Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat

Transkriptio

1 Julkaistu ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN tieteessä Päivi Mäki TtM, asiantuntija THL, Kansantautien ehkäisyn osasto Risto Sippola FM, tilastotieteilijä THL, Väestön terveys, Toimintakyky ja hyvinvointi -osasto Risto Kaikkonen VTM, projektipäällikkö THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto Kirsi Pietiläinen LT, ETM, dosentti HUS, Medisiininen tulosyksikkö, Lihavuustutkimusyksikkö Tiina Laatikainen LT, dosentti THL, Kansantautien ehkäisyn osasto Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat Lähtökohdat Lasten ylipaino on yleistynyt erityisesti teollistuneissa maissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lasten ylipainoisuuden yleisyyttä Suomessa, sen alueellisia eroja ja sitä, vaikuttavatko erilaiset painon tarkastelumenetelmät lapsen määrittymiseen ylipainoiseksi tai lihavaksi. Tutkimuksen aineisto on osa THL:n Lasten terveysseurannan kehittämishankkeen (LATE) yhteydessä toteutettua tutkimusta. Menetelmät Tutkimus toteutettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa vuosina Aineisto kerättiin 10 terveyskeskuksessa eri puolilla Suomea (n = 1 541) ja erillisotoksina Kainuun maakunnassa (n = 2 473) sekä Turussa (n = 2 496). Perusjoukkona olivat kaikki määräaikaiseen terveystarkastukseen tulevat puolivuotiaat sekä 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat. Tutkittaviksi valittiin kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisinä terveystarkastukseen tulleet lapset, kunnes tavoiteotoskoko täyttyi. Tutkimukseen osallistuneilta lapsilta mitattiin pituus ja paino. Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet laskettiin erikseen tytöille ja pojille ikäryhmittäin käyttäen sekä Suomessa käytössä olevaa pituuspainon mukaista määrittelyä että kansainvälistä lasten painoindeksikriteeristöä. Tulokset Kansainvälisten painoindeksikriteerien mukaan tutkimukseen osallistuneista 3 12-vuotiaista lapsista 18 % oli ylipainoisia ja pituuspainokriteerien perusteella heitä oli 16 %. Tästä ikäryhmästä 4 % oli lihavia sekä painoindeksin että pituuspainon perusteella. Ylipainoisuus lisääntyi selvästi murrosiässä vuotiaista pojista jo 23 % ja tytöistä 20 % oli ylipainoisia painoindeksikriteerien mukaan. Lasten ja nuorten ylipainoisuudessa ja lihavuudessa oli tilastollisesti merkitseviä eroja Kainuun maakunnan ja Turun välillä. Kainuussa erityisesti poikien ylipaino oli yleisempää kuin Turussa. Alue-erot poikien ylipainon yleisyydessä kasvoivat kouluikään tultaessa. Päätelmät Ylipainoisuus on yleistä kouluikäisillä lapsilla Suomessa ylipainoisuuden ja lihavuuden määritelmästä riippumatta. Uudistetut kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt tulevat helpottamaan ylipainoisuuden luotettavaa tunnistamista. Vertaisarvioitu VV Lasten ylipaino on yleistynyt voimakkaasti erityisesti teollistuneissa maissa (1). Lapsuusiän lihavuus ennustaa lihavuutta aikuisiässä. Erityisesti painoindeksin nousu jo leikki-ikäisenä lisää lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden riskiä aikuisiässä (2). Jo leikki-iässä lihavuuteen liittyy kohonneen verenpaineen sekä suurentuneiden kolesteroli- ja paastoinsuliinipitoisuuksien riski (3). Riskitekijöiden varhainen ilmaantuminen ennustaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta myöhemmällä iällä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että lihavuus lisää metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä jo nuoruusiässä (4,5,6). Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua ja kuolla myöhemmin useisiin kroonisiin tauteihin, erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin (7,8). Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt Suomessa viime vuosikymmenten aikana (9,10). Ylipainon seurannassa on useita haasteita. Vaikka lasten terveydentilaa seurataan säännöllisesti lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, Suomessa ei ole valtakunnallista terveysseurantajärjestelmää tai kattavia tutkimuksia, joista saataisiin toistuvasti seurantatietoa lasten pituudesta ja painosta. Sähköisistä potilaskertomusjärjestelmistä ja 767

2 ALKUPERÄISTUTKIMUS Kirjallisuutta 1 Wang Y, Lobstein T. Worldwide trends in childhood overweight and obesity. Int J Pediatr Obes 2006;1: Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents. Pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111: Freedman DS, Dietz WH, Srinivasan SR, Berenson GS. The relation of overweight to cardiovascular risk factors among children and adolescents: the Bogalusa Heart Study. Pediatrics 1999;103: Weiss R, Dziura J, Burgert TS ym. Obesity and the metabolic syndrome in children and adolescents. N Engl J Med 2004;350: Cook S, Weitzman M, Auinger P, Nguyen M, Dietz WH. Prevalence of a metabolic syndrome phenotype in adolescents: findings from the third National Health and Nutrition Examination Survey Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157: Duncan GE, Li SM, Zhou XH. Prevalence and trends of a metabolic syndrome phenotype among U.S. adolescents Diabetes Care 2004;27: Reilly JJ, Kelly J. Long-term impact of overweight and obesity in childhood and adolescence on morbidity and premature mortality in adulthood: systematic review. Int J Obes 2011;35; kasvun seurantaohjelmistoista ei ilman suurta vaivannäköä saada muodostettua tutkimustarkoituksiin soveltuvia tietokantoja. Vanhemmat kansalliset kasvutiedot ovat paperisissa arkistoissa, joita ei ole kyetty analysoimaan tai raportoimaan. Lasten kasvutietoa on saatavilla useista kohorttitutkimuksista, mutta nämä ovat paikallisia, eikä niistä saada painon kehityksen aikasarjatietoa. Valtakunnallisessa Nuorten terveystapatutkimuksessa, WHO:n koululaiskyselyssä ja Kouluterveyskyselyssä pituus- ja painotiedot ovat itse raportoituja. Suomessa on kliinisessä työssä käytetty painon tarkastelutapaa, joka perustuu prosenttiseen poikkeamaan samanpituisten ja samaa sukupuolta olevien lasten keskipainosta (pituuspaino). Tällaista menetelmää ei käytetä muualla maailmassa, ja se vaikeuttaa kansainvälistä vertailua (11). Pituuspohjainen painontarkastelu ei myöskään ota huomioon lapsen kehon koostumuksen ja rasvakudoksen määrän pituudesta riippumattomia iän mukaisia muutoksia (12). Suomalaisten keskimääräinen pituus on väestötasolla muuttunut, ja siitä johtuen syntyneiden kasvutietoihin perustuvat kasvukäyrästöt (13,14) ja niiden pohjalta kehitetyt ylipainoisuuden seulasäännöt aiheuttavat ongelmia ylipainoisuuden määrittelyssä. Kansainvälisesti ylipaino ja lihavuus määritellään painoindeksin (kg/m 2 ) avulla. Aikuisten ylipainon ja lihavuuden painoindeksien raja-arvot ovat 25 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 (15). Kansainvälinen lihavuustutkimustyöryhmä (IOTF) suosittelee lasten ylipainon ja lihavuuden raja-arvoiksi (16) iän, sukupuolen ja pituuden huomioon ottavia katkaisupisteitä. Tätä ylipainoisuuden määrittelyä käytetään tutkimuksissa myös Suomessa (17,18). Näissä kriteereissä otetaan huomioon edellä mainittujen tekijöiden lisäksi iän mukana tapahtuva kehon koostumuksen muutos. Kansainvälisten painoindeksien raja-arvojen laskennassa on käytetty aineistoja eri maista ja maanosista. Aineistossa on hyvin monen etnisen ryhmän lapsia ja nuoria. Eri etnisissä ryhmissä sama painoindeksin arvo voi vastata hyvin erilaista kehon koostumusta (19). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella THL:n Lasten terveysseurannan kehittämishankkeen (LATE) yhteydessä kerätyssä aineistossa lasten ylipainoisuuden yleisyyttä, sen alueellisia eroja ja sitä, vaikuttavatko erilaiset arviointimenetelmät siihen, kuinka suuri osuus lapsista määritellään ylipainoisiksi tai lihaviksi. Aineisto ja menetelmät Aineisto kerättiin THL:n LATE-tutkimuksessa, joka toteutettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkas- Taulukko 1. Normaalipainoiset, vain pituuspainon tai vain painoindeksin mukaan ylipainoiset sekä molempien kriteerien mukaan ylipainoiset lapset, ikäryhmittäin ja sukupuolittain. 3 v 5 v 1. lk 5. lk Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt n % n % n % n % n % n % n % n % Normaalipainoiset , , , , , , , ,8 Vain pituuspainon mukaan 3 0,8 2 0,5 15 3,5 10 2,2 10 1,8 9 1,6 7 1,5 7 1,4 ylipainoiset Vain painoindeksin mukaan 4 1,1 1 0,3 27 4,8 35 6,4 11 2,3 19 3,8 ylipainoiset Molempien kriteerien mukaan 27 7, , , , , , , ,0 ylipainoiset Yhteensä

3 tieteessä 8 Magnussen C, Koskinen J, Chen W ym. Pediatric metabolic syndrome predicts adulthood metabolic syndrome, subclinical atherosclerosis, and type 2 diabetes mellitus but is no better than body mass index alone: the Bogalusa Heart Study and the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Circulation 2010;122; Rimpelä A, Rainio S, Pere L ym. Suomalaisten nuorten terveys Suom Lääkäril 2004;59: Kautiainen S. Trends in adolescent overweight and obesity in the Nordic countries. Scand J Nutr 2005;49: Dunkel L, Sankilampi U, Saari A. Milloin lapsi on ylipainoinen tai lihava? Duodecim 2010;126: Fomon SJ, Haschke F, Ziegler EE, Nelson SE. Body composition of reference children from birth to age 10 years. Am J Clin Nutr 1982;35: Sorva R, Tolppanen EM, Lankinen S, Perheentupa J. Lasten kasvu ja sen arviointi. Duodecim 1985;101: Pere A. Comparison of two methods for transforming height and weight to normality. Ann Hum Biol 2000;27: World Health Organization. Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation, Geneva, 3-5 Jun Geneva: WHO (WHO/ NUT/98.1.) 16 Cole TJ, Bellizzi MC, Flegak KM, Dietz WH. (2000) Establishing a standard definition for children overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 2000; 320: Kautiainen S. (2008) Overweight and obesity in adolescence. Secular trends and associations with perceived weight, sociodemographic factors and screen time. Acta Universitatis Tamperesis Tampere University press Luopa P, Lommi A, Kinnunen T, Jokela J. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla. Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 20/ Yusuf S, Hawken S, Ounpuu S ym. Obesity and the risk of myocardial infarction in 27,000 participants from 52 countries: a case-control study. Lancet 2005;366: Mäki P, Laatikainen T, Koponen P, Hakulinen-Viitanen T ja LATE-työryhmä. Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE-hanke. Kansaterveyslaitoksen julkaisuja 28/ Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R ym. ja LATE-työryhmä. Lasten terveys. LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 2/2010. Kuvio 1. Ylipainoisten ja lihavien poikien osuudet (%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 0,5 v 1 v 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v P = Pilotti K = Kainuu Ylipaino T = Turku tuksissa vuosina Tutkimus tehtiin 10 terveyskeskuksessa eri puolilla Suomea (nk. pilottiaineisto, n = 1 541) ja erillisotoksina Kainuun maakunnassa (n = 2 473) sekä Turussa (n = 2 496). Pilottitutkimukseen osallistui jokaisesta kymmenestä terveyskeskuksesta vähintään yksi lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon toimipiste. Kainuun ja Turun erillisotoksiin osallistuivat kaikki näiden alueiden lastenneuvolat ja kouluterveydenhuollon toimipisteet. Osallistumisprosentti vaihteli ikäryhmittäin koko väestöä edustavan pilottitutkimuksen osalta % lastenneuvolassa ja % kouluterveydenhuollossa. Osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin % Kainuun lastenneuvoloissa ja Turun lastenneuvoloissa %. Kouluterveydenhuollossa osallistumisaktiivisuus vaihteli Kainuussa % ja Turussa % (20,21). Tutkimuksen perusjoukkona olivat kaikki tutkimusaikana lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon määräaikaiseen terveystarkastukseen tulevat puolivuotiaat sekä 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat. Tutkittaviksi valittiin kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisenä terveystarkastukseen tulleet lapset siihen saakka, kunnes tavoiteotoskoko täyttyi. Tämän tutkimuksen analyyseihin poimittiin aineistosta edellä mainitut ja 7 vuoden jälkeen puolivuosittain aineistossa runsaasti edustettuina olleet ikäryhmät. Alle 7-vuotiaat määritettiin omiin ryhmiinsä ikänsä ± 1 2 kk:n sisällä kuuluvat lapset. Ikäryhmät 7 15 v määritettiin pyöristämällä ikä lähimpään puoleen vuoteen noudattaen vastaavaa luokitusta kuin kansainvälisessä (16) ylipainoisuuden määrittelyssä. Terveydenhoitajat mittasivat pituuden ja painon kaikilta tutkimukseen osallistuneilta lapsilta. Mittausmenetelmät sekä kirjaamiskäytännöt standardoitiin terveydenhoitajille järjestetyn koulutuksen ja kirjallisten ohjeiden avulla. Mit- 769

4 ALKUPERÄISTUTKIMUS 22 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lasten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005 (viitattu ). fi/web/kh/suositukset 23 Lagström H, Hakanen M, Niinikoski H ym. Growth patterns and obesity development in overweight or normal-weight 13-year-old adolescents: The Strip study. Pediatrics 2008;122;e876 e Kaikkonen R, Kostiainen E, Linnanmäki E, Martelin T, Prättälä R, Koskinen S, toim. Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 27/2008. Helsinki: Yliopistopaino Vuorela N. Body mass index, overweight and obesity among children in Finland. A retrospective epidemiological study in Pirkanmaa district spanning over four decades. Väitöskirja. Tampereen yliopisto Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4: Palosuo H, Koskinen S, Lahelma E ym. toim. Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007: Wang Y, Lobstein T. Worldwide trends of childhood obesity. Int J Pediatr Obes 2006;1: de Onis M, Blossner M, Borghi E. Global prevalence and trends of overweight and obesity among preschool children. Am J Clin Nutr 2010;92: Cattaneo A, Monasta L, Stamatakis E ym. Overweight and obesity in infants and pre-school children in the European Union: a review of existing data. Obesity Rev 2009;11: Forsström J, Saukkonen SM, Tuomola P. AvoHILMO. Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus Määrittely ja ohjeistus. THLluokitukset, termistöt ja tilastoohjeet 3/2010. Helsinki Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Annals of Medicine 2010;43: Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Kasvunseurannan asiantuntijaryhmän raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 49/2011. Helsinki Kuvio 2. Ylipainoisten ja lihavien tyttöjen osuudet (%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 0,5 v 1 v 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v P = Pilotti K = Kainuu Ylipaino T = Turku tauksissa käytettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon mittalaitteita. Ennen tutkimuksen alkua terveydenhoitajat ohjeistettiin tarkastamaan mittalaitteet (mm. pituusmitan kiinnityskorkeus). Pituus mitattiin yhden millimetrin tarkkuudella. Puoli- ja yksivuotiaat mitattiin selinmakuulla. Paino punnittiin käytössä olevan vaa an mitta-asteikon tarkkuudella (tulosta ei pyöristetty). Puoli- ja yksivuotiaat punnittiin vauvavaa assa ilman vaatteita ja vaippaa. Leikki-ikäiset ja kouluikäiset punnittiin kevyt alusasu päällä lattialle sijoitetulla henkilövaa alla (21). Pituuspainokriteerien mukaan alle 7-vuotiaat määritellään ylipainoisiksi, jos pituuspaino on pituuspainoprosenttia ja 7-vuotiaat ja sitä vanhemmat, jos pituuspaino on pituuspainoprosenttia. Lihavuuden kriteereinä ovat vastaavasti pituuspaino yli 20 % ja yli 40 % (22). Tässä tutkimuksessa puoli- ja 1-vuotiaiden ylipainoa ja lihavuutta tarkastellaan pituuspainona ja 3-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten ylipainoa ja lihavuutta pituuspainon lisäksi myös suhteessa kansainvälisiin lasten painoindeksin viitearvoihin (16). Yli 14-vuotiaille ei laskettu pituuspainoa, koska aineistossa oli melko paljon tämänikäisiä nuoria, joiden pituus ylitti nykyisten kasvukäyrästöjen korkeimman pituuden (tytöt 170 cm ja pojat 180 cm). Tilastomenetelmät Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet laskettiin erikseen tytöille ja pojille ikäryhmittäin käyttäen sekä pituuspainon mukaista määrittelyä että kansainvälisiä painoindeksiviitearvoja. Tyttöjen ja poikien sekä alueiden väliset erot osuuksissa testattiin suhteellisten osuuksien vertailutestiä käyttäen. Erilaisista kriteereistä (pituuspaino ja painoindeksi) johtuen lapset voidaan määritellä normaali- tai ylipainoisiksi eri tavoin. Eroavuuksista johtuen lapset jaettiin neljään eri ryhmään: lapset, jotka eivät olleet ylipainoisia kummankaan kriteerin mukaan, ainoastaan painoindeksin viitearvojen mukaan ylipainoiset, ainoastaan pituuspainon mukaan ylipainoiset tai molempien kriteerien mukaan 770

5 tieteessä LIITEAINEISTO Kuvioiden tilastollisten testien tulokset ovat liitetaulukoissa 1 ja 2, jotka julkaistaan tämän artikkellin lopussa sivulla 8b. Kuvio 3. Ylipainoisten ja lihavien poikien osuudet (%) painoindeksikriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus Ylipaino 30 Tästä asiasta tiedettiin Lasten ylipaino on yleistynyt. Lapsuusiän lihavuus ennustaa lihavuutta aikuisiällä. Lapsuusiän lihavuus on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua ja kuolla myöhemmin useisiin kroonisiin tauteihin, erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v 14 v 14,5 v 15 v P = Pilotti K = Kainuu T = Turku Tämä tutkimus opetti Lasten ja nuorten ylipainoisuudessa ja lihavuudessa havaittiin merkittäviä eroja Kainuun maakunnan ja Turun välillä. Suomessa kliinisessä työssä ja tutkimuskäytössä olevat ylipainon kriteeristöt vaikuttavat siihen, määrittyykö lapsi ylipainoiseksi tai lihavaksi. Pituuspainon mukaan erityisesti 7-vuotiaat määrittyvät harvemmin ylipainoisiksi kuin kehon painoindeksiin perustuvan määrittelyn mukaan. Tarvitaan systemaattista valtakunnallista ja alueellista seurantaa lasten ylipainoisuuden kehittymisestä. ylipainoiset. Näiden ryhmien välisten pituuden, painon ja iän erojen testaamiseen käytettiin sukupuolittaista ja ikäryhmittäistä kovarianssianalyysia. Pituutta ja painoa koskevat analyysit vakioitiin iällä ja ikää koskevat analyysit pituudella ja painolla. Tämän lisäksi painoanalyyseissa käytettiin painon logaritmimuunnosta vinon jakauman korjaamiseksi. Tulokset Puolivuotiaista noin 15 % määrittyi pituuspainon mukaan ylipainoisiksi tai lihaviksi (kuviot 1 ja 2). Puolivuotiaiden ylipainoisten osuuksissa ei ollut merkittäviä sukupuoli- tai alue-eroja. Yksivuotiaiden ylipainoisten osuus oli huomattavasti puolivuotiaita pienempi. Tämänkään ikäryhmän ylipainoisuudessa ei havaittu merkittäviä alue-eroja, mutta pilottitutkimukseen osallistuneista pojista suurempi osuus oli ylipainoisia kuin tytöistä. Leikki-ikäisten ylipainoisten tyttöjen osuus oli pilottiaineistossa suurempi kuin ylipainoisten poikien. Kainuun alueella ylipainoisten kolmevuotiaiden poikien osuus oli huomattavasti suurempi kuin Turussa. Poikien ylipainoisuuden alueerot kasvoivat kouluikään tultaessa. Kainuussa ensimmäisen luokan pojista lähes 20 % oli ylipainoisia, Turussa vajaat 10 %. Alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä kolme- ja seitsemänvuotiailla pojilla. Viidennen luokan pojista ylipainoisia oli Kainuussa joka neljäs ja Turussa joka viides. Tytöillä ei ensimmäisellä luokalla ollut vastaavaa alue-eroa. Turkulaisista ensimmäisen luokan tytöistä yhtä suuri osuus oli ylipainoisia kuin kainuulaisista tytöistä, mutta lihavien osuus oli pienempi Turussa (1,4 %) kuin Kainuussa (4,5 %). Turussa ensimmäisen luokan tytöt olivat lähes yhtä yleisesti ylipainoisia kuin samanikäiset pojat Kainuussa. Viidennellä luokalla turkulaisten ylipainoisten tyttöjen osuus oli pienempi kuin kainuulaisten. Painoindeksin viitearvojen mukaisessa tarkastelussa pilottiaineiston kolmevuotiaat tytöt 771

6 ALKUPERÄISTUTKIMUS LIITEAINEISTO Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet (%) pituuspainokriteerien sekä painoindeksin viitearvojen mukaan ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain ovat liitetaulukoissa 3 ja 4, jotka julkaistaan tämän artikkelin lopussa sivuilla 8c d. Kuvio 4. Ylipainoisten ja lihavien tyttöjen osuudet (%) painoindeksikriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus Ylipaino P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v 14 v 14,5 v 15 v P = Pilotti K = Kainuu T = Turku SIDONNAISUUDET Rahoitus Tutkimuksen tueksi on saatu Sosiaali- ja terveysministeriön TUKErahoitusta sekä Suomen Akatemian (hankenumero: ) ja Yrjö Jahnssonin säätiön rahoitusta. Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Päivi Mäki: Apuraha (Yrjö Jahnssonin säätiö). Kirsi Pietiläinen: Apuraha (Novo Nordisk foundation, Diabetestutkimussäätiö, Sydäntutkimussäätiö, Gyllenbergin säätiö), luentopalkkiot (Novo Nordisk, Novartis, Leiras, Lilly, MSD, GSK). Tiina Laatikainen: Apuraha (Suomen Akatemia). Risto Sippola ja Risto Kaikkonen: Ei sidonnaisuuksia. olivat ylipainoisempia kuin samanikäiset pojat. Sekä Kainuussa että Turussa ylipainoisten 3-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet olivat keskenään lähes yhtä suuret, mutta kainuulaiset 3-vuotiaat pojat olivat yleisemmin ylipainoisia kuin turkulaiset (kuviot 3 ja 4). Alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä. Viisivuotiaat tytöt olivat poikia ylipainoisempia pilottiaineistossa ja Turussa, mutta Kainuussa ei tässä ikäryhmässä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolten välillä. Alle kouluikäisten tyttöjen ylipainoisten osuuksissa ei ollut merkittävää alueiden välistä eroa. Koululaisista noin joka neljäs poika oli Kainuussa painoindeksin viitearvojen mukaan ylipainoinen tai lihava. Turkulaisista kouluikäisistä pojista ylipainoisia tai lihavia oli noin viidennes, ja ylipainoisuus oli hieman yleisempää viidesluokkalaisilla kuin ensimmäisen ja kahdeksannen luokan oppilailla. Turun ja Kainuun välinen alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä 7-vuotiailla pojilla.myös kouluikäisillä tytöillä ylipainoisuus oli hieman yleisempää Kainuussa kuin Turussa ja alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä 12-vuotiailla tytöillä. Painoindeksin mukaan 3 12-vuotiaista tutkittavista luokiteltiin ylipainoisiksi 17 % pojista ja 18 % tytöistä. Suomalaisten pituuspainokriteerien mukaan vastaavat prevalenssit olivat 16 % ja 16 %. Molempien kriteerien perusteella tästä ikäryhmästä 4 % oli lihavia. Tutkimuksessa verrattiin sitä, miten tutkitut lapset määrittyivät normaalipainoisiksi tai ylipainoisiksi (mukaan lukien lihavat) pituuspainon tai painoindeksin viitearvojen mukaan.kolmevuotiaista ylipainoisiksi määrittyvistä lapsista suurin osa oli ylipainoisia molempien kriteerien mukaan. Vain muutama yksittäinen lapsi määrittyi joko vain pituuspainon tai vain painoindeksin mukaan ylipainoiseksi (taulukko 1). Viisivuotiaista useampi määrittyi ylipainoiseksi pituuspainon mukaan kuin painoindeksin viitearvojen mukaan ja 1. ja 5. luokan oppilaista suurempi osa määrittyi ylipainoisiksi painoindeksin kuin pituuspainon mukaan. Viisivuoti- 772

7 tieteessä aista ei painoindeksin viitearvojen mukaan määrittynyt ylipainoiseksi yhtään sellaista lasta, joka ei olisi ylipainoinen myös pituuspainon kriteerien perusteella. Pohdinta Riippumatta siitä, kuinka ylipainoisuus ja lihavuus määritellään, varsinkin kouluikäisten ylipainoisuus on yleistä. Joka neljäs kouluikäinen ja leikki-ikäisistä joka kymmenes oli ylipainoinen. Kansainvälisiä painoindeksiviitearvoja käyttäen 18 % tutkimukseen osallistuneista 3 12-vuotiaista lapsista oli ylipainoisia. Pituuspainokriteerien perusteella sekä tyttöjen että poikien ylipainon esiintyvyys oli 16 %. Neljä prosenttia tästä ikäryhmästä oli lihavia molemmilla kriteereillä. Ylipainoisuus lisääntyi selvästi murrosiässä: vuotiaista pojista jo 23 % ja tytöistä 20 % oli ylipainoisia painoindeksin perusteella. Tämä on pitkällä aikavälillä huolestuttava ilmiö, kun tiedetään, että lapsuusiän ylipainoisuus ennustaa ylipainoisuutta ja lihavuutta aikuisiällä ja että jo lapsuusiällä lihavuuteen liittyy kroonisten tautien riskitekijöiden suurenemista (2,6,23). Ylipainon yleisyys vaihtelee myös alueittain. Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä havaittiin merkittäviä eroja Kainuun maakunnan ja Turun välillä. Kainuussa erityisesti pojat olivat yleisemmin ylipainoisia ja lihavia kuin pojat Turussa. Tuloksia selittänevät väestön sosioekonomiset erot näillä alueilla. Kainuussa mm. työttömyysaste on korkeampi ja väestön koulutustaso matalampi kuin koko Suomessa (24). Myös aikaisempien tutkimusten mukaan lasten ylipaino on Suomessa maaseutumaisessa ympäristössä yleisempää kuin kaupungeissa (25,26). Suomessa on paljon muitakin alueellisia terveyseroja mm. kuolleisuudessa, työkyvyssä, elintavoissa jne (24). Alue-eroja yleisesti suurempia ovat usein väestöryhmien väliset ns. sosioekonomiset erot terveydessä, hyvinvoinnissa ja niihin keskeisesti vaikuttavissa tekijöissä (24,27). Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen onkin keskeinen kansanterveydellinen haaste. Lasten ylipaino ja lihavuus on lisääntynyt kaikkialla maailmassa (28). Kehittyneissä maissa alle kouluikäisten lasten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyyden on arveltu olevan kaksinkertainen verrattuna kehitysmaihin (12 % vs. 6 %) (29). Euroopassa alle kouluikäisten lasten ylipaino ja lihavuus on yleisempää Etelä-Euroopassa ja Englannissa kuin Keski-, Itä- tai Pohjois-Euroopassa (30). Suomessa ei ole valtakunnallista tietoa lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyyden muutoksista viime vuosikymmeninä. Nuorten terveystapatutkimuksesta ja Kouluterveyskyselystä on raportoitu nuorten ylipainoisuuden lisääntymistä perustuen heidän itse ilmoittamiinsa pituus- ja painotietoihin (9,18). Tuoreessa väitöstutkimuksessa (25) tarkasteltiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1974, 1981, 1991, 1995 ja 2001 syntyneiden lasten ylipainon esiintyvyydessä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen mukaan taaperoikäiset lapset ovat hoikistuneet, mutta yli viisivuotiaiden lasten ylipainoisuus on yleistynyt vuosikymmenien aikana (25). LATE-tutkimuksessa on havaittu, että nuorten ylipainoisuus on yleisempää mitattujen kuin itse raportoitujen tietojen perusteella (21). Valtakunnallinen luotettava seurantatieto lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyydestä olisi tarpeen. Pituus- ja painotietoja on tarkoitus kerätä uuteen avoterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin (AvoHILMO) (31). Sen avulla tullaan lähivuosina saamaan seurantatietoa lasten ylipaino-ongelmasta, kun lapset ja nuoret joka tapauksessa mitataan ja punnitaan neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa. Käytössä olevat kriteeristöt ja seulasäännöt vaikuttavat melko paljon siihen, määrittyykö lapsi ylipainoiseksi tai lihavaksi vai ei. Esimerkiksi Lasten lihavuuden Käypä hoito -suosituksen kriteerien mukaan ylipainon raja muuttuu 7 vuoden iässä 10 %:sta 20 %:iin pituuden ja sukupuolen mukaisesta keskipainosta.tässä tutkimuksessa havaittiin, että 1. luokan oppilaiden kohdalla pituuspainon mukaisesti ylipainoisiksi määrittyivät nimenomaan nuoremmat, alle 7-vuotiaat lapset, koska heidän ikäisilleen ylipainoisuuden kriteeri on tiukempi. Tällainen jyrkkä ikään perustuva seularaja ei ole fysiologisesti mielekäs. Kliinisessä työssä käytettävät pituuspainon raja-arvot on määritelty eri tarkoituksiin ja eri aineistosta kuin kansainvälisen painoindeksikriteeristön raja-arvot. Tässä tutkimuksessa ei vertailussa voitu vielä käyttää uusia suomalaisia ikäkohtaisia painoindeksistandardeja eikä yli- 773

8 ALKUPERÄISTUTKIMUS Uudistetut kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt tulevat helpottamaan ylipainoisuuden luotettavaa tunnistamista. painon seularajoja, koska uuden kasvustandardin mukaista ohjelmasovellusta ei vielä ollut käytössä. Kansainvälisiä ja suomalaisia painoindeksiraja-arvoja tarkastelevalle jatkotutkimukselle on tarvetta, kun uuden kasvustandardin sisältävät ohjelmasovellutukset on otettu käyttöön. Suomessa vielä käytössä oleva kasvustandardi ja kasvun seulasäännöt perustuvat vanhoihin lasten mittausaineistoihin. Väestön keskipituuden kasvu on aiheuttanut sen, että nykyisin osa lapsista luokittuu tarpeettomasti ylipitkiksi, ja lyhytkasvuiset lapset jäävät helposti huomaamatta. Suomalaisten lasten kasvustandardi ja kasvun seulasäännöt on uudistettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtamassa Kansallinen kasvutietokanta -hankkeessa. Uudistettu kasvustandardi sisältää mm. pituus-, paino- ja painoindeksikäyrästön. (32). Näiden standardien mukaan ylipainoisuuden määrittelyyn suositellaan painoindeksikäyrästöjä kahden vuoden iästä eteenpäin. Painoindeksiin pohjautuvan ylipainoisuuden määrittelyn etuna on, että siinä voidaan huomioida iän mukana tapahtuva painon ja pituuden suhteen muuttuminen, käyrästö on vertailukelpoinen aikuisiän määrittelyjen suhteen ja se antaa mahdollisuuden myös kansainvälisiin vertailuihin. Uudistetun kasvustandarin ja seulasääntöjen käyttöön ottaminen tuo merkittävää parannusta lasten painon tarkasteluun ja vähentää merkittävästi turhia jatkotutkimuksia epäillyistä kasvun poikkeamista ja toisaalta ohjaa ajoissa jatkotutkimuksiin ja hoitoon niitä tarvitsevat lapset. THL on antanut suosituksen uuden kasvustandardin ja uusien seulasääntöjen valtakunnallisesta käyttöönotosta (33). Lasten ja nuorten ylipainoisuus ja lihavuus on Suomessa jäänyt toistaiseksi liian vähälle huomiolle osittain sen takia, että käytettävissä ei ole ollut luotettavaa seurantatietoa lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyyden kehittymisestä. Yksittäisten paikallisten tutkimusten perusteella asiaan on kylläkin kiinnitetty huomiota. Lasten ylipainoisuuden kehittymistä tulisi seurata koko maassa. Lisäksi tarvitaan alueittaista tietoa sekä toimivia terveydenhuollon prosesseja lihavuusongelmaan puuttumiseksi. Lapsille ja nuorille tulisi järjestää riittävästi ehkäiseviä palveluja koko maassa, erityisesti kouluterveydenhuollossa. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus (338/2011) velvoittaa kuntia järjestämään terveystarkastukset säädösten mukaan, joten palvelujen voi olettaa paranevan. Uudistetut kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt tulevat helpottamaan ylipainoisuuden luotettavaa tunnistamista. Käypä Hoito -suositusta lasten lihavuuden ehkäisystä ja hoidosta ollaan parhaillaan päivittämässä (22). Lasten lihavuuteen tulisi suositusten mukaan puuttua jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun ylipainoisuuden kehittyminen alkaa. Ylipainoa ja lihavuutta ehkäisevää ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa tulisi aktiivisesti toteuttaa äitiys- ja lastenneuvolassa ja huomioida terveyttä edistävä toiminta jo varhaiskasvatuksesta alkaen ottamalla huomioon lapsen koko perhe. n English summary > in english Prevalence of overweight children and difficulties in defining obesity 774

9 tieteessä ENGLISH SUMMARY Päivi Mäki M.Sc., Specialist National Institute for Health and Welfare Chronic Disease Epidemiology and Prevention Unit Risto Sippola Risto Kaikkonen Kirsi Pietiläinen Tiina Laatikainen Prevalence of overweight children and difficulties in defining obesity Background The prevalence of overweight and obesity in children is increasing rapidly both worldwide and in Finland. The main aim of the study was to assess the prevalence of overweight children in Finland comparing children in Kainuu, Northern Finland and in Turku, Southern Finland. The aim was also to study whether different methods of defining overweight and obesity have an impact on the classification of overweight or obese children. Methods This study was conducted by the Child Health Monitoring Development project (LATE) in The data were collected from health checkups in child health care and school health care units in ten different health centres and in Kainuu and Turku. The target groups were children six months, one, three and five years of age and pupils in first, fifth and eighth grades. The height and weight of these children were measured by public health nurses trained in data collection. Overweight was defined using the Finnish growth curves criteria of weight-for-height (%) and the international (International Obesity Task Force IOTF) BMI cut-off values. The prevalence of overweight was assessed separately for boys and girls and for each age group. Results The results showed that the prevalence of overweight children in the age group 3-12 years 18% defined by international BMI criteria and 16% by the weight-for-height criteria. The prevalence of obesity in this age-group was 4% by both criteria. The prevalence of overweight boys was higher in Kainuu than in Turku and the difference grew as children approached school age. Conclusions Our study indicates that children s overweight is a health problem in Finland, especially among school-aged children. The use of different criteria for the definitions of overweight and obesity has an impact when defining how many children are actually overweight. Newly published Finnish growth charts and growth references will help to define obesity and detect children s overweight and obesity more sensitively than a weight-for-height assessment. 774a

10 Liitetaulukko 1. Kuvioiden 1 ja 2 tilastolliset testit, p-arvot. Ikä vuosina Pilotti kainuu Turku Pojat Tytöt tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat Kainuu vs. Turku Kainuu vs. Turku 0,5 0,81 0,56 0,49 0,31 0,79 1 0,03 0,38 0,89 0,94 0,42 3 0,06 0,95 0,11 0,02 0,37 5 0,08 0,51 0,15 0,13 0,47 7 0,76 0,76 0,01 0,01 0,59 7,5 0,30 0,51 0,36 0,06 0, ,74 0,62 0,51 0,19 0,09 11,5 0,51 0,61 0,64 0,78 0, ,30 0,53 0,03 0,59 0,14 Liitetaulukko 2. Kuvioiden 3 ja 4 tilastolliset testit, p-arvot. Ikä vuosina Pilotti kainuu Turku Pojat Tytöt tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat Kainuu vs. Turku Kainuu vs. Turku 3 0,06 0,95 0,27 0,04 0,26 5 0,06 0,18 0,07 0,19 0,43 7 0,58 0,93 0,01 0,05 0,62 7,5 0,78 0,69 0,95 0,36 0, ,12 0,62 0,58 0,44 0,25 11,5 0,53 0,85 0,90 0,67 0, ,25 0,77 0,14 0,26 0, ,60 0,93 0,84 0,47 0,55 14,5 0,05 0,12 0,23 0,17 0, ,68 0,53 0,18 0,46 0,90 774b

11 Liitetaulukko 3. Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet (%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain. Pojat Tytöt Ikä, v n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä % % % % % % Pilotti 0, ,5 1,8 15, ,8 2,8 16, ,2 1,8 10, ,9 1,8 2, ,8 1,0 6, ,0 3,7 14, ,6 1,9 12, ,0 7,5 21, ,5 2,5 15,0 46 8,7 8,7 17,4 7,5 34 8,8 2,9 11,8 39 5,1 0,0 5, ,0 0,0 13,0 18 5,6 11,1 16,7 11,5 42 9,5 0,0 9, ,0 2,0 14, ,4 5,7 17,1 34 8,8 0,0 8,8 Kainuu 0, ,0 2,9 16, ,0 3,4 14, ,0 1,6 5, ,6 0,8 8, ,7 1,7 12, ,9 3,8 12, ,5 4,1 17, ,3 7,2 20, ,4 8,5 17, ,3 3,1 16,3 7,5 53 9,4 9,4 18,9 50 8,0 6,0 14, ,7 8,0 26, ,3 7,0 23,3 11, ,8 7,4 24, ,6 5,6 21, ,0 16,0 32, ,0 8,0 24,0 Turku 0, ,5 1,8 13, ,9 3,7 15, ,8 1,5 5, ,9 0,8 5, ,9 1,5 4, ,0 2,3 9, ,2 3,4 11, ,0 4,3 17, ,3 1,8 7, ,3 1,9 19,2 7, ,3 3,5 8, ,6 0,9 12, ,8 0,0 11,8 18 5,6 0,0 5,6 11, ,5 9,0 22, ,5 6,9 19, ,2 0,0 26, ,8 1,2 12,0 774c

12 Liitetaulukko 4. Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet (%) painoindeksin viitearvojen mukaan (16) ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain. Pojat Tytöt ikä, v n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä % % % % % % Pilotti ,7 0,0 6, ,0 3,7 14, ,7 1,0 9, ,0 3,7 18, ,0 5,0 15,0 46 8,7 10,9 19,6 7, ,7 5,9 20, ,9 0,0 17, ,0 0,0 13, ,2 11,1 33,3 11, ,3 0,0 14, ,0 0,0 10, ,3 0,0 14,3 34 5,9 0,0 5, ,2 11,1 33, ,1 0,0 23,1 14, ,3 14,0 37, ,9 0,0 17, ,8 10,8 21, ,9 10,6 25,5 Kainuu ,6 0,8 12, ,9 3,8 12, ,2 2,4 13, ,2 6,6 18, ,3 6,6 17, ,3 4,1 18,4 7, ,2 11,3 24, ,0 10,0 28, ,3 9,3 26, ,6 4,7 23,3 11, ,9 4,2 23, ,9 1,1 22, ,0 16,0 36, ,0 4,0 32, ,0 10,3 29, ,5 4,1 28,6 14, ,3 4,7 27, ,4 4,2 14, ,6 2,2 17, ,0 8,8 22,8 Turku ,4 0,7 5, ,2 2,3 8, ,2 0,7 8, ,0 2,5 15, ,1 1,8 8, ,3 3,8 21,2 7, ,3 6,1 18, ,2 3,6 18, ,6 0,0 17, ,1 0,0 11,1 11, ,9 9,0 25, ,8 4,2 25, ,2 0,0 24, ,3 1,2 14, ,0 0,0 20, ,1 6,5 22,6 14, ,9 0,0 16,9 96 9,4 1,0 10, ,7 1,8 12, ,6 6,3 21,9 774d