TASEKIRJA 2014 Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2014 Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 TOIMINTAKERTOMUS Vs. sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Sisäisen valvonnan järjestäminen (sis. konsernivalvonnan) Tuleva taloudellinen kehitys Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen TOTEUTUMISVERTAILUT Tavoitteiden toteutuminen toiminta ja käyttötalous Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Tuloslaskelmaosan toteutuminen - piiri yhteensä Sosteri yhteensä Tulosalueet - tuloslaskelmat Tulosalueet keskeiset toimintaluvut Tulosyksiköt sairaansijat ja laitoshoitopaikat Henkilöstö Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Valtuuston sitovuustaso Kuntalaskutus Taloustavoitteiden toteutuminen ja TA kehys TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT PROJEKTIT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET... 63

3 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Vs. sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Synnytykset, päivystysasetus, rakennemuutos ja hoidon portaattomuus ovat olleet vuoden 2014 puheenaiheet ja päätöksenteon kohteet. Kaikki mainitut on valmisteltu, käsitelty ja päätetty siten kuin on ollut mahdollista paikallisesti toteuttaa. Kuntayhtymävaltuusto päätti , että sairaanhoitopiiri toimii vuoden 2015 alusta ns. I tason päivystyssairaalana. Tämä tarkoitti käytännössä leikkaustoiminnan rajoittumisen ennalta määrättyihin aikoihin ja päivystysleikkausten päättymistä. Samalla myös synnytysten päättymisajankohdaksi päätettiin Nämä päätökset ovat muuttaneet piirin erikoissairaanhoidon sisällön ja rakenteen muista Kuopion eritysvastuualueen sairaaloista poikkeavaksi ja siten tuonut tarpeen lisätä yhteistyötä naapuripiirien kanssa sekä järjestää enenevässä määrin myös palvelujen ostamista. Itä-Savon sairaanhoitopiirin neurologian erikoisalan toiminta muuttui elokuussa 2012 erikoislääkäripulasta johtuen. Neurologian erikoisalan potilaiden jatkohoito akuutin vuodeosastohoidon jälkeen tapahtui joko Sosterin terveyskeskusvuodeosastoilla tai sairaanhoitopiirin käyttämillä yksityisillä kuntoutuspalvelujen tuottajilla. Kun erikoislääkärin virka saatiin täytettyä, neurologian osasto käynnistyi uudelleen Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on valmisteltu ja toteutettu laitospaikkojen vähentämistä. Kerimäen vuodeosasto lakkautettiin lukien. Punkaharjun vanhainkodin muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi aloitettiin lokakuussa ja se valmistuu v keväällä. Edelleen muutosten myötä kotipalvelua on tehostettu mm. siirtämällä siihen toimintaan vuodeosastolta vapautunutta henkilöstöä. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ja rakenneuudistusten valmistelu on luonnollisesti ollut jatkuvasti myös vuoden 2014 aikana epävarmuutta ja huolta aiheuttanut asia. Tämän uudistuksen suhteen piirillä ei ole ollut juurikaan mahdollista tehdä valmistautumista edesauttavia päätöksiä ja järjestelyjä. Rantasalmen kunta päätti ulkoistaa koko sosiaali- ja terveydenhuoltonsa. Tämä päätös merkitsi vuoden 2015 alusta kunnan perusterveydenhuollon (lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa) siirtymistä pois Sosterin palveluiden piiristä. Samalla kohtalainen osa perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa tarvittavaa tukipalvelua sovittiin hankittavaksi Sosterilta. Asiakkaat ja väestö Potilaiden hoitoon pääsy toteutui erikoissairaanhoidossa lähes lain edellyttämässä tasossa - yli 6 kuukautta hoitoa odottaneita oli vuoden lopussa 24 potilasta eli 4 potilasta enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Eniten oli kirurgisia potilaita. Keskimääräisen odotusajan tavoite enintään 35 vrk toteutui ja oli sama kuin v Perusterveydenhuollossa hoitoonpääsytavoitetta alle 90 päivää (hammashuollossa 180 pv) ei saavutettu. Toteutumat olivat seuraavat: (suluissa vastaava ajankohta vuotta aiemmin) - avohoitoon odottavia (yli 90 pv) 222 potilasta (157) - hammaslääkäriin odottavia (yli180 pv) 224 potilasta (124)

4 Hammashuollon palvelujen saatavuus on odotusaikojen valossa heikoin eikä tulevaisuus tuo parannusta heikon hammaslääkäritilanteen takia. 2 Prosessit ja rakenteet Hoitoketjun toimivuutta kuvaa keskussairaalasta terveyskeskukseen odottavien potilaiden määrä. Luvut vuoden lopussa olivat: Jatkohoitoa jonottavat Muutos Potilas- Odotus- Kunta- Potilas- Odotus- Kunta- Potilas- Odotus- Kuntalkm päivät laskutus lkm päivät laskutus lkm päivät laskutus Yht , , ,00 Odotuspäivien kasvuun ovat vaikuttaneet edellä mainitut vähennykset laitospaikkojen lukumäärässä. Tämä tilanne jatkuu vielä vuosien 2015 ja 2016 aikana laitospaikkojen edelleen vähentyessä ja siirryttäessä portaattomaan hoitomalliin. Kuntayhtymävaltuuston v vahvistama sairaanhoitopiirin strategia vuosille sisältää keskeiset linjaukset toimintaprosessien uudistamiselle erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Sairaanhoitopiirin kokonaan omistama Savonlinnan Keskussairaalan Kiinteistöt Oy lakkautettiin ja sen omaisuus (5 asunto-osaketta) siirtyi yhtiökokouksen päätöksellä kuntayhtymän omaisuudeksi. Uudistuminen ja henkilöstö Kuntayhtymän palvelujen ja toiminnan laaduntunnustusauditointi tehtiin keväällä Kuntayhtymälle myönnettiin laaduntunnustus ajalle Auditoinnin yhteydessä annettiin kehittämissuosituksia, joita on työstetty ja työstetään eri yksiköissä. Piirin oman vakinaisen henkilöstön kokonaistyöpanos työpäivinä aleni 1,2 % (3.092 pv) vuoteen 2013 verrattuna ja henkilöstömäärä 15 henkilöllä. Koko henkilöstön (vakinaiset, määräaikaiset, työllistetyt ja muut) työpanos työpäivinä aleni työpäivää (2,4 %) ja 16 henkilöä. Kokonaistyöpanoksessa ei ole mukana ostopalveluna tehtyjen työpäivien määrä. Ostopalveluja on hankittu sekä palkkojen kautta maksettuna että yritysten laskuttamana. Palkkoina sosiaali- ja eläkevakuutusmaksuineen maksettiin v yhteensä noin 1,55 m (edellisenä vuonna noin 1,31 m ) ja palvelujen ostona yrityksiltä 5,2 m (5,1 m ). Tasekirjassa on lyhyt henkilöstöosio. Henkilöstöraportti on laadittu erillisenä ja käsitellään omana kokonaisuutena samassa kokouksessa tasekirjan kanssa. Henkilöstön asema rakenne- ja toimintamuutosten myllerryksessä on muuttunut ja muuttuu. Työtehtävät, työn tekemisen yksikkö ja paikka vaihtuvat ja muuttuvat, työn sisältö ja kohteet uudistuvat - muutos on arkipäivää ja siihen on sopeuduttava. Vuonna 2014 tapahtuneet muutokset ovat olleet vasta alkua. Tulevien vuosien rakenne- ja toimintamuutokset ovat mittavasti suurempia asettaen henkilöstön, esimiehet ja päättäjät kokonaan uusien vaatimusten ja tilanteiden eteen.

5 3 Kustannusvaikuttavuus Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tilinpäätöksessä ei muodostu yli- eikä alijäämää. Ennen tilinpäätöstä palautettiin Rantasalmelle , Savonlinnalle ja Sulkavalle ja Enonkoskelta perittiin Kuntayhtymällä oli pitkäaikaista velkaa vuoden lopussa yhteensä vastaava summa vuotta aiemmin oli Maksuvalmius oli välttävä käytössä olevan luottolimiitin ansiosta. Erikoissairaanhoidon tuottavuus on hienoisesti parantunut käytettävissä olevien v vertailutietojen mukaan. Episodituottavuudessa Itä-Savo on noussut vuoden 2012 viimeiseltä sijalta kaksi pykälää ylöspäin ja kokonaistuottavuudessa yhden pykälän. Vuoden 2013 tiedoin (THL, Tilastokeskus) jäsenkuntiemme yhteenlasketut perusterveydenhuollon kustannukset / asukas olivat 784 ja sosiaalihuollon Vuodelle 2014 asetettujen tavoitteiden toteutuminen on kuvattu tulosaluekohtaisissa esityksissä. Kuntayhtymän talouden, palvelujen ja toiminnan suuntaa on alettu voimakkaasti muuttaa syksyllä 2014 korjaamaan pitkään vallinnutta tilannetta, jossa kuntayhtymä on tähän saakka ollut. Tilanne on kuvattu kohdassa 1.3 Tuleva taloudellinen kehitys. Vuoden 2014 talouteen kuntayhtymähallitus päätti vielä syksyllä 2014 vaikuttaa säästöpäätöksin ja ohjeistamalla viranhaltijajohtoa. Nämä päätökset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että taloudellinen tulos kuntien kannalta oli kohtuullinen. Talousarvio vuodelle 2015 valmisteltiin hallituksen päättämin yhteistoimintaneuvotteluin ja kolmen vuoden aikana toteutettavin yhteensä 9 m :n säästötavoittein. Koko Sosterin palvelujen ja niiden tuottamisen rakennemuutos on edessä jatkuen vuoteen 2017 saakka Pekka Martikainen vs.sairaanhoitopiirin johtaja

6 4 1.2 Sisäisen valvonnan järjestäminen (sis. konsernivalvonnan) Sisäisen valvonnan kokonaisuus ja ohjeistus Sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan kokonaisuuteen ja toteutumiseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: johtamis- ja hallintojärjestelmä, johtamistapa, hyvän hallintotavan noudattaminen, organisaatiorakenne, tehtävien ja velvollisuuksien määrittely sekä henkilöstöhallinnon periaatteet ja toimintatavat. Sairaanhoitopiirissä em. asiat ja ohjeet on pääsääntöisesti sisällytetty hallintosääntöön (hyväksytty kuntayhtymävaltuustossa / 23 ). Sisältöä täydentävät muut yhtymähallituksen, jaostojen ja viranhaltijoiden antamat ohjeet. Lisäksi on useita toimintapolitiikkamäärittelyjä. Säännöt ja ohjeet ovat luettavissa ja saatavissa sairaanhoitopiirin intranetistä. Yhtymähallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen kuin myös ohjeistuksen sisäisestä tarkastuksesta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yhtymähallituksen tietoon ei ole tullut sellaisia valituksia tai oikaisuvaatimuksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut ainoastaan sisäisen valvonnan puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyönti. Kuntayhtymähallituksen tiedossa on sisäisen tarkastuksen raportti Projektihallinnan arvioinnista. Hallitus on tarkastuksen perusteella nähnyt tarpeelliseksi selvittää tarkemmin Dokumenttien hallinta projektia. Viranomaisten asettamia määräaikoja (selvitykset) on noudatettu. Erikoissairaanhoidon tulosalueen operatiivisessa tulosyksikössä on tarkennettu työajan seurantaan liittyvät toimintaohjeet. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Tilinpäätökseen sisältyy tulosalueiden omat arviot yhtymävaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteiden arvioinnin luotettavuutta ja toteutumista ovat arvioineet myös tarkastuslautakunnan jäsenet antamassaan arviointikertomuksessa. Toimintavuonna suoritetussa laaduntunnustus auditoinnissa ja siitä annetussa raportoinnissa on erityismainintojen ohella annettu kehittämissuosituksia palvelujen laadun parantamiseksi. Riskienhallinta Vuodesta 2001 säännöllisesti toteutettu ulkoinen laadunhallinta-auditointi edellyttää sertifiotujen laadunhallintakriteereiden mukaista riskienhallintakriteeristön käsittelyä ja arvioinnin perusteella tehtäviä varmennus- ja kehittämistoimenpiteitä. Laadunhallintakriteeristön riskienhallintaa koskevan arvioinnin suorittaa johdon kriteeristön osalta keskushallinnon johtoryhmä ja toimintayksikköjä koskevien kriteeristöjen osalta yksikkö itse. Keskushallinnon johtoryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtavat viranhaltijat. Sairaanhoitopiirin työsuojeluorganisaatio on jatkanut osaltaan riskienhallinnan tavoitteiden ja sisällön toteuttamista. Potilasturvallisuutta koskevia turvallisuusriskejä arvioi potilasturvallisuustyöryhmä. Tietohallintoriskejä arvioidaan erillisissä tietohallintoa koskevissa auditoinneissa.

7 5 Sopimustoiminta Hallintosäännössä on määräykset sopimusten tekemisestä ja allekirjoittamisesta. Kilpailutus toteutetaan toimeksiantosopimuksen mukaisesti Savonlinnan seudun hankintayksikön sekä erityisvastuualueen piirien kanssa yhteistyössä. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus toteutetaan KYS- Erva alueella piirien välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen resursointi sisältää keskimäärin yhden työpäivän panoksen /viikko. Sisäisestä tarkastuksesta muodostuvat kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisessa suhteessa eri sairaanhoitopiireille. Sisäinen tarkastus toimii yhtymähallituksen alaisuudessa ja on riippumaton ulkoisen tarkastuksen kanssa. Päällekkäisyyksien minimoimiseksi sisäinen tarkastus informoi ulkoista tarkastustointa. 1.3 Tuleva taloudellinen kehitys Säästötarpeet ja menokehitys Kuntayhtymän talouden säästötarpeet johtuvat kuntayhtymän palvelutuotannon huonosta tuottavuudesta - erityisesti erikoissairaanhoidossa - ja palvelurakenteeseen tarvittavista muutoksista sekä sen jäsenkuntien raskaasta taloustilanteesta. Kuntayhtymän taseessa ei ole yli- eikä alijäämää. Kuntayhtymän menojen ja kuntalaskutuksen alentamiseksi on päätetty (kuntayhtymävaltuusto ) vuosille yhteensä 9 m :n säästötavoite. Tämä tavoite edellyttää koko Sosterin palvelu- ja tuotantorakenteiden uudistamista ja tavoite perustuu tiivistetysti seuraaviin menneen seitsemän vuoden aikana ilmenneisiin kehityssuuntiin: Kustannuskehitys ja kuntalaskutus ovat nousseet Toimintaluvut, suoritemäärät ja tuottavuus ovat alentuneet Erikoissairaanhoidon tuottavuus on alentunut voimakkaasti Jäsenkunnat ja piirin väestöpohja ovat vähentyneet Jäsenkuntien maksukyky ylläpitää nykyisen tasoista hoitokokonaisuutta ylittyy Säästö - ja sopeuttamistarve on kasvanut vuosi vuodelta Tuotanto- ja palvelurakenteiden muuttaminen on aloitettu vuoden 2015 talousarviossa ja muutokset jatkuvat vuosina 2016 ja Päivystysasetus, synnytysten lopettaminen ja portaaton hoitomalli vaikuttavat merkittävästi palvelujen tuotantoon ja niiden sisältöön. Muutosten seurauksena kuntayhtymän henkilöstön määrä tulee alenemaan erikoissairaanhoidossa, myös jonkin verran perusterveydenhuollossa sekä huomattavammin tukipalveluissa. Uudistuksen ennustettavuus kärsii vielä tällä hetkellä valtakunnallisen sote - uudistuksen keskeneräisyydestä ja osin jäsenkuntien päätösten puuttumisesta.

8 6 Tulorahoitus Palveluista perittävien asiakasmaksujen määrä ei tule merkittävästi kasvamaan. Kuntalaskutuksen kasvu on ollut varsin voimakasta - vuodesta 2007 (99,03 M ) vuoteen 2013 (128,44 M ) 29,7 %. Kasvua on saatu nyt taittumaan niin, että v talousarvion ulkoiset kulut ovat 5,9 m pienemmät kuin vuonna Kuntalaskutus on v talousarviossa 5,8 m alle v talousarvion. Merkittävään alenemaan on vaikuttanut Rantasalmen perusterveydenhuollon jääminen pois Sosterin palvelukokonaisuudesta. Sen kuntalaskutuksen osuus oli v noin 3,6 m. Kaikkiaan kuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista on 84,2 %. Toimintakuluja suunnitellaan vähennettävän vielä yhteensä 6 m - 3 m vuodessa vv ja Investoinnit ja niiden rahoitus Kuntayhtymän investoinnit on pääsääntöisesti mitoitettu poistojen määrään. Tilinpäätösvuoden poistot olivat Investointien määrä on v vain 1,7 m. Uusia rakennusinvestointeja ei ole suunnitteilla ja investoinnit parina seuraavana vuonna kohdistuvat ainoastaan lääkinnällisiin kojeisiin ja laitteisiin. Investointien taso jäänee noin 1,5-2,0 m :oon / vuosi. Ulkopuolista rahoitusta ei tarvittane. Arvio Kuntayhtymän taloudellisen kehityksen ennakointia on edellä esitetyn perusteella parantanut se, että päätöksenteossa on otettu selkeä tavoite säästöistä. Merkittävä taloudellinen riski tulee olemaan ostopalvelujen kustannusten kehitys sekä muutosten myötä kasvava palvelujen ostotarve muista sairaanhoitopiireistä - erityisesti KYS piiristä. Tämä vaikuttaa kokonaisuudessaan olennaisesti säästötavoitteen toteutumiseen. Tuleva palkkaratkaisu voi tuoda ennakointiin omat hankaluutensa ja samoin myös päätös sote - uudistuksen sisällöstä.

9 7 1.4 Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen YHTYMÄVALTUUSTO YHTYMÄHALLITUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Omistajaohjauskokous Kuntajohtajaneuvottelukunta PERUSTERVEYDEN- HUOLLON JAOSTO YMPÄRISTÖTERVEY- DENHUOLTOJAOSTO SOSIAALIJAOSTO Keskushallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Erikoissairaanhoidon tulosalue Toimialajohtaja Tukipalvelujen tulosalue Toimialajohtaja Perusterveydenhuollon tulosalue Toimialajohtaja Sosiaalipalvelujen tulosalue Toimialajohtaja Operatiivinen tulosyksikkö Talous- ja henkilöstöpalvelut Enonkoski TK Sos Savonlinna Konservatiivinen tulosyksikkö Tietohallinto ja arkistotoimi Rantasalmi TK Kuntien yhteinen Osastonsihteerit Savonlinna TK Psykiatria Kiinteistö- ja tekn.huolto Sulkava TK Päivystys Kuntien yhteinen Ravintohuolto Sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikkö Lääkehuolto Työterveyshuolto Ympäristöterveydenhuolto Laitoshuolto

10 8 Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen Kuntayhtymävaltuusto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Anja Kuuramaa Liisa Kämäräinen Onni Ronkanen Kunta Jäsen Varajäsen Enonkoski Anja Kuuramaa Marja Laitinen Tuomo Kautonen Petri Purhonen Rantasalmi Matti Haikonen Eero Sistonen Liisa Kämäräinen Marisa Hukkanen Auvo Kokkonen Pia Vokkolainen Satu Vihavainen Ahti Myllys Savonlinna Onni Ronkanen Helena Wright Tuomas Loikkanen Mikko Jantunen Carita Röpelinen-Pitkänen Anne Herttuainen Markku Valjakka Tapio Mikkonen Aila Makkonen Riitta Härkönen Karoliina Helander Eeva Helén Ritva Suomalainen Varpu Vaarnamo Milla Lehiö Juha Niskanen Erkki Itkonen Sulkava Kaisa Ralli Sanna Reponen Virve Litmanen Hanne-Maaria Rentola Jari Partanen Osmo Tulilahti Kari Summanen Vesa Ahonen Valtuusto kokoontui 3 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 18 asiaa. Pöytäkirjanpitäjänä oli sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen 9.9. ja vs. sairaanhoitopiirin johtaja Pekka Martikainen Kuntayhtymähallitus Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Pekka Nousiainen Ari Silvennoinen Ahti Myllys Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Heli Laamanen Savonlinna Jouni Matilainen Savonlinna Eeva Lyytinen Sulkava Marja Laitinen Enonkoski Ahti Myllys Rantasalmi Sari Jokinen Rantasalmi Lauri Niiranen Enonkoski Eija Soljento Enonkoski Pekka Nousiainen Savonlinna Carita Röpelinen-Pitkänen Savonlinna Kaisa Ralli Sulkava Esa Repo Sulkava Teija Rönkkö Enonkoski Juha Niskanen Savonlinna Ari Silvennoinen Savonlinna Raimo Muhonen Savonlinna Eija Stenberg Savonlinna Riitta Härkönen Savonlinna Hallitus kokoontui 15 kertaa ja käsitteli 189 asiaa. Hallitukselle asiat esitteli sairaanhoitopiirin johtaja. Pöytäkirjanpitäjänä oli sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen 9.9. ja vs. sairaanhoitopiirin johtaja Pekka Martikainen Johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talouspäällikkö ( 9.9.) sekä tulosalueiden toimialajohtajat olivat mukana kokouksissa asiantuntijajäseninä.

11 9 Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Matti Haikonen Auvo Kokkonen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Matti Haikonen Rantasalmi Eiju Paajanen Savonlinna Auvo Kokkonen Rantasalmi Tapio Mikkonen Savonlinna Leena Korhonen Savonlinna Vesa Virta Sulkava Merja Kiesiläinen Savonlinna Markku Valjakka Savonlinna Kari Virtanen Savonlinna Pirkko Happonen Savonlinna Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 50 asiaa. Valtuuston valitsemana JHTT-yhteisönä on ollut BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana ja tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut JHTT-tilintarkastaja Matti Jalkanen. Sosiaalijaosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ari Silvennoinen Carita Röpelinen-Pitkänen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Riitta Härkönen Savonlinna Heli Laamanen Savonlinna Riku Kurttila Savonlinna Reima Härkönen Savonlinna Ari Silvennoinen Savonlinna Pekka Palm Savonlinna Onni Ronkanen Savonlinna Matti Mäkelä Savonlinna Carita Röpelinen-Pitkänen Savonlinna Aune Kupiainen Savonlinna Sosiaalijaosto kokoontui 10 kertaa ja käsitteli yhteensä 43 asiaa. Perusterveydenhuollon jaosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kaisa Ralli Anja Kuuramaa Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Arto Heinilä Savonlinna Kari Laukkanen Savonlinna Anja Kuuramaa Enonkoski Eeva Lyytinen Sulkava Esa Natunen Enonkoski Teija Rönkkö Enonkoski Matti Mäkelä Savonlinna Virve Litmanen Sulkava Kaisa Ralli Sulkava Lasse Partanen Sulkava Eero Sistonen Rantasalmi Eija Soljento Enonkoski Tarja Turtiainen Savonlinna Mikko Jantunen Savonlinna Perusterveydenhuollon jaosto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli yhteensä 36 asiaa. Ympäristöterveydenhuoltojaosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Heli Laamanen Eija Stenberg Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Vesa Ahonen Sulkava Eeva Lyytinen Sulkava Pekka Auvinen Juva Jaakko Hänninen Juva Pirkko Ihanamäki Puumala Tiina Lipo-Lempiäinen Puumala Tapio Kukkonen Savonlinna Juho Tiainen Rantasalmi Heli Laamanen Savonlinna Johanna Parkkinen Savonlinna Ahti Myllys Rantasalmi Onni Ronkanen Savonlinna Eija Stenberg Savonlinna Tanja Taupila Savonlinna Satu Vihavainen Rantasalmi Erkki Itkonen Savonlinna Ympäristöterveydenhuoltojaosto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli yhteensä 38 asiaa

12 Keskushallinnon johtoryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja, tukipalvelujen tulosalueen ta-johtaja (oto), pj Hemmo Pirhonen Vs.sairaanhoitopiirin johtaja, vs.tukipalv.tulosalueen ta-johtaja (oto), pj Pekka Martikainen Vs. johtajaylilääkäri, kansanterveystyön vastuulääkäri, varapj. Panu Peitsaro Sosiaalipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja Riitta Sipinen Saara Pesonen 1.2. Hallintoylihoitaja Arja Sistonen Vs. hallintoylihoitaja Riitta Sipinen 3.3. Talouspäällikkö Pekka Martikainen 9.9. Vs. talouspäällikkö Anneli Honkanen Toimistopäällikkö Kaija Lappalainen Turvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Vepsäläinen Henkilöstön edustaja, pääluottamusmies Pekka Saastamoinen Seija-Sofia Käärmelahti 11.2 Keskushallinnon johtoryhmä kokoontui 44 kertaa ja käsitteli yhteensä 229 asiaa. 10 Tulosalueiden johtajat ja ylihoitajat Tulosalue Tulosalueen johtaja Ylihoitajat Erikoissairaanhoito Panu Peitsaro Kirsi Matikainen Maijaterttu Tiainen Perusterveydenhuolto Panu Peitsaro Ulla Kemppainen Anu Koivumäki Sosiaalipalvelut Riitta Sipinen Saara Pesonen 1.2. Tukipalvelut Hemmo Pirhonen (oto) 9.9. Pekka Martikainen (oto) Henkilöstön pääluottamusmiehet JUKO pääluottamusmies Pekka Saastamoinen JYTY pääluottamusmies Seija Silvennoinen, saakka Erja Turkulainen, alkaen KTN /TS pääluottamusmies Pekka Kilpeläinen TEHY pääluottamusmies Seija-Sofia Käärmelahti SUPER pääluottamusmies Tarja Loikkanen Palkka-asiamies toimistopäällikkö Kaija Lappalainen Yhteistyötoimikunta Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Yhtymähallituksen edustajat Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen, pj Eija Stenberg Yhtymähallituksen pj Pekka Nousiainen Ahti Myllys Viranhaltijat Sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen, saakka Panu Peitsaro Pekka Martikainen, alkaen Hallintoylihoitaja Ulla Kemppainen, saakka Maijaterttu Tiainen Riitta Sipinen, alkaen Osastonhoitaja Sirpa Forss Hilkka Kupiainen

13 11 Työsuojelun edustajat Turvallisuuspäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Luottamusmiehet Pääluottamusmies, JHL Pääluottamusmies, Juko Pääluottamusmies, Super Pääluottamusmies, Tehy Pääluottamusmies, Jyty Veli-Pekka Vepsäläinen, saakka Hannu Kosonen, alkaen Mervi Heikkinen Leena Paakkunainen Kirsi Matikainen Ei jäsentä Pekka Saastamoinen Tarja Loikkanen Seija-Sofia Käärmelahti Seija Silvennoinen, saakka Erja Turkulainen, alkaen Pöytäkirjanpitäjä Toimistopäällikkö Kaija Lappalainen Pekka Martikainen Yhteistyötoimikunta kokoontui 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 41 asiaa.

14 2 TOTEUTUMISVERTAILUT 2.1 Tavoitteiden toteutuminen toiminta ja käyttötalous Erikoissairaanhoito 12 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutuma Väestö, potilaat ja asiakkaat Palvelutavoitteiden ja toiminnan toteuttaminen ERVA -alueen järjestämissopimuksen mukaan Järjestämissopimuksen mukaiset työnjakoneuvottelut on saatu päätökseen toukokuun 2014 loppuun mennessä. Toteutunut/ei toteutunut Ei toteutunut, neuvottelut jatkuvat v Hoitotakuun toteutuminen Yli 180 päivää jonossa olevia ei Tilastot hoitotakuun toteutumisesta kuukausittain (THL) ole Keskimääräinen odotusaika enintään 35 vuorokautta (nyt vaihteluväli vuorokautta) Prosessit ja rakenteet Valmistaudutaan voimaan tulevan päivystys-asetuksen I -tason vaatimukset väestön Täytetään päivystysasetuksen Toteutunut / ei toteutunut vaatimuksiin ja mukautetaan toiminta I-tason päivystyksen edellyt- tarpeiden edellyttämällä tavalla. tämälle tasolle Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Uusi esh:n palvelurakenne huomioi tulevan päivystysasetuksen I-tason vaatimukset Suunnitelma palvelurakenteesta on valmis elokuun 2014 loppuun mennessä Toteutunut / ei toteutunut Tavoitteeseen ei ole päästy, 24 potilasta on odottanut hoitoa yli 180 vrk. Ka odotusaika oli 35 vrk. Toteutunut Suunnitelma palvelurakenteen muutoksen ensimmäisestä vaiheesta valmistui lokakuussa. Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön riittävyys Henkilöstön joustava käyttö, työkierto Rekrytoidaan lisää lääkäreitä virkoihin. Nettokasvu 5 virkalääkäriä (nyt täyttämättä 38) 85 % hoitohenkilökunnasta on vakituisia (nyt vakituisia 84 %) Sijaisten työhönoton päätösvalta keskitetään tavoitteena ulkopuolelta tulevan sijaishenkilökunnan määrän vähentäminen lyhytaikaisissa poissaoloissa. Toteutunut, määrä Toteutuneet määrät 7 uutta virkalääkäriä ja 2 akuuttilääketieteeseen erikoistuvaa lääkäriä valittu vakituisten hoitotyöntekijöiden osuus oli 82 % Päätösvalta keskitetty. Lyhytaikaisten sijaisten käyttö pienentynyt merkittävästi vuoden aikana päätösvallan keskittämisen ja henkilökunnan joustavan käytön ansiosta.

15 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Valmistaudutaan siihen, että toiminta mukautetaan voimaan tulevan päivystysasetuksen mukaisen I-tason päivystyksen edellyttämälle tasolle. Samalla erikoissairaanhoidon palvelurakenne saatetaan voimassa olevan KYS-ERVA-järjestämissopimuksen periaatteiden mukaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Savonlinnan keskussairaalassa ei tavoitella II-tason päivystystä, jossa olisi 24/7 valmius operatiiviseen toimintaan. Siihen ei ole löydettävissä riittäviä lääkäriresursseja, sillä se edellyttäisi sairaalassa koko ajan paikalla olevaa anestesiologia sekä kirurgian ja sisätautien päivystäjää. Lisäksi takapäivystäjänä tulisi olla sekä ortopedi että pehmytosapuolen kirurgi ja radiologi. II-tason päivystys tulisi taloudellisesti kohtuuttoman raskaaksi eikä olisi perusteltua myöskään alueen väestöpohjan koon perusteella. Yöaikaan tehtyjen leikkausten määrä oli viime vuonna pieni, joten sen takia ei ole järkevää ylläpitää päivystysasetuksen edellyttämää raskasta resursointia. Savonlinnan keskussairaala siirtyy mennessä I-tason mukaista päivystystä ylläpitäväksi sairaalaksi. Tällöin suurin toiminnallinen muutos tulee kirurgiseen toimintaan, jossa luovutaan 24/7 leikkausvalmiudesta. Operatiiviset yksiköt keskittyvät päivä- ja ilta-aikaiseen valmiuteen ja päivystyksellisen toiminnan kesto ja ajoitus arvioidaan sekä resurssien että alueen väestön tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tämä muutos heijastuu myös konservatiiviselle puolelle ja lääkinnällisiin tukipaleluihin, joten toiminnan muutoksen toteutus koskee useita erikoisaloja. Niinpä kaikille erikoisaloille tulee laatia omat potilaiden hoitoa ja tutkimusta koskevat hoitoprosessit yhdessä muiden kanssa. Samalla tulee varmistaa, että hoitotakuu toteutuu. KYS-ERVA -järjestämissopimus edellyttää synnytystoiminnan päättymistä, joka on luonnollista toteuttaa v loppuun mennessä yhdessä päivystysasetuksen edellyttämien muiden toimenpiteiden kanssa. Perusterveydenhuollon I-portaisen hoitomallin tarkoitus on lisätä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toiminnallista integraatiota. Siihen liittyen arvioidaan perusterveydenhuollon tilatarpeet ja hoitoprosessien muutostarpeet Savonlinnan keskussairaalassa. Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin kahden osaston määräaikainen sulku vuoden 2014 aikana. Henkilökuntarakenne Henkilöstön mitoitus ja sijoitus arvioidaan I-tason päivystyksen ja operatiivisen ja synnytystoiminnan muutosten aiheuttamien tarpeiden pohjalta. Samoin huomioidaan perusterveydenhuollon yksiportaisen hoitomallin vaikutukset henkilöstön kannalta. I-tason päivystys edellyttää, että sairaalassa on päivystysaikaan paikalla aina laillistettu lääkäri, mikä on haasteellista varmistaa. Muutosten valmistelun eri vaiheissa huolehditaan riittävästä tiedottamisesta. Vaikka avoimiin lääkärin virkoihin ei ole varattu täyttä palkkasummaa, voidaan ne täyttää, mikäli avoimeen virkaan saada hakija. 13

16 Perusterveydenhuolto 14 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutumat Väestö, potilaat ja asiakkaat Hoidon saatavuus paranee vuoden 2013 tasosta Hoidon saatavuus toteutuu, asiakas saa ajan 3 kk sisällä yhteydenotosta, hammashoito 6kk Toteutunut / ei toteutunut Hoidon saatavuus toteutui kaikilla vastaanotoilla. Hammashoidon osalta hoidon saatavuus ei toteutunut. Prosessi ja rakenteet Väestön kokonaisvaltainen terveyden edistäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Yhteydensaannin turvaaminen Perusturvatyöryhmissä käydään vuosittain hyvinvointikertomus läpi ja sovitaan kuntakohtaiset terveydenedistämisen painopisteet valtuustokausittain ja joita seurataan vuosittain Yhteydenottoihin (puhelut) vastaamattomuus pysyy alle 3 % Perusturvatyöryhmissä sovitut painopistealueet väestön hyvinvoinnin edistämiseksi Toteutunut / ei toteutunut Puhelinjärjestelmän tuottama tilastointi kuukausittain Hyvinvointikertomustyö käynnistynyt eri sektorit kattaen (Rantasalmi). Sulkavalla hyvinvointikertomustyö aloitettu. Toteutui avovastaanotoilla. Hammashoidossa ei toteutunut. Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Uudistuminen ja henkilöstö Vanhusten hoidon palvelurakennemuutos etenee valtakunnallisten suositusten mukaisesti kohti yksiportaista hoitomallia Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti; vaikuttavuus, laatu ja asiakkaat huomioiden. Lääkäreiden rekrytointi vakituisiin virkoihin Valtakunnalliset suositukset (vanhuspalvelulaki, laatusuositus, ikähoivamietintä) Suoritemäärä tavoite: + 2 %:a vuoden 2013 toteumasta suhteutettuna henkilöstöresurssiin ja muuhun kustannuskehitykseen Uusia virkalääkäreitä kolme vuoden 2014 aikana Sotkanet / palvelurakenneindikaattorit Toteutunut / ei toteutunut Toteutunut / ei toteutunut Vanhustenhoidon palvelurakennemuutos on edennyt valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Tavoitetaso toteutui hammashuollon osalta, muut jäivät arvioidusta. Uusia virkalääkäreitä palkattiin 4 (avohoito + hammashuolto). Henkilöstömitoitus, -rakenne ja osaaminen vastaavat alueen väestöpohjaa Viroissa ja toimissa on koulutettu ja ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilöstörakenne on taloussuunnitelman mukaisella tasolla. Henkilöstöhallinnon tuottama tilastointi Hoito-, ja hoivahenkilöstön osalta tavoitteet saavutettiin. Koulutusta suunnattiin väestön palvelutarpeisiin

17 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vastaanottotoiminta Työttömien terveystarkastukset toteutuvat kaikilla terveysasemilla. Ikääntyneille yli 70-vuotiaille ja omaishoitajille tarjottiin mahdollisuus terveystarkastuksiin kaikilla terveysasemilla. Neuvolatoiminta - Äitiysneuvoloissa valmistauduttiin v aikana synnytystoiminnan loppumiseen Savonlinnassa vuoden 2015 alussa. - Neuvolatyöhön perhetyötä vahvistamaan saatiin erikoissairaanhoidosta lähihoitaja (perhetyöntekijän tehtävässä). - Äitiys- ja lastenneuvolaan saatiin erikoissairaanhoidosta lääkärityöpanosta palvelurakenneuudistuksen myötä. Osastotoiminta Kerimäen osasto lakkautettiin Sairaansijat vähentyivät 35 kpl. Henkilöstö sijoitettiin perusterveydenhuollon osastoille ja sosiaalipalvelujen tulosalueen yksiköihin. Kuntoutusosasto 2:n profiili muutettiin lyhytaikaishoidon yksiköksi. Lisäksi osastolla toteutettiin vaativaa saattohoitoa. Sairaansijat vähenivät 41:stä -> 36:een. Punkaharjun osastolle sijoitettiin 14 asukasta vanhainkoti Rauhalassa alkaneen remontin takia. Asukkaiden mukana siirtyi myös 4 hoitajaa. Kotisairaanhoito Kotihoidon integraation myötä siirtyi Savonlinnan kotisairaanhoito kokonaisuudessaan sosiaalipalvelujen tulosalueelle. Kotisairaanhoito säilyi Rantasalmella ja Sulkavalla perusterveydenhuollon tulosalueella. Terveyskeskuslääkärit ja hammaslääkärit Hammashoidon päivystystoimintoja suunniteltiin päivystysasetuksen vaatimukset täyttäväksi. Eläinlääkintä - kiireellistä eläinlääkärinapua annettiin kaikkina vuorokaudenaikoina (24/7 päivystysvelvoite). - henkilöstön joustavalla käytöllä ja sijaisten käyttöä kriittisesti tarkastelemalla pyrittiin vastaamaan talouden sopeuttamisvaatimuksiin. - yksikössä työskenteli yksi eläintenhoitaja oppisopimuskoulutuksella (8/2013-4/2015) - Hankittiin keskitetty päivystyspuhelinjärjestelmä (lakisääteinen velvoite) Terveysvalvonnassa - Elintarvikevalvonnassa pääpaino oli ruokaravintoloiden ja erilaisten tapahtumien valvonnassa. - Terveysvalvonnan puolella kesällä työllisti erityisesti verkosto-, uima- ja kaivovesien valvonta ja näytteenotto. 15

18 Sosiaalipalvelut Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutumat Väestö, potilaat ja asiakkaat Palvelusopimusten toteutuminen Palvelusopimusten ja kuntien tilauksen toteumaseuranta 2 x vuodessa Palvelut tuotetaan ja niitä kehitetään kuntasopimusten ja alueen palvelutarpeen mukaisesti. Perusturvatyöryhmät kokoontuivat ja 26.8, Kohdennetun asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen 2 tai 3 yksikössä Vastaajista 80 % palveluun tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Toteutuu / ei toteudu Kerimäen vanhainkodilla kysely omaisille; tyytyväisyys tavoitteen mukainen. Prosessit ja rakenteet Kotihoitoa avohoidon palveluna lisätään ja välitöntä asiakastyöhön käytettyä aikaa lisätään Portaattoman palvelurakenteen mukaiseen toimintamalliin ja prosesseihin sitoutuminen Kotihoidon asiakasmäärä lisääntyy Asiakkuuksien lukumäärä 10 %.lla v.2013 tasosta ja välitön asiakastyöaika on 55 60% kokonaistyöajas- kokonaistyöajasta välittömän asiakastyöajan %-osuus ta Palvelurakenne ja prosessit vastaavat portaattoman palvelurakenteen mukaista muutossuunnitelmaa Palvelurakenteen ja prosessien muutoksen toteutuminen ja arviointi 2014 vuoden lopussa Säännöllistä kodinhoitoapua sai v ja v kotitaloutta. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistyivät kotihoidoksi. Välitön kotihoidon asiakastyöaika oli 44 % kokonaistyöajasta. Kerimäen vos toiminta siirtynyt muille vuodeosastoille, Punkaharjun Helminauha-hanke käynnistyi. Suunnitelma palveluasumistuotannon lisäämisestä laadittu. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan kodin turvajärjestelmien käyttöönoton avulla Mobiilihoivan piirissä vähintään 100 kotia Mobiilihoivan piirissä olevien kotien lukumäärä Mobiilihoiva-tavoite ei toteutunut tuotekehityksen keskeneräisyyden vuoksi Palveluasumisen ostopalveluiden kilpailutus Kilpailutusprosessi toteutettu mennessä Aikataulun toteutuminen Toteutui aikataulun mukaisesti

19 17 Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja palvelumuoto/ -rakenne vastaa asiakkaiden palvelutarvetta Laitoshoidon käyttöaste 98,5% ja palveluasumisessa 97,5 %. Toteutuu / ei toteudu Laitoshoidon käyttöaste 97,2 % ja palveluasumisen oman toiminnan yksiköissä 86,2 % ja ostopalveluissa 73 %. Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja henkilöstön joustava käyttö palvelurakennemuutoksessa Asumispalveluun ohjattavien palvelutarve on suuri tai erittäin suuri (MAPLe 5 lk Toteutuu / ei toteudu 4-5) 80 %:lla RAI-tilastot (RAI HC tai Screener-Oulu) Säännöllisen kotipalvelun asiakkaista max. 10 %:lla palvelutarve on vähäinen RAI-tilastot 2x vuosi (RAI HC= Home (MAPLe 1) tai lievä (MAPLe 2) Care) Päihdekuntoutuksen hpv:t ostopalveluna on korkeintaan vuoden 2013 tasolla Koulutussuunnitelman mukaista täydennyskoulutusta n. 3 pv / tt Toteutuu / Ei toteudu Toteutuu / Ei toteudu Palvelutarve suuri tai erittäin suuri, 60 %:lla asumispalveluun ohjatuista asiakkaista. Palvelurakenteen muutosvaiheessa (kilpailutus) asuminen turvattu vanhuspalvelulain mukaan niin, että palvelutarve on voinut olla alhaisempi. Hoitopäivien ostopalvelujen määräraha/ostetut palvelujaksot alittuivat Täydennyskoulutuspäiviä yhteensä 551,5 eli 1,7/henkilö. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tulosalueella käynnistyi useita portaattoman hoitomallin mukaisia osa-hankkeita. Punkaharjun Helminauha-hankkeen suunnitelma toteutettiin ja hanke käynnistyi marraskuussa. Toivola, Rauhala ja Punkaharjun vuodeosasto yhdistyvät toiminnallisesti ja hallinnollisesti ja uusi yksikkö on jatkossa Helminauha, tehostetun palveluasumisen yksikkö. Palveluasumisen oman tuotannon lisäämisestä tehtiin kokonaissuunnitelma. Vuotta 2014 koskeva huomattavin toiminnallinen ja hallinnollinen muutos heti vuoden alussa oli Savonlinnan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen kotihoidon yksiköksi. Yksistään tämä muutos kasvatti tulosalueen ulkoisia kuluja noin 2M. Vanhusten kotiin annettavia palveluja tuettiin myös omaishoidon avulla, jota määrärahaa lisättiin talousarvioon Kotona asumisen turvallisuuden lisäämistä tavoiteltiin pyrkimyksellä laajentaa ns. mobiilihoivaa, Tavoitteen mukaiseen 100 kodin määrään ei päästy, koska turvajärjestelmän kehitystyö oli vielä siinä määrin keskeneräinen, että tavoitetta ei voitu saavuttaa. Vuoden 2014 aikana vahvistettiin Kerimäen vanhainkodissa henkilöstömitoitusta yksikön toiminnan luonteen, asukkaiden runsaan hoivantarpeen sekä yksikön rakenteellisten puitteiden vuoksi. Henkilöstöresurssia vahvistettiin Kerimäen vuodeosastolta vapautuvaa hoitohenkilöstöä uudelleen sijoittaen. Lääkärityöpanosta kohdennettiin sosiaalipalveluihin aiempaa enemmän. Päihdehuollossa hankittiin lääkäripalvelu ostopalveluna. Kotihoitoon rekrytoitiin ylilääkäri, mikä merkittävästi parantaa kotihoidon ja palveluasumisen yksiköiden asukkaiden tilannetta. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelut kilpailutettiin ja hankintapäätökset tehtiin kesäkuussa. Syksyllä tehtiin puitejärjestelyn mukaiset väliaikaiset sopimukset (johtuen päätöksestä tehdystä valituksesta) järjestelyyn valittujen palveluntuottajien kanssa. Tavoitteena on hallitusti vähentää vuoden 2017 loppuun mennessä palveluasumisen ostopalveluja samalla, kun lisätään omaa palveluasumisen tuotantoa. Sosiaalipalvelujen tulosalueen ulkoiset kulut olivat , toteuma oli 100,6 % ylityksen ollessa (palveluasumisen ostopalvelut, henkilöstökulut ja tarvikemenot). Tuottojen toteuma oli 100,5 %. Henkilöstökustannusten toteuma oli 100,1 % ja ylityksiä oli lähinnä hoiva- ja hoitotyön vanhainkoti- ja palveluasumisyksiköissä toiminnan luonteesta johtuen. Palveluasumispäiviä oli ja asumispäiviä vanhainkodeissa Kotihoidon käyntejä tehtiin , kun vuonna 2013 käyntejä oli Luvut eivät suoraan ole vertailukelpoiset, koska kotisairaanhoito siirtyi sosiaalipalveluihin Kasvu kertoo kuitenkin toiminnan volyymistä ja muutoksesta.

20 Tukipalvelut 18 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Väestö, potilaat ja asiakkaat Prosessit ja rakenteet Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Kustannuslaskennan parantaminen kustannukset per potilas (KPP) laskennalla ja DRG:n käyttöönoton valmistelu Asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen teknisin ratkaisuin (sosiaalipalvelujen asettaman tavoitteen tukeminen) Kotihoidossa otetaan käyttöön mobiilihoiva - ratkaisuja ja kotihoidon henkilöstölle toiminnanohjaukseen Kotihoidon optimointi sovellus Toimintaprosessien tehostaminen ja yhtenäistäminen ESSHP:n kanssa ICT ratkaisuja hyödyntämällä (perustietotekniikka, potilastietojärjestelmä, laadunhallinta/itil-prosessit) ITIL = kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen Ravintohuollon uuden tuotantotilan käyttöönotto IT-palveluiden kustannusten hallinta ESSHP - yhteistyön avulla Perustyöt on tehty vuoden 2014 aikana (DRG=annettavien hoitojen diagnooseihin ja toimenpiteisiin perustuvaa ryhmittelyä, jonka avulla voidaan kuvata voimavarojen käyttöä ja seurata niiden tuotosta sekä tehdä vertailua eri sairaaloiden välillä) 100 kotia laitteistettu ja otettu käyttöön v loppuun mennessä. (2013 varustettu 34 kotiin) Yhteistyötä koskevissa palveluissa yhtenäiset käytännöt tuotantokäytössä 2015 mennessä Prosessin tehostuminen ja kohdentuminen yötyö, lauantai ja sunnuntaityön vähentäminen Henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmien, perustietotekniikan ja sähköisen arkiston tukimaksujen aleneminen 5 %:lla KPP osiota voidaan käyttää v lopussa, DRG järjestelmä on käyttöönottovaiheessa v aikana. Laitteistojen ja palvelun käytettävyyden SLA -taso 99,5 % palveluajasta (palveluaika 24/7/365) SLA-taso = asiakkaan ja palveluntarjoajan välinen sopimus, jossa määritellään palvelulle tietyt vaatimustasot Toteutetaan yhteiset katselmointipalaverit ja laadunseuranta toteutuneista käytännöistä Työajankäyttö seurataan ja raportoidaan henkilöstöhallinnon järjestelmillä Raportointijärjestelmä Tavoitteen toteutuminen Perustyötä tehty v ja projekti oli keskeytyksissä n. 5 kk uuden laskutuksen käyttöönoton vuoksi (resurssipula). Laitetoimittajalla on haasteita saada luotettavasti toimintaan, joten projekti on keskeytetty. Mobiilihoivaratkaisujenosalta on toteutunut. Toteutunut. ESSHP:n kanssa ITIL ei käytössä, Sosterin osalta asia kunnossa. Lauantai-, ja sunnuntaityö on vähentynyt siten, että sekä lauantailta että sunnuntailta on vähennetty yksi 7,5 tunnin työpanos. SaaS-maksut tukimaksujen osalta ovat alentuneet. Lisäksi kehityskustannuksia laskutettu/saatu ESSHP:ltä ,00. Osastonsihteeriyksikön työaikarakenne uudistuu Työaikarakenteen uudistuminen lisää henkilötyövuosia vähintään 3,5 henkilötyövuotta ja sijaisuustarve vähenee vastaavalla määrällä Henkilöstöhallinnon järjestelmät raportointijärjestelmä Toteutunut

21 19 Uudistuminen ja henkilöstö Kehityskeskustelujen kattava suorittaminen Vakinaisten työntekijöiden kehityskeskustelut on toteutettu 90 %:sti mennessä Raportointi toteutumisesta henkilöstöhallinnon järjestelmillä Toteutunut 63,3 % Ravintohuoltoyksikön henkilöstömäärä sopeutetaan uuden tuotantomallin ja ateriamäärän mukaiseksi. Laitoshuoltoyksikön henkilöstörakenteen suhteuttaminen toiminnan muutoksiin. Kaksi (2) vakanssia lakkautetaan 2014 vuoden alussa Vakinaisten laitoshuoltajien määrä vastaa toiminnan tarpeita. Neljän (4) vakanssin vähentyminen 34 vakanssia - tilanne 11/2013 Lomautuspäätös 3 vakanssin osalta 101 vakanssia - tilanne 11/ vakanssia - tilanne 12/2014 (vakansseja siirrettiin varahenkilöyksikköön) 99 vakanssia - tilanne 12/2014 (vakansseja siirrettiin varahenkilöyksikköön) Tukipalveluja koskevat strategiset tavoitteet kohdentuivat hankkeisiin, jotka olivat työstettävänä v Ravintokeskuksen rakentaminen saatettiin loppuun ja toteutettiin toimintaprosessin valmistelu ja käyttöönotto. Osastosihteeriyksikössä siirryttiin jaksotyöstä yleistyöaikaan. DRG ryhmittelyä eli annettavien hoitojen diagnooseihin ja toimenpiteisiin perustuvaa ryhmittelyä on tehty yhteistyössä FCG:n kanssa. Järjestelmällä kuvataan voimavarojen käyttöä ja seurataan niiden tuotosta sekä voidaan tehdä vertailua eri sairaaloiden välillä. KPP eli kustannukset per potilas on olennainen osa tätä järjestelmää ja parantaa kustannuslaskentaa. Tätä kehittämistyötä on jatkettu. DRG:n käyttöönotto mahdollistaa myös kuntalaskutuksen toteuttamisen tällä järjestelmällä. Tietohallinnon yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa toteutettiin v loppuun mennessä. Samoina ohjelmina käytetään potilastietojärjestelmän lisäksi taloushallinnon ja raportoinnin järjestelmiä. Asiakas- ja potilaslaskujen lähettäminen sekä myyntireskontran hoitaminen ulkoistettiin jo vuoden 2013 puolella. Työterveyshuollon ja ympäristöterveydenhuollon reskontran hoito ulkoistettiin v aikana. Näiden ulkoistusten vaikutuksena työt järjesteltiin uudelleen ja palkkakustannusten säästö oli

22 Keskushallinto Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutuma Väestö, potilaat ja Potilaiden hoitoon pääsy turvataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitok- asiakkaat lain vaatimalla tavalla sen (THL) tilastot Erikoissairaanhoito: yli 180 päivää jonossa olevia ei ole Keskimääräinen odotusaika enintään 35 vuorokautta (nyt vaihteluväli vuorokautta) Perusterveydenhuolto: yli 3 kk odottavia potilaita/ asiakkaita ei ole (avoterveydenhuolto) yli 6 kk odottavia potilaita ei ole (hammashuolto) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot Erikoissairaanhoito: jonossa oli 24 - tavoite ei toteutunut odotusaika oli 35 vrk, tavoite toteutui Perusterveydenhuolto: yli 3 kk - 99 yli 6 kk Prosessit ja rakenteet Sairaanhoitopiirin strategian (hyväksytty 2013) edellyttämät erillispäätökset tavuonna tehdään määräajassa Portaattoman hoitomallin mallinnus helmikuun loppuun mennessä Päivystysasetuksen asettaman määräajan (kiireellisen hoidon järjestäminen) johdosta tehtävät toimenpiteet erillisen, aikataulutetun prosessivalmistelumatriisin mukaisesti Kerimäen vuodeosaston toiminnan lakkaamisesta johtuva toimintojen uudelleen järjestely saatettu päätökseen huhtikuun loppuun mennessä Punkaharjun vanhainkodin ja vuodeosaston muuttaminen palveluasumisyksiköksi suunniteltu ja tarvittavat päätökset tehty kesäkuun loppuun mennessä Toteutunut / ei toteutunut Toteutunut / ei toteutunut Toteutunut / ei toteutunut Toteutunut / ei toteutunut ei toteutunut toteutui toteutui toteutui Strategisten riskien päivittäminen Päivitys tehty helmikuun loppuun mennessä (liittyy myös strategian sisällön työstämiseen) Toteutunut / ei toteutunut ei toteutunut

23 21 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteuma Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Käyttöasteen tehostaminen esh:ssa / vuodeosastot Keskimääräinen käyttöaste 2014 esh:ssa vähintään 74 % (v.1-9/ ,3 %) käyttöastetilasto toteutunut / ei toteutunut käyttöaste 74,1 % toteutui Toteutettavat toimintarajoitukset Kahden osaston sulku v määräajaksi. toteutunut / ei toteutunut toteutui Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön joustava käyttö, vuosilomien jaksotus. Rakenteiden muutosten (Kerimäki, Itäinen terveysasema, Punkaharju) edellyttämät henkilöstörakennemuutokset toimintayksikköjen vahvistamien toimintarajoitusten lisäksi yksiköt vahvistavat vuosilomat koko kesäajan lomakaudelle Henkilöresurssin vähennys 3 ja 3 lomautettavaa (22) henkilötyövuotta Personec ESS, työajan seuranta/ henkilötyövuosiseuranta vakanssien määrä vuosilomia vahvistettu jaksottaen henkilöstön kesken Henkilöstöä sijoitettu muihin yksiköihin mm. varahenkilöyksikköön Vakansseja ei ole lakkautettu eikä henkilöstöä lomautettu. Keskushallintoa koskevat strategiset painotukset eivät kohdennu pelkästään käytettävissä olevan määrärahan käyttöön liittyvien tavoitteiden määrittämiseen, vaan tavoitteet ovat olleet koko organisaation toimintaan liittyviä tavoitteita. Kokonaisuudessaan keskushallinnon toimintakulut vähenivät n

24 Tuloslaskelmaosan toteutuminen - piiri yhteensä Sosteri yhteensä ITÄ-SAVON SHP KY Tilinpäätös Talousarvio Muutettu ta Tilinpäätös Tot % VERTAILU TP 14 / TP13 TULOSLASKELMA MUUTOS MUUTOS % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , , ,72 102, ,35 3,0 Maksutuotot , , , ,82 104, ,67 2,9 Tuet ja avustukset , , , ,11 112, ,30-3,8 Muut toimintatuotot , , , ,94 103, ,30 2,0 ULKOISET TUOTOT YHT , , , ,59 102, ,02 2,9 Vyörytetyt nettotuotot , , , ,40 97, ,57-0,6 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , , ,99 102, ,45 2,4 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,69 98, ,06-0,3 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , ,44 102, ,77 2,1 Muut henkilösivukulut , , , ,76 72, ,23-13,6 Henkilöstökulut yht , , , ,89 97, ,52-0,4 Palvelujen ostot yht , , , ,86 113, ,00 7,9 Aineet, tarvikkeet, tavarat , , , ,97 101, ,45 1,5 Avustukset , , , ,01 96, ,67 1,4 Muut toimintakulut , , , ,49 98, ,46 10,8 ULKOISET KULUT YHT , , , ,22 102, ,06 3,0 Vyörytetyt nettokulut , , , ,40 97, ,57-0,6 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , , ,62 102, ,49 2,4 TOIMINTAKATE , , , ,37 100, ,96 1,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 667, , , ,82 84,6-549,75-9,7 Muut rahoitustuotot , , , ,60 80, ,50-11,9 Korkokulut , , , ,39 64, ,37-18,7 Muut rahoituskulut , , , ,53 111, ,31-1,9 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , ,50 73, ,43-14,5 VUOSIKATE , , , ,87 103, ,39 3,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , , , ,87 103, ,39 3,2 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0

25 Tulosalueet - tuloslaskelmat ITÄ-SAVON SHP KY Tilinpäätös Talousarvio Muutettu ta Tilinpäätös Tot % VERTAILU TP 14 / TP 13 TULOSLASKELMA MUUTOS MUUTOS % ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , , ,14 105, ,58 4,4 Maksutuotot , , , ,50 112, ,85 11,5 Tuet ja avustukset 8 113,64 0,00 0, ,42 0, ,78 139,8 Muut toimintatuotot , , , ,05 39, ,49-35,6 ULKOISET TUOTOT YHT , , , ,11 105, ,72 4,7 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , , ,11 105, ,72 4,7 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,82 101, ,30 0,7 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , ,96 103, ,94 2,7 Muut henkilösivukulut , , , ,20 84, ,74-6,8 Henkilöstökulut yht , , , ,98 100, ,50 0,7 Palvelujen ostot yht , , , ,86 125, ,45 14,1 Aineet, tarvikkeet, tavarat , , , ,45 103, ,29 5,4 Avustukset , , , ,61 134, ,66 33,4 Muut toimintakulut , , , ,36 78, ,28 58,7 ULKOISET KULUT YHT , , , ,26 108, ,18 6,2 Vyörytetyt nettokulut , , , ,32 98, ,95 0,7 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , , ,58 105, ,13 4,8 TOIMINTAKATE , , , ,53 97, ,41-7,7 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , , ,53 97, ,41-7,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , , , ,53 97, ,41-7,7 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0