SuomiMies seikkailee -rekkakiertue Testitulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011. Testitulokset"

Transkriptio

1 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011 Testitulokset Työryhmä: Jarmo Heiskanen, Jyrki Komulainen, Janne Kulmala, Miia Malvela, Hermanni Oksanen, Anna Suutari, Katri Väisänen Copyright Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Jyväskylä 2012 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue pysähtyi kaikkiaan 0 paikkakunnalla toukokuun ja syyskuun 2011 aikana. Testirekkaan oli rakennettu kuntotestiasema, jossa miehet pääsivät maksutta testauttamaan kuntonsa helpoilla SuomiMiehen kuntotesteillä. Testien jälkeen osallistujat saivat vielä palautteen kuntotestien tuloksista. Tapahtumien pääosassa oli testirekka, jossa miehet pääsivät maksutta testaamaan kuntoaan helposti ja hikoilematta helpoilla SuomiMiehen kuntotesteillä. Kuntotestit käsittivät puristusvoimamittauksen, kohonkoostumusmittauksen, kestävyyskunnon arvioinnin Polar-testillä sekä palautteen kuntotesteistä. Mittausten osallistujat Mittauksiin osallistuneita miehiä oli yhteensä 10 10, joista suostumuksen testitietojen tallentamiseen ja tutkimuskäyttöön antoi henkilöä. Osallistuneiden keski-ikä oli 50 keskihajonnalla ± 15,5. Näistä tulosten analysointiin valittiin kiertueen kohderyhmän mukaisesti vuotiaat miehet ja heidät jaettiin profiloidusti ikäryhmiin 25 4-, ja vuotiaat (Kuvio 1). 1

2 miehet n = 1010 Suostumus testitulosten käsittelyyn ja tallentamiseen n = 9915 Tuloksissa käsiteltävät miehet (25-64 ) n = 4 -vuotiaat n = 119 -vuotiaat n = vuotiaat n = 602 Kuvio 1. Rekkakiertueen tulosanalyysiin valikoituneet miehet ikäryhmittäin. Miesten ikäjakaumat alueittain Kuviossa 2 on esitetty tulosanalyysiin valittujen vuotiaiden miesten ikäjakaumat alueittain. Maantieteellinen aluejako tehtiin paikkakunnittain seuraavasti: Pohjois-Suomi (n = 96): Rovaniemi, Kemi, Oulu ja Kempele Pohjanmaa (n = 1 06): Kokkola, Lapua, Vaasa, Jalasjärvi ja Seinäjoki Häme (n = 1 19): Hämeenlinna, Tuulos, Lahti, Tampere ja Sastamala Uusimaa (n = 646): Helsinki ja Hyvinkää Savo Keski-Suomi (n = 1 196): Mikkeli, Varkaus, Kuopio, Äänekoski ja Jyväskylä Lounais-Suomi (n = 961): Pori, Rauma ja Turku Kaakkois-Suomi (n = ): Kouvola, Lapinjärvi, Lappeenranta ja Taavetti Itä-Suomi (n = 64): Joensuu ja Kajaani 2

3 Ikäjakauma (%) alueittain, v. miehet 25-4-vuotiaat 5-49-vuotiaat vuotiaat Pohjois-Suomi 51 Pohjanmaa Häme 54 Uusimaa 41 Savo-Keski-Suomi 41 Lounais-Suomi 15 4 Kaakkois-Suomi Itä-Suomi Kuvio 2. Miesten ikäjakaumat alueittain. 1 Antropometria ja kehonkoostumus 1.1 Pituus, paino ja painoindeksi Miesten pituus oli keskimäärin,6 keskihajonnalla ± 6,4 cm, paino 5, ± 14,0 kg ja painoindeksi (body mass index, BMI) 26, ± 4,0. Painoindeksin keskiarvo kasvoi iän myötä kussakin tarkasteltavassa ikäryhmässä (taulukko 1). Taulukko 1. Pituuden, painon ja painoindeksin keskiarvot ja keskihajonnat. ikä kaikki (n = 1 19) (n = 2 495) (n = 600) (n = 414) pituus 9, 9,4,6,6 cm ± 6,5 ± 6,5 ± 6,2 ± 6,4 paino, 5,1 6,6 5, kg ± 1,9 ± 1,4 ± 14, ± 14,0 BMI 25,9 26,9 2,0 26, kg/m 2 ±,9 ± 4,2 ±, ± 4,0 Painoindeksiä voidaan tulkita seuraavasti (Aikuisten lihavuuden hoito, Käypä hoito - suositus 2011): 1,5 24,9 = normaalipaino 25,0,9 = liikapaino (ylipaino)

4 0,0 4,9 = lihavuus 5,0 9,9 = vaikea lihavuus 40 = sairaalloinen lihavuus Miehistä normaalipainoisia oli 5 prosenttia, ylipainoisia 49 prosenttia ja lihavia prosenttia vuotiaista miehistä normaalipainoisia oli 45 prosenttia ja joko ylipainoisia tai lihavia 56 prosenttia. Normaalipainoisten osuus väheni iän myötä 50 ikävuoteen saakka. Yli 5-vuotiaista miehistä normaalipainoisia oli noin kolmannes ja ylipainoisia tai lihavia kaksi kolmannesta vuotiaista miehistä lihavia oli prosenttia (kuvio ). Painoindeksi (kg/m 2 ) < > Kuvio. Painoindeksin jakaumat ikäluokittain. 1.2 Vyötärönympärys Vatsaontelon sisään ja sisäelimien ympärille kertynyt viskeraalinen rasva ilmenee vyötärön ympärysmitan suurenemisena ( omenalihavuus ). Miehillä alle 90 cm vyötärönympärys voidaan tulkita normaaliksi. Lievää riskiä kuvaa miehillä cm vyötärönympärys. Kun vyötärönympärys ylittää miehillä 100 cm ja naisilla 90 cm, voidaan puhua vyötärölihavuudesta joka on selkeä elintasosairauksien riskitekijä (Aikuisten lihavuuden hoito, Käypä hoito -suositus 2011). Miesten vyötärön ympärys oli keskimäärin 95,0 ± 11, cm. Kaikista miehistä vyötärön ympärys oli alle 90 cm 4 prosentilla, cm 6 prosentilla ja yli 100 cm 1 prosentilla. Vyötärölihavuus (> 100 cm) lisääntyi johdonmukaisesti iän myötä. Vyötärölihavia oli 25 -vuotiaista prosenttia ja vuotiaista prosenttia (taulukko 2 ja kuvio 4). 4

5 Taulukko 2. Vyötärön ympärys (cm) ikäryhmittäin. ikä 25 4 (n = 1 16) 5 49 (n = 2 492) (n = 59) kaikki (n = 401) vyötärö 90,0 94,6 9,1 95,0 cm ± 10, ± 11,9 ± 11,4 ± 11, Vyötärön ympärys (cm) < > Kuvio 4. Vyötärön ympäryksen jakaumat miehillä ikäryhmittäin. 1. Viskeraalirasvan ala Bioimpendanssimittaus antaa mahdollisuuden tarkastella viskeraalirasvan määrää yksilöllisemmin kuin pelkkä mittanauhamittaan perustuva arvio. Laitteen valmistajan antama suositusarvo on alle 100 cm 2 iästä riippumatta, jotta viskeraalirasvan määrä olisi optimaalinen terveyden kannalta. Selkeitä viitearvoja ei ole kuitenkaan luotu, vaikka laitteen antama tuloste määritteleekin ikää vastaavasti erisuuruiset viskeraalirasva-arvot: normaali, huomio, lievä terveysriski ja terveysriski, riippuen siitä, millaisen arvon saavuttaa ikäänsä nähden. Tässä raportissa on vedetty raja absoluuttisten rajojen 100 cm 2 :n ja 150 cm 2 :n kohdalle, sillä kyseinen tarkastelutapa tarjoaa mahdollisuuden nähdä iän vaikutuksen sisäelinrasvan määrään. Näitä arvoja voi tulkita karkeasti seuraavalla tavalla: < 100 = normaali = lievä viskeraalilihavuus 150 = viskeraalilihavuus Miesten viskeraalirasvan ala oli keskimäärin 11,5 ± 4,1 cm 2. Kaikista miehistä viskeraalirasvan ala oli alle 100 cm 2 4 prosentilla, cm 2 prosentilla ja yli 150 5

6 cm 2 1 prosentilla. Viskeraalilihavuus (> 150 cm 2 ) lisääntyi johdonmukaisesti iän myötä. Viskeraalilihavia oli 25 4-vuotiaista 10 prosenttia, 5 49-vuotiaista prosenttia ja vuotiaista 2 prosenttia (taulukko ja kuvio 5). Taulukko. Viskeraalirasvan alan (cm 2 ) keskiarvot ja -hajonnat ikäryhmittäin ikä 25 4 (n = 1 1) 5 49 (n = 2 492) (n = 5) kaikki (n = 9) viskeraalirasva 96,6 111,0 1, 11,5 cm 2 ± 42,6 ± 4, ± 4, ± 4,1 Viskeraalirasvan ala (cm 2 ) < > Kuvio 5. Viskeraalirasvan alan (cm 2 ) jakaumat ikäryhmittäin. 1.4 Rasvaprosentti Rasvan suhteellisella osuudella kehon painosta on terveyden kannalta olennainen merkitys. Rasvaprosentin mittaus antaa yksilötasolla painoindeksiä enemmän tietoa rasvattoman ja rasvakudoksen jakautumisesta kehossa ( mistä paino koostuu ). Kirjallisuudessa on esitetty useita erilaisia viitearvoja rasvaprosentista joko ikään suhteutettuna tai ikäriippumattomana muuttujana, mutta selkeää konsensusta viitearvoista ei ole olemassa. Tässä raportissa on valittu lähdeaineiston pohjalta taulukon 4 mukaiset viitearvot rasvaprosentin tulkintaan. 6

7 Taulukko 4. Rasvaprosentin tulkinta miehillä. Rasvaprosentti sukupuoli normaali lievä lihavuus lihavuus huomattava lihavuus miehet < 20 % % 25 0 % 0 % Miesten rasvaprosentti oli keskimäärin, ±,2. Rasvaprosentin keskiarvo lisääntyi iän myötä sen ollessa nuorimmassa ikäryhmässä 19,1, keskimmäisessä, ja vanhimmassa 2,1. Kaikista miehistä rasvaprosentin suhteen normaalin rajoissa oli 4 prosenttia, lievästi lihavia 2 prosenttia ja lihavia 0 prosenttia. Iällä näytti olevan selkeä yhteys rasvaprosenttiin: 25 4-vuotiaista miehistä oli lihavia vain 1 prosenttia, mutta vuotiaista 6 prosenttia (taulukko 5 ja kuvio 6). Taulukko 5. Rasvaprosentin keskiarvot ja -hajonnat ikäryhmittäin. ikä kaikki (n = 1 1) (n = 2 492) (n = 590) (n = 400) rasva 19,1, 2,1, % painosta ±,2 ±,1 ± 6, ±,2 Rasvaa kehon painosta (%) < > Kuvio 6. Rasvaprosentin jakaumat miehillä ikäryhmittäin.

8 1.5 Lihasmassa Lihasmassan suhteesta pituuteen ei ole olemassa selkeitä viitearvoja. Tässä yhteydessä lihasmassaa (= ruumiinrakennetta) on päädytty tarkastelemaan seuraavasti: < 19 = hintelä 19 2 = normaali 2 = lihaksikas Miesten lihasmassa oli keskimäärin 20,9 ± 2,2 kg/m. Kaikista miehistä alle lihasmassaa oli 19 kg/m 1 prosentilla, 19 2 kg/m 65 prosentilla ja yli 2 kg/m 16 prosentilla. Lihasmassa näyttää vähenevän selvästi yli 50-ikävuoden jälkeen: alle 19 kg/m jäi vuotiaista prosenttia ja vuotiaista 2 prosenttia. Vastaavasti yli 2 kg/m saavutti prosenttia vuotiaista ja 11 prosenttia vuotiaista. Taulukko. Lihasmassan suhde pituuteen: keskiarvot ja -hajonnat ikäryhmittäin. ikä kaikki (n = 1 1) (n = 2 49) (n = 591) (n = 402) lihasmassa,2, 20,5 20,9 kg/m ± 2,4 ± 2, ± 2,0 ± 2,2 Lihasmassa suhteessa pituuteen (kg/m) < > Kuvio. Lihasmassa suhteessa pituuteen (kg/m) ikäryhmittäin. 2 Kestävyyskunto Miesten maksimaalinen hapenottokyky eli kestävyyskunto oli keskimäärin,2 ±,5 ml/kg/min. Kestävyyskunto heikkeni odotetusti iän myötä (taulukko ).

9 Taulukko. Kestävyyskunnon (ml/kg/min) keskiarvot ja -hajonnat miehillä ikäryhmittäin. ikä 25 4 (n = 1 19) 5 49 (n = 2 496) (n = 600) kaikki (n = 415) kestävyyskunto 45, 9, 4,,2 ml/kg/min ±,6 ±, ± 6,4 ±,5 Kestävyyskuntoa voidaan tarkastella absoluuttisten ml/kg/min rajojen mukaan, sillä tutkimuksissa on esitetty viitteitä kestävyyskunnon yhteyksistä kuolleisuuteen, terveyteen ja työkykyyn iästä riippumatta (mm. Kodama ym ja Laukkanen ym. 200). Tähän tarkasteluun on valittu miehillä huonon kestävyyskunnon raja-arvoksi 2 ml/kg/min. Vastaavasti hyvän kestävyyskunnon riittäväksi raja-arvoksi on valittu arvo 5 ml/kg/min, jota myös edellytetään fyysisesti raskaissa töissä, esimerkiksi pelastusalalla. Arvoa 2 5 ml/kg/min pidetään terveyden kannalta riittävänä fyysisesti keskiraskaisiin töihin. Miehistä kahdeksan prosenttia jäi kestävyyskunnoltaan alle 2 ml/kg/min kuntotason. Huonokuntoisten osuus kasvoi ja hyväkuntoisten (>5 ml/kg/min) osuus väheni odotetusti iän myötä. Kaikista miehistä prosenttia oli ml/kg/min-luokassa 2 5 (kuvio 9). Kestävyyskunto ml/kg/min-luokittain < > Kuvio 9. Miesten kestävyyskunto ml/kg/min-luokittain eri ikäryhmissä. 2.1 Kuntoluokkien jakaumat Suomessa käytössä oleva kestävyyskunnon kuntoluokitus perustuu vuonna 1990 julkaistuun Shvartzin ja Reiboldin katsaukseen, jossa noin henkilöä testattiin 9

10 suoralla hapenkulutuksen mittausmenetelmällä. Aineistosta on luotu ikäryhmäkohtainen -portainen kuntoluokka-asteikko seuraavasti: Taulukko 9. Kuntoluokat (KL), niiden kuvaus ja väestön odotettu jakautuminen kuntoluokkiin (Shvartz ja Reibold 1990). Kuntoluokka Kuvaus Väestön osuus (odotus) KL 1 Erittäin heikko % KL 2 Heikko % KL Välttävä % KL 4 Keskiverto 4 % KL 5 Hyvä % KL 6 Hyvin hyvä % KL Erinomainen % Keskivertoa heikommassa kestävyyskunnossa (KL 1 ) oli 25 4-vuotiaista miehistä 0 prosenttia, 5 49-vuotiaista prosenttia ja vuotiaista 2 prosenttia (odotusarvo %). Keskivertoa paremmassa kestävyyskunnossa (KL 5 ) oli 25 4-vuotiaista miehistä 42 prosenttia, 5 49-vuotiaista prosenttia ja vuotiaista 46 prosenttia (odotusarvo %). Kestävyyskunnon kuntoluokkien jakaumat ikäryhmittäin S&R Kuvio 10. Kuntoluokkien jakaumat miehillä ikäryhmittäin. Ylin palkki kuvaa jakauman odotusarvoja Shvartz & Reiboldin mukaan (1990). 10

11 Puristusvoima Keski-iän puristusvoimalla on yhteys eläkeiän toimintakykyyn ja jopa eliniän pituuteen (Rantanen ym. 2011). Puristusvoimamittauksen tuloksella on havaittu olevan yhteys lihasmassaan. Spesifisti kyseinen mittaus kuvaa yläraajan tarttumaotteen voimaa sekä hyvin karkeasti koko kehon lihasvoimaa. Viitearvot ovat yleensä mittarikohtaisia. SuomiMiehen kuntotestien puristusvoimamittausta varten on luotu omat viitearvot Saehanin dynamometrille (taulukko 10.). Aineisto (n = 9 144) on kerätty SuomiMies seikkailee - kampanjan aikana ja sen perusteella on luotu viitearvot eri ikä-ryhmille. Perustana ovat olleet ikäluokkien 20, 0 9, 40 49, ja keskiarvot. Kuntoluokkien ylärajat ovat määräytyneet keskihajontojen mukaan seuraavasti: KL 1 = - 2 x keskihajonta KL 2 = - 1 x keskihajonta KL = 1 keskihajonta, keskiarvo on rajojen puolivälissä KL 4 = + 1 x keskihajonta KL 5 = + 2 x keskihajonta Keskiarvot ja -hajonnat olivat vuotiaissa yhdenmukaiset, joten kyseisten ikäryhmien viitearvot on yhdistetty. Tästä voi myös päätellä sen, että 50 ikävuoteen asti puristusvoima ei heikkene kyseisessä aineistossa. Taulukko 10. Miesten puristusvoiman viitearvot Saehan dynamometrille (LIKES 2011). Miehet v v. 60 v. KL 1 = heikko < 46 < 42 < KL 2 = tyydyttävä KL = keskiverto KL 4 = hyvä KL 5 = erinomainen > 2 > 65 > 61 Miesten puristusvoima oli keskimäärin 55,0 kg ± 9,6 kg vuotiaiden puristusvoiman keskiarvo oli 5, ± 9,5 kg, 5 49-vuotiaiden 5,6 ± 9,2 kg ja vuotiaiden 51, ± 9,0 kg (taulukko.11). Taulukko 11. Miesten puristusvoiman (kg) keskiarvot ja -hajonnat. ikä kaikki (n = 1 19) (n = 2 490) (n = 602) (n = 411) puristusvoima 5, 5,6 51, 55,0 kg ± 9,5 ± 9,2 ± 9,0 ± 9,6 Puristusvoiman kuntoluokkien jakaumat vastasivat kohtuullisen hyvin odotuksia eri ikäryhmissä. Miehistä prosenttia sai kuntoluokan heikko, 2 prosenttia tyydyttävä, prosenttia keskiverto, prosenttia hyvä ja prosenttia erinomainen (kuvio 11). Alle keskivertotuloksen sai miehistä hieman useampi, kuin aineistoa luotaessa ja vastaavasti yli keskiverron hieman harvempi. 11

12 Puristusvoiman kuntoluokkien jakaumat ikäryhmittäin Heikko Tyydyttävä Keskiverto Hyvä Erinomainen Kuvio 11. Puristusvoiman kuntoluokkien jakaumat eri ikäryhmissä. Puristusvoimaa (kg) tarkasteltiin myös absoluuttisten kilogrammamäärien mukaan eri ikäryhmissä. Tuloksen alle 50 kg sai 2 prosenttia kaikista miehistä, kg 41 prosenttia, 60 0 kg 24 prosenttia ja yli 0 kg prosenttia. Alle 50 kg puristaneita oli vuotiaissa 40 prosenttia, kun niitä nuoremmissa ikäryhmissä oli vastaavasti 16 prosenttia. Yli 60 kg puristi 19 prosenttia vuotiaista, kun nuoremmissa ikäryhmissä yli 60 kg puristaneita oli prosenttia (kuvio 12). 12

13 Puristusvoiman (kg) jakaumat ikäryhmittäin < > Kuvio 12. Puristusvoiman (kg) jakaumat eri ikäryhmissä. 4 Kehon kuntoindeksi Kehon kuntoindeksi kuvaa SuomiMiehen kuntotestien tulosten pohjalta testattavan kunnon kokonaistilaa. Vuosina kertynyttä aineistoa on hyödynnetty luomaan viitearvoja olennaisimmille mitatuille muuttujille. Sen seurauksena on myös kehitetty Kehon kuntoindeksi antamaan kuva kokonaistilanteesta seuraavin muuttujin ja painokertoimin (suluissa viitearvoaineiston n): Kestävyyskunto (ml/kg/min) 50 % (n = 2) Rasvaa kehon painosta (%) 10 % (n = 9694) Viskeraalirasvan ala (cm 2 ) 15 % (n = 9694) Puristusvoima suhteessa painoon (kg/kg) 10 % (n = 25) Lihasmassa suhteessa pituuteen (kg/m) 15 % (n = 969) Kukin tulos muunnetaan pistemääräksi asteikolla 5 5 seuraavasti: Kestävyyskunto, pistemäärä = 0,5 * [10 * (ml/kg/min - (-0,25 * ikä + 50,0)) / 0] Rasvaa kehon painosta (%), pistemäärä = 0,1 * [ - (10 * rasva% - (0,14 * ikä + 15,264))/ 24] Viskeraalirasvan ala (cm 2 ), pistemäärä = 0,15 * [ - (10 * (cm 2 - (1,26 * ikä + 56,01)) / 140 Puristusvoima suhteessa painoon (kg/kg), pistemäärä = 0,15 * [10 * (kg/kg (-0,06 * ikä +,)) / 10] Lihasmassa suhteessa pituuteen (kg/m), pistemäärä = 0,1 * [10 * (kg/m - (-0,00 * ikä + 0,)) / 0,5] 1

14 Jos pistemäärä on < -5, pistemäärä = -5 ja jos pistemäärä on > 5, pistemäärä = 5 kussakin muuttujassa. Pistemäärien muodostamista aineistosta on havainnollistettu kuviossa 1. Miesten puristusvoima (kg)/paino(kg), painokerroin 10 % 1,2 n = 25 1,0 kg/kg 0, 0,6 5 p 0 p 0,4-5 p 0, Ikä (v) Kuvio 1. Esimerkki kuntoindeksipisteiden muodostumisesta puristusvoimamittauksen tuloksesta ikään nähden. Keltainen viiva kuvaa ikää vastaavaa keskiarvoa aineistossa. Vihreällä ja punaisella viivalla on havainnollistettu ylimmän ja alimman pistemäärän rajaa. Pisteet summataan yhteen ja siitä muodostuu kuntoindeksi asteikolla 5 5, joka on luokiteltu seuraavasti ja seuraavien absoluuttisen rajojen mukaan: - = hälyttävä < - -1 = huolestuttava < - 1 < 1 = ookoo (= keskiverto) 1 < = hyvä = urheilija Miesten kuntoindeksi oli keskimäärin 0, ± 1,6 pistettä. Nuorimmassa ikäryhmässä se oli 0,6 ± 1,, keskimmäisessä 0,4 ± 1, ja vanhimmassa 0,2 ± 1,5 (taulukko 12). ikä kaikki (n = 1 1) (n = 2 491) (n = 590) (n = 99) kuntoindeksi 0,6 0,4 0,2 0, pistettä ± 1, ± 1, ± 1,5 ± 1,6 Taulukko 12. Kehon kuntoindeksin pistemäärien keskiarvot ja -hajonnat ikäryhmittäin. 14

15 Koska kuntoindeksi on muodostettu tämän päivän suomalaisesta väestöstä, rekkakiertueella testattujen kuntoindeksin jakaumat ikäryhmittäin osuvat lähelle odotettuja lukemia (kuvio 14.). Kuvasta voi päätellä, että kohderyhmään kuuluvia punaisia ja keltaisia on saavutettu kiitettävästi, koska kaikista miehistä heitä oli 66 prosenttia vuotiaissa oli selvästi eniten keskivertoon tai sen alle kuuluvia, 69 prosenttia. Kuntoindeksin jakaumat ikäryhmittäin Hälyttävä Huolestuttava OoKoo Hyvä "Urheilija" Kuvio 14. Kuntoindeksin jakaumat luokittain eri ikäryhmissä. 5 Liikunta-aktiivisuus (Polar-kuntotesti) Taustatietokyselyssä tiedusteltiin kultakin testattavalta liikunta-aktiivisuus Polarkuntotestiä varten. Ilmoitettu aktiivisuus kirjattiin numeroin (pistemäärä) testitulosten yhteenvetolomakkeeseen ja tallennettiin tietokantaan analysointia varten. Liikuntaaktiivisuuden kysymyksenasettelu oli seuraava: Arvioi liikunta-aktiivisuutesi viimeisen puolen vuoden aikana. Rastita sopiva vaihtoehto. 1. MATALA (LOW): Et osallistu säännölliseen liikuntaharrastukseen tai muuhun rasittavaan fyysiseen suoritukseen. Kävelet rauhallisesti ja teet satunnaisesti jotakin, missä hikoilet tai hengästyt. Liikut autolla työmatkat ja päivittäisasioinnit. 2. KESKITASO (MODERATE): Liikut säännöllisesti vähintään kerran viikossa. Esimerkiksi käyt reippaalla kävelyllä TAI osallistut enimmillään 2 tuntia viikossa liikuntaharrastukseen TAI työsi vaatii päivittäistä jatkuvaa aktiivisuutta/liikettä.. AKTIIVINEN (HIGH): Osallistut rasittavaan ja kuormittavaan liikuntaharrastuksen säännöllisesti vähintään kertaa viikossa TAI esimerkiksi liikut päivittäiset työmatkat pyörällä vähintään 0 min suuntaansa. 4. ERITTÄIN AKTIIVINEN (TOP): Osallistut vähintään 5 kertaa viikossa raskaaseen ja kuormittavaan liikuntaan sekä harjoittelet tavoitteellisesti. 15

16 Liikunta-aktiivisuus oli keskimäärin 2,1 ± 0, pistettä. Aktiivisuus heikkeni iän myötä. Nuorimmassa ikäryhmässä se oli 2, ± 0, pistettä, keskimmäisessä 2,1 ± 0, ja vanhimmassa 2,0 ± 0, (taulukko 1). ikä kaikki (n = 1 5) (n = 2 2) (n = ) (n = 6 0) liikunta-aktiivisuus 2, 2,1 2,0 2,1 pistettä ± 0, ± 0, ± 0, ± 0, Taulukko 1. Liikunta-aktiivisuuden pistemäärien keskiarvot ja -hajonnat ikäryhmittäin. Kaikista miehistä liikunta-aktiivisuudekseen ilmoitti 2 prosenttia matalan (1), 51 prosenttia keskitason (2), prosenttia aktiivisen () ja 5 prosenttia erittäin aktiivisen (4). Matalan aktiivisuuden ilmoittaneiden osuus lisääntyi iän myötä jakaumien ollessa nuorimmassa ikäryhmässä 15 prosenttia, keskimmäisessä prosenttia ja vanhimmassa 26 prosenttia. Vastaavasti aktiivisten tai erittäin aktiivisten osuus väheni iän myötä: nuorimmassa ikäryhmässä heitä oli prosenttia, keskimmäisessä 2 prosenttia ja vanhimmassa prosenttia (kuvio 15.). Liikunta-aktiivisuus ikäluokittain, Polar-kuntotesti Matala Keskitaso Aktiivinen Erittäin aktiivinen Kuvio 15. Ilmoitetun liikunta-aktiivisuuden jakaumat ikäryhmittäin. Kestävyyskunnon kuntoluokkien ja liikunta-aktiivisuuden yhteys oli odotetusti selkeä. Jakaumat liikunta-aktiivisuudessa suhteessa kuntoluokkiin on esitetty kuviossa

17 Liikunta-aktiivisuus kuntoluokittain, Polar-kuntotesti Matala Keskitaso Aktiivinen Erittäin aktiivinen Hyvin heikko Heikko Välttävä Keskiverto Hyvä Hyvin hyvä Erinomainen Kuvio 16. Liikunta-aktiivisuuden jakaumat kuntoluokittain. Lähteet Aikuisten lihavuuden hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, (viitattu ). Saatavilla internetissä: Kodama S, Saito K, Tanaka S, Maki M, Yachi Y, Asumi M, Sugawara A, Totsuka K, Shimano H, Ohashi Y, Yamada N, Sone H (2009). Cardiorespiratory fitness as a quantitative predictor of all-cause mortality and cardiovascular events in healthy men and women: a meta-analysis. JAMA. 01: Rantanen T, Masaki K, He Q, Ross GW, Willcox BJ, White L (2011). Midlife muscle strength and human longevity up to age 100 years: a 44-year prospective study among a decedent cohort. Age (Dordr) May 4. Shvartz E, Reibold R (1990). Aerobic fitness norms for males and females aged 6 to 5 years: a review. Aviat Space Environ Med. 61(1): 11. Review.

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

TESTATUT. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti

TESTATUT. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti TESTATUT SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 254 ISBN 978-951-790-307-3 ISSN 0357-2498 Työryhmä: Jarmo Heiskanen, Jyrki Komulainen,

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Arvioi työkykyäsi - TULKINTA! Ei näy tulosteessa. Miksi kysyttiin?

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus:

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto

Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto Nykyhetken tilanne ja ennusteita LIKES-tutkimuskeskus toukokuu 011 Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto Nykyhetken tilanne ja ennusteita 4 Suomalaisen työikäisen

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä?

SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä? SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä? 4 Liikunta & tiede 48 4 / 2011 Teksti: JARMO HEISKANEN, OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN, HARTO HAKONEN, TUIJA

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia

Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia Luonto Liikuttamaan 3/2014 9/2014 Tanja Tilles-Tirkkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuntoutuskoordinaattori Kuntoutumis-

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus

Lisätiedot

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma Litmanen Riku Syventävien opintojen tutkielma Terveystieteiden

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

1 ForMare 2015... 4 2 Tulokset... 4 3 Koko ryhmän tulokset... 4. 3.1 Lihaskunto... 4. 3.2 Kehonkoostumus... 5. 3.2.1 BMI tulos (ryhmän keskiarvo)...

1 ForMare 2015... 4 2 Tulokset... 4 3 Koko ryhmän tulokset... 4. 3.1 Lihaskunto... 4. 3.2 Kehonkoostumus... 5. 3.2.1 BMI tulos (ryhmän keskiarvo)... Sisällys 1 ForMare 2015... 4 2 Tulokset... 4 3 Koko ryhmän tulokset... 4 3.1 Lihaskunto... 4 3.2 Kehonkoostumus... 5 3.2.1 BMI tulos (ryhmän keskiarvo)... 5 3.2.2. Rasvaprosentti tulos (ryhmän keskiarvo)...

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 20.6. 14.8.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 20.6. 14.8.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 20.6. 14.8.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko, Hanko Karjaa

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

pv pvm paikka prof Toto75 Toto65 Toto5 lr kesä Toto4 finaali Huom ke 1.1.2014 Helsinki X X uudenvuodenpv

pv pvm paikka prof Toto75 Toto65 Toto5 lr kesä Toto4 finaali Huom ke 1.1.2014 Helsinki X X uudenvuodenpv ke 1.1.2014 Helsinki uudenvuodenpv to 2.1.2014 Kouvola pe 3.1.2014 Pori pe 3.1.2014 Kaustinen la 4.1.2014 Tampere su 5.1.2014 Kuopio ma 6.1.2014 Jyväskylä loppiainen ti 7.1.2014 Seinäjoki ke 8.1.2014 Forssa

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lahdessa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lahdessa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lahdessa PYKÄLÄ II tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Työssä jatkamisen tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä

Työssä jatkamisen tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä Pirjo Juvoe-Posti, Saa Pesoe, Pauliia Toivio, Markku Sallmé, Aa-Katriia Himae, Timo Hau, Esa-Pekka Takala, Kirsi Niirae, Iloa Autti-Rämö, Katariia Hikka, Jukka Uitti Työssä jatkamise tuki pitkittyvässä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

Hevosyrittäjäpäivät 13.-14.11. Potkua työterveyteen vuonna 2016

Hevosyrittäjäpäivät 13.-14.11. Potkua työterveyteen vuonna 2016 Hevosyrittäjäpäivät 13.-14.11 Potkua työterveyteen vuonna 2016 Työterveys pähkinänkuoressa Mehiläisen Työterveyden tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakasyritysten työntekijöiden toimintakykyä, työympäristön

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE

Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE SISÄLLYS SISÄLLYS...1 ESITTELY...1 OSAT...1 ALOITTAMINEN...2 Pakkauksen purkaminen...2 Yksiköiden sijoittaminen...2 Ennen käyttöä...3 KÄYTTÄJÄPROFIILIT...3 Profiilin luominen...3

Lisätiedot

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 (5) Vuosina 2010 ja 2011 lisätään julkisen palvelun velvoitteen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitoksen johtaja www.112.fi Hätäkeskukset 1. Etelä-Savon hätäkeskus Mikkeli 2. Helsingin hätäkeskus Helsinki 3. Hämeen hätäkeskus Hämeenlinna 4. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

MARKKINAT. Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

MARKKINAT. Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. RAKETTI MARKKINAT Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt Neljä erilaista, upeaa ja värikästä tähtikuviota. Tuhti avauspanos, isot tähtikuviot. 14

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti 13.12.2015-26.3.2016

Säännöllinen kapasiteetti 13.12.2015-26.3.2016 Junatyyppi Junanumero Kulkuväli Lähtöaika Tuloaika Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:12:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 13.12.2015 26.3.2016 S 2 Joensuu asema Helsinki asema

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot