ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12702 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Asiakaskysely ja raportti työhönvalmennuksen kehittämiseksi Kajaanin työllisyydenhoidon tueksi Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Kajaanin Työvoimayhdistys ry Projektin vastuuhenkilön nimi Lauri Niiranen Sähköpostiosoite kty.ry@kajaani.net Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Helena Karppinen Sähköpostiosoite helena.karppinen@kajaani.net Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Kajaanissa välityömarkkinoiden kehittämistä on tehty jo vuosia, mutta selkeä toimintamalli vielä puuttuu. Välityömarkkinat ovat olleet lähinnä järjestövetoiset. Toiminta on ollut yhdistysten ja hankkeiden tarjoamaa palkkatuella työllistämistä ja kehittämistoimintaa. Toiminta on ollut pirstaleista, kukin toimija on tehnyt omalla osaamisellaan ja yhteistyö on ollut vähäistä. Työhönvalmennus on tullut asiakkaiden tueksi lähinnä TE -palvelujen hankkimana palveluna asiakkaille ja Kumppaniksi ry:n työhönvalmennus on ollut kuntoutusasiakkaille suunnattua. Yhdistystyönantajille ja siellä palkkatuella ja työkokeilussa oleville työntekijöille suunnattua työhönvalmennusta aloitettiin Kajaanin Työvoimayhdistys ry:n työllisyyspoliittisena hankkeena kesäkuussa Kajaanin Työvoimayhdistys ry on koko toimintansa ajan vuodesta 1993 lähtien toiminut määrätietoisesti pitkäaikaistyöttömien työllistämisen ja aktivoimisen hyväksi. Yhdistys on yhdistelmätuen, myöhemmin palkkatuen ja työelämänvalmennuksen avulla pystynyt työllistämään vuosittain henkilöä eripituisiin EURA JÄRJESTELMÄ 1/8

2 työsuhteisiin ylläpitämissään toiminnoissa. Aikaisemman työllisyyspoliittisen hankkeen Iloa Osaamisesta - ylpeyttä yrittämisestä aikana on kehitetty Kajaanin Työvoimayhdistyksen työpisteiden toimintaa vakaammaksi ja työhönvalmennusta on tarjottu hankkeessa kesäkuusta 2012 alkaen kajaanilaisille yhdistyksille. Työllistäviä yhdistyksiä Kajaanissa on n.30. Yhdistykset ovat merkittävä työnantaja Kajaanissa ja ne tarjoavat välityömarkkinoilla runsaasti työmahdollisuuksia työttömille. Palkkatukityöt ovat usein väylä kohti avoimia työmarkkinoita ja koulutuksiin hakeutumista. Ongelma välityömarkkinoiden työllistämispalveluissa on ollut, että samat asiakkaat ovat työllistettyinä vuodesta toiseen. Asiakkailta puuttuvat usein jatkosuunnitelmat palkkatuetusta työstä eteenpäin. Palvelujen piirissä on usein myös henkilöitä, jotka ovat ennemminkin hoidon kuin työllistymisen tarpeessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet kajaanilaisissa yhdistyksissä palkkatuella olevat työntekijät ja työllistävät yhdistykset ja TE-palvelut. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa hyödynnettäväksi korkea- ja tasalaatuisen työhönvalmennustuotteen kehittämiseksi osaksi kajaanilaista työllisyyden hoitoa. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin asiakaskysely valmennukseen osallistuville palkkatukityössä oleville työntekijöille, työnantajayhdistyksille sekä TEpalveluiden asiantuntijoille. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää Kajaanissa välityömarkkinoiden kehittämistyössä. Hankkeen määrällisiksi tavoitteiksi asetettiin hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden määrä 28 ja hankkeeseen osallistuvien henkilöiden määrä 32. Osallistuneiksi henkilöiksi on laskettu ne henkilöt, jotka ovat saaneet työhönvalmennusta joko henkilökohtaisesti tai ryhmätoiminnassa. Hankkeeseen osallistuneiksi organisaatioiksi on laskettu ne yhdistykset, joiden työntekijät ovat saaneet työhönvalmennusta ja joiden kanssa on tehty yhteistyötä. Uusien asiakkaiden ottaminen hankkeeseen päättyi , jolloin valmennettavia asiakkaita oli 66 ja yhteistyörganisaatioita 28. Organisaatioiden tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettiin aikaisemman Iloa Osaamisesta ylpeyttä yrittämisestä -hankkeessa luotua yhteistyötä. Henkilötyöpäivien tavoitteena oli 43 ja toteuma 34 (79%). Tavoitteeseen pääsyyn vaikutti mm. syksyn aikana palkkatukityöllistämisessä yhdistyksiin lain tuomat epäselvyydet vaikeuttivat palkkatuella työllistämistä. Lisäksi henkilötyöpäiviin ei kirjattu yhdistystyönantajien valmennusta. Uusien työpaikkojen tavoite oli 3, tämä tavoite oli epärealistinen ja tässä hankkeessa ei uusia työpaikkoja syntynyt. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Hankkeessa toteutettiin asiakaskysely kajaanilaisissa yhdistyksissä palkkatuella ja työhönvalmennuksessa oleville työntekijöille, yhdistystyönantajille, TE- palveluiden asiantuntijoille sekä Kajaanin työvoiman palvelukeskuksen asiantuntijoille ja sosiaalityöntekijöille. Asiakaslomakkeita suunnittelemassa oli palkkatukityöntekijöitä ruokala Eineksestä, asiantuntijoita TE-palveluista, yhdistystyönantajan edustajia, eri hanketoimijoita ja ohjausryhmän jäsenet. Asiakaskyselylomakkeita työstettiin siten, että ne olivat valmiina pilotoitavaksi elokuun alussa. Pilotoinnin jälkeen tehtiin tarvittavat korjaukset. Kysely lähetettiin kohderyhmälle postin kautta, mukaan laitettiin saatekirje ja työntekijöille ohjeet lomakkeen täyttämistä varten. Vastausaikaa kyselylle annettiin kaksi viikkoa. Asiakaskyselyä markkinoitiin yhdistys- ja asiakaskäynneillä. TE-toimistossa ja Kajaanin työvoimapalvelukeskuksessa kerrottiin kyselystä. EURA JÄRJESTELMÄ 2/8

3 Vastausprosentti koko kyselylle oli 43%, työntekijöiden osalta 37,8 % ja työnantajayhdistysten osalta 50 % ja TE -palveluiden asiantuntijoiden osalta 60%. Palkkatuella olevien työntekijöiden vastausprosenttiin yritettiin vaikuttaa vastaajien kesken arvottavilla lahjakorteilla. Vastauskato oli siitä huolimatta suuri, joka vaikutti tulosten luotettavuuteen. Tuloksia voidaankin pitää suuntaa antavina. Hankkeessa tehtiin työhönvalmennusta joulukuulle saakka, valmennettavia työntekijöitä oli 66 kpl Yhteistyöorganisaatioita 28. Yhteisiä tapaamisia Kajaanin kuntakokeilun ja Kainuun Nuotta ry:n hankkeiden työhön-valmentajien kanssa pidettiin säännöllisesti. Tapaamisissa käsiteltiin työhönvalmennusta ja sen haasteita sekä työhönvalmennuksen kehittämistä vastaamaan asiakkaiden tarpeita Kajaanissa. Verkostotyötä tehtiin Kajaanin työvoiman palvelukeskuksen kanssa yhteisten asiakkaiden tapaamisissa. Yhteistyötä tehtiin Näytön Aika hankkeen kanssa. Palveluohjaus on ollut osana työhönvalmennusta. Projektissa on tehty runsaasti yhteistyötä seuraavien yhteistyökumppaneiden ja organisaatioiden kanssa: Kajaanin Työvoimayhdistys ry, eines, ompelimo, toimisto työhönvalmennettavia ja asiakaskyselyn pilotointia ja tulosten analysointia. Kajaanin Kuohu ry, voimailusali, toimisto, työhönvalmennusta Kainuun Muistiyhdistys ry, asiakaskyselyn pilotointia ja työhönvalmennusta Kajaanin Ampujat ry, hankkeesta tiedottamista ja työhönvalmennusta Kajaanin Haka ry, asiakaskyselyn pilotointia Kainuun KAPOVA ry, tutun tupa, asiakaskyselyn pilotointia + valmennusta Kajaanin metallityöväen amm.os., työhönvalmennusta Kajaanin Seudun Mielenterv.seura, hankkeesta tiedottamista ja työhönvalmennusta Kajaanin Sotilaskotiyhdistys ry, hankkeesta tiedottamista Lehtikankaan asukasyhdistys ry, ryhmätoimintaa + työhönvalmennusta Lohtaja-Huuhkajanvaara-Kettu kyläyhdistys ry,matalan kynnyksen kohtaamispaikka, työhönvalmennusta Lomakoti Koivuranta ry, hankkeesta tiedottamista ja työhönvalmennusta Kajaanin Purolan-Puistolan kyläyhdistys ry, työhönvalmennusta Omaishoitajat ja Läheiset ry, hankkeesta tiedottamista ja työhönvalmennusta Kumppaniksi ry, yhteistyötä ja kehittämistä Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry, yhteistyötä ja kehittämistä Spartak Kajaani ry, yhteistyötä ja kehittämistä Kainuun Nuotta ry, yhteistyötä ja kehittämistä Kajaanin kaupunki, työllisyyden kuntakokeilu, asiakaskyselyn pilotointia ja yhteistyötä Kajaanin työvoimayhdistys, Osaamisen kehittämisen hanke, koulutuksiin osallistumista Näytön Aika hanke, työhönvalmentajan tapaamista ja yhteistyötä ja kehittämistä Osaava tekijä hanke, hankkeen ohjausryhmässä mukana olo ja työhönvalmentajan kanssa yhteistyötä ja kehittämistä NRT/osallistuminen hankkeen ryhmätapaamisiin EURA JÄRJESTELMÄ 3/8

4 Riitta Kaskela, Kullervo hanke, yhteistyötä ja kehittämistä Aspa säätiö, työpaikkavalmentaja koulutus ja työpaikkavalmentaja kouluttajakoulutus Klubitalo Tönäri, ohjattu asiakkaita käymään Kajaanin Työvoiman palvelukeskus, verkostotyö ja asiakaslomakkeiden pilotointia TE-palvelut, yhteistyötapaamisia tuetunlinjan ja osaamisen kehittämisen linjan asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyön osalta kehittämistä on TE-palveluiden kanssa entistä enemmän, jotta työhönvalmennukseen ohjautuminen tehostuisi. Yhdistyksien kanssa yhteistyössä on myös kehittämistä. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta on tiedotettu yhdistyskäynneillä sekä työntekijöille että työnantajayhdistyksille. Lisäksi on käyty TE-palveluissa ja Kajaanin työvoimanpalvelukeskuksessa antamassa tietoa hankkeesta ja asiakaskyselystä. Asiakaskyselystä valmistuvaa raporttia esitettiin KajaaninTyövoimayhdistyksessä, TE-palveluiden asiantuntijoille ja Kajaanin työvoimanpalvelukeskuksen asiantuntijoille ja sosiaalityöntekijöille.hankkeen loppuraportti tullaan tallentamaan Kajaanin Työvoimayhdistyksen internet sivulle huhtikuussa v Projektin mahdollinen internet-osoite 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Vastaajien määrä jäi toivottua pienemmäksi varsinkin työntekijöiden vastauksien osalta. Tämä vaikuttaakin asiakaskyselyn tulosten luotettavuutteen (37,8%). Syksyn aikana epäselvä tilanne yhdistysten palkkatukiin liittyen aiheutti hämmennystä, osittain työntekijöiden palkkatukijaksot loppuivat ja jatkopäätöksiä ei tehty. Palkkatukeen on tulossa lakimuutos vuodenvaihteessa. Yhdistykset ovat toivoneet tiedottamista asiasta. Hanketoiminnan ongelmana on irrallisuus muista organisaatioista. Tiedonkulku ja toimijoiden näkeminen yhteistyökumppaneina ontuu. Tärkeää on ottaa työhönvalmennettavia mukaan suunnittelemaan heitä koskevia toimenpiteitä. 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa hyödynnettäväksi korkea- ja tasalaatuisen työhönvalmennustuotteen kehittämiseksi osaksi kajaanilaista työllisyyden hoitoa. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin asiakaskysely valmennukseen osallistuville palkkatukityössä oleville työntekijöille, työnantajayhdistyksille sekä TEpalveluiden asiantuntijoille. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työhönvalmennuksen kehitystyössä. Hankkeen määrällisiksi tavoitteiksi asetettiin hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden määrä 28 ja hankkeeseen osallistuvien henkilöiden määrä 32. Osallistuneiksi on laskettu ne henkilöt, jotka ovat saaneet työhönvalmennusta joko henkilökohtaisesti tai ryhmätoiminnassa. Hankkeeseen osallistuneiksi organisaatioiksi on laskettu ne yhdistykset, joiden työntekijät ovat saaneet työhönvalmennusta ja joiden EURA JÄRJESTELMÄ 4/8

5 kanssa on tehty yhteistyötä. Organisaatioiden tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettiin aikaisemman Iloa Osaamisesta ylpeyttä yrittämisestä -hankkeessa luotua yhteistyötä. Hankkeessa tavoitettiin määrälliset tavoitteet asiakkaiden ja yhteistyöorganisaatioiden osalta. Henkilötyöpäivien osalta tavoitteen saavuttamiseksi vaikutti syksyn aikainen palkkatuen tarkempi tulkinta. Yhdistykset eivät palkanneet uusia työntekijöitä suunnitellun mukaisesti ja osalla työntekiöistä työ päättyi aikaisemmin koska jatkopäätöstä ei voitu tehdä. Työntekijöitä siirtyi avoimille työmarkkinoille, mutta uusia työpaikkoja ei tässä työmarkkinatilanteessa yrityksiin syntynyt. Hankkeen tavoitteena oli saada asiakaskyselyllä tietoa työhönvalmennusprosessista ja tietoa saatiin paljon. Vastauksista nousi esille erityisesti erilaiset näkemykset työntekijöiden,yhdistystyönantajien/te-palveluiden vastausten välillä. Näitä näkemyksiä on hyvä tarkentaa vielä syvemmin, joten päädyttiin hakemaan lisärahoitusta hankkeelle saakka. Asiakasta keskusteltiin ohjausryhmän kokouksessa Jatkohankkeen tavoitteena on saada tarkempaa tietoa erilaisista näkemyksistä, joita nousi hankkeessa tehdystä raportista sekä kehittää työhönvalmennuksesta entistä vaikuttavampaa. Selvitetään mistä erilaiset näkemykset mahdollisesti johtuvat. Lisäksi tieto auttaa työhönvalmennuksen toimintamallin kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Tavoitteena on myös, että työhönvalmennus jatkuu. Rahoituksesta tuli myönteinen päätös. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Asiakaskyselyn tietopaketti, ja sen hyödyntäminen työhönvalmennuksen laadun kehittämisessä. Raportista nousivat kehittämiskohteiksi: 1. OHJAUTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Asiakkaat ohjautuivat työhönvalmennukseen siten, että hanketyöntekijät kävivät yhdistyksissä ja saivat siten tiedon uusista palkkatuella aloittaneista työntekijöistä ja työkokeilussa olevista. Asiakkaita ohjautui myös Kajaanin Työvoiman palvelukeskuksen asiantuntijoiden kautta. Osa yhdistyksistä oli aktiivisemmin mukana ja ohjasivat asiakkaita työhönvalmennukseen. Asiakkaiden ohjautuminen hankkeeseen oli lähinnä sattumanvaraista. Työhönvalmennukseen osallistuminen oli palkkatukityöntekijälle ja työkokeilussa olevalle vapaaehtoista. Työhönvalmennusta on tarjottu sattumanvaraisesti, koska varsinaista toimintamallia ei vielä ole ollut. Lisäksi resurssit työhönvalmennuksen tarjoamiseen olivat pienet. Ohjautumisessa palkkatukityöhön näyttäisi raportin tulosten mukaan olevan samaa sattumanvaraisuutta. Ohjautumisessa oikea-aikaisesti ja sopivaan palkkatukityöhön olisi hyvä olla toimintamalli, jotta mahdollinen työhönvalmennuskin kohdentuisi sitä tarvitseville työntekijöille. TE-palvelun työntekijöiltä kysyttiin myös kertovatko he työnantajayhdistyksen henkilökunnalle, että EURA JÄRJESTELMÄ 5/8

6 palkkatukityöhön tuleva asiakas on oikeutettu saamaan työhönvalmennusta työaikana. Sekä kyllä, että ei vastauksia tuli molempia 50%. Yhdistyksistä 67% vastasi, että he olivat tietoisia palkkatukityöhön liittyvästä oikeudesta työhönvalmennukseen. 2. ERILAISET NÄKEMYKSET Asiakaskyselyn raportista nousi esille erilaiset näkemykset työntekijöiden työkunnosta ennen ja jälkeen palkkatukityön. Työntekijän näkemykset poikkeavat TE -palveluiden ja työnantajayhdistysten näkemyksistä liittyen työkuntoon ja työhönvalmennuksen tarpeeseen ja sisältöön. TE-palveluiden asiantuntijoilta kysyttiin millaisissa asioissa työhönvalmentaja voi tukea palkkatukityöntekijöitä. Heidän mielestään palkkatukityöntekijät tarvitsevat eniten tukea tulevaisuuden tavoitteiden löytämisessä (paljon 67% ja jonkin verran 33%), työpaikan hakemisessa (paljon 58% ja jonkin verran 42%) ja työhaastatteluun valmentautumisessa (paljon 58% ja jonkin verran 42%). Vähiten asiantuntijoiden mielestä palkkatukityöntekijät tarvitsevat työhönvalmentajalta tukea ammatinvalinnassa (jonkin verran 83% ja ei ollenkaan 17%). Yhdistystyönantajilta kysyttiin missä palkkatukityöntekijät yleensä tarvitsevat tukea. Heidän mielestään palkkatukityöntekijät tarvitsevat eniten tukea työn tekemiseen liittyvissä asioissa kuten työpaikan käytännöissä ja työtavoissa (paljon 60% ja jonkin verran 27%), oppimisessa ja itseohjautuvuudessa (paljon 53% ja jonkin verran 27%), työssä suoriutumisessa (paljon 40% ja jonkin verran 47%). Vähiten työntekijät tarvitsevat tukea taloudenhallinnassa (paljon 7%, jonkin verran 53% ja ei ollenkaan 13%) Työntekijöiltä kysyttiin millaista tukea he haluat. Vastaajista 36% ei halunnut henkilökohtaista ohjausta ja 57% ei halunnut ryhmäohjausta/-toimintaa. Lähes puolet vastaajista (48%) halusi jonkin verran henkilökohtaista ohjausta ja 21% ryhmäohjausta. Paljon henkilökohtaista ohjausta halusi 10% ja ryhmäohjausta/-toimintaa 5%. Te-palveluiden asiantuntijoilta kysyttiin millaista tukea heidän mielestään tarvitsevat. Asiantuntijoista 83% oli sitä mieltä, että palkkatukityöntekijät tarvitsevat paljon henkilökohtaista ohjausta ja ryhmäohjausta/- toimintaa jonkin verran. 3. PALAUTTEEN ANTAMINEN Te-palveluiden asiantuntijoilta kysyttiin haluavatko he kirjallisen palautteen työhönvalmentajalta jokaisesta yhdistyksessä työskentelevästä palkkatukityöntekijästä työjakson loputtua. Vastauksia tuli 12, joista 83% vastasi kyllä ja 17% en. Kysyttäessä miksi he halusivat kirjallisen palautteen työhönvalmentajalta jokaisesta palkkatukityössä olleesta, asiantuntijat vastasivat: - Antaa tietoa työntekijä tilanteesta EURA JÄRJESTELMÄ 6/8

7 - Jatkosuunnitelmia varten - Auttaa viemään suunnitelmia eteenpäin - Mitä työpaikkoja on haettu, onko vielä puutteita työnhakutaidoissa. - Antaa tietoa työkyvystä, työssä selviytymisestä, osaamisesta tai sen puutteesta. - Voisi käyttää jatkosuunnitelmien tukena - Olisi hyvä pohja suunnitellessa jatkoa Te-toimistossa. - Tietoa asiakkaan tilanteesta jatkosuunnitelman tueksi. Kysyttäessä haluavatko asiantuntijat kirjallisen palautteen työhönvalmentajalta jokaisesta valmennettavasta palkkatukityönjälkeen 17% vastasi en. Miksi en, oli perusteluina: - Ainoastaan, jos on jotain merkittävää tietoa jolla on vaikutusta työllistymisen kannalta. - Yksilöllistä harkintaa. Asioita, joita Te-toimiston asiantuntijat haluavat kirjattavan kirjalliseen palautteeseen: Miten on suoriutunut työstä, vahvuudet.esim. onko työjakso parantanut henkilön ammatillisia valmiuksia ja elämänhallintaa. Onko soveltunut alalle ja miten suoriutunut työtehtävistä ja työyhteisössä pärjännyt. Henkilön vahvuudet ja myöskin kehittämisalueet. Mitkä ovat jatkosuunnitelmat.motivaatio yleensä työhön, koulutushalukkuus;mitä asiakas tehnyt, onko pystynyt kaikkiin töihin, mikä on sujunut, mitä pitäisi kehittää, onko ala asiakkaalle sopiva. Mitä työpaikkoja on haettu, onko vielä puutteita työnhakutaidoissa.työssä suoriutuminen ja kehittämistarpeet.mitkä työtehtävät, miten paljon ohjausta asiakas tarvitsee, mitkä vahvuudet, kehittämisalueet.työntekijän vahvuudet, osaamisalueet. 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Asiakaskyselyyn vastanneista työntekijöistä naisia oli palkkatuella yhdistyksissä olevista vastauksista 67%, Vastaajista eniten 31% kuului ikäryhmään 55v-64 v. Alle 25-vuotiaita oli 7%. Vastaajien keski-ikä oli 45,6 v. Naisten keski-ikä oli 46,2v.ja miesten 44,6 v. Työhönvalmennettavista työntekijöistä 64 % oli naisia. Miehiä on hakeutunut naisvaltaiselle alalle opiskelemaan.(lähihoitaja). Miehiä on hakenut keittiöalan koulutuksiin. EURA JÄRJESTELMÄ 7/8

8 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työhönvalmennettavien kohtaaminen työn ääressä on erilainen tapaaminen kuin työntekijän käynti asiantuntijan luona TE-palveluissa. Keskustelua käydään henkilökohtaisesti työpaikalla ja työntekijän yksilöllisen suunnitelman mukaan sovitaan ajat. Valmennusprosessissa kuunnellaan työntekijän tavoitteet ja unelmat, ja ollaan rinnalla kulkija ja opastaja työntekijän polulla kohti tavoitteita. Tiedottaminen työhönvalmennuksesta työllistäville yhdistyksille ja palkkatuella oleville työntekijöille on vaikuttanut työhönvalmennuksen tunnettavuuteen. Näin palkkatukityö voidaan nähdä välivaiheena pysyvämpään työllistymiseen. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Raportista saatua tietoa voidaan hyödyntää työhönvalmennuksen tuotteistamisessa ja kehittämisessä välityömarkkinoilla. Mikäli työhönvalmennus jatkuu järjestövetoisena ja hankerahoituksella, jatkuminen on epävarmaa. Välityömarkkinoilta pois pääsemiseksi on tärkeää, että tuetaan työntekijää riittävästi. Toimintamallin luominen ja palveluiden tuotteistaminen on välityömarkkinoille tärkeää, jotta saadaan työhönvalmennuksesta vaikuttavampaa. Lisärahoitusta haettiin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Päiväys ja allekirjoitus Lauri Niiranen hallituksen puheenjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 8/8