Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat"

Transkriptio

1 Julkaistu ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN tieteessä Päivi Mäki TtM, asiantuntija THL, Kansantautien ehkäisyn osasto Risto Sippola FM, tilastotieteilijä THL, Väestön terveys, Toimintakyky ja hyvinvointi -osasto Risto Kaikkonen VTM, projektipäällikkö THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto Kirsi Pietiläinen LT, ETM, dosentti HUS, Medisiininen tulosyksikkö, Lihavuustutkimusyksikkö Tiina Laatikainen LT, dosentti THL, Kansantautien ehkäisyn osasto Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat Lähtökohdat Lasten ylipaino on yleistynyt erityisesti teollistuneissa maissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lasten ylipainoisuuden yleisyyttä Suomessa, sen alueellisia eroja ja sitä, vaikuttavatko erilaiset painon tarkastelumenetelmät lapsen määrittymiseen ylipainoiseksi tai lihavaksi. Tutkimuksen aineisto on osa THL:n Lasten terveysseurannan kehittämishankkeen (LATE) yhteydessä toteutettua tutkimusta. Menetelmät Tutkimus toteutettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa vuosina Aineisto kerättiin 10 terveyskeskuksessa eri puolilla Suomea (n = 1 541) ja erillisotoksina Kainuun maakunnassa (n = 2 473) sekä Turussa (n = 2 496). Perusjoukkona olivat kaikki määräaikaiseen terveystarkastukseen tulevat puolivuotiaat sekä 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat. Tutkittaviksi valittiin kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisinä terveystarkastukseen tulleet lapset, kunnes tavoiteotoskoko täyttyi. Tutkimukseen osallistuneilta lapsilta mitattiin pituus ja paino. Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet laskettiin erikseen tytöille ja pojille ikäryhmittäin käyttäen sekä Suomessa käytössä olevaa pituuspainon mukaista määrittelyä että kansainvälistä lasten painoindeksikriteeristöä. Tulokset Kansainvälisten painoindeksikriteerien mukaan tutkimukseen osallistuneista 3 12-vuotiaista lapsista 18 % oli ylipainoisia ja pituuspainokriteerien perusteella heitä oli 16 %. Tästä ikäryhmästä 4 % oli lihavia sekä painoindeksin että pituuspainon perusteella. Ylipainoisuus lisääntyi selvästi murrosiässä vuotiaista pojista jo 23 % ja tytöistä 20 % oli ylipainoisia painoindeksikriteerien mukaan. Lasten ja nuorten ylipainoisuudessa ja lihavuudessa oli tilastollisesti merkitseviä eroja Kainuun maakunnan ja Turun välillä. Kainuussa erityisesti poikien ylipaino oli yleisempää kuin Turussa. Alue-erot poikien ylipainon yleisyydessä kasvoivat kouluikään tultaessa. Päätelmät Ylipainoisuus on yleistä kouluikäisillä lapsilla Suomessa ylipainoisuuden ja lihavuuden määritelmästä riippumatta. Uudistetut kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt tulevat helpottamaan ylipainoisuuden luotettavaa tunnistamista. Vertaisarvioitu VV Lasten ylipaino on yleistynyt voimakkaasti erityisesti teollistuneissa maissa (1). Lapsuusiän lihavuus ennustaa lihavuutta aikuisiässä. Erityisesti painoindeksin nousu jo leikki-ikäisenä lisää lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden riskiä aikuisiässä (2). Jo leikki-iässä lihavuuteen liittyy kohonneen verenpaineen sekä suurentuneiden kolesteroli- ja paastoinsuliinipitoisuuksien riski (3). Riskitekijöiden varhainen ilmaantuminen ennustaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta myöhemmällä iällä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että lihavuus lisää metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä jo nuoruusiässä (4,5,6). Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua ja kuolla myöhemmin useisiin kroonisiin tauteihin, erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin (7,8). Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt Suomessa viime vuosikymmenten aikana (9,10). Ylipainon seurannassa on useita haasteita. Vaikka lasten terveydentilaa seurataan säännöllisesti lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, Suomessa ei ole valtakunnallista terveysseurantajärjestelmää tai kattavia tutkimuksia, joista saataisiin toistuvasti seurantatietoa lasten pituudesta ja painosta. Sähköisistä potilaskertomusjärjestelmistä ja 767

2 ALKUPERÄISTUTKIMUS Kirjallisuutta 1 Wang Y, Lobstein T. Worldwide trends in childhood overweight and obesity. Int J Pediatr Obes 2006;1: Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents. Pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111: Freedman DS, Dietz WH, Srinivasan SR, Berenson GS. The relation of overweight to cardiovascular risk factors among children and adolescents: the Bogalusa Heart Study. Pediatrics 1999;103: Weiss R, Dziura J, Burgert TS ym. Obesity and the metabolic syndrome in children and adolescents. N Engl J Med 2004;350: Cook S, Weitzman M, Auinger P, Nguyen M, Dietz WH. Prevalence of a metabolic syndrome phenotype in adolescents: findings from the third National Health and Nutrition Examination Survey Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157: Duncan GE, Li SM, Zhou XH. Prevalence and trends of a metabolic syndrome phenotype among U.S. adolescents Diabetes Care 2004;27: Reilly JJ, Kelly J. Long-term impact of overweight and obesity in childhood and adolescence on morbidity and premature mortality in adulthood: systematic review. Int J Obes 2011;35; kasvun seurantaohjelmistoista ei ilman suurta vaivannäköä saada muodostettua tutkimustarkoituksiin soveltuvia tietokantoja. Vanhemmat kansalliset kasvutiedot ovat paperisissa arkistoissa, joita ei ole kyetty analysoimaan tai raportoimaan. Lasten kasvutietoa on saatavilla useista kohorttitutkimuksista, mutta nämä ovat paikallisia, eikä niistä saada painon kehityksen aikasarjatietoa. Valtakunnallisessa Nuorten terveystapatutkimuksessa, WHO:n koululaiskyselyssä ja Kouluterveyskyselyssä pituus- ja painotiedot ovat itse raportoituja. Suomessa on kliinisessä työssä käytetty painon tarkastelutapaa, joka perustuu prosenttiseen poikkeamaan samanpituisten ja samaa sukupuolta olevien lasten keskipainosta (pituuspaino). Tällaista menetelmää ei käytetä muualla maailmassa, ja se vaikeuttaa kansainvälistä vertailua (11). Pituuspohjainen painontarkastelu ei myöskään ota huomioon lapsen kehon koostumuksen ja rasvakudoksen määrän pituudesta riippumattomia iän mukaisia muutoksia (12). Suomalaisten keskimääräinen pituus on väestötasolla muuttunut, ja siitä johtuen syntyneiden kasvutietoihin perustuvat kasvukäyrästöt (13,14) ja niiden pohjalta kehitetyt ylipainoisuuden seulasäännöt aiheuttavat ongelmia ylipainoisuuden määrittelyssä. Kansainvälisesti ylipaino ja lihavuus määritellään painoindeksin (kg/m 2 ) avulla. Aikuisten ylipainon ja lihavuuden painoindeksien raja-arvot ovat 25 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 (15). Kansainvälinen lihavuustutkimustyöryhmä (IOTF) suosittelee lasten ylipainon ja lihavuuden raja-arvoiksi (16) iän, sukupuolen ja pituuden huomioon ottavia katkaisupisteitä. Tätä ylipainoisuuden määrittelyä käytetään tutkimuksissa myös Suomessa (17,18). Näissä kriteereissä otetaan huomioon edellä mainittujen tekijöiden lisäksi iän mukana tapahtuva kehon koostumuksen muutos. Kansainvälisten painoindeksien raja-arvojen laskennassa on käytetty aineistoja eri maista ja maanosista. Aineistossa on hyvin monen etnisen ryhmän lapsia ja nuoria. Eri etnisissä ryhmissä sama painoindeksin arvo voi vastata hyvin erilaista kehon koostumusta (19). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella THL:n Lasten terveysseurannan kehittämishankkeen (LATE) yhteydessä kerätyssä aineistossa lasten ylipainoisuuden yleisyyttä, sen alueellisia eroja ja sitä, vaikuttavatko erilaiset arviointimenetelmät siihen, kuinka suuri osuus lapsista määritellään ylipainoisiksi tai lihaviksi. Aineisto ja menetelmät Aineisto kerättiin THL:n LATE-tutkimuksessa, joka toteutettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkas- Taulukko 1. Normaalipainoiset, vain pituuspainon tai vain painoindeksin mukaan ylipainoiset sekä molempien kriteerien mukaan ylipainoiset lapset, ikäryhmittäin ja sukupuolittain. 3 v 5 v 1. lk 5. lk Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt n % n % n % n % n % n % n % n % Normaalipainoiset , , , , , , , ,8 Vain pituuspainon mukaan 3 0,8 2 0,5 15 3,5 10 2,2 10 1,8 9 1,6 7 1,5 7 1,4 ylipainoiset Vain painoindeksin mukaan 4 1,1 1 0,3 27 4,8 35 6,4 11 2,3 19 3,8 ylipainoiset Molempien kriteerien mukaan 27 7, , , , , , , ,0 ylipainoiset Yhteensä

3 tieteessä 8 Magnussen C, Koskinen J, Chen W ym. Pediatric metabolic syndrome predicts adulthood metabolic syndrome, subclinical atherosclerosis, and type 2 diabetes mellitus but is no better than body mass index alone: the Bogalusa Heart Study and the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Circulation 2010;122; Rimpelä A, Rainio S, Pere L ym. Suomalaisten nuorten terveys Suom Lääkäril 2004;59: Kautiainen S. Trends in adolescent overweight and obesity in the Nordic countries. Scand J Nutr 2005;49: Dunkel L, Sankilampi U, Saari A. Milloin lapsi on ylipainoinen tai lihava? Duodecim 2010;126: Fomon SJ, Haschke F, Ziegler EE, Nelson SE. Body composition of reference children from birth to age 10 years. Am J Clin Nutr 1982;35: Sorva R, Tolppanen EM, Lankinen S, Perheentupa J. Lasten kasvu ja sen arviointi. Duodecim 1985;101: Pere A. Comparison of two methods for transforming height and weight to normality. Ann Hum Biol 2000;27: World Health Organization. Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation, Geneva, 3-5 Jun Geneva: WHO (WHO/ NUT/98.1.) 16 Cole TJ, Bellizzi MC, Flegak KM, Dietz WH. (2000) Establishing a standard definition for children overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 2000; 320: Kautiainen S. (2008) Overweight and obesity in adolescence. Secular trends and associations with perceived weight, sociodemographic factors and screen time. Acta Universitatis Tamperesis Tampere University press Luopa P, Lommi A, Kinnunen T, Jokela J. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla. Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 20/ Yusuf S, Hawken S, Ounpuu S ym. Obesity and the risk of myocardial infarction in 27,000 participants from 52 countries: a case-control study. Lancet 2005;366: Mäki P, Laatikainen T, Koponen P, Hakulinen-Viitanen T ja LATE-työryhmä. Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE-hanke. Kansaterveyslaitoksen julkaisuja 28/ Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R ym. ja LATE-työryhmä. Lasten terveys. LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 2/2010. Kuvio 1. Ylipainoisten ja lihavien poikien osuudet (%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 0,5 v 1 v 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v P = Pilotti K = Kainuu Ylipaino T = Turku tuksissa vuosina Tutkimus tehtiin 10 terveyskeskuksessa eri puolilla Suomea (nk. pilottiaineisto, n = 1 541) ja erillisotoksina Kainuun maakunnassa (n = 2 473) sekä Turussa (n = 2 496). Pilottitutkimukseen osallistui jokaisesta kymmenestä terveyskeskuksesta vähintään yksi lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon toimipiste. Kainuun ja Turun erillisotoksiin osallistuivat kaikki näiden alueiden lastenneuvolat ja kouluterveydenhuollon toimipisteet. Osallistumisprosentti vaihteli ikäryhmittäin koko väestöä edustavan pilottitutkimuksen osalta % lastenneuvolassa ja % kouluterveydenhuollossa. Osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin % Kainuun lastenneuvoloissa ja Turun lastenneuvoloissa %. Kouluterveydenhuollossa osallistumisaktiivisuus vaihteli Kainuussa % ja Turussa % (20,21). Tutkimuksen perusjoukkona olivat kaikki tutkimusaikana lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon määräaikaiseen terveystarkastukseen tulevat puolivuotiaat sekä 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat. Tutkittaviksi valittiin kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisenä terveystarkastukseen tulleet lapset siihen saakka, kunnes tavoiteotoskoko täyttyi. Tämän tutkimuksen analyyseihin poimittiin aineistosta edellä mainitut ja 7 vuoden jälkeen puolivuosittain aineistossa runsaasti edustettuina olleet ikäryhmät. Alle 7-vuotiaat määritettiin omiin ryhmiinsä ikänsä ± 1 2 kk:n sisällä kuuluvat lapset. Ikäryhmät 7 15 v määritettiin pyöristämällä ikä lähimpään puoleen vuoteen noudattaen vastaavaa luokitusta kuin kansainvälisessä (16) ylipainoisuuden määrittelyssä. Terveydenhoitajat mittasivat pituuden ja painon kaikilta tutkimukseen osallistuneilta lapsilta. Mittausmenetelmät sekä kirjaamiskäytännöt standardoitiin terveydenhoitajille järjestetyn koulutuksen ja kirjallisten ohjeiden avulla. Mit- 769

4 ALKUPERÄISTUTKIMUS 22 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lasten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005 (viitattu ). fi/web/kh/suositukset 23 Lagström H, Hakanen M, Niinikoski H ym. Growth patterns and obesity development in overweight or normal-weight 13-year-old adolescents: The Strip study. Pediatrics 2008;122;e876 e Kaikkonen R, Kostiainen E, Linnanmäki E, Martelin T, Prättälä R, Koskinen S, toim. Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 27/2008. Helsinki: Yliopistopaino Vuorela N. Body mass index, overweight and obesity among children in Finland. A retrospective epidemiological study in Pirkanmaa district spanning over four decades. Väitöskirja. Tampereen yliopisto Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4: Palosuo H, Koskinen S, Lahelma E ym. toim. Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007: Wang Y, Lobstein T. Worldwide trends of childhood obesity. Int J Pediatr Obes 2006;1: de Onis M, Blossner M, Borghi E. Global prevalence and trends of overweight and obesity among preschool children. Am J Clin Nutr 2010;92: Cattaneo A, Monasta L, Stamatakis E ym. Overweight and obesity in infants and pre-school children in the European Union: a review of existing data. Obesity Rev 2009;11: Forsström J, Saukkonen SM, Tuomola P. AvoHILMO. Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus Määrittely ja ohjeistus. THLluokitukset, termistöt ja tilastoohjeet 3/2010. Helsinki Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Annals of Medicine 2010;43: Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Kasvunseurannan asiantuntijaryhmän raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 49/2011. Helsinki Kuvio 2. Ylipainoisten ja lihavien tyttöjen osuudet (%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 0,5 v 1 v 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v P = Pilotti K = Kainuu Ylipaino T = Turku tauksissa käytettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon mittalaitteita. Ennen tutkimuksen alkua terveydenhoitajat ohjeistettiin tarkastamaan mittalaitteet (mm. pituusmitan kiinnityskorkeus). Pituus mitattiin yhden millimetrin tarkkuudella. Puoli- ja yksivuotiaat mitattiin selinmakuulla. Paino punnittiin käytössä olevan vaa an mitta-asteikon tarkkuudella (tulosta ei pyöristetty). Puoli- ja yksivuotiaat punnittiin vauvavaa assa ilman vaatteita ja vaippaa. Leikki-ikäiset ja kouluikäiset punnittiin kevyt alusasu päällä lattialle sijoitetulla henkilövaa alla (21). Pituuspainokriteerien mukaan alle 7-vuotiaat määritellään ylipainoisiksi, jos pituuspaino on pituuspainoprosenttia ja 7-vuotiaat ja sitä vanhemmat, jos pituuspaino on pituuspainoprosenttia. Lihavuuden kriteereinä ovat vastaavasti pituuspaino yli 20 % ja yli 40 % (22). Tässä tutkimuksessa puoli- ja 1-vuotiaiden ylipainoa ja lihavuutta tarkastellaan pituuspainona ja 3-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten ylipainoa ja lihavuutta pituuspainon lisäksi myös suhteessa kansainvälisiin lasten painoindeksin viitearvoihin (16). Yli 14-vuotiaille ei laskettu pituuspainoa, koska aineistossa oli melko paljon tämänikäisiä nuoria, joiden pituus ylitti nykyisten kasvukäyrästöjen korkeimman pituuden (tytöt 170 cm ja pojat 180 cm). Tilastomenetelmät Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet laskettiin erikseen tytöille ja pojille ikäryhmittäin käyttäen sekä pituuspainon mukaista määrittelyä että kansainvälisiä painoindeksiviitearvoja. Tyttöjen ja poikien sekä alueiden väliset erot osuuksissa testattiin suhteellisten osuuksien vertailutestiä käyttäen. Erilaisista kriteereistä (pituuspaino ja painoindeksi) johtuen lapset voidaan määritellä normaali- tai ylipainoisiksi eri tavoin. Eroavuuksista johtuen lapset jaettiin neljään eri ryhmään: lapset, jotka eivät olleet ylipainoisia kummankaan kriteerin mukaan, ainoastaan painoindeksin viitearvojen mukaan ylipainoiset, ainoastaan pituuspainon mukaan ylipainoiset tai molempien kriteerien mukaan 770

5 tieteessä LIITEAINEISTO Kuvioiden tilastollisten testien tulokset ovat liitetaulukoissa 1 ja 2, jotka julkaistaan tämän artikkellin lopussa sivulla 8b. Kuvio 3. Ylipainoisten ja lihavien poikien osuudet (%) painoindeksikriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus Ylipaino 30 Tästä asiasta tiedettiin Lasten ylipaino on yleistynyt. Lapsuusiän lihavuus ennustaa lihavuutta aikuisiällä. Lapsuusiän lihavuus on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua ja kuolla myöhemmin useisiin kroonisiin tauteihin, erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v 14 v 14,5 v 15 v P = Pilotti K = Kainuu T = Turku Tämä tutkimus opetti Lasten ja nuorten ylipainoisuudessa ja lihavuudessa havaittiin merkittäviä eroja Kainuun maakunnan ja Turun välillä. Suomessa kliinisessä työssä ja tutkimuskäytössä olevat ylipainon kriteeristöt vaikuttavat siihen, määrittyykö lapsi ylipainoiseksi tai lihavaksi. Pituuspainon mukaan erityisesti 7-vuotiaat määrittyvät harvemmin ylipainoisiksi kuin kehon painoindeksiin perustuvan määrittelyn mukaan. Tarvitaan systemaattista valtakunnallista ja alueellista seurantaa lasten ylipainoisuuden kehittymisestä. ylipainoiset. Näiden ryhmien välisten pituuden, painon ja iän erojen testaamiseen käytettiin sukupuolittaista ja ikäryhmittäistä kovarianssianalyysia. Pituutta ja painoa koskevat analyysit vakioitiin iällä ja ikää koskevat analyysit pituudella ja painolla. Tämän lisäksi painoanalyyseissa käytettiin painon logaritmimuunnosta vinon jakauman korjaamiseksi. Tulokset Puolivuotiaista noin 15 % määrittyi pituuspainon mukaan ylipainoisiksi tai lihaviksi (kuviot 1 ja 2). Puolivuotiaiden ylipainoisten osuuksissa ei ollut merkittäviä sukupuoli- tai alue-eroja. Yksivuotiaiden ylipainoisten osuus oli huomattavasti puolivuotiaita pienempi. Tämänkään ikäryhmän ylipainoisuudessa ei havaittu merkittäviä alue-eroja, mutta pilottitutkimukseen osallistuneista pojista suurempi osuus oli ylipainoisia kuin tytöistä. Leikki-ikäisten ylipainoisten tyttöjen osuus oli pilottiaineistossa suurempi kuin ylipainoisten poikien. Kainuun alueella ylipainoisten kolmevuotiaiden poikien osuus oli huomattavasti suurempi kuin Turussa. Poikien ylipainoisuuden alueerot kasvoivat kouluikään tultaessa. Kainuussa ensimmäisen luokan pojista lähes 20 % oli ylipainoisia, Turussa vajaat 10 %. Alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä kolme- ja seitsemänvuotiailla pojilla. Viidennen luokan pojista ylipainoisia oli Kainuussa joka neljäs ja Turussa joka viides. Tytöillä ei ensimmäisellä luokalla ollut vastaavaa alue-eroa. Turkulaisista ensimmäisen luokan tytöistä yhtä suuri osuus oli ylipainoisia kuin kainuulaisista tytöistä, mutta lihavien osuus oli pienempi Turussa (1,4 %) kuin Kainuussa (4,5 %). Turussa ensimmäisen luokan tytöt olivat lähes yhtä yleisesti ylipainoisia kuin samanikäiset pojat Kainuussa. Viidennellä luokalla turkulaisten ylipainoisten tyttöjen osuus oli pienempi kuin kainuulaisten. Painoindeksin viitearvojen mukaisessa tarkastelussa pilottiaineiston kolmevuotiaat tytöt 771

6 ALKUPERÄISTUTKIMUS LIITEAINEISTO Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet (%) pituuspainokriteerien sekä painoindeksin viitearvojen mukaan ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain ovat liitetaulukoissa 3 ja 4, jotka julkaistaan tämän artikkelin lopussa sivuilla 8c d. Kuvio 4. Ylipainoisten ja lihavien tyttöjen osuudet (%) painoindeksikriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus Ylipaino P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v 14 v 14,5 v 15 v P = Pilotti K = Kainuu T = Turku SIDONNAISUUDET Rahoitus Tutkimuksen tueksi on saatu Sosiaali- ja terveysministeriön TUKErahoitusta sekä Suomen Akatemian (hankenumero: ) ja Yrjö Jahnssonin säätiön rahoitusta. Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Päivi Mäki: Apuraha (Yrjö Jahnssonin säätiö). Kirsi Pietiläinen: Apuraha (Novo Nordisk foundation, Diabetestutkimussäätiö, Sydäntutkimussäätiö, Gyllenbergin säätiö), luentopalkkiot (Novo Nordisk, Novartis, Leiras, Lilly, MSD, GSK). Tiina Laatikainen: Apuraha (Suomen Akatemia). Risto Sippola ja Risto Kaikkonen: Ei sidonnaisuuksia. olivat ylipainoisempia kuin samanikäiset pojat. Sekä Kainuussa että Turussa ylipainoisten 3-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet olivat keskenään lähes yhtä suuret, mutta kainuulaiset 3-vuotiaat pojat olivat yleisemmin ylipainoisia kuin turkulaiset (kuviot 3 ja 4). Alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä. Viisivuotiaat tytöt olivat poikia ylipainoisempia pilottiaineistossa ja Turussa, mutta Kainuussa ei tässä ikäryhmässä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolten välillä. Alle kouluikäisten tyttöjen ylipainoisten osuuksissa ei ollut merkittävää alueiden välistä eroa. Koululaisista noin joka neljäs poika oli Kainuussa painoindeksin viitearvojen mukaan ylipainoinen tai lihava. Turkulaisista kouluikäisistä pojista ylipainoisia tai lihavia oli noin viidennes, ja ylipainoisuus oli hieman yleisempää viidesluokkalaisilla kuin ensimmäisen ja kahdeksannen luokan oppilailla. Turun ja Kainuun välinen alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä 7-vuotiailla pojilla.myös kouluikäisillä tytöillä ylipainoisuus oli hieman yleisempää Kainuussa kuin Turussa ja alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä 12-vuotiailla tytöillä. Painoindeksin mukaan 3 12-vuotiaista tutkittavista luokiteltiin ylipainoisiksi 17 % pojista ja 18 % tytöistä. Suomalaisten pituuspainokriteerien mukaan vastaavat prevalenssit olivat 16 % ja 16 %. Molempien kriteerien perusteella tästä ikäryhmästä 4 % oli lihavia. Tutkimuksessa verrattiin sitä, miten tutkitut lapset määrittyivät normaalipainoisiksi tai ylipainoisiksi (mukaan lukien lihavat) pituuspainon tai painoindeksin viitearvojen mukaan.kolmevuotiaista ylipainoisiksi määrittyvistä lapsista suurin osa oli ylipainoisia molempien kriteerien mukaan. Vain muutama yksittäinen lapsi määrittyi joko vain pituuspainon tai vain painoindeksin mukaan ylipainoiseksi (taulukko 1). Viisivuotiaista useampi määrittyi ylipainoiseksi pituuspainon mukaan kuin painoindeksin viitearvojen mukaan ja 1. ja 5. luokan oppilaista suurempi osa määrittyi ylipainoisiksi painoindeksin kuin pituuspainon mukaan. Viisivuoti- 772

7 tieteessä aista ei painoindeksin viitearvojen mukaan määrittynyt ylipainoiseksi yhtään sellaista lasta, joka ei olisi ylipainoinen myös pituuspainon kriteerien perusteella. Pohdinta Riippumatta siitä, kuinka ylipainoisuus ja lihavuus määritellään, varsinkin kouluikäisten ylipainoisuus on yleistä. Joka neljäs kouluikäinen ja leikki-ikäisistä joka kymmenes oli ylipainoinen. Kansainvälisiä painoindeksiviitearvoja käyttäen 18 % tutkimukseen osallistuneista 3 12-vuotiaista lapsista oli ylipainoisia. Pituuspainokriteerien perusteella sekä tyttöjen että poikien ylipainon esiintyvyys oli 16 %. Neljä prosenttia tästä ikäryhmästä oli lihavia molemmilla kriteereillä. Ylipainoisuus lisääntyi selvästi murrosiässä: vuotiaista pojista jo 23 % ja tytöistä 20 % oli ylipainoisia painoindeksin perusteella. Tämä on pitkällä aikavälillä huolestuttava ilmiö, kun tiedetään, että lapsuusiän ylipainoisuus ennustaa ylipainoisuutta ja lihavuutta aikuisiällä ja että jo lapsuusiällä lihavuuteen liittyy kroonisten tautien riskitekijöiden suurenemista (2,6,23). Ylipainon yleisyys vaihtelee myös alueittain. Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä havaittiin merkittäviä eroja Kainuun maakunnan ja Turun välillä. Kainuussa erityisesti pojat olivat yleisemmin ylipainoisia ja lihavia kuin pojat Turussa. Tuloksia selittänevät väestön sosioekonomiset erot näillä alueilla. Kainuussa mm. työttömyysaste on korkeampi ja väestön koulutustaso matalampi kuin koko Suomessa (24). Myös aikaisempien tutkimusten mukaan lasten ylipaino on Suomessa maaseutumaisessa ympäristössä yleisempää kuin kaupungeissa (25,26). Suomessa on paljon muitakin alueellisia terveyseroja mm. kuolleisuudessa, työkyvyssä, elintavoissa jne (24). Alue-eroja yleisesti suurempia ovat usein väestöryhmien väliset ns. sosioekonomiset erot terveydessä, hyvinvoinnissa ja niihin keskeisesti vaikuttavissa tekijöissä (24,27). Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen onkin keskeinen kansanterveydellinen haaste. Lasten ylipaino ja lihavuus on lisääntynyt kaikkialla maailmassa (28). Kehittyneissä maissa alle kouluikäisten lasten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyyden on arveltu olevan kaksinkertainen verrattuna kehitysmaihin (12 % vs. 6 %) (29). Euroopassa alle kouluikäisten lasten ylipaino ja lihavuus on yleisempää Etelä-Euroopassa ja Englannissa kuin Keski-, Itä- tai Pohjois-Euroopassa (30). Suomessa ei ole valtakunnallista tietoa lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyyden muutoksista viime vuosikymmeninä. Nuorten terveystapatutkimuksesta ja Kouluterveyskyselystä on raportoitu nuorten ylipainoisuuden lisääntymistä perustuen heidän itse ilmoittamiinsa pituus- ja painotietoihin (9,18). Tuoreessa väitöstutkimuksessa (25) tarkasteltiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1974, 1981, 1991, 1995 ja 2001 syntyneiden lasten ylipainon esiintyvyydessä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen mukaan taaperoikäiset lapset ovat hoikistuneet, mutta yli viisivuotiaiden lasten ylipainoisuus on yleistynyt vuosikymmenien aikana (25). LATE-tutkimuksessa on havaittu, että nuorten ylipainoisuus on yleisempää mitattujen kuin itse raportoitujen tietojen perusteella (21). Valtakunnallinen luotettava seurantatieto lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyydestä olisi tarpeen. Pituus- ja painotietoja on tarkoitus kerätä uuteen avoterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin (AvoHILMO) (31). Sen avulla tullaan lähivuosina saamaan seurantatietoa lasten ylipaino-ongelmasta, kun lapset ja nuoret joka tapauksessa mitataan ja punnitaan neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa. Käytössä olevat kriteeristöt ja seulasäännöt vaikuttavat melko paljon siihen, määrittyykö lapsi ylipainoiseksi tai lihavaksi vai ei. Esimerkiksi Lasten lihavuuden Käypä hoito -suosituksen kriteerien mukaan ylipainon raja muuttuu 7 vuoden iässä 10 %:sta 20 %:iin pituuden ja sukupuolen mukaisesta keskipainosta.tässä tutkimuksessa havaittiin, että 1. luokan oppilaiden kohdalla pituuspainon mukaisesti ylipainoisiksi määrittyivät nimenomaan nuoremmat, alle 7-vuotiaat lapset, koska heidän ikäisilleen ylipainoisuuden kriteeri on tiukempi. Tällainen jyrkkä ikään perustuva seularaja ei ole fysiologisesti mielekäs. Kliinisessä työssä käytettävät pituuspainon raja-arvot on määritelty eri tarkoituksiin ja eri aineistosta kuin kansainvälisen painoindeksikriteeristön raja-arvot. Tässä tutkimuksessa ei vertailussa voitu vielä käyttää uusia suomalaisia ikäkohtaisia painoindeksistandardeja eikä yli- 773

8 ALKUPERÄISTUTKIMUS Uudistetut kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt tulevat helpottamaan ylipainoisuuden luotettavaa tunnistamista. painon seularajoja, koska uuden kasvustandardin mukaista ohjelmasovellusta ei vielä ollut käytössä. Kansainvälisiä ja suomalaisia painoindeksiraja-arvoja tarkastelevalle jatkotutkimukselle on tarvetta, kun uuden kasvustandardin sisältävät ohjelmasovellutukset on otettu käyttöön. Suomessa vielä käytössä oleva kasvustandardi ja kasvun seulasäännöt perustuvat vanhoihin lasten mittausaineistoihin. Väestön keskipituuden kasvu on aiheuttanut sen, että nykyisin osa lapsista luokittuu tarpeettomasti ylipitkiksi, ja lyhytkasvuiset lapset jäävät helposti huomaamatta. Suomalaisten lasten kasvustandardi ja kasvun seulasäännöt on uudistettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtamassa Kansallinen kasvutietokanta -hankkeessa. Uudistettu kasvustandardi sisältää mm. pituus-, paino- ja painoindeksikäyrästön. (32). Näiden standardien mukaan ylipainoisuuden määrittelyyn suositellaan painoindeksikäyrästöjä kahden vuoden iästä eteenpäin. Painoindeksiin pohjautuvan ylipainoisuuden määrittelyn etuna on, että siinä voidaan huomioida iän mukana tapahtuva painon ja pituuden suhteen muuttuminen, käyrästö on vertailukelpoinen aikuisiän määrittelyjen suhteen ja se antaa mahdollisuuden myös kansainvälisiin vertailuihin. Uudistetun kasvustandarin ja seulasääntöjen käyttöön ottaminen tuo merkittävää parannusta lasten painon tarkasteluun ja vähentää merkittävästi turhia jatkotutkimuksia epäillyistä kasvun poikkeamista ja toisaalta ohjaa ajoissa jatkotutkimuksiin ja hoitoon niitä tarvitsevat lapset. THL on antanut suosituksen uuden kasvustandardin ja uusien seulasääntöjen valtakunnallisesta käyttöönotosta (33). Lasten ja nuorten ylipainoisuus ja lihavuus on Suomessa jäänyt toistaiseksi liian vähälle huomiolle osittain sen takia, että käytettävissä ei ole ollut luotettavaa seurantatietoa lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyyden kehittymisestä. Yksittäisten paikallisten tutkimusten perusteella asiaan on kylläkin kiinnitetty huomiota. Lasten ylipainoisuuden kehittymistä tulisi seurata koko maassa. Lisäksi tarvitaan alueittaista tietoa sekä toimivia terveydenhuollon prosesseja lihavuusongelmaan puuttumiseksi. Lapsille ja nuorille tulisi järjestää riittävästi ehkäiseviä palveluja koko maassa, erityisesti kouluterveydenhuollossa. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus (338/2011) velvoittaa kuntia järjestämään terveystarkastukset säädösten mukaan, joten palvelujen voi olettaa paranevan. Uudistetut kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt tulevat helpottamaan ylipainoisuuden luotettavaa tunnistamista. Käypä Hoito -suositusta lasten lihavuuden ehkäisystä ja hoidosta ollaan parhaillaan päivittämässä (22). Lasten lihavuuteen tulisi suositusten mukaan puuttua jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun ylipainoisuuden kehittyminen alkaa. Ylipainoa ja lihavuutta ehkäisevää ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa tulisi aktiivisesti toteuttaa äitiys- ja lastenneuvolassa ja huomioida terveyttä edistävä toiminta jo varhaiskasvatuksesta alkaen ottamalla huomioon lapsen koko perhe. n English summary > in english Prevalence of overweight children and difficulties in defining obesity 774

9 tieteessä ENGLISH SUMMARY Päivi Mäki M.Sc., Specialist National Institute for Health and Welfare Chronic Disease Epidemiology and Prevention Unit Risto Sippola Risto Kaikkonen Kirsi Pietiläinen Tiina Laatikainen Prevalence of overweight children and difficulties in defining obesity Background The prevalence of overweight and obesity in children is increasing rapidly both worldwide and in Finland. The main aim of the study was to assess the prevalence of overweight children in Finland comparing children in Kainuu, Northern Finland and in Turku, Southern Finland. The aim was also to study whether different methods of defining overweight and obesity have an impact on the classification of overweight or obese children. Methods This study was conducted by the Child Health Monitoring Development project (LATE) in The data were collected from health checkups in child health care and school health care units in ten different health centres and in Kainuu and Turku. The target groups were children six months, one, three and five years of age and pupils in first, fifth and eighth grades. The height and weight of these children were measured by public health nurses trained in data collection. Overweight was defined using the Finnish growth curves criteria of weight-for-height (%) and the international (International Obesity Task Force IOTF) BMI cut-off values. The prevalence of overweight was assessed separately for boys and girls and for each age group. Results The results showed that the prevalence of overweight children in the age group 3-12 years 18% defined by international BMI criteria and 16% by the weight-for-height criteria. The prevalence of obesity in this age-group was 4% by both criteria. The prevalence of overweight boys was higher in Kainuu than in Turku and the difference grew as children approached school age. Conclusions Our study indicates that children s overweight is a health problem in Finland, especially among school-aged children. The use of different criteria for the definitions of overweight and obesity has an impact when defining how many children are actually overweight. Newly published Finnish growth charts and growth references will help to define obesity and detect children s overweight and obesity more sensitively than a weight-for-height assessment. 774a

10 Liitetaulukko 1. Kuvioiden 1 ja 2 tilastolliset testit, p-arvot. Ikä vuosina Pilotti kainuu Turku Pojat Tytöt tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat Kainuu vs. Turku Kainuu vs. Turku 0,5 0,81 0,56 0,49 0,31 0,79 1 0,03 0,38 0,89 0,94 0,42 3 0,06 0,95 0,11 0,02 0,37 5 0,08 0,51 0,15 0,13 0,47 7 0,76 0,76 0,01 0,01 0,59 7,5 0,30 0,51 0,36 0,06 0, ,74 0,62 0,51 0,19 0,09 11,5 0,51 0,61 0,64 0,78 0, ,30 0,53 0,03 0,59 0,14 Liitetaulukko 2. Kuvioiden 3 ja 4 tilastolliset testit, p-arvot. Ikä vuosina Pilotti kainuu Turku Pojat Tytöt tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat Kainuu vs. Turku Kainuu vs. Turku 3 0,06 0,95 0,27 0,04 0,26 5 0,06 0,18 0,07 0,19 0,43 7 0,58 0,93 0,01 0,05 0,62 7,5 0,78 0,69 0,95 0,36 0, ,12 0,62 0,58 0,44 0,25 11,5 0,53 0,85 0,90 0,67 0, ,25 0,77 0,14 0,26 0, ,60 0,93 0,84 0,47 0,55 14,5 0,05 0,12 0,23 0,17 0, ,68 0,53 0,18 0,46 0,90 774b

11 Liitetaulukko 3. Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet (%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain. Pojat Tytöt Ikä, v n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä % % % % % % Pilotti 0, ,5 1,8 15, ,8 2,8 16, ,2 1,8 10, ,9 1,8 2, ,8 1,0 6, ,0 3,7 14, ,6 1,9 12, ,0 7,5 21, ,5 2,5 15,0 46 8,7 8,7 17,4 7,5 34 8,8 2,9 11,8 39 5,1 0,0 5, ,0 0,0 13,0 18 5,6 11,1 16,7 11,5 42 9,5 0,0 9, ,0 2,0 14, ,4 5,7 17,1 34 8,8 0,0 8,8 Kainuu 0, ,0 2,9 16, ,0 3,4 14, ,0 1,6 5, ,6 0,8 8, ,7 1,7 12, ,9 3,8 12, ,5 4,1 17, ,3 7,2 20, ,4 8,5 17, ,3 3,1 16,3 7,5 53 9,4 9,4 18,9 50 8,0 6,0 14, ,7 8,0 26, ,3 7,0 23,3 11, ,8 7,4 24, ,6 5,6 21, ,0 16,0 32, ,0 8,0 24,0 Turku 0, ,5 1,8 13, ,9 3,7 15, ,8 1,5 5, ,9 0,8 5, ,9 1,5 4, ,0 2,3 9, ,2 3,4 11, ,0 4,3 17, ,3 1,8 7, ,3 1,9 19,2 7, ,3 3,5 8, ,6 0,9 12, ,8 0,0 11,8 18 5,6 0,0 5,6 11, ,5 9,0 22, ,5 6,9 19, ,2 0,0 26, ,8 1,2 12,0 774c

12 Liitetaulukko 4. Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet (%) painoindeksin viitearvojen mukaan (16) ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain. Pojat Tytöt ikä, v n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä % % % % % % Pilotti ,7 0,0 6, ,0 3,7 14, ,7 1,0 9, ,0 3,7 18, ,0 5,0 15,0 46 8,7 10,9 19,6 7, ,7 5,9 20, ,9 0,0 17, ,0 0,0 13, ,2 11,1 33,3 11, ,3 0,0 14, ,0 0,0 10, ,3 0,0 14,3 34 5,9 0,0 5, ,2 11,1 33, ,1 0,0 23,1 14, ,3 14,0 37, ,9 0,0 17, ,8 10,8 21, ,9 10,6 25,5 Kainuu ,6 0,8 12, ,9 3,8 12, ,2 2,4 13, ,2 6,6 18, ,3 6,6 17, ,3 4,1 18,4 7, ,2 11,3 24, ,0 10,0 28, ,3 9,3 26, ,6 4,7 23,3 11, ,9 4,2 23, ,9 1,1 22, ,0 16,0 36, ,0 4,0 32, ,0 10,3 29, ,5 4,1 28,6 14, ,3 4,7 27, ,4 4,2 14, ,6 2,2 17, ,0 8,8 22,8 Turku ,4 0,7 5, ,2 2,3 8, ,2 0,7 8, ,0 2,5 15, ,1 1,8 8, ,3 3,8 21,2 7, ,3 6,1 18, ,2 3,6 18, ,6 0,0 17, ,1 0,0 11,1 11, ,9 9,0 25, ,8 4,2 25, ,2 0,0 24, ,3 1,2 14, ,0 0,0 20, ,1 6,5 22,6 14, ,9 0,0 16,9 96 9,4 1,0 10, ,7 1,8 12, ,6 6,3 21,9 774d

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus

Lisätiedot

On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät

On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät Antti Saari, Ulla Sankilampi ja Leo Dunkel PÄÄKIRJOITUS Uudet työkalut osaksi tietojärjestelmiä On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät L asten kasvutapa muuttuu jatkuvasti ympäristö tekijöiden

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

Uudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena

Uudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena Uudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena Leo Dunkel, LKT, professori Lastenklinikka Itä Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Miksi kasvua pitää seurata? Pyritään vähäoireisten

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT. Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT

LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT. Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT Esityksen sisältö Lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyys: ajallinen kehitys ja nykytilanne Suomi vs.

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

KASVUN INDIKAATTORIT. Lasten kasvun seuranta. Termejä. Indikaattorit - Pituus. Indikaattorit - Pituus

KASVUN INDIKAATTORIT. Lasten kasvun seuranta. Termejä. Indikaattorit - Pituus. Indikaattorit - Pituus Lasten kasvun seuranta Uudet kasvukäyrät Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Terveydenhoitajapäivät 2012 Tavoitteet Kasvuun vaikuttavien sairauksien ja häiriöiden varhainen toteaminen Väestötason terveystiedon

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Päivi Mäki, THL. 18.9.2015 Päivi Mäki 1

Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Päivi Mäki, THL. 18.9.2015 Päivi Mäki 1 Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Päivi Mäki, THL 18.9.2015 Päivi Mäki 1 Lasten ylipainoisuuden yleisyys Suomessa 18.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 2

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen

Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2009: 46 134 138 Lectio Praecursoria Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus tieteen historiassa Noin 25 000 vuotta sitten kivikaudella

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN

ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN Erika Pakarinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.2013 Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori, THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Lasten kasvunseurannan uudistaminen Asiantuntijaryhmän raportti RAPORTTI

Lasten kasvunseurannan uudistaminen Asiantuntijaryhmän raportti RAPORTTI Lasten kasvunseurannan uudistaminen Asiantuntijaryhmän raportti RAPORTTI 49 2011 Kirjoittaja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taitto: Raili Silius ISSN 1798-0070 (painettu) ISSN 1798-0089 (PDF) Juvenes

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2013: 50 38 50 A r t i k k e l i Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, jonka ehkäisemiseen joudutaan

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Toistaiseksi ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä

Toistaiseksi ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Lapsuusiän lihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa Outi Nuutinen ja Matti Nuutinen Sepelvaltimotaudin vaaratekijät dyslipidemia, kohonnut verenpaine

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa

Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö +LATE-, ATH-, TEROKA-työryhmät

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle

ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle Taakankantajat Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Terveystarkastukset. lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja

Terveystarkastukset. lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa toimittaneet Päivi Mäki, Katja Wikström, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tiina Laatikainen Menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri Novo Nordisk Farma Oy Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi LKT, professori, laitoksen johtaja Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

Hyvät puheet ja suuret toiveet

Hyvät puheet ja suuret toiveet T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Hyvät puheet ja suuret toiveet Kouluterveydenhoitajien näkemyksiä koululaisten ylipainosta Kasvatustieteiden yksikkö Luokanopettajan koulutus, Hämeenlinna Kasvatustieteen

Lisätiedot

LUONNOS KOMMENTOINTIA VARTEN. Lihavuus laskuun. - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

LUONNOS KOMMENTOINTIA VARTEN. Lihavuus laskuun. - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta 24.10.2012 LUONNOS KOMMENTOINTIA VARTEN Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Ohjelman tausta 2.1. Lihavuuden

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020

L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020 1 L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020 2 Sisällys 1 Lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteet... 3 2 Ohjelman taustaa... 3 3 Toteutus... 4 4 Seinäjoen kaupungin lihavuusohjelman keskeiset teemat...

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Itäsuomalaisten erikoissairaanhoidossa hoidettujen lihavien lasten metabolinen profiili

Itäsuomalaisten erikoissairaanhoidossa hoidettujen lihavien lasten metabolinen profiili Itäsuomalaisten erikoissairaanhoidossa hoidettujen lihavien lasten metabolinen profiili Tomi Kalliokoski Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos

Lisätiedot