Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen?"

Transkriptio

1 Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen? Jarmo H. Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti

2 Esitelmän keskeisiä käsitteitä Korpus Sähköinen, konelukuinen tekstikokoelma. Konkordanssi Sähköisestä aineistosta saatu tulos haetusta ilmauksesta; esittää ilmauksen ja ympäröivän ko(n)tekstin Elementtirakenne (prefabricated units / prefabs); yhtä sanaa pitemmät ko(n)tekstuaaliset yksiköt (Granger 1998) Rutiinit / formulat: Hyvää päivää, Kiitos paljon, Mitäs tässä Kollokaatiot Kahden sanan muodostama kiinteä (tilastollinen) suhde, leksikaalinen myötäesiintymä (Firth 1957, Sinclair 1996, Stubbs 2001); lehmä <ammua>, hevonen <hirnua>; kovin <ei, moni, paljon, tärkeä>, oikein <hyvin, hyvä, iso> * Kolligaatio Sanan ja kieliopillisen kategorian (tai lauseaseman) välinen suhde, leksikaalis-kieliopillinen myötäesiintymä (Firth 1957, Hoey 1997, Sinclair 1998); kovin < ADJ, ADV, NEG-V>, oikein <ADJ, ADV> *

3 Esitelmän keskeisiä käsitteitä (2) Semanttinen preferenssi lekseemin ja kotekstissa esiintyvän merkityspiirteen suhde; leksikaalissemanttinen myötäesiintymä (Sinclair 1996, 1998, Stubbs 2001); oikein < arvo : hyvä, hyvin, mainio, onnistunut> * Semanttinen prosodia merkitysaura; positiivinen tai negatiivinen (neutraali) esiintymisympäristö (Louw 1993, Sinclair 1996) Morfologinen preferenssi lekseemissä itsessä esiintyvä morfologinen valinta tai lekseemin tai kotekstin muotopiirteiden suhde * Kontekstuaalinen tieto Esim. tyyli-, tekstilaji- ja rekisteripiirteet * Jantunen (2004).

4 Idiomi- ja vapaan valinnan periaatteet Sinclair (1991): Open-choice principle: A way of seeing language text as the result of a very large number of complex choices. At each point where a unit is completed, a large range of choice opens up and the only restraint is grammaticalness. Idiom principle: Words do not occur at random in a text. A language user has available to him/her a large number of semi-preconstructed phrases. Tietoa leksikaalisista rakenteista ei saavuta luotettavasti introspektion ja intuition avulla (Sinclair 2004). Natiivi kielenkäyttäjä tuottaa kieltä idiomiperiaatteeseen pohjautuen; kielitieto sisältää intuitiivisen käsityksen kotekstuaalisista valinnoista (Suomen)kielen opetuksessa on vallalla vapaata valintaa tukeva menetelmä, jossa sanastoa opetetaan yksilekseemisinä semanttisina yksikköinä ilman kotekstuaalista tietoa (Suomen)oppijan tuotos nojautuu vapaan valinnan periaatteelle, oppija joutuu tuottamaan kieltä arvaamalla ja yritys ja erehdys - periaatteen avulla.

5 Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. Tarjolla olevia selityksiä aivan-lekseemistä Dialogipartikkeli: Meidän pitäisi ostaa uusi auto. - Aivan! Astemäärite: Musti on aivan mahdoton. Korpusanalyysi: Natiivisuomen korpus (NSK, Käännössuomen korpuksen osakorpus, Mauranen 2000)

6 Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. (2) Concordance (NSK) ille vuonna 1949, ei kuitenkaan ollut aivan uusi naisen määrittelemisen kannalta ökulma "ei mistään" on korvautunut aivan yhtä mahdottomalla jälkistrukturalistisell ttäjiä de Beauvoirin ajattelun kanssa aivan helposti löydy. Uusien käsitteiden, ssa mieheen. Tässä ei ole ristiriitaa. Aivan toisin: näkemys näyttäisi tarjoavan mah so. Viimeaikainen keskustelu kertoo aivan päinvastaisesta; takaiskun ja antifeminis ja nautinnon linjat ovat siis jatkuneet aivan näihin päiviin, mutta on huomattava, ett. Canth totesi, että "Neiti Key panee aivan liian suuren arvon erotiikan huumaukse ys naisten seksuaalisuudesta nousi aivan uudella tapaa esille 1960-luvun ns. seks seimmiten psykosomaattisuudeksi. Aivan viime vuosikymmeninä naisen psykofysii istökeskustelun syntipukeiksi ei ole aivan epätavallista. Samankaltainen ilmiö tapa sta jo sanoi, että meillä on kysymys aivan samasta ilmiöstä, jolloin paineet tuli entis puolustautua, koska minusta siinä aivan selvästi kävi niin, että nämä hommat yll ty hyvin mielellään. Minusta siinä oli aivan selviä kampanjoita. Esimerkiksi Metlasta i Metlasta meidän lehdessä pantiin aivan selvästi merkille, että ne organisoi sieltä nties 'löytänyt' samasta aineistosta aivan toisenlaiset kehykset. Tulkintani sairaud an tasavallan hallitsevalle luokalle aivan eri mielessä kuin kansan enemmistölle. projektissa on sen sijaan kysymys aivan muusta: inhimillisen toiminnan yleisten e

7 Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. (3) Kollokaatioanalyysi aivan-lekseemistä (O-1) aivan kuin 184 selvästi 28 viime 14 liian 75 hiljaa 26 hänen 13 kuten 64 ilmeisesti 26 lähellä 13 varma 57 niin 26 uusi 13 yhtä 49 muuta 24 yksin 13 varmasti 38 erityisesti 21 erilainen 12 eri 36 oikeassa 16 uuden 12 oikein 34 hiljaista 15 uutta 12 hyvin 32 sama 15 liikaa 11 samoin 31 uusia 14 lähelle 10 [paljon -]

8 Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. (4) Kolligaatioanalyysi (O-1) aivan <ADJ> 53 % (aivan rauhallinen) <ADV> 25 % (aivan lyhyesti) <KVA> 7 % (aivan kaikki) <SUBST> 5 % (aivan aseman [eteen]) <KONJ> 5 % (aivan kuin) <PRON> 3 % ([en odottanut] aivan tätä) <VER> 2 % ([ei] aivan riitä)

9 Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. (5) Analyysi semanttisesta preferenssistä aivan <'erilaisuus'> 13 % (erilainen, toisenlainen) <'varmuus'> 7 % (varma, varmasti) <'samuus'> 6 % (sama, samanlainen) <liiallisuus'> 6 % (liian, liikaa) <'selvyys'> 5 % (selvä, selvästi, ilmeinen) <'uutuus'> 4 % (uusi) <oikeellisuus'> 4 % (oikea, oikeasti, totta) (45 %)

10 Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. (6) Kollokaatioanalyysi paljon-kvanttorista (V-1; O-1) niin [paljon] on oli kuinka yhtä miten ei ollut ja aika kovin vielä [aivan -] jo ole liian myös mahdollisimman hyvin olla kuitenkin ovat olisi varsin mutta [paljon] kuin ja enemmän että aikaa mutta on sellaista ennen myöhemmin huomiota mitään muuta muutakin ihmisiä suurempi ettei paremmin väkeä vähemmän energiaa hän parempi aikaisemmin asioita myös rahaa

11 Tapaus 2. Synonyymiset liikahtaa ja hievahtaa. Tsui (2004): opettajat tarvitsevat tietoa paitsi tyypillisistä kollokaatioista myös tietoa synonyymisten ilmausten merkitys- ja käyttötapaeroista. Synonyymiset ilmaukset eroavat toisistaan rekisteri-, tekstilaji- ja tyylipiirteiltään kotekstuaalisilta piirteiltään; leksikaalis-leksikaaliset, l.-kieliopilliset, l.-morfologiset, l.-semanttiset (Jantunen 2004). absoluuttista synonymiaa ei kielessä ole (Cruse 1986, Kuiri 2000) Potentiaalinen suomenoppijan kysymys: Miten liikahtaa ja hievahtaa eroavat toisistaan?

12 Tapaus 2. Synonyymiset liikahtaa ja hievahtaa. (2) Concordance (NSK) itänyt jännitystä ihmissuhteissa. Hievahtamatta nyt läpitunkematon sini ei antaud allinen. Malttaisi olla hiljaa, ihan hievahtamatta, niin saisi olla aina. Limakalvoilla peittää sitä jäkälillä. Koko seisoi hievahtamatta paikoillaan. Pikkuhiljaa Jassu alk it, Unna! Tonttutyttö istua jökötti hievahtamatta paikoillaan. - Ehkä kellanruskea, tumman hahmon. Ilvesemo istui hievahtamatta suuren kuusen oksalla ja tuijotti änen poskiaan pitkin. Hän istuu hievahtamatta, tuijottaa sisäänpäin, mutta huo luona oli sentään ufoja. Ne eivät hievahtaneetkaan, eivät kääntäneet päätä, mut uljin stereot ja istuin nojatuolissa hievahtamatta. Pitkään oli hiljaista, mutta sitten i häkin. Eläintenkesyttäjä ei ollut hievahtanutkaan, tuhisi vain hiljaa vällyjensä all onta talvea Hinnerjoen kirkossa hievahtamatta Pyhän Yrjänän ja korisevan lohi aljaana, voimaa uhoten ja tuijotti hievahtamatta tyttöä. Veljen kasvot loistivat. Kn lle. Pienet noitaoppilaat seisoivat hievahtamatta pöytien välissä, kunnes opettaja at niin tiukkaan, ettei niitä saanut hievahtamaankaan. Koska koneet eivät olleet maan rauhallisesti kadulle. Se ei hievahtanut paikaltaan, mutta heilutteli hitaasti len. He seisoivat yhä paikaltaan hievahtamatta katulyhdyn alla. Mirik ei hellittä i. - Jos ne etsii jotakin. Saku istui hievahtamatta. Tuuli oli kevyt, ja aallot liplattiv ri välillä vaiensi sanat. Laura istui hievahtamatta. Tanssijat pyörähtelivät huimast

13 Tapaus 2. Synonyymiset liikahtaa ja hievahtaa. (3) frekvenssi hievahtaa 43 liikahtaa 128 morfologinen preferenssi hievahtamatta 32 liikahti 34 hievahtanut 3 liikahtanut 19 hievahtanutkaan 3 liikahtanutkaan 18 liikahtaa 16 liikahtamatta 7 johdokset : liikahdella, liikahdus, liikahtamaton

14 Tapaus 2. Synonyymiset liikahtaa ja hievahtaa. (4) semanttinen prosodia hievahtamatta: negaatioaineksella ilmaistu negatiivinen prosodia 100 % (-matta, ei -> hievahtamatta, ei hievahtanut) liikahtamatta: negaatioaineksella ilmaistu negatiivinen prosodia 52 % (66) (ei, [-matta]) kontekstista ilmenevä neg. prosodia 30 % (39) positiivinen prosodia 15 % (19)

15 Kontekstuaalinen elementtirakenne Kollokaatiot Kotekstuaalinen valinta Kontekstuaalinen valinta Kolligaatiot Lekseemi Morfologinen preferenssi Semanttinen pref. ja pros.

16 Haasteita (?) Miten elementtirakenteita opetetaan ja missä yhteydessä, tasolla? Mistä yksiköistä elementtirakenteita opetetaan? Opettajien koulutus? Korpusten käyttökoulutus Substanssikoulutus Opiskelijoiden koulutus? Korpusten ja ohjelmien saatavuus? Kielipankki Muut korpukset Aineistojen ajantasaisuus?

17 Kirjallisuutta Cruse, D. A Lexical Semantics. Cambridge University Press. Firth, J. R Papers in Linguistics Oxford University Press. Granger, S Prefabricated patterns in advanced EFL writing: collocations and formulae. - Cowie A. (toim.) Phraseology: theory, analysis and applications. Oxford University Press Hoey, Michael From concordance to text structure: new uses for computer corpora. Lewandowska-Tomaszczyk, B Melia, P. (toim.), PALC'97. Applications in Language Corpora Proceedings s Lódz University Press. Jantunen, J. H Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin erityispiirteisiin. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 35. Kuiri, Kaija Semantiikan peruskurssi. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos. Louw, B Irony in the Text or Insincerity in the Writer? The Diagnostic Potential of Semantic Prosodies. Mona Baker Gill Francis Elena Tognini-Bonelli (toim.), Text and Technology. In Honour of John Sinclair Benjamins, Amsterdam. Mauranen, Anna Strange strings in translated language. A study on corpora. Maeve Olohan (toim.), Intercultural faultlines. Research models in translation studies I. Textual and cognitive aspects s St. Jerome, Manchester. Sinclair, J Corpus, Concordance, Collocation. Oxford University Press. Sinclair, J The Search for Units of Meaning. Textus IX s Sinclair, J The Lexical Item. Weigand, E. (toim.), Contrastive Lexical Semantics. Benjamins, Amsterdam Sinclair, J. toim.. How to Use Corpora in Language Teaching. John Benjamins, Amsterdam. Stubbs, M Words and Phrases. Corpus Studies of Lexical Semantics. Blackwell, Oxford. Tsui, A What Teachers Have Always Wanted to Know and how corpora can help. - John Sinclair (toim.), How to Use Corpora in Language Teaching, John Benjamins, Amsterdam.

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto

Lisätiedot

KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA

KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA Jarmo H. Jantunen Projekti Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista http://www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

Corpus-driven Analysis of Learner Finnish

Corpus-driven Analysis of Learner Finnish Corpus-driven Analysis of Learner Finnish Jarmo H. Jantunen 8th Conference on Nordic languages as second languages Helsinki 10. 12.5.2007 Corpus-driven Analysis of Learner Finnish Cotextual patterns and

Lisätiedot

Corpus-driven analysis of cotextual units of meaning in learner language

Corpus-driven analysis of cotextual units of meaning in learner language Corpus-driven analysis of cotextual units of meaning in learner language Jarmo Harri Jantunen NEW TRENDS IN CORPUS LINGUISTICS FOR LANGUAGE TEACHING AND TRANSLATION STUDIES. IN HONOUR OF JOHN SINCLAIR

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu

94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu Humanistinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine Työn laji pro gradu Aika lokakuu 2012 Sivumäärä 94

Lisätiedot

Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa

Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2013 Anna Akgül SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen aihe, lähtökohdat

Lisätiedot

SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA

SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA JA NATIIVIKIELESSÄ Verbin ydin ja täydennysympäristö Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Varrio SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

SYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI

SYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI SYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI JOENSUUN YLIOPISTON HUMANISTISIA JULKAISUJA UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS IN THE HUMANITIES N:O 35 Jarmo Harri Jantunen SYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden

Lisätiedot

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin

Lisätiedot

On a blind date with the data: Corpus-driven analysis as a method for studying learner language

On a blind date with the data: Corpus-driven analysis as a method for studying learner language On a blind date with the data: Corpus-driven analysis as a method for studying learner language Jarmo H. Jantunen 7th EAAL Conference April 24-25, 2008, Tallinn, Estonia http://www.oulu.fi/hutk/sutvi/oppijankieli/

Lisätiedot

PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS

PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2009 Otto Kallioranta 2 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu

LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2016 Virpi Kukkonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1.

Lisätiedot

TÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA

TÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA TÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto marraskuu 2015 Leeamaria Välitalo SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA

FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto kesäkuu 2015 Helena Kuuluvainen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoitteet

Lisätiedot

»Minulla on aivan paljon rahaa» Fraseologiset yksiköt suomen kielen opetuksessa

»Minulla on aivan paljon rahaa» Fraseologiset yksiköt suomen kielen opetuksessa JARMO HARRI JANTUNEN»Minulla on aivan paljon rahaa» Fraseologiset yksiköt suomen kielen opetuksessa un vieraan kielen opiskelija tuottaa opittavaa kieltä, häneltä vaaditaan melkoista kykyä arvata oikein:

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

TUTKIMUKSIA KÄÄNNÖSSUOMESTA

TUTKIMUKSIA KÄÄNNÖSSUOMESTA Sciences. Abstracts s. 14 15. Pisa: Università di Pisa. BOERRIGTER, REINA 2002: Identity-reflecting business names. Introduction to a research project on modern Dutch urban toponyms. 21st International

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

semantiikan ja pragmatiikan pk / um Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Edistyneen oppijansuomen konstruktio piirteitä korpusvetoisesti

Edistyneen oppijansuomen konstruktio piirteitä korpusvetoisesti lektiot Edistyneen oppijansuomen konstruktio piirteitä korpusvetoisesti Avainrakenneanalyysi Ilmari Ivaska Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 4. syyskuuta 2015 Maahanmuutto on ollut Suomessa

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

Inkeri Vehmas-Lehto (University of Helsinki)

Inkeri Vehmas-Lehto (University of Helsinki) SLAVICA HELSINGIENSIA 35 Festschrift in Honour of Professor Arto Mustajoki on the Occasion of his 60th Birthday Ed. by Jouko Lindstedt et al. Helsinki 2008 ISBN 978-952-10-5136-4 (paperback), ISBN 978-952-10-5137-1

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Englannin manage-verbin suomen- ja saksankieliset vastineet Euroopan komission teksteissä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Englannin manage-verbin suomen- ja saksankieliset vastineet Euroopan komission teksteissä Rakkaalla lapsella on monta nimeä Englannin manage-verbin suomen- ja saksankieliset vastineet Euroopan komission teksteissä Katariina Franssila Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Käännöstiede

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

KÄÄNNÖSSUOMI KIELIVARIANTTINA: SYNTAKTISIA JA LEKSIKAALISIA erityispiirteitä

KÄÄNNÖSSUOMI KIELIVARIANTTINA: SYNTAKTISIA JA LEKSIKAALISIA erityispiirteitä JARMO HARRI JANTUNEN SARI ESKOLA KÄÄNNÖSSUOMI KIELIVARIANTTINA: SYNTAKTISIA JA LEKSIKAALISIA erityispiirteitä uomalaisessa kieliyhteisössä käännösten asema on hyvin merkittävä. Käännökset ovat aikoinaan

Lisätiedot

Karjalan Sanomat -korpus Petroskoin (käännös)suomen piirteitä

Karjalan Sanomat -korpus Petroskoin (käännös)suomen piirteitä Ritva Hartama-Heinonen, Marja Kivilehto & Minna Ruokonen (toim.) 2016 MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu, vol. 9, s. 53 70 Nätpublikation för Symposiet om forskning

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1

Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1 doi:10.5128/lv25.05 Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1 JARMO HARRI JANTUNEN Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa käsitellään oppimisympäristön

Lisätiedot

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

VIHAA LEVITTÄVIEN VERKKOTEKSTIEN SANASTON TARKASTELUA ASENNOITUMISEN KIELIOPIN JA KONTEKSTUAALISEN SEMANTIIKAN NÄKÖKULMASTA

VIHAA LEVITTÄVIEN VERKKOTEKSTIEN SANASTON TARKASTELUA ASENNOITUMISEN KIELIOPIN JA KONTEKSTUAALISEN SEMANTIIKAN NÄKÖKULMASTA VIHAA LEVITTÄVIEN VERKKOTEKSTIEN SANASTON TARKASTELUA ASENNOITUMISEN KIELIOPIN JA KONTEKSTUAALISEN SEMANTIIKAN NÄKÖKULMASTA Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Suomen kieli Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13

Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13 Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13 Professori Kaisa Koskinen pitää juhlaluennon keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 kello 13 aiheesta Translatorinen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille?

Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille? Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille? Prof. Eero Hyvönen Helsinki Institute for Information Technology HIIT University of Helsinki, Dept. of Computer Science Semantic Computing Research

Lisätiedot

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Kyselytestit vs. korpuslingvistiikka lähisynonyymien semanttisten sisältöjen arvioinnissa Mitä vielä keskeisestä ja tärkeästä?

Kyselytestit vs. korpuslingvistiikka lähisynonyymien semanttisten sisältöjen arvioinnissa Mitä vielä keskeisestä ja tärkeästä? ULLA VANHATALO Kyselytestit vs. korpuslingvistiikka lähisynonyymien semanttisten sisältöjen arvioinnissa Mitä vielä keskeisestä ja tärkeästä? ertaan tässä artikkelissa korpuslingvististä analyysiä ja kyselytestejä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Minulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen?

Minulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen? Minulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen? Jarmo Harri Jantunen Oulun yliopisto Esityksessäni tarkastelen, millä tavalla sanastoa voisi opetuksessa käsitellä kontekstuaalisena

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0) TW-LTE 4G/3G USB-modeemi (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 1800/2100/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön

Lisätiedot

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä lektiot Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan Salla Nurminen Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 19.

Lisätiedot

Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti

Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti 2004-2009 Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus 11. FU-kongressin VIRSU-symposiumi 10.8.2010 Annekatrin Kaivapalu Pille Eslon Tallinnan yliopisto Taustaa Transfer (crosslingusitic

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SUOMENNOSTEN KIELIASU PUNTARISSA

SUOMENNOSTEN KIELIASU PUNTARISSA Katsaukset SUOMENNOSTEN KIELIASU PUNTARISSA JARMO HARRI JANTUNEN äännöksiä luettaessa ja tutkittaessa huomio kiinnittyy usein kahteen seikkaan: käännöksen ja lähdetekstin vastaavuuteen ja käännöksen kieliasuun.

Lisätiedot

vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin

vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin doi:10.5128/lv22.07 Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin TUIJA MÄÄTTÄ Uumajan yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa pohditaan oppikirjan

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Sanojen sähköiset suhteet

Sanojen sähköiset suhteet lektiot Sanojen sähköiset suhteet Jarmo H. Jantunen Professorin juhlaluento 11. joulukuuta 2013 Jyväskylän yliopistossa Aivan kuten meillä ihmisillä, myös kielen sanoilla on suhteita. Ja kuten meidän ihmisten,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely. T-61.281 (3 ov) L. Kevät 2004. Luentokalvot: Krista Lagus ja Timo Honkela

Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely. T-61.281 (3 ov) L. Kevät 2004. Luentokalvot: Krista Lagus ja Timo Honkela Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely T-61.281 (3 ov) L Kevät 2004 Luennot: Laskuharjoitukset: Timo Honkela Vesa Siivola Luentokalvot: Krista Lagus ja Timo Honkela 4. Yleisen kielitieteen perustietoja...............

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

ADJEKTIIVEIHIN LIITTYVÄT KOLLOKAATIOT KUNTIEN INTERNET-SIVUJEN ESITTELYTEKSTEISSÄ. KORPUSLINGVISTISTEN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET JA RAJAT

ADJEKTIIVEIHIN LIITTYVÄT KOLLOKAATIOT KUNTIEN INTERNET-SIVUJEN ESITTELYTEKSTEISSÄ. KORPUSLINGVISTISTEN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET JA RAJAT ADJEKTIIVEIHIN LIITTYVÄT KOLLOKAATIOT KUNTIEN INTERNET-SIVUJEN ESITTELYTEKSTEISSÄ. KORPUSLINGVISTISTEN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET JA RAJAT KVALITATIIVISESSA TUTKIMUKSESSA. Satu Uosukainen Helsingin yliopiston

Lisätiedot

BOOTSTRAPPING? Jukka Nyblom Jyväskylän yliopisto. Metodifestivaali

BOOTSTRAPPING? Jukka Nyblom Jyväskylän yliopisto. Metodifestivaali BOOTSTRAPPING? Jukka Nyblom Jyväskylän yliopisto Metodifestivaali 28.5.2009 1 1 Mitä ihmettä on bootstrap? Webster: 1. a loop of leather or cloth sewn at the top rear, or sometimes on each side of a boot

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla

Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla - IWebS-projektin (2003-2005) kokemuksia FinnONTO-symposio, 16112005 Petri Lindgren (petrilindgren@helsinkifi) Kim Viljanen (kimviljanen@tkkfi)

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Selkärankaa Sijoittamiseen! 14.9.2010 Finlandia-talo

Selkärankaa Sijoittamiseen! 14.9.2010 Finlandia-talo Selkärankaa Sijoittamiseen! 14.9.2010 Finlandia-talo Selkärankaa Sijoittamiseen! Valistunut Sijoittaja koulutusta vuodesta 2008 www.valistunutsijoittaja.com Petre Pomell Tmi Petre Pomell petrepomell@24.fi

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu Julkaisun kustantajana on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Julkaisuun hyväksytään ennen julkaisemattomia alkuperäisiä kirjoituksia

Lisätiedot

Onko suomen kielen ymmärtämisemme vajaantunut? U-johdosten käyttö alkuperäissuomessa ja käännössuomessa

Onko suomen kielen ymmärtämisemme vajaantunut? U-johdosten käyttö alkuperäissuomessa ja käännössuomessa U-johdosten käyttö alkuperäissuomessa ja käännössuomessa Taina Pitkänen Tampereen yliopisto Abstract This article explores translation from the perspective of language change and the role of foreign influence

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot