sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA Kokousaika pe , klo 9.00 Kokouspaikka Päätöksentekijät Läsnä = x Seututerveyskeskuksen toimisto, neuvotteluhuone Jaakko Kiiskilä puheenjohtaja Eira Ohvo Riitta Vanhanen varapuheenjohtaja Leena Mikkonen Päivi Hakulinen Reijo Urtti Eero Vainio Pirkko-Liisa Vesterinen Johanna Tuukkanen Tero Pulkkinen Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä Jukka Kivelä hallinto- ja talouspäällikkö, asiantuntija Pirkko Ilmoniemi johdon sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Leila Lindell Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja Pöytäkirjan nähtävänäpito Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä seututerveyskeskuksen internetsivuilla (päätöksenteko/johtokunta/pöytäkirjat) lähtien.

2 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 21 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OSAVUOSIKATSAUS 1-4/ BUDJETOITUJEN TOIMIEN TÄYTTÖLUVAT JA NIMIKKEEN MUUTOS BUDJETOIDUN TOIMEN NIMIKKEEN MUUTOS VAKANSSIPANKISSA OLEVAN TOIMEN KÄYTTÖÖNOTTO KEURUUN VASTANOTOLLE 26 7 KONNEVEDEN SAIRAALAN SAIRAANHOITAJAN SIIRTYMINEN VAKANSSEINEEN PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUEELLE 27 8 TOIMITUSJOHTAJAN PALKAN TARKISTAMINEN 28 9 TOIMITUSJOHTAJAN TYÖAIKA HALLITUKSEN ESITYS VALINNANVAPAUSLAISTA JA AIKATAULU SEKÄ VALINNANVAPAUDEN TOTEUTTAMISEN VAIHTOEHDOT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN VALMIUS OSALLISTUA MAHDOLLISEEN VALINNANVAPAUSKOKEILUUN VALMISTAUTUMINEN STRATEGIASEMINAARIIN MUUT ASIAT

3 20 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALATAISUUS KOKOUS Johtokunnan päätöksen (3 ) mukaan johtokunnan kokouksen esityslista ja liitteet lähetetään vuonna 2017 sähköpostitse 7 päivää ennen kokousta: - johtokunnan jäsenille - shp:n hallituksen puheenjohtajalle ja shp:n johtajalle - kuntien kirjaamoihin Esityslista liitteineen viedään seututerveyskeskuksen internet-sivuille kohtaan päätöksenteko/johtokunta/esityslistat. Toimielin on päätösvaltainen, mikäli enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä kokouksessa. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty

4 21 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT KOKOUS

5 KOKOUS SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OSAVUOSIKATSAUS 1-4/2017 Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Hallinto- ja talouspäällikkö Jukka Kivelä Toimitusjohtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan osavuosikatsauksella on raportoitava hallitukselle toiminnan tavoitteiden ja niihin liittyvien mittareiden toteutumisesta, talousarvion tuloslaskelman ja investointiosan sekä rahoituslaskelman toteutumisesta ja tehtävä tilinpäätösennuste vähintään kolme kertaa vuodessa. Samassa yhteydessä on hallitukselle tarvittaessa tehtävä perusteltu talousarvion muutosesitys. Osavuosikatsauksen yhteydessä hallitukselle raportoidaan myös hoitopalvelujen myyntibudjetin toteutumisesta ja tehdään tarvittaessa esitys hintojen muutoksesta. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty Seututerveyskeskuksen tammi-huhtikuun talousraportit. LIITE 1_22. Seututerveyskeskuksen kuntalaskutusraportti LIITE 2_22 Seututerveyskeskuksen tulosraportti Seututerveyskeskuksen kolmen eri vastuualueen raportit toiminnasta Tasapainotetun tuloskortin (BSC) mukaisin painopistein (Asiakasnäkökulma, Henkilöstönäkökulma, Prosessien kehittämisnäkökulma ja Talousnäkökulma) on esitetty liitteissä 3, 4 ja 5. Raportit ovat laatineet kunkin vastuualueen ylilääkärit yhdessä ylihoitajien kanssa. LIITE 3_22 Avohoidon vastuualueen osavuosikatsaus. LIITE 4_22 Laitoshoidon vastuualueen osavuosikatsaus. LIITE 5_22 Suun terveydenhuollon osavuosikatsaus. Yhteenvetona toiminnan ja talouden toteumasta tammi-huhtikuussa 2017 voidaan sanoa, että Seututerveyskeskuksen toiminnan strategiset muutokset ovat toteutumassa suunnitelmien mukaisesti. Osa viime vuonna aloitetuista rakennemuutoksista on vielä kesken. Varsinaista tulosennustetta ei vielä listan lähetyspäivänä ole käytettävissä, mutta se tullaan esittämään kokouksessa. merkitsee osavuosikatsauksen tietoonsa saatetuksi ja päättää mahdollisista muista toimenpiteistä.

6 KOKOUS BUDJETOITUJEN TOIMIEN TÄYTTÖLUVAT JA NIMIKKEEN MUUTOS Ylihoitaja Paula Pyhälä-Lijeström Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Seututerveyskeskuksen johtokunnan vuonna 2015 hyväksymän päätöksen mukaisesti vapautuvat budjetoidut toimet lääkäreiden ja hammaslääkäreiden virkoja lukuun ottamatta edellyttävät johtokunnan täyttölupapäätöstä. Laitoshoidon vastuualue: 1. Laukaan sairaalassa (8810) on vapautunut lähihoitajan budjetoitu toimi ( ). 2. Joutsan sairaalassa (8840) on vapautunut perushoitajan budjetoitu toimi ( ) Toimitusjohtajan ehdotus: Ylihoitajan perustelut ja ehdotukset toimien täyttämiseksi on esitetty liitteissä. Esityslistan LIITE 1_23 Esityslistan LIITE 2_23 päättää että 1. Laukaan sairaalassa vapautunut lähihoitajan toimi ( ) voidaan täyttää lähtien siirtämällä toimeen Konneveden sairaalan (8820) perushoitaja, jonka toimi ( ) siirretään vakanssipankkiin ja 2. Joutsan sairaalan (8840) perushoitajan toimi ( ) muutetaan lähihoitajan toimeksi, toimi voidaan täyttää lähtien, ulkoinen rekrytointi.

7 24 BUDJETOIDUN TOIMEN NIMIKKEEN MUUTOS Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu KOKOUS Toimitusjohtajan ehdotus: Maakunnalliset kehittäjäverkostot tuottavat runsaasti erilaisia kehittämistehtäviä. Hoito- ja potilasohjeiden ajan tasalle saattaminen ja yhdenmukaistaminen sekä tulehduksellisten suolistosairauksia sairastavien potilaiden ohjaus edellyttävät seututerveyskeskukselta asiantuntijaresurssia. Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström esittää Keuruun vastaanoton (8270) sairaanhoitajan budjetoidun toimen ( ) nimikkeen muutosta asiantuntijasairaanhoitajaksi sekä toimen ja nykyisen toimenhaltijan siirtämistä seututerveyskeskuksen hallintoon (tp 8012). Esityslistan LIITE 1_24 Keuruun vastaanoton (8270) sairaanhoitajan toimen (nro ) nimike muutetaan asiantuntijasairaanhoitajaksi lähtien, nykyinen työntekijä siirtyy tehtävään. Toimi siirretään toimipisteeseen 8012.

8 KOKOUS VAKANSSIPANKISSA OLEVAN TOIMEN KÄYTTÖÖNOTTO KEURUUN VASTANOTOLLE Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtajan ehdotus: Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström esittää vakanssipankissa olevan sairaanhoitajan toimen ( ) käyttöönottoa Keuruun vastaanotolle (8270) korvaamaan asiantuntijasairaanhoitajan siirtymistä seututerveyskeskuksen yhteiseksi työntekijäksi ja ko. resurssin hyödyntämistä koko organisaation käyttöön. Ylihoitajan perustelut ehdotus toimen täyttämiseksi on esitetty liitteessä. Esityslistan LIITE 1_ 25 vakanssipankissa olevan sairaanhoitajan toimen (nro ) käyttöönotto. päättää, että vakanssipankissa oleva sairaanhoitajan toimi (nro ) otetaan käyttöön Keuruun vastaanotolle (tp 8270). Toimi voidaan täyttää lähtien vakinaistamalla pitkäaikainen sijainen.

9 KOKOUS KONNEVEDEN SAIRAALAN SAIRAANHOITAJAN SIIRTYMINEN VAKANSSEINEEN PÄI- VYSTYKSEN TOIMIALUEELLE Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtajan ehdotus: Konneveden sairaalan vakinainen sairaanhoitaja (bt ) on ollut sijaisena päivystys- ja infektio-osastolla alkaen. Osana Konneveden sairaalan henkilöstösuunnittelua ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström esittää toimen ja toimenhaltijan siirtämistä Päivystyksen toimialueelle. Sairaanhoitajan toimi ( ) siirretään Päivystysalueelle (org. 40) toimipisteeseen 2011 (päivystys- ja infektio-osasto) lähtien.

10 KOKOUS TOIMITUSJOHTAJAN PALKAN TARKISTAMINEN Johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Kiiskilä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus valitsee Keski-Suomen Seututerveyskeskus liikelaitoksen toimitusjohtajan. Liikelaitoksen johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on sopia toimitusjohtajan virkasuhteen ehdoista. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus on valinnut Päivi Ylä-Kolun Keski-Suomen Seututerveyskeskus liikelaitoksen toimitusjohtajaksi alkaen. Toimitusjohtajan tehtäväkohtaista palkkaa ei ole sittemmin tarkistettu. Koska johtokunnan tehtävänä on huolehtia toimitusjohtajan palkan kilpailukykyisyydestä ja koska se katsoo, että Päivi Ylä-Kolu on onnistunut liikelaitoksen talouden ja toiminnan kehittämisessä hyvin, on olemassa perusteet palkan tarkistamiselle. Johtokunnan puheenjohtajan ehdotus: Keski-Suomen Seututerveyskeskus liikelaitoksen toimitusjohtajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 500 :lla kuukaudessa alkaen.

11 28 TOIMITUSJOHTAJAN TYÖAIKA Johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Kiiskilä KOKOUS Liikelaitoksen johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on sopia toimitusjohtajan virkasuhteen ehdoista. Työaikalain mukaan työaikalakia ei sovelleta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin on työntekijän aseman perusteella pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Jos työaikalakia ei sovelleta, ei työntekijällä ole säännöllistä työaikaa. Päivi Ylä-Kolun aloittaessa virassaan ovat hän ja johtokunnan puheenjohtaja johtokunnan ohjeistamana sopineet, että koska toimitusjohtajan tehtävien hoito työajan käytön osalta vertaantuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin muihin työaikalain ulkopuolelle jääviin viranhaltijoihin (sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja), toimitaan myös hänen kohdallaan vastaavasti. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöhallinto on huhtikuussa 2017 esittänyt, että yo. järjestely tulisi vahvistaa myös johtokunnan päätöksenä. Johtokunnan puheenjohtajan ehdotus: vahvistaa, että seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolun virkasuhteessa ei sovelleta työaikalakia eikä hänellä näin ollen ole säännöllistä työaikaa (perusteena työaikalain 1. luku, 2 ).

12 KOKOUS HALLITUKSEN ESITYS VALINNANVAPAUSLAISTA JA AIKATAULU SEKÄ VALINNANVAPAU- DEN TOTEUTTAMISEN VAIHTOEHDOT Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtajan ehdotus: Eduskunta aloitti hallituksen esityksestä SOTE- ja maakuntauudistuksen lakipaketin käsittelyn. Hallituksen esityksen ja muuta asiaan kuuluvat aineistot löytyvät tästä linkistä: Esitetyt valinnanvapauden toteuttamisen vaihtoehdot on esitetty tässä linkissä: vaihtoehdot pdf/e9e9cc00-e a43d-a50f81fed56b Kokouksessa käydään selventävä keskustelu, mitä nämä merkitsevät Seututerveyskeskuksen osalta ja toimenpiteitä jatkossa on toteutettava. merkitsee käydyn keskustelun tiedokseen.

13 KOKOUS SEUTUTERVEYSKESKUKSEN VALMIUS OSALLISTUA MAHDOLLISEEN VALINNANVAPAUSKO- KEILUUN Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Hallituksen esityksessä valinnanvapauden toteuttamisen vaihtoehtoina esitetään 4 eri vaihtoehtoa, joista yksi on valinnanvapauspilotti. Siihen osoitettavasta rahoituksesta on sovittu pidetyssä puoliväliriihessä. Asiaa on esitelty Alueuudistuksen sivuilla tässä linkissä: Maakunnallisten pilottien tarkoituksena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa jo ennen valinnanvapauslain voimaantuloa ja siten edesauttaa uudistuksen onnistumista sujuvasti niin kuntien, tulevien maakuntien kuin yritystenkin näkökulmasta. Pilotit tuottavat tietoa mm. asiakkaan valitseman palveluntuottajan vaihtamisen aikajänteestä ja korvausten mallinnuksesta. Pilottien alkavat aikaisintaan syksyllä 2017 ja viimeistään Ne voivat jatkua vuoden 2022 loppuun asti. Pilottialueeksi voi hakea maakunnan alueen kunnat/kuntayhtymät, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Erityisperustein alueen kattama asukasluku voi olla 50 %. Hallinnointi toteutetaan vastuukuntamallilla (tai kuntayhtymänä) ja se siirtyy maakunnalle Suoran valinnan palvelujen pilottiin osallistuvien kaikkien kuntien/kuntayhtymien pitää yhtiöittää pilotin piirissä olevat palvelunsa ennen pilotin aloittamista. Maakunnan on lisäksi yhtiöitettävä kaikkien alueen kuntiensa (jos pilotin peitto ei ole 100 %) pilotin piiriin kuuluva toiminta mennessä. Maakunnallisen yhtiön yhtiöittämismalli ja omistuspohja ja pääomittamisjärjestelyt ovat vielä auki. Valtio osallistuu pilottien kustannuksiin 100 M määrärahalla. Raha jaetaan kokeiluun mukaan valittaville maakunnille. Valtionavustus käytetään hallinnollisiin kustannuksiin kunnissa ja maakunnissa, IT-kustannuksiin, pilotista aiheutuviin mahdollisiin palvelujen lisäkustannuksiin sekä ministeriön hallintokuluihin. Valtionavustus käytetään 5-8 pilottihankkeen rahoittamiseen. Hakuaika on kesäelokuussa ja tarkemmat kriteerit ovat ministeriöstä valmistumassa. Rahoituspäätös tehdään syksyllä Pilottihankkeissa voi kokeilla maakunnassa joko suoran valinnan palveluita (ns. sotekeskusta koskevat pilotit) tai henkilökohtaista budjettia. Suoran valinnan palveluilla tarkoitetaan sellaisia palveluita, joissa asiakas voi itse valita palveluntuottajan suoraan ilman maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia. Kyseisiä palveluita tuotetaan sosiaali- ja terveyskeskuksissa eli sote-keskuksissa. Ne vastaavat käytännössä nykyisiä toiminnassa olevia terveyskeskuksia, mutta niiden palveluvalikoima tulee olemaan nykyistä laajempi. Sote-keskuksista saadaan myös tiettyjä sosiaalipalveluita kuten sosiaaliohjausta. Kokeilu ei olisi maakunnassa täysin uusi, koska Jyväskylään perusterveydenhuollossa on menossa valinnanvapauteen liittyvä kokeilu kolmen terveysaseman kohdalla. Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut maakunnalle, että kokeiluun valmistellut prosessit ja järjestelmät ovat hyödynnettävissä mahdollisessa maakunnallisessa kokeilussa.

14 KOKOUS Toimitusjohtajan ehdotus: Keski-Suomen Sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja lähetti Sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmän esityksestä kirjeen Keski-Suomen kunnille tiedustellakseen alustavasti kuntien halukkuudesta osallistua pilottiin ja kutsuakseen kunnat ja niiden edustajat infotilaisuuteen asiasta Mukaan lähtö edellyttäisi tietenkin poliittista päätöksentekoa, mutta on hyvä pohtia Seututerveyskeskuksen kuntien kannalta asiaa moniulotteisesti. Kokouksessa toimitusjohtaja selventää virkamiehenä näkemyksiään pilottiin osallistumisen uhista ja mahdollisuuksista ja asiasta käydään keskustelu merkitsee käydyn keskustelun tiedokseen.

15 KOKOUS VALMISTAUTUMINEN STRATEGIASEMINAARIIN Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtajan ehdotus: Seututerveyskeskus pitää perinteisen Tulevaisuusseminaarin to , alkaen puoliltapäivin. Seminaariin osallistuu virkamiesten lisäksi luottamushenkilöt. Shp johtaja Kinnusella on seminaarissa alustus tulevaisuuden terveysteknologiasta ja sen hyväksikäytöstä. Muutoin aiheiksi on esitetty Seututerveyskeskuksen toiminnan ja talouden suunnittelu vuodelle 2018 pääpiirteittäin. Tarve voisi olla myös erikseen Maakunta- ja SOTE-uusituksen tilanteen päivitykselle. Kokouksessa käydään keskustelu kokouksen tarkemmasta aikataulutuksesta ja alustuksista/aiheista/puhujista. Toimitusjohtaja esittelee kokouksessa luonnoksen asiasta. ohjeistaa toimitusjohtajan asiasta.

16 32 MUUT ASIAT KOKOUS

17 LIITE 1_22. Seututerveyskeskuksen kuntalaskutusraportti Kumppani Palvelulaji Toteuma edellinen vuosi TA 2017 Toteuma kumulatiivin en edellinen vuosi Toteuma kumulatiivin en Muutos ed. vuodesta Muutos ed. vuodesta % Ta tot % Toteuma kpl edellinen vuosi TA 2017 Kpl Toteuma kpl kumulatiivine n edellinen vuosi Toteuma kpl Muutos kumulatiivine ed. n vuodesta % Ta tot % K-S Seututk D9 Mynla Tuote Total ,1% 34,3% ,0 % 36,3% yht.yhteensä OMA TUOTANTO, PTH ,1% 34,5% ,3 % 35,5% AVOHOITO, PTH ,7% 35,4% ,5 % 35,8% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,1% 35,1% ,7 % 35,8% VUODEOS.HOITO, PTH ,0% 31,1% ,4 % 31,4% OSTOPALVELU, PTH ,3% 27,1% ,1 % J172 Joutsa D9 Mynla Tuote Total ,5% 35,0% ,5 % 37,6% OMA TUOTANTO, PTH ,6% 36,0% ,5 % 37,0% AVOHOITO, PTH ,9% 37,9% ,5 % 37,9% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,8% 32,7% ,0 % 34,1% VUODEOS.HOITO, PTH ,4% 34,8% ,0 % 36,2% OSTOPALVELU, PTH ,9% 11,3% ,9 % J249 Keuruu D9 Mynla Tuote Total ,3% 34,3% ,3 % 35,7% OMA TUOTANTO, PTH ,1% 34,4% ,7 % 35,2% AVOHOITO, PTH ,8% 35,9% ,0 % 36,0% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,2% 32,5% ,1 % 34,1% VUODEOS.HOITO, PTH ,2% 31,1% ,4 % 31,0% OSTOPALVELU, PTH ,7% 29,8% ,5 % J275 Konnevesi D9 Mynla Tuote Total ,2% 34,9% ,9 % 35,5% OMA TUOTANTO, PTH ,6% 35,4% ,0 % 35,2% AVOHOITO, PTH ,6% 36,5% ,2 % 35,7% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,7% 35,0% ,2 % 34,2% VUODEOS.HOITO, PTH ,1% 33,5% ,5 % 32,0% OSTOPALVELU, PTH ,0% 9,4% ,7 % J410 Laukaa D9 Mynla Tuote Total ,0% 34,5% ,2 % 37,3% OMA TUOTANTO, PTH ,9% 34,5% ,5 % 36,1% AVOHOITO, PTH ,0% 35,8% ,3 % 36,3% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,5% 36,2% ,6 % 36,6% VUODEOS.HOITO, PTH ,7% 26,9% ,3 % 26,9% OSTOPALVELU, PTH ,0% 34,8% ,0 % Kumppani Palvelulaji Toteuma edellinen vuosi TA 2017 Toteuma kumulatiivin en edellinen vuosi Toteuma kumulatiivin en Muutos ed. vuodesta Muutos ed. vuodesta % Ta tot % Toteuma kpl edellinen vuosi TA 2017 Kpl Toteuma kpl kumulatiivine n edellinen vuosi Toteuma kpl Muutos kumulatiivine ed. n vuodesta % Ta tot % J435 Luhanka D9 Mynla Tuote Total ,6% 32,4% ,7 % 36,1% OMA TUOTANTO, PTH ,0% 33,0% ,5 % 35,3% AVOHOITO, PTH ,6% 37,6% ,8 % 37,6% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,7% 35,7% ,2 % 36,2% VUODEOS.HOITO, PTH ,4% 27,0% ,8 % 28,1% OSTOPALVELU, PTH ,3% 12,0% ,5 % J495 Multia D9 Mynla Tuote Total ,6% 33,5% ,0 % 35,0% OMA TUOTANTO, PTH ,4% 33,8% ,8 % 34,6% AVOHOITO, PTH ,1% 34,8% ,9 % 35,9% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,6% 30,5% ,8 % 31,0% VUODEOS.HOITO, PTH ,5% 33,3% ,1 % 33,3% OSTOPALVELU, PTH ,6% 19,0% ,9 % J592 Petäjävesi D9 Mynla Tuote Total ,7% 32,2% ,4 % 33,3% OMA TUOTANTO, PTH ,3% 32,0% ,6 % 32,5% AVOHOITO, PTH ,3% 30,0% ,0 % 30,6% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,2% 39,9% ,8 % 39,3% VUODEOS.HOITO, PTH ,3% 31,9% ,6 % 31,9% OSTOPALVELU, PTH ,0% 36,5% ,3 % J850 Toivakka D9 Mynla Tuote Total ,1% 34,3% ,1 % 37,2% OMA TUOTANTO, PTH ,1% 34,3% ,4 % 36,0% AVOHOITO, PTH ,3% 32,9% ,5 % 35,0% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,2% 39,4% ,0 % 39,7% VUODEOS.HOITO, PTH ,3% 32,2% ,2 % 32,6% OSTOPALVELU, PTH ,3% 33,6% ,8 %

18 LIITE 2_22. Seututerveyskeskuksen tulosraportti

19 LIITE 3_22 1 Osavuotiskatsaus Avohoito Vastuualueen ylilääkäri Jari Raudasoja Ylihoitaja Timo Vanhatalo Asiakasnäkökulma: hoidon saatavuutta on parannettu sähköisellä asioinnilla ja vastaanottoaikoja laajentamalla ja suluista luopumalla Avoterveydenhuollon käyntejä on toteutunut ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana yhteensä kpl, joka on 4,7 % enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Merkittävää on, että Petäjävedellä aloitetun uuden toimintamallin myötä käynnit vielä ovat laskeneet 18 %. Yksittäisistä käyntiryhmistä ovat puheterapiakäynnit kasvaneet 30 %, fysioterapiakäynnit 19 % ja toimintaterapiakäynnit 4. Neuvolatyön osalta käynnit ovat laskeneet äitiysneuvoloissa 1,2 %, lastenneuvoloissa 2,5 % ja perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvoloissa 15%, mutta puolestaan kasvaneet aikuisneuvoloissa 11% ja diabetesneuvoloissa 21%. Päihdetyökäynnit ovat kasvaneet 55 %. Jokaisella käynnillä on mahdollisuuksien mukaan huomioitu asiakkaan ja perheen osallisuus ja voimavarat palvelun/hyvinvointisuunnitelman laatimisessa ja toteutuksessa. Paljon palveluja käyttävien terveystarkastukset on aloitettu Petäjävedeltä alkaen. Olemme käyttäneet erityisesti Petäjäveden projektissa moniammatillista ja eri hallikunnat ylittävää yhteistyötä, ja sen seurauksena olemme saaneet käyntimääriä vähenemään. Alkuvuodesta on osallistuttu Sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston yhteiseen projektiin, minkä tavoitteena on lisätä asiakkaan osallisuutta palelujen kehittämiseen ja arviointiin yhteistyössä palveluita käyttävien kansalaisten kanssa (Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen sote- ja kuntapalveluissa). Näin opettelemme saamaan myös asiakaan näkökulman palveluiden kehittämiseen. Sähköistä asiointia on kehitetty määrätietoisesti. Asiakkaat ovat vuoden alusta voineet jättää sähköisesti yhteydenottopyynnön omalle terveysasemalle 24/7 ja olemme luvanneet vastata heille seuraavaan arkipäivään klo 15 mennessä. Neuvoloissa on aloitettu uutena myös sähköinen ajanvaraus vuoden alusta. Siltä tullaan vuoden mittaan laajentamaan kaikkiin sellaisiin vastaanottopalveluihin, missä ei tarvita varsinaista hoidon tarpeen arviointia terveydenhuoltoalan ammattilaisen toimesta.

20 Hoidon saatavuuden parantamiseksi olemme poistaneet toiminnastamme sulut ja ns. supistetun toiminnan vuoden alusta. Lisäksi neuvoloissa on vastaanottoaikoja aikaistettu alkamaan klo 7,30 ja jatkettu ad klo 17.30, jotta pystymme palvelemaan erityisesti työssäkäyviä vanhempia paremmin. Petäjävedellä hoitajan vastaanottoa on kokeiltu ad klo 17 ja Laukaassa ja Keuruulla lääkärin ilta-ajanvarausvastaanottoa. Terveyden edistämisen osalta Keuruulla aloitettiin Suunta-projekti. Tavoitteena on auttaa nuoria perheitä arkipäivän hallinnan lisäämiseen sekä mahdollisen syrjäytymisen ehkäisyyn. Henkilöstön näkökulma: työpanos kasvanut suunnitellusti, mutta maltillisesti Työpanos on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 3,9 htv ollen nyt 188,2 htv ( ,3) eli 2 % tälle vuodelle talousarviossa suunniteltujen lisäresurssien myötä. Määräaikaisten työpanos on vähentynyt edelliseen vuoteen nähden 0,5 % ollen koko työpanoksesta kauden aikana 21,6 % ( ,1). Sairauspoissaolot ovat kasvaneet jonkin verran, ollen 8.1 htv (2016 6,0). Lakisääteiset poissaolot (sis. esim. sairaanlapsen hoito, perhevapaat) ovat myöskin kasvaneet ollen nyt 16,5 htv ( htv). Henkilöstön koulutusta ja perehdytystä on kohdennettu toiminnan ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Koulutusta on ollut mm pitkäaikaistyöttömien moniammatilliseen toimintaan. Kehityskeskusteluja on käyty, mutta ei vielä koko henkilöstön osalta. Prosessien keittämisen näkökulma: valmistaudutaan SOTE valinnanvapauteen Alkuvuonna on panostettu alueelliseen yhteistoimintaan JO (Joutsa, Luhanka, Toivakka) KE (Keuruu, Multia, Petäjävesi) LA (Laukaa, Konnevesi) mallin mukaisesti, jolla voidaan tasata palvelujen tarpeen ja resurssin tasapainoa ja saatavuutta alueellisesti. Tämä malli voi mahdollisesti olla pohjana tarvittaessa tulevassa SOTE:ssa myös laajan valinnanvapausmallin sote-keskuksina Seututerveyskeskuksen osalta, joten kehittämistyötä on syytä viedä eteenpäin loppuvuodenkin aikana. Isona, kaikkia kuntia koskevana projekteina on ollut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluiden (LAPE) kehittäminen. Tavoitteena on perhekeskusten toiminta moniammatillisena yhteistyönä kunnan sosiaalityön, terveystoimen, mutta myös kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa. Työskentely on aloitettu kaikissa kunnissa. Laukaassa toiminta on jo alkanut virtuaalisena keskuksen vuoden alusta ja muuallakin ollaan jo valmiina toiminnan aloittamiseen. Seututerveyskeskuksessa aloitti toimintansa Hyvinvoinnin ja Terveyden edistämisen työryhmä vuoden alussa. Tavoitteena on luoda yhtenäiset käytännöt toimintaan ja tehdä toiminta väestön ja yhteistyötahojen kanssa näkyväksi arkipäivän toiminnaksi. Väestövastuuperiaatteella toimivan vastaanoton tilalle on aloitettu suunnitelmat ja toteutus siirtymisestä potilasegmentaatioon perustuvaan vastaanottomalliin, jossa on erityinen panostus avainasiakkaiden ennakoivaan hoitoon perustuen aktiiviseen yhteisen moniammatillisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivitykseen. 2

21 3 Talousnäkökulma: Koko vastuualueen näkökulmasta avohoidon toimintatuotot ovat 467 t eli 6,9% suuremmat kuin EDV. Toimintakulut ovat 4,3 % (279 k ) korkeammat kuin EDV johtuen 4,7 % suuremmasta suoritemäärästä sekä talousarvion mukaisista lisäresursseista. Palkkakulut ovat 88 t (3,1 %) suuremmat kuin EDV, mutta vastaavasti asiakaspalvelujen ostoja on saatu hillittyä 166 t eli ne ovat jopa 75 % pienemmät kuin EDV. Aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin on kulunut 141 t eli 30 % enemmän kuin EDV, mutta mukana on suurehkoja kertahankintaeriä nostamassa summaa. Avohoidon tuloslaskelma 1-4/2017 on esitetty alla. H6 TiliPitkäNimi Tot2016 TA2017 Tot Tot TA TOT % (sis.ta) Muutos / Toimintatuotot , Myyntituotot , Potilasmaksut , Muut tuotot Toimintakulut , Palkat , Henkilösivukulut , Asiakaspalvelujen ostot , Muiden palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Vuokrakulut , Muut kulut A Rahoitustuotot Muut rahoitustuotot B Rahoituskulut Muut rahoituskulut Poistot , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden yli-/alijäämä ,

22 LIITE 4_22 1 Osavuosikatsaus Laitoshoito Vastuualueen ylilääkäri Päivi Jokiranta Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Asiakas: Sairaalan osastoilla on toteutunut hyvä hoito Hoidettuja potilaita on vuoden ensimmäisellä kolmanneksella ollut 1105 (2016; 1057). Osastot ovat hoitaneet potilaita 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairaansijamäärää on Joutsassa ( :stä 24:ään), Konnevedellä ( :stä 10:een) ja Keuruulla ( :stä 32:een) laskettu yhteensä 85 sairaansijasta 66 sairaansijaan eli vähennystä on tehty 22 %. Pääosin terveyskeskussairaalat ovat pystyneet hoitamaan oman alueensa potilaat alueidensa lähimmillä vuodeosastoilla, mutta infektio- ja / tai mahatautiepidemioiden aikana ristiinhoitaminen on ollut hyvä keino tasoittaa osastojen kuormituspaineita hyvän hoidon takaamiseksi kaikille. Alkuvuonna myytiin jonkin verran potilaspaikkoja (Laukaasta ja Keuruulta) myös Jytelle. Saumaton yhteistyö kunnan vanhuspalvelujen osalta on kaikkialla tiivistynyt edelleen, ennakoiva kotiuttaminen yhteisenä kehittämisalueena. Aktiivinen kuntouttava toiminta on jatkunut potilaiden voimavarat huomioiden. Painopistealueina ovat olleet toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisten ehkäisy. Konneveden sairaalan toiminta on loppunut osana kunnan suunniteltua palvelurakennemuutosta. Henkilöstö: sairauspoissaolot vähentyneet merkittävästi Kehityskeskusteluja ei juuri ole ehditty alkuvuodesta käydä. Työpanos on vähentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 18,1 htv ollen nyt 98,6 htv ( ,7) eli 15.6 % sairaansijojen vähenemisen myötä. Määräaikaisten työpanos on vähentynyt edelliseen vuoteen nähden vain 1,7 % ollen koko työpanoksesta kauden aikana 15,9 % ( ,6). Luku kertoo hyvästä henkilöstösuunnittelusta ja edellisenä vuonna aloitetun varahenkilöstön tarkoituksenmukaisen käytön vakiintumisesta. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ollen 4 htv ( ). Lakisääteiset poissaolot (sis. esim. sairaanlapsen hoito) olivat säilyneet kutakuinkin ennallaan edelliseen vuoteen nähden ollen nyt 8,55 htv ( htv). Henkilöstöresurssin koordinointia ja yhteiskäyttöä on vahvistettu. Äkkilähtijätoiminnalla (varahenkilöstö) on korvattu äkillisiä, ennalta arvaamattomia poistumia ja kuormitushuippuja. Seututerveyskeskuksen alueella on käynnistetty geriatriseen osaamiseen liittyvä koulutus, jonka kohderyhmänä ovat kaikki alueen vanhuspalvelujen toimijat ja kouluttajana oma geriatrimme Niko Rantala. Lääkärityössä on tarkoitus suunnata osaamista entistä enemmän ikäihmisten kotihoidon ja kotona asumisen tueksi, sekä palveluasumiseen, jotta tarpeettomat päivystyskäynnit saataisiin poistettua.

23 2 Toiminta: Toteutunut suunnitelman mukaisesti Sairaansijojen määrä on vähentynyt edellisen vuoden vastaavaan kolmannekseen yhteensä 19 sairaansijalla (Konnevesi 20 ss ja Joutsa 6 ja Keuruu 3 ss) eli 22 %. Pitkäaikaishoitoa ei ole ollut alkuvuodesta. Jonotusta keskussairaalasta ei ole ollut eli ns. siirtoviivemaksuja ei kuntiin ole tullut laisinkaan. Hoitopäiviä on ollut yhteensä sairaaloissa (2016; ) eli 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna johtuen lyhentyneistä hoitoajoista. Sairaaloiden kuormitusprosentti on ollut keskimäärin 72,6 % (2016; 72 %). Sairaaloittain vastaava tieto on seuraava: Laukaa 68 % (2016; 72,3 %), Konnevesi 63,2 % (2016; 66,8%), Joutsa 84,7 % (2016; 80,6 %) ja Keuruu 69,6% (2016; 69,5%). Kuormitusprosentissa ei suuria eroja edelliseen vuoteen, mutta Joutsan sairaalassa kuormitus on jonkin verran ollut korkeampi, tosin siellä hoitojakson pituus on selväsi muita suurempi. Hoitojaksojen pituus oli sairaaloissa keskimäärin 5,2 vrk, ollen sairaaloittain seuraava: Laukaa 3,6 vrk (2016; 4,1), Konnevesi 4,9vrk (2016; 7,1), Joutsa 8,2 vrk (2016; 7,7) ja Keuruu 4,2 vrk (2016;5,5). Hoitojaksojen lyhyys kertoo osaston aktiivisesta potilasvaihdosta ja jatkohoitoon pääsyn / kotiutusprosessin sujuvasta toteutumisesta. Strategian jalkauttamiseksi on toteutettu puhtauspalvelujen ja ergonomian auditoinnit ja tehty suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä. AVI on tarkastanut laitoshuoltajien työhön liittyvät toiminnot ja antanut ohjeen parantaa roska- / pyykkikuiluihin liittyvää työturvallisuutta, korjaustyöt on tehty. Talous: Toteutunut suunnitelman mukaisesti ja maltillisesti Koko vastuualueen yhteenlasketut toimintatuotot ovat 757 t pienemmät kuin EDV. Toimintakulut kokonaisuudessaan ovat 576t eli 19.3% pienemmät kuin EDV. Laitoshoidon palkkamenot ovat toteutuneet budjetoidusta 28,9%, palkkakustannukset vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 18,7% ollen linjassa rakenteellisten muutosten, työpanoksen vähenemän ja hyvän henkilöstösuunnittelun kanssa. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kulut ovat 31 t pienemmät kuin EDV ja osalta talousarvio toteuma on 32,6% ollen talousarviossa. H6 TiliPitkäNimi Tot2016 TA2017 Tot Tot TA TOT % (sis.ta) Muutos / Toimintatuotot , ,4 41 Myyntituotot , ,9 42 Potilasmaksut , ,5 5 Toimintakulut , ,5 50 Palkat , ,8 51 Henkilösivukulut , ,6 52 Asiakaspalvelujen ostot , ,7 53 Muiden palvelujen ostot , ,7 54 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,2 56 Vuokrakulut , ,0 7 Poistot , ,2 71 Suunnitelman mukaiset poistot , ,2 Tilikauden yli-/alijäämä , ,8

24 LIITE 5_22 1 Osavuosikatsaus Suunhoito Vastuualueen ylihammaslääkäri Eija Peltonen Ylihoitaja Eila Kerkelä-Rautiainen Asiakas: hoitoonpääsyä parannetaan Hoitoonpääsy kiireettömässä hoidossa on pysynyt edellisvuoden tasolla: hammaslääkärit 1-4 kk, suuhygienistit 1-12 viikkoa ja hammashoitajat 1-7 päivää. Pisimmät hoitoon pääsyajat kiireettömään hoitoon ovat edelleen Laukaassa kahden hammaslääkärin ja Joutsassa yhden hammaslääkärin kohdalla. Molemmissa kunnissa on lisätty suuhygienistien työpanosta, joka on jo tuonut helpotusta kiireettömään hoitoon pääsyyn. Hoitoonpääsyn parantaminen on painopisteenä toiminnan kehittämisessä kohti kilpailukykyisempää palvelua. Ympärivuorokautinen hammaslääkäripäivystystoiminta yhteistyössä K-S sairaanhoitopiirin, JYTEn, Saarikan, Wiitaunionin ja Äänekosken terveyskeskuksen kanssa on sujunut hyvin. Arkisin klo sekä viikonloppupäivinä ja arkipyhinä klo 8-21 päivystys järjestetään Kyllön terveysasemalla ja puheluihin vastaa MawellCare kuten muihinkin yhteispäivystyksen puheluihin. Yöaikainen hammaslääkäripäivystys klo järjestetään KYS:ssa. Arkipäivisin klo 8-16 kiireellinen ensiapu hoidetaan omissa hoitoloissa. Tilastoja toiminnasta on saatu tammi-helmikuun ajalta. Ilta-aikoina ja pyhäpäivinä yhteispäivystyksessä kävi yhteensä 99 potilasta, joista 14 (14,1 %) oli Seututk:n kuntien asukkaita. Henkilöstöresurssi on Jyväskylän toimesta kilpailutettu ja sen toimittaa nyt Coronaria Oy. Henkilöstö: sairauspoissaolot vähentyneet Työpanos on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 6.2 htv ollen nyt 64,2 htv ( ,0) eli 11 % talousarviosuunnitelmien mukaisesti. Määräaikaisten työpanos on kasvanut edelliseen vuoteen nähden 7,5 % ollen koko työpanoksesta kauden aikana 8,4 htv (2016 3,2). Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ollen 1.5 htv ( ). Lakisääteiset poissaolot (sis. esim. sairaanlapsen hoito ja perhevapaat) ovat lisääntyneet ollen nyt 2,59 htv ( htv). Vuoden 2017 alussa suun terveydenhuollossa saatiin täytettyä kaksi vakituista hammaslääkärin virkaa (Keuruu ja Joutsa). Nyt hakuprosessi on menossa Multian-Keuruun hammaslääkärin viran osalta, kun se on vapautumassa eläköitymisen vuoksi kesällä Tällä hetkellä on kaksi suuhygienistin toimea auki eläköitymisen vuoksi. Toinen on Keuruun-Petäjäveden hoitoloihin ja toinen suun terveydenhoidon palveluohjaukseen ja hoidon tarpeen arviointiin ajanvaraukseen. Toiminta: Yhteensä käyntien määrä on noussut edellisvuodesta 5,7 %. Käyntien jakautumiseen eri ammattiryhmien välillä asetettiin tavoite: hammaslääkäri 65 %, suuhygienisti 20 % ja hammashoitaja 15 %. Toteuma ensimmäisen vuosikol-

25 manneksen jälkeen oli: hml 66 %, shg 24 % ja hh 10 % eli vielä tulee saada työnjakoa kehitettyä niin, että hammashoitajille saadaan käyntejä siirrettyä sekä suuhygienisteiltä että hammaslääkäreiltä. Kuntien välisiin eroihin käynneissä/asukas on asetettu tavoitteeksi 30 %. Huhtikuun lopussa käynnit/asukas tunnusluvuissa oli Multian ja Toivakan välillä 40 % ero. Tämä johtuu Multian vähentyneistä hammaslääkärikäyntimääristä ja Toivakan lisääntyneistä hammashoitajakäyntimääristä kannettavan hoitoyksikön käytössä. Joutsan suuhygienistikäyntien lisääntyminen verrattuna edellisvuoteen johtuu työpanoksen lisäämisestä. Hammaslääkäreiden käyntimäärän lasku verrattuna edellisvuoteen johtuu hammaslääkärin osa-aikaisuudesta. Haapamäellä on ollut käyntejä edellisvuotta reilusti vähemmän, sillä henkilöstö on työskennellyt Keuruulla johtuen Haapamäen kiinteistöongelmista. Keuruulla ovat vähentyneet sekä suuhygienisti- että hammaslääkärikäynnit työntekijöiden vaihdoksen ja oikomiseen lisätyn työpanoksen vuoksi. Konneveden hammashoitajien käyntimäärät ovat vähentyneet, kun työpanosta on suunnattu Laukaaseen oikomishoidon jonojen lyhentämistyöhön. Laukaassa hammaslääkärikäyntien määrä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Suuhygienistien käynnit ovat lisääntyneet 5,5 %, joka selittyy työntekijämäärän kasvulla. Hammashoitajien käyntimäärät ovat laskeneet kolmanneksen. Tämä johtuu hammashoitajien työpanoksen erilaisesta kohdentamisesta. Itsenäistä potilastyöskentelyä on jouduttu vähentämään oikomishoidon jononlyhentämistyön sekä huonepulan vuoksi. Lievestuoreella on lisätty suuhygienistin työmäärää, joka näkyy reiluna 70 Luhangassa oli suuhygienistikäyntejä alkanut toteutua elokuusta Multialla hammaslääkärin käynneissä on laskua lyhentyneen työajan vuoksi. Petäjävedellä suuhygienistin käynnit ovat vähentyneet edellisestä vuodesta, kun suuhygienisti toimii osan aikaa osastonhoitajana. Hammashoitajien käynnit ovat lisääntynet edellisestä vuodesta, kun tehtävien siirto on saatu toimimaan henkilökunnan vaihtumisen jälkeen. Toivakassa ovat viime vuodesta hammashoitajan käynnit lisääntyneet, kun työpanosta on lisätty ja otettu käyttöön kannettava hoitoyksikkö. Erikoishoidoissa kirurgian kohdalla lisäystä viimevuotiseen oli 150 käyntiä. Vuoden 2017 aikana on hammaslääkärin työpanos lisääntynyt henkilöstömuutosten vuoksi, kun hammaslääkärin työpanosta ei enää mene Toivakan ja Joutsan alueille. Syksystä 2016 alkaen on ostettu hammaslääkäriasema Dexralta kirurgian, protetiikan ja iensairauksien hoitoa. Oikomisessa hammaslääkärin käyntien määrä on noussut, kun oikomishoidon erikoishammaslääkärin virka saatiin täytettyä vuoden 2017 alusta. Myös suuhygienistien käyntien määrä nousi edellisvuodesta, kun työpanosta kohdennettiin oikomiseen, jotta saatiin purettua oikomishoidon jonoja Kaiken kaikkiaan kuntalaskutettavia käyntejä suun terveydenhuollossa oli huhtikuun lopussa edellisvuoteen verrattuna 971 kpl enemmän. Talous: Koko vastuualueen toimintatuotot ovat 33 t pienemmät kuin EDV ollen nyt M. Toimintakulut puolestaan ovat 147 t suuremmat kuin EDV ollen nyt M. Näistä palkkakulut ovat 111 t suuremmat kuin EDV johtuen lisäresursoinneista TA mukaisesti. Palvelujen ostoja on puolestaan saatu vähennettyä kokonaisuudessaan noin 19 t. 2

26 Kuntalaskutuksessa suun terveydenhuollossa ollaan huhtikuun jälkeen talousarvioon verrattuna 35,1 %:ssa. Tasaisella kasvulla huhtikuussa olisi 33,3 % toteuma, joten kesälomien aiheuttaman toiminnan laskun voi odottaa tasoittavan tämän kevään hieman reippaan laskutuksen. Muutosta edellisvuodesta on -1,1 %. Huhtikuun lopussa Konneveden, Luhangan ja Toivakan kohdalla laskutuksessa tavoitteen saavuttaminen on haasteellista. Muissa kunnissa tavoitteen saavuttaminen näyttäisi mahdolliselta. Loppuvuodesta tehtävä kuntalaskutushintojen tarkistaminen oikaisee menoja sen osalta, mikä on aiheutunut kuntalaskutushintojen arvion ja käyntimäärien ennusteen virheestä. Investoinneissa tehdään hoitokonehankintoja Keuruulle ja Haapamäelle, kun Haapamäen terveysasemalta siirretään toiminta Haapamäen koulukeskukseen. Sinne tulee kahden hoitohuoneen sijaan yksi hoitohuone ja toinen korvataan Keuruun hoitolaan tehtävään uuteen hoitohuoneeseen, joka tehdään nykyisen ajanvarauksen tilaan. 3 H6 TiliPitkäNimi Tot2016 TA2017 Tot Tot TA TOT % Muutos 1-4 (sis.ta) 2017/ Toimintatuotot , Myyntituotot , Potilasmaksut , Toimintakulut , Palkat , Henkilösivukulut , Asiakaspalvelujen ostot , Muiden palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrakulut , A Rahoitustuotot Muut rahoitustuotot Poistot , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden yli-/alijäämä ,

27 LIIte 1_23

28 LIITE 2_23

29 LIITE 1_24

30 LIITE 1_ 25