LASTEN LIHAVUUDEN HOIDON TULOKSELLISUUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
|
|
- Tapani Alanen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASTEN LIHAVUUDEN HOIDON TULOKSELLISUUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Miika Lehikoinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Lastentaudit Maaliskuu 2019
2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketieteen koulutusohjelma Lastentaudit Lehikoinen, Miika: Lasten lihavuuden hoidon tuloksellisuus ja siihen vaikuttavat tekijät Syventävien opintojen harjoitusaine, 13 sivua Tutkielman ohjaajat: professori Jarmo Jääskeläinen, erikoislääkäri Marketta Dalla Valle Maaliskuu 2019 Avainsanat: Lasten ylipaino, lasten lihavuus, acanthosis nigricans, lasten lihavuuden interventio Tiivistelmä Lasten lihavuus on yleistyvä kansanterveydellisesti merkittävä sairaus, joka johtuu energiatasapainon häiriöstä. Saadun energian ylijäämä suhteessa kulutettuun energiaan johtaa kehon rasvakudoksen lisääntymiseen terveyttä haittaavalle tasolle. Lihavuus voidaan diagnosoida suhteuttamalla paino pituuteen pituuspainon tai BMI:n perusteella. Lihavuus on vahvasti periytyvää, mutta tämä ei kuitenkaan selitä lihavuuden voimakasta yleistymistä viimeisten neljän viime vuosikymmenen aikana. Tässä työssä tutkittiin muun muassa insuliiniresistenssiin liittyvän taivetummuuden eli acanthosis nigricansin ja iän vaikutusta ylipainon hoidon tulokseen. Tutkimus on osa laajempaa väitöskirjatutkimusta. Aineisto kerättiin Kuopion yliopistollisen sairaalan, Mikkelin keskussairaalan ja Pohjois- Karjalan keskussairaalan lasten painopoliklinikan potilaskertomuksista retrospektiivisesti. Tutkimuksessa oli mukana lähtötilanteessa 900 lasta, joita hoidettiin erikoissairaanhoidossa lihavuuden vuoksi vuosina Tässä kyseessä olevassa työssä oli mukana 654 lasta ja mukaanottoon vaadittiin, että lapsella oli yksi tai useampi kontrollikäynti lääkärin vastaanotolla tutkimuksen tekoaikana. Hoitopolku koostui moniammatillisesta työryhmästä, johon kuului erikoislääkäri ja -sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja tarvittaessa psykologi tai perheterapeutti. Lähtötilanteessa lapset jaettiin neljään ikäryhmään ja Tannerin menetelmän mukaisesti kahteen puberteettiryhmään. Pituus- ja painomitat huomioitiin lähtötilanteessa, ja niiden perusteella laskettiin BMI, joka puolestaan käännettiin BMI-standardideviaatioksi (BMI-SDS) suomalaisten ikä- ja sukupuoliperusteisten standardien mukaisesti. BMI-SDS määritettiin seitsemänä ajankohtana. Lapset jaoteltiin ylipainoisuuden mukaisesti neljään eri ylipainon ja lihavuuden alaluokkaan. BMI-SDS:n ja painoluokkien muutosten perusteella arvioitiin hoidon tuloksellisuutta. Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS-ohjelmistolla. BMI-SDS nousi ennen hoidon aloitusta mutta kääntyi hoidon aikana laskuun. BMI-SDS:n suurempaan laskuun liittyivät nuori ikä ja suurempi BMI-SDS hoitoon tullessa, hyvä motivaatio ja hoitoon sitoutuminen sekä acanthosis nigricans -ihomuutoksen puuttuminen. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että ylipainon hoito oli tehokkainta nuorella iällä. Motivaatio ja hoitoon sitoutuminen paransivat lopputulosta, kun taas acanthosis nigricans assosioitui heikkoon lopputulokseen.
3 UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Health Sciences School of Medicine Medicine Lehikoinen, Miika : Efficiency and contributing factors of pediatric obesity treatment Thesis, 13 pages Tutors: Jarmo Jääskeläinen, professor, Marketta Dalla Valle, pediatrician March 2019 Keywords: Childhood obesity, Childhood obesity treatment, Acanthosis nigricans Abstract Childhood obesity is a significant disease for public health and it has become more and more common. Obesity is caused by a disturbance in energy balance. This leads to an increased accumulation of adipose tissue that presents a risk to health. Obesity is defined by standards based either on weight for height or BMI. Childhood obesity is highly hereditary, but this does not explain the increased prevalence of obesity during the recent decades. Our study focuses on the effect of age and acanthosis nigricans on the efficacy of obesity treatment. The data were collected retrospectively from the patient records of children treated for obesity in Kuopio university hospital, Mikkeli central hospital and North Karelia Central Hospital. The study group consisted of 900 obese children treated in specialized health care in To be included in the present study, the child had to have one or more scheduled controls during the study period, and with this criterion, 654 children were included. The treatment protocol consisted of multidisciplinary team visits to a pediatrician, specialized nurse, nutritional therapist, physiotherapist, and psychologist when needed. Children were divided into four age groups and children s pubertal status was recorded using the Tanner puberty scale. Based on the children s height and weight measurements at baseline, BMI was calculated and converted into BMI standard deviation score using Finnish age- and gender-specific population standards. The children were evaluated at seven time points. Their BMI-SDS values and subcategory prevalence were used to evaluate the effect of the treatment. Statistical analyses were conducted using SPSS software. The analyses showed that, while the mean BMI-SDS values had been rising before baseline they declined throughout the three-year treatment. Young age, a higher baseline BMI-SDS value, good motivation, treatment adherence and absence of acanthosis nigricans predicted a better treatment outcome. The results showed that the treatment of obesity is more efficient at a younger age. Motivation and treatment adherence had a positive effect on the outcome, whereas acanthosis nigricans was associated with a worse outcome.
4 Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Potilaat Hoito Aineiston luokittelu ja hoitotuloksen arviointi Tilastolliset analyysit Tulokset Pohdinta... 11
5 1 Johdanto Lihavuudella tarkoitetaan kehon rasvakudoksen liian suurta määrää (Daniels ym. 2005). Lihavuuden luokittelu on sopimuksenvaraista eikä tarkkoja rajoja terveyshaittoja aiheuttavalla rasvakudoksen määrälle ole olemassa. Luokittelussa käytetään yleensä joko pituuspainoa tai BMI-pohjaista arviointia. Pituuspainoprosentti tarkoittaa poikkeamaa samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainosta. ISO-BMI puolestaan kuvaa sitä painoindeksiarvoa, joka lapsella tulee aikuisena olemaan, jos lapsen painoindeksi pysyy iän myötä samassa kohden jakaumaa. ISO-BMI kg/m2 vastaa ylipainoa, yli 30 kg/m2 lihavuutta. (Dalla Valle, Jääskeläinen 2016). Lisäksi kliinisessä työssä seurataan lapsen pituuskehitystä ja myös siinä voi lapsen lihomisen seurauksena tapahtua kiihtymistä. Lasten lihavuus on yleistynyt maailmanlaajuisesti. Ylipainoisuuden ja lihavuuden esiintyvyysluvut riippuvat käytetyistä kriteereistä. WHO:n kriteereiden mukaan maailmanlaajuisesti vuosina lihavien vuotiaiden lasten määrä on noussut kymmenkertaisesti 11 miljoonasta 124 miljoonaan ja lihavuuden prevalenssi on noussut 1 %:sta 6 %:iin (NCD Risk Factor Collaboration 2017). Vuodesta 1990 vuoteen 2010 alle 5- vuotiaiden lasten lihavuuden prevalenssi on noussut 4,2 %:sta 6,7 %:iin (Mercedes de Onis ym. 2010). Lasten lihavuuden yleisyyden kiihtyminen on jo kuitenkin monissa kehittyneissä maissa pysähtynyt. Toisaalta esim. monissa Aasian maissa lasten lihavuuden esiintyvyys on edelleen kiihtymässä (NCD Risk Factor Collaboration 2017). Suomessa lasten lihavuus ja ylipaino ovat edelleen lisääntyneet (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, n.d.). Vuosina ISO-BMI-kriteereiden mukaan suomalaisista 2 6-vuotiaista tytöistä noin 14 % oli ylipainoisia, hieman yli 2 % lihavia ja pojista vastaavasti noin 23 % ja 5 %. Vastaavasti 7 12-vuotiaista tytöistä noin 18 % oli ylipainoisia ja hieman yli 3 % lihavia. Samanikäisistä pojista noin 27 % oli ylipainoisia ja 8 % lihavia vuotiaista tytöistä noin 19 % oli ylipainoisia ja runsas 4 % lihavia. Saman ikäisistä pojista noin 27 % oli ylipainoisia ja 9 % lihavia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Yleisesti ylipainoisuuden ja lihavuuden lisääntymisen taustalla ajatellaan olevan elämäntapojen ja elinympäristön muuttuminen lihomista edistäväksi (Lihavuus (lapset): Käypä hoito -suositus 2013). Lasten lihavuuden taustalla voi olla myös endokrinologinen häiriö tai syndrooma, joskin nämä syyt ovat harvinaisia. Yleisin lasten lihavuuden endokrinologinen syy on kilpirauhasen vajaatoiminta, jolloin lasten pituuskäyrällä nähdään painon suhteellisen nousun lisäksi pituuskasvun hidastuminen. Jos murrosikäisellä tytöllä lihavuuteen liittyy liikakarvoitusta, kuukautiskierron häiriöitä tai voimakas akne, voi taustalla olla munasarjojen monirakkulatauti. Myöskin eräät synnynnäiset syndroomat voivat vaikuttaa lihavuuden kehittymiseen, jolloin yleensä nähdään syndroomalle tyypillisten piirteiden lisäksi painonnousu imeväisiästä lähtien. (Dalla Valle, Jääskeläinen 2016).
6 Suomessa lasten lihavuuden hoito tapahtuu ensisijaisesti perusterveydenhuollossa yleensä joko kouluterveydenhuollossa tai lastenneuvolassa. Säännölliset pituus- ja painoseurannat sekä liitännäissairauksien seulonta tapahtuvat tavallisesti terveydenhoitajan, tarvittaessa lääkärin vastaanotolla. Lasten ylipainoon liittyy usein metabolisia häiriöitä, kuten huonontunutta sokerinsietoa ja insuliiniresistenssiä, hyperkolesterolemiaa, rasvamaksaa ja kohonnutta verenpainetta (Dalla Valle ym. 2015). Näiden seulominen ylipainoisilta lapsilta tapahtuu paikallisten hoitoketjujen mukaisesti, kuten myös erikoissairaanhoitoon ohjaaminen. Esimerkiksi Kuopion, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan keskussairaaloiden hoitopoluissa neuvolaikäisten ohjaaminen erikoissairaanhoidon piiriin tapahtuu pituuspainon ylittäessä +40 %, kouluikäisten kohdalla +60 %. Jos nämä kriteerit eivät täyty, jatkuu lapsen kasvun seuranta perusterveydenhuollossa tihennetyin seurantavälein. Seurantakäynneillä kiinnitetään huomiota perhekeskeiseen elämäntapaohjaukseen. Lasten lihavuuden hoidon tavoitteena on pituuspainon pysyttäminen samana, jolloin tehdyt terveyttä tukevat elämäntapamuutokset ja lapsen pituuskasvu yhdessä tuovat pituuspainoa kohti iänmukaista normaalia. Vaikeasti ja sairaalloisesti lihavilla tavoitellaan maltillista painon laskua yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti ikä- ja kasvuvaihe huomioiden. Lasten lihavuuteen on liitetty monia metabolisia muutoksia ja liitännäissairauksia, ja lapsuusiän ylipainoisuuden on todettu lisäävän merkittävästi aikuisiän ylipainoisuuden ja lihavuuden riskiä (Lihavuus (lapset): Käypä hoito -suositus 2013). Toisaalta ei ole tarpeeksi tieteellistä tietoa siitä, miten paljon lapsuusiän lihavuus vaikuttaa itsenäisesti metabolisten häiriöiden kehittymiseen aikuisiällä (Lloyd ym. 2012), mutta laihtumisen lihavasta normaalipainoiseksi aikuisikään mennessä on todettu pienentävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä (Juonala ym. 2011). Työn tarkoituksena oli tarkastella erikoissairaanhoidossa hoidettujen lihavien lasten hoidon vaikuttavuutta BMI-SDS:n kehityksen avulla sekä siihen vaikuttavia tekijöitä.
7 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Potilaat Aineisto tätä pitkittäistä rekisteritutkimusta varten kerättiin Kuopion yliopistollisen sairaalan, Mikkelin keskussairaalan ja Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastentautien poliklinikalla lihavuuden vuoksi vuosina hoidetun 654 lapsen potilasasiakirjoista. Lapsista 54 % oli poikia. Tutkimukseen sisällyttämisen edellytyksenä oli, että lapsella oli yksi tai useampi kontrollikäynti lastenlääkärin vastaanotolla kolmen seurantavuoden aikana. Tutkimukseen otetut ja sen ulkopuolelle jätetyt lapset eivät eronneet toisistaan sukupuolen, iän, puberteettiasteen tai BMI-SDS:n suhteen hoidon alussa. 2.2 Hoito Tutkimukseen osallistuneet sairaalat ovat kaikki vastuussa lasten lihavuuden erikoissairaanhoidosta alueellaan. Kaikissa sairaaloissa on käytössä yhtenevä hoitopolku, joka perustuu lasten lihavuuden Käypä hoito - suositukseen. Hoidon perustana on moniammatillinen ryhmä, johon kuuluu lastenlääkäri, erikoissairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti, psykologi ja perheterapeutti. Painopiste hoidossa on perheen omien resurssien lisääminen tarvittavien elämäntapamuutoksien tekemiseksi. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja behavioraalisia tekniikoita käyttäen. Hoito perustuu behavioraalisen elintapaohjauksen lisäksi motivaation lisäämiseen muutosten toteuttamisen tueksi. Tavoitteena on lisätä tietoa terveellisistä ravitsemuksellisista ja liikunnallisista elintavoista. Lisäksi varsinkin nuorten lasten kohdalla on tärkeää vahvistaa vanhempien roolia lasten elintapojen ohjaajina. Ravitsemusterapeutti opastaa terveellisiin ravinto- ja ruokailutottumuksiin, jotka käsittivät muun muassa vähärasvaisten maitotuotteiden, hedelmien ja kasvisten lisäämisen ruokavalioon. Myöskin napostelun määrää pyritään vähentämään sekä ateriarytmiä säännöllistämään. Fysioterapeutin tehtävä on opastaa ja motivoida perhettä liikunnallisten aktiviteettien pariin, vähentää paikallaanoloa sekä lisätä päivittäistä liikuntaa ja näin ollen lisätä energiankulutusta. Tavoitteena on myös lasten kehonkuvan parantaminen, tähän tehtävään osallistuvat fysioterapeutin lisäksi myös psykologi ja perheterapeutti. (Dalla Valle, Jääskeläinen 2016). Erikoissairaanhoidossa ylipainoisen lapsen varsinainen hoito jatkuu keskimäärin vuoden ajan, mutta jos lapsella on vakava lihavuus tai siihen liittyy metabolisia häiriöitä, saattaa hoito jatkua pitempään. Hoidossa perhe tapaa lastenlääkäriä sekä ravitsemus- ja fysioterapeuttia keskimäärin kolme kertaa vuoden aikana. Eri-
8 koissairaanhoitajan luona perheet käyvät keskimäärin kuusi kertaa vuoden aikana. Psykologia ja perheterapeuttia perheet tapaavat tarvittaessa. Alle 15-vuotiaiden hoidossa korostetaan vanhempien roolia lastensa elintapojen muuttamisessa ja näin ollen vanhempien mukanaoloa hoitokäynneillä on toivottavaa vuotiaiden hoidossa perheen osuuden rinnalla korostetaan myös nuorten omaa roolia elintapojen muuttamisessa. 2.3 Aineiston luokittelu ja hoitotuloksen arviointi Aineiston arvioinnissa käytettyjä ensisijaisia parametreja olivat ikä, BMI-SDS ja puberteettistatus. Lähtötilanteessa lapset jaettiin neljään eri ikäryhmään: 2-6-vuotiaat (12 %), 7 9-vuotiaat (20 %), vuotiaat (54 %) ja vuotiaat (14 %). Puberteettistatus rekisteröitiin lastenlääkärin tekemien Tanner-merkintöjen perusteella ja lapset luokiteltiin prepubertaalisiksi tai pubertaalisiksi. Palpoituva rintarauhaskudos tytöllä ja kivesvoluumi yli 3 millilitraa pojalla olivat kriteereitä puberteetin alkamisesta. Jokaiselta käynniltä huomioitiin hoitajan mittaamat paino- ja pituustiedot. Pituusmittaukset huomioitiin 0,1 senttimetrin tarkkuudella ja kolmen mittauksen kahta toisiaan lähinnä olevan arvon keskiarvoa käytettiin. Paino mitattiin kevyissä alusvaatteissa 0,1 kilogramman tarkkuudella kahden mittaustuloksen keskiarvona. Ennen lähtötilannetta pituus ja paino oli mitattu perusterveydenhuollossa. Pituus ja BMI-arvo muutettiin suhteelliseksi pituudeksi sekä BMI-SDS:ksi kansallisia sukupuoli- ja ikäspesifisiä standardeja (Saari ym. 2011) käyttäen. Lähtötilanteessa lapset luokiteltiin neljään eri ryhmään BMI-SDS:n perusteella: ylipainoinen (9 %), lihava (47 %), vaikeasti lihava (31 %) ja sairaalloisen lihava (13 %). BMI-SDS-arvot, joilla jaottelut tehtiin, vastaavat 18- vuotiaalla aikuisten BMI-arvoja 25, 30, 35 ja 40 kg/m 2. BMI-SDS-arvot huomioitiin 12 (n=472) ja 6 kuukautta (n=472) ennen lähtötilannetta, lähtötilanteessa (n=654) sekä 6 (n=415), 12 (n=493), 24 (n=323) ja 36 (n=145) kuukauden kuluttua lähtötilanteesta. Hoito luokiteltiin onnistuneeksi, jos vähintään 5 %:n lasku BMI-SDS:ssa saavutettiin. Lisäksi laskettiin se osuus potilaista, jotka saavuttivat vähintään 0,25 BMI-SDS -yksikön laskun 12 kuukauden kohdalla lähtötilanteesta sekä se osuus potilaista, jotka olivat luokiteltavissa 12 kuukauden kohdalla alempaan lihavuusluokkaan kuin lähtötilanteessa. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi arvioitiin acanthosis nigricansin esiintyvyyttä ja vaikutusta BMI-SDS:n muutoksiin. Myös vanhempien ylipainohistoriaa, perheen ja potilaan motivaatiota painonpudotukseen ja sitoutuvuutta hoitoon arvioitiin potilaskertomusten perusteella. Hoitoon sitoutuvuus arvioitiin hyväksi, mikäli lapsi noudatti yksilöllistä hoitosuunnitelmaa. Motivaatio arvioitiin hyväksi, jos niin potilas kuin perhe olivat
9 osallisia hoidossa, osallistuivat neuvontaan sekä pyrkivät elintapamuutoksiin. Myös mahdollisten psykiatristen häiriöiden ilmaantuvuutta ja näiden vaikutusta lopputulokseen arvioitiin. 2.4 Tilastolliset analyysit Deskriptiivinen aineistoanalyysi tehtiin sukupuolen mukaan ja esitettiin joko keskiarvoina ja 95 % luottamusväleinä tai mediaaneina ja kvartiileina aineiston jakauman mukaan. Jatkuvia muuttujia vertailtiin joko itsenäisten näytteiden t-testillä tai Mann-Whitneyn U-testillä, kun taas jakaumia vertailtiin Pearsonin chi 2 -testillä. p-arvoa < 0.05 pidettiin tilastollisesti merkittävänä. BMI-SDS:n muutos (ΔBMI-SDS) määriteltiin lähtötilanteen ja eri aikapisteiden välisenä erona. ΔBMI-SDS < 0 merkitsi laskua BMI-SDS:ssa. Sekamallia käytettiin selvittämään kliinisten tekijöiden vaikutusta hoidon lopputulokseen. Näitä tekijöitä olivat: ikä ja BMI-SDS lähtötilanteessa, acanthosis nigricans -löydös, vanhempien ylipainohistoria, psykiatriset häiriöt sekä motivaatio ja hoitoon sitoutuvuus. Sekamallin tulokset ilmaistiin joko keskiarvoina tai keskijakaumina ja 95 % luottamusväleinä. Binääristä logistista regressioanalyysia käytettiin arvioimaan edellä mainittujen tekijöiden vaikutusta hoidon onnistumiseen (5 % lasku BMI-SDS:ssa) 12 kuukauden kohdalla. Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS ohjelmistolla. 3 Tulokset Mediaani-ikä lähtötilanteessa oli 11,9 vuotta eikä siinä ollut merkittävää eroa sukupuolten välillä. Aineiston 654 lapsesta lähtötilanteessa 68 % oli nuoria ja 55 % pubertaalisia. Lähtötilanteessa BMI-SDS:n keskiarvo oli 2,52 (2,48-2,36). Kaikista tutkituista 44 % ja 2 6-vuotiaista 88 % oli vakavasti tai sairaalloisesti lihavia. Poikien lihavuus oli vaikeampaa kuin tyttöjen. Lähes joka kolmannella lapsella oli psykiatrisia häiriöitä, 70 %:lla oli tiedossa vanhempien lihavuutta. Acanthosis nigricansia havaittiin 178:lla (38 %) 474 tutkitusta. BMI-SDS nousi 0,13 (0,11-0,16) yksikköä 12 kuukauden aikana ennen lähtötilannetta ja laski lähtötilanteesta 36 seurantakuukauden aikana: kuuden kuukauden kohdalla muutos oli -0,07, 12 kuukauden kohdalla -0,10 ja 24 kuukauden kohdalla -0,09 yksikköä, p-arvo kaikille näille muutoksille oli < 0,001. BMI-SDS muutos oli 36 kuukauden kohdalla -0,06, p = 0,005. BMI-SDS:n muutos oli samankaltainen tytöillä ja pojilla, mutta pojilla BMI-SDS laski merkittävästi vain 24 kuukauteen saakka lähtötilanteesta. 12, 24 ja 36 kuukauden kohdalla 5 % laskun BMI-SDS:ssa saavutti vastaavasti 39 %, 38 % ja 33 % tutkituista. Samoina ajankohtina vähintään 0.25 BMI-SDS:n laskun saavutti vastaavasti 23 %, 24 % ja 27 % tutkituista.
10 Yli kymmenen vuoden ikä lähtötilanteessa ja todettu acanthosis nigricans heikensivät hoidon tehoa, ja pitkäaikaistulos ei ollut näillä lapsilla merkitsevä. Sen sijaan lähtötilanteessa iältään alle 10-vuotiailla lapsilla sekä lapsilla, joilla ei ollut acanthosis nigricans muutosta, todettiin tilastollisesti merkitsevä ja pitkäaikainen lasku BMI-SDS:ssa lähtötilanteeseen verrattuna; 36 kuukauden kohdalla -0,27 alle 10-vuotiailla ja -0,14 niillä, joilla ei ollut acanthosis nigricansia. Korkea BMI-SDS lähtötilanteessa, hyvä hoitomotivaatio ja hoitoon sitoutuminen vaikuttivat hoitotulokseen positiivisesti. Toisaalta sukupuoli, psykiatriset häiriöt ja vanhempien lihavuus eivät vaikuttaneet hoidon lopputulokseen. Lapset, joiden BMI-SDS laski, olivat nuorempia ja prepubertaalisia (p < 0,001 molemmissa), heillä oli korkeampi BMI-SDS lähtötilanteessa (p=0,003) ja heillä ei ollut acanthosis nigricansia (p < 0,001). Yli 10-vuotiailla lapsilla puberteetin aste ei vaikuttanut lopputulokseen (p=0,511). Lisäksi lapset, joiden BMI-SDS laski merkittävästi, olivat sitoutuneempia ja motivoituneempia hoitoon kuin lapset, joiden BMI-SDS ei laskenut, mutta heidän ravitsemusterapeutilla, fysioterapeutilla tai sairaanhoitajalla käyntiensä lukumäärässä ei ollut kuitenkaan eroa. Sukupuoli, psykiatriset häiriöt tai vanhempien lihavuus eivät vaikuttaneet BMI-SDS:n laskuun 12 kuukauden kohdalla. Binäärisen logistisen regressioanalyysin perusteella nuori ikä, acanthosis nigricansin puuttuminen ja motivoituneisuus ennustivat hyvää lopputulosta. 12 kuukauden kohdalla motivaatio lähes kaksinkertaisti mahdollisuuden hyvään lopputulokseen, kun taas lapsella todettu acanthosis nigricans vähensi sitä 70 %:lla. Tässä mallissa lihavuusaste lähtötilanteessa ei vaikuttanut lopputulokseen. Analyysien perusteella acanthosis nigricans assosioitui merkittävästi huonompaan BMI-SDS:n alenemaan seurannan aikana. Lapset, joilla oli acanthosis nigricans, olivat vanhempia ja heillä oli korkeampi BMI-SDS lähtötilanteessa verrattuna muihin lapsiin. Lisäksi heidän BMI-SDS:nsä laski vähemmän 12 kuukauden kohdalla ja koko seurantajakson aikana verrattuna lapsiin, joilla ei ollut ko. ihomuutosta. Lapsista, joilla oli acanthosis nigricans, vain 21 (15 %) saavutti BMI-SDS -laskun yli -0,25 kahdentoista kuukauden kohdalla. Lapset, joilla todettiin acanthosis nigricans, kävivät useammin ravitsemus- ja fysioterapeutilla, ja he olivat huonommin motivoituneita hoitoon, mutta heidän sitoutumisessaan hoitoon ei ollut eroa. Lähtötilanteen metabolisten häiriöiden osalta dyslipidemia ja hyperinsulinismi eivät vaikuttaneet BMI-SDS:n lopputulokseen 12 kuukauden kohdalla, kun taas rasvamaksa ja prediabetes heikensivät lopputulosta. Lähtötilanteen korkein BMI-SDS oli 2 6-vuotiailla lapsilla, ja myös heillä BMI-SDS oli noussut merkittävästi vuoden aikana ennen lähtötilannetta. Näilläkin lapsilla BMI-SDS laski 12, 24 ja 36 kuukauden kohdalla merkittävästi ( -0,35, -0,58 ja -0,64), ja 12 kuukauden kohdalla 40 % (25) 2-6-vuotiaista lapsista voitiin luokitella alempaan lihavuusluokkaan lähtötilanteeseen verrattuna.
11 4 Pohdinta Tulosten perusteella lasten lihavuuden hoito on sitä tehokkaampaa, mitä nuorempana se aloitetaan, mitä painavampi lapsi on lähtötilanteessa ja mitä motivoituneempia ja sitoutuneempia lapsi ja perhe ovat hoitoon. Iän vaikutus tulokseen lisää painotusta perusterveydenhuollossa tehtäviin painoseulontoihin sekä aikaiseen hoidon aloitukseen. Mielenkiintoista oli, että 2 6-vuotiailla oli usein edeltävästi nopea painonnousu, mutta heidän hoitonsa oli kaikista ikäryhmistä tuloksellisinta. Myös lihavuuden hoidon tuloksellisuudesta saatiin positiivisia tuloksia tutkimukseen osallistuvien keskussairaaloiden osalta, mistä tähän mennessä on hyvin vähän tieteellistä näyttöä. Koko kohortista 33 % oli saavuttanut vähintään 5 % BMI-SDS:n alenemisen ja 27 % oli saavuttanut vähintään 0,25 BMI-SDS:n aleneman vielä 36 kuukauden kohdalla. Tätä voidaan pitää merkittävänä hoitotuloksena aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, ettei sukupuolella, psyykkisillä häiriöillä tai vanhempien ylipainolla ollut vaikutusta hoidon lopputulokseen. Tutkimuksessa pystyttiin suurella tilastollisella todennäköisyydellä toteamaan, että diagnosoitu acanthosis nigricans heikentää merkittävästi lopputulosta. Tämä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon, että acanthosis nigricans liittyy insuliiniresistenssiin ja lisää painonnousun riskiä. Tutkimus oli retrospektiivinen ja puhtaasti rekisteripohjainen analyysi lasten lihavuuden hoidosta ja näin ollen kontrolliryhmää ei luonnollisestikaan voitu järjestää. Hoitoaika myös vaihteli yksilöittäin, mutta statistisesti sekamallia käyttäen tämä asia pystyttiin huomioimaan analyyseissä. Tutkimuspopulaatio koostui kaikista lapsista, joita hoidettiin erikoissairaanhoidossa lihavuuden vuoksi ja näin ollen tulokset edustavat hyvin tätä potilasryhmää. Tutkimuspopulaatiota voidaan pitää suurena, ja se oli lisäksi etnisesti homogeeninen. Lasten lihavuustutkimuksia ajatellen tutkimuksen seuranta-aikaa voidaan pitää pitkänä.
12 Lähteet Dalla Valle, M., Jääskeläinen, J. (2016). Lasten ja nuorten lihavuuden arviointi ja hoito. Lääkärilehti, 39/ , Dalla Valle, M., Laatikainen, T., Lehikoinen, M., Nykänen, P., & Jääskeläinen, J. (2017). Paediatric obesity treatment had better outcomes when children were younger, well motivated and did not have acanthosis nigricans. Acta Paediatrica, 106(11), Dalla Valle, M., Laatikainen, T., Kalliokoski, T., Nykänen, P., & Jääskeläinen, J. (2015). Childhood obesity in specialist care searching for a healthy obese child. Annals of Medicine, 47(8), Daniels, S., Arnett, D., Eckel, R., Gidding, S., Hayman, L., & Kumanyika, S. et al. (2005). Overweight in Children and Adolescents. Circulation, 111(15), de Onis, M., Blössner, M., & Borghi, E. (2010). Global prevalence and trends of overweight and obesity among preschool children. The American Journal of Clinical Nutrition, 92(5), Juonala, M., Magnussen, C., Berenson, G., Venn, A., Burns, T., & Sabin, M. et al. (2012). Childhood Adiposity, Adult Adiposity, and Cardiovascular Risk Factors. Obstetrical & Gynecological Survey, 67(3), Lloyd, L., Langley-Evans, S., & McMullen, S. (2011). Childhood obesity and risk of the adult metabolic syndrome: a systematic review. International Journal of Obesity, 36(1), NCD Risk Factor Collaboration. (2017). Worldwide trends in body-mass index, underweight, overweight, and obesity from 1975 to 2016: a pooled analysis of 2416 population-based measurement studies in million children, adolescents, and adults, Lancet Dec 16;390(10113): Saari, A., Sankilampi, U., Hannila, M., Kiviniemi, V., Kesseli, K., & Dunkel, L. (2010). New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Annals of Medicine, 43(3),
13 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (N.d.). Lihavuuden yleisyys Suomessa. Haettu kimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-lihavuusohjelma /lihavuus-lu- kuina/lihavuuden-yleisyys-suomessa.
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotLataa Pienryhmämuotoinen ravitsemus- ja liikuntainterventio lasten ylipainon jalihavuuden ehkäisyssä - Anne Taulu
Lataa Pienryhmämuotoinen ravitsemus- ja liikuntainterventio lasten ylipainon jalihavuuden ehkäisyssä - Anne Taulu Lataa Kirjailija: Anne Taulu ISBN: 9789514480966 Sivumäärä: 187 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotOn aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät
Antti Saari, Ulla Sankilampi ja Leo Dunkel PÄÄKIRJOITUS Uudet työkalut osaksi tietojärjestelmiä On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät L asten kasvutapa muuttuu jatkuvasti ympäristö tekijöiden
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle
ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle Taakankantajat Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotFin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016
Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotLappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.
ESITYS LASTEN JA NUORTEN BMI-KORTISTA Liikuntatoimi nyt Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille 18-64 vuotiaille. Lappeenrannan
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL
Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan 11.10.2016 2 1977 1979
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA
ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.
LisätiedotYksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016
Yksi elämä -hanke Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016 Johdanto Tämän kyselytutkimuksen Yksi elämä hankkeelle on toteuttanut YouGov Finland Tiedot kerättiin web-kyselynä 2.11. 6.11.2016
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotUudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena
Uudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena Leo Dunkel, LKT, professori Lastenklinikka Itä Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Miksi kasvua pitää seurata? Pyritään vähäoireisten
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotToimiva malli lasten ylipainon ehkäisemiseksi. 30.5.2013 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Toimiva malli lasten ylipainon ehkäisemiseksi 30.5.2013 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 5/31/13 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotTerveisiä Pohjois-Karjalasta
Terveisiä Pohjois-Karjalasta Lastenlääkäri, tutkija, hoitoketjurakentaja Pori 9.2.2017 , hoitoketjuvastaava Hoitoketjun aluetyöryhmä Meidän hoitopolkumme tarinaa LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN ALUEELLINEN
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotFINRISKI terveystutkimuksen mukaan
Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotLasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat
Julkaistu 9.2.2012 www.laakarilehti.fi ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN tieteessä Päivi Mäki TtM, asiantuntija THL, Kansantautien ehkäisyn osasto paivi.maki@thl.fi Risto Sippola FM, tilastotieteilijä
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotLasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?
Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.2013 Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori, THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotPohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana
Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic
LisätiedotKASVUN INDIKAATTORIT. Lasten kasvun seuranta. Termejä. Indikaattorit - Pituus. Indikaattorit - Pituus
Lasten kasvun seuranta Uudet kasvukäyrät Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Terveydenhoitajapäivät 2012 Tavoitteet Kasvuun vaikuttavien sairauksien ja häiriöiden varhainen toteaminen Väestötason terveystiedon
LisätiedotLasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotLihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,
LisätiedotNuorten ja nuorten aikuisten ylipaino
Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino Päivi Mäki kehittämispäällikkö THL 15.11.2018 1 Esityksen sisältö Nuorten ja nuorten aikuisten ylipainoisuus Elintavat Opiskeluterveydenhuollon ja oppilaitoksen mahdollisuudet
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotPerusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)
SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus
LisätiedotValtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa
Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotH Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin
H Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin 29.10.2018 Ulla Frantti-Malinen ja Ulla Ollinkoski Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun ohjelma
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotItäsuomalaisten erikoissairaanhoidossa hoidettujen lihavien lasten metabolinen profiili
Itäsuomalaisten erikoissairaanhoidossa hoidettujen lihavien lasten metabolinen profiili Tomi Kalliokoski Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotTiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti
Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotKOULUIKÄISEN YLIPAINO JA LIHA- VUUS
Riina-Emilia Pieviläinen & Heini Tiainen KOULUIKÄISEN YLIPAINO JA LIHA- VUUS Painonhallintapolku Pieksämäen kouluterveydenhuollolle Opinnäytetyö Terveydenhoitotajakoulutus Toukokuu 2017 Tekijä/Tekijät
LisätiedotVAIKEASTI YLIPAINOISTEN LASTEN PAINONHALLINNALLINEN PILOTTI- TUTKIMUS
VAIKEASTI YLIPAINOISTEN LASTEN PAINONHALLINNALLINEN PILOTTI- TUTKIMUS Elf, Tiina Syventävien opintojen tutkielma Lastentautien klinikka Oulun Yliopisto Joulukuu 2013 Ohjaaja Päivi Tossavainen OULUN YLIOPISTO
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotKANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden
LisätiedotNuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 29 2019 Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi Päälöydökset Ylipainoiset (ml. lihavat) nuoret kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi yleisemmin
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotEsimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotFINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN
FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen
Lisätiedot