ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POHELY/2199/ /2010 Käsittelijä Jouni Kytösaari Puhelinnumero Projektikoodi S10999 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Botnia Progress - Työttömät Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Pohjanmaan ELY-keskus Projektin vastuuhenkilön nimi Juha Holmi Sähköpostiosoite juha.holmi@ely-keskus.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Paula Sandelin Sähköpostiosoite paula.sandelin@te-toimisto.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin kohderyhmänä ovat olleet työttömät, työttömyyden uhkaamat ja ammatinvaihtajat Kaskisten työssäkäyntialueella Metsä-Botnia -yhtiön toiminnan päättyessä Kaskisissa. Tavoitteena on ollut lieventää rakennemuutoksen aiheuttamia vaikutuksia koko Kaskisten työssäkäyntialueella. Hankkeen tavoitteena on ollut työllistää sekä jo työttömänä olleita että rakennemuutoksen myötä työttömäksi joutuneita. Määrällinen tavoite oli saada aktivoitua 150 henkilöä projektin piiriin. Näistä noin 50% tuli olla naisia. Yhtenä keinoina työttömyyden ehkäisemisessä on ollut aktivoida ja tukea yrittäjyydestä kiinnostuneita. Toisena tavoitteena oli työttömäksi jääneiden uudelleen työllistyminen, sekä suoraan tai koulutuksen kautta tai vaihtoehtoisesti palkkatuetun työn avulla. Tavoitteita voidaan pitää määrällisesti realistisina, mutta varsinaisia Metsä- Botnialta työttömäksi jääneitä henkilöitä ei ole ollut helppo saada sitoutumaan projektin toimenpiteisiin. Näiden henkilöiden työhistoria samalla työnantajalla on erittäin pitkä ja avoimille työmarkkinoille siirtyminen ei ole sen vuoksi ollut ongelmatonta. Myös palkkataso ja siitä seurannut suhteellisen hyvä työttömyysturva ei ole riittänyt motivoimaan henkilöitä siirtymään usein huonompipalkkaiseen työhön. Useiden kohdalla siirtyminen työelämään pudottaa nykyistä tulotasoa. EURA JÄRJESTELMÄ 1/6

2 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin keskeisimmiksi tavoitteiksi on määritelty työttömiksi jääneiden uudelleen työllistyminen joko suoraan, koulutuksen kautta tai palkkatuetun työn avulla, sekä olemassa olevien että perustettavien yritysten toimintaedellytysten parantamisen kautta. Näiden toimenpiteiden avulla on projektissa tähän mennessä saatu synnytettyä 6 uutta yritystä sekä 11 uutta työpaikkaa. Kokonaisuudessaan työllisyydessä on tapahtunut kohentumista. Näyttää kuitenkin siltä, että rakennemuutoksen aikana työttömiksi jääneistä työnhakijoista osa on juuttunut työttömyyteen. Tämän kohderyhmän osalta työttömyyden näyttävät katkaisevan lähinnä vain erilaiset työvoimapoliittiset toimenpiteet. Heidän kohdallaan työttömyyden edelleen pitkittyminen on todellinen riski työelämästä kokonaan syrjäytymiseen. Hankkeessa on pyritty kehittämään mm. tehokkaamman yritys- ja työnantajapalvelun mallia. Yritys- ja työnantajakontakteissa käytettiin alkuun apuna Yritysharavaa ja sen antamia tuloksia. Yritysharavan avulla on päivitetty yritysten yhteystietoja sekä saatu ajantasaiset yritysten tarpeet siirrettyä Te-toimiston Uratietojärjestelmään. Projekti on etsinyt työntekijöitä ja työnantajia ja pyrkinyt löytämään esim. piilotyöpaikkoja. Myös työllistäminen palkkatuella suoraan yrityksiin on kuulunut projektin tarjoamiin palveluihin. Esimerkiksi jos työnantaja on halunnut työllistää työttömän palkkatuella suoraan yritykseensä, projekti on auttanut työnantajaa palkkatukihakemusten laadinnassa ja antanut myös tarvittaessa muuta apua. Nuorten työllistämiseen on käytetty menestyksellisesti lisäksi Sanssia. Ohjaavan koulutuksen avulla on järjestetty työnhakuvalmiuksia parantavaa koulutusta. Hankkeen aikana on pohdittu pitkään hankkeen valintamenettelyä. Keskeisenä nousi esille kysymys hankkeeseen valikoitumisesta; tavoittaako hanke kohderyhmänsä, pystytäänkö hankkeeseen ohjaamaan juuri ne henkilöt, joille hanke on suunnattu? Työllisyyshankkeiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta valinnan osuminen oikeaan kohderyhmään katsottiin olevan perusedellytys hankkeen onnistumiselle ja hankkeen eri toimenpiteiden tehokkaalle hyödyntämiselle. Tukityöllistäminen hankkeessa on suunnattu sekä yksityiselle että kunnalliselle sektorille, joihin vuoden 2010 aikana työllistyi tuella 38 hankelaista. Hankkeessa on kaiken kaikkiaan ollut mukana mennessä 148 henkilöä, heistä naisia oli 68. Starttirahalla työllistettyjä, oman yrityksen perustaneita henkilöitä oli 49 kappaletta. Hankkeessa on tehty yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja muiden hankkeiden kanssa Suupohjan rannikkoseudulla sekä Pohjanmaalla. Hanketoiminnan kautta on mahdollista avata ja ylläpitää toimivia kytkentöjä alueen elinkeinoelämään sekä muihin yhteistyökumppaneihin. Hankkeen aikana on tehty myös koulutuksellista kehittämistyötä yhdessä alueen eri oppilaitosten kanssa huomioiden kohderyhmän ja elinkeinoelämän tarpeet. Tämä kehitystyö on pääasiallisesti yhteishankintakoulutusta sekä Ely-keskuksen tarjoamia tuotteistettuja konsulttipalveluja. EURA JÄRJESTELMÄ 2/6

3 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projekti tiedottaa pääsääntöisesti toiminnastaan suoraan henkilöasiakkaille ja työnantajille sekä tarvittaessa lehdistön kautta suurelle yleisölle. Suoran tiedottamisen on mahdollistanut mm. Yritysharavan kautta saatu tieto yritysten tarpeista. Tiedottaminen on siis hoidettu suoralla tiedottamisella, käyttäen sekä puhelinkontaktia että sähköpostitiedottamista. Lisäksi on tehty vierailuja työvoimakoulutusryhmiin esim. lähihoitajaopiskeluryhmä Kaskisten Metsä-Botnialla. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Projektilla ei ole internet-osoitetta. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Kohderyhmää pyrittiin täsmentämään ja fokusoimaan toimenpiteitä enenevässä määrin Metsä-Botnialta työttömäksi jääneiden tilanteen auttamiseksi sekä heidän sijoittumisensa/urapolkunsa seuraamiseksi. Monet Metsä-Botnialta työttömäksi jääneet ovat olleet melko passiivisia ja olisivat vaatineet aktiivisempaa kontaktin luomista lähteäkseen liikkeelle uudelleen työllistymisasioissa. Yleisin selitys oli työn kannattamattomuus. Toisaalta myös viranomaisten asenteita pitäisi tarkistaa. Työtön ei välttämättä ole itse aiheuttanut tilannettaan, eikä hän pysty monimutkaisista ongelmista yksin ryhdistäytymällä nousemaan. Työelämästä syrjäytyneiden toisenlaista elämänpiiriä pitäisi ymmärtää ja räätälöidä palvelu aidosti asiakaslähtöisesti. Kohderyhmästä erottuvat selvästi yli 50-vuotiaat. Heidän työllistämisensä on vaikeaa, koska he ovat löytäneet omat kuviot, josta irtautuminen ei onnistu pelkästään työtä tarjoamalla. 8. PROJEKTIN TULOKSET Toimenpiteet ovat nyt kohdistuneet pitkälti koko Kaskisten työssäkäyntialueen työttömiin ja työttömyysuhanalaisiin henkilöihin, joka tietenkin edesauttaa koko alueen tilannetta. Toimenpiteitä on pyritty kohdentamaan vielä täsmällisemmin nimenomaan Kaskisten alueen, etenkin Metsä-Botnialta työttömäksi jääneiden aktivoimiseksi. Tässä ei ole kuitenkaan kovin hyvin onnistuttu, joka johtuu suurelta osin näiden henkilöiden heikosta motivaatiosta tarjottuihin töihin. Projektiaikana on projektin toimintaan tullut mukaan yhtyeensä 148 henkilöä, joista 68 oli naisia. Tämä on projektin tavoitteisiin nähden hyvä tulos. Hankkeessa on toteutettu seuraavat työvoimakoulutukset: 1) sähköautomaatiokoulutus Korsnäsissä 2) sähköautomaatiokoulutus Närpiössä 3) lähihoitajakoulutus Kaskisissa 4) Lisäksi kolme eri koko alueen kattavaa ohjaavan koulutuksen ryhmää. Sähkö automaatio- koulutus oli tarkoitettu Kaskisten ja Kaskisten työssäkäyntialueen työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille sekä ammatinvaihtajille, jotka ovat kiinnostuneet sähkö- ja automaatiotekniikasta. Koulutuksen aikana opiskelijan oli mahdollista suorittaa sähkö- tai automaatiotekniikan perustutkinnon tai sen osia. Myös vanhentuneen tai puutteellisen ammattitaidon päivittäminen tai täydentäminen oli mahdollista. Tavoitteena oli riittävän ammattitaidon hankkiminen ja työllistyminen alalle. Koulutukseen haettiin työ- ja elinkeinoministeriön sivustolta löytyvällä sähköisellä hakemuslomakkeella. Koulutus kohdennettiin ensisijaisesti prosessi- ja puunjalostusteollisuudesta irtisanotun henkilöstön sekä alihankkijoina suoraan tai epäsuoraan toimineiden yritysten irtisanottujen työntekijöiden koulutustarvekartoituksessa tulleen tiedon pohjalta. Irtisanotuilla oli osaamista esimerkiksi prosessitekniikan perustutkinnon kautta jonkin verran sähkö - ja automaatioalalta, EURA JÄRJESTELMÄ 3/6

4 mutta ei kuitenkaan riittävästi työllistymiseen. Joillain henkilöillä oli myös vanhentunut sähköalan tutkinto, joka vaati päivitystä. Täydennyskoulutusta haluttiin järjestää, koska haluttiin turvata alueelle mahdollisesti tulevien uusien yritysten työvoiman saatavuutta. Sähköalan koulutusta ei myöskään ole aiemmin Kaskisten työssäkäynti alueella järjestetty. Sähkö-automaatiokoulutukseen osallistui yhteensä 17 henkilöä. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutus, lähihoitajakoulutus oli niin ikään tarkoitettu Kaskisten ja Kaskisten työssäkäyntialueen työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille sekä ammatinvaihtajille, jotka olivat kiinnostuneita hoitotyöstä. Tavoitteena oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaminen (vanhustenhuollon koulutusohjelma) näyttötutkintona ja työllistyminen alalle. Koulutukseen valinta tapahtui hakemusten, haastattelun ja testien perusteella. Koulutukseen haettiin työ- ja elinkeinoministeriön sivustolta löytyvällä sähköisellä hakemuslomakkeella. Valintojen jälkeen koulutukseen otettiin 14 henkilöä, joista 2 on keskeyttänyt vuoden 2010 aikana. Koulutus päättyi huhtikuussa 2011, jonka jälkeen kaikki valmistuneet työllistyivät heti. Lisäksi järjestettiin ohjaavaa koulutusta henkilöille, jotka tarvitsivat tukea urasuunnittelussa ja / tai päivitystä työnhakutaitoihin. Koulutuksen tavoitteena on löytää tie uuteen työhön tai opintoihin. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen projektipäälliköt ovat toimineet työnantajien yhteyshenkilöinä, joten yritysten asiointi TEtoimiston suuntaan on helpottunut. Yritys- ja työnantajaasiakaskohtaisen vastuuhenkilön saaminen TEtoimistosta nostaa työnantaja- ja yrityspalvelun laatua, parantaa toimiston yritystuntemusta ja auttaa kehittämään työnantajapalveluita yritys- sekä asiakaskeskeisempään suuntaan. Hankkeen kautta on myös kaikkea yritysten suuntaan tapahtuvaa toimintaa pyritty tehostamaan. Mahdollisimman lyhyisiin vasteaikoihin on pyritty sekä mahdollisuuksien mukaan oltu asiakkaan prosessissa mukana alusta loppuun saakka. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Toimenpiteiden suunnittelussa ei ole erikseen painotettu nais-tai miesnäkökulmaa. Hanke on sukupuolineutraali. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työnantajien yhteyshenkilönä toimiminen antaa hankkeelle mahdollisuuksia perehtyä yritysten tarpeisiin käytännönläheisemmin. Hyvä tavoitettavuus nostaa palvelun laatua ja auttaa kehittämään työnantajapalveluita ottaen paremmin huomioon yritysten tarpeet. Mahdollisimman kokonaisvaltainen yritysten palveleminen onkin toivottavasti parantanut sekä TE-toimiston uskottavuutta että asiakkaiden luottamusta hankkeeseen. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen edetessä on huomattu pitkäkestoisten asiakassuhteiden merkitys yritysasiakasyhteistyössä. Vain siten voidaan saavuttaa työnantaja- ja yritysasiakkaiden luottamus sekä parantaa viranomaisten (tässä tapauksessa etenkin TE-toimiston) uskottavuutta yrityskentän/elinkeinoelämän suuntaan. Te-toimiston työnantaja- /yrityspalvelua on pyritty kehittämään hankkeen aikana. EURA JÄRJESTELMÄ 4/6

5 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Hankkeen tavoitteena on ollut lieventää rakennemuutoksen aiheuttamia vaikutuksia koko Kaskisten työssäkäyntialueella. Määrällinen tavoite oli saada aktivoitua 150 henkilöä projektin piiriin. Näistä noin 50 % tuli olla naisia. Yhtenä keinona työttömyyden ehkäisemisessä on ollut aktivoida ja tukea yrittäjyydestä kiinnostuneita. Projektin keskeisimmiksi tavoitteiksi määriteltiin työttömiksi jääneiden uudelleen työllistyminen joko suoraan, koulutuksen kautta tai palkkatuetun työn avulla, sekä olemassa olevien että perustettavien yritysten toimintaedellytysten parantamisen kautta. Näiden toimenpiteiden avulla on projektissa saatu synnytettyä 6 uutta yritystä sekä 11 uutta työpaikkaa. Hankkeessa on lisäksi pyritty kehittämään mm. tehokkaamman yritys- ja työnantajapalvelun mallia. Yritys- ja työnantajakontakteissa käytettiin alkuun apuna Yritysharavaa ja sen antamia tuloksia. Yritysharavan avulla päivitettiin yritysten yhteystietoja sekä saatiin ajantasaiset yritysten tarpeet siirrettyä Te-toimiston Ura-tietojärjestelmään. Projekti etsi työntekijöitä ja työnantajia ja pyrki löytämään esim. piilotyöpaikkoja. Myös työllistäminen palkkatuella suoraan yrityksiin kuului projektin tarjoamiin palveluihin. Tukityöllistäminen hankkeessa suunnattiin sekä yksityiselle että kunnalliselle sektorille, joihin vuoden 2010 aikana työllistyi tuella yhteensä 38 hankelaista. Hankkeessa on kaiken kaikkiaan ollut mukana mennessä 148 henkilöä, heistä naisia oli 68. Starttirahalla työllistettyjä, oman yrityksen perustaneita henkilöitä oli 49 kappaletta. Hankkeessa on tehty yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja muiden hankkeiden kanssa Suupohjan rannikkoseudulla sekä Pohjanmaalla. Hankkeen aikana on tehty myös koulutuksellista kehittämistyötä yhdessä alueen eri oppilaitosten kanssa huomioiden kohderyhmän ja elinkeinoelämän tarpeet. Tämä kehitystyö on pääasiallisesti koskenut yhteishankintakoulutusta. Hankkeessa on toteutettu seuraavat työvoimakoulutukset: 1) sähköautomaatiokoulutus Korsnäsissä 2) sähköautomaatiokoulutus Närpiössä 3) lähihoitajakoulutus Kaskisissa 4) Lisäksi kolme eri koko alueen kattavaa ohjaavan koulutuksen ryhmää. Työnantajien yhteyshenkilönä toimiminen antaa hankkeelle mahdollisuuksia perehtyä yritysten tarpeisiin käytännönläheisemmin. Hyvä tavoitettavuus nostaa palvelun laatua ja auttaa kehittämään työnantajapalveluita ottaen paremmin huomioon yritysten tarpeet. Mahdollisimman kokonaisvaltainen yritysten palveleminen onkin toivottavasti parantanut sekä TE-toimiston uskottavuutta että asiakkaiden luottamusta hankkeeseen. Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus , % ,41 83 % Kuntien rahoitus ,00 5 % ,61 10 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 7 % ,11 6 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma Hankkeen edetessä on huomattu myös pitkäkestoisten asiakassuhteiden merkitys yritysasiakasyhteistyössä. Siten on voitu saavuttaa työnantaja- ja yritysasiakkaiden luottamus sekä parantaa viranomaisten (tässä EURA JÄRJESTELMÄ 5/6

6 tapauksessa etenkin TE-toimiston) uskottavuutta yrityskentän/elinkeinoelämän suuntaan. Te-toimiston työnantaja-/yrityspalvelua on pyritty kehittämään hankkeen aikana. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Kirjanpitoaineiston ja toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisten asiakirjojen osalta: Pohjanmaan Elykeskus, Hovioikeudenpuistikko 19 A, 4.kerros, Vaasa. Tiedot toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjat: Suupohjan rannikkoseudun TE-toimisto, Merikatu 47, Kristiinankaupunki. Päiväys ja allekirjoitus Paula Sandelin Projektipäällikkö EURA JÄRJESTELMÄ 6/6