Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA /2016 Kokousaika ma , klo 8.30 Kokouspaikka Caterina, Kabinetti 2 Päätöksentekijät Läsnä = x Jaakko Kiiskilä puheenjohtaja Eira Ohvo Riitta Vanhanen varapuheenjohtaja Leena Mikkonen Päivi Hakulinen Reijo Urtti Teppo Sirniö Pirkko-Liisa Vesterinen Johanna Tuukkanen Tero Pulkkinen Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä Jukka Kivelä hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Leila Lindell Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja Pöytäkirjan nähtävänäpito Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä seututerveyskeskuksen toimistossa kello

2 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA / LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 33 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OSAVUOSIKATSAUS 1-4/ SEUTUTERVEYSKESKUKSEN AVO- JA LAITOSHOIDON HENKILÖSTÖ- SUUNNITTELUN TILANNEKATSAUS 36 7 KONNEVEDEN PALVELURANNEUUDISTUKSESSA KUNNALLE SIIRTY- NEEN HENKILÖKUNNAN BUJETOITUJEN TOIMIEN LAKKAUTTAMINEN SEUTUTERVEYSKESKUKSESSA BUDJETOITUJEN TOIMIEN TÄYTTÖLUVAT 38 8 TOIMINNALLISISTA SYISTÄ TÄYTTÄMÄTTÖMIKSI JÄTETTÄVÄT TOI- MET SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TULEVAISUUS NÄKÖKULMIA JA LINJA- UKSIA VUODELLE MUUT ASIAT

3 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta 32 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUS / Johtokunnan päätöksen (67 ) mukaan johtokunnan kokouksen esityslista ja liitteet lähetetään vuonna 2016 sähköpostitse 7 päivää ennen kokousta: - johtokunnan jäsenille - shp:n hallituksen puheenjohtajalle ja shp:n johtajalle - kuntien kirjaamoihin Esityslista liitteineen viedään seututerveyskeskuksen nettisivuille kohtaan johtokunta/esityslistat. Toimielin on päätösvaltainen, mikäli enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä kokouksessa. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty

4 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta 33 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT KOKOUS /2016 2

5 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OSAVUOSIKATSAUS 1-4/2016 Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Sairaanhoitopiirin talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan osavuosikatsauksella on raportoitava hallitukselle toiminnan tavoitteiden ja niihin liittyvien mittareiden toteutumisesta, talousarvion tuloslaskelman ja investointiosan sekä rahoituslaskelman toteutumisesta ja tehtävä tilinpäätösennuste vähintään kolme kertaa vuodessa. Samassa yhteydessä on hallitukselle tarvittaessa tehtävä perusteltu talousarvion muutosesitys. Osavuosikatsauksen yhteydessä hallitukselle raportoidaan myös hoitopalvelujen myyntibudjetin toteutumisesta ja tehdään tarvittaessa esitys hintojen muutoksesta. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty Seututerveyskeskuksen tammi-huhtikuun talousraportit. LIITE 1_34. Seututerveyskeskuksen kuntalaskutusraportti LIITE 2_34 Seututerveyskeskuksen tulosraportti Seututerveyskeskuksen kolmen eri vastuualueen raportit toiminnasta Tasapainotetun tuloskortin (BSC) mukaisin painopistein (Asiakasnäkökulma, Henkilöstönäkökulma, Prosessien kehittämisnäkökulma ja Talousnäkökulma) on esitetty liitteissä 3, 4 ja 5. Raportit ovat laatineet kunkin vastuualueen ylilääkärit yhdessä ylihoitajien (suun terveydenhuollossa osastonhoitajan) kanssa. LIITE 3_34 Avohoidon vastuualueen osavuosikatsaus. LIITE 4_34 Laitoshoidon vastuualueen osavuosikatsaus. LIITE 5_33 Suun terveydenhuollon osavuosikatsaus. Yhteenvetona toiminnan ja talouden toteumasta tammi-huhtikuussa 2016 voidaan sanoa, että Seututerveyskeskuksen toiminnan strategiset muutokset erityisesti laitoshoidossa ovat toteutuneet erinomaisesti ja niiden vaikutukset myös talouteen alkavat purra. Suunnitelmallisesti vähennetyt sairaansijat ovat mahdollistaneet selvät henkilöstösäästöt, jotka vaikuttavat suoraan kuntalaskutukseen. Myös avohoidon puolella on saavutettu merkittäviä säästöjä perinteisesti varsin hankalilla sektoreilla, kuten laboratorio- ja kuvantamispalveluiden ostoissa. Suun terveydenhuollon alue on kasvattanut suoritteitaan, mutta pitänyt menot kurissa. Tämänhetkinen tilikauden ylijäämä on milj.. Liikevaihtoa on ollut milj. (TA 34.8 %). Kaiken kaikkiaan tuloslaskelman mukainen ennuste näyttää 165 t ylijäämää vuoden lopussa. Tähän tietenkin vaikutetaan hintamuutoksilla tarpeen niin vaatiessa. Merkittävimmät TA-poikkeamat on esitetty seuraavassa. Hoitopalvelujen myyntitulot ovat tämän hetkisen ennusteen mukaan ylittymässä noin 0.5 milj., mutta perinteisesti alkusyksystä tilanne arvioidaan vielä uudelleen (kesän supistetun toiminnan jälkeen) ja tarvittaessa tehdään muutoksia palveluiden hintoihin. Muiden myyntitulojen ennustearvoa heikentää laskutuksen epäsäännöllinen rytmitys, eikä mahdollista ylitystä voida arvioida kuin vasta syksyllä todellisemmin. Potilasmaksutulojen ylitysennuste tällä hetkellä on 0.3 milj., mutta loppuvuoden kertymään vaikuttaa saavutettavat potilasmaksukatot. Henkilöstömenojen ennusteen on laatinut sairaanhoitopiirin henkilöstötoimisto pohjautuen mm. edellisiin vuosiin ja palkanmaksujen rytmityksiin tänä vuonna.

6 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / Toimitusjohtajan ehdotus: Ennusteen mukaan henkilöstömenot ovat alittumassa 245 t. Palvelujen ostossa ylitysennuste tällä hetkellä on 250 t sisältäen mm. ennakoimattomat ICTkustannukset ja edellisvuotta suuremmat hammaslääkäreiden ostopalvelukustannukset alkuvuonna, mutta toteutuessaankin se jää peräti noin 600 t viimevuotista toteumaa pienemmäksi. Ennuste on kuitenkin vielä epävarma. Hoitopalvelujen määrän muutos viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon on seuraava: avohoito -2.3 %, laitoshoito % ja suun terveydenhuolto %. Avohoidon puolella kiireiset hoitajakäynnit ovat kasvaneet 12.3 % ja tavanomaiset hoitajakäynnit 3.0 %. Päivystyskäynnit lääkärillä ovat kasvaneet 6.3 %, mutta tavanomaiset vastaanottokäynnit vähentyneet 8.5 %. Liitteessä 5 on esitetty joitakin kuvaajia sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluiden käytöstä kunnittain. LIITE 6_34 Toiminnan ja talouden yhteenvetoja. Osavuosikatsausta, tilinpäätösennustetta 2016 ja toiminnan ja mittareiden toteutumista esitellään tarkemmin kokouksessa. Johtokunta merkitsee osavuosikatsauksen tietoonsa saatetuksi ja päättää mahdollisista muista toimenpiteistä.

7 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / SEUTUTERVEYSKESKUKSEN AVO- JA LAITOSHOIDON HENKILÖSTÖSUUNNITTELUN TI- LANNEKATSAUS Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Ylihoitaja Timo Vanhatalo Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettiin erilaisia tavoitteita ja painopisteitä avo- ja laitoshoidon henkilöstön käytöstä ja sen suunnittelusta vuodelle Avohoidon osalta toimintasuunnitelmassa todetaan mm., että koulutus- ja kehittämistoiminnan painopisteenä on valmistautua tulevaan Soteuudistukseen. Koulutuksessa painottuu tarkoituksenmukainen työnjako eri henkilöstöryhmien välillä. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden sairaanhoitajien vastaanottoa laajennetaan sovittujen periaatteiden mukaisesti. Terveydenhoitajien työn osalta äitiysneuvolatoimintaa joudutaan henkilöstönkin osalta järjestämään alueellisesti. Laukaaseen perustetaan uusi terveydenhoitajan virka lakisääteisten tarkastustenmahdollistamiseksi. Joutsan sosiaalityöntekijän toimessa on vakituinen sosiaaliohjaajan/palveluohjaajan koulutuksen käynyt henkilö. Kyseinen toimi on tarve muuttaa palveluohjaajan toimeksi. Jokaisen vapautuvan vakanssin tarkoituksenmukainen täyttö arvioidaan erikseen suhteessa tarvittavaan osaamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Laitoshoidon osalta vastaavasti todetaan, että Vuodeosastojen henkilökuntamäärä ja ammattirakenne pohjautuvat potilaiden hoidon tarpeeseen ja valtakunnallisiin suosituksiin. Toimintavuoden aikana tavoitellaan Rafaela-hoitoisuusmittarin käyttöönottoa ja optimihoitoisuuden selvillesaamista. Sairaansijamäärien vähenemiseen vastataan henkilöstöresursoinnissa hyödyntämällä luonnollinen poistuma (eläköityminen, irtisanoutumiset), samoin kuin vuoden alussa täyttämättömänä olevat toimet, jotka siirretään perustettavaan vakanssipankkiin. Laitoshoitajien ja osastonsihteerien ammatillinen työnjako ja työnjaon uudistaminen ajoittuu myös vuodelle 2016 ja myös se edellyttää esimiestyön uudelleen tarkastelua. Erityistä huomiota kiinnitetään toimintakyvyn ylläpidon / kuntoutuksen toimintamalleihin, saattohoidon kehittämiseen ja kivunhoidon osaamiseen. Yhteisesti todetaan mm., että Varahenkilöstön käyttöä tehostetaan. Käytön ja seurannan apuvälineeksi tavoitellaan Respa-sovellusta, joka on jo käytössä keskussairaalassa. Haasteena varahenkilöstön tehokkaalle käytölle on toimintojen väliset matkat. Henkilöstön poissaolosuunnitelmat ja niitä ohjaavat linjaukset yhdenmukaistetaan ja henkilöstöhallintaa tehdään isommissa kokonaisuuksissa koordinoidusti. Näillä menetelmillä sijaisten rekrytointi ja käyttö tulee hyvin hallintaan ja osaaminen voidaan varmistaa. Yllä oleva edellyttää hoitotyön johtamisen uudistamista. Henkilöstön jatkuva kouluttaminen on tärkeää, koska vaatimukset esimerkiksi tietotekniikan ja lääkehoidon osalta ovat tiukat. Seututerveyskeskuksessa on yhteensä 26 varahenkilövakanssia, pääasiassa hoitohenkilökuntaa.

8 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / Toimitusjohtajan ehdotus : Kokouksessa esitellään em. tavoitteiden toteuttamisen helpottamiseksi suunnitellut sairaanhoitopiirin henkilöstösuunnittelutyökalu ja Seututerveyskeskuksen oma, johdon työkaluna oleva taulukko, joka ohjaa hoitohenkilökuntaresurssiin liittyvää täyttö-, nimikemuutos- sekä täyttämättä jättämisen prosesseja toimintaan ja sen muutoksiin pohjautuen. Kokouksessa käydään läpi sekä laitos- että avohoidon hoitohenkilöstön kokonaisuus, mitoitukset, alkuvuonna tehdyt muutokset (täyttöluvat ja anomatta jätetyt ns. pankkiin laitetut vakanssit) ja suunnitellut muutokset loppuvuonna. Lisäksi käydään läpi henkilöstön toiminnalliset kehittämisalueet resurssien koordinoinnin, käytön ja käytön seurannan osalta. LIITE 1_35 Hoitohenkilökunta, koordinointi ja käyttö Johtokunta merkitsee asian tiedokseen.

9 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / KONNEVEDEN PALVELURANNEUUDISTUKSESSA KUNNALLE SIIRTYNEEN HENKILÖKUN- NAN BUJETOITUJEN TOIMIEN LAKKAUTTAMINEN SEUTUTERVEYSKESKUKSESSA Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtajan ehdotus: Konneveden kunnalle on palvelurakenneuudistuksessa siirtynyt 27 henkilöä (5 sairaanhoitajaa, 4 osastoapulaista, 3 laitoshuoltajaa, 10 perushoitajaa ja 5 lähihoitajaa). Siirron johdosta edellä mainittujen henkilöiden budjetoidut toimet ovat jääneet tyhjiksi. Johtokunta päättää lakkauttaa seuraavat Konneveden palvelurakenneuudistuksessa tyhjiksi jääneet budjetoidut toimet: sairaanhoitaja sairaanhoitaja sairaanhoitaja sairaanhoitaja sairaanhoitaja osastoapulainen osastoapulainen osastoapulainen osastoapulainen laitoshuoltaja laitoshuoltaja laitoshuoltaja perushoitaja perushoitaja perushoitaja perushoitaja perushoitaja perushoitaja perushoitaja perushoitaja perushoitaja varahenkilö perushoitaja lähihoitaja lähihoitaja varahenkilö lähihoitaja lähihoitaja lähihoitaja Lisäksi johtokunta päättää lakkauttaa seuraavan eläköitymisen vuoksi tyhjäksi jääneen ( ) Konneveden sairaalan budjetoidun toimen: perushoitaja

10 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta 37 BUDJETOITUJEN TOIMIEN TÄYTTÖLUVAT Ylihoitaja Timo Vanhatalo Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu KOKOUS / Toimitusjohtajan ehdotus: Seututerveyskeskuksen johtokunnan vuonna 2015 hyväksymän päätöksen mukaisesti vapautuneet budjetoidut toimet lääkäreiden ja hammaslääkäreiden virkoja lukuun ottamatta edellyttävät johtokunnan täyttölupapäätöstä. Seututerveyskeskuksessa on vapautunut seuraavat toimet: avohoidon vastuualue LIITE 1_ 37 Keuruun vastaanotto (8270), perushoitaja (nro ), nimikkeenmuutos lähihoitaja varahenkilöksi LIITE 2_37 Keuruun neuvola (8370), terveydenhoitaja (nro ) LIITE 3_37 Keuruun neuvola (8370), terveydenhoitaja (nro ), terveydenhoitaja varahenkilöksi LIITE 4_37 Petäjäveden vastaanotto (8260), sairaanhoitaja (nro ) LIITE 5_37 Toivakan neuvolan (8330) terveydenhoitaja (nro ) LIITE 6_37 Laukaan vastaanotto (8210) välinehuoltaja (nro ) laitoshoidon vastuualue LIITE 7_37 Joutsan sairaala (8840) sairaanhoitaja (nro ) Ylihoitajien/vastuualuejohtajien perustelut ja ehdotukset toimien täyttämiseksi on esitetty liitteissä. Johtokunta päättää myöntää seuraavat täyttöluvat ja nimikemuutokset: 1. Keuruun vastaanoton (8270) perushoitajan (nro ) nimike muutetaan lähihoitaja-varahenkilöksi (ei kustannusvaikutuksia). Toimi voidaan täyttää , ulkoinen rekrytointi. 2. Keuruun neuvolan (8370) terveydenhoitajan (nro ) toimi voidaan täyttää lähtien, sisäinen rekrytointi. 3. Keuruun neuvolan (8370) terveydenhoitajan (nro ) toimi muutetaan terveydenhoitaja-varahenkilöksi ja se voidaan täyttää lähtien, sisäinen rekrytointi. 4. Petäjäveden vastaanoton (8260) sairaanhoitajan (nro ) toimi voidaan täyttää lähtien, ulkoinen rekrytointi. 5. Toivakan neuvolan (8330) terveydenhoitajan (nro ) toimi voidaan täyttää lähtien ulkoinen rekrytointi.

11 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / Laukaan vastaanoton (8210) välinehuoltajan toimi (nro ) voidaan täyttää alkaen, sisäinen täyttö. 7. Joutsan sairaala (8840) sairaanhoitajan (nro ) toimi voidaan täyttää lähtien, ulkoinen rekrytointi

12 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / TOIMINNALLISISTA SYISTÄ TÄYTTÄMÄTTÖMIKSI JÄTETTÄVÄT TOIMET Laitoshoidon paikkojen vähenemiseen perustuen on jätetty täyttämättä avoimeksi tulleita toimia Keuruulla kaksi ja Joutsassa kolme. Lisäksi Laukaassa on laitoshoidon henkilöstömitoituksen yhdenmukaistamisen pohjalta jätetty täyttämättä kaksi budjetoitua tointa. Nämä toimet esitetään jätettäväksi STK:n pankkiin, jolloin niihin ei budjetoida määrärahoja mutta ne voidaan ottaa käyttöön, mikäli laitoshoidon sairaansijamäärään tulee muutoksia: Seututerveyskeskuksen pankkiin jäävät budjetoidut toimet: Keuruu sairaanhoitaja perushoitaja Laukaa sairaanhoitaja lähihoitaja Joutsa Toimitusjohtajan ehdotus: sairaanhoitaja sairaanhoitaja sairaanhoitaja Johtokunta perustaa ns. pankin, johon jätettäväksi esitettäviä toimia/virkoja voidaan käyttää, mikäli toimen käyttö myöhemmin toiminnallisista syistä on perustelua. Pankkiin siirretyille toimille hyväksytään palkkamääräraha vain toimintasuunnitelman mukaisesti.

13 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TULEVAISUUS NÄKULMIA JA LINJAUKSIA VUODELLE 2017 Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtajan ehdotus: Seututerveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut kahdeksan jäsenkuntiensa kuntalaisille järjestämistoimikunnan (ns. tilaaja) ja johtokunnan (ns. tuottaja) linjausten mukaisesti. SOTE-integraation edetessä on myös liikelaitoksen pohdittava valmistautumista omalta osaltaan tuleviin uusiin toimintamalleihin. Toimitusjohtaja antaa kokouksessa alustukset ainakin seuraavista, liikelaitoksen tulevaisuuteen vaikuttavista asioista: - Seututerveyskeskuksen kotisivu-uudistus - ennaltaehkäisevän terveydenhuollon järjestäminen yhdessä kuntien kanssa (ml. hyvinvointisuunnitelmat ja terveyden edistäminen) - hoidon tarpeen arvioinnin ja sähköisen asioinnin järjestäminen tulevaisuudessa - asiakkaan palvelutarpeen mukainen palvelumuotoilu / palvelujen segmentointi: - palvelujen satunnaiskäyttäjän rooli - kansantautien hoidon järjestäminen (tulevaisuuden omahoitajamalli) - palvelujen suurkuluttajien / monikäyttäjien palveluohjaus (tulevaisuuden omalääkärimalli) - lähipalveluiden uudelleenmuotoilu: hyvinvointiasemat, tilajärjestelyt, laboratorio- ja kuvantamispalveluiden tarjonta - Seututerveyskeskuksen sairaalapaikat tulevaisuudessa - työterveyshuollon järjestäminen alkaen (tth Aallon yhtiöittämisen vaikutukset) - Seututerveyskeskuksen kuntalaskutuksen jatkokehittämisen mahdollisuudet. Nämä asiat on kokoukseen mennessä käsitelty jo liikelaitoksen järjestämistoimikunnan kokouksessa ja linjauksista on käyty jo alustavaa keskustelua sillä foorumilla. Kokoukseen välitetään terveiset järjestämistoimikunnan kokouksesta näihin asioihin liittyen ja käydään palvelujen tuottaja näkökulmasta vastaava keskustelu. Samalla ohjataan aihevalinnassa koskien Seututerveyskeskuksen strategiaseminaaria kesäkuussa. Johtokunta keskustelee lähetekeskustelutyyppisesti näistä ja muista esille tulevista, liikelaitoksen toimintaa ohjaavista tekijöistä ja päättää jatkotoimenpiteistä.

14 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta 40 MUUT ASIAT KOKOUS /

15 Seututerveyskeskus, Hoitopalvelujen myynti kunnittain Organisaatio L TA, Liikelaitos Seututerveyskeskus / LIITE_1_ 34 Kumppani Palvelulaji Toteuma Talousarvio Toteuma edellinen vuosi kumulatiivinen edellinen vuosi Toteuma kumulatiivinen Muutos ed. Muutos ed. vuodesta vuodesta % Ta tot % Toteuma kpl edellinen vuosi Talousarvio Kpl Toteuma kpl kumulatiivinen edellinen vuosi Toteuma kpl kumulatiivinen T33 K-S SeutuutTk D9 Mynla Tuote Total ,9% 34,9% ,6 % 35,8% Muutos ed. vuodesta kpl OMA TUOTANTO, PTH ,4% 34,7% ,2 % 34,9% AVOHOITO, PTH ,5% 33,7% ,8 % 34,1% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,9% 36,9% ,5 % 36,8% VUODEOS.HOITO, PTH ,3% 35,5% ,0 % 37,0% OSTOPALVELU, PTH ,6% 45,3% ,2 % Muutos ed. vuodesta % Ta tot % J172 Joutsa D9 Mynla Tuote Total ,5% 34,1% ,3 % 36,1% OMA TUOTANTO, PTH ,9% 34,0% ,1 % 35,2% AVOHOITO, PTH ,1% 34,2% ,1 % 36,0% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,7% 34,1% ,7 % 33,6% VUODEOS.HOITO, PTH ,5% 33,9% ,5 % 33,7% OSTOPALVELU, PTH ,4% 38,4% ,9 % J249 Keuruu D9 Mynla Tuote Total ,5% 33,0% ,0 % 34,3% OMA TUOTANTO, PTH ,3% 32,9% ,4 % 33,8% AVOHOITO, PTH ,8% 33,3% ,7 % 33,5% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,9% 36,6% ,9 % 37,4% VUODEOS.HOITO, PTH ,8% 29,5% ,4 % 29,5% OSTOPALVELU, PTH ,7% 45,5% ,7 % J275 Konnevesi D9 Mynla Tuote Total ,0% 39,1% ,2 % 38,2% OMA TUOTANTO, PTH ,6% 38,9% ,0 % 37,5% AVOHOITO, PTH ,0% 31,4% ,9 % 32,0% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,8% 38,0% ,9 % 37,7% VUODEOS.HOITO, PTH ,3% 45,2% ,2 % 52,5% OSTOPALVELU, PTH ,1% 56,0% ,3 %

16 Seututerveyskeskus, Hoitopalvelujen myynti kunnittain Organisaatio L TA, Liikelaitos Seututerveyskeskus / LIITE_1_ 34 Kumppani Palvelulaji Toteuma Talousarvio Toteuma edellinen vuosi kumulatiivinen edellinen vuosi Toteuma kumulatiivinen Muutos ed. Muutos ed. vuodesta vuodesta % Ta tot % Toteuma kpl edellinen vuosi Talousarvio Kpl Toteuma kpl kumulatiivinen edellinen vuosi Toteuma kpl kumulatiivinen J410 Laukaa D9 Mynla Tuote Total ,6% 33,9% ,8 % 35,3% Muutos ed. vuodesta kpl OMA TUOTANTO, PTH ,0% 33,7% ,3 % 34,1% AVOHOITO, PTH ,7% 33,5% ,7 % 33,7% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,5% 37,3% ,2 % 36,9% VUODEOS.HOITO, PTH ,1% 31,0% ,3 % 31,0% OSTOPALVELU, PTH ,1% 46,7% ,1 % Muutos ed. vuodesta % Ta tot % J435 Luhanka D9 Mynla Tuote Total ,9% 41,7% ,8 % 39,7% OMA TUOTANTO, PTH ,3% 41,8% ,2 % 38,8% AVOHOITO, PTH ,7% 31,7% ,4 % 33,7% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,6% 32,1% ,0 % 32,6% VUODEOS.HOITO, PTH ,0% 60,3% ,9 % 60,2% OSTOPALVELU, PTH ,6% 35,2% ,1 % J495 Multia D9 Mynla Tuote Total ,9% 32,3% ,2 % 35,0% OMA TUOTANTO, PTH ,2% 32,1% ,0 % 34,4% AVOHOITO, PTH ,8% 34,5% ,4 % 35,0% SUUN TH KÄYNNIT, PTH ,4% 42,2% ,8 % 41,2% VUODEOS.HOITO, PTH ,3% 22,0% ,2 % 22,0% OSTOPALVELU, PTH ,3% 48,3% ,7 % J592 Petäjävesi D9 Mynla Tuote Total ,7% 39,7% ,2 % 38,4% OMA TUOTANTO, PTH ,8% 39,2% ,1 % 37,5% AVOHOITO, PTH ,5% 35,5% ,7 % 36,1% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,8% 37,4% ,0 % 37,8% VUODEOS.HOITO, PTH ,2% 54,8% ,2 % 55,0% OSTOPALVELU, PTH ,3% 71,7% ,7 % J850 Toivakka D9 Mynla Tuote Total ,6% 39,9% ,5 % 37,4% OMA TUOTANTO, PTH ,4% 40,3% ,3 % 36,5% AVOHOITO, PTH ,6% 37,6% ,0 % 35,0% SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,7% 36,6% ,7 % 35,6% VUODEOS.HOITO, PTH ,0% 58,7% ,8 % 60,1% OSTOPALVELU, PTH ,0% 25,8% ,5 %

17 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA 2016 Liikelaitos Seututerveyskeskus Poikkeama TA Ta tot % %-Lv Ta -Toteutunut LIIKEVAIHTO ,8 % 100,0 % Perusterveydenhuollon hoitopalvelut ,9 % 88,1 % Muiden palvelujen myynti ,4 % 0,9 % Myynti sairaanhoidolle ,1 % 0,7 % Myynti ulkopuolisille ,0 % 0,1 % Potilasmaksut ,6 % 11,0 % Tuet ja avustukset ,6 % 0,3 % Liiketoiminnan muut tuotot 24 0,0 % -24 Materiaalit ja palvelut ,3 % 30,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % 6,1 % Ostot tilikauden aikana ,6 % 6,1 % Asiakaspalveluiden ostot ,9 % 1,9 % Palvelujen ostot ,1 % 22,0 % Henkilöstökulut ,7 % 55,0 % Palkat ja palkkiot ,7 % 44,3 % Henkilösivukulut ,4 % 10,7 % Eläkekulut ,5 % 7,8 % Muut henkilösivukulut ,1 % 2,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % 1,0 % Avustukset ,2 % Vuokrakulut ,7 % 6,0 % Liiketoiminnan muut kulut ,3 % 0,0 % Liikeylijäämä ,6 % 8,2 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kuntayhtymältä 0,0 % 0 Muut rahoitustuotot 594 0,0 % 594 Korkokulut ,0 % 0,0 % Muut rahoituskulut 10 0,0 % 10 Korvaus peruspääomasta ,3 % 0,1 % Ylijäämä ennen satunnaisia eriä ,1 % Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä ennen varauksia ,1 % Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden Ylijäämä ,1 % C:\Users\ylakolu\AppData\Local\Microsoft\Windows\Temporary Internet Files\Content.Outlook\RF852R75\Tulosraportti Liikelaitos Seututerveyskeskus

18 LLITE_3_34 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OSAVUOSIKATSAUS 1-4/2016 AVOHOITO, PTH Ylilääkäri Jari Raudasoja, ylihoitaja Timo Vanhatalo Asiakasnäkökulma Jokaisessa asiakas/potilas -kontaktissa on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan potilaan osallisuus oman hoito-kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille on vuoden alusta siirtynyt osittain avoparien isyyden tunnustamiseen liittyvä toiminta sosiaalitoimelta. Asiakkaat ovat todenneet sen hyvänä ja joustavana palvelujen toimintamuutoksena. Terveydenhoitajien näkökulmasta se on lisännyt jonkin verran työtä. Toisaalta myös koko tulevan perheen tapaaminen on koettu positiivisena, myös ennaltaehkäisevässä merkityksessä. Joutsassa vuosi sitten aloitettu verenohennuspotilaiden INR-poliklinikka - toiminta on laajentunut. Myös Toivakan terveysasemalla aloitettiin vastaava toiminta alkuvuodesta. Molemmilla pilottiterveysasemilla haetaan asiakkaita, jotka voisivat itsenäisesti mitata INR- arvonsa ja hoitaa hoitonsa ilman vastaanotolla käyntiä. Näin vältettäisiin turhia käyntejä ja resursseja voitaisiin suunnata tarkoituksenmukaisemmin jatkossa. Henkilöstönäkökulma Olemassa olevan varahenkilöstön tarkoituksenmukaista käyttöä on tarkasteltu nykytilan valossa uudelleen. Käytänteitä on päivitetty ja on sovittu selkeät pelisäännöt. Tämä toimintamalli on osaltaan näkynyt lyhytaikaisten sijaisten käytön vähenemisenä ja näin ollen selkeänä säästönä. Hoitajien itsenäiseen vastaanottotoimintaan on panostettu. Käyntimäärät ovat lisääntyneet ja näin ollen työnjakoa lääkäreiden vastaanottotoiminnan kanssa on tarkennettu. Hoitajien itsenäisen vastaanottotoiminnan osalta on myös arvioitu käyntien vaativuuden taso. Prosessi on vielä kesken. Kahdesta vaativuustasosta on tavoite siirtyä kolmeen vaativuustasoon ja niiden mukaiseen palkkioon. Hoitajien osaamisen tason arviointi perustuu näyttöön. Henkilöstön koulutusta ja perehdytystä on kohdennettu toiminnan ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Laukaan avoimiin lääkärivirkoihin on valittu lääkärit. Muiden terveysasemien täyttämättömiin lääkärivirkoihin on haku menossa. Kaiken kaikkiaan lääkäriresurssitilanne on hyvä ja alkuvuoden tilanpäisestä ostolääkäritarpeesta on päästy omiin suoriin sijaisiin. Puheterapeuttien toimiin haku on myös käynnissä. Puheterapeuttipula ei toistaiseksi ole helpottanut. Prosessien kehittämisnäkökulma

19 LLITE_3_34 Palveluiden turvaamiseen on harkitusti panostettu ostopalveluilla ja hoitoprosesseja arvioiden toimintasuunnitelman mukaisesti. Paljon palveluita käyttäjien asiakkaiden hoito- ja kuntoutus suunnitelmiin on perehdytty yhdessä maakunnallisen kehittämisverkoston kanssa. TEREraportointijärjestelmän kautta tultaneen loppuvuoden aikana saamaan entistä tarkempaa tietoa kustannuksiltaan kalliimmista potilaista kunnittain ja näin ollen päästään pureutumaan suurkuluttajiin myös yksilötason palveluohjauksen avulla. Hoitajien itsenäiseen vastaanotto toimintaan koulutetaan/perehdyteään jatkuvasti uusia hoitajia osana kokonaisvaltaista hoidon palveluohjaus- ja suunnitteluprosessia. Mielenterveys-päihde- ja perheneuvolatyön yhteisen toiminnan tiivistäminen kuntien perusturvan ja muiden toimijoiden (ml. kolmannen sektorin) kanssa on aloitettu. Talousnäkökulma Avohoidon kustannuksissa ja suoritteissa verrattuna edelliseen vuoteen on nähtävissä hienoinen kustannusten kasvu ja suoritteiden väheneminen. Vastaavasti ostopalvelusuoritteita on enemmän. Näitä selittää 3 puheterapeutin vaje ja lisääntynyt toimintaterapian tarve. Myös useampi asia (kaikki) kerralla kuntoon periaatetta on pyritty toteuttamaan, mikä osaltaan näkyy tilastoissa käyntimäärien laskuna. Ostolääkäreihin on jouduttu hieman turvautumaan alkuvuonna. Lääkärinvirkoja ja puheterapeutin toimia on paraikaa haussa. Varahenkilöstön tarkoituksenmukainen käyttö näkyy jo alkuvuoden toteuman osalta tuottavan kustannussäästöjä. Palvelun turvaamiseen on harkitusti panostettu ostopalvelulla ja hoitoprosesseja arvioiden toimintasuunnitelman mukaan. Avohoidon toiminnan laadun/talouden mittaroinnin kehittämiseen ja tulevan SOTE:n avohoitoa koskeviin työryhmiin on osallistuttu aktiivisesti, jotta perusterveydenhuollon näkökulma tulisi asiaan kuuluvasti huomioitua. Hoito- ja toimintatapojen kehittäminen on näkynyt Seututervyskeskuksen toiminnan taloudessa merkittävimpänä säästöinä eri menoerissä seuraavasti verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon: 1. Hoitohenkilökunnan sijaismäärärahat 24,000 säästö 2. Haavanhoitotuotteet 60,000 säästö 3. Laboratoriopalvelut 30,000 säästö 4. Kuvantamispalvelut 50,000 säästö Omaan rekrytointiin panostamalla pyritään hillitsemään kasvavia ostopalvelukuluja. Puuttuvien terapiapalvelujen kohdalla tehtävä on kuitenkin haasteellinen. Yhteenveto: Seututerveyskeskuksen avohoidon osalta toimintaa jatketaan vuoden 2016 toimintasuunnitelman mukaan.

20 LIITE 4_34 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OSAVUOSIKATSAUS 1-4/2016 LAITOSHOITO, PTH Ylilääkäri Päivi Jokiranta ja ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Asiakas: Sairaalan osastoilla on hyvä hoito toteutunut Hoidettuja potilaita on vuoden ensimmäisellä kolmanneksella ollut 1057 (2015; 1089). Potilasmäärä ei ole vähentynyt sairaansijamäärän vähenemisen suhteessa, koska hoitoajat ovat lyhentyneet ja käyttöasteen perusteella huomataan, että osastot ovat pystyneet hyvin hoitamaan kaikki sinne sijoitettavat potilaat. Joutsalaisia potilaita on hoidettu huhtikuusta alkaen normaalia enemmän Laukaan sairaalassa (sairaansijamäärä väheni Joutsassa alkaen), käytännössä kuitenkin yksittäisiä potilaita. Pääosin terveyskeskukset ovat pystyneet hoitamaan oman alueensa potilaat, mutta infektio- ja / tai mahatautiepidemioiden aikana eri sairaaloiden välinen ristiinhoitaminen on hyvä keino selvitä kuormituspaineista. Saumaton yhteistyö kunnan vanhuspalvelujen osalta on tiivistynyt edelleen ja ennakoiva kotiuttaminen on kaikkien toimijoiden yhteisenä kehittämisalueena. Aktiivinen kuntouttava toiminta on jatkunut potilaiden voimavarat huomioiden. Painopistealueina ovat olleet toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisen ehkäisy. Konneveden hengityshalvauspotilaan hoito on siirtynyt kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin vastuulle alkaen. Henkilöstö: Henkilöstöresurssia on mitoitettu muuttuvaan sairaansijamäärään ja osaamista on vahvistettu Kehityskeskustelut ovat toteutuneet 35% hoitohenkilökunnan osalta. Työpanos on vähentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 27,3% ollen nyt 116,7 htv ( ) sairaansijojen vähenemisen myötä. Määräaikaisten työpanos on vähentynyt edelliseen vuoteen nähden 5,1% ollen koko työpanoksesta kauden aikana 17,6% ( ,7). Luku kertoo hyvästä henkilöstösuunnittelusta. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ollen 9,21 htv ( ,14). Henkilöstöresurssin koordinointia ja yhteiskäyttöä on vahvistettu. Toiminta: Toteutunut suunnitelman mukaisesti Sairaansijamäärät on tarkistettu kaikissa Seututerveyskeskuksen sairaaloissa pohjautuen viime vuoden toteutuneisiin käyttöasteisiin sekä hoivapaikkaa kuntien sosiaalipuolella odottavien potilaiden määriin. Laitospaikkojen vähenemä edellisestä vuodesta on ollut: Petäjäveden sairaala (20 ss.) lakkautettiin eli edellisen vuoden ensimmäisellä kolmanneksella. Vuoden 2016 alusta Keuruun

21 LIITE 4_34 sairaalan paikkaluku väheni kolmella eli 35:een sairaansijaan Konneveden palvelurakennemuutoksen myötä STK:lle jäi laitoshoitoa 10 sairaansijaa, koko pitkäaikaishoidon ja 10 sairaalapaikan siirryttyä Konneveden kunnalle. Joutsan sairaansijamäärä väheni 30:stä 24:ään sairaansijaan Sairaansijojen määrän laskusta huolimatta kaikki osastoille tarjotut potilaat on pystytty hoitamaan Seututerveyskeskuksen omissa sairaaloissa erinomaisesti osastojen keskimääräisen käyttöasteen ollessa varsin maltillinen 72 %. Pitkäaikaishoitoa ei ole ollut alkuvuodesta. Jonotusta keskussairaalasta (ylimääräisiä maksullisia ns. kitkapäiviä) ei myöskään ole ollut. Hoitopäiviä on ollut yhteensä sairaaloissa (2015; ). Sairaaloiden kuormitusprosentti on ollut 72% (2015; 79,2). Sairaaloittain vastaava tieto on seuraava: Laukaa 72,3% (2015; 79,9), Konnevesi 66,8% (2016; 80,2), Joutsa 80,6% (2015; 80,9) ja Keuruu 69,5% (2015; 76,5). Kuormitusprosentissa ei suuria eroja edelliseen vuoteen. Tavoitteeksi on asetettu keskimääräinen noin 75 %, jotta toisaalta mahdollistetaan potilaiden sujuva vuodeosastolle pääsy, ja samalla huolehditaan henkilöstön tarpeenmukaisesta käytöstä. Hoitojaksojen pituus oli sairaaloissa yhteensä 5,7, ollen sairaaloittain seuraava: Laukaa 4,1(2015; 4,9), Konnevesi 7,1(2016; 8), Joutsa 7,7 (2016; 14,4)ja Keuruu 5,5 (2015;7,4). Hoitojaksojen lyheneminen on seurausta pitkäaikaishoidon vähenemisestä ja toimintatapojen tehostumisesta. Laukaan ja Keuruun toimintamallien osalta ei käytännössä enää ole mahdollista hoitojakson pituutta edelleen vähentää. Talous: Toteutunut suunnitelman mukaisesti ja maltillisesti Laitoshoidon palkkamenot ovat toteutuneet budjetoidusta 31,1%, palkkakustannukset vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 13,6% ollen linjassa työpanoksen vähenemän kanssa. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta talousarvio toteuma on 36,5%, lääkehoidon kustannukset ovat nousseet edellisestä vuodesta 24,9% johtuen erikoissairaanhoidossa tällä aikajaksolla aloitettujen kalliiden jatkumisesta terveyskeskussairaaloissa.

22 LIITE 5_34 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OSAVUOSIKATSAUS 1-4/2016 SUU Ylihammaslääkäri Eija Peltonen, osastonhoitaja Eila Kerkelä-Rautiainen Asiakas-/kuntanäkökulma Hoitoonpääsy kiireettömässä hoidossa on pysynyt edellisvuoden tasolla: hammaslääkärit 1-4kk, suuhygienistit 1-12 viikkoa ja hammashoitajat 1-7 päivää. Keuruulla on saatu ostohammaslääkäreitä niin, että hoidot eivät ole ruuhkautuneet. Pisimmät hoitoon pääsyajat kiireettömään hoitoon ovat Laukaassa kahden hammaslääkärin alueilla ja Joutsassa yhden hammaslääkärin alueella. Molemmissa kunnissa lisätään suuhygienistien työpanosta, jonka toivotaan tuovan helpotusta kiireettömään hoitoon pääsyyn. jatkossa kuitenkin hammaslääkärihammashoitaja työpanoksen lisäresursointia tullee harkita pohjautuen hoidon saatavuuteen. Ympärivuorokautinen hammaslääkäripäivystystoiminta aloitettiin yhteistyössä Keski- Suomen sairaanhoitopiirin, JYTEn, Saarikan, Wiitaunionin ja Äänekosken terveyskeskuksen kanssa. Arkisin klo sekä viikonloppupäivinä ja arkipyhinä klo 8-21 päivystys järjestetään Kyllön terveysasemalla. Tiedustelupuheluihin vastaa MawellCare, kuten muihinkin yhteispäivystyksen puheluihin. Yöaikainen hammaslääkäripäivystys klo järjestetään KYS:ssa. Arkipäivisin klo 8-16 kiireellinen ensiapu hoidetaan omissa hoitoloissa. Tilastoja toiminnasta on saatu tammi-maaliskuun ajalta eli ensimmäisestä vuosineljänneksestä. Ilta-aikoina ja pyhäpäivinä yhteispäivystyksessä kävi yhteensä 423 potilasta, joista 57 (13,5 %) oli Seututerveyskeskuksen kuntien asukkaita. Hammaslääkärin puhelinkontakteja tänä aikana oli 88 kappaletta, joista 17 (19,3 %) tuli Seututerveyskeskuksen kuntien asukkailta. Yhteispäivystyksen toiminta on sujunut alkukankeuksien jälkeen hyvin. Yhteistyö MawellCaren kanssa on sujunut erittäin hyvin. Henkilöstö (päivystävä hammaslääkäri ja hammashoitaja) on Seututerveyskeskuksessa ostettu Attendo Oyltä, kuten ovat tehneet myös Wiitaunioni, Saarikka ja Äänekoski. Attendo on saanut järjestettyä henkilöstön kaikille päiville. Jyväskylä on käyttänyt omaa henkilöstöään, mutta koko palvelu on tarkoitus kilpailuttaa yhdessä vielä vuoden 2016 aikana. Prosessinäkökulma Käyntien jakautumiseen eri ammattiryhmien välillä asetettiin tavoite: hammaslääkäri 65 %, suuhygienisti 20 % ja hammashoitaja 15 %. Toteuma ensimmäisen vuosikolmanneksen jälkeen oli seuraava: hml 66 %, shg 21 % ja hh 13 % eli vielä tulee saada työnjakoa kehitettyä niin, että hammashoitajille saadaan käyntejä siirrettyä sekä suuhygienisteltä että hammaslääkäreiltä. Yhteensä käyntien määrä nousi edellisvuodesta 2,6 %. Kuntien välisiin eroihin käynneissä/asukas asetettiin tavoitteeksi 30 %. Huhtikuun lopussa käynnit/asukas olivat vielä tavoitteen mukaiset ja ne olivat kunnittain:

23 LIITE 5_34 Kotikunta Käynnit yhteensä 2016/4 väkiluku käyntiä/asukas Joutsa ,4 Keuruu ,5 Konnevesi ,5 Laukaa ,4 Luhanka ,4 Multia ,4 Petäjävesi ,4 Toivakka ,5 Luhangassa oli käyntien vähenemistä edelliseen vuoteen verrattuna. Hammaslääkärin vastaanotto on siirtynyt joka toinen torstai Joutsaan. Hammashoitajalla on ollut paljon ylitunteja, joita hän on ottanut pois ja siksi hoitajakäynnit ovat vähentyneet. Toivakassa ovat viime vuodesta käynnit vähentyneet. Päivässä ei yhtä monta potilaskäyntiä, mutta on pyritty noudattamaan kerralla enemmän kuntoon periaatetta. Lisäksi jos ns. särkyajoille ei ole tullutkaan potilasta, on edellisen potilaan käyntiä jatkettu tarpeen mukaan. Muutamien yksittäisten henkilöstön poissaolopäivien vaikutus käyntimääriin on lisäksi pienessä yksikössä suuri. Hoitajan ja suuhygienistin käynnit olivat nousseet. Laukaassa hammaslääkäreiden käynnit ovat lisääntyneet edellisvuodesta. Tämä johtuu vuoden 2015 sairauslomista ja näin ollen viime vuoden poikkeuksellisesta resurssivähyydestä, jota ei saatu paikattua. Suuhygienistien käynnit ovat myös Laukaan pisteessä lisääntyneet ja Lievestuoreella laskeneet jonkin verran. Lievestuoreella käyntimäärät ovat pysyneet kuitenkin edellisvuoden tasolla, sillä siellä on lisääntynyt hammashoitajan työpanos: uusi työntekijä tekee siellä nyt 60 % työpanoksestaan. Ennaltaehkäisevään työhön on panostettu erityisin projektein alueella. Konneveden osalta hammaslääkärikäynneissä on lievää nousua 2,2 %. Tyhjiä päivystysaikoja ja peruttuja aikoja on yritetty täyttää vielä entistä tehokkaammin. Suuhygienistin käyntien määrän nousu verrattuna edellisvuoteen johtuu pääasiassa kahdesta seikasta: vuoden 2015 alussa oli työntekijällä ylimääräistä lomaa, joka vähensi viime vuoden käyntejä ja nyt vastuuhenkilön tehtävät on myös poistettu vapauttaen näin koko työajan kliiniseen työhön. Haapamäellä on ollut käyntejä edellisvuotta neljännes vähemmän, sillä siellä on ollut hammaslääkärivajausta ja suuhygienistin työpanos pienempi kuin edellisenä vuonna. Haapamäen henkilöstö on työskennellyt osin Keuruulla ja se näkyy Keuruun käyntien lisääntymisenä: suuhygienistien ja hammashoitajien käynnit ovat kasvaneet edellisvuodesta lähes kolmanneksen. Multialla hammaslääkärin käynneissä ei ole suurta muutosta. Suuhygienisti siirtyi osa-aikaiseksi syksyllä 2015, jonka seurauksena myös käynnit tietysti laskivat. Hammashoitajien käynnit ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Suun terveydenhuollon erikoishoidoissa vähennystä viimevuotiseen oli 57 käyntiä. Erikoishoidoissa on ollut tänä vuonna enemmän leikkauksia ja vaativia hampaanpoistoja ja näihin

24 LIITE 5_34 varataan aina puoli tuntia pitempi aika. Erikoishammaslääkärillä on ollut vähemmän työpäiviä, kuin viime vuonna. Henkilöstönäkökulma Vuoden 2016 alussa suun terveydenhuollossa oli avoinna yksi (uusi) suuhygienistin toimi Laukaan hammashoitolassa ja kaksi hammaslääkärin virkaa Keuruun ja Haapamäen hammashoitoloissa. Keuruulle on saatu ostettua hammaslääkärityövoimaa hyvin ja kaiken kaikkiaan hoitoon pääsyssä ei ole ollut vuoden 2016 puolella suuria ongelmia. Keuruun hammashoitolan virka saatiin täytettyä ja Laukaan hammashoitolan suuhygienistin toimi alkaen. Haapamäen viran täyttöprosessia jatketaan. Hoitohenkilöstöllä on paljon osa-aikaisuuksia: suuhygienisteistä lähes puolet tekee 30 h/vk ja hammashoitajista lähes viidennes. Osa-aikaisuuksien täyttäminen on haasteellista työvoimapulan vuoksi. Tavoitteena on, että kaikissa toimissa ja viroissa on työntekijä. Talousnäkökulma Kuntalaskutuksessa / hoitopalvelujen myynnissä suun terveydenhuollossa ollaan huhtikuun jälkeen 36,9 % :ssa talousarvioon verrattuna. Tilanne on hyvä, sillä kesän supistetun toiminnan aikana tuotanto ei ole normaaliajan tasolla ja siihen laskuun on varauduttava. Joutsassa ja Multialla suuhygienistin työpanoksen väheneminen näkyy kuntalaskutettavissa käynneissä, samoin Luhangan hammaslääkärin työpanoksen väheneminen. Kustannuksille kunnittain ( /asukas) on asetettu tavoite max. 125 / vuosi. Huhtikuun lopussa kertyneet /asukas olivat: Kuntalaskutus /väestö Koko Suun th 39 J172 Joutsa 39 J249 Keuruu 43 J275 Konnevesi 57 J410 Laukaa 36 J435 Luhanka 36 J495 Multia 40 J592 Petäjävesi 30 J850 Toivakka 48 Huhtikuun lopulla tasaisella kasvulla tavoitteessa tulisi olla tasolla 41,7 / asukas. Nyt koko suun terveydenhuollossa ollaan 39 eurossa. Korkeimmat menot ovat olleet Konnevedellä (57 /as), Toivakassa (48 /as) ja Keuruulla (43 /as) ja niissä tavoitteen saavuttaminen on haasteellista. Muissa kunnissa tavoitteen saavuttaminen näyttäisi mahdolliselta. Loppuvuodesta tehtävä kuntalaskutushintojen tarkistaminen oikaisee menoja sen osalta, mikä on aiheutunut kuntalaskutushintojen arvion ja käyntimäärien ennusteen virheestä. Suun terveydenhuollon päivystyksen kustannukset on jaettu terveyskeskusten kesken jakamalla päivystyspäivät väkiluvun mukaan. Koska Seututerveyskeskukselle jaetut päivät eivät jakaudu tasaisesti vuoden kaikille kuukausille, voidaan kustannusten vertailua edelliseen vuoteen tehdä vasta tämän vuoden lopussa. Maaliskuun loppuun mennessä kulut olivat edellis- ja tänä vuonna seuraavat: v ,96 ja v ,51. Investoinneissa luovuttiin Keuruun ja Haapamäen hankinnoista, sillä siellä varaudutaan Haapamäen toimipaikan mahdollisiin muutoksiin. Keväällä on valmisteltu hankinnat niin, että kesällä 2016 saadaan toteutettua Joutsan, Konneveden ja Tellervonkadun kalustehankinnat.

25 Seututerveyskeskuksen toiminta ja talous Yhteenvetoja

26 Toteumaa ja ennuste TALOUS Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

27 Tuloslaskelma Kirjanpidon kuukausittain toimittama raportti TA Ta tot % LIIKEVAIHTO ,8 % Perusterveydenhuollon hoitopalvelut ,9 % Muiden palvelujen myynti ,4 % Potilasmaksut ,6 % Tuet ja avustukset ,6 % Liiketoiminnan muut tuotot 24 Materiaalit ja palvelut ,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % Asiakaspalveluiden ostot ,9 % Palvelujen ostot ,1 % Henkilöstökulut ,7 % Palkat ja palkkiot ,7 % Henkilösivukulut ,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % Avustukset Vuokrakulut ,7 % Liiketoiminnan muut kulut ,3 % Liikeylijäämä ,6 % Tilikauden Ylijäämä Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

28 Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto PALVELUJEN KÄYTTÖ KUNNITTAIN Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

29 Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön laskutus Erikoissairaanhoito yhteensä Hoitopalvelut tammi-huhtikuu TP 2015 Talousarvio Toteuma Toteuma Ta-tot Muutos vuodesta 1000 euroa % 2015 Seututerveyskeskus % 944 6,2 % Joutsa % -47-2,7 % Keuruu % -51-1,4 % Konnevesi % 76 8,5 % Laukaa % 596 9,9 % Luhanka % 57 26,6 % Multia % -49-9,6 % Petäjävesi % ,2 % Toivakka % ,6 % Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut, perusterveydenhuollon päivystys, ensihoito ja sosiaalitoimen palvelut (palveluasuminen ja kehitysvammahuolto). Kalliiden hoitojen tasaus sisältyy tilinpäätöstietoihin ja erityisvelvoitteet tilinpäätös- ja talousarviotietoihin. Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

30 Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön laskutus Operatiivinen toimialue Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut yhteensä TP 2015 Talousarvio Toteuma Toteuma Muutos vuodesta 1000 euroa Keski-Suomen seututerveyskeskus ,2 % Joutsa ,6 % Keuruu ,1 % Konnevesi ,1 % Laukaa ,0 % Luhanka ,4 % Multia ,2 % Petäjävesi ,4 % Toivakka ,3 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

31 Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön laskutus Konservatiivinen toimialue Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut yhteensä TP 2015 Talousarvio Toteuma Toteuma Muutos vuodesta 1000 euroa Keski-Suomen seututerveyskeskus ,5 % Joutsa ,8 % Keuruu ,3 % Konnevesi ,7 % Laukaa ,5 % Luhanka ,0 % Multia ,3 % Petäjävesi ,9 % Toivakka ,0 % Vuonna 2015 sisätautien ja syöpätautien hintoja korotettiin kesällä takautuvasti (drgtuotteiden hinnoitteluun vaikuttavan teknisen syyn vuoksi). Laskutuksen muutoksessa on siis osaltaan myös teknistä selitystä. Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

32 Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön laskutus Psykiatrian toimialue Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut yhteensä TP 2015 Talousarvio Toteuma Toteuma Muutos vuodesta 1000 euroa Keski-Suomen seututerveyskeskus ,4 % Joutsa ,4 % Keuruu ,6 % Konnevesi ,1 % Laukaa ,6 % Luhanka ,3 % Multia ,6 % Petäjävesi ,3 % Toivakka ,9 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

33 Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön laskutus Päivystyksen toimialue Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut yhteensä TP 2015 Talousarvio Toteuma Toteuma Muutos vuodesta 1000 euroa Keski-Suomen seututerveyskeskus ,4 % Joutsa ,4 % Keuruu ,6 % Konnevesi ,1 % Laukaa ,6 % Luhanka ,8 % Multia ,6 % Petäjävesi ,2 % Toivakka ,7 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

34 Sairaanhoitopiirin palvelujen käytön laskutus Päivystyksen toimialue Perusterveydenhuollon päivystys TP 2015 Talousarvio Toteuma Toteuma Muutos vuodesta 1000 euroa Keski-Suomen seututerveyskeskus ,8 % Joutsa ,5 % Keuruu ,8 % Konnevesi ,0 % Laukaa ,9 % Luhanka ,6 % Multia ,2 % Petäjävesi ,0 % Toivakka ,3 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

35 Seututerveyskeskuksen palvelujen laskutus Toteuma Toteuma Toteuma Muutos vuodesta 1000 euroa 12 kk Asiakkaat yhteensä ,3 % Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ,4 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,9 % Joutsa ,5 % Keuruu ,5 % Konnevesi ,0 % Laukaa ,5 % Luhanka ,9 % Multia ,9 % Petäjävesi ,7 % Toivakka ,6 % Muut asiakkaat ,0 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

36 TOIMINTA JA HENKILÖSTÖ Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

37 Hoitopalvelujen määrän muutos vuoteen 2015 verrattuna Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

38 Hoitopalvelujen määrän muutos vuoteen 2015 verrattuna Vastaanottotoiminnan laskutettavien tuotteiden määrän muutos viime vuoteen verrattuna Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

39 Avohoitokäynnit kuukausittain Koko vuosi Tammi-Huhtikuu 2015 Viim. 12 kk Muutos ed. vuodesta ,7 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

40 Avoterveydenhuoltokäynnit 2016 Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

41 Avoterveydenhuolto 2016 Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

42 Suun terveydenhuollon käynnit 2016 Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

43 Suun terveydenhuolto 2016 Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

44 Hoitopäivät kuukausittain: yhteensä kaikissa STK sairaaloissa Koko vuosi Tammi-Huhtikuu 2015 Viim. 12 kk Muutos ed. vuodesta ,8 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

45 Laitoshoito yhteensä 2016 Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu HUOM! Avohoitokäynnit on virhetieto ei käyntejä, vaan osastolääkärin puhelinkontakteja yms.

46 Laukaan sairaala 2016 Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu HUOM! Avohoitokäynnit on virhetieto ei käyntejä, vaan osastolääkärin puhelinkontakteja yms.

47 Konneveden sairaala 2016 HUOM! Avohoitokäynnit on virhetieto ei käyntejä, vaan osastolääkärin puhelinkontakteja yms. Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

48 Joutsan sairaala 2016 Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

49 Keuruun sairaala 2016 Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu HUOM! Avohoitokäynnit on virhetieto ei käyntejä, vaan osastolääkärin puhelinkontakteja yms.

50 Laitoshoito 2016 Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

51 Vuokratyövoiman käyttö Toteuma 2015 Toteuma viim. 12 kk Toteuma Toteuma Muutos edellisestä vuodesta Liikelaitos Seututerveyskeskus Vuokratyövoima yhteensä ,9 % Vuokratyövoima, hoitajat ,3 % Vuokratyövoima, lääkärit ,0 % Avoterveydenhuolto Laitoshoito Suun terveydenhuolto ,0 % ,9 % ,3 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

52 HOITOPALVELUJEN TULOT Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

53 Hoitopalvelujen tulot; talousarvion toteutuminen Sopijakuntien osuus hoitopalvelujen tuloista 97,3 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

54 Hoitopalvelujen tulot; talousarvion toteutuminen Osuus hoitopalvelujen tuloista 27,7 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

55 Hoitopalvelujen tulot; talousarvion toteutuminen Osuus hoitopalvelujen tuloista 16,3 % Anja Suoninen / Päivi Ylä-Kolu

56 Henkilöstöresurssin koordinointi, käyttö ja seuranta Johtokunta ppl

57 Seurantatauluko Henkilöstösuunnittelutyökalu HR-arkissa Toimistosihteereiden, ylihoitajien ja ylilääkäreiden työkalu Henkilöstömäärän ja nimikkeiden suunnittelu US:aan koko konsernin tiedot: poistumat, nimikemuutokset ja siirtyminen yksiköstä toiseen STK:n oma kirjanpito STK:N arkissa Toimistosihteereiden, ylihoitajien ja ylilääkäreiden työkalu Vuositason tiedot muutoksista: rekrytoinneista ja toiminnallisista syistä täyttämättä jätetyistä tekee käsittelyprosessin näkyväksi ppl

58 Toiminnallisia uudistuksia ko. prosessiin liittyen: Laitoshuoltajat saatettu yhden esimiehen alle / TA toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja uudistaminen sekä osaamisen turvaaminen kaikissa toiminnoissa Kesäsijaisrekrytoinnin koordinointi, yhteistyö Rekryn kanssa ja vuosilomasuunnittelun yhteiset pelisäännöt toimintojen turvaaminen, henkilökunnan tasapuolinen kohtelu ppl

59 Toiminnallisia uudistuksia ko. prosessiin liittyen: Varahenkilöstön kehittäminen / äkkilähtijät (kaksi aluetta) Potilasturvallisuuden varmistaminen riittävän ja osaavan resurssin osalta, kustannukset * osastonsihteeri äkkilähtijä % * laitoshuoltaja, fysioterapeutti.. - Varaus- ja seurantajärjestelmänä virtuaali-titania / Satu Välinehuollon kehittäminen / Timo ja Eila Henkilöstön käytön mittarit ja niiden tulokset löytyvät OBI:sta (työpanos, sijaisten käyttö, poissaolot jne.) - Haasteena se, että ovat osin vastuualuetasolla Tulosmittareiden kehittäminen työn alla /JK et. kumpp ppl