sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA /2017 Kokousaika to , klo Kokouspaikka Päätöksentekijät Läsnä = x Seututerveyskeskuksen toimisto, neuvotteluhuone Jaakko Kiiskilä puheenjohtaja Eira Ohvo Riitta Vanhanen varapuheenjohtaja Leena Mikkonen Päivi Hakulinen Reijo Urtti Eero Vainio Pirkko-Liisa Vesterinen Johanna Tuukkanen Tero Pulkkinen Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä Jukka Kivelä hallinto- ja talouspäällikkö, asiantuntija Pirkko Ilmoniemi johdon sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Leila Lindell Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja Pöytäkirjan nähtävänäpito Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä seututerveyskeskuksen internetsivuilla (päätöksenteko/johtokunta/pöytäkirjat) lähtien.

2 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA / LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 33 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OSAVUOSIKATSAUS 1-8/ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO BUDJETOITUJEN TOIMIEN TÄYTTÖLUVAT JA NIMIKKEIDEN MUUTOK- SET VAKANSSIPANKISSA OLEVAN TOIMEN KÄYTTÖÖNOTTO VAPAUTUVIEN BUDJETOITUJEN VAKANSSIEN TÄYTTÖLUPA- MENETTELYN TARKISTUS ILMOITUSASIAT MUUT ASIAT

3 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta 32 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALATAISUUS KOKOUS / Johtokunnan päätöksen (3 ) mukaan johtokunnan kokouksen esityslista ja liitteet lähetetään vuonna 2017 sähköpostitse 7 päivää ennen kokousta: - johtokunnan jäsenille - shp:n hallituksen puheenjohtajalle ja shp:n johtajalle - kuntien kirjaamoihin Esityslista liitteineen viedään seututerveyskeskuksen internet-sivuille kohtaan päätöksenteko/johtokunta/esityslistat. Toimielin on päätösvaltainen, mikäli enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä kokouksessa. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty jäsenille kalenterikutsuna ja esityslista on julkaistu internet-sivuilla

4 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta 33 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT KOKOUS /2017 2

5 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OSAVUOSIKATSAUS 1-8/2017 Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Sairaanhoitopiirin talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan osavuosikatsauksella on raportoitava hallitukselle toiminnan tavoitteiden ja niihin liittyvien mittareiden toteutumisesta, talousarvion tuloslaskelman ja investointiosan sekä rahoituslaskelman toteutumisesta ja tehtävä tilinpäätösennuste vähintään kolme kertaa vuodessa. Samassa yhteydessä on hallitukselle tarvittaessa tehtävä perusteltu talousarvion muutosesitys. Osavuosikatsauksen yhteydessä hallitukselle raportoidaan myös hoitopalvelujen myyntibudjetin toteutumisesta ja tehdään tarvittaessa esitys hintojen muutoksesta. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty Seututerveyskeskuksen tammi-elokuun talousraportit. LIITE 1_34 Seututerveyskeskuksen kuntalaskutusraportti LIITE 2_34 Seututerveyskeskuksen tulosraportti Seututerveyskeskuksen kolmen eri vastuualueen raportit toiminnasta Tasapainotetun tuloskortin (BSC) mukaisin painopistein (Asiakasnäkökulma, Henkilöstönäkökulma, Prosessien kehittämisnäkökulma ja Talousnäkökulma) on esitetty liitteissä 3, 4 ja 5. Raportit on laadittu ylilääkäri- ylihoitaja työpareina. LIITE 3_34 Avohoidon vastuualueen osavuosikatsaus. LIITE 4_34 Laitoshoidon vastuualueen osavuosikatsaus. LIITE 5_34 Suun terveydenhuollon osavuosikatsaus. Yhteenvetona toiminnan ja talouden toteumasta tammi-elokuussa 2017 voidaan sanoa, että toiminnalliset muutokset kohti sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota sekä potilaiden todellista hoidon- ja palvelujen tarpeeseen perustuva palvelumallia kohti ovat hyvässä vauhdissa alueellamme. Toisissa kunnissa muutokset ovat jo hyvässä vauhdissa ja tulokset alkavat näkyä, kun taas osassa ne ovat vasta alkamassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon (sisältäen sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon) hahmottaminen kokonaisuutena on tärkeää, jotta olemme pystyneet tekemään oikeita ratkaisuja eri osa-alueilla. Yhteistyö kuntien sosiaalitoimen ja vanhuspalveluyksiköiden sekä jopa tilakeskusten kanssa on ymmärretty potilaslähtöiseksi lähestymistavaksi toimintatapoja uudistettaessa. Toiminnan strategiset muutokset ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Henkilöstön osaamisen oikea kohdentaminen ja resurssien joustava käyttö sekä uudet innovatiiviset ratkaisut tilaongelmissa ovat kuitenkin viemässä toiminnan kehittämistä vauhdilla eteenpäin. Asiakaspalautetta on kerätty osassa yksiköitä jatkuvasti vuoden aikana ja järjestelmää laajennetaan koskemaan kaikkia yksiköitä syksyn aikana. Potilaiden hoidon ja palvelujen tarpeeseen perustuvaa toimintamallia on kokeiltu Petäjävedellä vuoden alusta ja sen aikaansaamat hyvät tulokset saadaan toimintamallin laajentamisen myöstä käyttöön kaikissa jäsenkunnissa vuoden loppuun mennessä. Hoidon saatavuutta on pyritty parantamaan erityisesti sähköistä asiointia kehittämällä. työ jatkuu edelleen voimakkaana. Sähköistä ajanvarausta on tähän mennessä käyttänyt yhteensä 168 potilasta, joista suurin osa on varannut ajan (itselleen tai lapselle puolesta-toiminnolla) lastenneuvolaan (112 asiakasta), perhesuunnitteluneuvolaan (42 asiakasta) ja äitiysneuvolaan (14 asiakasta). Suurimmat käyttäjäryhmät ovat olleet Laukaassa (90 asiakasta), Joutsassa (25), Keuruulla (23) ja Toivakassa (21).

6 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / LIITTEESSÄ 6_34 on esitelty sähköisen yhteydenottoväylän (Klinik-palvelun) käyttötilastoja toimintakauden aikana. Asiakkaita on lisäksi pyritty palvelemaan entistä paremmin myös kesälomakautena, kun entisistä supistetun toiminnan / sulkujen suunnitelmista on luovuttu. Kesän 2017 aikana toiminta jatkui aikaisempina kesinä täysin suluissa olleilla terveysasemilla osa-aikaisena ja pääterveysasemilla oli myös ajanvarausvastaanottoa tarjolla aiemman pelkän päivystysvastaanoton lisäksi. Tämä aiempia kesiä laajempi palvelu otettiin erittäin hyvin vastaan kuntalaisten puolelta ja lisäksi yleensä elokuun alussa olleilta ruuhkatilanteilta vastaanotoilla vältyttiin. Heinäkuun 2017 tilastojen mukaan pystyimme tarjoamaan erilaisia vastaanottoaikoja jopa 4000 kpl (eli 49 %) enemmän kuin mitä heinäkuussa viime vuonna. LIITTEESSÄ 7_34 on tarkempaa tilastotietoa Seututerveyskeskuksen kesäajan toiminnasta. Henkilöstön sairauspoissaolopäivät ovat koko Seututerveyskeskuksessa nousseet 63 päivää (1,7 %) vuoden alusta ollen yhteensä 3784 päivää (3721 päivää EDV). Koko sairaanhoitopiirin henkilöstön vastaava kasvu on 2.4 %. Sairauspoissaolojen %-osuus koko työajasta on kokonaisuudessaan pysynyt käytännössä samana 3,5 %, mutta ammattiryhmittäin tarkasteltuna hoitohenkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet 0,5 % ollen nyt 3,1 % (vrt. shp 4,4 %), lääkäreiden osalta kasvaneet 0,3 % ollen nyt 1,7 % (sama kuin shp lääkäreillä) ja muun henkilöstön osalta kasvaneet 1,8 % (ollen 6 % työajasta ja vrt. shp 3,9 %). Seututerveyskeskuksen koko henkilöstön työpanos on vähentynyt 2,0 % (vrt shp +1,4 %). Määräaikaisten osuus työpanoksesta meillä on yhteensä 71,1 työpanosta 339,4 työpanoksesta eli 21,6 % (kasvua +0, 4 % eli 4,8 tp vrt EDV) kun se sairaanhoitopiirissä on 27,0 % (kasvua 1,3 % eli 50 tp vrt EDV). Prosesseista suurimpina toiminnallisina muutoksina alkuvuoden 2017 aikana ovat olleet Konneveden terveyskeskuksen vuodeosaston toiminnan lakkautuminen huhtikuun lopussa, asiakkaiden hoidontarpeeseen perustuvan potilassegmentaatiomallin käyttöönotto Petäjävedellä vuoden alusta ja talousarvion mukaisten lisäresurssien käyttöönotto hammashoidossa (Laukaa, Joutsa ja Petäjävesi), puheterapiassa (Laukaa ja Joutsa), toimintaterapiassa (Joutsa), päihdeterapiassa (Toivakka), muistihoitajapalveluissa (Petäjävesi) sekä lääkäriresurssissa (Laukaan HYPE-yksikkö). Liikevaihtoa on liikelaitoksessa ollut milj. (TA 66,9 %) (vrt EDV milj. ja TA 66,4 %). Toimintatuotot ovat yhteensä milj. (TA 66,7 %) ollen 88 t suuremmat kuin vastaavana aikana Syynä tähän kasvuun ovat edellisvuotta suuremmat myyntituotot ( milj. (ollen 82 t suuremmat kuin EDV) ja erialiset tuet ja avustukset 119 t (ollen 14 t suuremmat kuin EDV). Potilasmaksutuotot ovat yhteensä milj. (TA 73,7 %). Toimintakulut ovat yhteensä milj. (TA 68,1 %) ollen 41 t suuremmat kuin EDV. Henkilöstökulut ovat yhteensä milj. (TA 66,9 %). Palvelujen ostot ovat yhteensä milj. (TA 67,5 %) ollen 70 t pienemmät kuin EDV. Aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin on mennyt yhteensä milj. (TA 80,1 %) ollen 260 t enemmän kuin EDV. Tämä selittyy suurimmalta osalta lisääntyneillä hoitotarvikejakelulla (noin 150 t ), lääkinnällisten apuvälineiden kustannuksilla (noin 50 t ) ja instrumentti- ja laitehankinnoilla (noin 40 t ). Tämänhetkinen tilikauden alijäämä on 419 t (vrt t ). Edellisvuosina on kunnille yhteenlaskettuna kertynyt ylijäämää noin 260 t, joten ottaen tämä tilanne

7 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / Toimitusjohtajan ehdotus: huomioon, on mahdollisina hinta- ja myyntimuutoksina kompensoitava loppuvuoden aikana noin 160 t alijäämä niin, että päästään suunniteltuun tulokseen. Osavuosikatsausta, tilinpäätösennustetta 2017 ja toiminnan ja mittareiden toteutumista esitellään tarkemmin kokouksessa. Johtokunta merkitsee osavuosikatsauksen tietoonsa saatetuksi ja päättää mahdollisista muista toimenpiteistä.

8 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2018 Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Seututerveyskeskusta perustettaessa sen jäsenkunnat ovat siirtäneet perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen piiriin kuuluvien palveluiden järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palvelujen tuottajien toimesta. Järjestämisvastuu tarkoittaa siis huolehtimista siitä, että väestölle turvataan palvelut riippumatta siitä, miten ja keiden toimesta ne tuotetaan. Järjestämisvastuuta edustaa järjestämistoimikunta. Jäsenkunnat ovat siis siirtäneet perustamissuunnitelmassa yksilöidyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tuotettavaksi. Tuotantoorganisaatioksi on muodostettu liikelaitos Seututerveyskeskus. Liikelaitos toimii palvelujen tuottajaorganisaationa järjestämissuunnitelmien ja palvelusopimusten mukaisesti. Liikelaitos voi perussopimuksen mukaisesti hankkia palvelusopimuksen mukaisia palveluja myös muilta palveluntuottajilta. Lisäksi järjestämisvastuusta yhteistyössä sopijapuolina olevien kuntien kanssa huolehtiva Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää palvelut hankkimalla ne tai osan niistä omasta liikelaitoksesta, muilta julkisilta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta tai antamalla palvelunkäyttäjälle palveluseteli. Järjestämisvastuu on toteutettu siten, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa yhdessä Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti sekä siitä kuinka palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten toimintakyky, terveydentila ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella arvioitu sekä lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai muun hoidon ja hoivan tarpeen mukaisesti perusteltu tarve edellyttävät. Liikelaitoksen toiminta ja palvelut perustuvat järjestämisvastuun ja tuottamisen eriyttämiseen. Liikelaitoksen tuottamat palvelut määräytyvät järjestämissuunnitelman (toimintasuunnitelma) ja palvelusopimusten perusteella. Liikelaitoksen palvelut tulisi perussopimuksen mukaan jäsentää lähipalveluihin, lähiseutupalveluihin ja keskitettyihin palveluihin. LIITE 1_35 Liikelaitos Seututerveyskeskuksen perustamissopimus. Liikelaitoksen palvelutuotannon kehittämissuunnitelmien linjoja on käsitelty liikelaitoksen tulevaisuusseminaarissa kesäkuussa Toimitusjohtaja antaa kokouksessa selostuksen vuosien alustavasta toiminta- ja palvelusuunnitelmasta. Keskeisimpiä asioita ovat: - sähköisen asioinnin laajentaminen - päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen - hyvinvointi- ja perhekeskusten (LAPE,Hype) toiminnan visiot - muistipotilaiden tutkimuksen ja hoidon kokonaissuunnitelma - asiakkaan palvelutarpeen mukainen palvelumuotoilu - palvelujen satunnaiskäyttäjän rooli - kansantautien hoidon järjestäminen (tulevaisuuden omahoitajamalli) - palvelujen suurkuluttajien / monikäyttäjien palveluohjaus (tulevaisuuden omalääkärimalli)

9 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / Toimitusjohtajan ehdotus: - lähipalveluiden uudelleenmuotoilu: lähipalvelut kunnittain, lähiseutupalvelut Jo- Ke-La mallin mukaisesti - sairaala Novan uusien toimintamallien vaikutukset lähipalveluihin - valinnanvapauteen varautuminen kilpailukykyä parantamalla Seututerveyskeskuksen talousarviota vuodelle 2018 on valmisteltu seuraavilla alustavilla muutoksilla vuoteen 2017 verrattuna: - Joutsa: uusi terveyskeskus vakanssi - Laukaa: uusi psykiatrinen sairaanhoitaja (Hype) - Laukaa: terveysaseman vastaanoton lisätilojen (toinen vuodeosasto, 2.krs) vuokraus - Petäjävesi: muistihoitajan vakanssista ei ole kunnalle budjetoitu mitään - hallinto: uutena asiantuntijasairaanhoitaja (ennen Keuruun avopalveluissa) ja sovellusasiantuntija (ennen avohoidon yhteisissä kustannuksissa) - lisäksi tulee kokouksessa käsitellä ainakin Joutsa-Toivakka alueen nuorisopsykiatrisen sairaanhoitajan ja päihdehoitajan työpanoksen tarve Toimitusjohtaja antaa kokouksessa selvityksen tämänhetkisestä talousarvion LIITE 2_35 Suunnitellut hoitopalvelut kunnittain ja vastuualueittain 2018 LIITE 3_35 Seututerveyskeskuksen tuloslaskelma vuodelle 2018 Johtokunta merkitsee toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelun tilanteen tiedoksi ja antaa mahdolliset lisäohjeistukset.

10 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / BUDJETOITUJEN TOIMIEN TÄYTTÖLUVAT JA NIMIKKEIDEN MUUTOKSET Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Ylihoitaja Timo Vanhatalo Ylihoitaja Eila Kerkelä-Rautiainen Ylilääkäri Jari Raudasoja Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Seututerveyskeskuksen johtokunnan vuonna 2015 toimintasuunnitelman linjauksen mukaan vapautuvat budjetoidut toimet lääkäreiden ja hammaslääkäreiden virkoja lukuun ottamatta edellyttävät johtokunnan täyttölupapäätöstä. Seututerveyskeskuksessa vapautuu / on vapautunut seuraavat toimet: Avoterveydenhuollon vastuualue 1. Joutsan neuvolassa (8340) vapautuu terveydenhoitajan budjetoitu toimi ( ). 2. Keuruun neuvolassa (8370) on vapautunut terveydenhoitajan budjetoitu toimi ( ). 3. Toivakan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa (8430) on vapautunut terveydenhoitajan budjetoitu toimi ( ). Laitoshoidon vastuualue 4. Joutsan sairaalassa (8840) vapautuu terveyskeskusavustajan budjetoitu toimi ( ). 5. Keuruun sairaalassa (8870) on vapautunut perushoitajan budjetoitu toimi ( ). Suun terveydenhuollon vastuualue 6. Petäjäveden suun terveydenhuollossa (8960) vapautuu hammashoitajan budjetoitu toimi ( ). Erityistyöntekijät 7. Joutsan sosiaalityössä (8791) vapautuu palveluohjaajan budjetoitu toimi ( ). 8. Keuruun erityispalveluyksikön (8275) sosiaalityöntekijän budjetoitu toimi ( ) on vapautunut Joutsa - Toivakka alueen (8792) psykologin budjetoitu toimi ( ) on vapautunut Ylihoitajan ja ylilääkärin perustelut ja ehdotukset toimien täyttämiseksi on esitetty liitteissä. Esityslistan LIITE 1_36 Esityslistan LIITE 2_36 Esityslistan LIITE 3_36

11 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Toimitusjohtajan ehdotus: Esityslistan LIITE 4_36 Esityslistan LIITE 5_36 Esityslistan LIITE 6_36 Esityslistan LIITE 7_36 Esityslistan LIITE 8_36 Esityslistan LIITE 9_36 Johtokunta päättää että KOKOUS / Joutsan neuvolan (8340) terveydenhoitajan toimi ( ) voidaan täyttää lähtien, ulkoinen rekrytointi, 2. Keuruun neuvolan (8370) terveydenhoitaja-varahenkilön toimi ( ) voidaan täyttää lähtien, ulkoinen rekrytointi, 3. Toivakan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan toimi ( ) voidaan täyttää lähtien, ulkoinen rekrytointi, 4. Joutsan sairaalan (8840) terveyskeskusavustajan toimen ( ) nimike muutetaan osastonsihteeriksi (ei kustannusvaikutusta) ja se voidaan täyttää lähtien, ulkoinen rekrytointi, 5. Keuruun sairaalan (8870) perushoitaja-varahenkilön budjetoidun toimen nimike ( ) muutetaan lähihoitaja-varahenkilöksi (ei kustannusvaikutusta) ja se voidaan täyttää lähtien, sisäinen rekrytointi, 6. Petäjäveden suun terveydenhuollon (8960) hammashoitajan budjetoitu toimi voidaan täyttää , ulkoinen rekrytointi, 7. sosiaalityön (8791) palveluohjaajan budjetoitu toimi voidaan täyttää lähtien, ulkoinen rekrytointi, 8. Keuruun Epyn (8275) sosiaalityöntekijän budjetoitu toimi ( ) voidaan täyttää alkaen ja siirtyy mahdollisesti vuoden 2018 alussa perustettavaan Keuruun perheneuvolan toimipisteeseen, ulkoinen rekrytointi ja 9. Joutsa- Toivakka alueen (8792) psykologin toimi ( ) voidaan täyttää lähtien, sisäinen rekrytointi.

12 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / VAKANSSIPANKISSA OLEVAN TOIMEN KÄYTTÖÖNOTTO Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtajan ehdotus: Keuruun alueelle on seurannan perusteella tarve lisätä lähihoitajan äkkilähtijäresurssia Keuruun, Petäjäveden, Multian ja Haapamäen yhteiseen käyttöön. Vakanssipankissa oleva perushoitajan toimi ( ) muutetaan lähihoitajavarahenkilön toimeksi ja budjetoidaan 2018 talousarvioon. Toimeen voidaan vakinaistaa pitkäaikainen sijainen alkaen, palkkakustannukset loppuvuoden osalta sijaismäärämahosta.

13 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / VAPAUTUVIEN BUDJETOITUJEN VAKANSSIEN TÄYTTÖLUPAMENETTELYN TARKISTUS Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtajan ehdotus: Seututerveyskeskuksen johtokunta on hyväksyessään vuoden 2015 toimintasuunnitelman linjannut, että liikelaitoksessa vapautuvat toimet (lääkärien ja hammaslääkärien vakansseja lukuun ottamatta) täytetään vain johtokunnan antamalla täyttöluvalla. Näin on toimittu vuoden 2015 alusta. Käytännössä tämä menettely on tarkoittanut varsin monimutkaista ja byrokraattista asioiden valmistelua ja rekrytoinnin pitkittymistä. Johtokunta ei ole kertaakaan päättänyt evätä ehdotettua täyttölupaa, koska harkinta täytön tarpeellisuudesta on aina tehty operatiivisella tasolla ja kyse on ollut budjetoiduista vakansseista. Menettelytavan ja hallinnon sujuvoittamiseksi sekä prosessiin nopeuttamiseksi toimitusjohtaja ehdottaa, että jatkossa ne vapautuvat (ja budjetoidut) vakanssit, jotka toiminnan kannalta ovat välttämättömät, voidaan täyttää toimitusjohtajan luvalla. Myönnetyt täyttöluvat tuodaan johtokunnan nähtäväksi kokouksiin. Edelleen pidetään kuitenkin voimassa se toimintatapa, että lakkautettavat vakanssit tuodaan johtokunnan päätettäväksi, samoin kuin ne vakanssimuutokset, joilla on talousarviovaikutuksia. Liikelaitoksessa vapautuvat, budjetoidut toimet, joiden täyttö on toiminnan kannalta välttämätöntä, voidaan täyttää toimitusjohtajan luvalla.

14 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / JOHTOKUNNALLE TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu 1. Hoidon tarpeeseen perustuva potilassegmentaatiomalli ja sen käyttöönotto terveysasemilla. 2. Lääkäreiden väestövastuujärjestelmästä luopuminen ja sen vaikutukset lääkäreiden palkkaukseen. 3. Konneveden alustava aikomus palveluiden ulkoistuksesta.

15 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta 40 MUUT ASIAT KOKOUS /

16 LIITE 1_ 34 Stk kuntalaskutusrportti

17 LIITE 2_34 Stk tulosraportti

18 1 LIITE 3_34 Osavuosikatsaus Avohoito Vastuualueen ylilääkäri Jari Raudasoja Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström (vastaanotto), ylihoitaja Timo Vanhatalo (terveysneuvonta, neuvolat) Asiakasnäkökulma: hoidon saatavuutta on parannettu sähköisellä asioinnilla, vastaanottoaikoja laajentamalla ja suluista luopumalla. Lisäksi tilastointiuudistuksella haetaan yhdenmukaista toiminnan ohjausta. Avoterveydenhuollon kuntalaskutettavia vastaanottokäyntejä on toteutunut kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana yhteensä kpl, joka on (9,5%) enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Kasvu perustuu seuraaviin seikkoihin. Kuluneelle vuodelle tilastointiin tehtiin muutos, jossa ammattilaisten yhdessä hoitoon osallistuminen (moniammatillisuus) näkyy osaltaan tilastoiduissa käyntimäärissä antaen toiminnan ohjaukseen ja suunnitteluun realistisemman ja todellisemman kuvan eri ammattilaisten työpanoksesta. Näistä eri ammattilaisten käynneistä muodostuva kuntalaskutettava hinta on kuitenkin perusteiltaan samansuuruinen kuin mitä viime vuonna käytetty kuntalaskutustuote (ei päällekkäisyyttä). Myös tilastointikäytäntöjen yhdenmukaistamiseen eri toimipisteissä on panostettu, jotta toiminnasta saadaan todellinen kuva. Toiminnallinen muutos siirtyä kesäajan sulkuviikoista supistetun toiminnan suunnittelun kautta asiakkaiden jatkuvaan, ympärivuotiseen tarpeen mukaiseen palvelutarjontaan myös perinteisinä loma-aikoina näkyy erityisesti heinäkuun käyntimäärissä. Kasvua avohoitokäynneissä koko kesän (kesä-heinä-elokuu) aikana oli 16.2 % eli 6193 käyntiä (yht käyntiä vrt käyntiä v 2016)). Näistä suurin osa eli 3956 käyntiä (64 %) oli heinäkuussa. Palaute näistä sulkuajoista luopumisesta on ollut hyvä niin asiakkailta kuin henkilökunnaltakin. Uusien toimien perustaminen (mm. toimintaterapeutit) näkyy niitä vastaavien käyntien suunniteltuina lisääntymisinä. Suorituspaikan kuntalaskutetut käynnit 1-8/ /2017 Vrt.% Vastaanotto ,3% Terveysneuvonta ,8% Koulu-ja opiskeluterveydenhuolto Kuntoutus (sisältäen uudet työpanokset mm. toimintaterapiassa) ,9% ,4% Erityistyöntekijät ,0%

19 Yksittäisistä käyntiryhmistä ovat puheterapia- ja toimintaterapiakäynnit kasvaneet parantuneen oman resurssin myötä. Vastaavaa palveluiden ostoa on saatu tavoitteiden mukaisesti hillittyä. Fysioterapiakäynnit ovat myös lisääntyneet. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on pienoista laskua mukaillen koululaismääriä, joissa on kunnittaista laskua kaikkialla muualla paitsi Laukaassa. Osana kansantautien ennaltaehkäisyä terveysneuvontakäynnit ovat selvästi lisääntyneet aikuisneuvoloissa ja diabetesneuvoloissa. Myös päihdetyökäynneissä on merkittävää kasvua johtuen kliinisen asiantuntijasairaanhoitajan työpanoksesta. Tarve päihdepalveluille ja psykiatriselle, ennaltaehkäisevälle toiminnalle on selkeästi kasvussa. Petäjävedellä uuden vastaanottomallin myötä (useampi asia kerralla kuntoon) lääkärikäynnit ovat vähentyneet 13%, hoitajakäynnit vastaavasti lisääntyneet, päivystyskäynnit keskussairaalassa vähentyneet 9% ja päivystyslähetteet 16 %. Erikoissairaanhoidon kustannusten on arvioitu alittavan talousarvion reilulla 110 t :lla. Muualla sekä hoitajien että lääkärien vastaanottokäyntejä on ollut enemmän (erityinen lisäys heinäkuussa aiempaan verrattuna). Lähipäivystyskäynnit ovat laskeneet Laukaassa 17% päiväpäivystyksen järjestelyiden, onnistuneen triage-projektin sekä alkuvuoden hyvän lääkäritilanteen ansiosta ( 19 % Laukaan + Konneveden lääkärikäynneistä). Keuruun päivystyskäynneissä on hienoista lisäystä ollen nyt 29,5% kaikista Keuruun, Multian, Haapamäen ja Petäjäveden lääkärikäynneistä. Jokaisella käynnillä on mahdollisuuksien mukaan huomioitu asiakkaan ja perheen osallisuus ja voimavarat palvelun/hyvinvointisuunnitelman laatimisessa ja toteutuksessa. Paljon palveluja käyttävien terveystarkastukset on aloitettu Petäjävedeltä alkaen. Potilassegmentaatiomallin laajentaminen kaikille pääterveysasemille on aikataulutettu loppuvuodelle 2017 (Laukaa syyskuu 2017, Joutsa loka-marraskuu 2017, Keuruu joulukuu 2017). Alkuvuodesta on osallistuttu sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston yhteiseen projektiin, minkä tavoitteena on lisätä asiakkaan osallisuutta palelujen kehittämiseen ja arviointiin yhteistyössä palveluita käyttävien kansalaisten kanssa (Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen sote- ja kuntapalveluissa). Näin saamme myös asiakkaan (kokemusasiantuntijan) näkökulmaa palveluiden kehittämiseen. Sähköistä asiointia on avohoidossa kehitetty edelleen määrätietoisesti. Sähköisten yhteydenottopyyntöjen rinnalle (Hyvis) on kehittynyt sähköinen hoidontarpeen arvioinnin (Klinik) ja siihen tarvittaessa liittyvän ajanvarauksen kanava. Neuvoloissa on aloitettu uutena myös sähköinen ajanvaraus vuoden alusta. Siltä tullaan vuoden mittaan laajentamaan kaikkiin sellaisiin vastaanottopalveluihin, missä ei tarvita varsinaista hoidon tarpeen arviointia terveydenhuoltoalan ammattilaisen toimesta. Henkilöstönäkökulma: työpanos kasvanut suunnitellusti, osaamisesta pidetään yllä ja kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti Työpanos on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 10,6 htv ollen nyt 183,8 htv ( ,3) tälle vuodelle talousarviossa suunniteltujen lisäresurssien myötä. Määräaikaisten työpanos on pysynyt lähes samana (+0,7%) edelliseen vuoteen nähden ollen koko työpanoksesta kauden aikana 25,3 % ( ,7) vaikka kesäajan suluista oli luovuttu ja kesäajan sijaisia palkattiin edellistä vuotta enemmän. Määräaikaisten määrää seurataan ja siihen pyritään vaikuttamaan varahenkilöstöllä ja henkilöstövoimavarojen suunnittelun koordinoinnilla. 2

20 3 Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet jonkin verran, ollen 9.1 htv (2016 8,1). Lakisääteiset poissaolot (sis. esim. sairaan lapsen hoito, perhevapaat) ovat myöskin kasvaneet ollen nyt 17,4 htv ( ,5 htv). Kasvu on kuitenkin maltillista ja kertoo henkilöstön ikääntymisestä ja toisaalta työelämän joustojen hyödyntämisestä. Henkilöstön toimipaikkakoulutukset ovat toteutuneet täydennyskoulutussuunnitelman mukaisesti. Työajanseuranta on toteutettu avohoidossa ja tulosten mukaan välittömän hoitotyön osuutta on hyvä saada kasvamaan ajanvaraukseen liittyvän kirjaamisen ja puhelintyön osuutta vähentämällä toimintamalleja kehittämällä. Tilastointiuudistuksella tuetaan henkilöstöresurssin optimaalista suunnittelua. Prosessien keittämisen näkökulma: valmistaudutaan vastaanottojen asiakaslähtöisen toimintamallin yhdenmukaistamiseen ja perhekeskuksien perustamiseen Vastaanottojen hoitolinjoja ja niihin liittyviä resursseja on muokattu valmistautuen syksyllä tapahtuvaan toimintamallin uudistukseen. Valmistelu on tehty moniammatillisesti ja henkilökuntaa osallistaen. Alkuvuonna on panostettu alueelliseen yhteistoimintaan JO (Joutsa, Luhanka ja tietyiltä osin Toivakka) KE (Keuruu, Multia, Petäjävesi) LA (Laukaa, Konnevesi) mallin mukaisesti, jolla voidaan tasata palvelujen tarpeen ja resurssin tasapainoa sekä palvelujen saatavuutta alueellisesti. Tämä malli voi mahdollisesti olla pohjana tarvittaessa tulevassa SOTE:ssa myös laajan valinnanvapausmallin sote-keskuksina Seututerveyskeskuksen osalta, joten kehittämistyötä on syytä viedä eteenpäin loppuvuodenkin aikana. Isona, kaikkia kuntia koskevana projekteina on ollut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluiden (LAPE) kehittäminen. Tavoitteena on perhekeskusten toiminta moniammatillisena yhteistyönä kunnan sosiaalityön, terveystoimen, mutta myös kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa. Työskentely on aloitettu kaikissa kunnissa. Laukaassa toiminta on jo alkanut ensin virtuaalisena keskuksena vuoden alusta ja omana toimipisteenään kesän jälkeen (Laukaan HyPe). Muuallakin valmistaudutaan LAPE-toiminnan aloittamiseen. Seututerveyskeskuksessa aloitti toimintansa Hyvinvoinnin ja Terveyden edistämisen työryhmä vuoden alussa. Tavoitteena on luoda yhtenäiset käytännöt toimintaan ja tehdä toiminta väestön ja yhteistyötahojen kanssa näkyväksi arkipäivän toiminnaksi. Väestövastuuperiaatteella toimivan vastaanoton tilalle on aloitettu suunnitelmat ja toteutus siirtymisestä potilasegmentaatioon perustuvaan asiakkaan tarpeen mukaiseen vastaanottomalliin, jossa on erityinen panostus paljon palveluita käyttävien asiakkaiden ennakoivaan hoitoon perustuen aktiiviseen yhteisen moniammatillisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivitykseen. Tähän liittyen myös suunnitelmat lääkäreiden siirtymiseksi väestövastuuvirkaehtosopimuksesta entiseen tuntipohjaiseen lääkärisopimukseen on aloitettu. Terveyden edistämisen osalta Keuruulla aloitettiin Suunta-projekti. Tavoitteena on auttaa nuoria perheitä arkipäivän hallinnan lisäämiseen sekä mahdollisen syrjäytymisen ehkäisyyn.

21 4 Talousnäkökulma: Koko vastuualueen näkökulmasta avohoidon toimintatuotot ovat 467 t eli 6,9% suuremmat kuin EDV. Toimintakulut ovat 4,3 % (279 t ) korkeammat kuin EDV johtuen 4,7 % suuremmasta suoritemäärästä sekä talousarvion mukaisista lisäresursseista. Palkkakulut ovat 88 t (3,1 %) suuremmat kuin EDV, mutta vastaavasti asiakaspalvelujen ostoja on saatu hillittyä 166 t eli ne ovat jopa 75 % pienemmät kuin EDV. Aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin on kulunut 141 t eli 30 % enemmän kuin EDV, mutta mukana on suurehkoja kertahankintaeriä nostamassa summaa. Avohoidon tuloslaskelma 1-4/2017 on esitetty alla. Organisaatio L2 VA, Avoterveydenhuolto H6 TiliPitkäNimi Toteuma 2016 TA2017 Toteuma Toteuma TA TOT % (sis.ta) Muutos / Toimintatuotot , Myyntituotot , Potilasmaksut , Vuokratuotot Muut tuotot Toimintakulut , Palkat , Henkilösivukulut , Asiakaspalvelujen ostot , Muiden palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Vuokrakulut , Muut kulut A Rahoitustuotot B Rahoituskulut Poistot , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden yli-/alijäämä (ennen hal.vyörytystä) ,

22 1 LIITE 4_34 Osavuotiskatsaus Sairaalahoito (Laitoshoito) Vastuualueen ylilääkäri Päivi Jokiranta Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Asiakas: Sairaalan osastoilla on hyvä hoito toteutunut Hoidettuja potilaita on vuoden toisella kolmanneksella ollut 1300 eli 27 % enemmän kuin EDV (2016; 1022). Potilasmäärä on lisääntynyt koska hoitoajat ovat lyhentyneet. Terveyskeskussairaalat ovat pääosin pystyneet hoitamaan oman alueensa osastohoitoa vaativat potilaat. Kokonaishoitopäivät ja niiden jakautuminen eri kuntalaisten kesken sairaaloittain ovat tässä liitteessä kohdassa Toiminta. Seututerveyskeskuksen kuntien ulkopuolisia potilaita on hoidettu tarvetta vastaavasti jonkin verran. Asiasta tehtiin erillinen sopimus kuntien Keski-Suomen kuntien kanssa alkuvuodesta, lähinnä ruuhkatilanteita varten. Erityisesti Jyte:n alueen potilaita on jonkin verran hoidettu osastoillamme. Saumaton yhteistyö kunnan vanhuspalvelujen osalta on hyvää, ennakoiva kotiuttaminen yhteisenä kehittämisalueena. Joutsan alueelle tehtiin yhteistyössä kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa innovatiivinen palvelurakennesuunnitelma kesän 2017 aikana fokusoiden tältä osin erityisesti lähipalveluina tuotettaviin sairaanhoidollisiin palveluihin ja yhteistyöhön kunnan vanhuspalveluiden kanssa. Aktiivinen kuntouttava toiminta on jatkunut potilaiden voimavarat huomioiden. Painopistealueina ovat olleet toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisen ehkäisy. Konneveden sairaala on lopettanut toimintansa Henkilöstö: Henkilöstöresurssia on mitoitettu muuttuvaan sairaansijamäärään ja osaamista on vahvistettu Työpanos on vähentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 13,9 % ollen nyt 92,5 htv ( ,6) Konneveden sairaalan lopettamisen myötä. Täydennyskoulutus on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Geriatri Niko Rantalan koulutuskierros hoitohenkilökunnalle (myös kuntien asumispalvelut ja kotihoito) on toteutunut koko Seututerveyskeskuksen alueella. Koulutuksen sisältö on painottunut vanhuuteen liittyviin erityispiirteisiin. Ergonomian toteutuminen on auditoitu kaikissa sairaaloissa. AVI:n tarkastus on kohdentunut laitoshuoltajien työoloihin. Määräaikaisten työpanos on vastaavasti vähentynyt edelliseen vuoteen nähden 3,1 % ollen koko työpanoksesta kauden aikana 17,5 % (2016; 22 %). Luku kertoo hyvästä henkilöstösuunnittelusta ja kattavasta varahenkilöjärjestelmästä (vuosilomavarahenkilöt ja äkkilähtijävarahenkilöt). Henkilöstöresurssin koordinointia ja yhteiskäyttöä on vahvistettu. Sairauspoissaolojen osuus kokonaistyöajasta on hiukan vähentynyt ollen 3,7% (2016 5,4 %). Työhyvinvointi (Vartu) keskusteluja on käyty tarpeen mukaisesti kaikissa ammattiryhmissä. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa toteutuu hyvin ja on tuloksekasta erityisesti työkyvyltään alentuneiden ja lähiaikoina eläköityvien osalta. Toiminta: Toteutunut suunnitelman mukaisesti

23 2 Sairaansijamäärät ovat pysyneet toisen kolmanneksen aikana ennallaan, Laukassa 22, Keuruulla 32 ja Joutsassa 24. Pitkäaikaishoitoa ei pääsääsääntöisesti ole ollut muutamaa yksittäistä pitkäaikaishoidon päätöstä lukuun ottamatta. Jonotusta keskussairaalasta ei ole ollut eli siirtoviivemaksuja ei kunnille ole tullut. Hoitopäiviä on ollut yhteensä sairaaloissa 7977 (2016; 8332). Hoitopäivien määrä on laskenut 4.3 %, mutta se on vähemmän kuin olisi laskennallisesti voinut olettaa Konneveden sairaalan lopetettua toimintansa huhtikuun lopussa Joutsan sairaalan hoitopäivät olivat yhteensä 2526, joista 1898 (75 %) on ollut joutsalaisten hoitopäiviä, 317 (13 %) toivakkalaisten ja 224 (9 %) luhankalaisten. Laukaan sairaalan hoitopäiviä on ollut 2032, joista laukaalaisten hoitopäiviä on ollut 1502 (74 %), konnevetisten 272 (13 %), joutsalaisten 81 (4 %) ja toivakkalaisten 62 (3 %). Keuruun sairaalassa on hoitopäiviä ollut 3419, joita keuruulaisten hoitopäiviä 2524 (74 %), petäjävetisten 538 (16 %), multialaisten 273 (8 %) ja joutsalaisten hoitopäiviä14 (0,4 %). Sairaaloiden kuormitusprosentti on keskimäärin ollut 69,6 % (2016; 76 %). Sairaaloittain vastaava tieto on seuraava: Laukaa 58,4 % (2016; 69,7), Joutsa 76,2 % (2016; 89,3) ja Keuruu 72,4 % (2016; 71,6). Kesän kuormitusprosentti on yleensä muuta vuodenaikaa matalampi, näin myös kuluneena kesänä. Hoitojaksoja kolmannesvuoden aikana ollut Laukaassa 492, Joutsassa 301 ja Keuruulla 617, yhteensä Hoitojaksojen pituus oli sairaaloissa keskimäärin 5,6 päivää (2016;6,1), ollen sairaaloittain seuraava: Laukaa 4,1 pv (2016; 4,2), Joutsa 8,3 pv (2016; 9,9) ja Keuruu 5,5 pv (2015;5,5). Hoitojaksojen lyheneminen on seurausta pitkäaikaishoidon vähenemisestä, kuntien vanhuspalveluiden ja yhteisten palveluketjujen sujuvoitumisesta sekä sairaalahoidon tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Talous on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja maltillisesti Toimintatuotot ovat milj. pienemmät kuin EDV johtuen suunnitelluista muutoksista palvelurakenteessa. Laitoshoidon palkkamenot ovat toteutuneet budjetoidusta 62,8 % ollen yhteensä milj.. Palkkakustannukset ovat laskeneet edelliseen kolmannekseen ja edellisvuoteen (-15.3 %) verrattuna suunnitelman mukaan, suhteessa siis työpanoksen vähenemään. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta talousarvio toteuma on 60,8 % eli kustannukset ovat maltilliset huomioiden hoidettujen potilaiden määrän. Palvelujen ostoissa on noin 185 t lasku verrattuna EDV.

24 LIITE 5_ Osavuosikatsaus 1-8/2017 Suun terveydenhuolto Ylihammaslääkäri Eija Peltonen ja ylihoitaja Eila Kerkelä-Rautiainen Asiakas/Kunta Hammashoidossa tavoitteena on ollut parantaa hoitoon pääsyä ja taata sujuvat palvelut kaikilla terveysasemilla. Tilanne on parantunut selkeästi edellisvuoteen verrattuna ja on tällä hetkellä kunnittain seuraavanlainen: Hammashoidon hoitoonpääsyn tilannekatsaus spri = lapset ja vanhukset 0puok = puolikiireelliset 0svo = vastaanottoaika Keuruu hml 0spri 6vk 0puok 8vk 0svo 9vk shg 0puok 1vk 0svo 13vk hh 0puok 0vk 0svo 2vk Multia hml 0spri 2vk 0puok 2vk 0svo 2vk uusi hml aloittaa juuri shg 0svo 8vk hh 0svo 1vk Haapamäki hml 0spri 2vk 0puok 3vk 0svo 4vk shg 0spri 5vk 0svo 6vk Petäjävesi hml 0spri 1vk 0puok 3vk 0svo 3vk shg 0puok 4vk 0svo 7vk hh 0spri 0vk 0svo 2vk Laukaa hml 0spri 5vk 0puok 5vk 0svo 6vk shg 0spri 7vk 0puok 0vk 0svo 9vk hh 0spri 0vk 0svo 3vk Lievestuore hml palvelut Laukaan hammashoitolassa vielä shg 0spri 7vk 0puok 0vk 0svo 13vk hh 0spri 3vk Konnevesi hml 0puok heti 0svo 6vk shg 0puok 1vk 0svo 2vk hh 0svo 0vk Joutsa Keski-Suomen SEUTUTERVEYSKESKUS Osoite Keskussairaalantie Jyväskylä Puhelin (014) Sähköposti etunimi.sukunimi@seututk.fi

25 2(6) Toivakka Luhanka hml 0spri 8-10vk 0puok 6vk 0svo 7vk shg 0spri 5vk 0puok 1vk 0svo 5vk hh 0spri 3vk 0puok 2vk 0svo 3vk hml 0spri 20vk 0puok 4vk 0svo 4kk shg 0spri 4vk 0puok 1vk 0svo 4vk hh 0spri 2vk hml 0spri 9vk 0jatk 9vk 0svo 9vk shg 0svo 3vk hh nyt vain shg palveluja, ei hh -palveluja Erikoishoidot oikomishoidon hml suukirurgian hml 5vk 6vk Sulkuajoista luovuttiin myös hammashoidossa ja käyntimäärät erityisesti kesäkuussa kasvoivat huomattavasti. Potilaat olivat erittäin tyytyväisiä palveluiden saatavuuden parantumiseen. Suoritemäärämuutokset kesäkuukausilta olivat alla olevan taulukon mukaiset kunnittain: Kesä-Heinä-Elokuu Suorituspaikka Muutos ed. vuodesta Haapamäki ,5 % Joutsa ,4 % Keuruu ,1 % Konnevesi ,3 % Laukaa ,2 % Lievestuore ,3 % Luhanka ,8 % Multia ,1 % Oikomishoito ,5 % Petäjävesi ,9 % Suukirurgia ,0 % Suun kliininen erikoishoito ,5 % Toivakka ,8 % Yhteensä, suun th ,0 % Ympärivuorokautinen hammaslääkäripäivystystoiminta järjestetään entisten sopimusten mukaisesti koko sairaanhoitopiirin alueella. Alueen kuntalaiset ovat edeltäneenä vuosikolmanneksena käyttäneet päivystystä tasaisesti, mutta vähemmän kuin Seututk:n kuntien asukasluvun mukainen prosenttiosuus 18,2%: Kuukausi Kaikki käynnit Seututk:n käynnit Prosenttia %

26 3(6) Toukokuu ,6% Kesäkuu ,1% Heinäkuu ,0% Elokuu ,3% Prosessit/Toiminta Käyntien jakautumiseen eri ammattiryhmien välillä asetettiin tavoite: hammaslääkäri 65%, suuhygienisti 20% ja hammashoitaja 15%. Toteuma toisen vuosikolmanneksen jälkeen oli: hml 67%, shg 23% ja hh 9%. Kesän ajalla hammashoitajien itsenäistä potilastyötä on vähemmän, joten loppuvuodesta sen osuus kasvaa. Yhteensä kuntalaskutettavien käyntien määrä nousi edellisvuodesta 9,4%. Kannettavaa hoitoyksikköä (pop up hammashoitola) on käytetty kuluneena vuonna seuraavasti: Toivakka: - koululaisten vastaanottoon koululla Toivakan koulukeskus, tulossa loppuvuonna myös Kankaisten koulu - toritapahtumat kaikenikäisille ja vastaanottoa myös ulkosalla Joutsa: - Hammaskivenpoisto palvelukodissa henkilölle, jota ei pysty siirtämään vastaanotolle - Omahoidon ohjausta kylätalolla, matalan kynnyksen palvelua, jossa tavoitteena yksilön tasolla suun terveyden edistäminen - Suunnitelmissa lisäksi tälle vuodelle tarkastustoiminta koululla ja kehitysvammaisten hammashoitoa päiväkeskuksessa Laukaa: - tarkastuksia alle kouluikäisille Laukaassa hoitolan tiloissa - Lievestuoreella hammaslääkärin tekemiä tarkastuksia 1. ja 8. luokkalaisillle - jatkossa kouluilla tehtävät tarkastukset Käynnit/asukas Kuntien välisiin eroihin käynneissä/asukas on asetettu tavoitteeksi maksimissaan 30%. Elokuun lopussa käynnit/asukas tunnusluvuissa oli Multian ja Toivakan välillä 40% ero. Tämä johtuu Multian vähentyneistä hammaslääkärikäyntimääristä (eläköityminen ja siihen liittyvän rekrytoinnin pitkittyminen) ja Toivakan lisääntyneistä hammashoitajakäyntimääristä kannettavan hoitoyksikön käytössä. Hammashoidon kuntalaskutettavat käynnit 1-8 ja käyntiä/asukas muunnettuna vuositasolla

27 4(6) Kotikunta käynnit 1-8/2017 käyntiä/asukas muunnettuna vuositasolla Joutsa ,1 Keuruu ,3 Konnevesi ,3 Laukaa ,1 Luhanka 329 1,3 Multia 563 1,0 Petäjävesi ,3 Toivakka ,4 yht ,2 Haapamäellä on ollut käyntejä edellisvuotta reilusti vähemmän, sillä henkilöstö on työskennellyt Keuruulla johtuen Haapamäen vanhan toimitilan kiinteistöongelmista ja uuden toimipisteen (yhtenäiskoulun) remontointityöstä. Toiminta on päästy aloittamaan alkusyksystä suunnitelmien mukaan. Keuruulla ovat vähentyneet sekä suuhygienisti- että hammashoitajakäynnit työntekijöiden vaihdoksen ja oikomiseen lisätyn työpanoksen vuoksi. Joutsan suuhygienistikäyntien lisääntyminen verrattuna edellisvuoteen johtuu työpanoksen suunnitelmallisesta lisäämisestä hoidon saatavuutta parantaen. Hammaslääkäreiden käyntimäärän lasku verrattuna edellisvuoteen johtuu hammaslääkärin osa-aikaisuudesta. Konneveden hammashoitajien käyntimäärät ovat vähentyneet, kun työpanosta on suunnattu oikomishoidon jonojen lyhentämistyöhön. Laukaassa hammaslääkärikäyntien määrä on noussut edellisvuodesta 15%, mikä johtuu uudesta hammaslääkärin virasta (yhteinen Petäjäveden kanssa) ja hyvästä kesäsijaisten saatavuudesta. Suuhygienistien käynnit ovat vähentyneet 14% ja hammashoitajien 18%. Tämä johtuu hammashoitajien työpanoksen erilaisesta kohdentamisesta. Itsenäistä potilastyöskentelyä on jouduttu vähentämään oikomishoidon jononlyhentämistyön sekä huonepulan vuoksi. Lievestuoreella on lisätty suuhygienistin työmäärää, joka näkyy reiluna 95% nousuna käyntimäärissä verrattuna edelliseen vuoteen.

28 5(6) Luhangassa ovat suuhygienistikäynnit lisääntyneet edellisvuodesta. Henkilöstömuutosten vuoksi (hammashoitajan toimi muutettuun suuhygienistin toimeksi) nyt Luhangassa on hammaslääkärin palvelujen lisäksi suuhygienistin palveluja, mutta ei hammashoitajan. Tämä vastaa suunnitelmaa. Multialla hammaslääkärin käynneissä on laskua. Tämä johtuu siitä, että eläköitymisen vuoksi auki olleen viran täyttöprosessi venyi hakemusten puutteen vuoksi. Uusi hammaslääkäri aloitti , joten käyntejä alkaa taas muodostua, mutta on todennäköistä, että vuoden loppua kohti ei päästä viime vuoden lukemiin. Petäjävedellä suuhygienistin käynnit ovat vähentyneet edellisestä vuodesta 34%, kun suuhygienisti toimi osan aikaa osastonhoitajana. Suuhygienistin työpanosta ollaan saamassa vakituisena vuoden vaihteessa ja sitä ennen sijaisjärjestelyillä, mutta on todennäköistä, että vuoden loppua kohti ei päästä viime vuoden lukemiin. Hammashoitajien käynnit ovat edellisvuoden tasolla. Toivakassa ovat viime vuodesta hammashoitajan käynnit lisääntyneet, kun työpanosta on lisätty ja otettu käyttöön kannettava hoitoyksikkö. Suun erikoishoidoissa kirurgian kohdalla lisäystä viimevuotiseen oli 325 käyntiä. Vuoden 2017 aikana on hammaslääkärin työpanosta saatu tarpeeseen perustuen lisättyä. Syksystä 2016 alkaen on ostettu ulkopuoliselta palveluntuottajalta kirurgian, protetiikan ja iensairauksien hoitoa, koska resursseja omassa tuotannossa ei ole ollut. Oikomisessa hammaslääkärin käyntien määrä on noussut, kun oikomishoidon erikoishammaslääkärin virka saatiin täytettyä vuoden 2017 alusta. Myös suuhygienistien käyntien määrä nousi edellisvuodesta, kun työpanosta kohdennettiin oikomiseen, jotta saatiin purettua oikomishoidon jonoja Kaiken kaikkiaan kuntalaskutettavia käyntejä suun terveydenhuollossa oli huhtikuun lopussa edellisvuoteen verrattuna 3000 kpl enemmän. Henkilöstö Vuoden 2017 alussa suun terveydenhuollossa saatiin täytettyä kaksi vakituista hammaslääkärin virkaa (Keuruu ja Joutsa). Kesällä 2017 hakuprosessssai ollut Multian-Keuruun hammaslääkärin virka saatiin täytettyä alkaen. Kaksi eläköitymisen vuoksi auki ollutta suuhygienistin toimea saatiin täytettyä. Toinen on Keuruu-Petäjäveden hoitoloihin, joissa työntekijä aloittaa vuoden 2018 alusta ja toinen suun terveydenhoidon palveluohjaukseen ja hoidon tarpeen arviointiin ajanvaraukseen, jossa työntekijä aloitti Sairauspoissaolot kokonaistyöajasta olivat elokuun loppuun mennessä 2,6 %, jossa oli 1,3% vähennys verrattuna edellisvuoteen. Talous

29 6(6) Suun terveydenhuollon toimintatuotot ovat 173 t eli 4% suuremmat kuin EDV. Toimintakulut ovat 5% (217 t ) korkeammat kuin EDV johtuen talousarvion mukaisista lisäresursseista sekä välinehuollon keskittämisestä aiheutuneista hankinnoista. Palkkakulut ovat 152 t suuremmat kuin EDV johtuen uusista henkilöresursseista (1 hml ja 1 hh), mutta samalla henkilöstösivukulut ovat 42 t pienemmät kuin EDV johtuen KIKY-sopimuksesta. Aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin on kulunut 63 t enemmän kuin EDV, kun tämän vuoden aikana on tehty välttämättömiä hankintoja välinehuollon keskittämisen vuoksi. Investoinneissa on tehty hoitokonehankinnat Keuruulle ja Haapamäelle, kun Haapamäen terveysasemalta siirrettiin toiminta Haapamäen koulukeskukseen. Sinne tuli entisen hoitolan kahden hoitohuoneen sijaan yksi hoitohuone ja toinen korvattiin Keuruun hoitolaan tehtävään uuteen hoitohuoneeseen, joka tehtiin aiemman ajanvarauksen tilaan. Suun terveydenhuollon tuloslaskelma 1-8/2017 on esitetty alla.

30 LIITE 7_34 Kesä-Heinä-Elokuu Ammattiryhmä Muutos ed. vuodesta Lääkärit ,2 % Hoitohenkilökunta ,0 % Terapeutit ,0 % Muu henkilöstö ,2 % Yhteensä, avoth ,2 % Kesä-Heinä-Elokuu Ammattiryhmä Muutos ed. vuodesta Lääkärit ,3 % Hoitohenkilökunta ,1 % Avustava henkilöstö ,2 % Yhteensä, suun th ,0 % Lähde: Exreport Kuntalaskutettavat käynnit ammattiryhmittäin

31 Kesä-Heinä-Elokuu Suorituspaikka Muutos ed. vuodesta Haapamäki ,5 % Joutsa ,1 % Keuruu ,9 % Konnevesi ,3 % Laukaa ,0 % Leppävesi ,1 % Lievestuore ,9 % Luhanka ,5 % Multia ,0 % Petäjävesi ,5 % Toivakka ,2 % Vihtavuori ,7 % Yhteensä, avoth ,2 % Lähde: Exreport Kuntalaskutettavat käynnit

32 Kesä-Heinä-Elokuu Suorituspaikka Muutos ed. vuodesta Haapamäki ,5 % Joutsa ,4 % Keuruu ,1 % Konnevesi ,3 % Laukaa ,2 % Lievestuore ,3 % Luhanka ,8 % Multia ,1 % Oikomishoito ,5 % Petäjävesi ,9 % Suukirurgia ,0 % Suun kliininen erikoishoito ,5 % Toivakka ,8 % Yhteensä, suun th ,0 % Lähde: Exreport Kuntalaskutettavat käynnit

33 LIITE 2_35

34 LIITE 3_35 Tuloslaskelma Liikelaitos Seututerveyskeskus Budjetti Budjetti Muutos ed. talousarvioon Liikevaihto ,9% Perusterveydenhuollon hoitopalvelut ,1% Perusterveydenhuollon hoitopalvelut sopijakunnille ,4% Perusterveydenhuollon hoitopalvelut muille asiakkaille ,7% Hoito muissa sairaaloissa, perusterveydenhuolto ,9% Sosiaalitoimen hoitopalvelut Muiden palvelujen myynti ,4% Potilasmaksut ,8% Liiketoiminnan muut tuotot ,9% Materiaalit ja palvelut ,1% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8% Hoitotarvikkeet ,9% Röntgen- ja laboratoriotarvikkeet ,2% Kuntoutus- ja terapiatarvikkeet ,1% Farm. erikoisvalmisteet ja muut apteekkitarvikkeet ,0% Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat, budjetti ,8% Palvelujen ostot ,2% Asiakaspalvelujen ostot ,9% Muiden palvelujen ostot ,9% Sairaanhoidolta ,2% Pesulalta Caterinalta Keslabilta Ulkopuolisilta ,6% Henkilöstökulut ,9% Palkat ,3% Luottamushenkilöstö ,2% Lääkärihenkilöstö ,4% Hoitohenkilöstö ,1% Muu henkilöstö ,2% Muut palkat ,0% Henkilöstökorvaukset ,2% Henkilösivukulut ,3% Eläkekulut ,4% Muut henkilösivukulut ,6%, joista varhe-maksut / Omavastuuosuudet eläkkeistä ,2% Poistot ,3% Vuokrakulut ,3% Liiketoiminnan muut kulut ,2% LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) ,0% Rahoitustulot ja -menot Korkokulut ,0% Peruspääoman korkokulu ,0% Rahoitustulot - menot yhteensä ,0% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TA2018 Tuloslaskelma Seututerveyskeskus * TA2018 Palvelusuunnitelma Working * :51:47 * Sivu 1/1