Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

Transkriptio

1 SOSIAALILÄÄKETIETEEN PÄIVÄT Nuoret ja huono-osaisuus Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Kristiina Ojala Jyväskylän yliopisto

2 WHO-Koululaistutkimus Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study Lomakekyselynä koululuokissa joka neljäs vuosi toteutettu tutkimus Kohderyhmä 11-, 13- ja 15-vuotiaat koululaiset Tutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti koululaisten koettua terveyttä, hyvinvointia ja terveystottumuksia nuorten arkisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Tutkimus aloitettiin 30 vuotta sitten Yhteistyökumppanina Maailman terveysjärjestö (WHO) 1500 oppilasta/ ikäryhmä/ maa = yhteensä vastaajia noin Mukana nyt yli 40 maata Euroopasta ja Pohjois- Amerikasta Kristiina Ojala

3 HBSC tutkimuksen laajentuminen: osallistujamaat aineistonkeruuvuosittain 1983/ / / / / / / /10 1. England 2. Finland 3. Norway 4. Austria 5. Denmark *) *) Carried out the survey after schedule = national data 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Denmark 5. Belgium 6. Hungary 7. Israel 8. Scotland 9. Spain 10. Sweden 11. Switzerland 12. Wales 13. Netherlands 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Belgium (Fr) 5. Hungary 6. Scotland 7. Spain 8. Sweden 9. Switzerland 10. Wales 11.Denmark 12. Netherlands 13. Canada 14. Latvia 15. N. Ireland 16. Poland 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Belgium (Fr) 5. Hungary 6. Israel 7. Scotland 8. Spain 9. Sweden 10. Switzerland 11. Wales 12. Denmark 13. Canada 14. Latvia 15. N..Ireland 16. Poland 17. Belgium (Fl) 18. Czech Republic 19. Estonia 20. France 21. Germany 22. Greenland 23. Lithuania 24. Russia 25. Slovakia 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Belgium (Fr) 5. Hungary 6. Israel 7. Scotland 8. Sweden 9. Switzerland 10. Wales 11. Denmark 12. Canada 13. Latvia 14. N. Ireland 15. Poland 16. Belgium (Fl) 17. Czech Republic 18. Estonia 19. France 20. Germany 21. Greenland 22. Lithuania 23. Russia 24. Slovakia 25. England 26. Greece 27. Portugal 28. Ireland 29. USA Health Behaviour in School-aged Children: WHO collaborative cross-national study 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Belgium (Fr) 5. Hungary 6. Israel 7. Scotland 8. Spain 9. Sweden 10. Switzerland 11. Wales 12. Denmark 13. Canada 14. Latvia 15. Poland 16. Belgium (Fl) 17. Czech Republic 18. Estonia 19. France 20. Germany 21. Greenland 22. Lithuania 23. Russia 24. England 25. Greece 26. Portugal 27. Ireland 28. USA 29. tfyr Macedonia 30. Netherlands 31. Italy 32. Croatia 33. Malta 34. Slovenia 35. Ukraine 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Belgium (Fr) 5. Hungary 6. Israel 7. Scotland 8. Spain 9. Sweden 10. Switzerland 11. Wales 12. Denmark 13. Canada 14. Latvia 15. Poland 16. Belgium (Fl) 17. Czech Republic 18. Estonia 19. France 20. Germany 21. Greenland 22. Lithuania 23. Russia 24. England 25. Greece 26. Portugal 27. Ireland 28. USA 29. tfyr Macedonia 30. Netherlands 31. Italy 32. Croatia 33. Malta 34. Slovenia 35. Ukraine 36. Luxembourg 37. Turkey 38. Slovakia 39. Romania 40. Iceland 41. Bulgaria 1 Finland 2 Norway 3 Austria 4 Belgium (French) 5 Hungary 6 Israel 7 Scotland 8 Spain 9 Sweden 10 Switzerland 11 Wales 12 Denmark 13 Canada 14 Latvia 15 Poland 16 Belgium (Flemish) 17 Czech Republic 18 Estonia 19 France 20 Germany 21 Greenland 22 Lithuania 23 Russia 24 Slovak Republic 25 England 26 Greece 27 Portugal 28 Rep. of Ireland 29 USA 30 tfyr Macedonia 31 Netherlands 32 Italy 33 Croatia 34 Malta 35 Slovenia 36 Ukraine 37 Bulgaria 38 Iceland 39 Luxembourg 40 Romania 41 Turkey 42 Albania 43 Armenia

4 WHO-Koululaistutkimuksen & HBSC study:n tavoiteet tuottaa korkeatasoista ja kansainvälisesti vertailukelpoista tutkimustietoa kouluikäisten lasten ja nuorten terveyden kokemuksista ja terveyskäyttäytymisestä luoda ja kehittää tutkimusalueen teoreettista, käsitteellistä ja metodologista perustaa sekä vahvistaa asiantuntijaverkostoa tarkastella koulun, perheen ja muiden sosiaalisten kontekstien merkitystä nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kokemuksiin sekä terveystottumuksiin tukea ja suunnata kouluikäisten lasten ja nuorten terveyden edistämistä

5 WHO-Koululaistutkimuksessa: Lasten ja nuorten terveyden kokemukset Itsearvioitu terveys Elämänlaatu ja tyytyväisyys elämään Koetut oireet Painon kokeminen, kehonkuva ja laihduttaminen Nukkumisvaikeudet ja vireisyys Hoitoa vaatineet tapaturmat Terveyskäyttäytyminen Ruokatottumukset; ruokafrekvenssit ja aamiainen Suun terveys; hampaiden hoito Liikuntatottumukset : fyysinen aktiivisuus ja inaktiivisuus Nukkumistottumukset Seksuaaliterveys ja käyttäytyminen Riskikäyttäytyminen Päihteiden käyttö Väkivalta Kiusaaminen ja edellisiin liittyvät sosiaaliset kontekstit: Perhe- ja ystävyyssuhteet; sosiaalinen tuki Koulukokemukset ja -ympäristö Sosioekonominen asema, perheen taloudellinen toimeentulo/varallisuus

6 WHO-Koululaistutkimus: Suomen aineisto Kansallisesti edustavat aineistot vuosilta 1984, 1986, 1990, 1994, 1998, 2002, 2006, , 7.- ja 9. luokkalaiset Vuoden 2010 Suomen lopullisessa aineistossa 6607 vastaajaa

7 Suomalaisnuorten taustamuuttujia pojat ja tytöt v. Asuinpaikka kaupunki 60 (61) 61 (61) 63 (61) 60 (61) 63 (63) maaseutu 40 (39) 39 (39) 37 (39) 40 (39) 37 (37) Koettu koulumenestys oikein hyvä 7 (8) 8 (9) 15 (14) 16 (17) 15 (22) hyvä 38 (39) 44 (48) 43 (46) 45 (47) 43 (46) keskitasoa tai sen alle 54 (53) 48 (43) 42 (40) 39 (36) 42 (32) Kodin ilmapiiri nuoren kokemana erittäin tai melko hyvä 87 (84) 89 (85) 91 (86) 90 (88) 92 (87) ei hyvä eikä huono 11 (12) 9 (11) 8 (11) 8 (9) 7 (10) melko tai erittäin huono 2 (4) 2 (4) 1 (3) 2 (3) 1 (3) Perheen taloudellinen tilanne erittäin tai melko hyvä 41 (38) 57 (51) 70 (67) 76 (72) 80 (73) keskitasoa 51 (53) 37 (42) 26 (28) 21 (25) 17 (22) ei kovin tai ollenkaan hyvä 8 (9) 6 (7) 4 (5) 3 (3) 3 (5) Koulutusorientaatio 9. luokalla lukio 56 (74) 56 (73) 52 (71) 48 (66) 56 (67) ammatillinen tai oppisopimus 44 (26) 44 (27) 48 (29) 52 (34) 44 (33)

8 Köyhyysmittari, Suomi 2010 Jotkut nuoret menevät kouluun tai nukkumaan nälkäisinä, koska heidän kotonaan ei ole tarpeeksi ruokaa. Kuinka usein näin tapahtuu sinulle? v. 13-v. 15-v. 11-v. 13-v. 15-v. POJAT TYTÖT Ei koskaan Joskus Aina tai usein 0 1,1 1,1 2,4 1,5 1,7 3 %

9 Vähintään joskus nälkäisenä kouluun tai nukkumaan Pojat ja tytöt, Suomi 2002, 2006, lk 7lk 9lk

10 Health Behaviour in School-aged Children (HBSC): WHO Collaborative Cross-national Study Currie C. et al. (eds.) Social determinants of health and well being among young people. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survey. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, 2012 (Health Policy for Children and Adolescents, No. 6) Lisätietoja ja julkaisuja: ksikot/tetk/julkaisut

11

12 HBSC Family Affluence scale Perheen varallisuusindeksi Mittaa nuorten sosioekonomista asemaa Muodostuu neljästä kysymyksestä Perheen autot Nuoren oma huone Perheen kanssa vietetyt lomamatkat Perheen tietokoneet Summamuuttujan avulla nuoret ryhmiteltiin kolmeen luokkaan

13 Fas-jakaumat (%) pojilla ja tytöillä Suomessa 2002, 2006 ja 2010 FAS perheen varallisuusindeksi korkea keskitasoa matala

14 FAS- jakauma maittain 11, 13 ja 15-v. Suomessa: 7 % matala 40 % keskitaso 52% korkea

15 Esimerkkejä sosiaalisten determinanttien yhteyksistä nuorten terveyteen ja hyvinvointiin

16 Nuorten itse arvioima terveys: kohtalainen tai huono, 15-vuotiaat

17 Itsearvioitu terveys kohtalainen tai huono Suomi ja HBSC maat keskimäärin Pojat Tytöt HBSC pojat 5 HBSC tytöt 0 11-v. 13-v. 15-v. WHO-Koululaistutkimus

18 Itsearvioitu terveys (kohtalainen tai huono) ja perheen varallisuusindeksi

19 Tyytyväisyys elämään (Cantril ladder) ja perheen varallisuusindeksi KTEP011 Kristiina Ojala 2012

20 Oireilu ja perheen varallisuusindeksi KTEP011 Kristiina Ojala 2012

21 Läheiset ystävät ja perheen varallisuusindeksi

22 Koettu koulumenestys ja perheen varallisuusindeksi

23 Säännöllinen aamiainen ja perheen varallisuusindeksi

24 Hedelmät ja perheen varallisuusindeksi

25 Liikunta ja perheen varallisuusindeksi

26 Perheen varallisuusindeksi (FAS) oli kansainvälisesti yhteydessä Korkea FAS -> kasvaa Nuoren ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen Ystävien ja kaverikontaktien määrään Luokkatovereilta saatuun tukeen Koettuun koulumenestykseen Elämään tyytyväisyyteen Aamiaisen ja hedelmien syömiseen Hampaiden harjaamiseen -> vähenee Koettuun terveyteen: Nuoren kohtalaiseksi tai huonoksi kokemaan terveyteen Psykosomaattiseen oireiluun Viikoittaiseen tupakointiin Kiusatuksi tulemiseen Yhteys kansainvälisesti samansuuntainen ja ero korkean ja matalan FAS-ryhmän välillä pääsääntöisesti tilatollisesti merkitsevä

27 Perheen varallisuusindeksi (FAS-mittari) oli Suomessa yhteydessä Korkea FAS -> kasvaa Nuoren ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen Ystävien ja kaverikontaktien määrään Luokkatovereilta saatuun tukeen Koettuun koulumenestykseen Elämään tyytyväisyyteen Aamiaisen ja hedelmien syömiseen Hampaiden harjaamiseen Päivittäiseen, vähintään tunnin kestävään kohtalaiseen tai rasittavaan liikuntaan -> vähenee Nuoren kohtalaiseksi tai huonoksi kokemaan terveyteen Psykosomaattiseen oireiluun (tytöt) Ylipainoisuuteen (pojat) Viikoittaiseen tupakointiin (tytöt) Kiusatuksi tulemiseen (pojat) Toisten kiusaamiseen (pojat) Koulutyöstä rasittumiseen (pojat) Television päivittäiseen, vähintään kaksi tuntia kestävään katsomiseen (pojat)

28 FAS-mittarista vielä FAS-mittari on materiaalisen hyvinvoinnin ilmentäjä, mutta terveyteen ja hyvinvointiin sitä kautta yhteydessä olevat prosessit eivät sitä välttämättä puhtaasti ole Nuorten erilaiset mahdollisuudet luoda sosiaalisia verkostoja Käyttäytymisen ja tottumusten muodostuminen, terveyden ja hyvinvoinnin psykososiaaliset prosessit Stressille altistuminen ja sen hallinta, selviytymiskeinot ja terveyskäyttäytyminen Koulutuksen kautta välittyvä terveyden eriarvoisuus Parempi koettu koulumenestys ja tuki (kommunikaatio vanhempien kanssa & koettu, koulutovereilta saatu tuki) Mittari ei ongelmaton, mutta HBSC-tutkimukseen paras saatavilla oleva

29 Lopuksi Yksilöiden sosiaalisiin asemiin liittyy erilaisia aineellisia oloja ja terveyskulttuureja: Samantapaisessa sosiaalisessa asemassa olevat jakavat samankaltaisia terveyttä koskevia käsityksiä, arvoja, asenteita ja normeja, jotka näyttäytyvät samankaltaisina elintapoina. Leena Koivusilta teoksessa Sosiaaliepidemiologia Terveys 2015 yleistavoitteista: Eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä

30 Kiitos mielenkiinnostanne! Esitykseen käytettyjä lähteitä Currie C et al Social determinants of health and well being among young people. Health Behaviour in School aged Children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survey. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, Health Policy for Children and Adolescents, No. 6. Ojala K, Tynjälä J, Välimaa R, Villberg J & Kannas L Overweight adolescents self-perceived weight and weight control behaviour. HBSC study in Finland Journal of Obesity, 3. WHO/HBSC Forum Addressing the socioeconomic determinants of healthy eating habits and physical activity levels among adolescents. World Health Organization Europe. Kämppi K, Välimaa R, Ojala K, Tynjälä J, Haapasalo I, Villberg J, Kannas L Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO-Koululaistutkimus (HBSC-Study). Opetushallitus ja Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen seurantaraportit 2012:8. Kristiina Ojala