakenduslingvistika Ühing, JANTUNEN, JARMO HARRI Minulla on aivan paljon rahaa Fraseologiset yksiköt suomen kielen opetuksessa. Virittäjä 3, JANTUNEN, JARMO HARRI 2004: Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin erityispiirteisiin. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 35. Tohtorinväitöskirja. Joensuun yliopisto. nen.pdf ( ). KENNY, DOROTHY 2001: Lexis and creativity in translation. A corpus-based study. Manchester, UK & Northampton, MA, USA: St. Jerome Publishing KORP ohjelmaa. ( ) LEECH, GEOFFREY 1974: Semantics. Harmondsworth, Middlesex, England: Penguin Books Ltd. LEHTINEN, MARJA KARVONEN, PIRJO RAHIKAINEN, TARMO 1995: Tekstikorpukset. Raportti tekstikorpusten koostamisperiaatteista ja nykysuomen tekstiaineistojen tarpeellisuudesta kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 81. LYONS, JOHN 1995: Linguistic semantics: an introduction. Cambridge: Cambridge University Press. McCARTHY, MICHAEL 1990: Vocabulary. Oxford. Oxford University Press. McINTOSH, ANGUS 1996: Patterns and ranges. - Angus McIntosh & M. A. K. Halliday. Patterns of language. Papers is general, descriptive and applied linguistics s London: Longmans, Green and Co Ltd. FAIRCLOUGH, NORMAN 1997: Miten media puhuu. Suom. Virpi Blom ja Kaarina Hazard. Tampere: Vastapiano. 16

17 PARTINGTON, ALAN 1998: Patterns and meanings. Philadelphia, PA, USA: John Benjamins Publishing Company SEPPÄLÄ, TANJA Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa. ( ) SINCLAIR, JOHN 1991: Corpus, concordance, collocation. Oxford: Oxford University Press. STUBBS, MICHAEL 1996: Text and corpus analysis, computer-assisted studies of language and culture. Oxford, UK & Cambridge, Massachusetts, USA: Blackwell Publishers Ltd. & Blackwell Publishers Inc. TEUBERT, WOLFGANG 2004: Language and corpus linguistics. - M. A. K. Halliday, Wolfgang Teubert, Colin Yallop & Anna Cernakova, Lexicology and corpus linguistics s London - New York: Continuum. Verkkosivusto Suomesta, kulttuurista ja suomen kielen kieliopista. ( ) 17

18 LIITTEET Liite 1.Esimerkkejä sanojen nainen ja mies kollogaatioista 1. Arvoisa puhemies, juuri ennen kuin tulin istuntosaliin, sain sähköpostiviestin, jossa eräs ruotsalainen nainen kuvasi melko tunnepitoisesti sitä, kuinka hän oli päättänyt viettää uudenvuodenaaton Ranskan rannikolla Bretagnessa, sen sijaan että hän olisi jäänyt kotiin ja juhlinut vuoden vaihdetta sukulaistensa kanssa. 2. Jos ei kanneta huolta miesten suruttomasti kohoavista uraputkista vaan ainoastaan päiväkotipaikoista, kamppailematta uusintamistyön epätasaista jakautumista vastaan, ei valitettavasti myöskään nainen ole ymmärtänyt, mitä mainstreaming tarkoittaa! 3. Sen vuoksi on hämmästyttävää, että sanat tasa-arvo, sukupuoli tai nainen eivät lainkaan esiinny uuden Euroopan hahmottelussa. 4. ( EL ) Arvoisa puhemies, Ranskan vallankumouksen aikana teloitettiin eräs hyvin kuuluisa nainen, Olympe de Gouges. Ja nainen valittiin. 5. Vihreät oli ensimmäinen ryhmä, jonka pääsihteerinä oli nainen, Dominique Voinet, nykyinen Ranskan ympäristöministeri, ja Saksan vihreät oli ensimmäinen poliittinen puolue, joka toteutti sukupuolten välistä tasapainoa poistaakseen naisten yleisen aliedustuksen poliittisissa instituutioissa. 6. Lisäksi parlamentin puhemiehenä on ollut nainen vuoden 1999 vaaleista lähtien. 7. Suomessa on myös juuri valittu nainen presidentiksi. 18

19 8. Tuo nainen itki sydäntä särkevästi. 9. Opposition ehdokkaasta tuli uusi presidentti, ja varapresidentin virkaan valittiin ensimmäistä kertaa Taiwanin historiassa nainen. 10. Toisaalta ei voida ajatella, että nainen luonnostaan voisi edistää talouskehitystä. 11. Adelaide Aglietta oli sangen rohkea nainen. 12. Vaikka omenan kyljessä olisi ollut merkintä, jossa olisi täsmennetty, että omenan haukkaamisesta seuraa paratiisista karkottaminen, nainen olisi haukannut siitä! 13. Siksi tämä ei voi ymmärtää, miksi tämä nuori nainen osallistuu Otpororganisaation toimintaan. 14. Kuvitelkaa maailma sellaisen lapsen silmin, joka kasvaa maailmassa, jossa häntä syrjitään, koska hän on nainen, etniseen vähemmistöön kuuluva, vammainen tai lesbo. 15. Tästä on seurausta muun muassa se, että mies ja nainen ovat sidoksissa toisiinsa ja että he tarvitsevat toisiaan, jotta nainen ja mies pääsisivät oikeuksiinsa. 16. Emme saa myöskään unohtaa, mitä eeurope-aloitetta koskeva toimintaohjelma merkitsee uusille työpaikoille, uusille tekniikoille ja tietoyhteiskunnalle, jossa nainen on mielestäni tärkeässä osassa. 17. Turkin lainsäädännössä myönnetään naisille samat oikeudet kuin miehille, mutta käytännössä monet miehet tuomitsevat edelleen naisia kuolemaan, siksi että nainen on raiskattu, että hän on tehnyt aviorikoksen tai että hän vain tapaa toisia miehiä. 18. Olen vakuuttunut, että sinä päivänä, kun nainen saavuttaa työllään todellisen taloudellisen riippumattomuuden, hän on todella vapaa, ja muutkin eriarvoisuuden muodot ovat kadonneet. 19

20 19. Huomattakoon, että raportissa mainitaan, että joka kolmas nainen maailmassa joutuu pahoinpitelyn, raiskauksen tai seksiin pakottamisen uhriksi ainakin kerran elämänsä aikana, kun taas näihin tekoihin syyllistyneet selviävät ilman minkäänlaista rangaistusta. 20. Koko maailmassa yksi nainen kolmesta joutuu fyysisen hyväksikäytön kohteeksi. 21. Olettekohan huomannut, että he ehkä edelleen pelleilevät kansainvälisen yhteisön kanssa ja voivat taas sanoa : " Katsokaa, tämä nainen on aivan mahdoton. " 22. En haluaisi työtäni sillä perusteella, että olen nainen, vaan siksi, että olen pätevä siihen, ja uskon, että monet naiset ovat asiasta samaa mieltä. 23. Toisin sanoen siirtolaisiksi eivät lähde enää vain miehet, jolloin naiset myöhemmin seuraavat lastensa kanssa puolisoaan perheiden yhdistämisen kautta, vaan nyt nainen lähtee itse siirtolaiseksi, hän on perheenpää ja juuri hän hakee maastaan lähdettyään ja Euroopan unioniin tultuaan parempaa elämäntilannetta, parempaa tulevaisuutta itselleen ja perheelleen. 24. Hän työskentelee yleensä palvelualalla, hänellä ei ole kunnollista koulutusta, ja hän on puolustuskyvytön siksi, että hän on siirtolainen ja nainen. 25. Euroopassa kuolee nainen rintasyöpään joka 20. minuutti. 26. Joka yhdeksäs nainen sairastuu siihen. 27. Jos tällainen nainen palaisi kotimaahansa, hänet torjuttaisiin. 28. Moni nainen odottaa meiltä sensuuntaista sitoutumista. 29. Kuten sanoin, moni nainen odottaa sitoutumistamme, emmekä saa pettää heitä. 30. Naimaton nainen oli tullut raskaaksi ja kaikesta päätellen raiskauksen tuloksena. 20

21 31. Vanha nainen ei ehdi mennä täyttämään vesikattilaa pihalle, luoti osuu häneen ja tappaa hänet siihen paikkaan. 32. Yhä useampi nainen ja lapsi joutuu - kuten arvata saattaa - fyysisen väkivallan uhriksi mutta myös henkisen väkivallan uhriksi. 33. Hän on mies, joka käyttää hyväkseen pelkoa ja haavoittuvuutta. 34. Hän on vaarallinen mies. 35. Minä olen uskovainen mies, olen vakuuttunut uskonnostani : antaako se siis syyn epäillä, että olisin vihamielinen muukalaisia kohtaan?. 36. Eräs iäkkäämpi, 60-vuotias mies sanoi puolestaan, että hän oli saanut korvausta vain euroa. 37. Ensimmäinen kuuluu näin : se, joka ei osaa polttaa, ei ole mies. 38. Pike ei ole varakas mies, ja korvauksen hankkiminen on kallista. 39. Kofi Annan on hyvä ja kunniallinen mies. 40. Itä-Saksassa mosambikilainen mies joutui salamurhaajan uhriksi, Espanjassa on tehty siirtotyöläisiin kohdistuneita hyökkäyksiä, Italiassa juutalainen professori joutui hyökkäyksen kohteeksi ja jalkapalloilun parissa esiintyy jatkuvasti lisääntyvää rasismia, minkä meille eilen osoittivat ne, jotka kampanjoivat iskulauseella " näytä rasismille punaista korttia ". 41. Tulos : uusi mies huipulla tulee tosin ulkopuolelta, mutta hän sotkeutuu heti jo tiukasti asetetun koneiston pauloihin. 42. Minä olen mies!. 43. Tästä on seurausta muun muassa se, että mies ja nainen ovat sidoksissa toisiinsa ja että he tarvitsevat toisiaan, jotta nainen ja mies pääsisivät oikeuksiinsa. 21

22 44. Hän on mies, jonka ura on ollut huomattava sekä sen vuoksi, että hän on sitoutunut demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon että sen vuoksi, että hän on viime aikoina sitoutunut niemimaan etelä- ja pohjoisosan sovintoon 45. Eräs viisas vanha mies sanoi, että kaaos on Jumalan naapuri. 46. Tämä mies oli mennyt ulos kadulle ja nähnyt siellä ystävänsä ruumiin 47. Tämä mies on hirviö. 48. Tämä mies on nimittäin nykyajan Hitler. 49. On selvää, että se saattaa vaikuttaa houkuttelevalta ajatukselta sinänsä, kun otetaan huomioon, mitä tämä mies on tehnyt. 50. Keppiinsä nojaava sairas mies tulee hoitamaan diabetestaan, mutta luoti tappaa hänet poliklinikan ensimmäisellä portaalla. 22