Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat"

Transkriptio

1 Julkaistu ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN tieteessä Päivi Mäki TtM, asiantuntija THL, Kansantautien ehkäisyn osasto Risto Sippola FM, tilastotieteilijä THL, Väestön terveys, Toimintakyky ja hyvinvointi -osasto Risto Kaikkonen VTM, projektipäällikkö THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto Kirsi Pietiläinen LT, ETM, dosentti HUS, Medisiininen tulosyksikkö, Lihavuustutkimusyksikkö Tiina Laatikainen LT, dosentti THL, Kansantautien ehkäisyn osasto Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat Lähtökohdat Lasten ylipaino on yleistynyt erityisesti teollistuneissa maissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lasten ylipainoisuuden yleisyyttä Suomessa, sen alueellisia eroja ja sitä, vaikuttavatko erilaiset painon tarkastelumenetelmät lapsen määrittymiseen ylipainoiseksi tai lihavaksi. Tutkimuksen aineisto on osa THL:n Lasten terveysseurannan kehittämishankkeen (LATE) yhteydessä toteutettua tutkimusta. Menetelmät Tutkimus toteutettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa vuosina Aineisto kerättiin 10 terveyskeskuksessa eri puolilla Suomea (n = 1 541) ja erillisotoksina Kainuun maakunnassa (n = 2 473) sekä Turussa (n = 2 496). Perusjoukkona olivat kaikki määräaikaiseen terveystarkastukseen tulevat puolivuotiaat sekä 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat. Tutkittaviksi valittiin kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisinä terveystarkastukseen tulleet lapset, kunnes tavoiteotoskoko täyttyi. Tutkimukseen osallistuneilta lapsilta mitattiin pituus ja paino. Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet laskettiin erikseen tytöille ja pojille ikäryhmittäin käyttäen sekä Suomessa käytössä olevaa pituuspainon mukaista määrittelyä että kansainvälistä lasten painoindeksikriteeristöä. Tulokset Kansainvälisten painoindeksikriteerien mukaan tutkimukseen osallistuneista 3 12-vuotiaista lapsista 18 % oli ylipainoisia ja pituuspainokriteerien perusteella heitä oli 16 %. Tästä ikäryhmästä 4 % oli lihavia sekä painoindeksin että pituuspainon perusteella. Ylipainoisuus lisääntyi selvästi murrosiässä vuotiaista pojista jo 23 % ja tytöistä 20 % oli ylipainoisia painoindeksikriteerien mukaan. Lasten ja nuorten ylipainoisuudessa ja lihavuudessa oli tilastollisesti merkitseviä eroja Kainuun maakunnan ja Turun välillä. Kainuussa erityisesti poikien ylipaino oli yleisempää kuin Turussa. Alue-erot poikien ylipainon yleisyydessä kasvoivat kouluikään tultaessa. Päätelmät Ylipainoisuus on yleistä kouluikäisillä lapsilla Suomessa ylipainoisuuden ja lihavuuden määritelmästä riippumatta. Uudistetut kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt tulevat helpottamaan ylipainoisuuden luotettavaa tunnistamista. Vertaisarvioitu VV Lasten ylipaino on yleistynyt voimakkaasti erityisesti teollistuneissa maissa (1). Lapsuusiän lihavuus ennustaa lihavuutta aikuisiässä. Erityisesti painoindeksin nousu jo leikki-ikäisenä lisää lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden riskiä aikuisiässä (2). Jo leikki-iässä lihavuuteen liittyy kohonneen verenpaineen sekä suurentuneiden kolesteroli- ja paastoinsuliinipitoisuuksien riski (3). Riskitekijöiden varhainen ilmaantuminen ennustaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta myöhemmällä iällä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että lihavuus lisää metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä jo nuoruusiässä (4,5,6). Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua ja kuolla myöhemmin useisiin kroonisiin tauteihin, erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin (7,8). Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt Suomessa viime vuosikymmenten aikana (9,10). Ylipainon seurannassa on useita haasteita. Vaikka lasten terveydentilaa seurataan säännöllisesti lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, Suomessa ei ole valtakunnallista terveysseurantajärjestelmää tai kattavia tutkimuksia, joista saataisiin toistuvasti seurantatietoa lasten pituudesta ja painosta. Sähköisistä potilaskertomusjärjestelmistä ja 767

2 ALKUPERÄISTUTKIMUS Kirjallisuutta 1 Wang Y, Lobstein T. Worldwide trends in childhood overweight and obesity. Int J Pediatr Obes 2006;1: Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents. Pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111: Freedman DS, Dietz WH, Srinivasan SR, Berenson GS. The relation of overweight to cardiovascular risk factors among children and adolescents: the Bogalusa Heart Study. Pediatrics 1999;103: Weiss R, Dziura J, Burgert TS ym. Obesity and the metabolic syndrome in children and adolescents. N Engl J Med 2004;350: Cook S, Weitzman M, Auinger P, Nguyen M, Dietz WH. Prevalence of a metabolic syndrome phenotype in adolescents: findings from the third National Health and Nutrition Examination Survey Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157: Duncan GE, Li SM, Zhou XH. Prevalence and trends of a metabolic syndrome phenotype among U.S. adolescents Diabetes Care 2004;27: Reilly JJ, Kelly J. Long-term impact of overweight and obesity in childhood and adolescence on morbidity and premature mortality in adulthood: systematic review. Int J Obes 2011;35; kasvun seurantaohjelmistoista ei ilman suurta vaivannäköä saada muodostettua tutkimustarkoituksiin soveltuvia tietokantoja. Vanhemmat kansalliset kasvutiedot ovat paperisissa arkistoissa, joita ei ole kyetty analysoimaan tai raportoimaan. Lasten kasvutietoa on saatavilla useista kohorttitutkimuksista, mutta nämä ovat paikallisia, eikä niistä saada painon kehityksen aikasarjatietoa. Valtakunnallisessa Nuorten terveystapatutkimuksessa, WHO:n koululaiskyselyssä ja Kouluterveyskyselyssä pituus- ja painotiedot ovat itse raportoituja. Suomessa on kliinisessä työssä käytetty painon tarkastelutapaa, joka perustuu prosenttiseen poikkeamaan samanpituisten ja samaa sukupuolta olevien lasten keskipainosta (pituuspaino). Tällaista menetelmää ei käytetä muualla maailmassa, ja se vaikeuttaa kansainvälistä vertailua (11). Pituuspohjainen painontarkastelu ei myöskään ota huomioon lapsen kehon koostumuksen ja rasvakudoksen määrän pituudesta riippumattomia iän mukaisia muutoksia (12). Suomalaisten keskimääräinen pituus on väestötasolla muuttunut, ja siitä johtuen syntyneiden kasvutietoihin perustuvat kasvukäyrästöt (13,14) ja niiden pohjalta kehitetyt ylipainoisuuden seulasäännöt aiheuttavat ongelmia ylipainoisuuden määrittelyssä. Kansainvälisesti ylipaino ja lihavuus määritellään painoindeksin (kg/m 2 ) avulla. Aikuisten ylipainon ja lihavuuden painoindeksien raja-arvot ovat 25 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 (15). Kansainvälinen lihavuustutkimustyöryhmä (IOTF) suosittelee lasten ylipainon ja lihavuuden raja-arvoiksi (16) iän, sukupuolen ja pituuden huomioon ottavia katkaisupisteitä. Tätä ylipainoisuuden määrittelyä käytetään tutkimuksissa myös Suomessa (17,18). Näissä kriteereissä otetaan huomioon edellä mainittujen tekijöiden lisäksi iän mukana tapahtuva kehon koostumuksen muutos. Kansainvälisten painoindeksien raja-arvojen laskennassa on käytetty aineistoja eri maista ja maanosista. Aineistossa on hyvin monen etnisen ryhmän lapsia ja nuoria. Eri etnisissä ryhmissä sama painoindeksin arvo voi vastata hyvin erilaista kehon koostumusta (19). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella THL:n Lasten terveysseurannan kehittämishankkeen (LATE) yhteydessä kerätyssä aineistossa lasten ylipainoisuuden yleisyyttä, sen alueellisia eroja ja sitä, vaikuttavatko erilaiset arviointimenetelmät siihen, kuinka suuri osuus lapsista määritellään ylipainoisiksi tai lihaviksi. Aineisto ja menetelmät Aineisto kerättiin THL:n LATE-tutkimuksessa, joka toteutettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkas- Taulukko 1. Normaalipainoiset, vain pituuspainon tai vain painoindeksin mukaan ylipainoiset sekä molempien kriteerien mukaan ylipainoiset lapset, ikäryhmittäin ja sukupuolittain. 3 v 5 v 1. lk 5. lk Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt n % n % n % n % n % n % n % n % Normaalipainoiset , , , , , , , ,8 Vain pituuspainon mukaan 3 0,8 2 0,5 15 3,5 10 2,2 10 1,8 9 1,6 7 1,5 7 1,4 ylipainoiset Vain painoindeksin mukaan 4 1,1 1 0,3 27 4,8 35 6,4 11 2,3 19 3,8 ylipainoiset Molempien kriteerien mukaan 27 7, , , , , , , ,0 ylipainoiset Yhteensä

3 tieteessä 8 Magnussen C, Koskinen J, Chen W ym. Pediatric metabolic syndrome predicts adulthood metabolic syndrome, subclinical atherosclerosis, and type 2 diabetes mellitus but is no better than body mass index alone: the Bogalusa Heart Study and the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Circulation 2010;122; Rimpelä A, Rainio S, Pere L ym. Suomalaisten nuorten terveys Suom Lääkäril 2004;59: Kautiainen S. Trends in adolescent overweight and obesity in the Nordic countries. Scand J Nutr 2005;49: Dunkel L, Sankilampi U, Saari A. Milloin lapsi on ylipainoinen tai lihava? Duodecim 2010;126: Fomon SJ, Haschke F, Ziegler EE, Nelson SE. Body composition of reference children from birth to age 10 years. Am J Clin Nutr 1982;35: Sorva R, Tolppanen EM, Lankinen S, Perheentupa J. Lasten kasvu ja sen arviointi. Duodecim 1985;101: Pere A. Comparison of two methods for transforming height and weight to normality. Ann Hum Biol 2000;27: World Health Organization. Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation, Geneva, 3-5 Jun Geneva: WHO (WHO/ NUT/98.1.) 16 Cole TJ, Bellizzi MC, Flegak KM, Dietz WH. (2000) Establishing a standard definition for children overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 2000; 320: Kautiainen S. (2008) Overweight and obesity in adolescence. Secular trends and associations with perceived weight, sociodemographic factors and screen time. Acta Universitatis Tamperesis Tampere University press Luopa P, Lommi A, Kinnunen T, Jokela J. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla. Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 20/ Yusuf S, Hawken S, Ounpuu S ym. Obesity and the risk of myocardial infarction in 27,000 participants from 52 countries: a case-control study. Lancet 2005;366: Mäki P, Laatikainen T, Koponen P, Hakulinen-Viitanen T ja LATE-työryhmä. Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE-hanke. Kansaterveyslaitoksen julkaisuja 28/ Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R ym. ja LATE-työryhmä. Lasten terveys. LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 2/2010. Kuvio 1. Ylipainoisten ja lihavien poikien osuudet (%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 0,5 v 1 v 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v P = Pilotti K = Kainuu Ylipaino T = Turku tuksissa vuosina Tutkimus tehtiin 10 terveyskeskuksessa eri puolilla Suomea (nk. pilottiaineisto, n = 1 541) ja erillisotoksina Kainuun maakunnassa (n = 2 473) sekä Turussa (n = 2 496). Pilottitutkimukseen osallistui jokaisesta kymmenestä terveyskeskuksesta vähintään yksi lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon toimipiste. Kainuun ja Turun erillisotoksiin osallistuivat kaikki näiden alueiden lastenneuvolat ja kouluterveydenhuollon toimipisteet. Osallistumisprosentti vaihteli ikäryhmittäin koko väestöä edustavan pilottitutkimuksen osalta % lastenneuvolassa ja % kouluterveydenhuollossa. Osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin % Kainuun lastenneuvoloissa ja Turun lastenneuvoloissa %. Kouluterveydenhuollossa osallistumisaktiivisuus vaihteli Kainuussa % ja Turussa % (20,21). Tutkimuksen perusjoukkona olivat kaikki tutkimusaikana lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon määräaikaiseen terveystarkastukseen tulevat puolivuotiaat sekä 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat. Tutkittaviksi valittiin kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisenä terveystarkastukseen tulleet lapset siihen saakka, kunnes tavoiteotoskoko täyttyi. Tämän tutkimuksen analyyseihin poimittiin aineistosta edellä mainitut ja 7 vuoden jälkeen puolivuosittain aineistossa runsaasti edustettuina olleet ikäryhmät. Alle 7-vuotiaat määritettiin omiin ryhmiinsä ikänsä ± 1 2 kk:n sisällä kuuluvat lapset. Ikäryhmät 7 15 v määritettiin pyöristämällä ikä lähimpään puoleen vuoteen noudattaen vastaavaa luokitusta kuin kansainvälisessä (16) ylipainoisuuden määrittelyssä. Terveydenhoitajat mittasivat pituuden ja painon kaikilta tutkimukseen osallistuneilta lapsilta. Mittausmenetelmät sekä kirjaamiskäytännöt standardoitiin terveydenhoitajille järjestetyn koulutuksen ja kirjallisten ohjeiden avulla. Mit- 769

4 ALKUPERÄISTUTKIMUS 22 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lasten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005 (viitattu ). fi/web/kh/suositukset 23 Lagström H, Hakanen M, Niinikoski H ym. Growth patterns and obesity development in overweight or normal-weight 13-year-old adolescents: The Strip study. Pediatrics 2008;122;e876 e Kaikkonen R, Kostiainen E, Linnanmäki E, Martelin T, Prättälä R, Koskinen S, toim. Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 27/2008. Helsinki: Yliopistopaino Vuorela N. Body mass index, overweight and obesity among children in Finland. A retrospective epidemiological study in Pirkanmaa district spanning over four decades. Väitöskirja. Tampereen yliopisto Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4: Palosuo H, Koskinen S, Lahelma E ym. toim. Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007: Wang Y, Lobstein T. Worldwide trends of childhood obesity. Int J Pediatr Obes 2006;1: de Onis M, Blossner M, Borghi E. Global prevalence and trends of overweight and obesity among preschool children. Am J Clin Nutr 2010;92: Cattaneo A, Monasta L, Stamatakis E ym. Overweight and obesity in infants and pre-school children in the European Union: a review of existing data. Obesity Rev 2009;11: Forsström J, Saukkonen SM, Tuomola P. AvoHILMO. Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus Määrittely ja ohjeistus. THLluokitukset, termistöt ja tilastoohjeet 3/2010. Helsinki Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Annals of Medicine 2010;43: Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Kasvunseurannan asiantuntijaryhmän raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 49/2011. Helsinki Kuvio 2. Ylipainoisten ja lihavien tyttöjen osuudet (%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 0,5 v 1 v 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v P = Pilotti K = Kainuu Ylipaino T = Turku tauksissa käytettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon mittalaitteita. Ennen tutkimuksen alkua terveydenhoitajat ohjeistettiin tarkastamaan mittalaitteet (mm. pituusmitan kiinnityskorkeus). Pituus mitattiin yhden millimetrin tarkkuudella. Puoli- ja yksivuotiaat mitattiin selinmakuulla. Paino punnittiin käytössä olevan vaa an mitta-asteikon tarkkuudella (tulosta ei pyöristetty). Puoli- ja yksivuotiaat punnittiin vauvavaa assa ilman vaatteita ja vaippaa. Leikki-ikäiset ja kouluikäiset punnittiin kevyt alusasu päällä lattialle sijoitetulla henkilövaa alla (21). Pituuspainokriteerien mukaan alle 7-vuotiaat määritellään ylipainoisiksi, jos pituuspaino on pituuspainoprosenttia ja 7-vuotiaat ja sitä vanhemmat, jos pituuspaino on pituuspainoprosenttia. Lihavuuden kriteereinä ovat vastaavasti pituuspaino yli 20 % ja yli 40 % (22). Tässä tutkimuksessa puoli- ja 1-vuotiaiden ylipainoa ja lihavuutta tarkastellaan pituuspainona ja 3-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten ylipainoa ja lihavuutta pituuspainon lisäksi myös suhteessa kansainvälisiin lasten painoindeksin viitearvoihin (16). Yli 14-vuotiaille ei laskettu pituuspainoa, koska aineistossa oli melko paljon tämänikäisiä nuoria, joiden pituus ylitti nykyisten kasvukäyrästöjen korkeimman pituuden (tytöt 170 cm ja pojat 180 cm). Tilastomenetelmät Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet laskettiin erikseen tytöille ja pojille ikäryhmittäin käyttäen sekä pituuspainon mukaista määrittelyä että kansainvälisiä painoindeksiviitearvoja. Tyttöjen ja poikien sekä alueiden väliset erot osuuksissa testattiin suhteellisten osuuksien vertailutestiä käyttäen. Erilaisista kriteereistä (pituuspaino ja painoindeksi) johtuen lapset voidaan määritellä normaali- tai ylipainoisiksi eri tavoin. Eroavuuksista johtuen lapset jaettiin neljään eri ryhmään: lapset, jotka eivät olleet ylipainoisia kummankaan kriteerin mukaan, ainoastaan painoindeksin viitearvojen mukaan ylipainoiset, ainoastaan pituuspainon mukaan ylipainoiset tai molempien kriteerien mukaan 770

5 tieteessä LIITEAINEISTO Kuvioiden tilastollisten testien tulokset ovat liitetaulukoissa 1 ja 2, jotka julkaistaan tämän artikkellin lopussa sivulla 8b. Kuvio 3. Ylipainoisten ja lihavien poikien osuudet (%) painoindeksikriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus Ylipaino 30 Tästä asiasta tiedettiin Lasten ylipaino on yleistynyt. Lapsuusiän lihavuus ennustaa lihavuutta aikuisiällä. Lapsuusiän lihavuus on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua ja kuolla myöhemmin useisiin kroonisiin tauteihin, erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v 14 v 14,5 v 15 v P = Pilotti K = Kainuu T = Turku Tämä tutkimus opetti Lasten ja nuorten ylipainoisuudessa ja lihavuudessa havaittiin merkittäviä eroja Kainuun maakunnan ja Turun välillä. Suomessa kliinisessä työssä ja tutkimuskäytössä olevat ylipainon kriteeristöt vaikuttavat siihen, määrittyykö lapsi ylipainoiseksi tai lihavaksi. Pituuspainon mukaan erityisesti 7-vuotiaat määrittyvät harvemmin ylipainoisiksi kuin kehon painoindeksiin perustuvan määrittelyn mukaan. Tarvitaan systemaattista valtakunnallista ja alueellista seurantaa lasten ylipainoisuuden kehittymisestä. ylipainoiset. Näiden ryhmien välisten pituuden, painon ja iän erojen testaamiseen käytettiin sukupuolittaista ja ikäryhmittäistä kovarianssianalyysia. Pituutta ja painoa koskevat analyysit vakioitiin iällä ja ikää koskevat analyysit pituudella ja painolla. Tämän lisäksi painoanalyyseissa käytettiin painon logaritmimuunnosta vinon jakauman korjaamiseksi. Tulokset Puolivuotiaista noin 15 % määrittyi pituuspainon mukaan ylipainoisiksi tai lihaviksi (kuviot 1 ja 2). Puolivuotiaiden ylipainoisten osuuksissa ei ollut merkittäviä sukupuoli- tai alue-eroja. Yksivuotiaiden ylipainoisten osuus oli huomattavasti puolivuotiaita pienempi. Tämänkään ikäryhmän ylipainoisuudessa ei havaittu merkittäviä alue-eroja, mutta pilottitutkimukseen osallistuneista pojista suurempi osuus oli ylipainoisia kuin tytöistä. Leikki-ikäisten ylipainoisten tyttöjen osuus oli pilottiaineistossa suurempi kuin ylipainoisten poikien. Kainuun alueella ylipainoisten kolmevuotiaiden poikien osuus oli huomattavasti suurempi kuin Turussa. Poikien ylipainoisuuden alueerot kasvoivat kouluikään tultaessa. Kainuussa ensimmäisen luokan pojista lähes 20 % oli ylipainoisia, Turussa vajaat 10 %. Alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä kolme- ja seitsemänvuotiailla pojilla. Viidennen luokan pojista ylipainoisia oli Kainuussa joka neljäs ja Turussa joka viides. Tytöillä ei ensimmäisellä luokalla ollut vastaavaa alue-eroa. Turkulaisista ensimmäisen luokan tytöistä yhtä suuri osuus oli ylipainoisia kuin kainuulaisista tytöistä, mutta lihavien osuus oli pienempi Turussa (1,4 %) kuin Kainuussa (4,5 %). Turussa ensimmäisen luokan tytöt olivat lähes yhtä yleisesti ylipainoisia kuin samanikäiset pojat Kainuussa. Viidennellä luokalla turkulaisten ylipainoisten tyttöjen osuus oli pienempi kuin kainuulaisten. Painoindeksin viitearvojen mukaisessa tarkastelussa pilottiaineiston kolmevuotiaat tytöt 771

6 ALKUPERÄISTUTKIMUS LIITEAINEISTO Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet (%) pituuspainokriteerien sekä painoindeksin viitearvojen mukaan ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain ovat liitetaulukoissa 3 ja 4, jotka julkaistaan tämän artikkelin lopussa sivuilla 8c d. Kuvio 4. Ylipainoisten ja lihavien tyttöjen osuudet (%) painoindeksikriteerien mukaan ikäryhmittäin ja alueittain. % Lihavuus Ylipaino P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T P K T 3 v 5 v 7 v 7,5 v 11 v 11,5 v 12 v 14 v 14,5 v 15 v P = Pilotti K = Kainuu T = Turku SIDONNAISUUDET Rahoitus Tutkimuksen tueksi on saatu Sosiaali- ja terveysministeriön TUKErahoitusta sekä Suomen Akatemian (hankenumero: ) ja Yrjö Jahnssonin säätiön rahoitusta. Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Päivi Mäki: Apuraha (Yrjö Jahnssonin säätiö). Kirsi Pietiläinen: Apuraha (Novo Nordisk foundation, Diabetestutkimussäätiö, Sydäntutkimussäätiö, Gyllenbergin säätiö), luentopalkkiot (Novo Nordisk, Novartis, Leiras, Lilly, MSD, GSK). Tiina Laatikainen: Apuraha (Suomen Akatemia). Risto Sippola ja Risto Kaikkonen: Ei sidonnaisuuksia. olivat ylipainoisempia kuin samanikäiset pojat. Sekä Kainuussa että Turussa ylipainoisten 3-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet olivat keskenään lähes yhtä suuret, mutta kainuulaiset 3-vuotiaat pojat olivat yleisemmin ylipainoisia kuin turkulaiset (kuviot 3 ja 4). Alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä. Viisivuotiaat tytöt olivat poikia ylipainoisempia pilottiaineistossa ja Turussa, mutta Kainuussa ei tässä ikäryhmässä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolten välillä. Alle kouluikäisten tyttöjen ylipainoisten osuuksissa ei ollut merkittävää alueiden välistä eroa. Koululaisista noin joka neljäs poika oli Kainuussa painoindeksin viitearvojen mukaan ylipainoinen tai lihava. Turkulaisista kouluikäisistä pojista ylipainoisia tai lihavia oli noin viidennes, ja ylipainoisuus oli hieman yleisempää viidesluokkalaisilla kuin ensimmäisen ja kahdeksannen luokan oppilailla. Turun ja Kainuun välinen alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä 7-vuotiailla pojilla.myös kouluikäisillä tytöillä ylipainoisuus oli hieman yleisempää Kainuussa kuin Turussa ja alue-ero oli tilastollisesti merkitsevä 12-vuotiailla tytöillä. Painoindeksin mukaan 3 12-vuotiaista tutkittavista luokiteltiin ylipainoisiksi 17 % pojista ja 18 % tytöistä. Suomalaisten pituuspainokriteerien mukaan vastaavat prevalenssit olivat 16 % ja 16 %. Molempien kriteerien perusteella tästä ikäryhmästä 4 % oli lihavia. Tutkimuksessa verrattiin sitä, miten tutkitut lapset määrittyivät normaalipainoisiksi tai ylipainoisiksi (mukaan lukien lihavat) pituuspainon tai painoindeksin viitearvojen mukaan.kolmevuotiaista ylipainoisiksi määrittyvistä lapsista suurin osa oli ylipainoisia molempien kriteerien mukaan. Vain muutama yksittäinen lapsi määrittyi joko vain pituuspainon tai vain painoindeksin mukaan ylipainoiseksi (taulukko 1). Viisivuotiaista useampi määrittyi ylipainoiseksi pituuspainon mukaan kuin painoindeksin viitearvojen mukaan ja 1. ja 5. luokan oppilaista suurempi osa määrittyi ylipainoisiksi painoindeksin kuin pituuspainon mukaan. Viisivuoti- 772

7 tieteessä aista ei painoindeksin viitearvojen mukaan määrittynyt ylipainoiseksi yhtään sellaista lasta, joka ei olisi ylipainoinen myös pituuspainon kriteerien perusteella. Pohdinta Riippumatta siitä, kuinka ylipainoisuus ja lihavuus määritellään, varsinkin kouluikäisten ylipainoisuus on yleistä. Joka neljäs kouluikäinen ja leikki-ikäisistä joka kymmenes oli ylipainoinen. Kansainvälisiä painoindeksiviitearvoja käyttäen 18 % tutkimukseen osallistuneista 3 12-vuotiaista lapsista oli ylipainoisia. Pituuspainokriteerien perusteella sekä tyttöjen että poikien ylipainon esiintyvyys oli 16 %. Neljä prosenttia tästä ikäryhmästä oli lihavia molemmilla kriteereillä. Ylipainoisuus lisääntyi selvästi murrosiässä: vuotiaista pojista jo 23 % ja tytöistä 20 % oli ylipainoisia painoindeksin perusteella. Tämä on pitkällä aikavälillä huolestuttava ilmiö, kun tiedetään, että lapsuusiän ylipainoisuus ennustaa ylipainoisuutta ja lihavuutta aikuisiällä ja että jo lapsuusiällä lihavuuteen liittyy kroonisten tautien riskitekijöiden suurenemista (2,6,23). Ylipainon yleisyys vaihtelee myös alueittain. Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä havaittiin merkittäviä eroja Kainuun maakunnan ja Turun välillä. Kainuussa erityisesti pojat olivat yleisemmin ylipainoisia ja lihavia kuin pojat Turussa. Tuloksia selittänevät väestön sosioekonomiset erot näillä alueilla. Kainuussa mm. työttömyysaste on korkeampi ja väestön koulutustaso matalampi kuin koko Suomessa (24). Myös aikaisempien tutkimusten mukaan lasten ylipaino on Suomessa maaseutumaisessa ympäristössä yleisempää kuin kaupungeissa (25,26). Suomessa on paljon muitakin alueellisia terveyseroja mm. kuolleisuudessa, työkyvyssä, elintavoissa jne (24). Alue-eroja yleisesti suurempia ovat usein väestöryhmien väliset ns. sosioekonomiset erot terveydessä, hyvinvoinnissa ja niihin keskeisesti vaikuttavissa tekijöissä (24,27). Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen onkin keskeinen kansanterveydellinen haaste. Lasten ylipaino ja lihavuus on lisääntynyt kaikkialla maailmassa (28). Kehittyneissä maissa alle kouluikäisten lasten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyyden on arveltu olevan kaksinkertainen verrattuna kehitysmaihin (12 % vs. 6 %) (29). Euroopassa alle kouluikäisten lasten ylipaino ja lihavuus on yleisempää Etelä-Euroopassa ja Englannissa kuin Keski-, Itä- tai Pohjois-Euroopassa (30). Suomessa ei ole valtakunnallista tietoa lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyyden muutoksista viime vuosikymmeninä. Nuorten terveystapatutkimuksesta ja Kouluterveyskyselystä on raportoitu nuorten ylipainoisuuden lisääntymistä perustuen heidän itse ilmoittamiinsa pituus- ja painotietoihin (9,18). Tuoreessa väitöstutkimuksessa (25) tarkasteltiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1974, 1981, 1991, 1995 ja 2001 syntyneiden lasten ylipainon esiintyvyydessä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen mukaan taaperoikäiset lapset ovat hoikistuneet, mutta yli viisivuotiaiden lasten ylipainoisuus on yleistynyt vuosikymmenien aikana (25). LATE-tutkimuksessa on havaittu, että nuorten ylipainoisuus on yleisempää mitattujen kuin itse raportoitujen tietojen perusteella (21). Valtakunnallinen luotettava seurantatieto lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyydestä olisi tarpeen. Pituus- ja painotietoja on tarkoitus kerätä uuteen avoterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin (AvoHILMO) (31). Sen avulla tullaan lähivuosina saamaan seurantatietoa lasten ylipaino-ongelmasta, kun lapset ja nuoret joka tapauksessa mitataan ja punnitaan neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa. Käytössä olevat kriteeristöt ja seulasäännöt vaikuttavat melko paljon siihen, määrittyykö lapsi ylipainoiseksi tai lihavaksi vai ei. Esimerkiksi Lasten lihavuuden Käypä hoito -suosituksen kriteerien mukaan ylipainon raja muuttuu 7 vuoden iässä 10 %:sta 20 %:iin pituuden ja sukupuolen mukaisesta keskipainosta.tässä tutkimuksessa havaittiin, että 1. luokan oppilaiden kohdalla pituuspainon mukaisesti ylipainoisiksi määrittyivät nimenomaan nuoremmat, alle 7-vuotiaat lapset, koska heidän ikäisilleen ylipainoisuuden kriteeri on tiukempi. Tällainen jyrkkä ikään perustuva seularaja ei ole fysiologisesti mielekäs. Kliinisessä työssä käytettävät pituuspainon raja-arvot on määritelty eri tarkoituksiin ja eri aineistosta kuin kansainvälisen painoindeksikriteeristön raja-arvot. Tässä tutkimuksessa ei vertailussa voitu vielä käyttää uusia suomalaisia ikäkohtaisia painoindeksistandardeja eikä yli- 773

8 ALKUPERÄISTUTKIMUS Uudistetut kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt tulevat helpottamaan ylipainoisuuden luotettavaa tunnistamista. painon seularajoja, koska uuden kasvustandardin mukaista ohjelmasovellusta ei vielä ollut käytössä. Kansainvälisiä ja suomalaisia painoindeksiraja-arvoja tarkastelevalle jatkotutkimukselle on tarvetta, kun uuden kasvustandardin sisältävät ohjelmasovellutukset on otettu käyttöön. Suomessa vielä käytössä oleva kasvustandardi ja kasvun seulasäännöt perustuvat vanhoihin lasten mittausaineistoihin. Väestön keskipituuden kasvu on aiheuttanut sen, että nykyisin osa lapsista luokittuu tarpeettomasti ylipitkiksi, ja lyhytkasvuiset lapset jäävät helposti huomaamatta. Suomalaisten lasten kasvustandardi ja kasvun seulasäännöt on uudistettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtamassa Kansallinen kasvutietokanta -hankkeessa. Uudistettu kasvustandardi sisältää mm. pituus-, paino- ja painoindeksikäyrästön. (32). Näiden standardien mukaan ylipainoisuuden määrittelyyn suositellaan painoindeksikäyrästöjä kahden vuoden iästä eteenpäin. Painoindeksiin pohjautuvan ylipainoisuuden määrittelyn etuna on, että siinä voidaan huomioida iän mukana tapahtuva painon ja pituuden suhteen muuttuminen, käyrästö on vertailukelpoinen aikuisiän määrittelyjen suhteen ja se antaa mahdollisuuden myös kansainvälisiin vertailuihin. Uudistetun kasvustandarin ja seulasääntöjen käyttöön ottaminen tuo merkittävää parannusta lasten painon tarkasteluun ja vähentää merkittävästi turhia jatkotutkimuksia epäillyistä kasvun poikkeamista ja toisaalta ohjaa ajoissa jatkotutkimuksiin ja hoitoon niitä tarvitsevat lapset. THL on antanut suosituksen uuden kasvustandardin ja uusien seulasääntöjen valtakunnallisesta käyttöönotosta (33). Lasten ja nuorten ylipainoisuus ja lihavuus on Suomessa jäänyt toistaiseksi liian vähälle huomiolle osittain sen takia, että käytettävissä ei ole ollut luotettavaa seurantatietoa lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyyden kehittymisestä. Yksittäisten paikallisten tutkimusten perusteella asiaan on kylläkin kiinnitetty huomiota. Lasten ylipainoisuuden kehittymistä tulisi seurata koko maassa. Lisäksi tarvitaan alueittaista tietoa sekä toimivia terveydenhuollon prosesseja lihavuusongelmaan puuttumiseksi. Lapsille ja nuorille tulisi järjestää riittävästi ehkäiseviä palveluja koko maassa, erityisesti kouluterveydenhuollossa. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus (338/2011) velvoittaa kuntia järjestämään terveystarkastukset säädösten mukaan, joten palvelujen voi olettaa paranevan. Uudistetut kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt tulevat helpottamaan ylipainoisuuden luotettavaa tunnistamista. Käypä Hoito -suositusta lasten lihavuuden ehkäisystä ja hoidosta ollaan parhaillaan päivittämässä (22). Lasten lihavuuteen tulisi suositusten mukaan puuttua jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun ylipainoisuuden kehittyminen alkaa. Ylipainoa ja lihavuutta ehkäisevää ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa tulisi aktiivisesti toteuttaa äitiys- ja lastenneuvolassa ja huomioida terveyttä edistävä toiminta jo varhaiskasvatuksesta alkaen ottamalla huomioon lapsen koko perhe. n English summary > in english Prevalence of overweight children and difficulties in defining obesity 774

9 tieteessä ENGLISH SUMMARY Päivi Mäki M.Sc., Specialist National Institute for Health and Welfare Chronic Disease Epidemiology and Prevention Unit Risto Sippola Risto Kaikkonen Kirsi Pietiläinen Tiina Laatikainen Prevalence of overweight children and difficulties in defining obesity Background The prevalence of overweight and obesity in children is increasing rapidly both worldwide and in Finland. The main aim of the study was to assess the prevalence of overweight children in Finland comparing children in Kainuu, Northern Finland and in Turku, Southern Finland. The aim was also to study whether different methods of defining overweight and obesity have an impact on the classification of overweight or obese children. Methods This study was conducted by the Child Health Monitoring Development project (LATE) in The data were collected from health checkups in child health care and school health care units in ten different health centres and in Kainuu and Turku. The target groups were children six months, one, three and five years of age and pupils in first, fifth and eighth grades. The height and weight of these children were measured by public health nurses trained in data collection. Overweight was defined using the Finnish growth curves criteria of weight-for-height (%) and the international (International Obesity Task Force IOTF) BMI cut-off values. The prevalence of overweight was assessed separately for boys and girls and for each age group. Results The results showed that the prevalence of overweight children in the age group 3-12 years 18% defined by international BMI criteria and 16% by the weight-for-height criteria. The prevalence of obesity in this age-group was 4% by both criteria. The prevalence of overweight boys was higher in Kainuu than in Turku and the difference grew as children approached school age. Conclusions Our study indicates that children s overweight is a health problem in Finland, especially among school-aged children. The use of different criteria for the definitions of overweight and obesity has an impact when defining how many children are actually overweight. Newly published Finnish growth charts and growth references will help to define obesity and detect children s overweight and obesity more sensitively than a weight-for-height assessment. 774a

10 Liitetaulukko 1. Kuvioiden 1 ja 2 tilastolliset testit, p-arvot. Ikä vuosina Pilotti kainuu Turku Pojat Tytöt tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat Kainuu vs. Turku Kainuu vs. Turku 0,5 0,81 0,56 0,49 0,31 0,79 1 0,03 0,38 0,89 0,94 0,42 3 0,06 0,95 0,11 0,02 0,37 5 0,08 0,51 0,15 0,13 0,47 7 0,76 0,76 0,01 0,01 0,59 7,5 0,30 0,51 0,36 0,06 0, ,74 0,62 0,51 0,19 0,09 11,5 0,51 0,61 0,64 0,78 0, ,30 0,53 0,03 0,59 0,14 Liitetaulukko 2. Kuvioiden 3 ja 4 tilastolliset testit, p-arvot. Ikä vuosina Pilotti kainuu Turku Pojat Tytöt tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat tytöt vs. pojat Kainuu vs. Turku Kainuu vs. Turku 3 0,06 0,95 0,27 0,04 0,26 5 0,06 0,18 0,07 0,19 0,43 7 0,58 0,93 0,01 0,05 0,62 7,5 0,78 0,69 0,95 0,36 0, ,12 0,62 0,58 0,44 0,25 11,5 0,53 0,85 0,90 0,67 0, ,25 0,77 0,14 0,26 0, ,60 0,93 0,84 0,47 0,55 14,5 0,05 0,12 0,23 0,17 0, ,68 0,53 0,18 0,46 0,90 774b

11 Liitetaulukko 3. Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet (%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain. Pojat Tytöt Ikä, v n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä % % % % % % Pilotti 0, ,5 1,8 15, ,8 2,8 16, ,2 1,8 10, ,9 1,8 2, ,8 1,0 6, ,0 3,7 14, ,6 1,9 12, ,0 7,5 21, ,5 2,5 15,0 46 8,7 8,7 17,4 7,5 34 8,8 2,9 11,8 39 5,1 0,0 5, ,0 0,0 13,0 18 5,6 11,1 16,7 11,5 42 9,5 0,0 9, ,0 2,0 14, ,4 5,7 17,1 34 8,8 0,0 8,8 Kainuu 0, ,0 2,9 16, ,0 3,4 14, ,0 1,6 5, ,6 0,8 8, ,7 1,7 12, ,9 3,8 12, ,5 4,1 17, ,3 7,2 20, ,4 8,5 17, ,3 3,1 16,3 7,5 53 9,4 9,4 18,9 50 8,0 6,0 14, ,7 8,0 26, ,3 7,0 23,3 11, ,8 7,4 24, ,6 5,6 21, ,0 16,0 32, ,0 8,0 24,0 Turku 0, ,5 1,8 13, ,9 3,7 15, ,8 1,5 5, ,9 0,8 5, ,9 1,5 4, ,0 2,3 9, ,2 3,4 11, ,0 4,3 17, ,3 1,8 7, ,3 1,9 19,2 7, ,3 3,5 8, ,6 0,9 12, ,8 0,0 11,8 18 5,6 0,0 5,6 11, ,5 9,0 22, ,5 6,9 19, ,2 0,0 26, ,8 1,2 12,0 774c

12 Liitetaulukko 4. Ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet (%) painoindeksin viitearvojen mukaan (16) ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueittain. Pojat Tytöt ikä, v n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä n Ylipainoisia Lihavia Yhteensä % % % % % % Pilotti ,7 0,0 6, ,0 3,7 14, ,7 1,0 9, ,0 3,7 18, ,0 5,0 15,0 46 8,7 10,9 19,6 7, ,7 5,9 20, ,9 0,0 17, ,0 0,0 13, ,2 11,1 33,3 11, ,3 0,0 14, ,0 0,0 10, ,3 0,0 14,3 34 5,9 0,0 5, ,2 11,1 33, ,1 0,0 23,1 14, ,3 14,0 37, ,9 0,0 17, ,8 10,8 21, ,9 10,6 25,5 Kainuu ,6 0,8 12, ,9 3,8 12, ,2 2,4 13, ,2 6,6 18, ,3 6,6 17, ,3 4,1 18,4 7, ,2 11,3 24, ,0 10,0 28, ,3 9,3 26, ,6 4,7 23,3 11, ,9 4,2 23, ,9 1,1 22, ,0 16,0 36, ,0 4,0 32, ,0 10,3 29, ,5 4,1 28,6 14, ,3 4,7 27, ,4 4,2 14, ,6 2,2 17, ,0 8,8 22,8 Turku ,4 0,7 5, ,2 2,3 8, ,2 0,7 8, ,0 2,5 15, ,1 1,8 8, ,3 3,8 21,2 7, ,3 6,1 18, ,2 3,6 18, ,6 0,0 17, ,1 0,0 11,1 11, ,9 9,0 25, ,8 4,2 25, ,2 0,0 24, ,3 1,2 14, ,0 0,0 20, ,1 6,5 22,6 14, ,9 0,0 16,9 96 9,4 1,0 10, ,7 1,8 12, ,6 6,3 21,9 774d

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Miten menee Etelä-Pohjanmaa?

Miten menee Etelä-Pohjanmaa? Päivähoitoikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Miten menee Etelä-Pohjanmaa? 13.10.2016 Asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto KIELELLISET TAIDOT NUORILLA Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto Child Language Research Center (CLRC) Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Kielen kehityksestä

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen

Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2009: 46 134 138 Lectio Praecursoria Näkökulmia lasten ja nuorten lihavuuteen Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus tieteen historiassa Noin 25 000 vuotta sitten kivikaudella

Lisätiedot

ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN

ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN AKTIIVISUUDEN JA PASSIIVISUUDEN EROT SUKUPUOLEN SEKÄ KEHON RASVAMÄÄRÄN MUKAAN Erika Pakarinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Päivi Mäki, THL. 18.9.2015 Päivi Mäki 1

Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Päivi Mäki, THL. 18.9.2015 Päivi Mäki 1 Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Päivi Mäki, THL 18.9.2015 Päivi Mäki 1 Lasten ylipainoisuuden yleisyys Suomessa 18.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 2

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2013: 50 38 50 A r t i k k e l i Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, jonka ehkäisemiseen joudutaan

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan 11.10.2016 2 1977 1979

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa

Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö +LATE-, ATH-, TEROKA-työryhmät

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020

L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020 1 L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020 2 Sisällys 1 Lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteet... 3 2 Ohjelman taustaa... 3 3 Toteutus... 4 4 Seinäjoen kaupungin lihavuusohjelman keskeiset teemat...

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu PILOTTITUTKIMUS 2015-2017 7.9.2016 NEVA/ Johanna Hietamäki 1 Tausta CHILDCARE: Tasa-arvon kysymykset lasten

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tehostaminen kansallisen lihavuusohjelman painopisteenä. Kehittämispäällikkö Päivi Mäki Pori 9.2.

Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tehostaminen kansallisen lihavuusohjelman painopisteenä. Kehittämispäällikkö Päivi Mäki Pori 9.2. Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tehostaminen kansallisen lihavuusohjelman painopisteenä Kehittämispäällikkö Päivi Mäki Pori 9.2.2017 16.2.2017 Esityksen sisältö Ylipainon ja lihavuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle

ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle Taakankantajat Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

0 18-VUOTIAIDEN LIHAVUUDEN HOITOMENETELMÄT Kirjallisuuskatsaus

0 18-VUOTIAIDEN LIHAVUUDEN HOITOMENETELMÄT Kirjallisuuskatsaus Emmi Eerola Enni Juntunen 0 18-VUOTIAIDEN LIHAVUUDEN HOITOMENETELMÄT Kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Hoitotyö Marraskuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 14.11.2013 Tekijä(t) Emmi Eerola, Enni

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät 11.5.2007 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Mitä neuvolatyön vaikuttavuudella tarkoitetaan? 3 Miten

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Unto Häkkinen ja Maria Vaalavuo 19.12.2013 19.12.2013 Unto Häkkinen 1 Tutkimuksen tavoite Tutkimukseen perustuvat kriteerit

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot