liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu"

Transkriptio

1 Humanistinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine Työn laji pro gradu Aika lokakuu 2012 Sivumäärä liitettä suomen kieli Tiivistelmä Olen tutkinut pro gradu -työssäni ketjuuntuvia verbirakenteita eli verbiketjuja (voida tehdä, mennä tekemään) ja verbin sekä deverbaalisubstantiivin yhdistelmiä (pitää tekemisestä). Ketjuuntuva verbirakenne on tätä tutkimusta varten muodostamani käsite. Keskityn analyysissä nimenomaan jälkimmäisen verbin tai deverbaalisubstantiivin muotoon. Selvitän, mitkä ketjuuntuvat verbirakenteet ovat oppijoille helppoja ja mitkä vaikeita. Tavoitteeni on kuvata oppijansuomea opetusta varten. Aineistoni on Kansainvälisen oppijansuomen korpuksesta (ICLFI), jonka tekstit ovat peräisin ulkomaisissa yliopistoissa suomen kieltä opiskelevilta. Analyysissäni on mukana koko korpusaineisto, joten tekstit ovat monentasoisia ja eri äidinkielisiltä kirjoittajilta. Käytän korpusmenetelmiä ja tutkin aineistoa WordSmith Tools -ohjelman avulla. Tutkimukseni on määrällinen, mutta aiempaan tutkimukseen vertaaminen ja tulosten selittäminen ovat työn laadullista antia. Työni teoreettinen tausta on fraseologinen kielentutkimus, jonka mukaan kieli on elementti- tai valmisrakenteista. Käsittelen finiittiverbin ja sen jälkeen tulevan verbin tai deverbaalisubstantiivin yhdistelmää kolligaationa, joka on eräs fraseologisen yksikön toteutuma. Kolligaatio on jonkin kielen elementin (finiittiverbin) ja kieliopillisen kategorian (A-infinitiivin, MA-infinitiivin tai deverbaalisubstantiivin) myötäesiintymä. Syntaktisesti ketjuuntuvan verbirakenteen jälkimmäinen verbi tai deverbaalisubstantiivi on finiittiverbin valenssin mukainen täydennys. Kun jälkimmäisen verbin muoto on semanttisesti motivoinut, jälkimmäistä verbiä käytetään suuntamuotissa. Tapauksissa, joissa jälkimmäisen verbin tai deverbaalisubstantiivin muoto on semanttisesti läpinäkymätön, kyseessä on rektio. Tutkin 19 ICLFI-korpuksessa frekventtiä ketjuuntuvaa verbirakennetta. Oppijat hallitsevat ALKAAverbiä lukuun ottamatta A-infinitiivin vaativien verbien rektiot erittäin hyvin. MA-infinitiivin vaativista verbeistä suuntaverbien täydennysten muoto osataan hyvin. AUTTAA- ja PYSTYÄ-rektioverbien täydennysten muodoissa on paljon natiivikielestä poikkeavia esiintymiä. Sen sijaan OPPIA- ja KÄYDÄverbien semanttisesti läpinäkymättömät rektiot osataan suhteellisen hyvin. Deverbaalisubstantiivin vaativien verbien (ALOITTAA, HARRASTAA, JATKAA, RAKASTAA ja PITÄÄ) rektioissa on paljon puutteita. Deverbaalisubstantiivin sijaan nämä verbit yhdistetään usein A-infinitiiviin. HARRASTAA-verbin käyttö hallitaan parhaiten ja ALOITTAA-verbin käyttö selvästi huonoimmin. ALOITTAA ja ALKAA sekoitetaan todennäköisesti usein keskenään. Rektioiden oppimista voisi hyödyttää verbin ja sen rektion opettaminen fraseologisena kokonaisuutena. Etenkin synonyymiset, monimerkityksiset ja oppijoille vaikeat yhdistelmät kannattaa ottaa mukaan fraseologiseen opetukseen ja esitellä oppijoille käyttöyhteyksissään. Opetuksen tarpeisiin tarvitaan kuitenkin lisää fraseologisia kuvauksia suomesta ja oppijansuomesta. Asiasanat: oppijankieli, oppijansuomi, suomi vieraana kielenä, korpustutkimus, fraseologia, kolligaatio, rektio, valenssi, verbiketju, deverbaalisubstantiivi, kielenopetus

2 OPPIJANSUOMEN KOLLIGAATIT KETJUUNTUVISSA VERBIRAKENTEISSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto lokakuu 2012 Tanja Seppälä

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimusaihe Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä 4 2. TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Fraseologinen kielentutkimus Oppijankielen fraseologinen tutkimus Fraseologian oppiminen ja opettaminen KETJUUNTUVAT VERBIRAKENTEET Valenssi ja rektio Verbiketjut Deverbaalisubstantiivin vaativat verbit Kielenopetuksen näkökulma kahden tai useamman verbin rakenteisiin Oppijansuomen verbirektio-, verbiketju- ja deverbaalisubstantiivitutkimus KETJUUNTUVAT VERBIRAKENTEET OPPIJANSUOMESSA A-infinitiivin vaativat verbit MA-infinitiivin vaativat verbit MA-infinitiivin illatiivin vaativat verbit MA-infinitiivin inessiivin vaativat verbit MA-infinitiivin elatiivin vaativat verbit Deverbaalisubstantiivin vaativat verbit Objektin vaativat verbit Adverbiaalin vaativat verbit Tulosten kokoava tarkastelu ja selittäminen Tulosten sovellusmahdollisuuksia suomen kielen opetukseen PÄÄTÄNTÖ 84

4 LÄHTEET JA LYHENTEET 88 LIITTEET

5 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimusaihe Teen suomi toisena ja vieraana kielenä 1 -tutkimusta, koska suomen kielen opetuksen ja oppimisen näkökulma tuottaa itsellekin jatkuvasti uusia oppimiskokemuksia omaan äidinkieleen liittyen. Tutkin pro gradu -työssäni oppijansuomen verbiketjuja (alkaa tehdä, mennä tekemään) ja rakenteita, joissa verbi vaatii jälkeensä tulevan verbin deverbaalisubstantiiviksi (aloittaa tekeminen). Käytän näistä ja analyysissä vastaan tulevista kahden tai useamman verbin rakenteista yhteisnimitystä ketjuuntuvat verbirakenteet, joka on tätä pro gradu -tutkielmaa varten muodostamani käsite. Kiinnostuin kahden tai useamman verbin rakenteista suomi toisena ja vieraana -kielenä oppiaineen opetusharjoittelussa. Äidinkielinen suomenpuhuja tuottaa verbirakenteet oikein niiden muotoa tarkemmin ajattelematta. Verbiketjujen opettaminen havahdutti kuitenkin siihen, miten monisäikeinen prosessi verbirakenteiden muodostaminen on. Tutkimuskysymykseni on, miten oppijat taivuttavat ketjuuntuvien verbirakenteiden jälkimmäisen verbin. Sen muoto on joskus semanttisesti motivoitu ja joskus läpinäkymätön eli verbin rektion mukainen. Lisäksi joihinkin verbeihin (esimerkiksi aloittaa ja rakastaa) ei voi yhdistää toista verbiä, joten tutkin myös, hallitsevatko oppijat näiden verbien rektion. Tavoitteeni on kuvata oppijankielen verbirakenteita, jotta tuloksia voisi hyödyntää suomen kielen opetuksessa. Vertaan myös oppijoiden muodostamia eri verbirakenteita toisiinsa, jotta saan selville, onko eri verbien rektioiden hallinnassa eroja. Työni näkökulma oppijankieleen on deskriptiivinen, vaikka tulokset kokoavassa osassa (luku 4.4) puhunkin myös natiivikielen mukaisista ja siitä poikkeavista muodoista. Natiivikielellä tarkoitan natiivien eli syntyperäisten suomalaisten puhumaa suomea (ks. Nissilä, Martin, Vaarala & Kuukka 2006: 13). Verbirakenteiden jälkimmäiset verbit ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä rektio 1 Suomi toisena kielenä (S2) tarkoittaa suomen omaksumista suomenkielisessä ympäristössä ja suomi vieraana kielenä viittaa suomen opiskelemiseen suomenkielisen kieliyhteisön ulkopuolella (Latomaa & Tuomela 1993: ).

6 2 eli toisiinsa liittyvien sanojen sijavalinta tuottaa ongelmia edistyneillekin suomenoppijoille (Nissilä 2011: 197, 308). Oppija joutuu usein opettelemaan rektion ulkoa, sillä se ei ole aina pääteltävissä sanojen merkityksestä (KK 1996: 157; Jönsson-Korhola & White 1999: 5). Aiemman oppijankielen tutkimustiedon perusteella tutkimushypoteesini ovat seuraavat: 1) Suomenoppijat hallitsevat hyvin A-infinitiivin vaativien verbien rektion (Koivisto 1994: 97). 2) Suomenoppijoiden teksteissä MA-infinitiivin vaativien verbien kanssa esiintyy A-infinitiiviä (Koivisto 1994: 97 99; Ranua & Ruotsalainen 2007: 55; Hübner 2011: 63 71). 3) Suomenoppijat yhdistävät deverbaalisubstantiivin vaativat verbit substantiivien lisäksi myös verbeihin (Ranua & Ruotsalainen 2007: 36 37). 4) A-infinitiivi on MA-infinitiivin vaativien verbien ja deverbaalisubstantiivin vaativien verbien tyypillinen virheellinen kolligaatti (Koivisto 1994: 98; Ranua & Ruotsalainen 2007: 55; Haapala 2008: 70, 73 74; Hübner 2011: 101, 44, 47 48). Tutkimustulosteni perusteella yritän saada selville, mitkä rakenteet ovat oppijoille helppoja ja minkä rakenteiden hallinnassa on puutteita. Tavoitteeni on kommentoida käyttämäni teoriataustan eli fraseologisen kielentutkimuksen avulla myös sitä, kuinka kahden tai useamman verbin yhdistelmiä kannattaisi opettaa suomen kielen oppijoille Tutkimusaineisto Käytän tutkimusaineistona Kansainvälistä oppijansuomen korpusta (International Corpus of Learner Finnish eli ICLFI). Korpus tarkoittaa laajaa sähköistä tekstikokoelmaa, jonka tekstit on valittu suunnitellusti (Lehtinen, Karvonen & Rahikainen 1995: 12; Biber, Conrad & Reppen 2000: 12). Oppijankielen korpus on elektroninen kokoelma autenttista toisen tai vieraan kielen tuotosta. Aineistot on tosin usein kerätty oppitunneilta, jolloin kielen tuottamistilanne ei ole ollut täysin luonnollinen vaan ainakin osittain ohjailtu. Oppijankielen korpus on koottu tiettyyn tarkoitukseen eksplisiittisten kriteerien mukaan, ja se sisältää myös tiedon tekstien

7 3 alkuperästä. Korpukset mahdollistavat oppijoiden tuotosten laajamittaisen keräämisen, varastoimisen ja ainakin osittain automaattisen analysoimisen. (Granger 2002: ) ICLFI on sähköinen kokoelma suomea ulkomaisissa yliopistoissa opiskelevien opiskelijoiden tekstejä, eli aineisto on suomi vieraana kielenä -oppijoilta. ICLFIkorpuksen teksteihin on merkitty taustamuuttujat, kuten opiskelijan äidinkieli, vanhempien äidinkielet, suomen kielen opiskeluaika, mahdollinen Suomessa oleskeluja opiskeluaika sekä tekstien kirjoituskonteksti. Korpusta onkin mahdollista tutkia muun muassa äidinkielittäin, taitotasoittain tai tekstilajeittain. (Jantunen 2011: ) Tutkin kaikkea Kansainvälisen oppijansuomen korpuksen aineistoa eli suomi vieraana kielenä -kielimuotoa yleensä. Äidinkieliä korpuksessa on 22, ja eniten tekstejä on venäjän-, viron- ja puolankielisiltä opiskelijoilta. Tekstit on jaettu opiskeluajan mukaan alkeis-, keski- ja edistyneelle tasolle. Saneita on eniten kuvauksista ja esseistä, mutta niitä on paljon myös kertomuksista, päiväkirjoista, arvosteluista ja referaateista. (Jantunen 2011: ) En ota omassa tutkimuksessani huomioon äidinkielen, taitotason tai tekstilajin vaikutusta. Tutkimani korpuksen koko on noin sanetta ( ), ja tarkempi kuvaus korpuksen koostumuksesta on liitteessä 1. ICLFI on korpusaineistoksi vielä suhteellisen pieni, mikä vaikuttaa tutkimustuloksiin. Ne ICLFIkorpuksen tekstit, joita tutkin, ovat niin sanotussa raakamuodossa. Raaka korpus sisältää vain pelkät tekstit, kun taas annotoidussa korpuksessa on myös kielitieteellistä lisätietoa (Granger 2002: 50). Oppijankielen korpustutkimuksen tuloksena saadaan oppijankielen kuvauksia, joista hyötyy sekä kielen kehittymisen tutkimus että kielen opetus. Oppijankielen, etenkin oppijanenglannin, korpustutkimusta on tehty 1980-luvun lopulta lähtien. (Granger 2002: 482.) Korpuksia ollaan kokoamassa myös oppijansuomesta ja -virosta, ja niiden tutkiminen on aluillaan (Jantunen & Piltonen 2009: ). ICLFI-korpusta on käyttänyt aineistonaan muun muassa Jantunen (2007) pilottitutkimuksessaan, Kaan (2010) tutkiessaan oppijankielen objekteja ja Kallioranta (2009) analysoidessaan paljonadverbin kontekstuaalisia piirteitä oppijansuomessa. Muut tutkimukset, joissa ICLFIkorpusta on käytetty aineistona, ovat Korpustutkimus oppijankielen universaaleista -hankkeen Internet-sivuilla.

8 Tutkimusmenetelmä Korpustutkimus on kielentutkimuksen metodi, joka perustuu elektronisten luonnollisten eli autenttisten tekstien laajoihin kokoelmiin (Granger 2002: 45, 48). Korpusaineiston käyttö lisää tutkimuksen luotettavuutta, sillä teknologian avulla suurten aineistojen käsittely on mahdollista (Biber ym. 2000: 4 5). Tutkimukseni on empiiristä. ICLFIkorpuksen käyttäminen tutkimusaineistona mahdollistaa tutkimuksessani suuren verbimäärän analysoimisen eli kvantitatiiviset tulokset. Korpustutkimuksessa kvantitatiiviset tulokset ovat välttämättömiä. Jotta toistuvia kielelle tyypillisiä kontekstuaalisia rakenteita löytyy, on tutkittava kielen elementtien frekvenssejä eli lukumääriä. Usein tukena käytetään myös tilastollisia testejä, joilla varmistetaan, etteivät leksikaaliset tai kieliopilliset piirteet esiinny toistensa kanssa sattumalta. Korpustutkimuksessa on syytä myös selittää, miksi toistuvia rakenteita esiintyy. Selittäminen ja esimerkkien antaminen ovat tutkimuksen laadullinen osa. (Biber ym. 2000: 5, 8 9.) En käytä itse tutkimuksessani tilastollisia testejä. Tutkimieni verbirakenteiden frekvenssit ovat kuitenkin määrällisiä tutkimustuloksiani. Esimerkit korpuksesta, aiempaan tutkimukseen vertaaminen, tulosten selittäminen ja sovellusmahdollisuuksien pohtiminen ovat tutkimukseni kvalitatiivista antia. Sähköistä kieliaineistoa tutkitaan konkordanssiohjelmilla, jotka mahdollistavat tutkittavien sanojen etsimisen tekstimassasta. Lisäksi ne antavat tietoa sanan frekvenssistä ja näyttävät sanan esiintymisympäristön. (Biber ym. 2000: ) Käytän ICLFI-korpuksen tutkimiseen WordSmith Tools -ohjelmaa (Scott 2006) ja annan aineistoesimerkit konkordansseina. Konkordanssi tarkoittaa tekstirivejä, joissa näkyy hakusana ja sen ympäristö (Sinclair 1991: 32; Stubbs 2005: 61 62). Konkordanssien avulla näkee hakusanan eli noodin ja sitä ympäröivät sanat, joita kutsutaan korpustutkimuksessa kotekstiksi (Sinclair 1966: 415, 1991: ). Konkordanssissa 1 on esimerkkejä aineistoni ALKAA-verbin koteksteista. KONKORDANSSI 1. Esimerkkejä ALKAA-verbin koteksteista ICLFI-korpuksessa. 1 in Linnunradan itäpuolelle ja ala työskennellä uudestaan! Jos sinä parannut ja teet työs 2 aan paperilta jaksoja, mutta ei ala koskaan ymmärtää niiden merkitystä, miten niiden m 3 tävä, koska tuntui, että kaikki alaa mennä hyvin, koska Jussi sai Liisan ystäväksi ja he al

9 5 Etsin konkordanssiohjelman avulla ICLFI-korpuksesta tiettyjen verbien kaikkia sananmuotoja. Korpuslingvistiikassa sanan perusmuotoa, joka sisältää kaikki sananmuodot, kutsutaan lemmaksi, jota merkitään kapiteelikirjaimilla (Sinclair 1991: 41; Stubbs 2005: 25). Esimerkiksi verbin voida lemma on VOIDA, ja siihen sisältyviä sananmuotoja ovat esimerkiksi voin, voisi ja voinut. Oppijansuomen verbirakenteita tutkittaessa on huomioitava esimerkiksi kirjoitusvirheet, sillä oppijankielen aineistolle on tyypillistä, että se sisältää monenlaisia natiivikielestä poikkeavia piirteitä (Granger 2002: 55 56, 58 59). Tutkimuksesssani lemma sisältääkin myös oppijoiden muodostamat virheelliset muodot, esimerkiksi aloivat ja oppin. Käsittelen analyysiosassani verbirakenteiden finiittiverbejä lemmoina, mutta koska tutkin finiittiverbien jäljessä olevien verbien tai deverbaalisubstantiivien taivuttamista, huomioin niiden sananmuodot. En ota huomioon jälkimmäisen verbin tai deverbaalisubstantiivin kirjoitusvirheitä, kuten kvantiteettivirheitä, silloin kun ne eivät vaikuta sanan taivutuskategoriaan. Toisinaan virheitä sisältävää jälkimmäistä verbiä on vaikea sijoittaa mihinkään kategoriaan tai virheellinen sana sopii useampaan kategoriaan; näistä tapauksista mainitsen analyysissä. Etsiessäni korpuksesta kahden tai useamman verbin rakenteita lähtökohtanani on finiittiverbi. Muodostan kustakin finiittiverbistä hakusanan tai hakusanoja, joka kattaa tai jotka kattavat sen kaikki taivutusmuodot, esimerkiksi ALKAA-verbistä hakusanan al*. *-merkki katkaisee hakusanan, ja WordSmith Tools -ohjelman Concord-toiminto etsii sanan kaikki taivutusmuodot. Hakusanojen katkaisu auttaa löytämään oppijoiden teksteistä myös virheellisiä muotoja (alkoitin, halaun, pitän), joista poimin tutkimukseeni ne finiittiverbit, jotka ovat tunnistettavissa. Lisäksi teen finiittiverbeistä tarkentavia hakuja (esimerkiksi voida-verbistä vio* ja käydä-verbistä kay*), joilla pyrin löytämään mahdollisimman monta oppijoiden muodostamaa virheellistä esiintymää (ks. oppijansuomen tyypillisistä fonologisista, morfofonologisista ja verbintaivutusvirheistä mm. Manninen 1997: 35 44, 48 50; Puro 2002: ; Haapala 2008: 10 12, 87 88). WordSmith Tools -ohjelmalla järjestän konkordanssirivit hakusanan mukaan aakkosjärjestykseen, jotta esiintymiä on helpompi tarkastella. Karsin pois sanat, jotka eivät kuulu tutkimuskohteisiini mutta jotka löytyvät hakusanalla (esimerkiksi hakusanalla al*

10 6 löytyvät myös sananmuodot alennus, alla ja niin edelleen). Sen jälkeen poistan finiittiverbiesiintymistä muut konkordanssirivit paitsi kaikki etsimälläni verbillä alkavat kahden tai useamman verbin tai deverbaalisubstantiivin sisältävät tapaukset. Tulostan listat ja tutkin, millaisia jälkimmäisiä verbejä tai deverbaalisubstantiiveja kunkin finiittiverbin (esimerkiksi ALKAA, MENNÄ ja ALOITTAA) kanssa on käytetty. Valitsen tutkittavat verbirakenteet oppijoille suunnatusta kieliopista Suomen kielioppia ulkomaalaisille (White 2008: ) ja olen täydentänyt listaa Kenttälän (2007a: ) Suomi sujuvaksi 1 -oppikirjan verbiyhdistelmillä. Kenttälä käyttää verbirakenteiden ryhmittelyn pohjana Whiten kielioppia, mutta on karsinut siitä joitain tapauksia ja toisaalta lisännyt pelätä-, väsyä- ja kyllästyä-verbirakenteet. Hän käyttää lähes samanlaista esitystä myös toisessa oppikirjassaan (Kenttälä 2007b: ). Poimin verbirakenteet oppijoille suunnatusta kieliopista, koska teoksen verbit on koottu oppijoiden ja opetuksen näkökulma huomioiden. Iso suomen kielioppi ( ) listaa myös rektioverbejä, mutta lista ei ole täysin kattava. Pajunen (1999) on koonnut useiden verbien rektioita, mutta hän on luokitellut niitä semanttisesti, mikä ei sovi tarkoitukseeni. Hän on luokitellut verbejä myös rektiosijan mukaan, mutta hänen listansa ovat valtavan laajat, ja ne on laadittu natiiviaineistojen frekventeistä verbeistä. Verbirakenteita ei voi valita finiittiverbin frekvenssin mukaan, sillä vaikka jokin verbi (esimerkiksi OLLA-verbi) on frekventti natiivikielessä tai ICLFI-korpuksessa, se ei välttämättä ole frekventti ketjuuntuvissa verbirakenteissa. Lisäksi voin tarkastella ICLFI-korpuksen verbiesiintymien frekvenssiä vain sananmuodoittain, en lemmoittain, mikä tarkoittaa, että kaikkien ketjuuntuvissa verbirakenteissa mahdollisten finiittiverbien etsiminen korpuksesta veisi valtavasti aikaa. Tutkin niitä Whiten (2008: ) ja Kenttälän (2008: ) listaamien verbirakenteiden finiittiverbejä, joilla on eniten korpusesiintymiä ketjuuntuvissa verbirakenteissa (ks. liite 2). Kun ketjuuntuvia verbirakenteita on korpuksessa alle 45, en ota niitä mukaan analyysiin, sillä harvaan esiintyvistä yhdistelmistä ei saa tehtyä luotettavaa kvantitatiivista analyysiä. Vaikkakin tietyt ketjuuntuvat verbirakenteet valikoituvat analyysiin niiden korpusfrekvenssin perusteella mahdollisten ketjuuntuvien verbirakenteiden joukosta, valitsen silti tutkimani ilmiön ja mahdolliset ketjuuntuvat verbirakenteet ennen aineistoon

11 7 tutustumista. Tutkimukseni on siis korpuspohjaista. Korpuspohjaisessa tutkimuksessa korpusta käytetään aineistona, jonka avulla teorioita ja hypoteeseja testataan. Aineiston havaintojen pohjalta teoriaan voidaan tehdä myös pieniä muutoksia. Ongelmaksi voi muodostua, että joskus korpuksen antama informaatio ei sovi yhteen alkuperäisen teorian kanssa, mutta teoriaa ei silti muuteta tai vaihdeta. Teoriat on voitu muodostaa ilman kielenainesta tai vähäisen kielenaineksen perusteella, mikä voi olla yksi aineiston ja teorioiden yhteensovittamisen estävä syy. (Tognini-Bonelli 2001: ) Käytän teoriataustanani fraseologista kielentutkimusta. Fraseologista näkökulmaa käytetään usein yhdessä korpustutkimuksen kanssa, sillä molemmissa suuntauksissa lähtökohtana on kielen analysoiminen käyttöympäristössään (Biber ym. 2000: 1 3). Korpuspohjaisen tutkimuksen vastakohta on korpusvetoinen tutkimus, jossa tutkimusyksiköt valitaan korpusaineiston pohjalta. Korpuksen havainnoinnin perusteella tehdään hypoteeseja, joista tulee yleistettäessä teorioita. Teoria on siis yhdenmukainen korpuksen todisteiden kanssa. Tämä menetelmä mahdollistaa esimerkiksi uusien hypoteesien löytämisen. (Tognini-Bonelli 2001: ) Barlow (2005: 344) esittelee käsitteet, jotka ovat lähellä Tognini-Bonellin menetelmiä. Hän puhuu hypoteesin todistavasta ja hypoteesia etsivästä metodista. Hypoteesin todistamaan pyrkivä teoria on muodostettu introspektion tai empiiristen havaintojen perusteella ennen kuin aineistoa aletaan tutkia. Tämä menetelmä vastaa siis korpuspohjaista menetelmää. Hypoteesia etsivä menetelmä on lähellä korpusvetoista menetelmää, sillä sen avulla etsitään aineistosta esille nousevia piirteitä.

12 8 2. TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1. Fraseologinen kielentutkimus Tarkastelen ketjuuntuvia verbirakenteita sanan (finiittiverbin) ja taivutuskategorian (Ainfinitiivi, MA-infinitiivi, deverbaalisubstantiivi) myötäesiintyminä. Nykyään myötäesiintymien tarkastelusta puhutaan fraseologisena tutkimuksena, jota on tehty useiden eri kielitieteellisten teorioiden näkökulmasta kunkin teorian omilla keinoilla ennenkin (Gries 2008: 3 21). Fraseologinen kielentutkimus kokoaakin yhteen monen tutkimussuunnan, kuten korpuslingvistiikan, konstruktiokieliopin, kognitiivisen kielitieteen, kielen omaksumisen tutkimuksen ja psykolingvistiikan, näkökulmia kielen rakenteista (Ellis 2008: 1 6). Lisäksi fraseologisessa suuntauksessa yhdistyvät muun muassa semantiikka, morfologia, syntaksi ja diskurssintutkimus (Granger & Paquot 2008: 29 35). Fraseologinen kielentutkimus on osoittanut, että kielillä on leksikaalisesti ja kieliopillisesti fraasimainen luonne. Kieli omaksutaan, tallennetaan ja prosessoidaan useamman elementin rakenteina. (Granger & Meunier 2008b: 247.) Kommunikaatiossa hyödyn-netään näitä kiinteitä ilmaisuja, jotka sujuvoittavat kielenkäyttöä. Useamman kielen elementin rakenne eli fraasi (phrase) on fraseologian perusta. (Ellis 2008: 6.) Fraseologisen tutkimuksen perinteessä on kaksi traditiota, venäläis-itäeurooppalainen ja pohjoisamerikkalais-länsieurooppalainen (Granger & Paquot 2008: 27 29). Venäläisessä ja itäeurooppalaisessa tutkimusperinteessä, joka sai alkunsa 1940-luvulla (Cowie 1998: 4), on keskitytty tarkastelemaan kiinteitä sanayhdistelmiä, kuten idiomeja ja sananlaskuja. Tämä tutkimussuuntaus näkee fraseologian jatkumona, jolle erilaiset sanayhdistelmät sijoittuvat. Jatkumon toisessa päässä ovat kiinteät yhdistelmät ja toisessa päässä vapaat yhdistelmät, joissa on paljon variaatiota. Kiinteimpiä eli idiomaattisimpia ilmauksia, joiden merkitys ei ole sama kuin ilmauksen osien merkitysten summa, on pidetty fraseologian ytimenä. Vapaita yhdistelmiä, joilla on vain syntaktisia tai semanttisia rajoituksia, ei ole pidetty fraseologian tutkimuskohteena. Tämä tutkimussuuntaus on tuottanut terminologiaa ja erilaisten yhdistelmien erottamiskriteereitä tutkijoiden käyttöön sekä vakiinnuttanut fraseologian omaksi tutkimusalakseen. (Granger & Paquot 2008: )

13 9 Anglosaksisessa, aineisto- ja kontekstilähtöisessä perinteessä näkökulma fraseologiaan on laaja-alaisempi, joten tämän koulukunnan tutkijoiden työ on muuttanut käsitystä siitä, millaisia ilmauksia voi pitää fraseologisina. Suuntaus hyödyntää korpuksia, jotka voivat paljastaa yhdistelmiä, jotka eivät sovi ennaltamääriteltyihin kategorioihin ja kriteereihin. Tässä lähestymistavassa kiinnitetään huomiota muun muassa ilmauksen frekvenssiin, joten vapaiksi yhdistelmiksi nimitetyt myötäesiintymätkin on otettu tutkimuskohteeksi, vaikka niitä ei ole pidetty olennaisina venäläisen perinteen näkökulmasta. (Granger & Paquot 2008: ) Löyhemmät myötäesiintymät ovat usein hyvin frekventtejä ja siksi olennaisia kielenkäyttäjän näkökulmasta, kun taas monet idiomimaiset ilmaukset, kuten sanonnat, voivat olla harvemmin käytettyjä (Moon 1998: 79 87). Koska fraseologiaa ovat tutkineet monen eri tutkimussuuntauksen edustajat, terminologia on sekavaa: eri käsitteillä viitataan samaan ilmiöön ja toisaalta samoilla käsitteillä viitataan erilaisiin ilmiöihin (Granger & Paquot 2008: 28). Fraseologisen tutkimuksen ydinkäsitteeksi on kuitenkin vakiintumassa fraseologinen yksikkö. Griesin (2008: 6) mukaan fraseologinen yksikkö (phraseologism 2 ) on leksikaalisen elementin ja toisen kielellisen elementin, kuten lekseemin tai kieliopillisen rakenteen, yhdistelmä. Leksikaalinen elementti voi olla joko lemma tai sananmuoto. Jantusen mukaan (2009: ) fraseologinen yksikkö voi olla myös abstraktimpi leksikaalis-semanttinen myötäesiintymä. Gries (2008: 4 6) antaa fraseologiselle yksikölle tarkempiakin määritteitä. Tutkijan on huomioitava, kuinka frekventti ilmauksen on oltava, jotta sitä voi kutsua fraseologiseksi yksiköksi, mitä elementtejä siihen kuuluu (sanoja, kieliopillisia elementtejä), yksikköön kuuluvien elementtien lukumäärä ja etäisyys toisistaan, elementtien leksikaalinen ja syntaktinen joustavuus, semanttinen yhtenäisyys sekä ilmauksen osien semanttinen läpinäkyvyys ja ilmauksen (epä)odotuksenmukaisuus. Frekvenssin tulisi olla sen verran suuri, etteivät elementit esiinny toistensa kanssa sattumalta, mutta elementtien ei tarvitse esiintyä toistensa vieressä, vaan ne voivat sijaita lauseessa kauempanakin toisistaan. Fraseologisesssa yksikössä voi olla enemmän kuin kaksi elementtiä. 2 Lisäksi phraseological unit -termiä käyttävät Granger ja Meunier (2008a) ja käsite phraseological item mainitaan artikkelissa Granger ja Paquot (2008).

14 10 Gries (2008: 6) pitää tärkeimpänä kriteerinä sitä, että fraseologinen yksikkö toimii yhtenä semanttisena yksikkönä eli että ilmauksen merkitys on samanlainen kuin yksittäisen lekseemin. Fraseologisissa tutkimuksissa kuitenkin analysoidaan myös ilmiöitä, jotka eivät mahdu Griesin kriteerien sisälle: muun muassa omassa tutkimuksessani ketjuuntuva verbirakenne (alkaa tehdä, oppia tekemään) ei toimi yhtenä semanttisena yksikkönä, sillä kummallakin verbillä on oma merkityksensä. Griesin määritelmä ei sisällä myöskään fraseologisia yksiköitä, joissa ei ole vähintään yhtä leksikaalista elementtiä. Kunkin tutkijan tuleekin määrittää omassa tutkimuksessaan, mitä hän pitää fraseologisena yksikkönä (Gries 2008: 10). Hyödynnän tutkimuksessani fraseologian anglosaksisen tutkimusperinteen eli niin sanotun brittiläisen koulukunnan myötäesiintymäkäsitteistöä. Aineistolähtöisen, korpuksia hyödyntävän tutkimussuuntauksen keskiöön nostamat kontekstuaaliset kielenpiirteet eli myötäesiintymät ovat nykyään olennaisia käsitteitä fraseologisessa tutkimuksessa (Gries 2008: 6, 15 17). Tämän tutkimussuunnan mukaan sanan merkitys riippuu laajemmasta rakenteesta eli kontekstista, jonka osana sitä käytetään (Sinclair 1998: 4 7). Semantiikan tutkimuksen brittiläisen koulukunnan lähtökohdat ovat peräisin J. R. Firthiltä, M. A. K. Hallidayltä ja John Sinclairilta. Tästä perinteestä ovat nousseet ideat kielen tutkimisesta autenttisissa käyttöesimerkeissään eli kontekstissaan, muodon ja merkityksen erottamattomuudesta sekä sanaston ja kieliopin läheisestä riippuvuussuhteesta. (Stubbs 1996: ) Firthin (1968: , ) mukaan kieltä ei saa tutkia irrallaan tilannekontekstista, sillä sanat saavat merkityksensä kielenkäytössä: tietyllä sanalla voi olla eri merkityksiä eri konteksteissa. Jokainen teksti esiintyy tietyssä kontekstissa, ja jokaisella sanalla on oma kontekstinsa. Esimerkiksi osa sanan cows ('lehmät') merkitystä on sen esiintyminen sellaisissa tyypillisissä lauseyhteyksissä kuin They are milking the cows ('He lypsävät lehmiä') ja Cows give milk ('Lehmistä saa maitoa'). Sinclair (1966: ) jatkaa Firthin kontekstuaalisen näkökulman perintöä toteamalla, että leksikolla on fraseologinen luonne, sillä kielen leksikaaliset elementit esiintyvät yhdessä niiden ympäristön muiden kielellisten elementtien kanssa. Niinpä kielenkäyttäjän leksikaalinen tieto ei rajoitu vain yksittäisiin sanoihin, vaan se sisältää myös tietoa myötäesiintymistendesseistä eli yhdistelmistä, joissa sanat voivat esiintyä

15 11 (Stubbs 2005: 3). Sanastontutkimuksessa kielen kontekstuaalisten myötäesiintymien tarkastelulla tuleekin olla olennainen rooli (Sinclair 1987: 322). Sinclair (1987: , 1991: ) esittelee kaksi tekstin rakentumisen periaatetta, jotka selittävät myötäesiintymiä ja kielen fraseologista luonnetta. Vapaan valinnan periaatteen mukaan tekstin tuottaminen on valintojen tekemistä. Teksti nähdään sarjana lokeroita, ja jokaiseen lokeroon täytyy valita jokin sana. Ainoa rajoitus tekstin tuottamisessa on kieliopillisuus. Kielen tuottaminen on kuitenkin käytännössä monimutkaisempi prosessi, eikä vapaa valinta toteudu, vaan se on lähinnä hypoteettinen ajatusmalli. Idiomiperiaate selittää kielen fraseologisuutta. Sanat eivät järjesty paikoilleen satunnaisesti vapaan valinnan periaatteen mukaisesti, vaan kieli heijastaa muun muassa ympäröivää maailmaa. Esimerkiksi asiat, jotka esiintyvät fyysisesti yhdessä (to post 'postittaa', letter 'kirje', pillar box 'postilaatikko'), mainitaan todennäköisesti myös tekstissä lähellä toisiaan. Lisäksi sanojen valintaa ohjaavat monet tilannekontekstiin liittyvät seikat, kuten rekisteri, jossa niitä käytetään. Nämä piirteet eivät kuitenkaan selitä vielä kaikkea kielenkäyttöä. Idiomiperiaatteen mukaan kielenkäyttäjällä on käytössään osittain ennaltarakentuneita fraaseja (semi-preconstructed phrases), joihin voi liittyä useampi kielen elementti. Tällaisen moniosaisen fraasin valitseminen tekstiin on kielenkäyttäjältä kuitenkin vain yksi valinta. Sanojen myötäesiintyminen on taloudellisen tehokasta, sillä se vähentää valintojen tekemistä ja nopeuttaa siten kielen tuottamista. (Sinclair 1966: 413, 1987: 320, 1991: 113.) Ennaltarakentuneet fraasit eivät ole vain idiomeja, sanontoja, teknisiä termejä ja fraasiverbejä, vaan myös leksikaalisia, semanttisia ja kieliopillisia myötäesiintymiä. Perinteisesti kielitieteessä sanan merkitystä on kuvattu eristyksissä kontekstista, mikä ei kerro kuitenkaan leksikaalisen elementin käyttörajoituksista ja -tendensseistä, sillä sanat alkavat esiintyä toistuvissa käyttöyhteyksissä, jotka vähitellen vakiintuvat kieleen. Toisaalta vain harva fraseologinen ilmaus on täysin kivettynyt. Useimmiten ilmaus on sen verran varioiva, että se sopii kuhunkin ympäröivään kontekstiin. Vapaan valinnan periaate ja idiomiperiaate ovatkin jatkumo, jolle sanojen valinta sijoittuu. (Sinclair 1996: ) Natiivien kielenkäyttö toimii yleensä idiomiperiaatteella (Granger 1998: 146), mutta tietyt tekstilajit, kuten runous, voivat pyrkiä ei-odotustenmukaisten

16 12 yhdistelmien luomiseen, jolloin vapaan valinnan periaate on vahvemmin käytössä (Sinclair 1987: 324). Kontekstuaalisia myötäesiintymiä on leksikaalisella, kieliopillisella ja semanttisella tasolla. Merkityksen muodostumisessa ei ole kyse vain paradigmaattisesta sanavalinnasta kuten perinteisesti on ajateltu vaan myös syntagmaattisista eli lineaarisista rajoituksista, koska tekstiympäristö vaikuttaa siihen, minkä sanan tekstiin voi valita. (Sinclair 1996: 80 95, 1998: 14.) Kontekstuaalisessa tutkimuksessa tarkastellaan leksikaalisella tasolla kollokaatioita, semanttisella tasolla semanttista preferenssiä ja prosodiaa sekä kieliopillisella tasolla kolligaatioita (Sinclair 1996: 80 95; Jantunen 2004: 15 29). Nämä myötäesiintymät kattavat sanan esiintymisen sekä paradigmaattisella että syntagmaattisella tasolla (Sinclair 1998: 14 16). Kollokaatiot ovat tyypillisiä sanojen myötäesiintymiä. Firthin mukaan esimerkiksi osa sanan night ('yö') merkitystä on sen kollokatiivisuus sanan dark ('pimeä') kanssa. Sanoilla on valtava kollokaatioiden kokoelma, mutta kullakin sanalla on tietty määrä sille tyypillisiä, merkitseviä kollokaatioita. (Firth 1964: , 1968: 181.) Frekvenssi ilmaisee merkitykselliset kollokaatiot: kollokaation tulee toistua, jotta sanat eivät esiinny toistensa kanssa sattumalta (Sinclair 1966: 418). Kollokaation kriteereitä ovat ulottuvuus, eli kuinka kaukana kollokoivat sanat voivat olla toisistaan, toistuvuus eli frekventtiys ja tilastollinen merkitsevyys, joka saadaan selville tilastollisten testien avulla (Firth 1968: 181; Sinclair 1991: 170; Jantunen 2004: 15 21). Suomen kielessä esimerkiksi adjektiivi KOMEA esiintyy tyypillisesti substantiivin MIES kanssa ja adjektiivi KAUNIS kollokoi substantiivin NAINEN kanssa. Kollokaatit eli tutkittavan sanan kanssa kollokoivat sanat voivat muun muassa antaa vihjeitä synonyymisten sanojen erilaisesta käytöstä. Esimerkiksi hyvin-adverbin tyypillisiä kollokaatteja ovat hiljaa, hitaasti ja hyvin, kun taas kovin-adverbi kollokoi sanojen ei ja moni kanssa. (Jantunen 2004: 9, ) Kollokaation kaltaisista yhdistelmistä on käytetty useaa nimitystä, kuten lexical collocation, restricted collocation, lexical phrase, pragmatic idiom tai formulae (Granger 1998: 147). Silloin kun kollokaatio esiintyy yhtä sanaa laajemmassa rakenteessa, rakennetta kutsutaan klusteriksi tai n-grammiksi (Jantunen 2009: 359).

17 13 Semanttisella tasolla sanoilla on semanttinen preferenssi, kun sanan kollokaateilla on tietty yhteinen merkityssisältö (Sinclair 1996: 86, 1998: 16). Esimerkiksi englannin adjektiivi large ('suuri, laaja') esiintyy määrää ja kokoa ilmaisevien sanojen (number 'numero', scale 'asteikko', part 'osa') kanssa (Stubbs 2005: 65). Hyvin-adverbi esiintyy erityisen usein fyysistä tilaa ja aistimusta ilmaisevien sanojen (KIIHOTTAVA, KUOLLUT, KYLMÄ) kanssa ja oikein-adverbi arvoa ilmaisevien sanojen (HYVÄ, hyvin) kanssa (Jantunen 2004: ). Englannin naked eye ('paljas silmä') -ilmauksen verbi- ja adjektiivikollokaatit ilmaisevat puolestaan näkyvyyttä (SEE 'nähdä', VISIBLE 'näkyvä'). Semanttinen preferenssi yhdistää siis myös eri sanaluokkien sanoja toisiinsa yhteisen merkityksen perusteella. (Sinclair 1996: ) Semanttinen prosodia on preferenssiä abstraktimpi piirre ja koko merkityksen lopullinen määrittäjä (Sinclair 1996: 87, 1998: 15). Sillä viitataan yleensä sanan kollokaattien preferenssiä laajempaan eli usein negatiiviseen tai positiiviseen merkityssisältöön (Jantunen 2004: 25 26). Esimerkiksi englannin CAUSE ('aiheuttaa') -verbi yhdistyy usein epämiellyttäviin asioihin (problems 'ongelmat', death 'kuolema', damage 'vahinko'), kun taas verbi PROVIDE ('hankkia, järjestää, antaa') liitetään haluttuihin ja välttämättömiin asioihin (information 'tieto', service 'palvelu', support 'tuki') (Stubbs 2005: 65). Prosodia ilmaisee puhujan asennetta ja ilmauksen pragmaattista merkitystä. Yhdessä semanttisen preferenssin kanssa prosodia on syy siihen, miksi juuri tietty sana on valittu. Joskus semanttinen preferenssi ja prosodia ovat hyvin lähellä toisiaan. (Sinclair 1998: 20, 1996: ) Sana voi esiintyä myös vakiintuneessa kieliopillisessa rakenteessa. Kolligaatio on kieliopillisen tason abstraktio, joka ilmaisee kategorioiden myötäesiintymistä. Esimerkiksi lauseessa I watched him ('Katsoin häntä') tarkastellaan yksikön ensimmäisen persoonan persoonapronominin nominatiivin, transitiiviverbin imperfektin ja yksikön kolmannen persoonan persoonapronominin objektimuodon välisiä suhteita. (Firth 1968: , 186.) Nykyään määritelmän keskiössä on leksikaalinen yksikkö: kolligaatio on sanan, lausekkeen tai sananmuodon suhde sen kotekstin tyypilliseen kielioppikategoriaan. Kategoria voi olla esimerkiksi sanaluokka tai jokin muu kieliopillinen piirre tai ryhmä, kuten infinitiivi, määräinen artikkeli tai lauseasema. (Sinclair 1998: 15; Jantunen 2004: )

18 14 Kolligaatilla viitataan kategoriaan, joka kolligoi eli myötäesiintyy toistuvasti leksikaalisen elementin kanssa. Englannin kielen verbi budge merkityksessä 'hievahtaa, saada hievahtamaan' kolligoi modaaliverbien kanssa (Sinclair 1998: 13). Substantiivi reason merkityksessä 'syy tai perustelu' esiintyy puolestaan demonstratiivipronominien (this 'tämä', that 'tuo') ja omistusta ilmaisevien sanojen (my 'minun', one's 'erään') kanssa, mutta se on tilastollisesti merkitsevä vain demonstratiivipronominien kanssa (Hoey 1998: 8 9). Suomen kielessä esimerkiksi hyvin- ja kovin-adverbit poikkeavat kolligaattiensa suhteen niin, että hyvin-adverbillä on vähemmän verbejä ja enemmän konjunktioita vieressä vasemmalla puolellaan (Jantunen 2004: 111). Osa tutkijoista, kuten Hoey (1998: 8) ja Jantunen (2004: ), pitää myös sanan lauseasemaa kolligaattina. Jantunen (2004 : ) on tutkinut yhtä kielioppikategoriaa laajempiakin rakenteita eli kolligaattiklustereita. Esimerkiksi hyvin-adverbin tyypillisin moniosainen kolligaattirakenne on <lauseenalkuisuus + pronomini + verbi + hyvin + adjektiivi + lauseenloppuisuus>, joka toteutuu muun muassa virkkeenä Hän näytti hyvin uteliaalta. Firth (1968: 181) huomauttaa, että sananmuotoja tulee tutkia erikseen. Jantusen (2004: 29) mukaan sananmuodoilla voikin olla oma morfologinen preferenssinsä. Tutkittavan sanan eri sananmuodoilla voi olla muun muassa eri esiintymistiheys eli paradigmaattinen morfologinen preferenssi. Esimerkiksi synonyymiset verbit liikahtaa ja hievahtaa eroavat toisistaan siten, että liikahtaa esiintyy usein finiittisenä ja imperfektissä, kun taas hievahtaa taivutetaan useimmiten MATTA-infinitiiviin eikä siitä tehdä johdoksia (Jantunen 2009: ). Morfologinen preferenssi voi olla myös sananmuodon suhde sen kotekstissa esiintyvien elementtien piirteisiin. Tähän ilmiöön Jantunen (2004: 27 29) viittaa termillä kontekstuaalinen morfologinen preferenssi. Esimerkiksi kauniiksi-sananmuodolla on preferenssi puhumista ilmaiseviin sanoihin (SANOA, TUNNUSTAA) ja kauniilta-sananmuodolla jonkinlaiselta näyttämistä ilmaiseviin sanoihin (NÄYTTÄÄ, VAIKUTTAA). Kun halutaan selvittää jonkin sanan käyttöyhteydet perusteellisesti, myötäesiintymätiedot täytyy integroida. Sinclair (1966: 93 94, 417, 1996: 93) on yhdistänyt esimerkiksi substantiivin place ('paikka') kollokationaaliset, kolligationaaliset ja semanttiset piirteet leksikaaliseksi elementiksi, joka vastaa fraseologisen tutkimuksen fraseologista yksikköä. Analyysin tuloksena saadaan selville, kuinka elementti ennakoi kontekstia ja

19 15 toisaalta kuinka konteksti ennakoi tuon elementin esiintymistä. Jantunen (2009: 359) on huomauttanut, että suomen kielen rektiota voi tutkia kolligaationaalisena suhteena. Tutkin pro gradu -työssäni oppijoiden käyttämiä peräkkäisten verbien muodostamia rakenteita. Tarkastelen, miten oppijat taivuttavat verbiyhdistelmien jälkimmäisen verbin, ja johtavatko he deverbaalisubstantiivin vaativan verbin jäljessä tulevan verbin verbikantaiseksi substantiiviksi. Ketjuuntuvien verbirakenteiden jälkimmäisen verbin muodon vaihtelut ovat sanan (persoonamuotoisen verbin) ja siihen liittyvien kieliopillisten kategorioiden (muun muassa infinitiivien ja deverbaalisubstantiivien) välisiä suhteita eli kolligaatioita. Vastaavaa tutkimusta on tehnyt muun muassa Sinclair (1987: 322), jonka tutkimuksessa englannin fraasiverbi set about 'ryhtyä, ruveta, aloittaa' kolligoi ing-muotoisen verbin kanssa (set about leaving). En tutki kaikkia mahdollisia kolligaatioita, joita aineistosta voisi nousta esille (esimerkiksi lauseasemaan liittyviä säännönmukaisuuksia), vaan keskityn ketjuuntuvien verbirakenteiden jälkimmäisen verbin tai deverbaalisubstantiivin taivutusmuotoon Oppijankielen fraseologinen tutkimus Fraseologia on vakiinnuttanut paikkansa myös oppijankielen tutkimuksessa (Granger & Meunier 2008a; Ellis 2008: 6 9). Granger ja Meunier (2008b: 247) painottavat, että koska kieli on fraseologista ja kieltä opitaan fraseologisesti, fraseologinen näkökulma tulee ottaa huomioon myös oppijankielentutkimuksessa ja kielenopetuksessa. Oppijankielentutkimus ja kielenopetus hyötyvät tietysti natiivikielen eli syntyperäisten käyttämän kielen tutkimustuloksista, mutta myös varsinaista kontekstuaalista oppijankielentutkimusta on tehty englannista muun muassa korpusten avulla 1980-luvulta lähtien (Granger 2002: 45 46). Suuri osa tästä tutkimuksesta on ollut kollokaatioiden analysoimista (Jantunen 2009: 361). Vaikkei oppijan tuotoksessa olisikaan varsinaisia kieliopillisia virheitä, epätyypilliset myötäesiintymät voivat tuoda siihen kuitenkin epäluonnollisuuden tunnun. Oppijankielelle onkin tyypillistä kontekstuaalinen poikkeavuus ja natiivikielestä poikkeavat frekvenssit. (Granger 1998: ; Ellis 2008: 7; Jantunen 2008: 70 71, ) Fraseologinen osaaminen on siis olennainen osatekijä kielen ymmärtämisessä

20 sekä kielenkäytön sujuvuudessa ja tarkkuudessa (Granger & Meunier 2008b: 251). 16 Vaikka kielen oppimisen alkuvaiheessa opetellaankin eksplisiittisesti fraaseja, silti äidinkielenomaisesti käytetyt fraseologiset rakenteet ovat vaikeita edistyneellekin oppijalle (Ellis 2008: 7). Nesselhaufin (2005: ) mukaan saksankieliset englanninoppijat käyttävät esimerkiksi verbi-substantiivikollokaatioita vähemmän kuin natiivit ja myös edistyneillä oppijoilla on niiden muodostamisessa paljon ongelmia. Grangerin (1998: ) tutkimuksessa ranskankielisten englanninoppijoiden kielessä on frekvenssiltään ja yhdistelmiltään vähemmän adverbikollokaatioita. Oppijoiden fraseologian taju on siis heikompi kuin natiiveilla, ja sen vuoksi he muodostavat yhdistelmiä (dangerously threatend, irretrievably different), jotka natiivien mielestä eivät ole mahdollisia. Osa fraseologisista virheistä johtuu siitä, että oppija haluaa sanoa enemmän kuin hänen kielitaitonsa sallii, tai siitä, että fraseologinen ilmaus on voinut jäädä mieleen virheellisenä. Lisäksi rajallisen kielitaidon vuoksi oppijat ylikäyttävät fraaseja, jotka he jo osaavat. (Granger 1998: ; Nesselhauf 2005: 248.) Englanninoppijoiden virheellisissä fraseologisissa ilmauksissa leksikaaliset elementit ovat usein oikein, mutta syntaktiset eivät. Leksikaalisten elementtien väliset yhteydet jäävät siis paremmin oppijan mieleen. Yleensä ottaen fraseologisten elementtien väliset yhteydet ovat oppijan mentaalisessa leksikossa heikompia kuin natiivilla. (Nesselhauf 2005: ) Virheisiin vaikuttavat sekä kohdekielen eli opeteltavan kielen piirteet, kuten onko yhdistelmä tiukasti rajoitettu vai voiko se varioida, että oppijan äidinkieli. Osa virheistä johtuu siitä, että oppijat kääntävät fraseologisen ilmauksen sanasta sanaan äidinkielestään kohdekieleen. (Nesselhauf 2005: ) Äidinkielen fraseologiaa voi parhaassa tapauksessa käyttää hyödyksi toisen kielen oppimisessa. Jotta se onnistuu, opetusta varten tarvitaan vertailevaa aineistoa äidinkielen vaikutuksen selvittämiseksi. (Granger 1998: 159.) Oppijansuomen fraseologian tutkiminen on vielä alkutekijöissään. Oppijansuomen kontekstuaalisia piirteitä ovat tutkineet muun muassa Kallioranta (2009) ja Jantunen (2007). Heidän mukaansa PALJON-adverbi ja KAUNIS-adjektiivi yliedustuvat oppijankielessä. Lisäksi näillä sanoilla on natiivikieleen verrattuna epätyypillisiä kollokaatioita:

21 17 osa kollokaateista on tilastollisesti merkitseviä vain oppijankielessä, kun taas osa natiiveille tyypillisistä kollokaatioista puuttuu. Oppijat eivät siis hallitse näiden sanojen käyttöä natiivien tavoin. (Jantunen 2007: 75 78; Kallioranta 2009: ) Grönholm (2001) on verrannut kielikylpylasten, kaksikielisten lasten ja syntyperäisten suomalaisten lasten suomen kielen kollokaatioiden ja idiomien oppimista. Kaikille vaikeimpia rakenteita olivat erittäin kiinteät idiomit, kuten panna korvan taakse. Kohde- eli natiivikielen fraseologinen tutkimus hyödyttää myös oppijankielen tutkimusta ja opetusta (Granger 1998: 158). Kontekstuaalinen analyysi voi tuottaa lisätietoa muun muassa synonyymisinä pidetyistä sanoista. Kennedy (2008: 22 33) on tutkinut British National Corpus -aineiston verbejä, ja hän on löytänyt eroja alkamista ja aloittamista merkitsevien START- ja BEGIN-verbien sekä loppumista tai päättymistä ilmaisevien STOP-, END- ja FINISH-verbien lähiympäristöistä. Suomen kielen fraseologiaa korpusaineiston avulla ovat tutkineet Jantunen (2004, 2009), Karjalainen (2010) ja Suoraniemi (2011). Jantunen on tutkinut muun muassa HIEVAHTAA- ja LIIKAHTAA-verbien käyttöä, Karjalainen verbijohdosten esiintymisympäristöjä ja Suoraniemi VUOKSI- ja TAKIA-adverbien lähiympäristöjä. Jokaisen tutkimusmotivaationa on informaation tuottaminen suomen kielen opettamisen tarpeisiin Fraseologian oppiminen ja opettaminen Lapset hyödyntävät fraseologisia ilmauksia omaksuessaan kieltä, ja kommunikaatiossa käytetään monesta elementistä koostuvia rakenteita. Mentaalinen leksikko koostuu siis suurelta osin fraseologisista elementeistä. (Ellis 2008: 6.) Toisen tai vieraan kielen oppijan kielitaito rakentuu kuitenkin enemmän yksittäisistä sanoista kuin fraseologisista ilmauksista, minkä vuoksi kielenkäyttö ei ole yhtä sujuvaa kuin natiivilla. Oppija joutuu tuottamaan usein rajallisen kielitiedon vuoksi yhdistelmiä, joiden hän voi vain toivoa olevan hyväksyttäviä kohdekielessä eli opittavassa kielessä. (Kjellmer 1991: ) Sekä äidinkieltä omaksuvat lapset että toista kieltä opiskelevat oppivat monielementtisistä rakenteista ensin prototyyppiset ja frekventit esimerkit. Mitä enemmän syötöstä oppija saa, sitä selkeämpi kuva oppijalle muodostuu kohdekielen keskeisimmistä rakenteista. Fraasirakenteet opitaan lähinnä kielenkäytön kautta implisiittisesti. (Ellis

22 : 7 8.) Tätä vahvistaa myös Nesselhaufin (2005: 237) havainto: kollokaatioiden oppimiseen vaikuttaa jonkin verran oleskelu kohdekielisessä maassa, mutta opiskeluvuosien määrä ei paranna yhtä selvästi niiden hallintaa. Fraseologisten ilmausten eksplisiittinen opettaminen luokkahuoneessa voi kuitenkin lisätä kommunikoinnin sujuvuutta. Aluksi opiskelijoille on osoitettava fraseologian keskeinen merkitys kielenkäytössä sekä opittavan kielen että äidinkielen osalta (Cowie 1998: 15; Nesselhauf 2005: ; Kennedy 2008: 37). Esimerkiksi kollokaatiot ovat usein helppo ymmärtää, minkä vuoksi oppija ei kiinnitä niihin huomiota ja tuottaa itse myöhemmin kohdekielen vastaisia ilmauksia. Fraseologiatietoisuuden myötä oppijat voivat oppia kiinnittämään itse huomiota esimerkiksi sanakirjojen tarjoamaan kontekstuaaliseen tietoon. (Nesselhauf 2005: ) Kennedy (2008: 38) huomauttaa kuitenkin, että kaikilla oppijoilla ei ole välttämättä tarpeeksi motivaatiota itsenäiseen opiskeluun. Jantusen (2007: 80) mukaan yksi syy siihen, että oppijoiden tuotoksissa on natiivikieleen verrattuna epätyypillisiä kielenainesten frekvenssejä, voi olla se, että sanastoa ei opeteta luokkahuoneissa kontekstuaalisina suhdeverkostoina. Fraseologiaa täytyy harjoitella, sillä fraseologiset piirteet ovat erilaisia eri kielissä ja oppijan täytyy oppia ajattelemaan kuten natiivi. Oppija siirtää kuitenkin äidinkielensä fraseologiaa kieleen, jota on oppimassa. Koska äidinkieli vaikuttaa fraseologisten ilmausten oppimiseen, kielenopetukseen tarvittaisiin myös äidinkielikohtaisia materiaaleja. (Granger 1998: 159; Ellis 2008: 7.) Wrayn ja Fitzpatrickin (2008: ) tutkimuksessa testattiin fraasien merkitystä kommunikaatiossa. Hieman englantia osaavat japanilaiset ja kiinalaiset englanninoppijat opettelivat ulkoa käytännöllisiä mallifraaseja. Heidän tuotoksissaan oli sekä natiivikielen kaltaisia piirteitä että erilaisia mallilauseen variaatioita ja joitain poikkeamia kohdekielestä. Oppijoiden omasta mielestä kokonaisten keskustelufraasien opettelu oli joka tapauksessa hyödyllistä: he puhuivat vapaammin ja sujuvammin kohdekieltä, saivat itseluottamusta natiivien kanssa kommunikoimiseen ja oppivat ajattelemaan enemmän brittiläiseen tapaan. Lisäksi frassien ulkoaopettelu paransi kuuntelutaitoja. Fraseologinen näkökulma voi antaa siis myönteisiä kielenoppimistuloksia.

23 19 Fraseologinen kielentutkimus on tuonut uudenlaisen näkökulman oppimateriaalien suunnittelemiseen ja opetusmetodien kehittämiseen. Se on edistänyt muun muassa oppijoiden idiomi- ja kollokaatiosanakirjojen kehitystä, joten nykyään sanakirjasta voi löytää tietoa sanojen kontekstuaalisista piirteistä ja frekvensseistä. Opetuksessa voi puolestaan käyttää konkordansseja havainto- ja tehtävämateriaalina. Lisäksi frekvenssitietoutta voi hyödyntää opetettavan sisällön valitsemisessa. Opetusta varten tarvitaan kuitenkin edelleen hyviä oppijoille suunnattuja kuvauksia kohdekielen fraseologisista rakenteista. (Cowie 1998: 15; Granger 1998: 159; 2002: ) Oppijalla voi olla käytössä joitain kimpalemaisia ilmauksia, joita hän kuitenkin käyttää erikoisissa konteksteissa (Nesselhauf 2005: ). Kjellmer (1991: 125) painottaakin, että opetuksessa on muistettava keskittyä todelliseen kielenkäyttöön. On tärkeää, että kun autenttisesta kielestä on löydetty fraseologisia elementtejä, niitä ei opeteta eristyksissä vaan kontekstissaan. Opettajien ja opiskelijoiden tulisi löytää kuitenkin tarvittava kontekstuaalinen tieto helposti ja nopeasti. Fraseologinen tieto voisi esimerkiksi olla saavutettavissa elektronisesti, sillä sanan monipuolisen kontekstuaalisen käyttäytymistiedon ei ole kätevintä olla kirjallisessa muodossa. Ongelmana kuitenkin on, että opetukseen käytettävä aika on rajallinen, joten jonkin verran yleistyksiä on tehtävä. (Granger & Meunier 2008b: ) Kennedyn (2008: 39 40) mukaan kaikkea kielitietoa ei ole mahdollista opettaa eksplisiittisesti, joten eksplisiittiseen opetukseen voi valita frekventeimmät ja oppijalle hyödyllisimmät fraseologiset piirteet. Fraseologia on jätetty yleensä implisiittisesti opittavaksi, ja Kennedyn mukaan epäfrekventit ilmaukset voi jättää edelleen. Fraseologian opettamista edistäisi, kun keksittäisiin, miten implisiittistä oppimista tapahtuisi tehokkaimmin. Yksi vaihtoehto on lukemisen lisääminen. On kuitenkin huomioitava, että toisen kielen ja vieraan kielen opetuksen menetelmien täytyy olla erilaisia, sillä vähäisen syötöksen ympäristössä täytyy keskittyä eksplisiittisempään opetukseen (Granger & Meunier 2008b: 251). Frekvenssi ei voi olla ainoa peruste sille, mitä tunnilla opetetaan. Opittavan aineksen tulee olla myös ymmärrettävää, käytännöllistä ja sovellettavissa opiskelijoiden tasolle sekä heidän kiinnostuksen kohteisiinsa. Opettajan tuleekin kokemuksen avulla valita hänen olennaisina pitämänsä yksiköt opetukseen. (Granger & Meunier 2008b: 250.)

24 20 Kun oppijoille opetetaan kollokaatioita, Nesselhaufin (2005: ) mukaan opettajan tulee ottaa huomioon frekvenssin lisäksi vaikeus (kuinka paljon virheitä oppijat ilmausta käyttäessään tekevät) sekä häiriöherkkyys eli kuinka paljon ilmaus häiritsee ymmärtämistä väärin käytettynä. Nesselhauf (2005: ) listaa yksittäisiä kollokaatioita ja kollokaatioryhmiä, jotka ovat paljon käytettyjä arkikielessä mutta erityisen vaikeita englanninoppijoille eli joita tulisi opettaa eksplisiittisesti. Erityisesti ne kollokaatiot, jotka ovat erilaisia lähtö- ja kohdekielessä, ovat vaikeita oppijoille. Lisäksi verbit, jotka voivat yhdistyä monen, mutta eivät kaikkien substantiivien kanssa, aiheuttavat enemmän ongelmia kuin rajoitetummin käyttäytyvät verbit, jotka voivat yhdistyä vain muutaman substantiivin kanssa. Kalliorannan (2009: 68) mainitsemiin opetuskriteereihin kuuluvat lisäksi ilmauksen tilastollinen merkitsevyys ja frekvenssin poikkeavuus natiivikielestä. Myös Nesselhauf (2005: 264) mainitsee, että oppijoita on huomautettava heidän muodostamistaan frekventeistä ilmauksista, joita ei kuitenkaan ole olemassa kohdekielessä. Toistot ja jonkinasteinen systemaattisuus, kuten opeteltavien ilmausten ryhmittely, ovat tärkeitä kollokaatioiden opettamisessa. Lisäksi synonyymisten tai lähes synonyymisten ilmausten käytön opettelu voi olla hyödyllistä, sillä oppijat sekoittavat usein esimerkiksi lähes samaa tarkoittavat verbit. Nesselhauf (2005: ) lisää myös, että vapaiden sanayhdistelmien opettaminen kollokaatioiden rinnalla voi edesauttaa sujuvan kielitaidon kehittymistä. Fraseologinen näkökulma laajenee kielentutkimuksesta opetukseen hitaasti. Sanaston opettaminen perustuu edelleen lähinnä yksittäisiin sanoihin, joten fraseologista tietoutta tulee levittää ja opettajien huomio pitää kiinnittää kielten fraseologiseen luonteeseen ja työkaluihin, joita fraseologinen tutkimus on tuottanut. Opettajan on kuitenkin mietittävä, kuinka keskeiseen osaan opetuksessa fraseologian keskeisyys kielessä johtaa. Lisäksi fraseologisen opetuksen vaikutuksia oppimiseen on vielä tutkittava. (Kennedy 2008: 37; Granger & Meunier 2008b: 247, 249, 251.)

SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA

SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA JA NATIIVIKIELESSÄ Verbin ydin ja täydennysympäristö Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Varrio SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa

Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2013 Anna Akgül SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen aihe, lähtökohdat

Lisätiedot

FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA

FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto kesäkuu 2015 Helena Kuuluvainen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoitteet

Lisätiedot

PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS

PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2009 Otto Kallioranta 2 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa

Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa doi: 10.5128/LV23.13 Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa TANJA SEPPÄLÄ Tiivistelmä. Tässä artikkelissa tarkastellaan suomi vieraana kielenä -oppijoiden muodostamia kolligaatteja ketjuuntuvissa

Lisätiedot

SAADA-verbin fraseologiaa: vertaileva korpustutkimus oppijan- ja natiivisuomesta

SAADA-verbin fraseologiaa: vertaileva korpustutkimus oppijan- ja natiivisuomesta SAADA-verbin fraseologiaa: vertaileva korpustutkimus oppijan- ja natiivisuomesta Maisterintutkielma Jenny Tarvainen Suomen kieli Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 2018 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu

LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2016 Virpi Kukkonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1.

Lisätiedot

Synonyymien EHKÄ ja MAHDOLLISESTI kollokaatit ja semanttiset preferenssit

Synonyymien EHKÄ ja MAHDOLLISESTI kollokaatit ja semanttiset preferenssit Synonyymien EHKÄ ja MAHDOLLISESTI kollokaatit ja semanttiset preferenssit Maisterintutkielma Silja Pirkola Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Tammikuu 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta

Lisätiedot

Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen?

Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen? Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen? Jarmo H. Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti http://www.oulu.fi/hutk/sutvi/oppijankieli/

Lisätiedot

KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA

KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA Jarmo H. Jantunen Projekti Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista http://www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

TÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA

TÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA TÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto marraskuu 2015 Leeamaria Välitalo SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

TAITOTASOLTA TOISELLE:

TAITOTASOLTA TOISELLE: TAITOTASOLTA TOISELLE: KORPUSPOHJAINEN TUTKIELMA VIRONKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN VERBISANASTON KEHITTYMISESTÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Taimisto SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus 11. FU-kongressin VIRSU-symposiumi 10.8.2010 Annekatrin Kaivapalu Pille Eslon Tallinnan yliopisto Taustaa Transfer (crosslingusitic

Lisätiedot

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin

Lisätiedot

Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1

Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1 doi:10.5128/lv25.05 Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1 JARMO HARRI JANTUNEN Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa käsitellään oppimisympäristön

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin

vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin doi:10.5128/lv22.07 Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin TUIJA MÄÄTTÄ Uumajan yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa pohditaan oppikirjan

Lisätiedot

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa

Lisätiedot

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Puhumaan oppii vain puhumalla. Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO

Lisätiedot

HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN?

HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN? HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN? Verbiketjujen kehkeytyminen suomi toisena kielenä -oppijoiden kielessä Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston kielten laitos Joulukuu 2008 Vilja

Lisätiedot

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Englannin manage-verbin suomen- ja saksankieliset vastineet Euroopan komission teksteissä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Englannin manage-verbin suomen- ja saksankieliset vastineet Euroopan komission teksteissä Rakkaalla lapsella on monta nimeä Englannin manage-verbin suomen- ja saksankieliset vastineet Euroopan komission teksteissä Katariina Franssila Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Käännöstiede

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

semantiikan ja pragmatiikan pk / um Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tallinnan yliopisto. Humanististen tieteiden instituuti. Sanojen nainen ja mies kollokaatiot suomenkielisissä teksteissä

Tallinnan yliopisto. Humanististen tieteiden instituuti. Sanojen nainen ja mies kollokaatiot suomenkielisissä teksteissä Tallinnan yliopisto Humanististen tieteiden instituuti Sanojen nainen ja mies kollokaatiot suomenkielisissä teksteissä Ohjaajat: MA Keaty Siivelt ja apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu Yuliya Sherementova

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Monikasvoinen TAVA-partisiippi

Monikasvoinen TAVA-partisiippi lektiot Monikasvoinen TAVA-partisiippi Tutkimus suomen TAVA-partisiipin käyttökonteksteista ja verbiliittojen kieliopillistumisesta Heli Pekkarinen Väitöksenalkaisesitelmä Helsingin yliopistossa 28. toukokuuta

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MORFOSYNTAKTISET OBJEKTIVIRHEET OPPIJANSUOMESSA KORPUSPOHJAINEN KUVAUS SUOMENOPPIJOIDEN KIELITAIDON TARKKUUDEN KEHITYKSESTÄ

MORFOSYNTAKTISET OBJEKTIVIRHEET OPPIJANSUOMESSA KORPUSPOHJAINEN KUVAUS SUOMENOPPIJOIDEN KIELITAIDON TARKKUUDEN KEHITYKSESTÄ MORFOSYNTAKTISET OBJEKTIVIRHEET OPPIJANSUOMESSA KORPUSPOHJAINEN KUVAUS SUOMENOPPIJOIDEN KIELITAIDON TARKKUUDEN KEHITYKSESTÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 15.5.2017 Olli-Juhani Piri

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Miksi tärkeää kielten opetuksessa? Oppimisen ilo sitoo sitoo oppilaan oppimisprosessiin (Rantala, 2006) Ainoa

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys

Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Hanketapaaminen, OPH 30.1.2019 Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 30.1.2019 1 Julkaistu 15.7.2018 Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017

ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot