KP OTE toimintamalli työhönvalmennukseen LUONNOS

Transkriptio

1 KP OTE toimintamalli työhönvalmennukseen LUONNOS

2 KP OTE toimintamalli Tuki työllistymiseen ja työssä pysymiseen Työn etsintä Perus- tai intensiivinen työhönvalmennus Pitkäkestoinen tuki työssä pysymiseen Työ- ja opiskeluvalmiuksien parantaminen Työ- ja koulutuskokeilu Uravalmennus Palkkatuettu työ kolmannella sektorilla työhönvalmentajan tukemana Työ- ja toimintakyvyn edistäminen Palvelutarvearvio ja monialaisen suunnitelman laatiminen Yhteiskunnallinen osallisuus Sosiaalisen kuntoutuksen prosessi Kuntouttavan työtoiminnan prosessi Ammatillinen kuntoutus Fyysinen ja psyykkinen kuntoutus Tuki yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja vuorovaikutussuhteisiin Lähtötilanteen ja palvelutarpeen tunnistaminen: elämäntilanne, terveydentila, osaaminen, työ- ja toimintakyky Palvelujen yhteensovittaminen Vahvuuksien tunnistaminen ja tulevaisuusorientaatio 2

3 Työhönvalmennusprosessi Kuntouttava työtoiminta, avotyö, aktivointisuunnitelma, etsivä nuorisotyö, TYP, Ohjaamo Työssä selviytymisen arviointi-lomake Aloituspalaveri lähettävän tahon ja asiakkaan kanssa Työhönvalmennus alkaa Yksilöllinen työ, kontaktit työnhakijaan ja yhteistyötahoihin Luottamuksen saavuttaminen asiakkaaseen Työkyky Asiakkaan motivaatio työllistymiseen Työhistorian tarkka läpikäyminen Merkityksellisen työllistymiseen liittyvän tiedon kerääminen Työllistymissuunnitelman laadinta, sosiaalietuuksien yhteensovittaminen Osaamisen lisääminen Työn etsintä ja työskentely työnantajien kanssa Asiakkaan toiveiden mukainen työn etsintä esim. yritysrekisterin kautta Työnantajien kontaktointi Työtehtävien räätälöinti ja tuki työsuhteen solmimisessa (palkkatuki) Tuki työsuhteen alussa, muutostilanteissa tai määräaikaisten työsuhteiden päättyessä Tuki ja jatkosuunnitelman työstäminen kolmannen sektorin palkkatukityön aikana Ohjautuminen palveluun Osaamiskartoitus Pitkäkestoinen tuki 3

4 Miten työhönvalmennusta on kehitetty Keski-Pohjanmaalla KP OTE kokeilun alkukartoituksessa havaittiin, että siirtymiä työtoiminnoista töihin ei tapahdu kovin paljoa Asiakasmäärät/työntekijä ovat suuret TYP:ssa, kehitysvammaisten palveluissa sekä eri työtoimintapaikoilla Mielenterveyspalveluissa asiakasmäärät työtoiminnoissa ovat inhimilliset, mutta palvelujen tarkoituksena ei ole ensisijaisesti työllistyminen vaan kuntoutuminen, jatkoohjaus eri palveluissa on vähäistä silloin, kun työllistymispotentiaalia on tunnistettu TE-palvelujen järjestämään työhönvalmennukseen on korkeat kriteerit, työkyvyn tulisi olla lähellä kokoaikaisessa työssä selviytymistä, johon osatyökykyisillä tai kaikilla heikossa työmarkkina-asemassa oleville ei ole mahdollisuutta. Lain mukaan myönnettävä palvelu voi kestää max. 50 h/vuosi, ei ole riittävä määrä osatyökykyisille. KP OTE kokeili, auttaako intensiivinen tuki työtoiminnoissa olevia ihmisiä työllistymään. Piloteissa asiakasmäärä oli maksimissaan asiakasta/työhönvalmentaja. Palvelua ostettiin kahdelta eri palveluntuottajalta Pilotin alussa sovittiin yhdessä työhönvalmentajien ja Te-toimiston palvelujohtajan kanssa kuinka voidaan yhteen sovittaa eri työtoiminnot, työkokeilu ja palkkatuettu työ joustavammin, kun palkkatukea oli Pohjanmaan Te-toimiston alueella myönnetty pääasiassa vähintään 18 viikkotunnin kestoiseen työhön. Palaverin jälkeen palkkatukea ryhdyttiin myöntämään pienempiinkin työtehtäviin. 4

5 Pilotoinnit Palveluun ohjautui henkilöitä kuntouttavasta työtoiminnasta, kehitysvammaisten avotyöstä sekä palkkatuetusta työstä, jos katsottiin, että kolmannen sektorin palkkatukijakson jälkeen työllistymisestä ei ollut varmuutta. Tulokset: Työhönvalmentaja 1: 18 asiakasta Työllistynyt vähintään 3 kk, vähintään 18 h/vko 5 henkilöä Työllistynyt vähintään 3 kk, 4-17 h/vko 2 henkilöä 2 avotyöntekijällä työnantajalla harkintaprosessi menossa palkkaamisen suhteen. Työhönvalmentaja 2: 10 asiakasta Työllistynyt vähintään 3 kk, vähintään 18 h/vko 3 henkilöä 1 aloittanut äitiysvapaan ja 2 aloittaa syksyllä oppisopimuskoulutuksessa palveluntuottajalla kaupallisen koulutuksen 5

6 Kokemukset Palvelun alussa tiheät kontaktit työhönvalmentajan ja asiakkaan välillä tärkeitä, ne muodostavat luottamusta, orientoivat suunnittelemaan tulevaisuutta ja tuovat tietoa osaamisesta ja motivaatiosta. Asiakkaiden oma motivaatio työllistymiseen on kaiken perusta. Kaikki osatyökyiset eivät seuraa aktiivisesti avoimia työpaikkoja tai suunnittele tulevaisuutta pitkälle. Terveydellisen rajoitteen perusteella myönnettävä palkkatuki motivoi työnantajia, koska palkkatuen kesto voi olla pidempi kuin työttömyyden keston perusteella myönnettävä palkkatuki. Sosiaalietuuksien yhteensovittaminen palkan kanssa olisi saatava helpommaksi. Avotyöstä töihin siirtyminen on hankalaa kannustinloukkujen vuoksi. Sopiva asiakasmäärä/työhönvalmentaja on n henkilö, riippuen siitä, missä vaiheessa heidän työllistymisprosessi on menossa. Kokeiltu myös edelleen sijoittamista kolmannen sektorin palkkatukijakson aikana. Yritys suhtautui positiivisesti, mutta työnhakijasta johtuen työllistymistä ei tapahtunut. Vaatii jatkokehittelyä. Palkkatuki- tai työkokeilukuukaudet kuluvat asiakkailta, vaikka he olisivat ko. palvelussa vähemmän kuin 5 pv/vko. Tarvittaisiin porrastusta myös tukikuukausien kulumiseen, jos ei ole 5 päiväinen työviikkoa, tukea ei kuluisi täyden viikon osalta. 6

7 TYÖHÖNVALMENNUS Työhönvalmennus jakaantuu kahteen erilaiseen työhönvalmennus-palveluun 1. Kevyempi palvelu, niille, jotka tarvitsevat vähemmän tukea tai apua työpaikan etsimisessä tai työantajien kontaktoinnissa (nykyisen te-palvelujen kautta hankittava työhönvalmennus) 2. Intensiivinen palvelu heikossa työmarkkina-asemassa oleville, osatyökykyisille tai nuorille, joilla on tuen tarvetta oppilaitoksesta valmistumisen jälkeenkin. Palvelussa asiakkaina olevien ihmisten työssä suoriutumista arvioitaisiin yhtenevällä tavalla. Käytetään esim. työssä suoriutumisen arviointi lomaketta Asiakas saa tarvitsemansa tuen työllistymiseen, riippumatta siitä, onko hän asiakkaana työttömien, vammaisten tai mielenterveyskuntoutujien palveluissa. 7

8 TYÖHÖNVALMENNUS Intensiivinen työhönvalmennuspalvelu sisältää: 1. Palveluun ohjautuminen: Asiakas voi ohjautua palveluun esim. kuntouttavasta työtoiminnasta, sosiaalisesta kuntoutuksesta, kehitysvammaisten tai mt-kuntoutujien avotyöstä tai palvelutarvearviosta suoraan. Työtoiminnoissa olevien asiakkaiden työllistymispotentiaalia arvioidaan yhteneväisillä menetelmillä mm. työssä selviytymisen arviointi-lomakkeella. Palvelun kriteerinä työnhakijan oma motivaatio työllistymiseen ja jäljellä osa työkyvystä. Erillisiä diagnooseja ei tarvita. 2. Osaamisen kartoitus: Tuetussa työllistymisessä kerätään yksilölähtöisesti tietoa henkilön mieltymyksistä, kiinnostuksen kohteista, osaamisesta sekä työkyvystä. 1. Merkityksellisen työllistymiseen liittyvän tiedon kerääminen 2. Urasuunnittelu ja tukistrategia 3. Työllistymiseen tähtäävän suunnitelman laatiminen 4. Suunnitelman tarkistaminen ja seuranta Käytetään esim. Osaamisen kartoituksen mallilomaketta (EUSE toolkit tuetun työllistymisen työkalupakki 8

9 TYÖHÖNVALMENNUS 3. Työn etsintä ja työnantajien kanssa työskentely työn etsintä ja työskentely työnantajien kanssa yhdistävät työnhakija-asiakkaan ja potentiaaliset työnantajat. Työnhakijan kykyjen ja osaamisen soveltuvuus eri työtehtäviin sekä avoimien työmarkkinoiden tarpeisiin arvioidaan ja tämän kartoituksen avulla työnhakijan työllistymistarpeet pyritään sovittamaan yhteen työnantajien tarpeiden kanssa. Suorat kontaktit työnantajiin ja työllistymisen tueksi käytettävissä olevien keinojen markkinointi työnantajille Tarvittavien työnhakuasiakirjojen ajantasaistaminen, työhaastatteluissa avustaminen, sosiaalietuuksien ja palkan yhteensovittaminen asiakkaan parhaaksi 4. Tuki työssä pysymiseen Työhön liittyvä tuki tarkoittaa tukea sekä uudessa työssä aloittamiseen että työpaikan pidempiaikaiseen säilyttämiseen. Tarjottu tuki riippuu työntekijän henkilökohtaisista tarpeista. - Esittely ja perehdyttäminen - Työhön tutustuminen ja työn räätälöinti - Vakiinnuttaminen - Tuen häivytys - Seuranta 9