I{aisten j uomatau at P ohj oismais s a

Transkriptio

1 {aisten j umatau at P hj ismais s a Margaretha äruine Hildigun u, Ötltddttir aisten lisääntynyt alkhlin käyttö n vrlme vusina herättänyt kasvavaa kiinnstusta. On krstettu kahta käytön lisääntymiseen liittyvää piirrettä. Ensinnäkin alkhlin käytön alitusikä n laskenut: yhä suurempi sa aikuisista naisista n alittanut alkhlin käyttönsä j nuruusvusina. Tiseksi yleisen alkhlinkulutustasn khaminen yhteiskunnassa n jhtanut siihen, että aikaisemmin raittiit aikuiset naiset vat myös tutustuneet alkhliin (Simpura 1; Äsmundssn lgbl). aisnäkökulman nusun mukana naisten elämäntapa ja elämänkaari vat tueet entistä painkkaammin myös tutkimuksen khteeksi. Alkhlitutkijat vat kysyneet, mikä merkitys alkhlin käytöä ja päihtymykseä n naisie ja kuinkajumatavat riippuvat naisten elämäntilanteen muutksista. Mnia kysymyksiä n esitetty, mutta vain harvja vastauksia n tähän mennessä saatu. Perustieta naisten alkhlin käytöstä n vähän, ja "väärinkävttö" n tutkimuksissa krstunut suhteettmasti jumatavan kknaisrakenteen kustannuksea. Tätä vääristymää yritämme seuraavassa krjata vertaamaa naisten jumatavan rakennetta eri Phjismaissa. Vertailun phjana leva aineist n peräisin yhteisphjismaisesta tutkimuksesta, jssa kerättiin tietja väestön alkhlin käytöstä, alkhliasenteista ja alkhlin käytön seurauksista. Mukana tutkimuksessa vat Sumi, slanti, rja ja Rutsi, mutta valitettavasti ei Tanska (prj ektirvhmän j äseninä vat Klaus Mäkelä ja ussi Simpura Sumesta, Hildigunnur Ölafsdttir slannista, Ragnar Hauge ja Olav rgensensen rjasta, Björn Hibe.la Tm ilssn Rutsista). Helmikuussa 1 lähetettiin identtiset kyselylmakkeet näiden neljän maan vutiasta väestöä edustavae tksee. Vastausprsentti vaihteli hieman maasta tiseen, mutta aineistt vat silti vertailukelpisia. Aineista kuvaiaan ja tutkimuksen kulkua selstetaan eriisissä raprteissa (Hauge & rgensensen l8l a & b). Tässä artikkelissa jaamme naiset vertailua varten viiteen ikäryhmään (n:l l [Sumi], l l [slanti], 8 frja] ja l l [Rutsi]). RATTUS Raittiiksi määriteltiin naiset, jtka eivät eet käyttäneet alkhlia tutkimusajankhtaa edeltäneiden kuukauden aikana. äin määriteltyjä raittiita li "/" islantilaisista, sumalaisista, / nrjalaisista ja vain l rutsalaisista naisista (taulukk l). Sama järjestys maiden väliä läpäisee kaikki ikäryhmät. urimmassa ikäryhmässä Sumen, slannin ja rjan naisista nin / li raittiita, mutta vain rutsalaisista. Raittius elämäntyylinä näyttäisi siis levan häviämässä rutsalaisten naisten keskuudessa. ALKOHOL{ KAYTTO Alkhlin käyttäjiksi lukiteltiin kaikki, jtka tutkimusta edeltäneiden l kuukauden aikana Taulukk /. Tävsin raittiit naiset (eivät le man ilmituksensa mukaan nauttineet lutta, r.iiniä eivätkä r,äkeviä 1 viime kuukauden aikana), suus eri ikärvhrnissä ikä () Sumi / / (r l 18) t slanti / / (l 1) l r rja / / (88) t t l Rutsi / / (e) 1.1.) 1

2 Kuui l. Alkhlia (lutta, viiniä tai väkcviä) cdciscn vudcn aikana käyttäncidcn naistcn suus cri ikäryhmissä, Olut Viini Väkevät Sumi slanti rja 1 Rutsi r< \ BO BO \ \ R \ R S \ \ \ R S S ikä ikä M ikä livat käyttäneet lutta, viiniä tai väkeviä. Eri jumatyyppien käyttäjäprsentit vat jnkin verran pienempiä kuin käyttäjien kknaismäärä, eli sa naisista käyttää vain yhtä tai kahta jumatyyppiä, ei kaikkia klmea. Kaikkien jumatyyppien käyttäjäluvut kasvavat vanhimmasta ikäryhmästä nurempiin päin (kuvi l). Eniten viiniä ja väkeviä käyttäviä naisia n Rutsissa, sitten rjassa, Sumessa ja slannissa. Oluen käytön khdaa vaihtavat Rutsi ja rja paikkaa, kska miltei kaikissa ikäryhmissä lutta käyttäviä n eniten rjassa. Viiniä naiset susivat eniten, lutta vähiten kaikissa neljässä maassa. Sumalaisnaisista kaksi nurinta ikälukkaa pikkeaa yleisestä linjasta: väkeviä susitaan enemmän kuin viiniä. slantilaisten nurimmassa ikäryhmässä väkevät ja viini vat yhtä susittuja. äyttää siis siltä, että Sumessa ja slannissa väkevät ja viini kamppailevat tasapäisesti susituimman naisten juman asemasta. aisten vähiten susiman juman luen khdaa taas tekee pikkeuksen nurin nrjalaisryhmä: lut vittaa väkevät. Eniten lutta hyl kivät vanhimmat sumalaisnaiset: vain heistä li maistanut lutta tutkimusta edeltäneen vuden aikana. Sumalaisnaisia luen käyttö n vain hieman yleisempää kuin islantilaisia, vaikka slannissa lueen khdistuvat alkhlipliittiset rajitukset vat erittäin tiukkja. UOMSTHEYS A MAARA Seuraavassa kuvataan eri jumatyyppien nauttimistiheyttä ja määrää. Oluen, viinin ja väkevien käyttöä analysidaan erikseen, kska jumatyypin avua saadaan tärkeä näkökulma naisten j um atav an rakenteeseen. umatyypit eivät tietenkään le tisiaan pis sulkevia; mnissa jumistilanteissa käytetään useampaa kuin yhtä tyyppiä. Oluen kti,ttö Tyypiisin naisten tapa käyttää lutta n juda sitä kerran tai pari tai ei enkaan vuden aikana (taulukk ). äin n kaikissa ikäryhmissä kaikissa neljässä maassa. s kat

3 Taulukk. Olucn nauttimistihcys cri ikäryhmrssä (vastauksct kysymyksccn "Kuinka uscin tavaisesti käytättc lutta?"), suus Taulukk. umiskcrraa nautittu lutmäärä cri ikäryhmissä (vastauksct kysymyksccn "Kuinka paljn lutta suunniccn käytättc kcrraa?"), suus% Sumi slanli rja Rutsi ) l 8 8! ((; t> tl.).) (t@ re * r t) ), l t () (!! r E E d B l r l t 88 l t 8,1 t t t l l 8 1 B t/ l8 s., l8 t tt l1 B t t B r l l / l t8 l t t 1l lr Sumi slanti rja Rutsi c( c a u) uo.a 1 8 d (.) a. B 8 l ca l 1 (! La.= >ti ö l l.).) / t t t 1 B B 8 BO l 1 1 B 8 l tl 11 B 1 t 11 B B tl t 11 Perusjukkna alkhlin kär'ttäjät, kutcn mr,ös taulukissa. 1 t 1 staan pelkästään eniten lutta käyttävää ryhmää (kerran tai useammin viikssa), n heidän suutensa Rutsissa varsin tasainen kaikissa ikäryhmissä. rjassa ja Sumessa usein lutta juvia n taas humattavasti enemmän nuremmissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa. Varsinkin sumalaisnaisten keskuudessa n tapahtumassa plarisitumista. Varsin suuri sa van hemmista sumalaisnaisista ei le kskaan maistanut lutta, tisaalta nuremmissa ryhmissä luen käyttö n suhteeisen yleistä verrattuna muiden maiden vastaaviin ryhmiin. Yhteenvetna kerraa juduista määristä vidaan sana, että naisetjuvat varsin vähän lutta. s luttajudaan, sitäjudaan puinen tai vähemmän kerraa (taulukk ). Tsin

4 Taulukk. Viinin nauttimistihcys cri ikäryhmissä (vastauksct kysymyksccn "Kuinka uscin tavaiscsti käytättc viiniä?"), suus Taulukk. umiskcrraa nautittu viinimäärä cri ikäryhmissä (vastauksct kysymyksccn "Kuinka paljn viiniä suunniccn käytättc kcrraa?"). suus.t L :(i iu t> (go X ml t' :, l= /, Ec Eee i=!a> (!:(! > v, O e C' E O ci :ßA aa.:v \ Sumi l l l B s l l l 18 1 Sumi s t l lt l 8 8 t l t.1 1 ll slanti s rja s l 8 l l t t 1 slanli s s 8 B 8 1 B t l t tt 8 rja () t, l 1 l l l 8 1 l ö t l 8 t t il B Rutsi 1.' l l l8 l s Rutsi B l t t l lb t nurimmissa ikäryhmissä judut määrät vat hieman suurempia. Kaikista naisista vain. / ju kerraa neljä puista tai enemmän, ja nämä vat useimmiten nurimpiin kuuluvia. Vänin käyttö Myös viiniä naisetjuvat tyypiisimmin kerran tai pari vudessa, kaikissa maissa ja kaikissa ikäryhmissä (taulukk ). Kerran viikssa tai useammin viiniä käyttävien suhteen nrjalaiset ja rutsalaiset eravat sumalaisista ja islantilaisista. Kun lb rutsalaisnaisista ja 1 % nrjalaisnaisista sijittuu tähän ryhmään, n vastaava luku Sumessa / ja slanniss a Y". Usein viiniä j uvia n eniten Gvutiaiden ryhmässä rjassa ja vutiaiden ryhmissä Rutsissa. Kerraa naiset juvat tyypiisesti "lasiisen tai vähemmän" tai "muutaman lasiisen". s

5 Tendenssi näyttää levan se, että nuremmat juvat "muutaman" ja vanhemmat "lasiisen" (taulukk ). Rutsissa n eniten niitä, jtka kerraa nauttivat puli puista tai enemmän. Tähän ryhmään kuuluu vutiaista rutsalaisista. urimmat sumalaisnaiset pikkeavat muiden maiden vastaavista ryhmistä: vutiaissa sumalaisissa n tisaalta muita enemmän niitä, jtka eivät enkaan ju viiniä, ja tisaalta muita enemmän niitä, jtka juvat kerraa puli puista tai enemmän. Väkeaien käyttö Väkevienkin khdaa tavaisin käyttötapa n naisia kerran tai pari vudessa (taulukk ). Tätä tapaa nudattaa nin pulet kaikkien neljän maan kaikista ikäryhmistä, paitsi slannissa, jssa tämä suus n vielä suurempi. aisista 1 ilmittaajuvansa väkeviä kerran viikssa tai useammin. Useasti käyttävien suus n kutakuinkin yhtä suuri kaikissa ikäryhmissä Sumessa ja slannissa; pikkeuksena n ikäryhmä vutiaat, jista Sumessa vain harva käyttää usein väkeviä, slannissa taas ei kukaan. rjassa useasti käyttävien suus n suurempi vanhemmissa ikäryhmissä, kun taas nurimmassa ryhmässä suus vastaa Sumen ja slannin tasa. Rutsin jakautuma n samankaltainen kuin rjan. Kerraa nautittu viinamäärä vaihtelee suuresti iän mukaan: nuret juvat humattavasti enemmän. Myös maiden väliä n selvä er siten, että sumalaiset ja islantilaiset juvat enemmän kuin muut (pikkeuksena vutiaat Sumessa) (taulukk ). urimmat islantilaiset pikkeavat kaikista muista. käryhmässä vutiaat pulet islantilaisnaisista ilmittaajuvansa vähintään neljä ravintlaannsta kerraa. Vähiten juvat nrjalaiset: heistä vain l / ttaa kerraa vähintään neljä ravintlaannsta (vastaavasti Rutsissa, Sumessa ja slannissa). VUOSKULUTUS Vusikulutuksen mukaan naiset jaettiin vrrteen ryhmään. ak n tehty ussi Simpuran (l8l) kuvaaman lukituksen mukaan. Yleisesti ttaen kaikkien neljän maan naisten Taulukk. Väkcvicn nauttimistihcys cri ikäryhmissä (vastauksct kvsvmyksccn "Kuinka uscin tavaisesti käytättc väkcviä?"), suusä Sumi slanti rja Rutsi B 8 l l LO (E* ia >.).) ci r,ä Ml l= r 1 l E,g F;O qs ni) l l l l B r t t 8 8 t l t l l t tt tt 8 t l t 8.).) l l ö O r t 1 lr 8 l vusikulutus jää varsin alhaiseksi (taulukk B). s vähän kuluttavaksi määriteään henkilö, jka käyttää vudessa cl puhdasta alkhlia tai vähemmän, niin vähän alkhlia kuluttavia naisia n /" rjassa,8 Rutsissa, Ä slannissa ja "/ Sumessa. Vusikulutusjakauma n kaikissa neljässä maassa varsin samannäköinen. Erityisesti nrjalaiset ja rutsa

6 Taulukk. umiskcrraa nautittu määrä väkcviä eri ikäryhmissä (vastauksct kysymyksccn "Kuinka paljn väkcviä suunniccn käytättc kcrraa?"), suus Sumi G slanti rja G Rutsi ({> do v, U vo 1 l! r l1 t8 r' C lc c.l (! t'! >ü d 8 1 l t B l 1l t B t t 8 l t 8 t 8 1 l l l l 11 n 8 8 l t l l l l t t t 1 l8 8 t 1 Taulukk 8. aistcn vusikulutus 1 prscntin alkhlina cri ikäryhmissä, suus Sumi G slanli rja cl 1 cl s t cl cl cl l l l l ö l t r8 1 l8 t l 8 8 l B l B 1il s l Rut.ri 8 1B 1 l l8 l l l l l t 1 1 t 8 1 t t t tl l 1 1 t t l t t l 8 l lt l 1 1 t (l 11 ), kun taas slannissa vastaava luku n pienempi ( %). PAHTYMYS laiset naiset muistuttavat tässä suhteessa tisiaan. Vanhimmia ikäryhmiä Sumessa ja slannissa n erityisen pienet vusikulutusluvut. Suhteeisen paljn ( cl tai enemmän) vudessa alkhlia kuluttavia n Sumessa, rjassa ja Rutsissa kutakuinkin yhtä paljn Seuraavat tiedt päihtymyksen yleisyydestä perustuvat naisten miin ilmituksiin päihtymykseksi ketuista jumiskkemuksista. Päihtymys n käsite, ja vi a erilaisia merkityksiä eri ihmisie. Vaikka kysymyksen mut li kaikissa maissa sama, saattavat kieleisten si

7 vumerkitysten ert hieman vähentää jakautumien vertailukelpisuutta. Päihtymystä ei ut tutkimusta edeltäneenä vunna kkenut % sumalaisista, h nrjalaisista ja Ä rutsalaisista naisista (taulukk ). Päihtymys näyttää levan näissä klmessa maassa Rutsissa varsinkin varsin harvinainen. Sen sijaan islantilaisnaisten khdaa luku n hätkähdyttävä: vain 1 "/" heistä ilmittaa, että ei le kkenut päihtymystä edeisen vuden aikana. Usein (kerran viikssa tai useammin) päihrymyksen kkevia n kaikissa maissa vähän: Rutsin :sta slannin /:än. käjakautumassa n kuitenkin selvä tendenssi siten, että päihtymystiheys vähenee vanhempiin ikäryhmiin päin mentäessä. E L Ä A LKO H O L KÄYTTO TYYP P il aisten alkhlin käyttöä eri ikäryhmrssä kuvaavien taulukiden phjalta vidaan kehittää erilaisia alkhlinkäyttötyyppejä. Seuraavassa esitetään sukupuliphjainen typlgia, jka erttaa neljä erilaista suhdetta alkhliin. Kutsumme niitä nimiä "täysraittius", "perinteinen naiseinen jumatapa", "uusi naiseinen jumatapa" ja "miehinen jumatapa". ämä neljä tyyppiä eivät puhtaasti ertu tisistaan, mutta ne antavat kuitenkin eräänlaisen taustamain siitä, kuinka eri ikäryhmät jakautuvat vanhemmat ikäryhmät kahteen ensimmäiseen tyyppiin ja nuremmat kahteen jälkimmäiseen. Täsraittius Täysraittiutta n käsitelty j aiemmin tässä artikkelissa. Tässä yhteydessä vidaan vain tdeta, ettei täysraittiiden määrä missään neljässä maassa le aivan pieni: slannissa, Sumessa,"/" rjassaja l Rutsissa. Täysraittius n tavaisinta vanhimpien ikäryhmien keskuudessa slannissa ja Sumessa; heistä yli pulet ilmittaa, ettei le edeisen vuden aikana maistanut alkhlia. P e rint e inen nai s e line n j umatap a aisten klassisen täysraittiuden hea n lemassa tinen naisie tavainen alkhlisuh Taulukk. Päihtymistihcys cri ikäryhmissä (vastaukset kysymvksccn "Kuinka mnta kcrtaa suunnieen lcttc viimc r.udcn aikana nauttinut niin paljn lutta, viiniä tai väkcviä, cttä lcttc tuntcnut lcvannc päihtynyt?"), suus Sumi G slanti lvrja Rutsi C, 8 8!ß Oq c O l 1 l C!(! Qq (E t l= > l8 cd (i r ml t'! t) l l >t v ) \ lt t l Ö l 1 l l, s r 88. t t l B.) l1 l 1 t BO 1 B l l8 t 181r l t 11 lt de, jta kutsumme perinteiseksi naiseiseksi jumatavaksi. Se ei paljn era täysraittiudesta: judaan harvin (muutama kerta vudessa) ja kerraa vähän (lasiinen viiniä tai yksi anns väkevämpää tai vähemmän). Vusikulutus jää vähäiseksi eikä päihtymystä keta lainkaan. Tätä tyyppiä nudattavat naiset juvat lähinnä viiniä tai väkeviä, lutta tuskin lainkaan. 8

8 Perinteinen rraiseinen jumatapa n erityisen tavainen kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä rjassa ja slannissa ja klmessa vanhimmassa ikäryhmässä Rutsissa ja Sumessa. Tämän tyypin sisä11ä näyttää vanhimmia naisia rjassa ja Rutsissa levan hieman suurempi vusikulutus kuin vanhimmia naisia slannissa ja Sumessa. U us i nais e linen j umatap a urimmissa ikäryhmissä perinteinen mai n syrjäytynyt seaisen käyttötavan tieltä, jta nimitämme uudeksi naiseiseksi jumatavaksi. Se n lähinnä vanhan main täyteläisempi versi: jucdaan vähän useammin (l kertaa kuukaudessa).ia vähän enemmän kerraa ( lasiista viiniä t"ai annsta väkeviä) ja vastaavasti vusikulutus n suurempi kuin perinteisessä maissa. Lisäksi tähän tyyppiin kuuluu myös jskin vähäinen luen käyttö: sitä judaan pari kertaa vudessa ja enintään puinen kerraa. Päihtymys ketaan, mutta vain pari kertaa vudessa. Sekä perinteinen että uusi naiseinen jumatapa edustavat kntritua alkhlisuhdetta: alkhlia käytetään rajitetusti määräisistä erista hulimatta ja suhde päihtyml,kseen n etäinen. Er näiden pidättvvien maien väliä ei le jvrkkä. s uuden naiseisen main peruspiirteiksi katstaan suhteeisen tiheä käyttö ja suhteeisen suuri kerraa nautittu viinimäärä, erttuvat erityisesti rutsalaiset ja myös nrjalaiset naiset muista. Erityisen tavainen uusi mai n nurimmassa ikäryhmässä. Vaikka jumistiheys ja jutu määrä vat tässä maissa melk suuria, ilmittavat esim. rutsalaiset naiset kkevansa harvin päihtymvstä; tämä tuls mielestämme sittaa tähän tyyppiin kuuluvaa tietista etäis1,yden pita humaltumiseen. l[iehinen jumatapa \eljäs aineiststa erttuva mai, miehinen jumatapa. saattaa vaikuttaa harhaanjhtavalta, kska kvse n naisten alkhlin käytöstä. imitvs jhtuu siitä, että tämii tyyppi enemmän kuin klme muuta mui111aa phjismaisen alkhlitutkimuksen kuvauksia miesten umatavlsta. Silmiinpistävintä tässä maissa n se, että viini n menettänyt eritvisasemansa naisten jumana: eri jumatyyppejä käytetään melk tasaisesti, jskin väkevät painttuvat hieman muiden kustannuksea. Oluesta n tuut tasaverinen j uma viinin kanssa. Kerraa j udaan suhteeisen paljn (neljä annsta väkeviä tai enemmän; 1 puista lutta) verrattuna uuteen naiseiseen jumatapaan, ja siksi vaikka jumistiheys ei le suurempi vusikulutus nusee suuremmaksi ja myös päihtymys ketaan useammin. Miehistä j u matapaa löytyy lähinnä nurimmista ikäryhmistä. s tämän main peruspiirteeksi katstaan väkevien erityisasrn 11 pumus juda suhteeisen paljn väkeviä kerraa, niin siinä tapauksessa ennen kaikkea islantilaisetja sumalaiset nuret naiset vat "miehistymässä". Tulsten aruiintia eljän alkhlinkäyttötyypin erttuminen aineistssa heijastaa selviä erja naisten ikäryhmien väliä. Kaikissa neljässä maassa nuremmat naiset käyttävät runsaammin alkhlia kuin vanhemmat. Typlgiamme avua lemme halunneet sittaa ne yleiset piirteet, jtka lunnehtivat naisten suhdetta alkhliin. Ylivimainen enemmistö kaikkien neljän maan kaikissa ikäryhmissä käyttää varsin rajitetusti alkhlia verrattuna kunkin maan keskimääräiskulutukseen. Typlgiamme sittaa, että naisten jumatapjen kehityksessä näyttää levan säännönmukaisuuksia, jtka pikkeavat miesten vastaavista. aiset näissä ne ljässä maassa muistuttavat enemmän tisiaan kuin mien maidensa miehiä erityisesti keskimääräiskulutuksen ja vusikulutuksen j akautuman suhteen (Simpura 8 ). Phjismaiden naisten alkhlin käyttö näyttää seuraavan maa maiaan, jssa täysraittiudea ja perinteiseä naiseisea jumatavaa n vahva asema. Selvä muutssuunta n kuitenkin myös havaittavissa, ja se kulkee uuden naiseisen sekä miehisen.jumatavan suuntaan. Oletamme emme tsin varauksetta, että ert eri ikäryhmien alkhlinkäyttötavissa heijastavat tdeisia sukuplvien välisiä er

9 jaja kehitystä khti naisten lisääntyvää alkhlin käyttöä. Varaus kskee sitä, että ikäryhmien väliset ert saattavat selittyä jssain määrin elämänkaareen liittyviä muutksia: aisen eri ikävaiheisiin saattaa "kuulua" erilainen jumisprfiili, ja tämä vaihtelu tistuu sukuplvesta tiseen. äin ajateen saattaisivat nyt täysin raittiit vanhemmat naiset a aikaisempia perinteisen naiseisen tien kulkijita, kun taas nyt miehistä maia nudattavat nuret naiset siirtyisivät vanhemmaksi tultuaan esim. uuden naiseisen main kannae. ASTE L O MATAP O E]V PYSYVYYS aisten täysraittius näyttää Phjismarssa hitaasti vähentvneen viime vusikymmeninä. Taulukkn l rr kttu tietja täysraittiiden naisten suuksista aikaisemmin Phjismaissa tehdvistä tutkimuksista. Eri maissa tehtyjen tutkimusten lukumäärä vaihtelee, kuten myös ikäryhmäjakautuman rajjen valinta. Tutkimusten tekvudet vaihtelevat myös, jten sura ja tarkka vertailu maiden väliä ei le mahdista. Yleisvaikutelma kuitenkin n selvä: täysraittiiden naisten suus lr hitaasti laskenut kaikissa maissa 1luvulta, jin vanhin tutkimuksista tehtiin, 1luvun lppuun saakka. il,aiden välinen järjestys näyttää myös een 1luvua sama kuin nyt, eli vähiten täysraittiita li Rutsissa, sitten riassa ja Sumessa. Täysraittiuden väheneminen n Rutsissa ja rjassa ut tasaista ja hidasta, kun taas Sumessa hidasta jaksa seuraajyrkkä raittiuden väheneminen luvun lpulta luvun puliväliin saakka. slannin salta kuva n epäselvä, kska sieä alkhlinkäyttötutkimuksia ei tehty ennen vutta 1. Raittiuden kehitystä kskevissa analyyseissa n usein letettu, että aikaisemmin suhteeisen yleinen raittiusihanne n vähiteen menettänyt elinvimaansa niin, että nykyisin sitä tapaa enää yhteiskuntakehityksen kannalta kaikkein marsinaalisimmista ryhmistä, jita leimaa ssiaalinen p,vsähtvminen ja eristyminen (vrt. esim' Sulkunen 1). Alkhlin käyttö taas lisi yleistä timir.'issa j a aktiivisissa yhteiskuntaryhmissä. äin nähtynä naisten perinteinen tävsraittius kuuluisi seaiseen elämäntapaan, jta leimaa y'ksin'isy,vs j a ahdas ssiaalinen liikkumatila.vrkkä raja vksityisen ja julkisen väliä lisi Taulukk 1. Raittiiden naisten suudet eräissä tutkimuksissa (mukana vain ne tutkimuksct. jtka kskcvat kk r'äcstöä) vusr Sumi slanti rja Rutsi ikä Kuusi (18) Balt & r'. Eulcr (1) BrunGulbrandscn & Amundscn (1) Riksundersöknirrgen ( 1) Mäkclä (1) rdlund (1) Äsmundssn & Bergsveinssn & Helgasn (18) Simpura (1) Yhtcisphjismainen kysely 1 1 r 1 l 8 1 r & 1 t 11, 1 r, ' lt.)t, 1 1 n 1 1 lb l8 l8 t t rb r Ei le kskaan junut alkhlia. Pitää itseään täysin raittiina. Ei le junut alkhlia vuden aikana. Päälähde: Bruun 1 (täydennetty tureemmia tiedia)

10 siten se muuri tai suja, jka n ehkäissyt naisten siirtymistä alkhlin käyttäjiksi. Lisäksi naisten pysyttäytyminen pelkästään perhepiirissä n krstanut naisten rlia lastenkasvattajina; tähän taas alkhlin käytön n katsttu hunsti yhdistyvän. Täainen ssiaalisesti ahdasrajainen elämäntyyli n ut yleinen aineistn vanhimpien ikäryhmien naisia. Tisaalta vidaan lettaa, että Rutsissa täaisen elämäntyylin yleisyys n kautta linjan vähäisempi kuin muissa maissa. Mielenkiintista n, että täysraittiiden naisten suuksien järjestys (eniten slannissa, sitten Sumessa, rjassa, Rutsissa) pysyy kutakuinkin samana myös eri ikäryhmissä. Vidaan kvsyä, kuinka suuri vaikutus tulksiin n "uusraittiudea". Eri yhteyksissä n väitetty, että raittiuden kehitys n vaihtamassa suuntaa; raittiuden perinteinen idelginen perustelu lisi krvautumassa erilaisia terveysmtiiveia (vrt. esim. Mäkelä & al. 18l), tsiasia, jka tdennäköisesti tekee täysraittiuden ja khtuukäytön välisen rajan liukuvaksi. Tässä tulee siis vastaan täysraittiuden ja perinteisen naiseisen jumatavan ("lasi viiniä tai vähemmän pari kertaa vudessa") häilyvä er. Perinteinen naiseinen mai, vanhempien ja keskiikäisten naisten keskuudessa varsin tavainen jumisprfiili, ei ehkä lekaan dramaattista täysraittiudesta lupumista, vaan lähinnä täysraittiuden ssiaalisen merkityksen r'ähenemistä. Mielenkiintista n, että maiden välinen järjestys perinteisen main suhteen n sama kuin täysraittiudessakin. Erityisesti vanhempien islantilais ja sumalaisnaisten vusikulutus.jää varsin usein ae cl:n, kun taas Rutsissa ja rjassa vähän kuluttavien suudet jäävät humattavasti pienemmiksi. Tdennäköisesti perinteisen naiseisen main yleisyyttä selittär,ät samat tekijät kuin tävsraittiuttakin: ssiaalinen eristyneisvvs, ankkurituminen yksityiselänrään ja se vimakkaasti painttunut vastuu perheen hidsta ja husta, jka pitkään leimaa naisen suhdetta alkhliin lasten aikuistumisen jälkeenkin. ASTE UOMATAPOEi MTUTTT]M]{ElV Kaksi "uudempaa" alkhlinkäyttöti'vppiä uusi naiseinen sekä miehinen jumatapakuvaavat naisten alkhlisuhteen muutsten denssejä. Uusi naiseinen jumatapa n taval isempi Rutsissa ja rjassa, kun taas miehinen mai n vahvemmin leviämässä slanninja Sumen naisten keskuuteen. Mielenkiintista n myös se, miäjumatyypiä eri maiden naiset jumisensa alittavat. Aikaisemmin tehdyt nuristutkimukset sittavat, että alitusjuman khdaa n humattavaa vaihtelua eri maiden väliä. Kun sumalaistytöt alittavat luea ja viiniä (Ahlström lb), n islantilaistyttöjen ensimmäinen juma tavaisesti väkevä (Raenarsdttir Briem 18l). rjalaistytöt alittavat luea (Brun Gulbrandsen 1) ja rutsalaiset viiniä (CA lb). Rutsissa ja slannissa alitusjuman susi säilyy myöhemminkin. rjalaisnaiset taas vaihtavat luesta viiniin ja sumalaiset miedista väkeviin vutiaina. Aineistn nurimman ikäryhmän sisää näyttäisi siis levan kaksi sittain erilaista jumisprfiilia: suhteeisen vimakkaasti viinin käyttöön painttuva sekä tasaisemmin eri jumatyyppejä ja määräisesli spin erityisesti väkeviä käyttävä. ämä ikäryhmät kuuluvat samaa "märäksi sukuplveksi" (Sulkunen 1) kutsuttuun väestönsaan. Tämä alkhlinkäyttäjäsukuplvi (määritelmän mukaan henkilöt, jtka vunna 1 livat vutiaita) li etummaisena muuttamassa sumalaisten alkhlitapja sdanjälkeisenä aikana. Tämän sukuplven sisää n myös sukupulten välisten alkhlinkäyttöerjen sitettu vähentyneen. Märän sukuplven naiset muuttivat Sumessa jumatapaansa niin, että sekä väkevien kulutuksen että humalakulutuksen suus kknaiskulutuksesta kasvi. Tämä suuntaus tulee näkyviin myös typlgiamme miehisessä alkhlinkäyttötyypissä. Merkie pantavaa n, että vastaavan ikäisten nrjalaisnaisten alkhlin käyttö ei samaa tavaa paintu väkeviin (rdlund l8l). Vaikka väkevien suus tämän sukuplven kulu kuten aikaisempienkin nais tusrakentee sukuplvien rjassa n suhteeisen suuri, niin märän sukuplven naiset erttaa vanhemmista sukuplvista nimenmaan runsas luen ja viinin käyttö. Märän sukuplven naisten lisääntyneen al 1

11 khlin käytön taustaa vidaan nähdä naisten laajamittainen siirtyminen yksityiselämästä myös työelämään.ja 'ulkisuuteen". Samaa naisten perinteinen vastuu ktitöistä ja lastenkasvatuksesta n kuitenkin jatkunut, ja tämä taas n ty<intänyt naisten.jumatapjen kehitystä maan eli uuden naiseisen jumatavan suuntaan, kska se spii naisen perinteiseen rliin. Märkään sukuplveen tiivistyneen jumatapjen muuttumisen n tisaalta nähty levan sa laajempaa prsessia eli alkhlin ssiaalisten merkitysten yleistä muutsta (Falk & Sulkunen 18 ). aisten jumiskävttäytymisen muuttuminen ei jhtuisi siten pelkästään naisten ssiaalisen aseman muutksista, vaan lisi situs myös itse.iumisen ssiaalisen lunteen muuttumisesta. Tästä seuraa mielenkiintirrerl kysymys, missä määrin ja miten jumisen ssiaalisen lunteen muuts n helpttanut naisten läheisempää tutustumista alkhliin. Alkhli, jka aikaisemmin liittyi nimenmaan juhlaan ja arkielämästä irtautumiseen, näyttää vähiteen siirtyneen yhä arkisempiin tilanteisiin ja tueen vhä lunnisemmaksi saksi jkapäir'äisen elämän rutiineja (vrt. esim. Virtanen B). ussi Simpura (18) tekee analyysissaan sumalaisista jumistilanteista ern arkipäiväisen ja eiarkipäiväisen j umisen r,äliä ja lettaa, että "mderni tapa juda" usein kuuluu juuri arkipäiväisiin tilanteisiin. Simpuran tutkimuksessa sitetaan naisten jumisen levan paljn tiiviimmin kytköksissä ktiin ja perheeseen kuin miesten. Humattava sa naisten jumiskerrista ja tämä kskee nimenmaan nurempia ikäryhmiä liittvy arkiateriihin, ktiiltihin, vierailuihin ja perhejuhliin. äiä j umiskerria n samaa viinin rli krstunut muihin kertihin verrattuna. liehet juvat taas useimmiten eiarkipäiväisissä julkisissa tilanteissa: Useita henkilöitä, jtka eivät le samasta perheestä, kkntuu esim. baariin tai ravintlaan. Sukupuliert Simpuran tutkimuksessa eir,'ät le sen paremmin systemaattisia kuin 1'ksiselitteisiäkään. Yleishavaint näyttää kuitenkin levan se, että naisten ja miesten alkhlin käyttö nudattaa pääpiirteissään jaka y'ksitviselämään ja julkiseen elämään ja että myös nurempien naisten alkhlin käyttö n tiiviimmin sidksissa ktiin ja perheeseen kuin miesten. Tämä jhtaa kysymään uudeeen, jhtuuk naisten lisääntynyt alkhlin käyttö niinkään siitä, että naiset vat kasvavassa määrin astuneet julkisuuteen; ehkä kysyml's nkin siitä, että alkhli yhä laajemmin n asturlut yksityiselämään. Alkhlin arkipäiväistvminen ja yksityistyminen n merkinnyt sen tula naisten perinteisen reviirin sisäpulee. aisie minainen.iumatapa suhteeisen tiheä mutta kntritu ja viiniin keskittyvä käyttö ktiympäristössä spii naisen yhteiskunnaiseen rliin paremmin kuin Phjismaiden miesten susima perinteinen mai. YHTEEVETO Tutkimustulstemme tulkinnassa lemme yrittäneet erttaa tisistaan pysyvät ja muuttumassa levat piirteet Phjismaiden naisten suhteessa alkhliin. Aineistssamme mukana eet naissukuplvet vat kkeneet ssiaalisessa asemassaan muutksia, jiden vaikutukset vat eet samansuuntaisia alkhlin yhteiskunnaisen unteen muutksen kanssa, vaikkakaan kehitys ei le ut samanaikaista kaikissa neljässä maassa. aiset vat eläneet saman yhteiskunnaisen kehitysjaksn, nlutta eriikäisinä ja eri elämänvaiheissa ja kkeneet siksi tun kehitvksen eri tavaa. ämä kkemustaustasta jhtuvat crt vat perustana naisten jumatavissa havaittavie erie. Pidämme alkhlin vhteiskunnaisen rlin muutsta keskeisenä naisten alkhlisuhdetta mukkaavana tekijänä. Alkhlin käytön ja erilaisten ssiaalisten muutsten r'älinen suhde ei le miään tavaa vksinkertainen; lemme vineet ksketea vain eräitä tähän suhteeseen iittvviä piirteitä. aisten kasvava saistuminen j ulkiseen, kdin ulkpuliseen, elämään n tdennäköisesti lisännvt naisten alkhlin kätttöä, samaa kun alkhlin entistä laajempi tunkeutuminen 1'ksityiselämään n helpttanut naisten tutustumista jumiskulttuuriin. Tisaalta mnet naisen yhteiskunnaiseen asemaan liittvr'ät paineet vat timineet naisen 11sip11'r:ää alkhlin käyttöä vastaan. aisten.jumisprfiilit vat erilaisia eri Phjismaissa, Kansaiset jumiseen liittvr'ät ert vat r.'aikuttaneet siihen. että uusi naiseinen

12 jumatapa n yleisempi rutsalais ja nrjalaisuaisten keskuudessa, kun taas perinteiseä miehiseä jumatavaa n ut enemmän tartuntavaikutusta islantilaisiin ja sumalaisiin naisiin. KRA,LSLTUS Ahlström, Salmc: Ungdmcns alkhlbruk. Alkhlplitik a (18):, 18l8 Alkhl ch narktika fakta ch dcbatt. CArapprt 18. Centrarbundct lr alkhl ch narktikaupplysning i samarbctc mcd Scialstyrclsen. Stckhlm lb Äsmundssn, Gylfi : Frandringer af alkhlvaner i lbe t af en ärs peridc. Esitclmä AD:n kkuksessa Reykiavikissa 18l Äsmundssn, Gylfi & Bergsveinssn,hannes & Helgasn, Tmas: Alkhlvaner i sland. rdisk psykiatrisk tidskrift (18): vihk BrunGulbrandsen, Sverre: Alkhlvaner bland nrsk ungdm. Universitetsfrlaget. Osl 1 Bruun, Kettil: Alkhli: käyttö, vaikutukset ja kntri. Tammi. Helsinki 1 Falk, Pasi & Sulkunen, Pekka: Kulttuuri, alkhli ja alkhlikulttuuri. Alkhliplitiikka (l8 ):, 1 Hauge, Ragnar & rgensensen, Olav: Scandinavian drinking survey. Demgraphic variables and representativeness f samplcs. SFA. Osl 181. l8l a Haugc, Ragnar & rgcnscnscn, Olar': Scandinavian drinking survcv. Sampling pcratins and dara cectin. SFA. Osl b Mäkclä, Klaus & al.: Alchl, scicty and thc state. A cmparativc study falchl cntrl. Addictin Rcscarch Fundatin. Trnt lgbl rdlund, Sturla: Alkhldata.'fabcarisk versikt vcr rcsultatcr fra cn intcrvjuundcrsskclsc. SFA. Osl l8l rdlund, Sturla: Data m alkhlsprsmä1. 'fabcarisk vcrsikt vcr rcsultatcr fra intcrv.juundcrskclscr 11. Osl 1 Ragnarsdttir Bricm, Gudrün: En cnkätundcrsökning m alkhlvanr bland isländsk sklungdm 18 lrändringar i alkhlvanr bland isländsk sklungdm undcr 1talct. Linköpings universitct l8l Simpura, ussi: Drinking cntcxts and scial mcaninss f drinkine. Thc Finnish Fundatin fr Alchl Studics. yväskylä 18 Simpura, ussi: yktcrhct bland kvinnr i Finland. Alkhlplitik a (1):, 118 Simpura,ussi: The ptimal classificatin f annual alchl cnsumptin in thc Scandinavian drinkine survey. Papcr prescntcd at thc mcctins f the Alchl Epidemilgy Scctin f thc ntcrnatinal Cuncil f Alchl and Addictins, unc 8uly, Helsinki lb Simpura, ussi: Scandinavian drinkine survcy: cnstructin lindices f alchl intakc. SFA. Osl l8l Sulkunen, Pekka: Abstaincrs in Finland 11. A study in scial and cultural rransitin. Reprts frm thc Scial Rcscarch nstitutc f Alchl Studies 1. Hclsinki 1 Virtanen, Matti: Ankyrä, ruiske, huppcli. Muuttuva sumalaincn humala. WSOY.uva 18. English Summary M arg ar e t ha rira inen H i digunnur Ö lt dd t ttr t,laisten j umatauat Phj ismaissa ( Drinking Patterns Amng Wmen in the rdic Cuntries) The article analyses wmen's drinking in Finland, celand, rway and Sweden. The material cmes frm an interrdic questinnaire survey made in 1, addressed t a representative sample f the female ppulatin agcd. \{men's drinking patterns are analysed n the basis f preference (beer, wine r strng liqur), frequency fdrinking, quantity cnsumed and frequency f intxicatin, Fur different attitudes t alchl emerge: ttal abstinence, 'the traditinal feminine drinking pattern', 'the new feminine drinking pattern' and 'the masculine drinking pattern'. The first tw attitudes are particularly frequent amng lder wmen, whereas yunger wmen tend t fw nc f the tw latter patterns. There are differences between the rdic cuntries in wmen's drinking patterns. 'The new feminine drinking pattern' seems t have made mre headway amng Swedish and rdwegian wmen, whereas the traditinal rdic masculine drinking pattern has been mre extensively adpted by Finnish and celandic wmen. The generatins f wmen cvered by the survey have seen their scial status alter cncurrently with a shift in the scial functin falchl; these changes, hwever, have nt ccurred simultaneusly in a fur

13 cuntries. The changes have been experienced by wmen f dilferent generatins in different stages f their life. These di{ferences in experiential backgrund are assumed t cnstitute the law which is at the rt f variatin in wmen's drinking patterns. Alkhliplitükka vl. :, ßa