FARMAKODYNAMIIKKA 10/14/13. Farmakodynamiikka. Erilaisia lääkeaineita. Mikä on lääke? Mikä lääkeaine? Vaikuttaakseen lääkeaineen on sitouduttava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FARMAKODYNAMIIKKA 10/14/13. Farmakodynamiikka. Erilaisia lääkeaineita. Mikä on lääke? Mikä lääkeaine? Vaikuttaakseen lääkeaineen on sitouduttava"

Transkriptio

1 Farmakodynamiikka FARMAKO- φάρµακον, lääkeaine- DYNAMIIKKA δύναµις, voima, kyky, taito, teho ääkeaineiden vaikutusmekanismin ja vaikutuksen tutkiminen FARMAKODYNAMIIKKA Esko Kankuri Vaikuttaakseen lääkeaineen on sitouduttava Paul Ehrlich ( ) John Newport angley ( ) Miten lääkeaineet vaikuttavat elimistöön? ääke vs. lääkevalmiste vs. ÄÄKEAINE 1700-, 1800-luvuilla ja 1900-luvun alussa löytöretkeilijöiden havaintoja ja kertomuksia kuraresta v (1970) d- tai (+)-tubokurariini Kolinerginen nikotiinireseptori rakenne 1970-luku -> Corpora non agunt nisi fixata Reseptoriteoria reseptiivinen substanssi Mikä on lääke? Mikä lääkeaine? ääke on valmiste tai aine, jonka tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita ionikanavan proteiinirakenteita (Na+ selektiivinen) Chondrodendron tomentosum Erilaisia lääkeaineita Pienimolekyylisiä yhdisteitä kaptopriili asetyylisalisyylihappo, ASA ääkeaine on kemiallisesti tai muuten tieteellisin menetelmin yksityiskohtaisesti määritelty elimistöön vaikuttava aine, jota käytetään lääkevalmisteen valmistuksessa tai lääkkeenä sellaisenaan Elävien solujen tuottamat lääkeaineet rekombinantit proteiinit, esim. insuliini, kasvuhormoni monoklonaaliset vasta-aineet ym. Geeniterapia virukset, bakteerit Golimumabi ÄÄKEAKI ( /395) Esim. TNF-α estäjät Adalimumabi Infliksimabi TNF-α ääkevalmisteella tarkoitetaan lääkettä: 1) joka on valmistettu tai maahantuotu lääkelain mukaisesti; ja 2) joka on tarkoitettu lääkkeenä käytettäväksi; ja 3) jota myydään tai muutoin kulutukseen luovutetaan myyntipakkauksessa Biologiset lääkeaineet Etanersepti Sertolitsumabipegoli 1

2 ASA vs. monoklonaalinen vasta-aine Joitain lääkekehitysmuotojen eroja Klassiset lääkeaineet, esim. Nykyaikainen lääkekehitys, esim. Taudin molekyylitason perustan ja syyn löytäminen Kemiallinen synteesi ääkeaineen kohteen tunnistaminen Terapeuttinen seulonta eri malleissa Kohteen rakenteeseen tai toimintaan perustuvien molekyylien sunnittelu/kehitys ääkeaineen tuotto ja laboratoriotestaus ääkeaineen kulkeutuminen vaikutuskohteeseensa ääkevalmisteen kehitys ja in vivo-kokeet ASA Kliiniset kokeet Kokeellinen sitoutumismittaus Kohdemolekyyli (esim. reseptoriproteiini) ja lääkeaine (reseptoriin sitoutuva ligandi) reagoivat Mittausta varten ligandi leimataan (radioaktiivisuus/ Reseptorisitoutumisen mittaaminen Taustasitoutumisen määrittäminen Reseptorisitoutumisen mittaaminen [Sitoutuminen reseptoriin] Kohteen tunnistamisen jälkeen miten lääkeaineiden sitoutuminen voidaan selvittää? Bmax fluoresenssi) Affiniteetti lääkeaineen taipumus sitoutua reseptoriin B50 [ääkeaineen pitoisuus] kd ääkeaine + reseptori Dissosiaatiovakio [] + [R] + k1 [R] k2 kd kuvaa reseptori-ligandi kompleksin hajoamista (eriytymistä) jälleen ligandiksi ja reseptoriksi [] + [R] k1 k2 [R] 2 [][] D = = 1 ["] Mitä pienempi kd sitä suurempi lääkeaineen taipumus kiinnittyä (affiniteetti) reseptoriin 2

3 INEWEAVER-BURK Sitoutuneiden reseptorien suhteellinen osuus kaikkien reseptorien määrästä, Rtot ["] [tot] ["] =[]+["] [] + [R] [R] Sijoitetaan kd yhtälöön " [] ["] = Kerrotaan[] " " " " ["] = [] "[] " = 2 [] = 1 ["] Jaetaan[R] Sitoutuneiden reseptorien osuus (otetaan huomioon maksimaalisesta sitoutumisesta, Bmax = max max[] = " + " + [] angmuirin yhtälö Silloin kun [] = kd, niin = max max 1 = = "#$ " ollaan tasapainossa ja puolet reseptoreista on sitoutunut. Scatchard plot a = 1 d Annosvasteen mittaaminen ääkeaineen vasteen mittausta varten tarvitaan biologinen koejärjestely esim. soluviljely, jossa ko. reseptorivälitteinen vaste voidaan mitata Vaste mitataan usealla eri lääkeaineen annoksella Esimerkkejä vasteesta soluviljelykoejärjestelyssä: hermosolun polarisaatiomuutos (tulehdus)välittäjäaineen tuotannon muutos tms. ääkeaine + reseptori --> VASTE [] + [R] k1 [R] k2 + ANNOSVASTE VASTE% Annosvastekuvaaja puoli-logaritmisella asteikolla 100% k1 75% k2 EC=Effective concentration VASTE 50% Reseptorin aktivaatio ja lääkevaste [ÄÄKEAINE] ANNOS 25% EC25 EC50 EC75 OG[äääkeaine] 3

4 ANNOSVASTE ääkeaineiden voimakkuus ja teho ovat toisistaan riippumattomia. TEHO SAMA - ERI VOIMAKKUUS (potency) ~ EC50 100% ANNOSVASTE ääkeaineiden voimakkuus ja teho ovat toisistaan riippumattomia. VASTE ERI TEHO (efficacy) EI ERI MAKSIMIVASTEIDEN SUURUUDET E max VASTE% voimakkaampi agonisti A B C heikompi agonisti 50% E max EC 50 EC 50 EC 50 OG[ÄÄKEAINE] EC 50 EC 50 OG[ÄÄKEAIN Kilpaileva sitoutuminen ääkeaineet A ja B kilpailevat sitoutumisesta samaan kohtaan Sitoutuminen lyhytaikaista B A Agonistin annosvaste antagonistin läsnäollessa 100% Suurilla agonistin pitoisuuksilla voidaan kumota antagonistin vaikutus Kilpailematon sitoutuminen Joko samaan kohtaan tai allosteerisesti eri kohtaan kohdemolekyyliä Suurillakaan agonistipitoisuuksilla ei voida kumota antagonistin vaikutusta tai VASTE% Kilpailemattoman antagonistin vaikutus Kilpailevan antagonistin vaikutus Allosteerinen säätely voi myös olla agonistin vaikutusta potentioivaa OG[ÄÄKEAINE] ANTAGONISTIN ANNOSVASTE Käänteisagonisti Agonistin vaste% Kun reaktiossa agonistin pitoisuus pysyy vakiona. 100% Ilman agonistia reseptorin aktivaatio tasapainossa inaktiivisen ja aktiivisen muodon välillä [R] [R*] [R] [R*] 75% IC= inhibitory concentration Agonistin ( A ) vaikutuksesta reseptorin aktivoitunut muoto vallitsevampi [ A R] [ A R*] [R] [R*] 50% 25% Käänteisagonistin ( KA ) vaikutuksesta reseptorin inaktiivisesta muodosta tulee vallitsevampi [ KA R] [ KA R*] [R] [R*] IC 25 IC 50 IC 75 OG[antagonisti] Käänteisagonistin vaikutuksesta ilman agonistia havaitun vasteen määrä vähenee 4

5 AGONISTI R+R*+E agonisti Agonistit ja antagonistit Vastetaso reseptorin aktiivisen ja inaktiivisen muodon ollessa tasapainossa OSITTAISAGONISTI R+R*+E osit. agonisti Agonisti sitoutuu ja aktivoi reseptorin tuottaen samanlaisen vasteen kuin reseptorin luonnollinen agonisti(ligandi) VASTE R+R* E lääkeaine = lääkeaineen aikaansaama vasteen muutos ANTAGONISTI R+R*+E antagonisti R+R*+E käänt. agonisti KÄÄNTEISAGONISTI Antagonisti sitoutuu reseptoriin, mutta ei aktivoi sitä Antagonisti estää agonistin tai luonnollisen ligandin vastetta Antagonisti ei tuota vastetta ilman agonistin läsnäoloa Fysiogisessa ympäristössä antagonistilla vastakkainen vaikutus kuin agonistilla IC 50 : antagonistin pitoisuus joka estää 50% agonistin vasteesta Affiniteetti ja voimakkuus Affiniteetti kertoo kuinka voimakkaasti lääkeaine sitoutuu reseptoriinsa/kohdemolekyyliinsä Korkea affiniteetti = lääkeaine sitoutuu reseptoriin pienillä pitoisuuksilla Matala affiniteetti = lääkeaine sitoutuu vasta suuremmilla pitoisuuksilla Suuri voimakkuus ääkeaineella korkea affiniteetti JA Pienet pitoisuudet riittävät vasteen aikaansaamiseksi Kohdemolekyyli -> hoitovaste ääkeaineen sitoutuminen kohdemolekyyliinsä à Kohdemolekyylin toiminnan muutos à Solun toiminnan muutos à Toiminnan muutos kudostasolla à Hoitovaste Annos Oikea annos on äärimmäisen tärkeä iian matala annos: vain placebo-vaikutus Kohdekudoksen reseptorit vapaina lääkeaineesta Oikea annos: hoitovaste ääkeaine sitoutuu kohdekudoksen reseptoreihin Yliannos: sivuvaikutukset, haittavaikutukset, myrkytykset? ääkeaine sitoutuu ylimäärin reseptoreihinsa kohdekudoksessa sekä muissa kudoksissa Sitoutuu myös epäspesifisesti muihin reseptoreihin Vaikutuksen alkuaika Vaikutusmekanismista riippuen Kipulääkkeet (opioidit ja tulehduskipulääkkeet) Nopea vaikutuksen alku Immunosuppressiiviset lääkkeet Hidas vaikutuksen alku (vaik. tulehdussolujen metaboliaan/dna synteesiin) Masennuslääkkeet aivojen adaptiiviset mekanismit vievät aikaa terapeuttinen vaikutus ilmenee us. vasta n.3-4 viikon käytön jälkeen 5

6 Terapeuttinen ikkuna Esim. morfiini i.v. Kuolema Hengityslama Hengityslama Number needed to treat (NNT) Potilasmäärä, joka on hoidettava jotta yksi hyötyisi Mitä suurempi NNT, sitä tehottomampi hoito Vaste Analgesia Analgesia Ei tehoa Annos Annos (µg/kg) Turvallisuusmarginaali: Miten paljon annosta voidaan kasvattaa ilman vakavia haitta-/sivuvaikutuksia ääkeaineiden kohdemolekyylit Useimpien lääkeaineiden vaikutus perustuu niiden sitoutumiseen johonkin elimistön makromolekyyliin, esim. proteiiniin -->KOHDEMOEKYYI ÄÄKEAINEIDEN KOHDEMOEKYYIT TYYPEITTÄIN Fysiologiset reseptorit Ionikanavat Entsyymit Kuljettajaproteiinit Muita kohteita, mm. Nukleotidit, RNA, DNA Sytokiinit, interleukiinit, kasvutekijät G-prot. kytkentäiset reseptorit igandis. ionikanavat Penisilliiniä sitovat proteiinit Tumareseptorit Jännites. ionikanavat Peroksidaasit Fysiologiset reseptoriperheet IGANDI-SÄÄDEYT IONIKANAVAT eli IONOTROOPPISET RESEPTORIT G-PROTEIINI- KYTKENTÄISET RESPTORIT ENTSYYMI- RESEPTORIT SOUNSISÄISET RESEPTORIT/ TUMARESEPTORIT 4 igandisäädellyt ionikanavat igandin sitoutuminen avaa ionikanavan Eri tyyppiset kanavat läpäisevät selektiivisesti eri ioneja (Na +, K +, Ca 2+ or Cl - ) 1 hyperpolarisaatio/ depolarisaatio G ionikanavat/ entsyymit/toisiolähetit prot. kinaasit /toisiolähetit R proteiinisynteesi Esimerkkejä: GABA A reseptorit -- Cl- kanava -- hyperpolarisaatio Nikotiinireseptorit Na+ kanava -- depolarisaatio NMDA-reseptorit Na+/Ca2+ -- depolarisaatio Millisekunteja Sekunteja Minuutteja/ tunteja Esim. Esim. asetyylikoliinin asetyylikoliinin Esim. nikotiinireseptorit, GABA-, muskariinireseptori, jtkn sytokiinireseptorit, glutamaattireseptorit adrenergiset reseptorit kasvutekijäreseptorit Tunteja Esim. hormonireseptorit Ionien nettovirta määrittelee vasteen Vaste millisekunneissa 6

7 Nikotiinireseptori hermo-lihasliitos Asetyylikoliinin nikotiinireseptori Sekä keskushermostossa että lihaksessa Aktivoitunut kolinerginen hermosolu Vaihteleva alayksikkökoostumus, viisi alayksikköä/reseptori Alayksiköt muodostavat solukalvon läpäisevän ionikanavan Na+ Asetyylikoliini, Ach Asetyylikoliini, Ach Ach Na+ Tubokurariini, rokuroni, vekuroni ym. Muscle Neuronal heteromeric Na+ depolarisaatio --> lihassupistus Neuronal homomeric GABAA välitteinen inhibitio GABAA reseptori PRESYNAPTINEN HERMOSOU GABA Cl GABAAreseptori Cl GABAAreseptori GABA Bentsodiatsepiinit Flumatseniili (antagon) Tsolpideemi Ekstrasellullaaritila POSTSYNAPTINEN HERMOSOU hyperpolarisaatio GABAA reseptori: pentameeri, reseptorin alayksikköjä koodittaa 19 geeniä kahdeksan eri alayksikköluokkaa α1-α6, β1-β3, γ1-γ3, δ, ε, θ, π, ρ1-ρ3 Barbituraatit Intrasellullaaritila Ionikanava 2 2 G-proteiinikytkentäiset reseptorit G-proteiinikytkentäiset reseptorit Yleisin lääkeaineiden kohdemolekyyliperhe (GPCR) igandin sitoutuminen aktivoi G-proteiinin, joka säätelee kohde-entsyymin tai ionikanavan aktiivisuutta Reseptoreissa 7 solukalvoa läpäisevää osaa 7-transmembrane receptors, 7-TM reseptorit Vaste sekunneissa Genomissa yli 800 GPCR-proteiinia koodittavaa geeniä Useita alatyyppejä, esim. Aistinreseptoreita (esim. valo, haju, maku) Adrenergiset reseptorit (α ja β) Välittäjäaineita (mm. muskariinireseptorit, opioidireseptorit) RGS (regulators of G-protein signaling) ->alfa-efektorit ->betagammaefektorit 7

8 Esimerkki: opioidien (morfiini) µ-reseptorisignalointi PKC aktivaatio PIP2 DAG q AC -> camp PKA prot. fosforylaatio useiden eri signaalireittien säätely geeninluennan säätely (TF:t) S i AC camp PKC PCβ Ionikanavat PCβ PI3-kinaasi Ca2+ IP3 estää AC -> camp ionikanavien säätely fosfolipaasit ER:n IP3 reseptori adenylaattisyklaasi tumassa PKA aktivaatio Geeninluennan säätely, Ca2+ esim. CREB fosforylaatio Miller s anesthesia, 7th Edition, 2009 β-arrestiini-välitteinen GPCR säätely Entsyymikytkentäiset reseptorit Aktivoitunut reseptori 3 igandin sitoutuminen ja reseptorimolekyylien dimerisaatio GRK fosforyloi (joissain tapauksissa trimeerit, tetrameerit) aktivoi reseptorissa olevan entsyymin (kinaasin) β-arrestiini β-arrestiini Tyrosiinikinaasi tai seriini/treoniinikinaasi-aktiivisuuksia Mm. insuliinin, sytokiinien, kasvutekijöiden reseptoreita (G-protein-linked receptor kinase) GRK HUOM: - β-arrestiiniin sitoutunut GPCR voi myös ER kalvostossa aktivoida solunsisäisiä signaalireittejä, esim. kinaasikaskadit Signaalitransduktio usean vahvistavan vaiheen kautta Esim. MAP-kinaasikaskadi Reseptorin desensitisaatio - reseptori ei sido G-proteiineja - inaktiivinen - pois solukalvolta -> hajoitetaan Tyrosiinikinaasireseptorin aktivaatio Vaste minuuteissa-tunneissa 1 TNFα Reseptoriaktivaatio TNF-reseptori Stimulukset TNFα esim. I-1, TNFα, PS SOUKAVO TNFα SOUKAVO NF-kB aktivaatio IκB kinaasin aktivaatio P IKK α, β, γ(nemo) Muut signaalit - oksidat./er-stressi, DNA-vaurio ym. O AV AK M TU NF-kB sitoutuminen DNA:han NFκB RE IκB+NF-κB PP IκB hajottaminen proteasomissa NF-κB NF-kB translokaatio tumaan Tulehdusgeenien ilmentyminen COX-2, I-1, I-8, TNFα, MCP-1, E-selektiini ym. ym. 8

9 Solun sisäiset/ tumareseptorit sitoutuakseen solunsisäiseen reseptoriin igandi-reseptorisitoutumisen jälkeen aktivoitunut reseptorikompleksi siirtyy tumaan Sitoutuu omiin säätelyalueisiinsa ja/tai muihin reseptoreihin Aktivoi/estää/säätelee näiden tiettyjen geenien luentaa Esim. kortikosteroidit, estrogeenit ym. hormonit Vaste tunneissa Vaikutukset mrna:han Esim: TTP TNF-α GK sitoutuu suoraan aktivoituneisiin transkriptiotekijöihin --> inaktivaatio, esim. AP-1, NF-kappaB Ilmentyvien geenien vaikutuksia 0 P GR Hsp70 Hsp90 PP GR NF-κB PP GR tai AP-1 KOHDEGEENI AP-1 KOHDEGEENI Muita kohdemolekyylejä Estää tulehdusta voimistavien transkriptiotekijöiden toimintaa, GRE- tai muu mekanismi, hiljentää pro-inflammatoristen geenien ekspressiota isää anti-inflammatoristen geenien ekspressiota ääkeaineiden vaikutus ionikanaviin Ionikanavia pääasiallisesti kahta eri tyyppiä igandin säätelemät ionikanavat fysiologisia reseptoreita Jännitesäädellyt ionikanavat aktivoituivat solukalvon jännitteen muuttuessa esim. hermoimpulssi, sileän lihaksen supistus ääkeaineiden suora vaikutus Paikallispuudutteet, esim. lidokaiini Kalsiumkanavan salpaajat sydän- ja verisuonitautien hoidossa Muut kuin fysiologiset reseptorit p7 Hs Hs p90 Reseptoriaktivaatiossa kompleksin muut vapautuvat osat (esim. Hsp90, Hsp70) - immunomodulaatio, solunsis. signaalireitit GUKOKORTIKOIDI-KOHDEGEENI GUKOKORTIKOIDI esim. sykliset nukleotidi-välitteiset, ionikanava-välit., ATP-synteesi tai GCBG Solukalvovaikutukset - epäspesifit nopeat vaikutukset - solukalvoreseptori (mgr)-välitteiset vaikutukset Vaikutukset solun sisäisiin signaalireitteihin Esim. MKP-1 MAPK, annexin-1 (lipokortiini) PA2 igandin on läpäistävä solukalvo 4 Suora vaikutus ionikanaviin Entsyymeihin Kuljettajamolekyyleihin nifedipiini, felodipiini ym. ääkeaineet voivat myös vaikuttaa kanavan palautumiseen Epilepsialääkkeet Rytmihäiriölääkkeet Ionikanavat lääkeaineiden kohdemolekyyleinä, Entsyymit lääkeaineiden kohdemolekyyleinä esim. kanavan toiminnan estosta Esim. syklooksigenaasi-2 useat tulehduskipulääkkeet angiotensiini I konvertaasi (ACE) ACE-estäjät fosfodiesteraasi V erektiolääkkeet Na+ Normaali toiminta Esto 9

10 Substraatti COX-aktiivinen keskus Entsyymi COX-2 (hemirakenne) Kompetitiivinen inhibitio ER-kalvo Indometasiini Allosteerinen inhibitio Estämällä mm. tulehdusvälittäjien esiasteen syntymisen, tulehduskipulääkkeet estävät myös varsinaisen tulehdusreaktion etenemistä Soluspesifiset syntaasit ACE-estäjä teprotidi Succinyl--proline Succinyl--proline sulfide kaptopriili Brasilialainen kyykäärme Bothrops jararaca Angiotensinogeeni Reniini Angiotensiini I Angiotensiini II sympaattisen hermoston aktivaatio ACE, angiotensiiniä konvertoiva entsyymi aldosteronin vapautuminen lisämunuaiskuorelta -Na ja veden takaisinotto, K eritys -veritilavuuden kasvu -virtsaneritys ADH vapautuminen aivolisäkkeen takalohko vasokonstriktio -perifeerinen -munuaisten 10

11 Hermo-lihasliitos - asetyylikoliiniesteraasi koliini + asetaatti Asetyylikoliiniesteraasi Aktivoitunut kolinerginen hermosolu Ach Na + Asetyylikoliini, Ach Kuljettajaproteiinit Kuljettavat molekyylejä lipidikalvojen (solukalvon) läpi Esim. toimivat hermovälittäjäaineiden hermosoluun takaisinottajina synapsiraosta fysostigmiini, neostigmiini Tubokurariini, rokuroni, vekuroni ym. Na + Tubokurariinin kaltaisten lihasrelaksanttien vaikutus voidaan osittain kumota asetyylikoliiniesteraasin estäjillä (mm. fysostigmiini, neostigmiini). Näiden kanssa voidaan antaa esim. glykopyrrolaattia (muskariinireseptoriantagonisti) estämään kolinergista muskariinireseptorivälitteistä stimulaatiota (mm. sydänvaikutukset). Kuljettajaproteiinit lääkeaineiden kohdemolekyyleinä Masennuslääkkeet estävät kuljettajaproteiinien toimintaa Estävät esim. serotoniinin ja/tai noradrenaliinin takaisinottoa presynaptisiin hermosoluihin 5HT Na + K + ulos solusta Cl - SYNAPSIRAKO Välittäjäaineen takaisinotto (reuptake) kuljettajaproteiinin avulla Kuljettaproteiinin toiminta hyväksikäyttää ionigradienttia. Kuljettajaprot. estäjä Estynyt välittäjäaineen takaisinotto PRESYNAPTISEN HERMOSOUN SOUKAVO K + Esimerkkejä muista mekanismeista Nukleotidit ja nukleotidimetabolia Dopamiinin esiaste levodopa Parkinsonin taudin hoidossa Vasta-aineet Vasta-aineet Monet biologiset lääkeaineet ovat vasta-aineita, jotka on valmistettu soluviljelmissä kloonaus ja/tai rekombinaatiotekniikoiden avulla Vasta-aineet normaalisti immuunipuolustuksen tuottamia virusja bakteeripuolustusta varten Vasta-aineiden sitoutuminen kohdistuu muita proteiinirakenteita kohtaan: sytokiinit, reseptorit, entsyymit Etenkin tulehdusvasteen esto kroonisissa tulehdussairauksissa Monoklonaaliset vasta-aineet (Mab) Vasta-aineita käytetään myös esim. myrkytysten hoidossa 11

12 Esimerkkejä vasta-aineista lääkeaineina TNF-α estäjät Adalimumabi I-1 reseptorin salpaajat Interleukiini-12/-23 estäjä Infliksimabi Anakinra TNF-α Golimumabi Esimerkkejä mekanismeista Ustekinumabi I-1 vaste Psoriaasi/ psoriaasiartriitti Etanersepti Tosilitsumabi Sertolitsumabipegoli I-6 vaste Indikaatiot: Nivelreuma Tulehdukselliset suolistosairaudet Psoriaasi (nivelpsoriaasi) I-6 reseptorin vasta-aine 12

Lääkeaineiden) vaikutusmekanismit

Lääkeaineiden) vaikutusmekanismit ääkeaineen(annostus Absorptio,) imeytyminen Pitoisuus(syst.( verenkierrossa ääkeaineen(jakautuminen elimistöön ääkeaineen(metabolia ääkeaineiden) vaikutusmekanismit Esko)Kankuri 15.8.2017 Pitoisuus(vaikutuskohteessa

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme

Lisätiedot

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit

Lisätiedot

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Lääkeaineiden vaikutusmekanismit: reseptorit*

Lääkeaineiden vaikutusmekanismit: reseptorit* 2. Lääkeaineiden vaikutusekanisit: reseptorit Lääkeaineiden vaikutusekanisit: reseptorit* Lääkeaineiden kohdeolekyylit Melkein kaikki lääkeaineiden vaikutukset potilaissa sekä toivotut hoitovaikutukset

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta

Lisätiedot

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa Yleisanestesian komponentit Yleisanestesian toteutus Hypnootit Tajuttomuus Analgeetit Kivuttomuus Hermo-lihasliitoksen salpaajat Liikkumattomuus Monoanestesia inhalaatioanesteeteilla (tai ivhypnooteilla)

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Neurofarmakologian perusteita

Neurofarmakologian perusteita Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Perifeeriset lihasrelaksantit

Perifeeriset lihasrelaksantit 13. Perifeeriset lihasrelaksantit, ganglionsalpaajat Perifeeriset lihasrelaksantit Perifeeriset lihasrelaksantit ovat aineita, jotka halvaannuttavat luurankolihakset estämällä hermo-lihasliitoksen toimintaa.

Lisätiedot

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa

Lisätiedot

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,

Lisätiedot

Psorin uudet hoidot. Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen

Psorin uudet hoidot. Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen Psorin uudet hoidot Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen Tuttua juttua Psoria sairastaa noin 150 000 suomalaista Puolella tauti alkaa alle 40-vuotiaana

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lääkehoito 13. Biologiset lääkkeet Aivan viime vuosina on taudin hoidossa avautunut uusia näköaloja niin kutsuttujen biologisten lääkkeiden myötä. Biologisiksi

Lisätiedot

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T POTILASOHJE 1 (7)

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T POTILASOHJE 1 (7) POTILASOHJE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3 Tulehduskipulääkkeet

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit Jyrki ukkonen H, läinlääketieteellisten biotieteiden osasto email jyrki.kukkonen@helsinki.fi ignalointi: -proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit -proteiinikytkentäiset reseptorit uurin solukalvoreseptoriperhe

Lisätiedot

UUDET I.V.-ANESTEETIT

UUDET I.V.-ANESTEETIT UUDET I.V.-ANESTEETIT ANESTESIAKURSSI 25-VUOTTA JUHLAKOKOUS Paasitorni, Helsinki 6.-7.3.2014 Mika Valtonen TYKS Laskimoanesteetit Kemiallinen ryhmä Lääkeaine Barbituraatit Tiopentaali Metoheksitaali Alkyylifenolit

Lisätiedot

Reuman puhkeamisen jäljillä

Reuman puhkeamisen jäljillä Reuman puhkeamisen jäljillä Reuma-lehti 2/2013 Jami Mandelin tutkii immuunipuolustusjärjestelmän virheellistä toimintaa. Interleukiini- 17 näyttää olevan keskeinen proteiinijoukko, kun nivelreuma puhkeaa.

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 28.8. 2017 Psyykenlääkkeet Ahdistusneisuushäiriöiden lääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Sic! 2/2016 Masennus? Tunnetila Mieliala

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T OHJE AMMATTILAISILLE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3

Lisätiedot

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell

Lisätiedot

β-adrenoseptorit ja niiden merkitys astmassa sekä sydänsairauksissa

β-adrenoseptorit ja niiden merkitys astmassa sekä sydänsairauksissa Kandidaatintutkielma β-adrenoseptorit ja niiden merkitys astmassa sekä sydänsairauksissa Jussi Talvitie Oulun yliopisto Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta 2019 Sisällysluettelo 1. G-proteiinikytkentäiset

Lisätiedot

Sytokiinien rooli ja salpaus immuunivälitteisissä tulehdussairauksissa

Sytokiinien rooli ja salpaus immuunivälitteisissä tulehdussairauksissa IOLOGISET LÄÄKKEET KATSAUS TEEMA Sampsa Matikainen, Sakari Jokiranta ja Kari K. Eklund Sytokiinien rooli ja salpaus immuunivälitteisissä tulehdussairauksissa Tulehdusreaktion tärkein tehtävä on puolustaa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3. Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti

Lisätiedot

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Luento 1: Yleisten asioiden jälkeen: MB, luku 1 (s. 28-49) Luento 2: Luku 1 jatkuu +

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Proteiinilääkkeet luento

Proteiinilääkkeet luento Proteiinilääkkeet luento 9.10.2017 DNA Bioteknologisen lääketuotannon periaate proteiini RNA RNA DNA proteiini Solu voi olla bakteeri, eläinsolu, tai tuotantoeläimen solu Ø Geneettisesti muokattu solulinja

Lisätiedot

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia Entsyymikatalyysi Vuento & Heino ss. 66-75 ECB: Luku 3, s. 90-93 & luku 4, s. 144- Dos. Tuomas Haltia, Biotieteiden laitos, biokemia ja biotekniikka Miten entsyymit

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ

LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ Niina Vieno, TkT Vesialan asiantuntijapalvelut Kolme pääasiallista lähdettä Niina Vieno 2 Lääkeaineen erittyminen elimistöstä muuttumattomana 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20%

Lisätiedot

Psoriaasin uudet hoidot

Psoriaasin uudet hoidot Psoriaasin uudet hoidot * Erik.lääk Risto Oksman * Mehiläinen, Turku * Terveystalo, Turku Mehiläinen 1 Plakkipsori Mehiläinen 2 Pisarapsori Mehiläinen 3 Nivelpsori Mehiläinen 4 Hiuspohjan psori Mehiläinen

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

G-PROTEIINIKYTKENTÄISET RESEPTORIT

G-PROTEIINIKYTKENTÄISET RESEPTORIT G-PROTEIINIKYTKENTÄISET RESEPTORIT PAULI TURUNEN Medicum/fysiologia email pauli.m.turunen@helsinki.fi Alberts ym. Molecular Biology of the Cell kpl 15 MENU 8.1.2018 Mitä ovat G-proteiinit? Toimintaperiaate

Lisätiedot

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista

Lisätiedot

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:

Lisätiedot

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017

Lisätiedot

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

Farmakologia & toksikologia Välitentti 1

Farmakologia & toksikologia Välitentti 1 Farmakologia & toksikologia Välitentti 1 13.4.2007 1. Kerro puudutteiden vaikutusmekanismi ja mitkä tekijät vaikuttavat puudutusvaikutuksen kestoon ja puudutemolekyylin pääsyyn vaikutuspaikkaansa. (15

Lisätiedot

Karl Åkerman. Synapsit

Karl Åkerman. Synapsit Karl Åkerman Synapsit Synapsen Kahden hermosolun välinen kytkentä kohta hermopääte eli aksonin päätepiste yhdestä solusta kytkeytyy toiseen soluun Synapsi on tärkein yksikkö hermoston viestinnässä synapsit

Lisätiedot

Farmakologian tenttitärpit Ensimmäinen välitentti Lyhyet kysymykset. Sisällys

Farmakologian tenttitärpit Ensimmäinen välitentti Lyhyet kysymykset. Sisällys Farmakologian tenttitärpit Ensimmäinen välitentti Lyhyet kysymykset Sisällys Sivu 2 Desensitisaatio Tiotropiini COPD:ssa Antagonismi Partiaalinen agonisti Idiosynkrasia Takyfylaksia Kilpaileva antagonismi

Lisätiedot

SSLY Kortisoni. Heikki Saaren-Seppälä, HYKS

SSLY Kortisoni. Heikki Saaren-Seppälä, HYKS SSLY Kortisoni Heikki Saaren-Seppälä, HYKS 23.3.2017 Mitä se sellainen kortisoni ihan oikeesti on?? Stressireaktion säätelijä Mitä se stressi ihan tarkalleen ottaen sitten on?? Ei vain hetkellinen fyysinen

Lisätiedot

Molekulaarista endokrinologiaa

Molekulaarista endokrinologiaa Molekulaarista endokrinologiaa Hormonaalisten signaalien välittyminen solun sisään ja solun toimintaan solukalvoreseptorit: adapteriproteiinit, toisiolähetit; proteiinikinaasit tumareseptorit Endokriininen

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Clomicalmin tehoa ja turvallisuutta ei ole varmistettu alle 1,25 kg painavilla eikä alle kuuden kuukauden ikäisillä koirilla.

Clomicalmin tehoa ja turvallisuutta ei ole varmistettu alle 1,25 kg painavilla eikä alle kuuden kuukauden ikäisillä koirilla. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Clomicalm 5 mg tabletti koiralle Clomicalm 20 mg tabletti koiralle Clomicalm 80 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Jokainen Clomicalm-tabletti sisältää:

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:

Lisätiedot

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012 Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita

Lisätiedot

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

BIOLOGIAN KYSYMYKSET BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p

Lisätiedot