ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/141/ /2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero Projektikoodi S10398 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Maahanmuuttajien ohjauskeskus Etelä-Pohjanmaalla Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Projektin vastuuhenkilön nimi Mauno Salmela Sähköpostiosoite mauno.salmela@ely-keskus.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Jiuliano Prisada Sähköpostiosoite jiuliano.prisada@ely-keskus.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohta on ollut se, että Etelä-Pohjanmaan kunnista puuttui maahanmuuttajien ja maahanmuuttoasioiden neuvontapaikka ja että olemassa olevia resursseja ei hyödynnetä tarpeeksi tehokkaasti maahanmuuttotyössä. Projektin tavoitteena on ollut perustaa maahanmuuttajien ohjauskeskus, jonka tehtävänä on antaa neuvontaa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Käytännössä tämä tarkoittaa maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelujen sisällön (eri mallien) kehittämistä siten, että kunnat/seutukunnat pystyvät toteuttamaan niitä oman maahanmuuttajien tilanteen ja resurssien mukaan. Projektin kohderyhmään kuuluvat maahanmuuttajien lisäksi kaikki tahot, joilla on maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä tarpeita: TE -toimistot, kunnat, muut viranomaiset, työnantajat, järjestöt, kolmas sektori. Lisäksi tärkeänä kohderyhmänä on Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen oma henkilökunta, joka on mukana tavalla tai toisella maahanmuuttajien kotouttamisessa. EURA JÄRJESTELMÄ 1/6

2 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin toteutuksessa tärkein asia on ollut luoda kestävä pohja kotoutumistyölle Etelä-Pohjanmaalla niin strategisella kuin käytännön tasolla. Malli kotoutumisen edistämisestä perustuu siihen, että kunnat päättävät maahanmuuton ja kansainvälistymisen roolista omassa strategiassa. Kunnassa nimetään maahanmuuttajayhdyshenkilö, joka koordinoi kotouttamistyötä ja maahanmuuttotyöryhmä, joka käsittelee maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät asiat: kotouttamisohjelma, alkukartoituksen järjestäminen, paikallinen yhteistyö ja tiedottaminen. Näihin asioihin on projektin puitteissa pilotoitu erilaisia toimenpiteitä sekä luotu dokumenttipohjia. Projektipäällikkö on henkilökohtaisesti ollut mukana tukemassa kuntia näiden asioiden eteenpäin viemisessä. Projektissa on pyritty toimimaan aidosti asiakaslähtöisesti ymmärtämällä sidosryhmien tilannetta sekä tarjoamalla ratkaisuja ja kehittämistoimenpiteitä niiden haasteisiin. Koska maakunnassa on kyllä resursseja, projektissa on pyritty tehostamaan niiden käyttöä sekä lisäämään yhteistyötä eri tahojen välillä. Esimerkiksi on hyödynnetty olemassa olevia tai muiden tahojen järjestämiä tilaisuuksia, silloin kun on haluttu kertoa hankkeesta ja sen tuloksista. Erittäin hyvää yhteistyötä on tehty Etelä-Pohjanmaan liiton ISO -hankkeen kanssa alusta saakka, jolloin myös yhteistyön raamit ja roolit on käyty läpi ja sovittu. Maahanmuuttajayhdyshenkilöiden koulutustilaisuudet on yksi konkreettinen esimerkki tästä yhteistyöstä. On pyritty laajentamaan kv-osaamista maakunnassa järjestämällä koulotusmatkoja mm. ulkomaille, joihin on osallistunut maakunnan eri osa-alueiden edustajia: kunnanjohto, luottamushenkilöitä, yrittäjiä, viranomaisten edustajia. On järjestetty verkostotapaamisia ja tehty yhteistyötä alueen muiden hankkeiden kanssa: mm. Invest in Seinäjoki, Työt ja tekijät kohtaavat, Cafe Xenos, Go to Europe, Opinovi. Konkreettisina tuloksina voidaan mainita mm. paremmat seminaarit ja tilaisuudet, tietoisuuden lisääntyminen, kaikkien tahojen laajempi näkemys maahanmuutosta ja kotoutumisesta. Kunnat ja TE -toimistot ovat olleet tärkeimmät kumppanit ja yhteistyö niiden kanssa on toiminut pääsääntöisesti hyvin. Useampi kunta ja TE -toimisto on ymmärtänyt hankkeen merkitys sekä hyödyntänyt hankkeen tarjoamaa tukea. Valtakunnallisella tasolla hanke on ollut aktiivinen ALPO -hankkeen puitteissa järjestetyissä verkostotapaamisissa ja työryhmätyöskentelyssä. Tämän avulla on pystytty sekä esittämään muillekin hankkeille saadut tulokset (kotouttamisohjelmamalli, alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontakaavio, alkukartoitus, jne) sekä saamaan muista hankkeista hyviä käytäntöjä (alkukartoitus, kirjaston ohjaus- ja neuvontapiste). 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen on tehty tiedottamissuunnitelman mukaan. Projektille on kehitetty oma logo, joka on ollut esille virallisissa asiakirjoissa, ilmoituksissa sekä liikelahjoissa. Niin sisäinen kuin ulkoinen tiedottaminen on saanut erittäin positiivista palautetta. Kohderyhminä on ollut kaikki, joita tavalla tai toisella hankkeen EURA JÄRJESTELMÄ 2/6

3 toiminta koski: maahanmuuttajat, päättäjät, kumppanit, ELY -keskuksen oma henkilökunta, muut hankkeet, rahoittajat. Projektin aikana on tehty 25 sähköistä tiedotetta, joita on lähetetty noin kuukauden välein laajalle vastaanottajaryhmälle. ERKKI tietää -nimisissä tiedotteissa on käsitelty maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja kansainvälistymiseen liittyvät ajankohtaiset asiat. Hankepäällikkö on kutsuttu alustajaksi useisiin alueellisiin, valtakunnallisiin ja jopa kansainvälisiin tilaisuuksiin (seminaarit, koulutukset, konferenssit). Hanke ja sen tulokset ovat saaneet laajaa positiivista näkyvyyttä paikallisessa ja alueen mediassa. Yli 17 lehtijuttua (Ilkka, Komiat, Yrittävä lakeus, Järviseudun sanomat, Viiskunta) sekä radiohaastatteluja (Yle Pohjanmaa) ovat antaneet positiivista tietoa projektista ja sen tuloksista. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Jos ajatellaan hankkeen sisältöä, ehkä suurin haaste on ollut joidenkin kuntien osallistuminen toimintaan. Tuntuu siltä, että vaikka kunnat rahoittavat hankkeita, ne eivät osaa valitettavasti hyödyntää 100%:sti näiden tarjoamaa asiantuntemusta ja tukea. Jos ajatellaan hankkeen hallinnollisia asioita, projektipäällikkö olisi kaivannut parempia mahdollisuuksia seurata hankkeen taloutta reaaliajassa (mm. laskujen käsittely, kustannusten rekisteröinti). Esimerkiksi Siiristä ei ole paljon hyötyä, jos raportin projektin kustannuksista saa useamman kuukauden viiveellä. On huomattu, että kilpailutetut toimittajat (esim. matkatoimisto) eivät valitettavasti aina takaa edullisinta ja tehokkainta palvelua. 8. PROJEKTIN TULOKSET 1. Kotouttamisohjelman malli, jonka pohjalta kotouttamisohjelmat on päivitetty 11:ssä eteläpohjalaisessa kunnassa. Lisäksi malli on otettu käyttöön muihin kuntiin mm. Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. 2. Alkukartoitusmalli, joka on pilotoitu Kauhavalla, Lapualla ja Alajärvellä eri kohderyhmien kanssa (työttömät työnhakijat, opiskelijat ja työperäiset maahanmuuttajat). 3. Malli ulkomaalaisen tutkinto-opiskelijan kotoutumisesta joka on käytössä JAMIssa ja osittain SEAMKissa. 4. Ohjeet suomen kielen opiskelusta, joka toimii apuna niin kielikoulutuksissa kuin myös itsenäisessä kielen opiskelussa. Ohjeet on otettu käyttöön ainakin Lapuan ja Järvi-Pohjanmaan kansalaisopistossa, Lapuan kristillisellä opistolla ja SEAMKissa. 5. Maahanmuuttajakoordinaattorin toiminta on pilotoitu kahdessa kunnassa hyvin tuloksin. Kauhavalle palkataan oma maahanmuuttajakoordinaattori hankkeen päättymisen jälkeen. 6. On kehitetty kuntien maahanmuuttajayhdyshenkilöiden toiminta: verkostotapaamiset, koulutukset ja tutustumiskäynnit. Tietoisuus sekä yhteistyö niin kuntien sisällä kuin naapurikuntien välillä on lisääntynyt merkittävästi. 7. Ohjaus- ja neuvontapisteiden perustaminen Kauhavan kirjastoihin. EURA JÄRJESTELMÄ 3/6

4 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Eri yhteyksissä on tullut esille se, ettei kunnissa ole resursseja panostaa aktiivisesti maahanmuuttoasioihin. Projektin innovatiivisuus voi tarkoittaa myös sitä, että pyrittiin osoittamaan sidosryhmille, miten voidaan käyttää tehokkaammin olemassa olevia resursseja: mm. kansalaisopistot kielikoulutuksissa, hankkeet eri asioiden kehittämisessä ja tapahtumien järjestämisessä. Innovatiivisena voi pitää myös panostaminen työperäisten maahanmuuttajien ja tutkinto-opsikelijoiden kotoutumiseen. Nämä ovat sellaiset kohderyhmät, jotka usein jäävät kotoutumistoimenpiteiden ulkopuolelle, mutta uuden kotoutumislain mukaan tähän on tullut parempia mahdollisuuksia, joita toivon mukaan kunnat hyödyntävät. Hankkeen puitteissa on luotu useita dokumenttipohjia tai ohjeita (ks. kohta 8), jotka helpottavat sidosryhmien työtä. Myös päätösseminaarin järjestäminen sekä aktiviisimpien henkilöiden/tahojen palkitseminen on ollut todennäköisesti pientä innovaatiota hankemaailmassa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektissa kehitetyissä malleissa on huomioitu tasapuolisesti kaikkia maahanmuuttajia. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyvistä käytännöistä, joita on kehitetty projektissa voidaan mainita mm: maahanmuuttotyöryhmien työskentely, kotouttamisohjelman pohja, alkukartoituksen malli, kotoutumissuunnitelman tekeminen ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille ja työperäisille maahanmuuttajille sekä malli suomen kielen (itse)opiskelusta. Projektissa on myös hyödynnetty muualla kehitettyjä käytäntöjä kuten esimerkiksi Espoon kirjastossa toimiva ohjaus- ja neuvontapiste. Edellä mainitut ovat jo sidosryhmien käytössä, sillä niiden kehittäminen ja siirtyminen osaksi normaalia toimintaa on tehty jo hankkeen aikana. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Jokaisen hankkeen tehtävänä on tehdä itsensä tarpeettomaksi siten, että hankkeen puitteissa kehitetyt asiat jäävät sidosryhmien käyttöön ja siirtyvät osaksi niiden normaalia toimintaa. ERKKI -hankkeen tapauksessa tämä on onnistunut erittäin hyvin. Kuntien maahanmuuttotyöryhmät jatkavat toimintansa ja kotouttamisohjelmien päivittäminen jatkuu. Kauhavan kirjastoissa avatut ERKKI -infopisteet jatkavat ja kehittävät toimintansa. Maahanmuuttajayhdyshenkilöt tekevät jatkossakin yhteistyötä. On keskusteltu siitä, että vastuun verkostotapaamisten järjestämisestä voi ottaa yksi kunta kerrallaan. Alkukartoitusten järjestämisestä on sovittu eri käytäntöjä eri kunnissa: Lapualla sen järjestää kansalaisopisto ja Kauhavalla palkataan EURA JÄRJESTELMÄ 4/6

5 maahanmuuttajakoordinaattori. Maahanmuuttajakoordinaattorin palkkaaminen kertoo sitä, että sen toiminnan pilotointi projektin puitteissa on tuottanut hyviä tuloksia. Hankkeen järjestämät verkostoitumis- ja tutustumismatkat ovat johtaneet parempaan tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön maakunnan eri tahojen edustajien välillä: kuntien johto, luottamushenkilöt, yrittäjät, viranomaiset, oppilaitokset ja 3. sektori. Nämä henkilöt jatkavat yhteydenpitoa ja ELY -keskus koordinoi tätä. Suomen kielen opiskelumahdollisuudet ja kielikurssitarjonta on lisääntynyt maakunnassa. Lisäksi kielikurssien sisältö kehitetään jatkuvasti maahanmuuttajien tarpeiden mukaan. Suomen kielen (itse)opiskelupohjaa käytetään eri oppilaitoksissa suomen kielen opiskelun tukena. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 84 % ,68 85 % Kuntien rahoitus ,00 16 % ,82 15 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektin tavoitteena on ollut perustaa maahanmuuttajien ohjauskeskus, jonka tehtävänä on antaa neuvontaa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Käytännössä tämä tarkoittaa maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelujen sisällön (eri mallien) kehittämistä siten, että kunnat/seutukunnat pystyvät toteuttamaan niitä oman maahanmuuttajien tilanteen ja resurssien mukaan. Projektin toteutuksessa tärkein asia on ollut luoda kestävä pohja kotoutumistyölle Etelä-Pohjanmaalla niin strategisella kuin käytännön tasolla. Malli kotoutumisen edistämisestä perustuu siihen, että kunnat päättävät maahanmuuton ja kansainvälistymisen roolista omassa strategiassa. Kunnassa myös nimetään maahanmuuttajayhdyshenkilö, joka koordinoi kotouttamistyötä ja maahanmuuttotyöryhmä, joka käsittelee maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät asiat: kotouttamisohjelma, alkukartoituksen järjestäminen, yhteistyö ja tiedottaminen. Näihin asioihin on projektin puitteissa pilotoitu erilaisia toimenpiteitä sekä luotu dokumenttipohjia. Projektissa on pyritty toimimaan aidosti asiakaslähtöisesti ymmärtämällä sidosryhmien tilannetta sekä tarjoamalla ratkaisuja ja kehittämistoimenpiteitä niiden haasteisiin. Projektipäällikkö on henkilökohtaisesti ollut mukana tukemassa sidosryhmiä näiden asioiden eteenpäin viemisessä. Projektissa on saatu mm. seuraavat konkreettiset tulokset: 1. Kotouttamisohjelman malli, jonka pohjalta kotouttamisohjelmat on päivitetty 11:ssä eteläpohjalaisessa EURA JÄRJESTELMÄ 5/6

6 kunnassa. Lisäksi malli on otettu käyttöön muihin kuntiin mm. Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. 2. Alkukartoitusmalli, joka on pilotoitu Kauhavalla, Lapualla ja Alajärvellä eri kohderyhmien kanssa (työttömät työnhakijat, opiskelijat ja työperäiset maahanmuuttajat). 3. Malli ulkomaalaisen tutkinto-opiskelijan kotoutumisesta joka on käytössä JAMIssa ja osittain SEAMKissa. 4. Ohjeet suomen kielen opiskelusta, joka toimii apuna niin kielikoulutuksissa kuin myös itsenäisessä kielen opiskelussa. Ohjeet on otettu käyttöön ainakin Lapuan ja Järvi-Pohjanmaan kansalaisopistossa ja Lapuan kristillisellä opistolla. 5. Maahanmuuttajakoordinaattorin toiminta on pilotoitu kahdessa kunnassa (Alajärvi ja Kauhava) hyvin tuloksin. Kauhavalle palkataan oma maahanmuuttajakoordinaattori hankkeen päättymisen jälkeen. 6. On kehitetty kuntien maahanmuuttajayhdyshenkilöiden toiminta: verkostotapaamiset, koulutukset ja tutustumiskäynnit. Yhteistyö ja tietoisuus on lisääntynyt merkittävästi. 7. Ohjaus- ja neuvontapisteiden perustaminen Kauhavan kirjastoihin. Kunnilla on mahdollisuus soveltaa hankkeessa kehitettyjä malleja oman tilanteen mukaan. Joissakin kunnissa tulee olla maahanmuuttajakoordinaattori, joissakin ainoastaan maahanmuuttajayhdyshenkilö. Neuvontapisteiden sijainti vaihtelee kunnan mukaan: kirjasto, kulttuurikeskus tai kunnan talo. Alkukartoitusten järjestämisestä on myös eri paikallisia ratkaisuja esimerkiksi maahanmuuttajakoordinaattori ja kansalaisopisto. Projekti on saanut paljon positiivista palautetta sidosryhmiltä ja positiivista näkyvyyttä alueellisesti ja valtakunnallisesti. On ilahduttavaa, että projektissa kehitetyt mallit ovat aidosti käytössä. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Aineisto säilytetään Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen tiloissa osoitteessa Alvar Aallon katu 8, Seinäjoki. Päiväys ja allekirjoitus Leena Ahonen-Lätti Yksikön päällikkö EURA JÄRJESTELMÄ 6/6