Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela,

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi"

Transkriptio

1 Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell cycle) ja tietoja siitä. a) Piirrä kuva solusyklin vaiheista. Kerro lyhyesti, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu. M-vaiheessa eli mitoosissa solu varsinaisesti jakautuu. Tuma hajoaa, kromosomit järjestäytyvät solun keskitasoon ja kunkin kromosomin eri kopiot kuljetetaan solun eri päihin. Solut kuroutuvat erilleen ja tumat ja soluorganellit muodostuvat uudelleen. G1-vaihe on lähinnä kasvua ja solun valmistelua S-vaihetta varten (RNA- ja proteiinisynteesiä). Solu voi päätyä myös G0-vaiheeseen eli erilaistuneeksi soluksi, joka ei jakaudu (mutta joka voi ryhtyä uudelleen jakautumaan eli palata solusykliin). S-vaiheen tärkeä tapahtuma on DNA:n kahdentuminen. Solun kaikesta DNA:sta tuotetaan kopiot. G2-vaiheessa solua valmistellaan mitoosia varten myös muiden komponenttien osalta, solu kasvaa ja DNA:n virheitä korjataan. b) Mitkä ovat solusyklin tunnetut keskeiset kontrollipisteet? Kerro lyhyesti, mitä niissä tarkistetaan. Keskeiset tarkistuspisteet ovat G1/S- ja G2/M-rajalla. Lisäksi S-vaiheen aikana G1/S-rajan kontrollipisteessä, ns. restriction point, testataan solun valmius ja ehdot (esim. kasvusignaalit, tarvittavat rakennusaineet) jakautumiselle. Vasta kun tarvittava määrä ns. licencing factoria eli sykliini E:n ja CDK2:n kompleksia on muodostunut, siirtyy solu S-vaiheeseen. G2/M-tarkistuspisteissä tarkistetaan mm. se, että koko DNA on kahdentunut ja ettei siinä ole katkoksia, ja se, että solun koko on tarpeeksi suuri jakautumiseen. Lisäksi mm. S-vaiheen sisällä on DNA:n mutaatiokontrollijärjestelmiä ja mitoosin aikana tarkastuspiste, jossa kinetokorien pariutuminen tarkistetaan. c) Kerro lyhyesti, mikä rooli p53- ja Rb-proteiineilla on näissä prosesseissa. Esimerkiksi DNA:n vauriot aktivoivat p53-proteiinia. Aktiivinen p53-proteiini puolestaan saa aikaan p21-proteiinin lisääntyneen synteesin. p21-proteiini puolestaan sitoutuu CDK2:n ja sykliini-e:n kompleksiin, joka toimii signaalina solunjakautumiselle ja näin estää solun jakautumisen. Normaalisti CDK2-sykliini-E fosforyloisi Rb-proteiinin, joka fosforyloituna irtoaa transkriptiofaktorista E2F. Transkriptiofaktori E2F muuttuu aktiiviseksi Rb-proteiinin irrottua siitä ja saa aikaan sen, että tarvittavat entsyymit DNA:n synteesiä ja S-vaiheeseen siirtymistä varten tuotetaan. Tästä löytyy kuva Lehningerin sivulta 473. Lisäksi aktivoitunut p53 saa aikaan DNA:n korjausmekanismeihin kuuluvien proteiinien tuottamista. Mainittakoon vielä, että tuo p53:n toiminta toteutuu, jos solu on G1 vaiheessa.

2 Jos p53 aktivoituu vasta myöhemmin, niin seurauksena on apoptoosi mekanismilla, jota ei vielä tarkasti tunneta. Tehtävä 2: The Hallmarks of Cancer, 0 9 p. Hae Cell-lehden www-sivuilta (www.cell.com) Douglas Hanahanin ja Robert A. Weinbergin katsausartikkeli The Hallmarks of Cancer, Cell 100: Kannattaa ottaa/tulostaa katsaus pdfmuodossa. Jos et sitä TKK:n koneilta pääse imuroimaan/tulostamaan, niin ilmoita siitä minulle sähköpostitse. Lukiessasi katsausta älä turhaan takerru siihen, ettet (oletettavasti) tunne kaikkia proteiinien ja geenien lyhenteitä ja tehtäviä. a) Mitkä muutokset tarvitaan, jotta tavallisesta solusta tulisi syöpäsolu? Mikä on syöpäkasvaimen ja hyvänlaatuisen kasvaimen olennainen ero? Millaisia mutaatioita kasvainsolut tarvitsevat tullakseen varsinaisiksi syöpäsoluiksi? Jotta solusta tulisi syöpäsolu, sen täytyy 1) tulla riippumattomaksi ulkoisista kasvutekijöistä 2) tulla riippumattomaksi ulkoisista kasvunestosignaaleista 3) välttää apoptoosi eli ohjelmoitu solukuolema 4) saavuttaa kyky jakautua loputtomasti (telomeerit ja telomeraasi) 5) saada aikaan angiogeneesiä eli verisuonten uudismuodostusta 6) pystyä invasoitumaan (eli tunkeutumaan viereisiin kudoksiin) ja metastasoimaan (eli lähettämään etäpesäkkeitä) Lyhyet selitykset lienevät paikallaan. Kohta 1 lienee ilmiselvä: jos solu kasvaa ja jakautuu vain silloin, kun sitä käsketään näin tekemään, ei siitä kasvainta tule, kiertäminen voi tapahtua esim. siten, että solu alkaa itse erittää itselleen kasvutekijöitä tai että solun kasvusignaalien välitysjärjestelmissä tapahtuu mutaatio, jonka vuoksi ne jäävät pysyvästi aktiivisiksi. Samoin kohta 2 lienee selvä: Monet tekijät normaalitilanteessa rajoittavat solujen jakautumista, esimerksi soluväliaineessa olevat kasvunestäjät ja solujen väliset kontaktit (esim. viljelmässä tyypilliset solut kasvavat pohjalla vain kunnes ne alkavat koskettaa toisiaan). Jotta solu pystyisi jakautumaan ja muodostamaan kasvaimen, täytyy näitä estosignaaleja välittävien systeemien lakata toimimasta. Kohta 3 lienee myös melko selvä: ympäristöstä voi tulla kasvainsolulle käsky kuolla, jota normaali solu noudattaisikin, mutta jotta kasvainsolu voi säilyä hengissä, täytyy sen olla noudattamatta käskyä. Kohdan 4 kannalta keskeisiä ovat mm. telomeerit. Telomeerit ovat lineaaristen DNA-molekyylien (esim. eukaryoottisolujen kromosomien) päissä olevia toistojaksoja, jotka muodostavat eräänlaisen neloiskierteen kaksoiskierteen sijaan. Laskuharjoituksesta 1 muistanette, että DNA:n replikaatiossa lagging strand joudutaan syntetisoimaan pieninä Okazakin fragmentteina. Kun saavutaan molekyylin päähän, syntetisoidaan RNA-aluke Okazakijn fragmentin synteesiä varten, syntetisoidaan Okazakin fragmentti ja poistetaan RNA-aluke, niin jää aluketta vastaava pätkä, jolla DNA-molekyyli lyhenee. Kun jakautuminen tapahtuu tarpeeksi monta kertaa, lyhenevät kromosomit päistään siinä määrin, että tärkeitä geenejä aletaan menettää ja solut kuolevat. Siksi soluviljelmään otetut tavalliset solu jakautuvat vain joitakin kymmeniä kertoja. Yksilönkehityksen varhaiskaudella ja eräissä solulinjoissa toimii telomeraasiniminen entsyymi, joka itsessään sisältää templaatin telomeerin toistojaksoille ja pystyy pidentämään telomeeria jakautumisten yhteydessä. Useimmilta soluilta tämä aktiivisuus puuttuu, mutta %:lla syöpäsolulinjoista on telomeraasin tuotto aktivoitunut uudelleen. Kohdasta 5 voidaan todeta, että syöpäsolutkin tarvitsevat happea ja ravinteita siinä kuin muutkin solut, joten kasvaimen täytyy pystyä erittämään kasvutekijöitä, jotka saavat verisuonet kasvamaan kasvaimen sisään. Diffuusion avulla happi ja ravinteet liikkumaan edes jokseenkin tehokkaasti enintään noin millimetrin matkan. (Tätä suuremmat eläimet sitten tarvitsevatkin jonkin kuljetusjärjestelmän. Esim. hyönteisillä ja muilla niveljalkaisilla kiertää eräänlaista verta ilman kehittynyttä suonistoa ravinteita kuljettamassa ja niillä on pinnalta solujen lähelle johtavia ilmaputkia, jotka tehostavat hapen kuljetusta.) Usein verisuonitus kasvaimissa on kuitenkin siinä määrin puutteellinen, että isojen kasvainten keskellä on kuollutta kasvainkudosta. Kohta 6 puolestaan on juuri se, joka erottaa syöpäkasvaimet hyvänlaatuisista kasvaimista. Syöpäsolut pystyvät tunkeutumaan tyvikalvojen läpi ja tunkeutumaan soluväliaineeseen. Invasiivisuus tarkoittaa juuri tätä. Esimerkiksi tehtävässä 3 mainitun koolonkarsinooman kohdalla hyvänlaatuinen kasvain kasvaa lähinnä suolen sisäpinnalla roikkuvaksi palloksi, mutta pahanlaatuistuttuaan se tunkeutuu

3 suolen seinämän kerrosten läpi ja lopulta läheisiin kudoksiin. Hyvänlaatuinen kasvain kasvaa hivenen kuin ilmapallo, jota täytetään, ja se voi aiheuttaa haittaa painamalla lähellä olevia kudoksia. Erityisesti painevaikutus tulee esiin joustamattomien rakenteiden sisällä, lähinnä siis kallonsisäisten kasvainten kohdalla. Syöpäkasvain taas syö kudosta tieltään. Metastasointi on toinen syöpäkasvaimille tyypillinen piirre. Tullakseen syöpäsoluksi kasvainsolu tarvitsee siis kyvyn tunkeutua kudoksiin, syödä niitä tieltään, ja toisaalta kyvyn lähettää irtosoluja, jotka voivat juurtua muihin elimiin. Tätä varten sen täytyy tuottaa entsyymejä, jotka pilkkovat soluväliaineen ainesosia, esim. erilaisia proteaaseja, ja toisaalta sen täytyy tuottaa sellaisia pintamolekyylejä, joiden avulla se pystyy kiinnittymään uuteen ympäristöönsä. Koska nämä ovat eri kudoksissa erilaisia, tietty kasvain usein lähettää etäpesäkkeitä juuri tiettyihin kudoksiin. b) Kasvain lähtee kehittymään yhdestä solusta. Tarkoittaako tämä sitä, että kaikki kasvaimen varsinaiset kasvainsolut ovat samanlaisia? Ellei tarkoita, niin miten kasvaimeen syntyy toisistaan poikkeavia varsinaisia kasvainsoluja? Ei tarkoita. Mitä holtittomammin solut jakautuvat kontrollimekanismien DNA-virheilmoituksista huolimatta, sitä enemmän ne myös mutaatioita keräävät. Niinpä yhden kasvainsolun jälkeläiset muuttuvat hiljalleen erilaisiksi erilaisten mutaatioiden kertyessä niihin. c) Tapahtuvatko muutokset yhtäaikaisesti vai eri aikoihin eli miten ne sijoittuvat ajallisesti suhteessa toisiinsa? Miten solunjakautuminen ja mutaatiot liittyvät toisiinsa? [Ellei pelkkä katsaus auta, niin pienen pientä lisäapua löytyy Biolääketieteen laitoksen biokemian opetusalan kurssin Molekyylibiologia mutaatiotapausta varten laatimastani kertausapumonisteesta (http://www.helsinki.fi/~jmalakos/rakenne_mutaatiot_korjaus.pdf).] Kuten jo edellisessä kohdassa mainitaan, muutokset kertyvät hiljalleen. Solunjakautumisen ja mutaatioiden suhde on siinä, että useat mutaatiot pystytään vielä korjaamaan solun eri korjausjärjestelmien avulla niin kauan, kunnes solu on jakautunut ja tieto oikeasta koodista on menetetty. Lisätietoa löytyy edellä mainitusta kertausapumonisteesta. Tehtävä 3: Retinoblastooma ja koolonkarsinooma, 0 9 p. Retinoblastooma on kehittyvän verkkokalvon hermosolulinjasta alkava lasten silmäsyöpä. Tauti todetaan yleensä alle 3-vuotiailla ja yli 90 %:ssa tapauksista ennen seitsemän vuoden ikää. Yli kymmenvuotiailla taudin toteaminen on äärimmäinen harvinaisuus. Retinoblastoomasta tunnetaan dominoivasti periytyvä muoto, jossa toinen kromosomissa 13 sijaitsevan Rb-geenin kopioista on viallinen. Lähes puolet todetuista syövistä on perinnöllistä muotoa. Toisaalta tautigeenin eli virheellisen Rb-kopion kantajista yli 90 % sairastuu retinoblastoomaan. Näillä potilailla syöpä on usein molemminpuoleinen. Viallisen Rb-kopion kantajilla on lisäksi suurentunut riski sairastua muihin syöpiin. Koolonkarsinooma eli paksunsuolen syöpä on teollistuneissa maissa kolmen yleisimmän syövän joukossa. Syöpä todetaan yleensä yli 60-vuotiailla, alle 20 %:ssa tapauksista tavataan ennen 50 vuoden ikää. Kyseessä on paksunsuolen seinämän jatkuvasti uusiutuvasta epiteelisolukosta alkunsa saava syöpä. Tyypillisesti ennen pahanlaatuiseksi kehittymistä tavataan suolen seinämässä eriasteisia hyvänlaatuisia kasvaimia, polyyppeja. Myös paksunsuolensyövästä on olemassa perinnöllisiä muotoja. Näissä tiloissa taudille altistavien geenien kantajat sairastuvat muuta väestöä useammin ja nuorempina paksunsuolen syöpään. Pohdi esim. edellisessä tehtävässä mainittujen lähteiden perusteella seuraavaa: Miksi retinoblastooma on lasten syöpä ja paksunsuolen syöpä ikääntyvän väestön? Hermostoperäisinä retinoblastooman edeltäjäsolut eivät enää jakaudu ensimmäisten elinkuukausien jälkeen. On toki mahdollista, että mutaatioita syntyy myöhemminkin, mutta pääsääntönä voidaan sanoa, että ainakin kaikkien itsenäiseen, riippumattomaan jakautumiseen mahdollisuudet antavien mutaatioiden täytyy tuolloin jo olla olemassa. Koolonkarsinooman edeltäjäsolut eli paksusuolen epiteelisolut puolestaan jakautuvat jatkuvasti koko yksilön elämän ajan ja niinpä mutaatioita ehtii kertyä myöhemminkin. Tämän jälkeen onkin helppo arvata, että koolonkarsinooma on myös huomattavan paljon yleisempi syöpä kuin retinoblastooma.

4 Tehtävä 4: Signalointi, 0 9 p. a) Kalvoreseptorien signaalinvälitys. Kuvaa lyhyesti G-proteiini- ja tyrosiinikinaasireseptorien toiminta ligandin sitouduttua. Selitä siis miten ligandin sitoutuminen välittyy vasteeksi. G-proteiini -välitteisille reseptoreille keskeistä on se, että ligandin sitoutuminen reseptoriin vaikuttaa reseptorin konformaationmuutoksen kautta GTP:ia/GDP:ia sitovaan proteiiniin. Esimerkiksi adrenaliinin reseptorina toimivan β-adrenergisen saa GDP:n irtoamaan aktivoivasta (stimulatory) G s - proteiinista, jolloin GDP:n tilalle sitoutuu GTP ja G s aktivoituu. Se puolestaan aktivoi adenylaattisyklaasin, joka puolestaan alkaa muodostaa ATP:sta camp:ia, joka mm. aktivoi proteiinikinaasi A:ta. Proteiinikinaasi A puolestaan välittää viestiä eteenpäin fosforyloimalla proteiineja, jotka sitten puolestaan toimivat eri tavoin fosforylaation jälkeen. Muihin reseptoreihin voi olla kytkeytyneenä myös inhibitorinen G i -proteiini, joka estää adenylaattisyklaasin toimintaa. Näin eri reseptorien kautta voidaan solunulkoisten signalointimolekyylien signaalit välittää yhteisen järjestelmän kautta muutoksiksi solunsisäisessä camp-tasossa. camp on keskeinen solun toimintaan vaikuttava toisiolähetti, jonka tasoon vaikuttavat monet eri signaalit. G-proteiinin vaikutuksen kohteena voi kuitenkin myös olla jokin muu proteiini kuin adenylaattisyklaasi (esim. ionikanava tai muu entsyymi), mutta periaate on sama. Tyrosiinikinaaseille keskeinen askel on ligandin (ligandi=aine, joka sitoutuu reseptoriin) reseptoriin sitoutumista seuraava reseptorien dimerisaatio ja niiden autofosforylaatio (fosforyloivat toisensa ristiin). Tämän jälkeen reseptorit aktivoivat sytoplasmassa olevia kinaaseja fosforyloimalla niiden tyrosiineja. Nämä kinaasit edelleen fosforyloivat seuraavia komponentteja ja fosforylaatio aiheuttaa sekä suoria muutoksia solun toimintaan ilman ekspression muutoksia että transkriptiofaktorien fosforylaation kautta muutoksia geenien ilmentymiseen. Klassinen esimerkki tyrosiinikinaasireseptoreista on insuliinireseptori, jonka toiminta selitetään esim. Lehningerin sivuilla b) Tumareseptorien signaalinvälitys. Kuvaa lyhyesti, miten esim. jonkin steroidihormonin sitoutuminen tumareseptoriinsa aiheuttaa vasteen. Tyypillisesti steroidihormoni kulkee veressä enimmäkseen johonkin kuljettajaproteiiniin sitoutuneena, mutta sitä on myös vapaana veressä sitoutumistasapainon mukaisesti. Melko rasvaliukoisina yhdisteinä steroidihormonit siirtyvät verestä solukalvoihin ja edelleen kulkevat kalvon läpi solun sytoplasmaan, jossa ne sitoutuvat joko suoraan reseptoriin, joka sitten kuljetetaan tumaan, tai siirtyvät suoraan tumassa odottavaan reseptoriin. Kun steroidi on sitoutunut steroidireseptoriin, toimii steroidi transkriptiofaktorina eli se tunnistaa DNA:sta tiettyjä tunnusjaksoja (esim. glukokortikoidisteroideille GGTACAnnnTGTTCT, missä n on minä tahansa nukleotidi), joihin se sitoutuu ja lopputuloksena (useimmiten) aktivoi geenituotteen tuottamista kyseiseen kohtaan liittyvästä geenistä. c) Nikotinerginen asetyylikoliinireseptori (NACR, nicotinic/nicotinergic acetylcholine receptor) on asetyylikoliini-nimisen neurotransmitterin säätelemä ionikanava, joka muodostuu neljästä eri alayksiköstä (eli erillisestä polypeptidiketjusta). NACR:ia voidaan säädellä myös fosforyloimalla alayksiköitä. Aktivoitu A-tyypin kinaasi liittää yhden fosfaatin NACR:n γ-alayksikköön ja yhden δ- alayksikköön. Täysin fosforyloitu reseptori menettää sensitiivisyytensä asetyylikoliinille huomattavasti nopeammin kuin fosforyloimaton. Desensitaatio eli sensitiivisyyden menettäminen tarkoittaa sitä, että aktivoivan signaalin jatkuessa pitkään reseptori menettää aktiivisuuttaan eli signaalin aiheuttama vaste heikkenee. Osa reseptoreista siis muuttuu inaktiivisiksi. Haluat tutkia, riittääkö desensitaatioon yhden alayksikön fosforylaatio, vai vaaditaanko siihen kahden alayksikön fosforylaatio. Valmistat kaksi erää eriasteisesti fosforyloituja reseptoreita. Erän A fosforyloitumisaste on 0,8 moolia fosfaattia / 1,0 moolia reseptoria ja erän B fosforyloitumisaste on 1,2 moolia fosfaattia / 1,0 moolia reseptoria. Teet mittaukset siten, että mittaat aktiivisuuden asetyylikoliinille altistumisajan funktiona. Saat oheiset tulokset

5 aktiivisuus, % aika, s fosforyloimaton näyte A näyte B Eli tavallisena kuvaajana ja logaritmisella asteikolla

6 Logaritmisesta kuvaajasta voidaan nähdä, että sekä näytteet A että B näyttäisivät sisältävän nopeasti desensitoituvan reseptoripopulaation ja reseptoripopulaation, jonka desensitoutumisvauhti on sama kuin fosforyloimattoman. Tee oma logaritminen kuvaaja, johon voit tehdä sovituksia. Määritä fosforyloimattoman kulmakerroin ja arvioi tämän ja näytteiden A ja B pisteiden avulla nopeasti ja hitaasti desentitoituvien populaatioiden osuudet. 1º Voit olettaa, että γ- ja δ-alayksiköiden fosforylaatio on yhtä tehokasta ja toisistaan riippumatonta. Laske tähän fosforylaation satunnaisuuteen perustuen näytteissä A ja B eri alayksiköiden fosforylaatioasteet. Ts. mikä osuus reseptoreista ei sisällä ainuttakaan fosfaattia, mikä osuus sisältää fosfaatin pelkästään γ-alayksiköissä, mikä osuus pelkästään δ-alayksiköissä ja mikä osuus sekä γ- ja δ- alayksiköissä. 2º Tarvitaanko desensitaatioon yksi vai kaksi fosfaattia? Jos tarvitaan vain yksi fosfaatti, niin onko väliä sillä, kummassa alayksikössä se on? Tehdään sovitus logaritmiseen kuvaajaan ensimmäiselle sarjalle:

7 2.5 y = x lg(aktiivisuus) Series1 Series2 Series3 Linear (Series1) aika, s Sovitetaan sitten suorat näytteiden A ja B tuloksiin siten, että kulmakerroin on sama ja että suora kulkee viimeisen pisteen kautta. Näin saadaan määritettyä y-akselin leikkauspiste, joka siis antaa likiarvon hitaasti desensitoituvan reseptoripopulaation osuudelle. Erälle A on tuo leikkauspiste 1,555 ja näin ollen hitaasti desensitoituvan, täysin fosforyloimatonta muistuttavan reseptoripopulaation osuus 35,9 %. Vastaavasti erälle B on tuo 1,195 ja fosforyloimatonta muistuttavan reseptoripopulaation osuus 15,7 %. Verrataan nyt näitä arvoja laskennallisiin: Erälle A oli fosforyloitumisaste 0,8 mol P i / 1,0 mol reseptoria. Koska reseptorilla on kaksi alayksikköä, on 0,4 mol / mol eli 40 % kummastakin reseptorista fosforyloitunut, kun fosforyloitumistodennäköisyys on sama. Käänteistapauksen todennäköisyys on 1-0,4=0,6. Vain toista alayksikön fosforyloitumiselle todennäköisyys saadaan luonnollisesti laskettua 0,4-tn(molemmat ovat fosforyloituneet). Näin ollen saadaan seuraavat osuudet populaatio lasku %-osuus molemmat alayksiköt fosforyloituneet 0,4 0,4=0,16 16 % kumpikaan alayksikkö ei ole fosforyloitunut 0,6 0,6=0,36 36 % vain γ-alayksikkö fosforyloitunut 0,4-0,16=0,24 24 % vain δ-alayksikkö fosforyloitunut 0,4-0,16=0,24 24 % Vastaavasti reseptoripopulaatiolle B, jonka fosforyloitumisaste on 1,2 mol /mol on osuus 0,6 eli 60 % kummastakin alayksiköstä fosforyloitunut ja näin ollen saadaan vastaavat suhteet: populaatio lasku %-osuus molemmat alayksiköt fosforyloituneet 0,6 0,6=0,36 36 % kumpikaan alayksikkö ei ole fosforyloitunut 0,4 0,4=0,16 16 % vain γ-alayksikkö fosforyloitunut 0,6-0,36=0,24 24 % vain δ-alayksikkö fosforyloitunut 0,6-0,36=0,24 24 %

8 2.5 2 lg(aktiivisuus) aika, s Lopuksi verrataan tuloksia mittauksista arvioituihin tuloksiin 35,9 % ja 15,7 %. Nähdään, että näitä ylivoimaisesti parhaiten vastaavat tapaukset, joissa kumpikaan alayksikkö ei ole fosforyloitunut. Näin ollen desensitaation nopeutumiseen riittää yhden alayksikön fosforylaatio eikä ole väliä sillä, kumpi alayksikkö on kyseessä. Lisää aiheesta kiinnostuneille: Huganir ym, 1986, Phosphorylation of the nicotine acetylcholine receptor regulates its rate of desensitization, Nature 321:

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Syövän synty 1. Säätelevät solunjakautumista ja mitoosia (solunjakaantumisen kaasupolkimia). 2. Kasvunrajoitegeenit hillitsevät solun jakaantumista tai pysäyttävät se

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Hakusanat: Esriini; kasvaimet; etäpesäkkeet; fosforylaatio.

TIIVISTELMÄ. Hakusanat: Esriini; kasvaimet; etäpesäkkeet; fosforylaatio. TIIVISTELMÄ Heiska, Leena Esriinin merkitys syövässä Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014, 69 s. Yhteenveto: Esriinin merkitys syövässä Lisensiaatintutkimus. Tutkimukseni selvittää esriinin tehtäviä ja

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai

Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai Katsaus Miten syöpä syntyy Marikki Laiho Kahden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset

Lisätiedot

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat: Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien elektronien vastaanottajana

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Geenin toiminnan säätely Moniste sivu 13 "Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

B2 Solu ja perinnöllisyys

B2 Solu ja perinnöllisyys B2 Solu ja perinnöllisyys kirjan kannen kuva Tervetuloa BI2-kurssille! Kurssin suoritus Tuntiaktiivisuus 30 % Sis. tehtävien teko ja palauttaminen (pedanetissä kullakin kappaleella oma palautuskansio)

Lisätiedot

DNA > RNA > Proteiinit

DNA > RNA > Proteiinit Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle.

Lisätiedot

RAD50:N MERKITYS PERINNÖLLISESSÄ RINTASYÖPÄALTTIUDESSA

RAD50:N MERKITYS PERINNÖLLISESSÄ RINTASYÖPÄALTTIUDESSA RAD50:N MERKITYS PERINNÖLLISESSÄ RINTASYÖPÄALTTIUDESSA Aune Aho Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syöpägenetiikan tutkimusryhmä Helmikuu 2014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 4.12.2017: 1 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE

Lisätiedot

SOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI

SOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI SOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI Veli-Pekka Lehto Patologian osasto/haartmaninstituutti/hy 24.01.2013 Omnis cellula e cellula (every cell from a cell) Remak-Virchow law R. Remak, 1852 R. Virchow,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Francis Crick ja James D. Watson

Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua. Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

SOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY

SOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY 199 C SOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY 200 C1 Mitoosi solun jakautumisen vaiheet Pitkänen Juho & Lohi Arttu Solu- ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 15.9.2009

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet

Lisätiedot

E. colin auksotrofiset mutantit

E. colin auksotrofiset mutantit E. colin auksotrofiset mutantit Mutantit MCB 261 -; CELL 267 Mutaatio tapahtuu DNA:ssa, mutta vaikutus näkyy tai tuntuu vasta jos proteiini muuttuu oleellisesti Auksotrofinen mutantti tarkoittaa sellaista

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45 Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot