umpieritysjärjestelmä

Transkriptio

1 umpieritysjärjestelmä

2

3 Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen hitaampi kuin hermosto

4

5

6 Mitä hormonit ovat? Kemiallisia viestintäaineita. Reagoivat solun kalvolla tai solun sisällä olevien reseptoreiden kanssa Eri solut voivat reagoida samaan hormoniin eri tavoilla! Hormonituotanto usein säädelty negatiivisen palautteen kautta Reseptorit aktivoivat usein signalikaskadeita, jotka vahvistavat viestiä

7

8

9 Hormonien rakenne Steroidit testosteroni, estrogeen, kortisoli, aldosteroni Aminohappo ja rasvahappohormonit Prostaglandiinit, tromboksaanit, leukotrieenit tulehdusreaktio, verenvuoto, supistus Peptidi ja proteiinihormonit Vasopressiini (ADH), insuliini

10

11

12 Hormoniryhmät

13 Kuljetus ja poistaminen Vaikutuksen voimakkuus riippuvainen hormonipitoisuudesta Elimistö hajottaa ja poistaa hormoneja nopeasti Hormonejen kertyminen johtaisi järjestelmän pettämiseen

14 Kuljetus Vesiliukoiset (katekoliamiinit, peptidihormonit) plasman mukana. Eräät (kasvuhormoni) kuljettajavalkuaisten mukana Rasvaliukoiset (steroidi ja kilpirauhashormonit) kuljettajavalkuaisiin sitoutuneina Kuljettajavalkuaiset tomivat puskureina

15 Kuljettajavalkuaiset

16 Hormonien kuljetus

17 Hajotus Maksassa ja munuaisissa Vapaana veressä kulkevat hormonit hajotetaan entsymaattisesti nopeasti Rasvaliukoiset hajoavat maksassa vesiliukoisiksi Hajoamistuotteet ulos munuaisten kautta

18 Hypotalamus ja aivolisäke Hypotalamus sijaitsee talamuksen alla Autonomisen hermoston ja umpieritysjärjestelmän keskus Hypotalamus säätelee hormonipitoisuutta hypofyysin (aivolisäke) kautta

19 ANATOMIA

20 Hypotalamus Hypotalamus integroi hermoston umpieritysjärjestelmään Hypotalamus ohjaa suurinta osaa umpirauhasista Hypotalamuksen neurosekretoriset solut erittävät hormoneja (oksytosiini ja ADH) aivolisäkkeen takaosasta (neurohypofyysi). Toiset neurosekretoriset solut hypotalamuksesta erittävät neurohormoneja paikalliseen porttilaskimojärjestelmään joka on yhteydessä adenohypofyysin erittäjäsoluihin. RH - liberiinit IH - statiinit

21

22

23 Neurohypofyysi (takalohko) Neurohypofyysi on oikeastaan osa aivoja, syntyy kehityksen aikana hypotalamuksesta. Hypotalamuksen hermosolujen aksonit ulottuvat neurohypofyysiin ja erittävät sieltä ADH ja oksytosiinia Oxytosiini vaikuttaa kohdun lihaksiin ja aktivoi maitorauhasia. Korkea osmolariteetti saa solut hypotalamuksessa pienenemään, mikä johtaa solujen ärsyyntymiseen ja laukomiseen. Viestit tuodaan ADH:taerittäville soluille ja ADH:ta erittyy verenkiertoon. veden takaisinotto kasvaa osmolariteetti alas ADH tuotto pienenee (Negativinen feedback!).

24

25

26

27 Adenohypofyysi (etulohko) Hypotalamuksen neurohormonit aktivoivat adenohypofyysin erittävät solut. Adenohypofyysin kuusi tärkeintä hormonia TSH (tyretropiini) säätelee kilpirauhasta ACTH (kortikotropiini) säätelee lisämunuaisen kuorikerrosta FSH (follitropiini) LH (luteinisoiva hormoni) GH (somatotropiini) PRL (prolaktiini) PRL

28

29

30

31

32 ACTH TSH LH, FSH

33 Kasvuhormoni

34

35 Prolaktiini Eritys säädelty kuten kasvuhormoni Estrogeenillä säätelevä vaikutus! Maidonerityksen stimulointi synnytyksen jälkeen

36

37 Kilpirauhanen Koostuu kahdesta puolikkaasta ja sijaitsee henkitorven ventraalipuolella Muodostaa trijodotyroniinia (T3) ja tyroksiinia (T4). (T 3 on aktiivisemoi kuin T 4 ). T3 ja T4 tuotanto on tarkaan säädeltyä negatiivisen kytkennän kautta.

38

39

40 Kilpirauhanen (thyroidea) Suuri merkitys yksilön kasvussa, maturaatiossa ja rasva-aineenvaihdunnassa. Tyroksiini ja trijodotyroniini sitoutuvat tuman reseptoreihin ja edistävät tiettyjen entsymien tuotantoa lissävät ja ylläpitävät metaboliaa. Tärkeä erityisesti hermoston kehityksen, rasvojen ja hiilihydraattien metabolian ja hiilihydraattien imeytymisen kannalta. Hypotyreoosi kretinismi ja alentunut metabolian taso Hypertyreoosi lisääntynyt metabolia

41

42 Kilpirauhanen Struuma Jodinpuute synnynäinen kilpirauhasen vajaatoiminta hankittu vaijaatoiminta liikatoiminta

43 Lisäkilpirauhanen (parathyroidea) Kilpirauhasen follikkeleiden välissä olevista soluista erittyy kalsitoniini hormonia, joka vähentää veren Ca2+ pitoisuutta. Vastavaikuttava hormoni on lisäkilpirauhasen hormoni, PTH. Lisäkilpirauhanen koostuu neljästä osasta, kaksi / kilpirauhaspuolisko. PTH lisää veren Ca 2+ pitoisuutta. Kalsitoniin ja PTH pitävät yhdessä veren kalsium tason vakiona.

44

45

46 Sairaudet hyperparatyreoosi hypoparatyreoosi D3 vitamiinin puutostila

47 Lisämunuainen, rakenne

48 Kuorikerros, mineralokortikoidit Aldosteroni tärkein Stimuloi Na+ ionien takaisinottoa munuaisten distaalisissa kiemuratiehyissä -> kohottaa verenpainetta Edistää K+ erittymistä SÄÄTELY RAAS K+ pitoisuus

49 v

50

51 Kuorikerros, glukokortikoidit Kortisoli tärkein Suurentaa veren glukoosipitoisuutta Kohottaa verenpainetta Estää DNA synteesiä Estää valkosolujen kulkeutumista tulehdusalueelle SÄÄTELY ACTH-RH -> ACTH

52 Kuorikerros, androgeenit Testosteronin kaltaisia mutta heikompia Vaikuttavat seksuaaliseen halukkuuteen SÄÄTELY ACTH, prolaktiini

53

54 Ydin, hormonit Katekoliamiineja Adrenaliini (epinefriini) 80% Noradrenaliini (norepinefriini) 20% (dopamiini) Kohde-elimiin myös sympattiisihermosyitä! SÄÄTELY Keskushermosto -> preganglionaariset sympaattiset hermosyyt -> lisämunuaisydin

55 Ydin, vaikutus, kuva 5.26

56 Stressireaktio Lisämunuaisen hormonit laukaisevat stressreaktion. Kun keho tulkitsee jotain stressaavaksi, lisämunuaisen ytimestä vapautuu katekoliamiineja (adrenaliini (epinefriini) ja noradrenaliini (norepinefriini). Sympatikus aktivoi. Nopea stressireaktio. Stressi saa myös hypotalamuksen erittämään releasing hormonia, joka aktivoi adenohypofyysin ACTH erityksen. ACTH aktivoi lisämunuaisen kuorikerroksen ja aldosteronia ja klukokortikoideja vapautuu. Hidas stressireaktio.

57

58 Glykogeenista glukoosia Verenpaine ylös Lisääntynyt hengitys lisääntynyt metabolia muutoksia verenkierrossa munuaisten lisääntynyt vedenotto verenpaineen ja tilavuuden kasvu proteiineista ja rasvoista glukoosia immuunijärjestelmä heikentyy tulehdukset estyvät

59 Hiilihydraatti-, proteiini, ja rasvaaineenvaihdunnan säätely HAIMA INSULIINI (beta soluista, glukoosin ja aminohappojen soluun siirto) GLUKAGONI (alfa soluista, glukoosin vapautuminen) LISÄMUNUAISYDIN ADRENALIINI lisää suoraan glukoosin tuotantoa maksassa ja lihaksissa Epäsuorasti -> lisää glukagonin ja pienentää insuliinin eritystä

60 Veren glukoosipitoisuuden säätely Haima sisältää eksokriinisiä tai ulkoeritteisiä (ruoansulatusentsymit) ja endokriinisa taisisäeritteisiä rauhasia. Sisäeritteiset langerhanin saarekkeilla, jotka koostuvat -soluista (glukagoni) ja -soluista (insuliini). Insuliini ja glukagoni ovat vastavaikutteisia ja säätelevät veren glukoosipitoisuutta. Glukoosipitoisuus normaalisti 90 mg/100 ml. Kun pitoisuus nousee, erittyy insuliinia joka edistää glukoosin talteenottoa. Jos pitoisuus pienenee, glukagonia erittyy ja glukoosia vapautuu lihaksista ja maksasta

61

62 Diabetes mellitus Ehkä tavallisin endokriininen sairaus. Kaksi muotoa, joilla eri mekanismit Tyyppi1 : Autoimmuunisairaus, imusolut tuhoavat langerhanin saarekkeet. Syntyy tavallisesti varhaisessa lapsuudessa. Hoidetaan insuliini-injektioilla. Tyyppi2 : Keho tuottaa liian vähän insuliinia, tai solut reagoivat insuliiniin huonommin. Kehittyy useimmiten 40 ikävuoden jälkeen. 90% kaikista diabeetikoista kärsivät tyypistä 2. Useimmiten ruokavalion tarkkailu ja liikunta riittävät hoidoksi.

63

64 Sukurauhasten steroidit Androgeenit, estrogeenit, progestiinit Muodostuvat sukurauhasissa ja ohjaavat kasvua, kehitystä ja seksuaalikäyttäytymistä Kivekset muodostavat lähinnä androgeenejä (testosteroni), joka pitää lisääntymiselimet kunnossa ja ohjaa sekundaaristen sukupuolipiirteiden kehitystä. Naisilla samaa tehtävää ylläpitää estrogeeni. Estrogeenejen ja androgeenejen eritystä ohjaavat LH ja FSH (adenohypofyysi), joiden eritystä puolestaan säätelee hypotalamuksen gonadotropin releasing hormone

65

66 Biorytmit Vuorokausirytmi (ACTH) Sykliset muutokset melatoniini

67 Käpyrauhanen Reagoi valoon kolmas silmä Saa aikaan biorytmit Muodostaa melatoniinia Melatoniinimuodostu tapahtuu yöllä,mitä kauemmin pimeätä, sitä enemmän melatoniinia, biologinen kello.