TASEKIRJA 2013 Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2013 Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 TOIMINTAKERTOMUS Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Sisäisen valvonnan järjestäminen (sis. konsernivalvonnan) Tuleva taloudellinen kehitys Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen TOTEUTUMISVERTAILUT Tavoitteiden toteutuminen toiminta ja käyttötalous Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Tuloslaskelmaosan toteutuminen - piiri yhteensä Sosteri yhteensä Tulosalueet - tuloslaskelmat Tulosalueet keskeiset toimintaluvut Tulosyksiköt suoritteet ja laitospaikat Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Henkilöstö Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Valtuuston sitovuustaso Kuntalaskutus Taloustavoitteiden toteutuminen ja TA kehys TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT PROJEKTIT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET... 73

3 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Koko toimintavuotta hallitsi vuoden 2012 jatkoksi valtakunnallinen sote - rakenneuudistus, joka heijastui sekä alueellisesti että paikallisesti käytyinä rakennekeskusteluina. Valtakunnallisten linjausten rakentuminen yhdessä kuntarakenneuudistuksen kanssa osoittautui vaikeasti hahmottuvaksi ja tämän vuoksi tärkeinä pidettyjä lainsäädäntöuudistuksia on jouduttu lykkäämään myöhempään ajankohtaan. Sote rakenneuudistusratkaisuun liittyen tai ainakin merkittävästi erikoissairaanhoidon toteuttamiseen vaikuttava kiireellisestä hoidosta annettu asetus käynnisti jo toimintavuoden lopussa asetuksen edellyttämien velvoitteiden arvioinnin ja niiden johdosta tehtävien toimenpiteiden suunnittelun. Toimintavuosi 2013 oli ensimmäinen luottamustoimikaudella Kuntayhtymävaltuusto perehtyi tulevaan tehtäväalueeseensa valtuustoseminaarissa. Seminaarin evästysten pohjalta on rakentunut myös valtuuston vahvistama sairaanhoitopiirin strategia vuosille Perinteinen katsaus vuoden 2013 toiminnasta ja taloudesta rakentuu neljän tarkastelukulman alle seuraavasti: Asiakkaat ja väestö Potilaiden hoitoon pääsyn turvaaminen toteutui erikoissairaanhoidossa lähes lain edellyttämässä tasossa (yli 6 kuukautta hoitoa odottaneita potilaita oli 20 potilasta). Kasvua edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli kymmenen potilasta. Lähes kaikki 6 kk:n odotusajan ylittäneet potilaat olivat kirurgisia potilaita. Valtakunnallisessa vertailussa sairaanhoitopiiri sijoittui parhaaseen neljännekseen. Valtuuston asettama toiminta- ja laatutavoite keskimääräisen hoitoajan kestosta erikoissairaanhoidossa, (enintään 35 päivää) toteutui lähes asetetussa määräajassa (36 päivää) em. poikkileikkausajanjaksona (31.12.). Vastaava luku oli samoin 36 päivää. Vastaavasti perusterveydenhuollossa yli 90 päivää olevaa hoitoonpääsytavoitetta (ei 90 päivää ylittäviä odotusaikoja) ei saavutettu. Toteutumat olivat seuraavat: (suluissa vastaava ajankohta vuotta aiemmin) - erikoissairaanhoitoon odottavia 47 potilasta ( - ) - avohoitoon odottavia 157 potilasta (50) - hammaslääkäriin odottavia 664 potilasta (321) Hoitotakuun asettamat keskimääräiset odotusajat perusterveydenhuollossa olivat pitkiä joskin vielä määräaikojen rajoissa. Menestyksellinen ponnistelu perusterveydenhuoltoon palkattavien virkalääkäreiden rekrytoimiseksi (tavoite neljä virkalääkäriä, toteutuma kahdeksan) tulee merkittävästi parantamaan myös perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä lyhentyvinä odotusaikoina. Hammashuollon palvelujen saatavuus on odotusaikojen valossa heikoin eikä tulevaisuus tuo parannusta heikon hammaslääkäritilanteen takia.

4 Prosessit ja rakenteet Hoitoketjun toimivuutta kuvaava määre; keskussairaalasta terveyskeskukseen odottavien potilaiden määrä oli vuoden lopussa 378 (v ) potilasta. Odotuspäivien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 3094 päivästä 3516 päivään eli 422 päivää. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvaneiden odotuspäivien taloudellinen kokonaisvaikutus oli 1,9 M eli kasvua 0,5 M. Toimintarakenteensa vuoksi sairaanhoitopiiri ei kanna ns. siirtoviivemaksua kunnilta potilaista, joita ei voida sijoittaa muihin hoitoyksiköihin tai kotiin. Toimiva hoitoketju minimoi siirtoviiveet ja tähän toimintaprosessien uudistaminen rakenteellisine ratkaisuineen tähtää. Kuntayhtymävaltuuston toimintavuoden lopulla vahvistama sairaanhoitopiirin strategia vuosille sisältää kaikki keskeiset linjaukset toimintaprosessien uudistamiselle kaikilla perussopimuksen mukaisilla toimialoilla, erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa kuin myös sosiaalipalvelujen tulosalueella. Portaattoman hoitomallin toteutus kuntarajat ylittävänä toimintana tulee olla keskeinen tehtäväalue myös jatkossa. Toimintavuoden aikana saatettiin päätökseen jo edellisenä vuonna käynnistynyt terveydenhuoltolain edellyttämä järjestämissopimuksen valmistelu ja päätöksenteko. Järjestämissopimuksessa, jonka kesto on valtuustokausi, sovitaan mm. erikoissairaanhoidon työnjaosta. Toimintavuoden aikana vahvistettiin valtuustopäätöksin myös erikoissairaanhoitolain mukainen järjestämissuunnitelma. Siinä määritetään kattavasti terveydenhuollon ja sairaanhoidon yhteistyöalueet sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa päällekkäisyyksien minimoimiseksi. Erityinen painotus suunnitelmassa liittyy terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvissä toimissa niin jäsenkuntien eri toimialojen kuin myös ns. kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toimintavuoden aikana liityttiin osakkaaksi ISTEK tietotekniikkayhtiöön tavoitteena hyödyntää ict- yhteistyön verkostoitumisedut niin hankinnoissa kuin itse sisältötuotannossakin. Tietohallintoyhteistyötä jatkettiin myös toisessa ict-yhtiössä Medi It Oy:ssä vähemmistöosakkaana painottuen erityisesti ns. HYVIS hankkeessa kansalaisten osallistumisen vahvistamiseen terveydenhuollon palvelujärjestelmän käyttäjinä. Sairaanhoitopiiri liittyi Terveyden- ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) rahoittaman pilotointihankkeen päätteeksi earkiston aktiivikäyttäjäksi ensimmäisenä Suomen sairaaloista. Toimintavuoden aikana käynnistettiin myös sairaanhoitopiirin 100 prosenttisesti omistaman Savonlinnan Keskussairaalan Kiinteistöt Oy:n purkamistoimenpiteet päällekkäisten kustannusvaikutusten poistamiseksi. Uudistuminen ja henkilöstö Toimintavuoden aikana suoritettiin vuoden 2014 loppuun myönnetyn laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi. Auditoinnin yhteydessä annettuja kehittämissuosituksia on työstetty eri työyksiköissä samoin kuin Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) koko henkilöstöä koskevan työtyytyväisyysselvityksen johdosta asetettujen kehittämistoimenpiteiden työstämistä. Ylläpitoauditoinnin ja työtyytyväisyysselvityksen suositukset ovat henkilöstöä koskevilta osioiltaan toisiaan täydentäviä ja siten hyvin vahvistavat kehittämistoimenpiteiden painotukset. Toimintavuoden aikana päivitettiin myös hallintosääntö, jonka yhtymävaltuusto hyväksyi toimintavuoden lopussa. Muutokset olivat lähinnä teknisiä muutoksia. 2

5 3 Sairaanhoitopiirin oman henkilöstöresurssin kokonaistyöpanos työpäivinä laskettuna aleni 9,9 % ( pv) vuoteen 2012 verrattuna ja henkilöstömäärä 49 henkilöllä. Ostopalvelujen kautta on kuitenkin hankittu lisäresursointia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkärityövoimaan, joka ei näy kokonaistyöpanoksen työpäivissä. Ostopalveluna tehtyjen tuntien määrä erikoissairaanhoidossa kasvoi 4168 tuntia verrattuna vuoteen Perusterveydenhuollon puolelta vastaavaa vertailua ei ole käytettävissä. Tavoitteeksi asetettu ostopalvelujen korvaaminen omaan organisaatioon palkatulla vakinaisella henkilöstöllä ei erikoissairaanhoidossa ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Toimintakertomuksen yhteydessä käsitellään myös toimintavuoden henkilöstöraportti, mistä ilmenee henkilöstöä koskevat toteutumatiedot vuodelta Kustannusvaikuttavuus Sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaisesti tilinpäätös tasataan niin ylijäämän kuin alijäämänkin toteutuessa 0-tulokseksi. Toimintavuoden tulos muodostui 2,3 M ylijäämäiseksi. Ylijäämä palautettiin jäsenkunnille. Palautuksen mahdollisti vuoden 2013 talousarvion toimintakulujen toteutuminen hieman alle arvion, sekä toimintatuottojen hienoinen ylitys. Myös osakkuusyhteisön Itä-Suomen laboratoriokuntayhtymän liikelaitoksen (ISLAB) positiivinen tulos/palautus omistajapiireille (1,0 M ) ko. tilivuodelle kirjattuna olisi parantanut kuntayhtymän ylijäämän palautusosuutta. Varaus vahvistaa kuitenkin vasta v 2014 tilinpäätöksen tulosta piirin ISLAB:n omistusosuuden mukaisella osuudella. Kuntayhtymällä oli pitkäaikaista velkaa vuoden lopussa yhteensä 12,29 M - vastaava summa vuotta aiemmin 12,23 M. Pitkäaikaista velkaa otettiin joulukuussa ,2M Itäisen eläinlääkintäaseman rakentamisen rahoittamiseen. Tavoitteena on saada ko. kiinteistön omistajuus siirretyksi kuntasopimuksen määräysten mukaisesti Savonlinnan kaupungin omistukseen. Maksuvalmius oli välttävä käytössä olevan luottolimiitin ansiosta. Tuoreimmat keskussairaaloiden tuottavuustiedot ovat vuodelta Oman sairaalamme tuottavuus on vv Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen erilaisilla tuottavuusmittareilla mitattuna alentunut. Esimerkiksi painotettujen episodien määrä vuodesta 2008 laski eniten meillä - 12 %, mihin vaikutti piirin jäsenkuntamäärän alentuminen. Toisaalta hoitotoiminnan kokonaiskustannukset nousivat reaalisesti kaikissa muissa sairaanhoitopiireissä paitsi Savonlinnan keskussairaalassa vuosina alenivat 4 %. Sisätautien tuottavuus aleni tarkastelujaksolla 2 % ja kirurgian episodituottavuus 15 %. Kokonaisuutena tarkastellen v tuottavuudeltaan huonoin oli Savonlinna keskussairaala - kuten edellisenäkin vuonna. Pelkästään näiden tietojen valossa on välttämätöntä uusia erikoissairaanhoito ja samalla koko Sosterin rakenteet toiminnan ja palvelujen kustannustehokkuuden parantamiseksi. Yhtymävaltuuston vahvistama strategia vuosille tulee saattaa käytäntöön viipymättä Yksityiskohtaisesti vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutumat kuvataan tulosaluekohtaisissa esityksissä Hemmo Pirhonen Sairaanhoitopiirin johtaja

6 4 1.2 Sisäisen valvonnan järjestäminen (sis. konsernivalvonnan) Sisäisen valvonnan kokonaisuus ja ohjeistus Sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan kokonaisuus muodostuu ja sen toteutumiseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: johtamis- ja hallintojärjestelmä, johtamistapa, hyvän hallintotavan noudattaminen, organisaatiorakenne, tehtävien ja velvollisuuksien määrittely sekä henkilöstöhallinnon periaatteet ja toimintatavat. Sairaanhoitopiirissä em. asiat ja ohjeet on pääsääntöisesti sisällytetty hallintosääntöön (hyväksytty kuntayhtymävaltuustossa / 23 ). Sisältöä täydentävät muut yhtymähallituksen, jaostojen ja viranhaltijoiden antamat ohjeet. Lisäksi on useita toimintapolitiikkamäärittelyjä. Säännöt ja ohjeet ovat luettavissa ja saatavissa sairaanhoitopiirin intranetistä. Yhtymähallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen kuin myös ohjeistuksen sisäisestä tarkastuksesta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yhtymähallituksen tietoon ei ole tullut sellaisia valituksia tai oikaisuvaatimuksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut ainoastaan sisäisen valvonnan puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyönti. Tiedossa ei myöskään ole, että sairaanhoitopiirille olisi säännösten, määräysten tai päätösten toteuttamatta jättämisestä tai muusta valvonnan laiminlyönnistä aiheutunut tai aiheuttamassa taloudellisia menetyksiä. Viranomaisten asettamia määräaikoja (selvitykset) on noudatettu. Erikoissairaanhoidon tulosalueen operatiivisessa tulosyksikössä on tarkennettu työajan seurantaan liittyvät toimintaohjeet. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Tilinpäätökseen sisältyy tulosalueiden omat arviot yhtymävaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteiden arvioinnin luotettavuutta ja toteutumista ovat arvioineet myös tarkastuslautakunnan jäsenet antamassaan arviointikertomuksessa. Toimintavuonna suoritetussa ylläpitoauditoinnissa ja siitä annetussa raportoinnissa on erityismainintojen ohella annettu kehittämissuosituksia palvelujen laadun parantamiseksi. Erillisiä lisänäyttövaatimuksia ei esitetty. Riskienhallinta Vuodesta 2001 säännöllisesti toteutettu ulkoinen laadunhallinta-auditointi edellyttää sertifiotujen laadunhallintakriteereiden mukaista riskienhallintakriteeristön käsittelyä ja arvioinnin perusteella tehtäviä varmennus- ja kehittämistoimenpiteitä. Laadunhallintakriteeristön riskienhallintaa koskevan arvioinnin suorittaa johdon kriteeristön osalta keskushallinnon johtoryhmä ja toimintayksikköjä koskevien kriteeristöjen osalta yksikkö itse. Keskushallinnon johtoryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtavat viranhaltijat. Riskienhallintaa koskevat asiat valmistelee johtoryhmään kuuluva turvallisuuspäällikkö. Sairaanhoitopiirin työsuojeluorganisaatio on jatkanut osaltaan riskienhallinnan tavoitteiden ja sisällön toteuttamista.

7 Potilasturvallisuutta koskevia turvallisuusriskejä arvioi potilasturvallisuustyöryhmä. Tietohallintoriskejä arvioidaan erillisissä tietohallintoa koskevissa auditoinneissa. Yhtymähallitus on käsitellyt yksityiskohtaisemmin riskienhallintaa ja hyväksynyt siitä laaditun raportin samassa kokouksessa tilinpäätöksen kanssa. Sopimustoiminta Hallintosäännössä on määräykset sopimusten tekemisestä ja allekirjoittamisesta. Kilpailutus toteutetaan toimeksiantosopimuksen mukaisesti Savonlinnan seudun hankintayksikön sekä erityisvastuualueen piirien kanssa yhteistyössä. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus toteutetaan KYS- Erva alueella piirien välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen resursointi sisältää keskimäärin yhden työpäivän panoksen /viikko. Sisäisestä tarkastuksesta muodostuvat kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisessa suhteessa eri sairaanhoitopiireille. Sisäinen tarkastus toimii yhtymähallituksen alaisuudessa ja on riippumaton ulkoisen tarkastuksen kanssa. Päällekkäisyyksien minimoimiseksi sisäinen tarkastus informoi ulkoista tarkastustointa Tuleva taloudellinen kehitys Säästötarpeet ja menokehitys Kuntayhtymän talouden säästö- ja tasapainottamistarpeet johtuvat sen jäsenkuntien raskaasta taloustilanteesta, kuntayhtymän palvelutuotannon huonosta tuottavuudesta - erityisesti erikoissairaanhoidossa - ja palvelurakenteeseen tarvittavista muutoksista. Kuntayhtymän taseessa ei ole yli- eikä alijäämää. Kuntayhtymän menokehitys ei taitu tai vähene ilman koko palvelurakenteen remonttia. Väestön määräkehityksen ja ikärakenteen vuoksi vanhustenhuollon palvelujen tarve kasvaa, erikoissairaanhoidon volyymit alenevat, mutta kustannukset eivät ja perusterveydenhuollossa tarjonta ei vastaa kysyntää lääkäri ja -hammaslääkäripalveluissa. Erikoissairaanhoidossa tarvittava rakennemuutos - päivystysasetuksen vaatimuksetkin huomioiden - vaikuttaa voimakkaasti perusterveydenhuoltoon ja siihen kohdistuvaan resurssointitarpeeseen. Samassa kokonaisuudessa on myös portaattoman hoitomallin toteuttaminen, mikä vaikuttaa merkittävästi koko palvelurakenteeseen. Uudistusten myötä tavoitteena on taloudessa saada aikaan nykyistä tuottavampi ja edullisempi rakenne. Uudistuksen ennustettavuus kärsii tällä hetkellä valtakunnallisen sote - uudistuksen keskeneräisyydestä ja jäsenkuntien päätösten puuttumisesta. Tulorahoitus Palveluista perittävien asiakasmaksujen määrä ei tule merkittävästi kasvamaan. Kuntalaskutuksen kasvu on ollut varsin voimakasta - vuodesta 2007 (99,03 M ) vuoteen 2013 (128,44 M ) 29,7 %. Kasvua on saatu nyt hieman taittumaan niin, että v talousarvion ulkoiset kulut ovat vajaan puolimiljoona pienemmät kuin v Kuntalaskutus on v talousarviossa puolisen miljoonaa alle v talousarvion. Kuntalaskutuksen osuus tulorahoituksesta on noin 82 %. Mikäli palvelujärjestelmä pysyy nykyisenlaisena, kuntalaskutus kasvaa vuosittain 3-5 % riippuen kulloisestakin palkkaratkaisusta.

8 6 Investoinnit ja niiden rahoitus Kuntayhtymän investoinnit on pääsääntöisesti mitoitettu poistojen määrään. Tilinpäätösvuoden poistot olivat Lähivuosien rakennusinvestoinnit kohdistunevat ns. portaattoman hoitomallin toteutuksen vaatimiin investointeihin. Poistojen määrään rajoittunut investointimäärä ei riitä rahoituksen takaamiseen. Jatkossa tarvitaan joko lainarahoitusta tai muunlaista kiinteistörahoitusta kuntayhtymän likviditeetin turvaamiseksi. Rahoituksen tarpeen määrää - lääkintälaitteiden uusintaa lukuun ottamatta - ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. Arvio Kuntayhtymän taloudellisen kehityksen ennakointi - ainakin vuotta pidemmällä tähtäimellä - on edellä esitetyn perusteella lähestulkoon mahdotonta. Vuoden 2014 talousarvioon on huomioitu se mikä on ollut syksyllä 2013 tiedossa ja mahdollista sinne sisällyttää. 1.4 Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen YHTYMÄVALTUUSTO Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja YHTYMÄHALLITUS Kuntajohtajaneuvottelukunta PERUSTERVEYDEN- HUOLLON JAOSTO YMPÄRISTÖTERVEY- DENHUOLTOJAOSTO SOSIAALIJAOSTO Keskushallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Erikoissairaanhoidon tulosalue Toimialajohtaja Tukipalvelujen tulosalue Toimialajohtaja Perusterveydenhuollon tulosalue Toimialajohtaja Sosiaalipalvelujen tulosalue Toimialajohtaja Operatiivinen tulosyksikkö Talous- ja henkilöstöpalvelut Enonkoski TK Sos Savonlinna Konservatiivinen tulosyksikkö Tietohallinto ja arkistotoimi Rantasalmi TK Kuntien yhteinen Osastonsihteerit Savonlinna TK Psykiatria Kiinteistö- ja tekn.huolto Sulkava TK Päivystys Kuntien yhteinen Ravintohuolto Sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikkö Lääkehuolto Työterveyshuolto Ympäristöterveydenhuolto Laitoshuolto

9 7 Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen Kuntayhtymävaltuusto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Anja Kuuramaa Liisa Kämäräinen Onni Ronkanen Kunta Jäsen Varajäsen Enonkoski Anja Kuuramaa Marja Laitinen Tuomo Kautonen Petri Purhonen Rantasalmi Matti Haikonen Eero Sistonen Liisa Kämäräinen Marisa Hukkanen Auvo Kokkonen Pia Vokkolainen Satu Vihavainen Ahti Myllys Savonlinna Onni Ronkanen Helena Wright Tuomas Loikkanen Mikko Jantunen Carita Röpelinen-Pitkänen Anne Herttuainen Markku Valjakka Tapio Mikkonen Aila Makkonen Riitta Härkönen Karoliina Helander Eeva Helén Varpu Vaarnamo Milla Lehiö Juha Niskanen Erkki Itkonen Sulkava Kaisa Ralli Sanna Reponen Virve Litmanen Hanne-Maaria Rentola Jari Partanen Osmo Tulilahti Kari Summanen Vesa Ahonen Valtuusto kokoontui 4 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 29 asiaa. Pöytäkirjanpitäjänä oli sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen. Kuntayhtymähallitus saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Asko Ruuskanen Ari Silvennoinen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Matti Korhonen Rantasalmi Esa Lappalainen Rantasalmi Heli Laamanen Punkaharju Jouni Matilainen Kerimäki Anna-Kristiina Mikkonen Savonlinna Riitta Härkönen Savonlinna Lasse Partanen Sulkava Riitta Finer-Huttunen Savonlinna Onni Ronkanen Savonlinna Matti Mäkelä Savonlinna Asko Ruuskanen Savonlinna Jaro Koikkalainen Savonlinna Ari Silvennoinen Kerimäki Ari Partanen Sulkava Eija Stenberg Punkaharju Katja Silvennoinen Punkaharju Helena Haverinen Enonkoski Sanna Hämäläinen Kerimäki Kuntayhtymähallitus alkaen Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Pekka Nousiainen Ari Silvennoinen Ahti Myllys Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Heli Laamanen Savonlinna Jouni Matilainen Savonlinna Eeva Lyytinen Sulkava Marja Laitinen Enonkoski Ahti Myllys Rantasalmi Seija Puputti saakka Savonlinna Sari Jokinen alkaen Rantasalmi Lauri Niiranen Enonkoski Eija Soljento Enonkoski Pekka Nousiainen Savonlinna Carita Röpelinen-Pitkänen Savonlinna Kaisa Ralli Sulkava Esa Repo Sulkava Teija Rönkkö Enonkoski Juha Niskanen Savonlinna Ari Silvennoinen Savonlinna Raimo Muhonen Savonlinna Eija Stenberg Savonlinna Riitta Härkönen Savonlinna

10 8 Hallitus kokoontui 16 kertaa ja käsitteli 193 asiaa. Hallitukselle asiat esitteli sairaanhoitopiirin johtaja. Pöytäkirjanpitäjänä oli sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen. Johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talouspäällikkö sekä tulosalueiden toimialajohtajat olivat mukana kokouksissa asiantuntijajäseninä. Tarkastuslautakunta 10.6.saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Maire Hämäläinen Auvo Kokkonen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Maire Hämäläinen Kerimäki Sirpa Luukkainen Savonlinna Aila Makkonen Savonlinna Merja Kiesiläinen Savonlinna Auvo Kokkonen Rantasalmi Raimo Rautiainen Rantasalmi Leila Virta Sulkava Virve Litmanen Sulkava Vesa Virta Sulkava Juuso Laukkanen Punkaharju Tarkastuslautakunta alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Matti Haikonen Auvo Kokkonen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Matti Haikonen Rantasalmi Eiju Paananen Savonlinna Auvo Kokkonen Rantasalmi Tapio Mikkonen Savonlinna Leena Korhonen Savonlinna Vesa Virta Sulkava Karoliina Helander Savonlinna Markku Valjakka Savonlinna Merja Kiesiläinen Savonlinna Kari Virtanen Savonlinna Pirkko Happonen Savonlinna Tarkastuslautakunta kokoontui 12 kertaa ja käsitteli yhteensä 66 asiaa. Valtuuston valitsemana JHTT-yhteisönä on ollut PwC Julkistarkastus Oy saakka JHTTyhteisönä aloitti BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana ja tarkastuslautakunnan sihteerinä oli saakka JHTT-, KHTtilintarkastaja Elina Hämäläinen lähtien vastuullisen tilintarkastajana ja tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut JHTT-, HTM-tilintarkastaja Matti Jalkanen. Sosiaalijaosto saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ari Silvennoinen Jaro Koikkalainen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Jaro Koikkalainen Savonlinna Sirpa Luukkainen Savonlinna Aune Kupiainen Punkaharju Heli Laamanen Punkaharju Ari Silvennoinen Kerimäki Pekka Palm Kerimäki Annamari Taskinen Kerimäki Pauli Otranen Punkaharju Anna-Kristiina Mikkonen Savonlinna Erja Linnamurto Savonlinna Sosiaalijaosto alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ari Silvennoinen Carita Röpelinen-Pitkänen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Riitta Härkönen Savonlinna Heli Laamanen Savonlinna Riku Kurttila Savonlinna Reima Härkönen Savonlinna Ari Silvennoinen Savonlinna Pekka Palm Savonlinna Onni Ronkanen Savonlinna Seija Puputti saakka Savonlinna Matti Mäkelä alkaen Carita Röpelinen-Pitkänen Savonlinna Aune Kupiainen Savonlinna Sosiaalijaosto kokoontui 10 kertaa ja käsitteli yhteensä 51 asiaa.

11 9 Perusterveydenhuollon jaosto saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Lasse Partanen Riitta Härkönen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Lasse Partanen Sulkava Kaisa Ralli Sulkava Riitta Härkönen Savonlinna Reijo Kutvonen Savonlinna Mikko Jantunen Punkaharju Heli Laamanen Punkaharju Jouni Matilainen Kerimäki Riikka Karvinen Kerimäki Liisa Kämäräinen Rantasalmi Esa Lappalainen Rantasalmi Onni Ronkanen Savonlinna Matti Mäkelä Savonlinna Anja Kuuramaa Enonkoski Kari Laukkanen Enonkoski Perusterveydenhuollon jaosto alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kaisa Ralli Anja Kuuramaa Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Arto Heinilä Savonlinna Kari Laukkanen Savonlinna Anja Kuuramaa Enonkoski Eeva Lyytinen Sulkava Esa Natunen Enonkoski Teija Rönkkö Enonkoski Seija Puputti saakka Savonlinna Virve Litmanen Sulkava Matti Mäkelä 27.6 alkaen Kaisa Ralli Sulkava Lasse Partanen Sulkava Eero Sistonen Rantasalmi Eija Soljento Enonkoski Tarja Turtiainen Savonlinna Mikko Jantunen Savonlinna Perusterveydenhuollon jaosto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli yhteensä 45 asiaa. Ympäristöterveydenhuoltojaosto saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Matti Korhonen Eija Stenberg Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Pekka Auvinen Juva Jaakko Hänninen Juva Pirkko Ihanamäki Puumala Kimmo Kotro Puumala Matti Korhonen Rantasalmi Leena Uosukainen Rantasalmi Esko Mielikäinen Savonlinna Heli Laamanen Punkaharju Onni Ronkanen Savonlinna Matti Mäkelä Savonlinna Eija Stenberg Savonlinna Tapio Mikkonen Savonlinna Kaisa Ralli Sulkava Sanna Hämäläinen Kerimäki Ympäristöterveydenhuoltojaosto alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Heli Laamanen Eija Stenberg Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Vesa Ahonen Sulkava Eeva Lyytinen Sulkava Pekka Auvinen Juva Jaakko Hänninen Juva Pirkko Ihanamäki Puumala Tiina Lipo-Lempiäinen Puumala Tapio Kukkonen Savonlinna Juho Tiainen Rantasalmi Heli Laamanen Savonlinna Johanna Parkkinen Savonlinna Ahti Myllys Rantasalmi Onni Ronkanen Savonlinna Eija Stenberg Savonlinna Tanja Taupila Savonlinna Satu Vihavainen Rantasalmi Erkki Itkonen Savonlinna Ympäristöterveydenhuoltojaosto kokoontui 6 kertaa ja käsitteli yhteensä 39 asiaa.

12 Keskushallinnon johtoryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja, tukipalvelujen tulosalueen ta-johtaja (oto), pj. Hemmo Pirhonen Erikoissairaanhoidon tulosalueen ta-johtaja, johtajaylilääkäri, varapj. Martti Merilä Panu Peitsaro Jussi Seppälä Panu Peitsaro Perusterveydenhuollon tulosalueen ta-johtaja, kansanterveystyön vastuulääkäri Panu Peitsaro Sosiaalipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja Riitta Sipinen Vs. hallintoylihoitaja Ulla Kemppainen Talouspäällikkö Pekka Martikainen Turvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Vepsäläinen Henkilöstön edustaja, pääluottamusmies Pekka Saastamoinen Keskushallinnon johtoryhmä kokoontui 44 kertaa ja käsitteli yhteensä 252 asiaa. 10 Tulosalueiden johtajat ja ylihoitajat Tulosalue Tulosalueen johtaja Ylihoitajat Erikoissairaanhoito Martti Merilä Kirsi Matikainen Panu Peitsaro Maijaterttu Tiainen Jussi Seppälä Panu Peitsaro alkaen Perusterveydenhuolto Panu Peitsaro Marja Arffman saakka Anu Koivumäki 1.2. alkaen Tuula Lehtosalo Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Riitta Sipinen Hemmo Pirhonen (oto) Henkilöstön pääluottamusmiehet JUKO pääluottamusmies Pekka Saastamoinen JYTY pääluottamusmies Seija Silvennoinen KTN /TS pääluottamusmies Pekka Kilpeläinen KTN/KVTES pääluottamusmies Kirsi Kinnunen 31.5.saakka Helena Huttunen Pekka Kilpeläinen alkaen TEHY pääluottamusmies Anne Otranen-Silvennoinen saakka Tarja Torpakko alkaen SUPER pääluottamusmies Tarja Loikkanen Palkka-asiamies toimistopäällikkö Kaija Lappalainen Yhteistyötoimikunta Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Yhtymähallituksen edustajat Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen, pj Anna-K. Mikkonen saakka Eija Stenberg alkaen Yhtymähallituksen pj Asko Ruuskanen 10.6.saakka Onni Ronkanen Pekka Nousiainen alkaen Ahti Myllys Viranhaltijat Sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen johtajaylilääkäri Toimialajohtaja Riitta Sipinen alkaen Merja Sairanen Hallintoylihoitaja Ulla Kemppainen Maijaterttu Tiainen 11.6.alkaen Osastonhoitaja Sirpa Forss Hilkka Kupiainen

13 11 Työsuojelun edustajat Turvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Vepsäläinen Hannu Kosonen Työsuojeluvaltuutettu Mervi Heikkinen Työsuojeluvaltuutettu Kirsi Matikainen Luottamusmiehet Pääluottamusmies, JHL Ei jäsentä Ei varajäsentä Pääluottamusmies, Juko Pekka Saastamoinen Ei varajäsentä Pääluottamusmies, Super Tarja Loikkanen Leena Paakkunainen Pääluottamusmies, Tehy A. Otranen-Silvennoinen,vpj 7.10 Tarja Torpakko Tarja Torpakko Pääluottamusmies, Jyty Seija Silvennoinen Erja Turkulainen Pääluottamusmies, KTN Kirsi Kinnunen saakka Pekka Kilpeläinen Helena Huttunen Pöytäkirjanpitäjä Toimistopäällikkö Kaija Lappalainen Pekka Martikainen Yhteistyötoimikunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli yhteensä 41 asiaa.

14 2 TOTEUTUMISVERTAILUT 2.1 Tavoitteiden toteutuminen toiminta ja käyttötalous Erikoissairaanhoito 12 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Arviointi Väestö, potilaat ja asiakkaat Prosessit ja rakenteet Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Uudistuminen ja henkilöstö Palvelutavoitteiden toteuttaminen muiden ERVA sairaaloiden kanssa Vuoden 2013 aikana valmistautuminen ERVA järjestämissopimuksen ja päivystysasetuksen mukaiseen sekä paikalliseen palvelurakennemuutokseen Potilasturvallisuusohjelman toteuttamisen aloittaminen Uuden esh palvelurakenteen mukainen talousarvio 2014 Henkilöstön riittävyys Henkilöstön joustava käyttö Palveluketjujen kehittäminen muiden ERVA alueen keskussairaaloiden kanssa Vuonna 2014 uusi palvelurakenne erva-alueella ja paikallisesti Kiinteä yhteistyö pth/sos kanssa jatkuu sekä työnjaot ja vastuut on määritelty Potilasturvallisuussuunnitelma on valmis Potilasturvallisuus verkkokoulutus käytössä HaiPro käytössä Vuoden 2014 talousarviosuunnittelussa rakennemuutokseen valmistautuminen Vuonna 2013 rekrytoidaan erikoislääkäreitä. 85% hoitohenkilökunnasta on vakituisia Jalkautuvan rektytointimallin käyttö vakiintuu Erikoisalakohtaisesti määritellyt ERVA järjestämissopimuksen mukaiset suunnitelmat potilaiden hoidon järjestämiseksi Vuoden 2014 talousarvio Yhteistyöfoorumit on määritelty Kyllä/Ei Vuoden 2014 talousarvio valmisteluohjeet Exreport Aamutapaamiset toteutuvat säännöllisesti Erikoisalakohtaisten ERVA järjestämissopimuksen ja päivystysasetuksen mukaisten suunnitelmien valmistelu käynnistetty. Valmistelu jatkuu vuonna Valmistelutyö käynnissä, jatkuu vuonna Synnytysten hoito on ERVA - aluetasoisista prosesseista toiminut eräänlaisena pilottina, sen valmistelu on pisimmällä. Työryhmät työstää erikoissairaanhoidon ja pth:n yhteistoimintoja mm. portaattoman hoitomallin kautta Tavoitetaso on toteutunut. ESH -henkilöstöstä on 78 % suorittanut Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen. Toteutunut Toimialajohtaja / tulosyksiköiden päälliköt / Ylihoitajat Tavoite alittui: 84 % hoitohenkilökunnasta on vakituisia. Tavoite toteutunut. Henkilökunnan joustavalla käytöllä on korvattu lähes kolmen (3) hoitajan nettovuosityöaika.

15 Perusterveydenhuolto 13 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteuma Väestö, potilaat ja asiakkaat Hoidon saatavuus paranee vuoden 2012 tasosta Hoidon saatavuus toteutuu, asiakas saa ajan 3 kk sisällä yhteydenotosta Seurantaraportti 1 x kk Vuonna 2013 lain mukainen hoitoon pääsy ei toteutunut uuden vaivan ilmetessä tai jo tiedossa olevan sairaustilanteen pahentuessa kolmen kuukauden kuluessa noin viidellä prosentilla potilaista. Prosessi ja rakenteet Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Uudistuminen ja henkilöstö Väestön kokonaisvaltainen terveyden edistäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Yhteydensaannin turvaaminen Potilaiden ja asiakkaiden hoidontarpeen arviointi laitoshoidossa ja kotisairaanhoidossa tehdään RAImittarilla Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti; vaikuttavuus, laatu ja asiakkaat huomioiden. Lääkäreiden rekrytointi vakituisiin virkoihin Hoitotyön avoimet toimet ja sijaisuudet täytetty Perusturvatyöryhmissä käydään 1 x vuosi hyvinvointikertomus läpi ja sovitaan kuntakohtaiset terveydenedistämisen painopisteet valtuustokausittain ja joita seurataan vuosittain Yhteydenottoihin (puhelut) vastaamattomuus pysyy alle 3 % Yli 75 v. laitoshoidon sekä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteisistä asiakkaista, kunnissa missä RAIarviointijärjestelmä käytössä 70 %:ssa on tehty hoidontarpeen arviointi RAI- arviointijärjestelmällä Suoritemäärä tavoite: + 2 %:a vuoden 2012 toteumasta suhteutettuna henkilöstöresurssiin ja muuhun kustannuskehitykseen Kolme (3) uutta virkalääkäri v aikana Kaikissa toiminnan kannalta välttämättömissä sijaisuuksissa on koulutettu tai riittävät opinnot omaava tekijä Perusturvatyöryhmissä sovitut painopistealueet väestön hyvinvoinnin edistämiseksi Puhelinjärjestelmän tuottama tilastointi kuukausittain RAI- arviointijärjestelmä THL:n raportit Exreport kuukausittain Henkilöstöhallinnon tuottama tilastointi Henkilöstöhallinnon tuottama tilastointi Perusturvatyöryhmät ovat kokoontuneet sovittujen aikataulujen mukaisesti. Kaikilla terveysasemilla on lääkärin vastaanotolle kiireettömässä jonossa pitkäaikaissairauksia sairastavia potilaita, joille useimmille hoitaja on tehnyt tilannekartoituksen. Näiden potilaiden jonotusaika voi olla yli 3 kk Yhteyden saaminen toteutuu kaikilla terveysasemilla. Puhelinjärjestelmämme tarjoaa soittajalle mahdollisuuden jäädä jonolle tai halutessaan jättää takaisinsoittopyyntö. Vastaamattomien puheluiden osuus on alle 3% lukuun ottamatta Punkaharjun terveysasemaa. Luopuneiden puheluiden osuus on noin 30%. Luopuneet puhelut ovat soittajia, jotka eivät ole jättäneet takaisinsoittopyyntöä eivätkä jääneet jonolle. Soittoja tulee useita samasta numerosta. RAI-arviointi on tehty tavoitteiden mukaisesti. Kasvu on toteutunut vain vastaanottomäärissä Vuonna 2013 virkaan valittiin 2 uutta virkalääkäriä. Kaikissa toiminnan kannalta välttämättömissä sijaisuuksissa on koulutettu tai riittävät opinnot omaava tekijä

16 Strategian toteutuminen perusterveydenhuollon tulosalueella 2013 Talousarvion 2013 sitovuuden osalta perusterveydenhuollon toimintatuotot ( , tot 96,5%) ja toimintakulut ( , tot 96%) jäivät alle arvion. Ostopalvelut toteutuivat yli arvion ( tot 104,2%). Ostopalveluja käytettiin muun muassa Sulkavan hammashuollossa, työterveyshuollossa ja Enonkoskella. Avohoito Avohoitokäynnit jäivät alle arvion (tot 96,3%) Sulkavan ja Rantasalmen terveysasemilla oli lääkärivajetta, jonka korjaamista tuettiin Savonlinnan tulosyksiköstä. Kesälääkäreiden työpanos kohdentui puolikiireellisten aikojen hoitamiseen ja jononpurkutyöhön. Kesälääkärit sijoitettiin Savonlinnan pääterveysasemalle, josta käsin tuettiin ympäristökuntien terveysasemia. Hammashoito Hammashoidossa käytettiin vuonna 2013 ostopalveluita tukemaan toimintaa, koska virkalääkäreitä kokoaikaiseksi muutettuna oli 7,5 ja vakansseja on yhteensä 19. Hammashoidossa kiireellistä hoitoa on pystytty tarjoamaan hyvin, mutta niin sanottuja jatkokäyntejä joutuu odottamaan pitkään. Hoitotakuun puitteissa on kuitenkin toistaiseksi pystytty toimimaan. Laitoshoito Terveyskeskushoitopäivät jäivät alle arvion (tot 98%). Hoitopäiviä laitoshoidossa oli yhteensä , keskimääräinen hoitoaika oli 18,8 ja kuormitus oli 95,3%. Savonlinnan vuodeosasto 1:llä hoidettiin neurologisia kuntoutuspotilaita ja osaston sairaansijojen määrä pudotettiin potilaiden vaativan hoitoisuuden vuoksi 35:stä 31:een. Vuodeosasto 2:n profiili muuttui kesän 2013 aikana hoivaosastosta lyhytaikaishoidon yksiköksi. Lyhytaikaispotilaiden hoidon vaativuuden vuoksi osaston sairaansijojen määrää pudotettiin 41:stä 36:aan. Rantasalmen terveysaseman vuodeosaston sairaansijojen määrä remontin valmistuttua oli 22. Perusterveydenhuollon laitoshoidossa vähentyi vuoden 2013 aikana yhteensä 18 laitospaikkaa. Uutena toimintana alkoi Senioripysäkkitoiminta Punkaharjun terveysasemalla. Työterveyshuolto Vuoden 2013 toiminnassa lääkärityövoiman vaje on ollut keskeisenä toimintaan vaikuttavana tekijänä. Ostopalvelusopimuksella työtä tehnyt lääkäri ei jatkanut enää toukokuun 2013 jälkeen. Lääkärinvirka oli auki kesällä 2013, siihen haki yksi lääkäri, joka kuitenkin aloittaa vasta 2014 vuoden puolella puolikkaalla työajalla. Lääkäripulan helpottamiseksi hankittiin kilpailutuksen kautta hankintamenettelyllä yhden lääkärin kokopäiväinen työpanos Attendolta. Tämä lääkäri aloitti marraskuussa Uusia työterveyshuoltosopimuksia tehtiin v aikana n. 30 maatalousyrittäjien ja pienten, 1-2 työntekijän yritysten tai yksin yrittäjien kanssa. Työterveyshuollon kumppanuussopimukset uusittiin Vantaan työterveyden, Etelä-Savon työterveyden ja Työterveys Wellamo Oy:n kanssa ja kumppanuussopimus laadittiin Lääkärikeskus Aava Oy:n kanssa. Muu henkilökunta on määrällisesti ennallaan. Henkilökunnan vaihtuvuus on pieni ja tapahtuu ensisijaisesti vain eläköitymisen kautta. Työpsykologi lisäsi työpanostaan 80%:iin ja hänen työpanoksensa on selkiintynyt ja palveluiden käyttö vakiintunut. Käyntimäärät verrattuna edellisvuoteen ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Työterveysneuvotteluiden määrä on merkittävästi lisääntynyt 14

17 15 Ympäristöterveydenhuolto Savonlinnassa eläinlääkinnän yhteisvastaanotto otettiin käyttöön kesäkuussa 2013 ja samalla luovuttiin kolmesta pienemmästä vastaanottotilasta. Savonlinnan terveysaseman entiset eläinlääkinnän tilat siirrettiin terveysvalvonnan käyttöön. Tällöin siirrettiin toinen Kerimäen terveystarkastajista Savonlinnaan ja toinen Kerimäen terveysasemalle ja samalla luovuttiin kokonaan Kerimäen ympäristöterveydenhuollon vuokrakiinteistöstä. Myös Punkaharjulla luovuttiin kunnantalolla olevasta terveystarkastajan vuokratoimistosta, kun Punkaharjun terveystarkastaja siirrettiin Savonlinnaan. Vuonna 2013 tilastoituja suoritteita terveysvalvonnassa kertyi 3937 kpl (ta 4005 kpl). Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2012 suoritteita kertyi 4046 kappaletta ja vuonna 2011 suoritteita kertyi 4676 kappaletta. Eläinlääkinnässä vuonna 2013 kertyi 4057 hyötyeläin- ja 6005 pieneläinsuoritetta (ta 3858 hyötyeläin- ja 5123 pieneläinsuoritetta). Vertailun vuoksi vuonna 2012 kertyi 3924 hyötyeläin- ja 5748 pieneläinsuoritetta ja vuonna 2011 kertyi 3900 hyötyeläin- ja 4498 pieneläinsuoritetta. Eläinlääkinnässä hyöty- ja pieneläinsuoritteiden määrä oli ennakoitua suurempi. Eläinlääkinnässä käyntimaksuja kertyi vuonna 2013 yhteensä 28980,18 (ta ,00 ); vuonna 2012 kertymä oli ,67 ja vuonna 2011 kertymä oli ,49. Terveysvalvonnassa suunnitelmallisen valvonnan osuus kasvoi aiempiin vuosiin, jolloin myös maksukertymät olivat aiempia vuosia suuremmat. Terveysvalvonnassa valvonta-, tarkastus-, ilmoitus ja näytteenottomaksuja perittiin vuonna 2013 yhteensä ,00 (ta ,00 ); Vuonna 2012 kertymä oli ,50 ja vuonna 2011 kertymä oli ,36. Ympäristöterveydenhuollon talousarvio toteutui jälkilaskennan jälkeen siten, että kuntapalautusta muodostui terveysvalvonnan puolelta ,45 euroa, eläinlääkinnän puolelta ,25 euroa eli koko ympäristöterveydenhuollosta yhteensä ,70. Keskeiset terveysvalvonnan palautuksiin johtaneet seikat olivat ennakoitua suuremmat tarkastus- ja valvontamaksukertymät sekä säästöt palveluiden ostoissa. Eläinlääkinnän puolella palautusosuus muodostui pääasiassa ennakoitua suuremmista suorite-määristä (=kuntamaksuista) sekä ennakoitua suuremmista valtion tuista. Vuoden 2013 talousarvioon oli varattu investointihankkeina :n määrärahaa eläinlääkintään verianalysaattoreiden hankkimiseksi. Laitekokonaisuuksia hankittiin kaksi kappaletta Triolab Oy:ltä ja hankinnat sijoitettaisiin itäiselle yhteisvastaanotolle ja Juvan eläinasemalle. Lisäksi vuoden 2013 investointeihin oli varattu :n määräraha terveysvalvonnan melumittarin hankkimiseksi, mikä hankittiin MIP Electronics Oy:ltä. Henkilöstökulut Perusterveydenhuollon tulosalueen henkilöstökulut toteutuivat alle arvion (toteuma 92,9%). Ympäristökunnat Rantasalmen terveysasemalla tehtiin laaja remontti kevään 2013 aikana. Remontin jälkeen terveysaseman tiloihin sijoittuivat myös neuvolatoiminta, mielenterveystyö sekä hammashoito. Sulkavan terveysaseman vuodeosastolla toteutettiin ilmastointiremontti. Enonkosken terveysaseman toiminnasta vastasi Attendo terveyspalvelut sopimuksen mukaisesti.

18 Sosiaalipalvelut Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutuma Väestö, potilaat Palvelusopimusten toteutuminen Toteutui suunnitellusti ja asiakkaat Tuotetaan tarpeen mukaiset palvelut palvelusopimusten mukaisesti Palvelusopimusten ja kuntien tilauksen toteumaseuranta 2 x vuodessa Prosessi ja rakenteet Palveluohjaus toimintamallina vakiintuu vanhusten kotihoidon palveluissa Tavoite kohti yksiportaista palvelurakennetta, kehittämistyöhön osallistuminen Palveluohjaus käytössä, palveluohjauskäynti/ ennaltaehkäisevä kotikäynti toteutettu 90 %:lle niistä 75-vuotta täyttävistä, jotka eivät ole Sosterin ikäihmisille kohdennettujen säännöllisten palvelujen piirissä. Yksiportaisen palvelurakenteen toteuttamissuunnitelma valmis Palveluohjaus tilasto Exreport Loppuraportti Palveluohjaus toimintamallina vakiintui ja sitä kehitettiin vuoden kuluessa. Kuluvan vuoden aikana 75 vuotta täyttäneitä oli 408 henkilöä. 25 henkilöä heistä oli laitoshoidossa tai heitä ei tavoitettu. Ennalta ehkäisevästä Kotikäynnistä kieltäytyi 47 henkilöä. Kotikäyntien toteuma oli 88 % kun huomioidaan laitoshoidossa olleet ja kieltäytyjät. Kehittämistyöhön osallistuttiin suunnitellusti ja alustavat suunnitelmat vanhusten palvelurakenteen muuttamiseksi on laadittu. Muutos on osittain käynnistynyt. Loppuraportin, joka käsittää myös erikoissairaanhoidon osuuden, on määrä valmistua mennessä. Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Mobiilihoivaan liittyvän teknologian käyttöönotto kotihoidossa Talousarviossa pysyminen Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja palvelumuoto/ - rakenne vastaa asiakkaiden palvelutarvetta Uusi turvallisuusteknologia otetaan käyttöön 100 kodissa mennessä Talousarvion menokehys 2013 Laitoshoidon käyttöaste 98,5 % ja palveluasumisessa 97,5 %. Asumispalveluun ohjattavien pal- Mobiiliteknologialla varustettujen kotien määrä Exreport kuukausittain Exreport kuukausittain RAI-tilastot (RAI HC tai Tavoite ei toteutunut, vuoden 2013 lopussa 20 kotia oli varustettu mobiiliturvateknologialla. Järjestelmän luotettavuudessa ilmenneiden ongelmien vuoksi käyttöönottoa ei voitu laajentaa, enne kuin järjestelmä saadaan luotettavasti toimimaan. Ulkoisten kulujen toteuma oli 102 % ja Toimintakulut yhteensä toteuma 101,3 % (sisältäen vyörytykset) Laitoshoidon käyttöaste oli 98,2 %, mikä jäi ainoastaan 0,3 % alle asetetun tavoitteen (= 84 asumispäivää). Palveluasumisessa käyttöaste oli 100,2 %. (Omassa toiminnassa 93,6 % ja ostopalveluissa 102,3 %) Tavoite ei toteutunut. Sijoitetuista vanhuksista

19 17 velutarve on suuri tai erittäin suuri (MAPLe 5 lk 4-5) 80 %:lla Säännöllisen kotipalvelun asiakkaista palvelutarve on vähäinen (MAPLe 1) tai lievä (MAPLe 2) max. 20 % :lla Screener-Oulu) RAI-tilastot 2x vuosi (RAI HC= Home Care) 69,5%:lla palvelutarve oli suuri tai erittäin suuri (palvelutalot 64% ja vanhainkodit 87%). Kevyemmän palvelutarpeen omaavien asiakkaiden sijoittamisen peruste asumispalveluihin oli lähinnä muistisairauden aiheuttamat käytösoireet ja/tai karkailu Tavoite ei toteutunut. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaista 28,4 %:lla palvelun tarve oli joko vähäinen tai lievä. Vaikka palvelutarve olikin vähäinen, eivätkä he olisi pärjänneet kotona ilman ko. palvelua (mm. insuliinihoito). Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja henkilöstön joustava käyttö Päihdekuntoutuksen hpv:t ostopalveluna on korkeintaan vuoden 2012 tasolla Täydennyskoulutusta keskimäärin 3 pv / tt Exreport Exreport Päihdekuntoutuksen hoitopäivät (ostopalvelu) ylittyivät 203 hoitopäivällä tavoitteesta. Koulutuspäivien toteuma oli 2,34 koulutuspäivää / työntekijä. Koulutuspäivistä 96 % oli täydennyskoulutusta. Tavoitekeskustelujen tot 70 % Exreport Tavoitekeskustelujen toteuma oli 79 % Tulosalueella valmistauduttiin kesällä 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaiseen toimintaan. Palveluohjaajat (2,5) aloittivat vuoden alussa palveluohjaustoiminnan ja käynnistivät 75 vuotta täyttäneille ennalta ehkäisevät kotikäynnit. Edellisten lisäksi valmisteltiin kotisairaanhoidon ja kotipalvelun hallinnollista yhdistämistä sekä toimintamallin uudistamista siten, että toiminta integroituna kotihoitona oli mahdollista käynnistää heti vuoden 2014 alussa. Säännöllisen kotipalvelun piirissä olevien asiakkaiden määrä (keskimääräinen lkm / kk) oli 486 (tot 99 %). Kotiin myönnettyjen tukipalvelujen (ateria-, kauppakassija turvapuhelinpalvelut) avulla tuettiin vanhusten kotona asumista ja arjessa pärjäämistä. Näitä palveluja annettiin asiakkaille hieman talousarviossa suunniteltua enemmän. Kotona asumista tuettiin myös omaishoidon tuen avulla. Vuoden 2013 lopussa omaishoitajia oli 172. Omaishoidon palkkioiden määräraha ylittyi :lla talousarviovarauksesta. Palveluasumisen asumisvuorokausien toteuma vuonna 2013 oli 100,3%. Vanhainkotien osalta asumisvuorokausien toteuma oli 99,7%. Palveluasumisen ostopalvelut ylittyivät , mikä johtuu pääosin liian niukasta talousarviovarauksesta. Karpalokodin palveluasumisen pienryhmäkodin toiminta yhdistettiin asumisturvallisuuden varmistamiseksi sosiaalijaoston päätöksellä Karpalokodin muuhun toimintaan, missä voitiin taata myös yöaikainen valvonta. Muutoksen johdosta palvelutalosta väheni 5 lyhytaikaispaikkaa. A-klinikka käynnit toteutuivat suunnitellusti, mutta yöpymiset päihdehuoltokeskuksessa alittuivat parista edellisestä vuodesta (toteuma 65,5%). Päihdekuntoutuksen ostopalvelut ylittyivät sekä hoitopäivien että määrärahavarauksen (ylitys ) osalta. Päihdelääkäripalveluja hankittiin ostopalveluna suunniteltua enemmän, koska Sosterin omien lääkäreiden työpanosta niukasta lääkäriresurssista johtuen ei ollut mahdollista kohdentaa päihdetyöhön. Henkilöstön osalta voidaan todeta, että kaikki avoimena olleet virat ja työsuhteet saatiin täytettyä pätevillä ja kelpoisuusehdot täyttäneillä henkilöillä. Henkilöstömääräraha toteutui lähes suunnitellusti (toteuma 99,8%). Talousarvion 2013 sitovuuden osalta sosiaalipalvelujen toimintatuotoissa oli ylitystä ,52 (tot 101,8 %). Toimintakulujen osalta ylitystä oli ,13 (tot 102,0 %).

20 Tukipalvelut 18 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutuma Väestö, potilaat Toteutunut/ ei toteutunut ja asiakkaat Prosessi ja rakenteet Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Erityisvastuualueen ERVA ja Etelä- ja Itä- Savon sähköisen asioinnin yhteistyön laajentaminen ja kehittäminen - Sähköisen asioinnin kehittäminen - Perustietotekniikan harmonisointi ja alueverkkotoiminta Asiakastyytyväisyyden parantaminen - Henkilöstöruokailu - potilasruokailu ja kotipalvelun asiakkaat - lääkehuolto Osastofarmasian palveluprosessin uudelleen organisointi Uudistettavan ravintokeskuksen toimintamallin määrittäminen Osastosihteeriyksikön työprosessien ja johtamisen organisoiminen ja kehittäminen Exreport- raportointijärjestelmän hyödyntäminen kustannusseurannan, tehokkuuden ja tuottavuuden osalta - www sivuston ja intran tekninen alusta tuotantokäytössä elokuun loppuun mennessä (ERVA) - ICT loppuraporttiin perustuva toteutussuunnitelma vuoden loppuun mennessä (ERVA) - Etelä- ja Itä-Savon shp:n ICT yhteistyön tuloksena lisenssikustannussäästö vähintään 5 % Asiakaskyselyn tulokset (4-10) - Henkilöstöruokailu 8,5 - Kotiateriat 9,0 - Potilasruokailu 8,5 - Lääkehuolto 9 (9- ed.) Osastofarmasian palveluprosessin omistajuus sekä osastofarmaseuttien työnjako, vastuut ja tehtävät määritelty Uuden toimintamallin edellyttämä ruokalista käytössä, ravintosisältölaskelmat ja tuotantosuunnitelma laadittu Henkilöstön käyttösuunnitelma laadittu henkilötyöaika 2014 vuoden 2012 tasolla. Palvelupäällikön ja palveluesimiehen tehtävät, työnjako ja vastuut on määritelty huhtikuun loppuun mennessä Toiminta- ja talouslukujen säännöllinen (kuukausittainen raportointi) sekä toiminta- ja talousluvuista johdetut toimenpiteet Laskutuksessa osoitettu säästön toteutuminen Asiakaskysely Toteutetaan alkuvuodesta Osastofarmasian prosessikuvauksia 2 kpl Tuotannonohjaus (Aivo) ohjelmassa on ruokalistat ja laskelmat ravintosisällöstä ja elintarvikekustannukset Henkilötyöaika Toteutunut/ ei toteutunut Johtamistoimenpiteet todettavissa järjestelmästä 1. ei toteutunut. Toimittajavaihdos syksyllä 2013, projekti jatkuu yhä 2. Toteutui, loppuraportti toteutussuunnitelmasta on olemassa 3. Ei voida vielä mitata. Tuotantokäyttö alkanut v.2014 alussa. Asiakaskyselyn tulokset - ei toteutettu - kotiateriat 8,6 - ei toteutettu - Lääkehuolto 9,5 Osastofarmasian prosessikuvauksia 2 kpl: määritelty työnjako, vastuut ja tehtävät - Esh:n tulosalueen osastofarmaseutti - Pth:n ja sosiaalipalvelujen tulosalueen osastofarmaseutti Tuotannonohjausjärjestelmässä laskelmat sosemaisesta ruokavaliosta tehty, muu osio kesken. Henkilöstön käyttösuunnitelma laadittu. Palvelupäällikön ja -esimiehen tehtävät, työnjako ja vastuut on määritelty tavoitteen mukaisesti. Palveluesimiehen virka täytettiin, mutta hän irtisanoutui koeajalla Seuranta toteutettu ja toimenpiteet tehty. Johtamistoimenpiteiden kirjaaminen järjestelmään ei toteutunut.