Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä hallinto- ja talouspäällikkö, asiantuntija Pirkko Ilmoniemi pöytäkirjanpitäjä

Transkriptio

1 KUTSU ESITYSLISTA 3/2018 Kokousaika ti, kello 9.00 Kokouspaikka Peurunka, Uudet Tuulet Kuntoutus, Peurungantie 85 Päätöksentekijät Läsnä = x Jaakko Kiiskilä puheenjohtaja Eero Vainio Riitta Vanhanen varapuheenjohtaja Juha Jokitalo Pirkko-Liisa Vesterinen Reijo Urtti Päivi Hakulinen Satu Kokkonen Vesa Kataja Heljä Lundgrén-Laine Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä Jukka Kivelä hallinto- ja talouspäällikkö, asiantuntija Pirkko Ilmoniemi pöytäkirjanpitäjä Leila Lindell Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja Pöytäkirjan nähtävänäpito Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä seututerveyskeskuksen internetsivuilla (päätöksenteko/johtokunta/pöytäkirjat) tarkastamisen jälkeen.

2 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu KUTSU ESITYSLISTA 3/ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT OSAVUOSIKATSAUS 1-4/ SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA KESÄLLÄ AVOIMEKSI TULEVIEN TOIMIEN NIMIKKEIDEN MUUTOKSET 20 8 HYVÄÄ YHDESSÄ-HYVINVOINTIYRITYKSIEN VALMIUDET SOTEssa; SEUTUTERVEYSKES-KUKSEN OSALLISTUMINEN YHTEISTYÖ- JA KOORDINOINTIHANKKEESEEN TOIMITIUSJOHTAJAN VRANHALIJAPÄÄTÖKSET MUUT ASIAT JA TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT

3 Jk 15 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 Kuntayhtymän toimielin on päätösvaltainen, mikäli enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä kokouksessa. Koollekutsumistavasta päättää toimielin. on päättänyt kokouksessaan (1 ) noudattaa seuraavaa koollekutsumistapaa: Kokous kutsutaan koolle seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty Kutsu kokoukseen lähetetään kalenterikutsuna: - johtokunnan jäsenille (tiedoksi varajäsenille) - shp:n hallituksen puheenjohtajalle ja shp:n johtajalle - kuntien kirjaamoihin. Kalenterikutsussa on linkki Seututerveyskeskuksen sähköiseen arkistoon (Arkkiin) johtokunta-kansioon, johon viedään esityslista sekä liite- ja oheisaineisto. Jäsenille ja varajäsenille on luotu tunnukset Arkkiin. Esityslista liitteineen julkaistaan seututerveyskeskuksen internet-sivuille kohdassa päätöksenteko/johtokunta/esityslistat.

4 Jk 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. päätti kokouksessaan 1/2018 (2 ), että pöytäkirja tarkastetaan ja allekirjoitetaan kokouksessa, jonka jälkeen pöytäkirja liitteineen voidaan julkaista internetsivuilla. Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan tarkastivat Päivi Hakulinen ja Riitta Vanhanen.

5 Jk 17 OSAVUOSIKATSAUS 1-4/ Asian valmistelija: toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Sairaanhoitopiirin talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan osavuosikatsauksella on raportoitava hallitukselle toiminnan tavoitteiden ja niihin liittyvien mittareiden toteutumisesta, talousarvion tuloslaskelman ja investointiosan sekä rahoituslaskelman toteutumisesta ja tehtävä tilinpäätösennuste vähintään kolme kertaa vuodessa. Samassa yhteydessä on hallitukselle tarvittaessa tehtävä perusteltu talousarvion muutosesitys. Osavuosikatsauksen yhteydessä hallitukselle raportoidaan myös hoitopalvelujen myyntibudjetin toteutumisesta ja tehdään tarvittaessa esitys hintojen muutoksesta. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty Seututerveyskeskuksen tammi-huhtikuun talousraportit. LIITE Jk_17.1 Seututerveyskeskuksen kuntalaskutusraportti LIITE Jk_17.2 Seututerveyskeskuksen tulosraportti Yhteenvetona Seututerveyskeskuksen toiminnan ja talouden toteumasta tammihuhtikuussa 2018 voidaan sanoa, että toiminnalliset ja resurssimuutokset vuoden 2017 aikana ovat poikineet selkeitä talousarviomuutoksia vuodelle Osa on ollut suunnitelmallisia ja sisältyneet talousarvioon tälle vuodelle, mutta esim. osa nimikemuutoksista ei ollut vielä talousarviota 2018 laadittaessa tiedossa, ja näin ollen ovat aikaansaaneet jonkin verran myös ennakoimattomia muutoksia kuluissa. Muutoksilla on tavoiteltu tehokkuutta, potilaiden tarkoituksenmukaista hoitoa ja osaamisen oikeaa kohdentamista. Vuodet 2017 ja 2018 eivät toiminnallisista muutoksista johtuen ole täysin vertailukelpoisia. Asiakaspalautetta on kerätty suurimmasta osasta toimintayksiköitämme (Roidu) ja palautteet ovat hyviä: 82 % antoi arvosanaksi 8, 9 tai 10 asteikolla Erityisesti on kiitetty nopeutunutta hoitoon pääsyä sekä avovastaanotoilla että hammashoidossa, kuin myös sähköisissä palveluissa tapahtuneita parannuksia. Potilaiden hoidon ja palvelujen tarpeeseen perustuva toimintamalli (potilassegmentaatiomalli) on vuoden 2018 alusta lähtien ollut toiminnassa kaikissa Seututerveyskeskuksen toimipisteissä ja se on koettu pääosin erittäin hyväksi. Jatkokehityskohteena on hoidon jatkuvuuden turvaaminen tietyillä potilasryhmillä, ja vakituisen resurssitarpeen ja mahdollisten uusien työtehtävien (nimikemuutoksien) kartoittaminen. Avoterveydenhuollon suoritteet ovat kasvaneet 1,6 % ollen nyt kpl (EDV kpl). Näistä sairaanhoitajan vastaanottokäynnit ovat kasvaneet 4 %, tavanomaiset lääkärin vastaanottokäynnit ovat vähentyneet vajaa 20 %, mutta vastaavasti moniammatilliset vastaanottokäynnit (sis. lääkärin) ovat kasvaneet kolminkertaiseksi. Alkuvuoden aikana noin 450 potilaalle on tehty moniammatillinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tämän toimintamallin on ajateltu parantavan potilaan saamaa kokonaisvaltaista hoitoa, tiedonkulkua eri toimijoiden välillä sekä tuovan todellisia säästöjä päällekkäisten toimintojen ja useiden vastaanottokäyntien poistuessa. Yksittäisistä toimenpiteistä endoskopiatutkimuksia on alkuvuonna tehty 409 kpl, joka on 37 % enemmän kuin EDV. Myymme tähystyspalveluita myös Muuramelle. Sairaalahoidon hoitopäivät ovat alkuvuonna vähentyneet 8 % (pois lukien Konneveden sairaalan lakkauttamisesta johtuva poistuma) ollen nyt htp ja htp EDV (josta 746 oli Konneveden sairaalan alkuvuoden toimintaa). Suu-

6 4 Toimitusjohtajan ehdotus: rin muutos on ollut Joutsan sairaalassa, jossa hoitopäiviä on ollut 24 % vähemmän kuin EDV. Suun terveydenhuollossa käynnit ovat kasvaneet 6 % EDV. Hoitohenkilöstön sairauspoissaolot ovat koko Seututerveyskeskuksessa nousseet 0,4 % EDV verrattuna ollen 3,1 % kokonaistyöajasta (EDV 2,6 %). Avoterveydenhuollossa poissaolot ovat 2,4 % (laskua 0,6 % EDV), sairaalahoidossa 3,7 % (kasvua 1,2 %) ja suun terveydenhuollossa vastaavasti 2,1 % (kasvua 4,0 %). Koko sairaanhoitopiirissä sairauspoissaolot olivat alkuvuonna 4,5 % työajasta. Lääkäreiden sairauspoissaolot ovat pysyneet EDV tasossa eli 1,6 %. Muun henkilöstön osalta sairauspoissaolot ovat 8,4 % ja siinä on kasvua 2,4 % EDV. Prosesseista suuria muutoksia ei alkuvuoden 2018 aikana ole toteutettu, vaan on keskitytty hienosäätämään vuoden 2017 aikana kaikissa toimipisteissä käyttöön otettu potilassegmentaatiomallia ja hoidon saatavuuden parantamista. Sairaaloiden toiminnassa ei alkuvuoden aikana ole tehty muutoksia. Joutsan uuden terveysaseman rakentamissuunnittelu käynnistettiin kevään aikana ja siinä olemme aktiivisesti mukana. Liikevaihto liikelaitoksessa oli milj. (TA 32,4 %), joka on noin 550 t vähemmän kuin EDV. Toimintatuotot ovat yhteensä milj. (TA 32,5 %) (vrt EDV milj. ), joista hoitopalvelujen myynti on ollut milj. (vrt EDV ). Suurin laskua selittävä tekijä on viime vuonna mukana ollut Konneveden sairaalan toiminta alkuvuonna. Potilasmaksuja on kertynyt milj. (TA 31,7 %), joka on 140 t vähemmän kuin EDV. Erilaisia tukia ja avustuksia on saatu noin 70 t. Toimintakulut ovat yhteensä milj. (TA 32,9 %) ollen 460 t suuremmat kuin EDV. Henkilöstökulut ovat yhteensä milj. (TA 31,5 %) ollen suunnitellusti 270 t suuremmat kuin EDV. Potilaiden hoito muissa kuin omissa sairaaloissa (valinnanvapaus) on maksanut tähän mennessä yhteensä 163 t, kun vastaava luku EDV oli 92 t. Palvelujen ostot ovat yhteensä milj. (EDV milj. ). Palvelujen ostokuluista laboratoriokulut ovat olleet 478 t (EDV 442 t ) ja kuvantamiskulut 176 t (EDV 185 t ). ICT-kulut ovat kasvaneet selvästi ollen 470 t (EDV 392 t ). Aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin on mennyt yhteensä 930 t (TA 36,1 %) ollen samaa luokkaa EDV kanssa. Tässä kuluerässä ylitysuhka on ennusteen mukaan ilmeinen, ja siihen on kiinnitetty huomiota. Tuloslaskelman mukaan Seututerveyskeskuksen tulos huhtikuun lopussa on 160 t alijäämäinen. Seututerveyskeskuksen tilikaudelle 2018 on kuitenkin päätetty ylijäämätavoite kattamaan edellisvuosien kertynyttä alijäämää (noin 280 t ). Ennustetta ei tämän hetkisen osavuosikatsauksen perusteella ole lähdetty vielä muuttamaan, mutta kustannuspainetta kulupuolella on selvästi. Toimenpiteitä kulubudjetin pitämiseksi seurataan Seututerveyskeskuksen johtoryhmässä ja johtokunnassa. Toimitusjohtaja antaa kokouksessa tarkemman selvityksen osavuosikatsauksesta. merkitsee osavuosikatsauksen tietoonsa saatetuksi.

7 5 Jrtm , Jk 18 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA KESÄLLÄ 2018 Jrtmk , 15 Asian valmistelija: toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtajan ehdotus: Seututerveyskeskus päätti luopua suluista ja osin myös supistetusta toiminnasta vuoden 2017 alusta. Kesällä 2017 toiminnassa olivat käytännössä kaikki terveysasemat lukuun ottamatta Toivakan terveysaseman remontista johtunutta sulkua. Palvelujen hyvä saatavuus läpi koko kesän sai paljon positiivista palautetta kuntalaisilta. Myös henkilöstö oli tyytyväinen, kun suluista aiheutuneita ruuhkia ennen ja jälkeen supistusten ei enää ollut. Kesän 2017 toiminta analysoitiin johtoryhmässä tarkkaan ja sen pohjalta on tehty suunnitelmat kesälle Suunnitelmien toteutumista vaikeuttaa tällä hetkellä poikkeukselliset haasteet hoitohenkilöstön (erityisesti sairaanhoitajien) sijaisten saatavuudessa etupäässä Keuruun ja Joutsan alueella. Sijaisia on pitkistä keskuskaupunkietäisyyksistä johtuen vaikea saada, vaikka rekrytointitoimenpiteet on aloitettu jo vuoden vaihteessa. Lisäksi on käsitys, että vapaata sijaishenkilökuntaa on tällä hetkellä aikaisempaa vähemmän markkinoilla. Lääkäreiden kesäsijaisia on saatavilla tarvittava määrä. Toiminnan turvaamiseksi esimiehet ovat tehneet toimintasuunnitelman kesälle Suunnitelmassa on otettu huomioon toimintojen turvaaminen erityisesti kiirevastaanotoilla pääterveysasemilla (Joutsa-Keuruu ja Laukaa). Suunnitelma koskee myös neuvola- ja vuodeosastotoimintaa. Suunnitelma sisältää myös varasuunnitelmat tilanteessa, jossa etukäteissuunnitelmista huolimatta sairaanhoitajia ei äkillisistä sairauspoissaoloista johtuen riitä vuodeosaston 24/7-toimintaan siinä mittakaavassa kuin mitä potilaspaikkaluvut tällä hetkellä ovat. Toimitusjohtaja käy läpi kesän toimintasuunnitelman kokouksessa. Järjestämistoimikunta hyväksyy ehdotetun suunnitelman. Jrtmk ,15 Päätös: Toimintasuunnitelma kesälle 2018 hyväksyttiin Jk, 18 Toimitusjohtajan ehdotus: Järjestämistoimikunnan käsittelyn jälkeen on toimitusjohtaja ollut yhteydessä Keuruun perusturvajohtaja Riitta Vanhaseen ja Joutsan vt. perusturvajohtaja Terhi Kallioon. Toimintasuunnitelma on esityslistan oheisaineistona johtokunnan Arkissa. käy keskustelun ja evästää tarvittaessa toimitusjohtajaa kesäaikaisen toiminnan turvaamisessa, sekä merkitsee tehdyn suunnitelman ja järjestämistoimikunnan käsittelyn tietoonsa saatetuksi.

8 6 Jk 19 AVOIMEKSI TULEVIEN TOIMIEN NIMIKKEIDEN MUUTOKSET Asian valmistelija: toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu, ylihoitaja Paula Pyhälä- Liljeström ja ylihoitaja Eila Kerkelä-Rautiainen 1. Avoterveydenhoito, Keuruun vastaanotto 8270 Terveyskeskusavustajan nimikkeen muutos sairaanhoitajaksi Keuruun vastaanotolla jää eläkkeelle terveyskeskusavustaja alkaen. Keuruun vastaanoton sairaanhoitajien osuus koko henkilökunnasta on liian pieni huomioiden vastaanoton toiminnan sisältö hoidontarpeen arviointeineen ja päivityshoitoineen. Ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström esittää terveyskeskusavustajavakanssin (bt ) muuttamista sairaanhoitajaksi alkaen ja sen täyttämistä ulkoista rekrytointia käyttäen. Palkkavaikutus kuluvalle vuodelle on ja koko vuoden osalta Johtoryhmä käsitteli asian kokouksessaan ja se puoltaa esitystä. 2. Suun terveydenhuolto, suun terveydenhuollon yhteiset 8999 Ajanvarauksen hammashoitajan nimikkeen muutos suuhygienistiksi Toimitusjohtajan ehdotus: Suun terveydenhuollon ajanvarauksessa toiminut hammashoitaja (bt ) jää eläkkeelle alkaen. Ajanvarauksessa vastaanotettujen ja soitettujen puhelujen määrää on seurattu jatkuvasti sekä kehitetty muita sähköisiä yhteydenottotapoja. Näiden tietojen perusteella on todettu, että ajanvarauksessa on tarve avoimeksi jääneen toimen täytölle. Palveluohjauksen, ajanvarauksen ja hoidontarpeen lisääntyneen monimuotoisuuden takia on todettu, että on tarpeen saada toinen laillistetun ammattinimikkeen omaava työntekijä suun terveydenhuollon ajanvaraukseen. Suuhygienistin ammattitutkintoa tarvitaan, kun huomioidaan kliinisen osaamisen ja ohjauksen tarve sekä hoitoresurssien oikea kohdentaminen. Ylihoitaja Eila Kerkelä-Rautiainen esittää, että hammashoitajan nimike muutetaan suuhygienistin nimikkeeksi ja toimen täyttämistä ulkoista rekrytointia käyttäen. Palkkauksen kustannusvaikutus koko vuoden osta : hammashoitaja tehtäväkohtainen palkka on 2 154,83 ja suuhygienistin 2 410,83, kuukaudessa ero on 256,00, Johtoryhmä käsitteli asian kokouksessaan ja se puoltaa esitystä. päättää, että 1. terveyskeskusavustajan toimi ( ) muutetaan sairaanhoitajan toimeksi Keuruun vastaanoton toimipisteeseen 8270 ja se voidaan täyttää alkaen, ulkoinen rekrytointi,

9 7 2. hammashoitajan toimi ( ) muutetaan suuhygienistin toimeksi suun terveydenhuollon yhteisiin, toimipisteeseen 8999, ja se voidaan täyttää lähtien, ulkoinen rekrytointi.

10 8 Jk 20 HYVÄÄ YHDESSÄ-HYVINVOINTIYRITYKSIEN VALMIUDET SOTEssa; SEUTUTERVEYSKES- KUKSEN OSALLISTUMINEN YHTEISTYÖ- JA KOORDINOINTIHANKKEESEEN Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Hyvinvointialan yksikkö pyytää Keski-Suomen seututerveyskeskuksen johtokunnalta lausuntoa alla esitettyyn hankesuunnitelmaan. Hankkeen kohdealueeseen kuuluvat seututerveyskeskuksen kunnista kaikki muut paitsi Laukaa ja Konnevesi. Hankkeen valmistelijana on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointialan yksikkö (terveys- ja sosiaalialan koulutus). Hanke toteutetaan ja sen rahoittajiksi on suunniteltu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Keski-Suomen ELY:ä. Rahoitushakemus jätetään 10/2018. Hankkeen suunnitellut yhteistyötahot ovat alueelliset kehittämisyhtiöt esim. Keulink ja kohdealueet ovat Muurame, Keuruu, Petäjävesi, Multia, Toivakka, Joutsa sekä Luhanka. Hankkeen taustalla on tarve keskisuomalaisten hyvinvointipalvelujen tuottajien osaamisen ja kehittämistarpeiden tunnistamiselle uudenlaisessa, SOTE- uudistuksen tuomassa valinnanvapauden toimintaympäristössä. Maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen tarvitsee maakunnan elinvoimaisuuden lisäämistä vahvistamalla yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja tekemällä uusia ratkaisuja SO- TE-palvelujen järjestämiseksi. SOTE-uudistuksen tuomia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalan mikro- ja PK-yrityksille on syytä tarkastella yleisellä tasolla ja peilata myöskin eri alueiden nykytilannetta suhteessa näihin mahdollisuuksiin. Uuden valinnanvapauden toimintaympäristön tuomat haasteet mikro- ja PKyrityksille on tunnistettava ja pyrittävä luomaan näihin ratkaisumalleja ennakoivasti. Erityisesti maaseudulla pienten yritysten voi olla järkevää yhdistää voimiaan, jotta ne pystyvät paremmin kilpailemaan suurten toimijoiden kanssa. Verkostoituminen alueittain muiden yritysten kanssa nähdäänkin Työ- ja elinkeinoministeriön juuri valmistuneen selvityksen (Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisuja 8/2018) mukaan hyvänä keinona vastata toiminnan haasteisiin sekä alan kehitykseen, mutta myös oman yrityksen kehittämiseen. Hankkeen tarkoitus on auttaa maaseudun hyvinvointialan mikro- ja PK-yrityksiä oman osaamisen ja kehittämistarpeidensa tunnistamisessa, verkostoitumisessa sekä tuoda esille uusia markkinoita ja yrittämisen mahdollisuuksia. Hankkeen avulla lisätään maaseudun sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten valmiuksia toimia uudistuvassa SOTE alan toimintaympäristössä. Hankkeen tavoitteena on parantaa hyvinvointialan palvelujen saatavuutta ja hyvinvointialan mikro- ja PK-yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä maaseudulla. Lisäksi tavoitteena on hyvinvointialan toimijoiden ja yrityksien henkilöstön osaaminen vahvistuminen ja toimintaedellytyksien paraneminen SOTE-kentällä. Tavoitteena on luoda alueelliset hyvinvointiyrittäjien verkostot sekä teema- /toimialakohtaiset verkostot parantamaan yhteistyötä ja vertaistukea. Kohderyhmän muodostavat erilaiset sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointialan palveluntuottajat. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan mikroja PK-yrityksiä sekä ammatinharjoittajia (fysioterapeutit ja kotisairaanhoitajat). Lisäksi kohderyhmään kuuluvat erilaiset mikro- ja PK-yritykset, joissa hyvinvointipalvelut voivat olla osana yrityksen toimintaa, esimerkiksi perhekotiyrittäjät, vanhustyöhön ja kotipalvelutoimintaan keskittyneet yritykset.

11 9 Toimitusjohtajan ehdotus: Hankkeen suunnitellut tulokset vuoden 2020 loppuun mennessä: 1. Hyvinvointiyritysten nykytilan kartoitus on tehty ja sen pohjalta on laadittu alueellinen, yleinen kuvaus hyvinvointiyrittämisen mahdollisuuksista SOTE mallin tulevaisuusnäkymät huomioiden. Alueelliset kuvaukset tehdään seutukunnittain A) Joutsa, Luhanka, Toivakka. B) Keuruu, Multia, Petäjävesi (ja C) Muurame) 2. Laaditaan kustakin alueesta raportti, jossa uusien markkina- ja liiketoimintamahdollisuuksien pohjalta on analysoitu mukana olevien alueiden tilanteet ja peilattu tilannetta SOTE uudistuksen mahdollisuuksiin. 3. Yrityksien osaamistarpeet (liiketoiminta ja hyvinvointiosaaminen) on kartoitettu ja alueiden tilanteiden perusteella luotu yleinen osaamistarvekartta. 4. Yrityksille on tehty osaamistarvekartoitukseen pohjautuva osaamistarpeiden tunnistus ja suunnitelma osaamisen kehittämiseen. 5. Alueelliset verkostot ovat käynnistyneet hyvinvointialalla toimivien yritysten yhteistyön parantamiseksi. 6. Teemakohtaiset verkostot ovat käynnistyneet hyvinvointialalla toimivien yritysten yhteistyön ja vertaistuen parantamiseksi Hankkeesta ei aiheudu Seututerveyskeskukselle kustannuksia eikä se kuluta Seututerveyskeskuksen resursseja. kannustaa Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Hyvinvointialan yksikköä toteuttamaan hankkeen osana kuntiensa elinvoiman lisäämistä.

12 10 Jk 21 TOIMITIUSJOHTAJAN VRANHALIJAPÄÄTÖKSET Asian valmistelija: hallinto- ja talouspäällikkö Jukka Kivelä päätti kokouksessaan 1/2018, (5 ) toimitusjohtajan viranhaltija- ja ottokelpoisten päätösten osalta seuraavaa: otto-oikeutta on käytettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta ja koska johtokunta kokoontuu yhden kahden kuukauden välein, johtokunnan kokoukseen tuodaan tiedoksi ne johtokunnan esittelijöiden päätökset, joiden kohdalta 14 päivän määräaika ei ole ehtinyt kulua umpeen. Ne päätökset, joiden kohdalta 14 päivän määräaika ehtii kulua umpeen ennen seuraavaa johtokunnan kokousta, saatetaan sähköpostilla tiedoksi johtokunnan puheenjohtajalle. Hän voi tarvittaessa päättää asian ottamisesta johtokunnan käsiteltäväksi. Toimitusjohtajan viranhaltijapäätösluettelo on johtokunnan Arkissa ja päätökset esillä kokouksessa. Ehdotus: merkitsee toimitusjohtajan viranhaltijapäätökset 4-5/2018 tiedokseen ja päättää, että johtokunta ei käytä otto-oikeuttaan tehtyihin päätöksiin.

13 11 Jk 22 MUUT ASIAT JA TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Asian valmistelija: toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu 22.1 SOTE-tilannekatsaus Johtokunnassa käydään keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tilanteesta ja vaikutuksista Seututerveyskeskuksen tulevaisuuteen Seututerveyskeskuksen strategiaseminaari Toimitusjohtajan ehdotus: Seututerveyskeskuksen perinteinen kesäkuun strategiaseminaari järjestetään tiistaina Rantakartano Pöyhölässä, Keuruulla. Kutsuttuina ovat Seututerveyskeskuksen johtokunta, järjestämistoimikunta, kunnanjohtajat, kuntien perusturvajohtajat ja perusturvalautakuntien puheenjohtajat (tai varahenkilöt), sekä kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. Viime vuonna osallistujia oli noin 55 henkilöä. Seminaarin tarkoituksena on keskustella kuntien päättäjien kanssa siitä, mitä Seututerveyskeskukselle tapahtuu, jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lait heinäkuun alussa hyväksytään: mitkä ovat seuraukset kuntien, kuntalaisten, työntekijöiden ja palveluiden järjestämisen kannalta. Pohdimme yhdessä Seututerveyskeskuksen vahvuuksia ja muutosvoimia, joilla uudistukset saadaan vietyä eteenpäin. Samoilla voimilla voimme tietenkin kehittää toimintaamme myös siinä tilanteessa, jos lakiuudistukset eivät menekään läpi. Seminaarin ohjelma on oheisaineistona Arkissa. Toimitusjohtaja toivottaa kaikki johtokunnan jäsenet ja varajäsenet tervetulleiksi seminaariin. Muut asiat ja tiedoksi saatettavat asiat merkitään tiedoksi.

14 LIITE Jk_17.1. _ Seututerveyskeskuksen kuntalaskutusraportti Kumppani Palvelulaji Toteuma edellinen vuosi 2017 Talousarvio TA2018 Toteuma Toteuma Muutos ed. kumulatiivinen kumulatiivinen 1- vuodesta edellinen vuosi Muutos ed. vuodesta % Ta tot % Toteuma Talousarvio edellinen vuosi TA2018 Kpl 2017 kpl Toteuma Toteuma Muutos ed. kumulatiivinen kumulatiivinen 1- vuodesta % edellinen vuosi kpl kpl Ta tot % T33 Seututk yht. D9 Mynla Tuote Total ,9% 33,1% ,3 % 35,7% OMA TUOTANTO, PTH ,0% 33,7% ,1 % 35,2% AVOHOITO, PTH ,0% 32,8% ,2 % 34,4% LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUT, PTH ,1% ,8 % SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,5% 38,2% ,0 % 36,8% VUODEOS.HOITO, PTH ,6% 30,0% ,3 % 30,0% OSTOPALVELU, PTH ,9% 14,0% ,6 % J172 Joutsa D9 Mynla Tuote Total ,6% 29,8% ,2 % 34,8% OMA TUOTANTO, PTH ,6% 30,6% ,9 % 34,3% AVOHOITO, PTH ,8% 33,4% ,6 % 36,0% LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUT, PTH ,5% ,4 % SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,1% 41,1% ,4 % 37,7% VUODEOS.HOITO, PTH ,7% 23,4% ,3 % 23,5% OSTOPALVELU, PTH ,4% 9,4% ,6 % J249 Keuruu D9 Mynla Tuote Total ,0% 33,7% ,9 % 35,6% OMA TUOTANTO, PTH ,3% 34,2% ,7 % 35,4% AVOHOITO, PTH ,6% 32,7% ,7 % 34,8% LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUT, PTH ,0% ,0 % SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,7% 39,9% ,2 % 37,0% VUODEOS.HOITO, PTH ,0% 34,0% ,3 % 34,1% OSTOPALVELU, PTH ,0% 7,9% ,6 % J275 Konnevesi D9 Mynla Tuote Total ,6% 33,0% ,2 % 35,3% OMA TUOTANTO, PTH ,0% 33,4% ,5 % 35,0% AVOHOITO, PTH ,0% 33,5% ,8 % 35,1% LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUT, PTH ,7% ,0 % SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,3% 33,1% ,8 % 33,4% VUODEOS.HOITO, PTH ,5% 31,2% ,5 % 31,4% OSTOPALVELU, PTH ,2% 13,6% ,9 % PERUSTERV.HUOLLON OPAT ,2% 13,6% ,9 %

15 Kumppani Palvelulaji Toteuma edellinen vuosi 2017 Talousarvio TA2018 Toteuma Toteuma Muutos ed. kumulatiivinen kumulatiivinen 1- vuodesta edellinen vuosi Muutos ed. vuodesta % Ta tot % Toteuma Talousarvio edellinen vuosi TA2018 Kpl 2017 kpl Toteuma Toteuma Muutos ed. kumulatiivinen kumulatiivinen 1- vuodesta % edellinen vuosi kpl kpl Ta tot % J410 Laukaa D9 Mynla Tuote Total ,5% 34,0% ,6 % 36,5% OMA TUOTANTO, PTH ,8% 34,6% ,1 % 35,9% AVOHOITO, PTH ,1% 33,0% ,3 % 33,9% LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUT, PTH ,1% ,4 % SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,8% 38,8% ,0 % 38,0% VUODEOS.HOITO, PTH ,9% 29,3% ,3 % 29,4% OSTOPALVELU, PTH ,7% 17,3% ,3 % J435 Luhanka D9 Mynla Tuote Total ,9% 30,2% ,4 % 33,9% OMA TUOTANTO, PTH ,6% 30,5% ,7 % 33,2% AVOHOITO, PTH ,6% 32,7% ,2 % 36,4% LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUT, PTH ,0 % SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,1% 32,8% ,9 % 30,0% VUODEOS.HOITO, PTH ,8% 26,8% ,0 % 27,2% OSTOPALVELU, PTH ,9% 20,7% ,4 % J495 Multia D9 Mynla Tuote Total ,1% 34,2% ,2 % 35,6% OMA TUOTANTO, PTH ,5% 33,6% ,7 % 34,1% AVOHOITO, PTH ,6% 33,9% ,6 % 33,5% LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUT, PTH SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,2% 37,5% ,2 % 37,6% VUODEOS.HOITO, PTH ,6% 30,8% ,4 % 30,9% OSTOPALVELU, PTH ,7% 63,5% ,9 % J592 Petäjävesi D9 Mynla Tuote Total ,5% 31,7% ,1 % 33,3% OMA TUOTANTO, PTH ,9% 33,0% ,9 % 33,1% AVOHOITO, PTH ,4% 31,3% ,1 % 31,8% LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUT, PTH ,5% ,7 % SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,5% 34,1% ,9 % 34,6% VUODEOS.HOITO, PTH ,8% 35,2% ,4 % 35,6% OSTOPALVELU, PTH ,9% 4,0% ,6 % J850 Toivakka D9 Mynla Tuote Total ,6% 35,0% ,6 % 37,6% OMA TUOTANTO, PTH ,2% 35,7% ,5 % 36,7% AVOHOITO, PTH ,7% 32,0% ,0 % 35,3% LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUT, PTH ,5% ,0 % SUUN TERV.HUOLTO, PTH ,8% 36,8% ,5 % 35,6% VUODEOS.HOITO, PTH ,6% 41,3% ,9 % 42,3% OSTOPALVELU, PTH ,2% 17,5% ,0 %

16 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ LIITE JK_17.2. TULOSLASKELMA 2018 Liikelaitos Seututerveyskeskus Poikkeama TA Muutos ed. vuodesta Ta tot % TA -Toteutunut LIIKEVAIHTO ,5 % 32,4 % Perusterveydenhuollon hoitopalvelut ,7 % 33,5 % Muiden palvelujen myynti ,2 % 1,5 % Myynti sairaanhoidolle ,0 % Myynti ulkopuolisille ,2 % 1,5 % Potilasmaksut ,6 % 31,7 % Liiketoiminnan muut tuotot ,0 % -260 Tuet ja avustukset ,7 % 43,2 % Materiaalit ja palvelut ,3 % 35,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % 36,2 % Ostot tilikauden aikana ,1 % 36,2 % Asiakaspalvelujen ostot ,4 % 16,9 % Palvelujen ostot ,8 % 37,0 % Henkilöstökulut ,1 % 31,5 % Palkat ja palkkiot ,9 % 31,4 % Henkilösivukulut ,3 % 31,8 % Eläkekulut ,2 % 32,3 % Muut henkilösivukulut ,9 % 29,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % 29,2 % Avustukset ,6 % 10,0 % Vuokrakulut ,8 % 36,5 % Liiketoiminnan muut kulut ,6 % 44,2 % Liikeylijäämä ,7 % -545,3 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kuntayhtymältä Muut rahoitustuotot ,0 % -445 Korkokulut ,6 % 11,6 % Muut rahoituskulut ,0 % -10 Korvaus peruspääomasta ,0 % 33,3 % Ylijäämä ennen satunnaisia eriä ,8 % Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä ennen varauksia ,8 % Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Vapaaehtoisten varausten muutos Tuloverot Tilikauden Ylijäämä ,8 %