HAKUNILAN KESKUSTAN KAAVARUNKO kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 HAKUNILAN KESKUSTAN KAAVARUNKO kaupunkisuunnittlulautakunta.4.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Lähtökohtia kaavarungoll Suunnittlualun yliskuvaus upunkikuva ja maankäyttö Maisma ja vihrvrkosto alvlut Liiknn Ajonuvoliiknn Joukkoliiknn Kävly ja pyöräily 2.6 Suunnittlutilann avat upungin maanomistus Muut alutta koskvat suunnitlmat ja hankkt 1 3. Visio li kuinka idän kätktty hlmi löydtään Tarkastllut vaihtohdot VEA - Maltillinn khittäminn VEB - Ripas uudistaminn Vaihtohtojn vrtailu Suunnitlma Johtopäätösmalli avarungon kuvaus Maankäyttö Alu ja yhdyskuntaraknn Asuminn, palvlut ja työpaikat Liiknn Vihralut ja julkist tilat upunkikuva Mitoitus Taid 5.3 avarungon ydinalu Liikkskusta - Varikko Ostoskskuksn korttli 6. avarungon vaikutukst 7. rosssi ja asukasyhtistyö 7.1 rosssin kulku ja asukasyhtistyö 7.2 Nttikysly 7.3 Idaillat Liittt Ohjausryhmä (Vantaan kaupunki): Tarja Lain, kaupunkisuunnittlujohtaja, puhnjohtaja La Markkula-Hilamo, yrityspalvlujohtaja Vsa risalo, aluarkkithti, Itä-Vantaa Hnry Wstlin, kaupungininsinööri Arja Lukin, projktijohtaja Jari Jokivuo, asmakaavasuunnittlija, Itä-Vantaa, sihtri Työryhmä (Vantaan kaupunki): Vsa risalo, aluarkkithti, Itä-Vantaa Jari Jokivuo, asmakaavasuunnittlija, Itä-Vantaa Laura Muukka, maisma-arkkithti Joni Hikkola, yliskaavasuunnittlija Susanna Koponn, liikntn aluinsinööri Antti Auvinn, suunnittluinsinööri, vsihuollon ylissuunnittlu Sinikka Rantalainn, ympäristösuunnittlija Taina Andrsson, maankäyttöinsinööri ia Tasanko, vuorovaikutusasiantuja Ritva-Lna Kla, vistintäsuunnittlija Markku Tiusann, kalastustknikko, purojn kunnostus Ann arna-suomi, julkisn taitn kuraattori Lisäksi: Noora Koskivaara, asmakaavasuunnittlija, Itä-Vantaa Anna-rin Kyrönviita, kaavoitusinsinööri Mrja Hokkann, suunnittluavustaja, Itä-Vantaa Hikki Virkkunn, projktinjohtaja Ritva-Lna Kla, vistintäsuunnittlija ri Trvo, graafikko Hakunilan aktiivist asukkaat Konsultti: Arkkithdit Anttila & Rusann Oy Mikko Rusann, arkkithti, projktipäällikkö Lna Holmila, arkkithti, projktiarkkithti Noora Lahdnprä, arkkithti, projktiarkkithti Siiri Murtola, arkkithtiylioppilas Ramboll Finland Oy Jari Mäkynn, arkkithti, maankäyttö asi Rajala, diplomi-insinööri, maankäyttö Marko Ahola, maisma-arkkithti, maisma ja maankäyttö Johanna Jalonn, tkniikan tohtori, hulvdt tri Saarlainn, insinööri, liiknn/ liiknn ja maankäyttö Mika llunki, insinööri, liiknn/ kadut ja pysäköi Kimmo Koski, kauppa ja palvlut 2 Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

3 1. JOHDANTO Vantaan kaupunkistratgian ja maapoliittistn linjaustn mukaan kskustojn linvoimaisuutta paranntaan ja rakntamista suunnataan olmassa olvin raknnttujn aluidn täydnnysrakntamisn. Maapolitiikalla pyritään monipuolisn ja kohtuuhintaisn asuntotuotannon totutumisn. Vantaan arkkithtuuriohjlman mukaan kskuksia khittään omalimaisina ja monipuolisina kaupunkiympäristöinä. Kskuksissa turvataan jatkuva ja monipuolinn asuntotuotanto, palvluidn saatavuus, joukkoliiknnyhtydt, hyvät pyöräily- ja kävlyritit, laadukkaat julkist ulkotilat skä hyvät yhtydt laajmmill vihraluill. avarunko on laadittu alun ylis- ja asmakaavoituksn valmistluainistoksi. avarungossa on sittty maankäytön, liikntn ja palvlujn kokonaisuudn ylispiirtinn tavoittila. Suunnittlutyö, vuorovaikutus ja päätöksntko on ohjlmoitu kaavoitusprosssin tavoin. upunginhallitus hyväksyy Hakunilan kaavarungon. avarunko on yliskaavaa täsmntävä, asmakaavoitusta ja hankkita ohjaava asiakirja. Voimassa olva yliskaava on Hakunilan osalta mlko ylispiirtinn, ikä sllaisnaan ohjaa riittävästi asmakaavoitusta ja Hakunilan kskustan khittämistä. avarunko ohjaa alun asmakaavoitusta määrittän alun khityssuunnan ja osoittan ylispiirtist maankäytön ratkaisut. avarungossa Hakunilan kskusta-alun maankäyttötavoittt on sittty yliskaavaa tarkmmin ja n on päivittty vastaamaan nykyisiä ajatuksia. avarunko ohjaa tulvaa, mutta antaa myös joustoa sllaisill uusill idoill, joita i vilä dtä. Samalla kaavarunko toimii suraavan yliskaavan valmistluainistona. avarunkotyön yhtydssä on laadittu Kyytin järjstlyidn osalta liikntn ylissuunnitlma. Toimintojn sijoittumisn tarkkuus on korttlitasoinn ja mitoitus suuntaan antava. Laaja kskusta-alu tul uudistumaan vaihittain. Yksittäistn hankkidn distymisn kannalta mrkittävä tkijä on kiistöomistusolot skä kaupungin ja omistajin tavoittidn toisiinsa sovittaminn. Asukkaidn kuulminn alunsa asiantujoina on tärkä osa myöhmpiä asmakaavatöitä. avarunkotyössä muodostunut tavoittila on Hakunilasta lävä ja kiinnostava kansallispuistokaupunki, jota totuttaan suraavin tmojn kautta: Hakunila siin Virä asuinympäristö Elinvoimainn kskusta Kstävän liikkumisn kaupunginosa Laadukas ja viihtyisä vihraluvrkosto Tavoittna on, ttä Hakunila on tulvaisuudssa virä ja houkuttlva asuinympäristö ri-ikäisill ja rilaisissa lämälassa olvill asukkaill. Kskustan khityksllä on kaksi painopistttä: ostoskskuksn ympäristön muutos skä Kyytin suuntainn kskustan laajntuminn bussivarikon alull. avarunkosuunnitlmassa Hakunilan kskusta-alull sijoittuu noin 4 uutta asukasta, nykytilantsn nähdn liki % lisäys. Nykyistn asuinkorttlin täydnnysrakntamispotaaliksi on tämän lisäksi karkasti arvioitu noin 2 asukasta. alvlujn osalta tavoittna on omavaraisuudn huomattava nostaminn. Asukasmäärän lisäyksssä i ol huomioitu suunnittlualun ulkopuolisll tarkastlualull mahdollissti raknnttavia uusia asuinraknnuksia. alvluidn riittävyydn varmistamisksi n tul kuitnkin huomioida palvlumitoituksssa. Hakunila on idän kätktty hlmi, joka odottaa löytämistään. upunginosan asukasmäärä on noin 11. Hakunilan kskus palvl laajaa Itä-Vantaan alutta, mutta nykytilantssa kaupallistn palvlujn tarjonta on liian vähäistä ja ostovoima karkaa mrkittävissä määrin alun ulkopuolll. Kskustassa on paljon asuntoja suhtssa palvlujn ja työpaikkojn määrään ja potaalia olisi nykyistä mrkittävästi suurmmall kaupallisll palvlutarjonnall. Asuntorakntamisn lisäämisn dllytykst ovat hyvät sn bussivarikon maa-alun vapauduttua kskustarakntn laajntumisn. Myös liikkskustaa voidaan mrkittävästi tiivistää. Vaikka Hakunilassa on vain vähän työpaikkatarjontaa, sn virssä on kaupungin suurin työpaikkakskittymä, Vantaan Aksli. Erityinn Hakunilan vahvuus on käytännössä kskustassa kiinni olva vihrä olohuon, urhilupuisto ja Håkansböln kartanonpuisto, josta on yhtydt Sipoonkorvn kansallispuistoon. Hakunilan mahdollisuuksia toimia pääkaupunkisudun mrkittävänä ulkoilualun porttina tulisi hyödyntää nykyistä nmmän. Hakunilalaist luonnhtivat Hakunilaa yhtisöllisksi, luonnonlähisksi, monikulttuurisksi ja mainttaan parmmaksi aluksi potaalia on! Hakunilan kskustan kaavarunko.4. 3

4 2. LÄHTÖKOHTIA KAAVARUNGOLLE 2.1 Suunnittlualun yliskuvaus Hakunilan kaavarunkoalu sijaits Itä-Vantaalla valtakunnallistn pääväylin Khä III:n ja Lahdnväylän kainalossa. Aivan Hakunilan tuntumassa Lahdnväylän länsipuollla sijaits orttipuiston kaupallinn alu ja Vantaan Akslin työpaikkakskittymä. Idässä Hakunila avautuu Sotungin kulttuurimaismaan ja laajat ulkoilualut skä Sipoonkorvn kansallispuisto ovat kivn hiton päässä. avarungon tarkastlualu (n. ha) ulottuu orttipuistosta Ojangon ulkoilualull, tlässä tarkastlualutta rajaa Khä III ja pohjoisssa alu käsittää Vaunukallion skä sklan alut. Varsinainn suunnittlualu (n. 1 ha) käsittää pääosan Hakunilan kskustasta skä Lahdnn länsipuollta poistuvan bussivarikon alun. Asukkaita Hakunilassa on n. 11 (vuonna ), viraskilisn västön osuus väkiluvusta on n. %. svunnustn mukaan Hakunila kasvaa vuotn mnnssä 4 asukkaalla. Liikkskustan alu Hakunilan ostoskskus sijaits Kyytin ja Hakunilann ristyksssä, valtaosa alun kaupallisista palvluista ja osa julkisista palvluista sijaits täällä. Ostoskskuksn kupssa sn tläpuollla sijaitsvat kirkko, surakuntakskus ja kirjasto. Hakunilann varsi Kyytin ja Khä III välillä Hakunilann molmmin puolin on 7-luvulla aluraknnuskohtna totutttu lmnttikrrostaloalu. Slännalull sijoittuva yhtnäinn kokonaisuus määrittää pitkälti koko Hakunilan luonntta. Alulla on pääosin asumista, tläosassa sijaits koulukskus, päiväkotja skä joitakin kaupallisia palvluita. Kyytin pohjoispuoli Kyytin pohjoispuollla Hakunilann molmmin puolin sijaits ri-ikäistä asuinrakntamista (pääosin 7-luvulta), joka muodostuu krros- ja pintaloista. Hakunilann itäpuollla sijaits lisäksi päivittäistavarakauppa ja päiväkotja. Varikko Varikon alu on Kyytin, Lahdnväylän ja Lahdnn rajaama. Alulla nykyisin sijaitsva bussivarikko on siirtymässä muuall ja alu on vapautumassa muuhun käyttöön. Varikon alun pohjoispuolll on rakntumassa uusi asuinalu. Hakunilan vihrä olohuon Hakunilan mrkittävä ulkoilu- ja virkistysalu sijaits kskustan itäpuollla, Kormuniitynojaa suraavassa laaksossa, käsittän niin pltoista kulttuurimaismaa kuin mtsäisiä ulkoilualuita. Kskinn osa muodostuu Håkansböln kartanopuiston ja Urhilupuiston kokonaisuudsta. Urhilupuistossa sijaits mm. uimahalli. Håkansbölstä tlään laaksoa ja puistomaista vsiuomaa runustaa kaupunkikuvallissti mrkittäviksi luokitltu rivitaloalu. Hakunilan kaavarunkoalu. Suunnittlualu rajattu punaislla, suunnittlun ydinalu vihrällä ja tarkastlualu mustalla. Hakunilan sijai pääkaupunkisudulla. avarungon osa-alut. 4 Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

5 2.2 upunkikuva ja maankäyttö Hakunilan kskusta on raknnttu ympäristöään korkammall slännalull. Tästä huolimatta Hakunila piiloutuu nykyisin kskusta-alutta runustavan rinnmtsän ja suurimittakaavaisn väylämaisman taaks. Kskustan pääsaapumiskatu Kyyti on ilmltään vaatimaton, suojavihrkasvillisuudn ja pysäköikntn limaama. Länsipuollla kskusta-alutta huomattavasti almpana sijaitsva Lahdn muodostaa nykyisin mrkittävän kaupunkirakntllisn stvaikutuksn Hakunilan kskusta-alun ja Lahdnn länsipuoln välillä. Hakunilan kskustarakntn pääankkuri sijoittuu Kyytin ja Hakunilann ristysalull, jossa sijaitsvat Hakunilan ostoskskus, kirjasto ja surakuntatalo pääosa alun palvluista. Ostoskskus on kskisllä paikalla, mutta s on skä kaupunkikuvallissta ttä toiminnallissta näkökulmasta vaatimaton. Ostoskskuksn kskllä sijaits vaikasti paikannttavissa olva torialu, joka toimii kskustaa yhdistävän, tlä-pohjoissuuntaissti kulkvan kvyn liikntn pääritin, Hakunilanraitin, osana. Hakunilan kaupunkikuvallinn ilm on mlko tasaikäinn, kskustaalun asuinrakntaminn dustaa pääosin 7-luvun lmnttikrrostalorakntamista prustun pisttalojn ja lamllin muodostamaan puoliavoimn korttlirakntsn. Korttlidn sisään ja väliin jää paljon vihrää - korttlipihoja ja puistoaluita. Valtaosa kskusta-alun asuinrakntamissta (n. 6%) on vuokra-asumista. Asuinrakntaminn tukutuu sisäisn jalankulku- ja pyörävrkostoon. ysäköi Hakunilassa on järjsttty pääosin maantasopysäköinä. Laajat pysäköialut sijoittuvat pääkatujn varsill ja limaavat mrkittävästi kskustan kaupunkikuvallista ilmttä. Ostoskskukssta tlään Hakunilann kauniit katupuurivit muodostavat yhtnäisn puistokatumaisn ilmn, josta rottuvat slkästi Hakunilann ja Kyytin ylittävät kvyn liikntn sillat. Koulu- ja päiväkotipalvlut ovat kskittynt suunnittlualun tläosaan, Kyyti-Hakunilan ristysalun tuntumaan skä Kormuniityn laaksoon. Kulttuuriympäristön mrkittäviä rakntamisn kohtita ovat Skomarsin torppa Kyytin varrssa ja Håkansböln kartanoympäristö Kormuniityn laaksossa. Kskusta-alun kaakkoisrintll, Kormuniityn laakson runall sijoittuu kaupunkikuvallissti arvokkaaksi luokitltu 7 luvun rivitaloalu. Kskist kaupunkikuvallist ja maismallist lmt tilann upunkikuvaa limaava pysäköi- tai muu avoin knttä Asmakaavoitttu, totutumaton tontti Asmakaavoitttu uusi asuinalu Nykyinn torialu upunkikuvallissti hikko / khittämistä vaativa ristysalu Tärkä katuyhtys, kaupunkikuvallinn ilm hikko Tärkä katuyhtys, yhtnäinn puistokatumainn ilm Kävlyn / pyöräilyn pääyhtys Kävly- / pyöräyhtys Ylikulku Alikulku upunkikuvallissti mrkittävä, rajaava korkusro Analyysikartta Voimalinjakäytävä Näkymäsktori Maamrkki Hakunilan kskustaa rajaava rinnmtsäalu Tärkä virkistys- / ulkoilualu (Kormuniitty & Urhilupuisto) Håkansböln kartanoalu uistolikkipaikka / puistoknttä alstaviljlmät Koirapuisto Vsiuoma Vsiuoma, putkitttu Hakunilan kskustan kaavarunko.4. 5

6 Kyytin ilmttä limaavat pysäköialut. Hakunilan ostoskskuskn kskllä sijaits vaikasti paikannttavissa olva torialu. Lahdn Kyytin sillalta nähtynä. Tasorot luovat mrkittävät kaupunkirakntllisn stvaikutuksn. Hakunilan kskustan itäpuollla aukaa Kormuniityn laaksoalu. Hakunilan on ilmltään puistokatumainn. Kyyti. Oikalla nykyinn liikkskus. 6 Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

7 2.3 Maisma ja vihrvrkosto Hakunilan kskustan krrostaloalu sijaits korkan kalliosläntn lalla, jota korostavat alutta runustavat tlä- ja länsirunoilla avoimt väyläalut skä rinnmtsäalu. Hakunilan tlärunan maismakuvaa hallitsvat lisäksi Khä III:n suuntaissti kulkva voimalinjakäytävä ja Khä III:n ritasoliittymät. Rinnmtsä luo maismakuvassa alull yhtnäisn vihrän runan, jonka taaks kskustarakntaminn suurlta osin piiloutuu. Lahdn ja bussivarikon alu skä itäpuoln Kormuniityn ulkoilualu sijaitsvat laaksossa mrkittävästi kskusta-alutta almpana. Kskustan itäpuoln laaksossa aukaa Sotungin arvokas kulttuurimaisma ja dlln itään päin siirryttässä tullaan Sipoonkorvn kansallispuistoon. Hakunila on lähin kaupunkikskus Sipoonkorvn kansallispuistoon nähdn. Kormuniityn laaksossa sijaitsvat valtakunnallissti arvokas kulttuuriympäristö Håkansböln kartanopuisto, Hakunilan urhilupuisto, valtakunnallisstikin mrkittävät hiihtoladut, onihaan ratsastusalu ja Ojangon ulkoilualu. Yhdssä nämä muodostavat myös muita kuin hakunilalaisia palvlvan mrkittävän ulkoilu- ja virkistysalukokonaisuudn, Hakunilan vihrän olohuonn. Alulla on näkyvissä dlln rakntamisn jälknkin runsaasti avokallioita ja mäntykangasaluita. avarunkoalu on kuitnkin voimakkaasti raknnttua, ikä rakntamattomia puistoja suurmpia luontoaluita ol. Hakunilan maalajikartta, punaislla mrkitty kallioinn alu. (Kuva: Vantaan kaupunki) Alun poikki virtaa luontoarvoiltaan mrkittävä puro, Kormuniitynoja. uro saa alkunsa Khä III tläpuollta Lähdpuistosta skä Itä-Hakkilanojasta Kyytin pohjoispuollta. Itä-Hakkilanoja muodostuu hulvsistä, ja virtaa latvaosiltaan väljästi raknntulla asuinalulla. urot yhtyvät Kyytin kohdalla, varikkoalun pohjoisosassa. Kyytin pohjoispuoli skä Hakunilan ostoskskus (liikkskusta) kuuluvat Itä-Hakkilanojan valuma-alusn. Liikkskusta on kalliosläntn päällä, josta vdt johtuvat Kormuniitynojan yläjuoksull Itä-Hakkilanojaan. Alkuosaltaan Kormuniitynoja on voimakkaasti muokattua, ja monin paikoin putkitttu, ja alajuoksultaan luonnolainn. Vsiuoma virtaa Håkansböln kartanopuiston ja Hakunilan urhilupuiston kautta Sotungin laaksossa virtaavaan Krapuojaan, jota myötn vsi kulkutuu Suomnlahtn. Krrostaloalulla hulvdt on putkitttu. Vdt johtuvat Kormuniitynojaan länsi- ja itäpuollla Hakunilan raknnttua kallioalutta. urouomaa ympäröivät vihralut ovat tärkitä virkistysyhtyksiä, ja s virtaa kulttuurihistoriallissti arvokkaassa maismassa. Kormuniitynojan maismallista mrkitystä tulisi Vantaan pinvsiohjlman prustlla vahvistaa myös asuinaluidn puisto-/vihraluilla. Ojaa on historiallistn karttojn prustlla prattu, suoristttu ja putkitttu. Kormuniitynojalla ja Krapuojalla on hulvsi- ja virkistyskäytön lisäksi kalataloudllista mrkitystä; siinä lää ympärivuotissti ainakin ahvnta, hauka ja piikkikaloja, joidn lisäksi puroon nous mrstä kaloja kudull (Vantaan virtavsilvitys). Kormuniitynojaan on istutttu usana vuotna -luvulla taimnn poikasia, mutta taimnkannan nykytilasta i ol tarkkaa toa. Tulvimisvaara Hakunilan vihrraknn. (Kuva: Vantaan kaupunki) Hakunilan kskustan kaavarunko.4. 7

8 2.4 alvlut Hakunilan ostoskskus ja suunnittlualun länsipuollla sijaitsva orttipuiston kaupan alu muodostavat kskisn osan Hakunilan alun liiktilatarjonnasta. Suunnittlualulla sijaits yhtnsä kolm päivittäistavarakauppaa (joista yksi ostoskskuksssa). Lisäksi ostoskskuksssa sijaits joitakin rikoisliikkitä ja pubja. Alun kaupallinn palvlutarjonta i nykyisin vastaa alun ostovoimaa: päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät alun ulkopuolll ovat voimakkaasti ngatiivist ja varsinkin rikoiskaupan tuottt hataan kaumpaa. Hakunilan suuralulla on 5 k-m 2 vajaus päivittäistavarakaupan liiktiloista (li - miljoonan uron ostovoiman siirtymä). Västönkasvuun prustuva, Hakunilalaistn aikaansaama, päivittäistavarakaupan liiktilan lisätarv vuotn mnnssä on 2 k-m 2, mutta Hakunilalla on potaalia houkutlla kävijöitä kskustaa laajmmalta alulta, jolloin lisätarv on suurmpi. Erikoiskaupan liiktilan lisätarv Hakunilassa on 11 k-m 2. Hakunilan nykyist palvlut. alvlut ja kauppa - tilann Ostoskskuksn palvlut upallinn palvlu Julkinn palvlu Liikuntapalvlu Kulttuuriympäristökohd 8 Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

9 2.5 Liiknn Vantaan liiknnpoliittisssa ohjlmassa Hakunila on määritlty kstävän liikkumisn aluksi, jossa kävly, pyöräily ja joukkoliiknn ovat todllisia vaihtohtoja hnkilöautoll Ajonuvoliiknn Suunnittlualu sijaits liiknnyhtyksin kannalta rinomaislla paikalla, valtakunnallistn pääväylin Lahdnväylän ja Khä III:n kainalossa. Lisäksi suunnittlualun läpi kulk sudullinn pääväylä Lahdn. Lahdnn nykyinn ramppi Kyytill Kyytin tläpuollla on aimmin suunnitltu poistttavaksi ja tilall raknnttavaksi uusi ramppi Kyytin pohjoispuolll. Hakunilan pääkatuvrkon slkärangan muodostavat Kyyti ja Hakunilan, joilta on yhtys Lahdnll ja Khä III:ll ritasoliittymin kautta. Liiknnmäärät kskustaytimssä ostoskskuksn sivuilla vuonna 12 olivat 8 6 ja 8 1 ajonuvoa / vrk. ysäköi on valtaosin järjsttty maantasopysäköinä, mutta alulla sijaits myös muutamia kskitttyjä pysäköilaitoksia. Hakunilassa noudatttava asuntorakntamisn pysäköinormi on livntynyt alkupräisstä 1 ap / 7 k-m 2 (7-luku) -> 1 ap / 1 k-m 2 (vuosi 15), mikä voisi mahdollistaa osan pysäköinnill varattujn aluidn vapautumista sim. asuntorakntamisll Joukkoliiknn Hakunila on hyvin joukkoliikntn saavutttavissa. Kyytitä ja Hakunilantä pitkin kulk bussiliikntn runkoritti, joka yhdistää Hakunilan Tikkurilan kautta Aviapoliksn skä Hlsingin Mllunmän mtroasmall. Lahdnväylän ja Kyytin suunnitllut joukkoliikntn vaihtopysäkit tuovat hakunilaisill nopan yhtydn Hlsingin kskustaan. Vantaan yliskaavassa runkorittiyhtys on sittty raidliikntn yhtydksi, mikä parantaisi joukkoliikntn palvlutasoa sstään Kävly ja pyöräily Kskustan kskisimmät sisäist jalankulun pyörä- ja kävlyritit ovat Hakunilann länsipuollla tlä- ja pohjoissuuntaissti kulkva Hakunilanraitti skä Kyytin jatkna sijaitsva, kskustan Kormuniityn laaksoon yhdistävä Ravurinpolku. Hakunilan nykyinn liiknnvrkko ja aimmin laadittujn suunnitlmin mukainn iikntn tavoitvrkko. Asuinrakntamisn kskllä autoliikntstä rotttuna kulkva Hakunilanraitti on alkupräisn asmakaavan mukaissti totutttu. Raitti yhdistyy ylikulkusilloin Hakunilann itäpuoln ja Kyytin pohjoispuoln ritistöihin. Kormuniityll vivä Ravurinpolku sijaits kskissti kskustarakntssa, mutta on profiililtaan jyrkkä ja vaikakulkuinn. Vantaan pyöräilyn laatukäytävävrkon -tavoittissa Kyytitä ja Hakunilann vartta pitkin kulk pyöräilyn laatukäytävä. Vuotn mnnssä pyöräilyn laatukäytävä kulk myös Lahdntä pitkin Kyytin liittymästä tlään. Liiknnvrkko - tilann ää- / katuvrkko Kävlyn / pyöräilyn sisäinn pääritti Kävly- / pyöräritti ääulkoiluritti Hikko/ riittämätön jk/pp-yhtys Ylikulkusilta Alikulku Ulkoiluyhtys Sipoonkorpn Tavoitvrkko Suunnitltu muutos liiknnvrkkoon olkupyöräilyn laatukäytävävaraus Varaus joukkoliikntn runkoritill (raitiovaraus) ysäkki, alustava sijai Suunnitltu pääulkoiluritti (yliskaavan varaus) Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

10 2.6 Suunnittlutilann avat Maakuntakaavat Uudnmaan maakuntakaavassa (YM ) kaavarunkoalu on osoitttu tiivistttäväksi taajamatoimintojn aluksi, joll sijoittuu kskustatoimintojn alu. Alun kautta kulk pääkaupunkisudun poikittainn joukkoliikntn yhtysväli ja sinn sijoittuu joukkoliikntn vaihtopaikka. Uudnmaan maakuntakaava on tullut lainvoimaisksi vuonna 7 ja sn jälkn sitä on täydnntty kolmlla vaihkaavalla. 1. vaihkaava on saanut lainvoiman vuonna 12, 2. vaihkaava vuonna, ja 3. vaihkaava vuonna 14. Ohinn ot maakuntakaavasta on yhdistlmä, joka sisältää maakuntakaavan lisäksi nämä kolm vaihkaavaa. Yliskaavat Vantaan yliskaavassa (Kv.12.7) kaavarunkoalu on pääosin kskusta-alutta () ja thokkaan asumisn alutta (). Alulla sijaits myös matalaksi ja tiiviiksi () mrkittyjä asuinaluita, pintaloaluita (A3), julkistn palvlujn ja hallinnon (Y) aluita, palvlujn (1) aluita, työpaikka-alu (T), lähivirkistyaluita (VL) skä urhilu- ja virkistyspalvlujn alu (VU). Alun läpi kulkvaksi on mrkitty joukkoliikntn runkoyhtys, joka voidaan totuttaa raitionä. Asmakaavat Koko alu on asmakaavoitttu, pääosin 7-luvulla. Alu on pääosin asuinkrrostalojn korttlialutta (AK), asuntorakntamisn korttlialutta (A x ), liik- ja toimistoraknnustn korttlialutta (K), ylistn raknnustn korttlialutta (Y-alkuist), autopaikkojn korttlialutta (LA) skä tollisuus ja varastoraknnustn korttlialutta (T). Lahdnn länsipuolll, Kyytin pohjoispuolll on asmakaavoitttu uusi n. 1 asukkaan asuinalu (Hakunila, kskustan laajnnus 1, hyväksytty vuonna 14) upungin maanomistus Julkistn palvlujn korttlialuidn skä ylistn katu- ja vihraluidn lisäksi mrkittävämpi kaupungin maaomistus on ns. bussivarikon alu Muut alutta koskvat suunnitlmat ja hankkt avarunkotyön yhtydssä laaditut Kyytin katusuunnitlmat, Ramboll Raition ylissuunnitlma orttipuiston khittämissuunnitlma, 14 Sipoonkorvn kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitlma, 13 Vantaan Akslin kaupunkikuvallinn viitsuunnitlma ja slvitystyö, 1 Hakunilan kskustasuunnitlmat, 4, 7, 13 ja Khä III kaupunkikuva, 1 Ot Uudnmaan vahvistttujn maakuntakaavojn yhdistlmästä 14. Ot Vantaan yliskaavasta. Vantaan kaupungin maanomistus. Asmakaavatilann. 1 Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

11 3. VISIO ELI KUINKA IDÄN KÄTKETTY HELMI LÖYDETÄÄN Hakunila on Itä-Vantaan kätktty hlmi, joka ansaits tulla löydtyksi. avarungon visio on thdä Hakunilasta lävä ja kiinnostava kansallispuistokaupunki, jossa viihdytään ja viraillaan. Suunnittlun tavoittt ovat: Hakunila siin aranntaan Hakunilan kskustan kaupunkikuvallista näkyvyyttä ja saavutttavuutta orttipuiston/tikkurilan suunnasta: kskusta laajntuu Lahdnväylän suuntaan Kyytin korostussa pääkatuna, uusi korka rakntaminn mrkits liikkskustaa. Uudt saapumisn portit ja alujulkisivut: Kskustan runa siirtyy kohti orttipuistoa, Kskustan tlärunan uusi rakntaminn rottuu parmmin Khä III:n suuntaan. Lahdn muuttuu kskustamaisksi katuosuudksi. Virä asuinympäristö Vuotn mnnssä noin 4 uutta asukasta turvataan jatkuva ja monipuolinn asuntotuotanto ri-ikäisill ja ri lämälassa olvill. svava asukasmäärä dsauttaa julkistn palvlujn säilyttämistä ja tuk palvlutarjonnan kasvua. Uudt asunnot sijoittuvat palvluihin nähdn dullissti. Asuntorakntaminn muodostaa kaupunkimaisia korttlita kivijalkapalvluin. Kskusta laajntuu Lahdnn poikki bussivarikoll. Esstä käytöstä vapautunt maa-alut hyödynntään thokkaasn asuntorakntamisn. Nykyinn kskusta-alu tiivistyy täydnnysrakntamislla tnkin joukkoliiknnkatuna khittyvän Hakunilann varsi. Elinvoimainn kskusta Hakunilan sydän ja palvlut khittyvät nykyistä kskustaa tiivistämällä ja laajntamalla yhdn ankkurin kskusta, jolla on vahva profiili. Liikkskustan vtovoimaa vahvisttaan lisäämällä kaupan, asumisn ja palvluidn määrää ja monipuolisuutta. Muutoksn ytimssä on ostoskskuskorttlin khittäminn. Khitystä tuk ympäröivin korttlin tiivistyminn kskustapalvl sisältäviksi asuinkorttliksi. Kskustan katutilat ja vihryhtydt khittyvät kaupunkimaisna, viihtyisänä kokonaisuutna, julkist tilat tarjoavat kohtaamis- ja olsklupaikkoja. Kstävän liikkumisn kaupunginosa Hakunilan kskustarakntn tiivistyminn tukutuu hyviin joukkoliiknnyhtyksiin ja pyöräilyn runkoyhtyksiin luodaan dllytykst pikaraitiolinjan mahdollisimman hyvään hyödyntämisn. Kskustan kaupunkiympäristö khittyy jalankulkua suosivana. Muutosta distää kskustan kivijalkapalvlujn lisääminn kskisillä katuosuuksilla, katutilojn tiivistyminn skä viihtyisin ja vhridn jalankulkuritn rakntuminn kskustaan. Eri liiknnmuodot ovat samassa tasossa kskustamaismpi kaupunkiympäristö. ysäköinnin ajanmukaistaminn. Kskittymmät pysäköilaitokst mahdollistavat thokkaamman korttlirakntn ja vapauttavat tilaa rakntaa asuntoja ja palvl. Laadukas ja viihtyisä vihraluvrkosto Hakunilasta uusi portti kansallispuistoon, Sipoonkorvn kansallispuisto on saavutttavissa joukkoliikntllä ja lihasvoimin. Hakunilasta kansallispuistoa toiminnassaan hyödyntävin yritystn tukikohta. Nykyinn vihrraknn säilyy ja liittyy hästi kskustan laajntussa raknnttaviin uusiin puistoihin ja vihryhtyksiin. Vihrät katutilat. Kormuniitynoja tuodaan siin uusilla rakntamisaluilla osaksi Hakunilan aluidtttiä. Hallitaan hulvsiä kauniisti ja näkyvästi. rtanoidn kulttuuriympäristö Korosttaan yhtyttä kskustasta Håkansböln kartanopuistoon ja ympäröivään kulttuurimaismaan. Hakunilan vuosisatojn historiallinn krroksllisuus ja kulttuurist mrkitykst siin asukkaill ja virailijoill suunnittlun ja taitn kinoin. Hakunilan kskustan kaavarunko.4. 11

12 4. TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT Suunnittlun alkuvaihssa laadittiin lähtökohn ja tavoittidn pohjalta kaksi vaihtohtoista kaavarunkoluonnosta, joista toinn prustui maltillismpaan ja toinn rippaampaan khittämisn. Molmpin mallin yhtisinä piirtinä olivat: Ytimn liikkskustan khittäminn Uutta asumista kskustatoimintojn yhtytn Kskustarakntn laajnminn läntn, Varikon uusi asuinalu ja Kyytin varrn khitttävät asumisn vyöhykkt Vaihittainn totutttavuus Raitioliikntsn varautuminn: Hakunilann khittäminn joukkoliiknnkatuna Jalankulkuympäristön khittäminn Hakunilann varrn tiivistäminn asuntorakntamislla Koulu- ja päiväkotipalvlujn kskittäminn Khä III:n runa-alun khittäminn työpaikka-aluna Hakunilan vihrän olohuon parmmin osaksi kskustaa, portti Sipoonkorpn ja yhtysvaraus orttipuiston suuntaan Kormuniitynojan nostaminn osaksi aluidtttiä 4.1 VEA - Maltillinn khittäminn Mallin yhtistn piirtidn lisäksi vaihtohdon Maltillinn khittäminn lähtökohtana oli kaavarunkoalun khittäminn nykyisn liiknnvrkkoon ja toimintojn sijaiin tukutun. Vaihtohdon kskist piirtt: VEA - Maltillillinn khittäminn, n. uutta asukasta. Nykyisn liikkskustan tilall uusi ostoskskus, lisää liiktiloja ja lähipalvluita. äivittäistavarakauppaa on ri puolilla kskustaa: liikkskustan lisäksi Varikon ja tläisn Hakunilan raitiopysäkkin yhtytn sijoittuu päivittäistavarakauppa. Kirjasto, surakuntakskus ja päiväkodit säilyvät nykysijainnillaan kskustassa. Lahdn säilyy nykyisllä paikallaan, raknntaan uusi ramppi Kyytiltä Lahdnll. 4.2 VEB - Ripas uudistaminn Mallin yhtistn piirtidn lisäksi vaihtohdon Ripas uudistaminn lähtökohtana oli kaavarunkoalun khittäminn liiknnvrkkoa ja maankäyttöä rippaasti uudistamalla. Vaihtohdon kskist piirtt: Nykyinn liikkskusta uudisttaan luomalla vahva uusi ydin palvlukskus-priaattlla: saman katon all sijoittuvat kskittty päivittäistavarakauppa, lähipalvlut, uusia liiktiloja, kirjasto ja surakuntakskus. Nykyist päiväkodit siirtyvät pois ytimstä, tilall sijoittuu asumista. Lahdntä siirrtään skä Kyytin ja Lahdnn ristys muuttuu kirtoliittymäksi. VEB - Ripas khittäminn, n. uutta asukasta. 12 Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

13 4.3. Vaihtohtojn vrtailu Vrtailu vaihtohtojn kskisimmistä vaikutuksista on sittty ohisissa taulukoissa. Kyyti Lahdn liiknnjärjstlyistä laadittiin alustavat kustannusvrtailut Vantaan kaupungin toimsta. Vrtailussa arvioitiin ratkaisuista koituvia liiknninfrastruktuurin kul. Vaikutustn vrtailutaulukossa vihrä väri sittää positiivisksi arvioitua vaikutusta ja värin tummuus osoittaa vaikutuksn voimakkuudn. Valkoislla ja vaalanpunaislla sittään vähäistä tai ngatiivista vaikutusta. VEA - Maltillinn khittäminn (Lahdn uroa nykysijainnillaan) Kustannuksia Uudt kvyn liikntn sillat nykyisn sillan molmmin 8 puolin Nykyisn sillan prusparannustarv (rv.72) Uusi silta pikaraitioll 1 Uusi ramppi Kyyti-Lahdn ja Lahdn-Kyyti 1 liittymäjärjstlyt Mahdollinn mlust rampill n. 1 m (sklanrintn nykyist pintalot) itkäsnn rakntaminn sovltuvaksi muuntamo- ja rikoiskuljtuksiin (lisäkustannus) (Lahdnn liittymän kaistajärjstlyidn rakntamissta (1 ) suraava mahdollinn mlusuojauksn totuttamistarv nykyisill pintaloasukkaill, n. m / puoli) Yhtnsä -4,1 M (-5,1 M ) VEB - Ripas uudistaminn (Lahdnn siirto) uroa Kustannuksia Lahdnn maanalun lunastus (korvaukstta) - Lahdnn katuosuudn (1 km) ylläpitokustannus / vuosi 1 / vuosi Kyytin sillan purkaminn 1 Lahdnn siirto uutn sijaiin lännmpänä 2 Mlust noin m Lahdnn vartn (sklanrinn, Huhtapolku) Kyytin uudlln rakntaminn Hakunilan puollla Kyytiltä kaksi uutta tonttikatua Lahdnn sivun uusill korttlill Yhtnsä -4, M Vrtailutaulukko 1. Vaihtohtojn kustannusarviot. Vrtailutaulukko 2. Vaihtohtojn kskisimmät vaikutukst. Hakunilan kskustan kaavarunko.4. 13

14 5. SUUNNITELMA 5.1 Johtopäätösmalli Alun analyysin skä vaihtohtojn vrtailun tuloksna päädyttiin valitsmaan kaavarungon pohjaksi vaihtohto B Ripas uudistaminn. Kskisinä arvioikritrinä pidttiin kskustan linvoiman turvaamista ja kasvattamista, kskustarakntn laajntumisdllytyksiä, jalankulkupainottisuutta, vihrympäristön khittämistä ja vaihittain totuttavuudn huomioimista. Johtopäätöksnä kaavarungolla osoitttavat kskist toimnpitt ovat: Vahva kskustaydin: linvoimaisn kskustan turvaaminn kskittämällä ja lisäämällä kauppaa ja palvl skä tiivistämällä korttliraknntta uudlla asuntorakntamislla Lahdnn siirto, mahdollistaa kskustarakntn hän laajntumisn Uudt asumisn alut Varikon ja Kyyn ympäristöön, mrkittävä asuinrakntamisn määrän lisäämisn mahdollisuus ja kskustan näkyvyydn parantuminn Täydnnysrakntamisn mahdollistaminn olvilla asumisn aluilla, totutus yksittäin hankkin tai isompina kokonaisuuksina kysynnän ja kiinnostuksn mukaan uisto- ja vihrvrkoston skä luontaisn hulvsivrkoston vahvistaminn Yhtys urolaaksoon ja Sipoonkorvn kansallispuistoon Johtopäätösmalli: Hakunilan maankäytön painopistt. 14 Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

15 5.2 avarungon kuvaus Maankäyttö Kskustatoiminnot Nykyistä liikkskustaa khittään voimakkaasti asumisn, kaupan ja palvlujn aluna. Kskustatoiminnoill varatut korttlialut () sijoittuvat Hakunilann ja Kyytin ristysalun ympärill. Uusi julkinn torialu on osoitttu Harmopuiston jatkoksi. Vahvan kskustaytimn lisäksi kaavarungossa on osoitttu mahdollist kivijalkapalvlujn alut Kyytin ja Hakunilann varrlta. Korttlithokkuus -aluilla on pääsääntöissti vähintään =2,. Uudt asumisn alut avarunkokartassa on osoitttu täysin uudt thokkaan asumisn alut (tummanruska ), joilla asuinrakntaminn on nsisijaissti krrostaloja. Mrkittävimmät täysin uudt asumisn alut sijoittuvat Varikon alull Lahdnn ja Kyytin molmmin puolin. Lisäksi nykyisltä Hakunilan kskusta-alulta on osoitttu muutamia yksittäisiä laajmpia uudn asuinrakntamisn aluita. Korttlithokkuus näillä aluilla on pääsääntöissti vähintään =1,. Asumisn täydnnysrakntaminn Täydnnysrakntaminn olvill asuinaluill voi tapahtua joko yksittäisinä hankkina tai suurmpina kokonaisuutna. Erityissti Hakunilann varrll nykyisll maanvaraisll pysäköivyöhykkll voidaan osoittaa asuinrakntamista, kunhan nykyistn kiistöjn pysäköi huomioidaan. Ylissti krrostaloaluilla täydnnysrakntaminn dllyttää lähtökohtaissti kskitttyä pysäköiä. Asuinraknnustn korttlialut () voivat pidmmällä aikavälillä muuttua thokkaamman asuinrakntamisn korttlialuiksi. Korttlithokkuus Hakunilann varrlla on pääsääntöissti vähintään =1,4. Aluilla joidn thokkuutta i ol sittty thokkuus määräytyy tapauskohtaisn harkinnan mukaan. Työpaikat avarunkoalun tläosaan Khä III:n varrll sijoittuu työpaikkarakntamisn (T) aluvaraus. Hyödynntään Hakunilan dullinn sijai Vantaan Akslin ja orttipuiston työpaikkakskittymän virssä. Lahdnväylän varrlla, kaavarunkoalun länsiosassa on liik- ja toimistorakntamisn korttlialuvaraus (K), alull sijoittuvat myös joukkoliikntn vaihtopysäkit. uistot ja vihralut avarungossa on osoitttu kskist puistoalut (V), alull sijoittuu skä uusi raknnttava puisto (Varikon alu) ttä nykyisiä khitttäviä puistoja. tu- ja vihrvrkoston suunnittlussa tutaan yhtyttä Håkansböln ja Sipoonkorvn kansallispuistoon. Lisäksi on osoitttu vihralut, joita khittään osana virkistysvrkostoa. upunkikuva avarunkokarttaan on mrkitty kaupunkikuvallissti mrkittävät ristysalut ja kohdat, joidn suunnittlussa tul kiinnittää rityistä huomiota ympäristöön ja arkkithtuuriin. tutilojn muutos slkästi rajatuiksi ja tiiviimmiksi kskusta-alulla. Liikkskustan korostaminn korkalla rakntamislla. Julkist palvlut avarunko mahdollistaa nykyistn kskustapalvlujn (kirjasto, surakunta, trvysasma, päiväkodit) säilymisn kskustaytimssä jatkossakin (-mrkintä), mutta pitkällä aikavälillä päiväkodit siirtyvät toisaall kskittympään yksikköön. Hakunilanrintn koulun alutta khittään kskitttynä koulu- ja päiväkotipalvlujn aluna. Varikon alull varataan paikka uudll päiväkodill. Trvysasma varaudutaan sijoittamaan palvlukskuksn. Raknnttu krrosala vuodn lopussa. Hakunilan kskustan kaavarunko.4. 15

16 ylä Lahd nvä 6 sh a an lku po us nn vo H sk nu ja aa sh vo H tti Ulkoiluri i itt a r lu oi Ulk Rakll 5 itti r oilu Ulk itti Ulko ilur Hakunilanraitti 1 Hvoshaa on ilhd Vuor itti Ulkoilur 1 Hpok 7 7 an ha os v H Hakunilanraitti a nrun Harju u isharj ku vio lku po vio nilan Haku Hakunilan Hakunilanraitti Hakunilanraitti ilant i Hak un nila ku Ha nra nila ku un 2 nila ku Ha an Rajak i Rajat Hakunil Raj n kä Sä Harmo Harmo Hiirakko La hd n a ja ku La uk ka rin n itti Ha äs n i tk Hakunilanraitti 1 1 III a 1 Liinakk ok a ikuj on La hd n La hd n allion 3 Sak arak uj Lahd n s it kä ion k all i ntur Tu Kä ärm 1 Liina kkok Liina kkop olku n äs itk lku tapo Huh ylä Vaunukallion 2 2 Lahdn väy lä Lah dn 55 nvä Huhtak m ylä Lahd 52 nvä 56 Lahd ä 5 nväy 1 6 lä Lahd n 6 Hakunilan kskustan kaavarunko.4. nk 8 h do 3 alokaivo lh a 3 =1,4 -oja T =1,5 5 5 ulm ori 6 K n -o lto lto 3 8 nk 4 Vu 5 2 rala 7 aari 2 rttik 15 6 o 15 Tssnink on 15 orttisu ä väyl isuon n n hd 15 rtano La ortt nkalli on Anna Ruunikkok 6 Vaa III ä h a ulm u 2 k lan ispolk 6 2 un 1 ara 2 2 Va =1, K =1, aa sh vo H Y Jätsäiliö Matonpsupaikka Vuoril hdon 5 II Ori aikoituskansi =1, Jätsäiliö ak Ori all 8 7 Raj =1, II aikoituskansi , 8 aikoituskansi II Hakunilan Hpopolku Rajak =1,5 7 3 =1,4 4 7 II I hä allas K Hpopolku aikoituskansi II =1, Jätsäiliöt Hakunilan 4 4 on ilhd Vuor ä II I K h Hpok Hporinn Vuorilhdon 7 =1,4, =1, =1,4 7 2 =1, 8 III K hä Y V iv 2 1 III K hä Hvoshaanpolku 5 5 rin 4 6 puom Hiirakkopolku lku sta tsum 7 3 starinpo Ratsum 7 Hvoshaanpolku Hiirakkopolku =1,2 3 8 ritti oilu Ulk =1, Ra 5 Hiirakkok ritti 8 7 H 8 aa sh vo Hiirakkorinn Hiirakko =1, Rak 7 lla ti 1 rit oilu Ulk oilu V aa sh vo H Ulk =1,4 Hiirakko, Suunnittlualun raja =1,4 =1,2 7 allas Raudikkopolku Ulkoiluritti upunkikuvallissti mrkittävä ristysalu Ravurink ritti oilu Ulk Ulkoiluritti 1 7 upunkikuvallissti mrkittävä kohta Ravurin ok ikk =2, Voimalinjan suojavyöhyk ud 6 =1,2, ,3 uro/ hulvsiritti / hulvsiallas Alikulkuyhtys. ok 8 7,2 8 7 Kim Harmopolku 1 polku Ra =, Harmok 8 lku , po Ylikulkuyhtys =2, 7 rin =1, ll 3 vu 5 6 Ra , =1,3, m =1, ikapyörä , ,5 6, ura 7 =2,7 7 vio 6 aa sh vo H 3 8 ja ku su vio 3 2 Ky yti 1 6 rtti o ,8 6, =2, 8 6 ja Annank allionpo lku ja 4 inku 5 Orm 2 ti on Raitioyhtys. 6 äs n i tk =1, Jätsäiliöt Korttlithokkuus aari 2 6 orttik V =1, Kskittyn pysäköinnin likimääräinn sijai ll Hakunilanraitti ura 3 ja vio u olk ap ku 8 4 Y 1 1 us nn Jätsäiliöt =1, =1, Y =1, 8 6 ti 52 Kyy V ukk La V 6 u 3,1 olk 1 tsik =1, huoltotila bs 3 1 np 3 1 h 2 i um ts 6 7 Sui Ra , =1, 8 lak =1, 1 tu Sa n ih,1 1 7 lk po m tsu Ra, u 3 tsik Sui V Kyyti p 8 Jätsäiliöt in rm Kyyti 1 7 2, O i liont 5 1 1, ila un Hak ukal Vaun =,8 mainospyloni n aikoituskansi nn 1 1 nri 3 sk la =1, 5 Kyyti Kyyti 6 Tori. Va 7 5 uk Kyyti Vaun uk un u Askim a ikuj kkur inpolk 4, Hakunilan kaavarunkokartta!: Virkistysalu. Kävly- ja pyöräyhtys. nn Kävlyn ja pyöräilyn pääritti Varikko-Kormuniitty. nri 1 8 =2, uisto u Va 8 la 6 5 ka nu n llio , V sk 6 Van allion ysäköinnill varattu alu. Radiomasto Maankäytössä huomioidaan Kormuniitynojan vaikutus ja joukkoliikntn liityntäpysäköi. LA =, Kokkok K Liik- ja toimistoraknnustn alu. Ei päivittäistavarakauppaa. Työpaikka-alu T Vankkurik , n 6 2 K lanrin 7 Ylistn raknnustn alu, joll voidaan tutkia asuntorakntamisn sijoittamista. sk lku po on alli Annank allion Y 3 2,1 Ensisijaissti krrostaloja. Täydnnysrakntaminn dllyttää pysäköinnin uudllnjärjstlyjä. Ylistn raknnustn alu Y Tnnisknttä 5 Täydnnysrakntaminn dllyttää pysäköinnin uudllnjärjstlyjä. Ensisijainn/ thokkaimman täydnnysrakntamisn alu Krrostalojn korttlialu, jota voidaan täydnnysrakntaa Ensisijaissti krrostaloja. Asuinraknnustn korttlialu, jota voidaan täydnnysrakntaa. 7 k an Liis Thokas uusi asumisn korttlialu Ensisijaissti krrostaloja. Thokas uusi asumisn korttlialu ja kivijalkapalvluita. Malmarin Kskustatoimintojn korttlialu.

17 5.2.2 Alu- ja yhdyskuntaraknn Yhdyskuntaraknn Kskustan khittäminn prustuu nykyisn yhdyskuntarakntn mahdollisimman suurn hyödyntämisn. Kskustarakntn laajntuminn suuntautuu pääosin aluill, joilla on jo olmassa olvaa maankäyttöä. Maankäyttöä, liiknnttä ja palvl tarkastllaan holistissti synrgiat hyödyntän. Liiknnvrkon muutokst vähntävät liikntn stvaikutusta kaupunkirakntssa. Muutokst distävät nykyisin kaupunginrakntllissti ristynn kaupunginosan liittymistä Lahdnväylän länsipuolisiin kaupan ja työpaikkojn aluisiin. Hakunilan kaupunginosan linympäristön vahvuutna on sijai laajojn vihr- ja virkistysaluidn runalla. Asuinympäristön laadun ja monimuotoisuudn kannalta olnnaista on Hakunilan kskustan ja Håkansböln kulttuurimaisman ja virkistysaluidn khittäminn yhtnä kokonaisuutna. Hakunilan khittämistoimt pyrkivät myösllä tavalla korostamaan ja parantamaan kaupunginosan profiilia, joka jo nykyisin on omalimainn. Tavoittna on parantaa kskustan linvoimaa ja sitä kautta asukkaidn linympäristöä. Maankäyttöratkaisut monipuolistavat Hakunilan kaupunkiraknntta. Khityksn lähtökohtana on slkä: nykyisn liikkskustan asma kaupunginosan ankkurina ja ytimnä. Liikkskustaa täydntävää kadunvarsiliiktilojn akslia pyritään muodostaan Kyytin vartn. Laajntumisaluill sijoittuu kskustamaisn asuinrakntamisn korttlita, joill sijoittuu nykyistä asuntotarjontaa monipuolistavia asuinratkais. avarunko on pääosin voimassaolvan yliskaavan mukainn. Lahdnn siirto aihuttaa Varikon alulla muutoksia korttlin muodostuksn. avarunko täsmntää yliskaavan kskustatoimintojn sijoittumista. avarungossa kskustatoiminnot on kskittty yliskaavaa vahvmmin Kyytin ja Hakunilann ristyksn ympärill ja Kyytin tläpuoln varsi on sittty thokkaana asumisn ja kivijalkapalvlujn aluna Asuminn, palvlut ja työpaikat Asuminn avarungon uusill korttlialuill ja tiivistyvill kskustakorttlill sijoittuu lasknnallissti uutta asukasta. Laajntumisaluill sijoittuu kskustamaisn asuinrakntamisn korttlita, joill voidaan totuttaa nykyistä asuntotarjontaa monipuolistavia asuinratkais ja sitä kautta monipuolistaa alun asimistoa. Tavoittna on mahdollistaa kohtuuhintaisn asuntorakntamisn totutuminn hyvin liiknnyhtyksin ja palvlujn yhtytn. Lisäksi täydnnysrakntamisn potaalin nykyistn krrostalokorttlin alulla on arvioitu olvan noin 2 asukasta. Tämän totutuminn on pitkälti kiinni yksittäistn taloyhtiöidn päätöksntosta. Lisärakntamisn voisi thdä houkuttlvaksi vaihtohdoksi sim. raknnustn pruskorjaustn rahoittaminn uudn raknnusoikudn kautta. Tmakartta palvlut alvlut ja kauppa alvlukskusta Kivijalkaliikkt Koulukskittymä Olmassa olva julkinn palvlu Uusi julkinn palvlu Liikunta- ja virkistyspalvlu Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

18 upallist palvlut Hakunilan asukasmäärään nähdn vähäistn lähipalvlujn lisäämisn varataan kskusta-alulta uutta tilaa. avarungon tavoittna on kskittää kaupallist palvlut Hakunilan ytimn ja khittää nykyistä lähiöostaria palvlukskuksksi, jonka ankkuriliiktoimintana on päivittäistavarakauppa. upallistn palvluidn kskittäminn saman katon all on kaupan toimintadllytystn kannalta paras ratkaisu. Vtovoiman ja linvoimaisuudn kannalta on tärkää myös lisätä rikoiskauppaa ja kaupallisia palvluita, järjstää sujuva pysäköi skä parantaa lähiympäristön viihtyisyyttä. Tavoitltavaa olisi khitllä paikallinn liikida yhdssä toimijoidn kanssa. äivittäistavarakauppa Vtovoimaist myymälät houkuttlvat asiakkaita myös kskustaa laajmmalta alulta. Kskustaan varaudutaan sijoittamaan kolm yksikköä. Esimrkkisuunnitlmassa palvlukskuksn sijoittuu kaksi päivittäistavarakauppaa (à 2 k-m 2 ) ja kolmas kaupan yksikkö (mahdollissti pinmpi, all k-m 2 ) sijoittuisi Hakunilan torin yhtytn uudn asuinkorttlin katutasoon. Erikoiskauppa ja muut kaupallist palvlut Erikoiskaupan liiktilan lisätarv Hakunilassa on 11 k-m 2, rikoiskaupan palvluita hataan jatkossakin myös alun ulkopuollta. Hakunilassa profiloituminn toisi rikoiskaupall lisäarvoa, joskin kaikki toimijat ovat trvtullita. Hakunilan rikoiskaupassa voisivat painottua sim. lapsiprhidn ja ikäihmistn tarpita palvlvat toimialat (kutn vaatkauppa ja pinlktroniikka) tai orttipuiston tilaa vaativan rikoiskaupan tarjontaa täydntävät palvlut kutn pint ja rikoistunt valaisin- ja sisustustarvikmyymälät. Muidn kaupallistn palvluidn (lounasravintolat, kahvilat, fysiotrapiapalvlut jn.) lisätarv Hakunilassa on 2 k-m 2. Esimrkkisuunnitlmassa palvlukskuksn sijoittuu rikoiskauppaa ja palvluita n. 5 k-m 2, loput liiktiloista sijaitsvat Kyytin ja Hakunilann varrn raknnustn kivijalassa. Julkist palvlut avarungon tavoittna on säilyttää ja vahvistaa nykyisiä kskustan julkisia palvluita. Esimrkkisuunnitlmassa kirjasto ja surakuntakskus jatkavat toimintaansa nykyisillä sijainnillaan. avarunkotyön aikana saadun palauttn prustlla trvysasman säilyttäminn on asukkaill tärkää. Koulu- ja päiväkotipalvlut kskittynvät jatkossa suurmpiin yksiköihin rityissti Hakunilanrintn koulun alull. Kormuniitynlaaksossa sijaitsva Hvoshaan koulu on jo lakkautttu (tilann ). Muut toimijat upan toimintojn lisäksi ostoskskuksn voisi sijoittua kaupungin toimintoja, vapaamuotoisn toimintaan tarkoittt asukastiloja, piniä tiloja sim. pop up toiminnall, tiloja kolmannn sktorin toiminall skä vrkkokaupan näytmyymälöitä. Työpaikat Varsinaistn työpaikka-aluidn määrä vähntyy kaavarungossa. Työpaikkatarjonta painottuu kaupan ja palvlujn työpaikkoihin. Hakunilan sijainnissa on huomioitavaa, ttä s on yhdn pääkaupunkisudun suurimman työpaikka-alun, Vantaan Akslin virssä Liiknn Ajonuvoliiknn avarungon suurin liikntllinn muutos nykytilantsn on Lahdnn siirto skä Lahdnn ja Kyytin ristysalun muuttaminn ritasoratkaisusta kirtoliittymäksi. Lahdn muuttuu samalla katualuksi Hakunilan kskusta-alun kohdalla. Ratkaisu pinntää Lahdnn stvaikutusta huomattavasti. Lahdnltä on osoitttu katuliittymät uusill Varikon ja Lahdnn asuinaluill. Hakunilan kskustan sisäisn pääkatuvrkkoon kaavarunko i tuo mrkittäviä muutoksia, mutta kskustarakntn tiivistyssä kskustaytimn liiknnympäristöä khittään jalankulkupainottismpaan suuntaan. ysäköi Uusi thokas rakntaminn ja tiivistävä täydnnysrakntaminn dllyttävät pysäköinnin kskittämistä. avarungossa sittään, ttä uusin korttlialuidn pysäköi järjsttään nsisijaissti kskitttyihin pysäköilaitoksiin, mikä mahdollistaa korttlipihojn maanvaraisuudn ja tuo joustoa tulviin asuntotuotannon tarpisiin. Uudistuvan ostoskskus/palvlukskuksn yhtytn sittään rillistä pysäköilaitosta, jota oproisi sitä vartn prustttava yhtiö. Ratkaisu toisi joustavuutta kskustakorttlin uudistamisn, palvlisi usampaa kohdtta ja mahdollistaisi parmmin thokkaan vuoropysäköinnin. Tiivimmillä korttlialuilla myös kansiratkaisut ovat mahdollisia. Määräaikaisna kokiluna on käyttty krrostaloasumisll pysäköinormia 1 ap / k-m 2. Livntyvä autopaikkamitoitus dsauttaa täydnnysrakntamisn sovittamista nykyisill korttlialuill. Joukkoliiknn avarungon maankäytössä on huomioitu yliskaavan joukkoliiknnslvitys. Täydnnysrakntaminn ja uudt korttlialut kskittyvät slvityksn mukaisn joukkoliikntn ritistön vartn. avarungossa on varauduttu joukkoliikntn runkoritin muuttamisn bussiliikntstä raitioyhtydksi, mikä parantaisi joukkoliikntn palvlutasoa sstään. Raitio kulk ajoradalla muun liikntn joukossa. Raitiopysäkit sijoittuvat Varikon alull, ostoskskuksn kulmall skä Hakunilann tläosaan. Lahdnväyläll totutuva pitkänmatkan bussiliikntn vaihtopysäkki parantaa osaltaan yhtyksiä Hlsingin kskustan ja lntokntän suuntaan. Kävly ja pyöräily avarunko vahvistaa alun nykyisiä kävly- ja pyöräyhtyksiä. Tavoittna on jalankulun ja pyöräilyn nsisijaisuus alun sisäisssä liikkumisssa. Sisäisn ritistön pohjois-tläsuuntaisna slkärankana säilyttään alkupräisn asmakaavan mukainn Hakunilanraitti. Uusi itä-länsisuuntainn pyöräilyn ja kävlyn pääyhtys yhdistää Lahdnväylän ja Varikon suunnan laajntumisalut ja Håkansböln kartanopuiston/kormuniitynojan purolaakson mahdollisimman sujuvasti toisiinsa. Optiona yhtys voisi tulvaisuudssa jatkua myös orttipuistoon asti. Nykyinn, kskustasta Kormuniityn laaksoon pääyhtytnä kskustasta johtava Ravurinpolku i ol sttön, mutta sill on osoitttavissa uusi rinnakkainn, sttön ritti Raudikkokn ja Hvoshaan rinnmtsän kautta. Kyytin ja Hakunilann ylikulkusillat säilyttään Hakunilan uutta toria lukuun ottamatta, sillä n yhdistävät thokkaasti ja suoraviivaissti kadun ri puolin maankäyttöä toisiinsa. tutason jalankulkuympäristöä khittään kauttaaltaan viihtyisämmäksi kadut houkuttlvat kävlmään. Kyytin profiilia loivnntaan, mikä osaltaan parantaa kskustan saavutttavuutta. tupuuistutuksin luodaan katuympäristöstä vihrä ja millyttävä kulka. Kyytill sittään varattavaksi liikkumisn harrastkaistaa, jota vuodnajasta riippun käyttäisivät mm. rullaluistlijat, skittaajat, hiihtäjät ja potkuklkkailijat. Vantaan pyöräilyn laatukäytävävrkon tavoittidn mukaissti Kyytitä ja Hakunilann skä Lahdnn vartta pitkin kulkvaksi on osoitttu pyöräilyn laatukäytävät. Liikntn toimivuus, ympäristöhäiriöt ja liiknnturvallisuus Lahdnn muuttaminn korttlin rajaamaksi kskustamaisksi katualuksi uusin liittyminn rauhoittaa liiknnttä. Samoin tiivistyvä rakntaminn stää liiknnmlun lviämistä thokkaammin. Kskustarakntn laajntumista Varikon alull hlpottaa, ttä Lahdnväylän vaihtopysäkkin rakntamisn yhtydssä moottorin vartn on määrä totuttaa mlustt molmpiin suuin. Kävlyn ja pyöräilyn ritit sovittaan lähtökohtaissti samaan tasoon ajonuvoliikntn kanssa uusilla aluilla. Kskusta-alun liiknnturvallisuus parantuu Kyytin ja Hakunilann muutostn myötä, jotka muuttavat liiknnympäristöä jalankulkupainottisksi rityissti liikkskustn kohdalla. Hakunilann läpiajoliiknnttä pyritään vähntämään ohjaamalla pohjoissta tulva liiknn Kyytin suuntaan. Työn yhtydssä i ol suoritttu rillisiä liikntn toimivuustarkastl tai liiknnmäärälasklmia uudssa maankäyttötilantssa. Liikntllistn vaikutustn arvioi täsmntyy maankäyttösuunnitlmin tarkntussa ja distyssä asmakaavavaihsn. Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

19 Liiknn äävrkko ääkatuvrkko Varaus joukkoliikntn runkoritill (raitiovaraus) ysäkki, alustava sijai Kävlyn / pyöräilyn pääyhtys Kävlyn ja pyöräilyn sttön yhtysoptio olkupyöräilyn laatukäytävävaraus Ylikulkusilta + alikulku Alikulku Tmakartta liiknn 1:7 Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

20 5.2.5 Vihralut ja julkist tilat Vihralut Suunnitlmassa säilyttään ja vahvisttaan kskustan nykyistä vihrvrkostoa skä osoittaan lisää toiminnallista puistotilaa uusill rakntamisaluill. Uusill ja vanhoill asukkaill tarjotaan riittävät ja laadukkaat vihralut ja julkist ulkotilat, jotka liittyvät toisiinsa turvallislla ja sujuvalla kvyn liikntn ritistöllä. Alun kosystmipalvlut vahvistuvat nykyisn vihrrakntn säilyssä ja sitä khittämällä. Suunnitlmassa sittään Kormuniitynojan nnallistamista tläisn Varikon alulla. Samalla lisä tään alun tärkitä kosystmipalvl mm. pinvsistön virtaamin hallinnassa ja hulvsin puh-distuksssa. Avo-oja on alun uudn asukaspuiston idttin luoja. uisto palvl myös Kyytin pohjoispuolll jo rakntuvaa asuinalutta, jolta oma puisto nykyisin puuttuu. Hakunilan tunnttavuutta porttina Sipoonkorpn paranntaan. Hakunilan kskustan tulisi olla hlppo ja luontva saapumissuunta kansallispuistoon. Kskustan ja Kormuniityn puistomaisn laakson yhdistävän Ravurinpolun asmaa ja liittymistä kskustaan korosttaan. Asukkaidn tärkänä virkistysaluna pitämän Håkansböln kartanopuiston ja kskustan välisiä yhtyksiä slkyttään. Julkist kaupunkitilat Hakunilan ja Kyytin ristysalutta khittään Hakunilan uutna torina, joka toimii kskustan ri osa-aluita yhdistävänä linkkinä ja kohtauspaikkana. tu- ja toritilaa khittään rakntamisn ja kivijalkapalvluidn slkästi rajaamana kaupunkitilana. Liiknnympäristö suunnitllaan nsisijaissti jalankulun näkökulmasta. Bussi- ja raitioliikntn pysäkit sijoittuvat torin yhtytn. tutilojn suunnittlussa painopist on jalankulkuympäristön laadun parantamisssa skä vhrydn ylläpitämisssä ja lisäämisssä, sim. puuistutuksiin. Kskisin khitttävä katutila on Kyytin varsi, josta Lahdnn ristysalun muutostn, uusin asuinkorttlin ja raition rakntamisn myötä on määrä tulla kaupunkimainn saapumisväylä Hakunilan kskustaan. Vsitalous Kyytin pohjoispuoln hulvsin viivytysallas palvl Itä-Hakkilanojan valuma-alun puolisna kskitttynä hulvsin hallintaratkaisuna, nnn sn yhtymistä Kormuniitynojaan. S toimii myös osittain ostoskskuksn ja kskustatoimintojn alun hulvsiratkaisuna. uron pinll mutkittlull on varattu tilaa varikkoalull tulvassa puistossa. uron varsi toimii vihryhtytnä Kyytin pohjoispuoln vihraluill. Varikkoalun tläosasta vihryhtys kulk itään kohti Håkansböln kartanoa ja Hakunilan urhilupuistoa. uro kirtää lnkin alun tlä-osassa putkitttuna ja palaa taas avouomana Khä III pohjoispuollla puistoalull kartano- ja urhilupuistossa. Raknnttassa ojin ja hulvsiritn lähisyytn on otttava huomioon nykyisn pohjavsi-olosuhtidn säilyttäminn skä raknnustn alimmissa rakssa pohjavdn ja virisn hulvsiritin toiminta skä lähllä sijaitsvin raknnustn rakdn trvllisyys ja turvallisuus. Hulvsiritin luonnonmukainn vdnkorkudn vaihtlut on huomioitava rakdn totutuksssa. Hulvsin hallinnassa kiinnittään huomiota laadullisn hallinnan lisäksi myös stttisiin ratkaisuihin. tujn puurivistöjä voidaan hyödyntää hulvsin hallinnassa. Tällöin puidn kantava kasvualusta suunnitllaan vttä suodattavaksi rakntksi, johon ohjataan katujn vsiä. Torialulla hyödynntään hulvsiä puurivistön skä vihrpainantn istutuksill. Korttlialuilla voidaan hulvsin hallinnassa hyödyntää kattopuutarhoja/ vihrkattoja, skä kansipihoilla sadpuutarhoja. Sadpuutarhat li biopidätyspainantt ovat kasvipittisiä rakta, jotka lisäävät haihduntaa ja viivyttävät skä käsittlvät vsiä upunkikuva Kskustarakntn laajntuminn ja korkan rakntamisn (yli VIII krrosta) sijoittuminn Hakunilan kskustaan parantaa Hakunilan näkyvyyttä rityissti Lahdnväylän suuntaan. Hakunilan kskustan nykyinn, totutusaikansa väljä alurakntamisn kaupunkimaisma muuttuu kaavarungon totutussa mrkittävästi. Suurimmat muutokst kohdistuvat kskisn pääkatuvrkon vartn. Hakunilan ja Kyy muuttuisivat rakntamisn slkästi rajaamiksi joukkoliiknn-/puistokaduiksi. Julkistn tilojn muutokst parantavat paitsi asuinympäristöä, myös alulla asioinnin kokmusta ja tarjoavat viihtyisiä paikkoja olsklull. Hakunilan kskustan lakialutta ympäröivä rinnmtsävyöhyk säilyy jatkossakin alun kaupunkikuvan ominaispiirtnä. oikkuksna tästä on kskustan laajntuminn Lahdnn ja Varikon alun suuntaan. Kskustan itäpuolinn Håkansböln kulttuurimaismakokonaisuus i sisälly suunnittlualusn ikä sn osall ol sittty konkrttisia uusia toimintoja. avarungon maankäytöllä ol suoraa vaikutusta kulttuurimaismaan, ikä alutta kskustan suunnassa rajaavall rinnmtsävyöhykkll ol sittty uutta ulkoiluraittia lukuun ottamatta vihraluita muuttavaa maankäyttöä. Hakunilan huomattava asukasmäärän lisäys on jatkossa huomioitava vihraluvrkoston ritityksn ja toiminnallistn aluidn riittävyydn kannalta. Idakuvat 1. Hulvsin viivytysaltaat osana puroa: Kormuniitynoja avataan puthsta ja puistoalull sijoittaan hulvsin viivytysallas. Etläosaan puistoalusta sijoittuu uusi likkipuisto. (Ramboll) Idakuvat 2. Hulvsirakntt: tu- ja pysäköialuilla hulvsiä käsitllään biopidätysrakn, jotka puhdistavat ja haihduttavat hulvttä. Raitiollä voidaan käyttää läpäisviä pinnoittita. (Ramboll) Idakuvat 3. Sadpuutarhat: Aukioill ja korttlipihoill voidaan sijoittaa sadpuutarhoja. (Ramboll) Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

21 Tmakartta vihralut ja hulvdt. (Ramboll) Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

22 5.2.7 Mitoitus Käyttötarkoitus Kskustatoimintojn korttlialu () Mitoitus nykyinn Mitoitus uusi Ei mitoitusluk 88 k-m 2 / josta - % liiktilaa ja palvluita, 7-8 % asumista Huomioita Asumisn korttlialu (A) 2 k-m 2 7 k-m 2 Lisäys n. 5 k-m 2 Liik ja toimistoraknnustn korttlialu (K) Liiktilojn ja palvluidn osuus n. k-m 2. k-m 2 1 k-m 2 Sijoittuu täydntämään orttipuistoa vaihtopysäkkin yhtytn. =,5 Nykyisssä mitoitusluvussa on mukana ns. skakäyttötarkoituksia (asuin-, liik- ja toimisto) Vähn n. k-m 2 vai lisääntyy n. 6 k-m 2 Työpaikka-alu (T) k-m 2 k-m 2 Vähn n. k-m 2 alvlujn korttlialu k-m 2 Ei mitoituslukujdutaan. Lhtikuusn koulukorttlin tiivistämisn varau- (Y) Nykyisn Y-alun osittaista asuntora- kntamista voidaan arvioida jatkosuunnittlussa. Varaudutaan vähintään yhdn päiväkodin rakntamisn. yht. 8 k-m 2 6 k-m 2 Lisäksi Y-korttlialuidn krrosala + Lisäksi asumisn korttlialuidn täydnnysrakntamisaluidn krrosoikus Uusia asukkaita: Käyttötarkoitus Mitoitus Asukasmäärä Huomioita Kskustatoimintojn korttlialu () 88 k-m 2 / josta - % liiktilaa ja palvluita, 7-8 % asumista n. 1 as Thokas uusi asumisn 1 k-m 2 n. as korttlialu () Krrostalojn korttlialu, jota voidaan täydnnysrakntaa () Ensisijainn/thokkaimman täydnnysrakntamisn korttlialu () k-m 2 n. 7 as Korttlialuidn rakntamisn on arvioitu thostuvan nintään %, mikä tarkoittaa thokkuusluvun kasvua sim. 1,:sta 1,2:n. 58 k-m 2 n. 1 as Täydnnysrakntamisn määrä on arvioitu käyttämällä korttlialuidn uutna thokkuuslukuna =1,4 Tmakartta mitoitus 1:1 Mitoitus Y Y K T =2, Kskustatoimintojn korttlialu. Krrosalasta 7-% on asumista, loput liiktilaa ja palvluita. Thokas uusi asumisn korttlialu ja kivijalkapalvluita. Ensisijaissti krrostaloja. Thokas uusi asumisn korttlialu. Ensisijaissti krrostaloja. Asuinraknnustn korttlialu, jota voidaan täydnnysrakntaa. Korttlithokkuudn on arvioitu korottuvan n. %. Asuinraknnustn korttlialu, jota voidaan täydnnysrakntaa. Hakunilann varrn täydnnysrakntaminn. Ensisijaissti krrostaloja. Ylistn raknnustn alu. Ylistn raknnustn alu, joll voidaan tutkia mahdollisuutta sijoittaa asuinrakntamista. Liik- ja toimistoraknnustn alu. Työpaikka-alu. Raknnusala (k-m 2 ) Korttlithokkuus Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

23 5.2.8 Taid Hakunilan taitn lähtökohdat syntyvät alun kihtovasta krroksllisuudsta ja kulttuurisista mrkityksistä vuosisatojn varrlta. Talonpoikin ja aatliston lämä on aikoinaan muodostanut sosiaalista todllisuutta. 7-luvulla alurakntamissopimus määritti rakntamista ja uusi lähiö nousi Hakunilaan. -luvulta lähn taloudllistn taantumin vaikutukst tuntuvat alulla. Nykypäivänä monikulttuurinn yhtisö on rikkaudn mahdollistaja, vaikka sosiokonomisia onglmia on. Taid yhdistää ja luo mrkitysknttiä ympäristössä ja taid hyttää yksilöjä ja yhtisöjä. SILLANRAKENTAJAT Taitn tma a) Mis ja Hvonn, ajallissti krrostuvat mrkitykst maismassa Sodassa ja rauhassa ratsukko skä mis ja hvonn olivat lyömätön työpari ja loivat mrkityksiä maismaan. Vuosisatojn aikana mihn ja hvosn läsnäolo muokkasi ja jätti jälkiä Hakunilan kylän, nykyisn Hakunilan asuinalun maismaan. 1-luvulta lähn kylässä raivattiin pltojn ltä mtsää, kivikkoista ja kallioista maata ja -luvulla Håkansböln kartanon pltoala oli 14 tynnyrinalaa. Håkansböln aatlinn sätrikartano mntti kruunun lahjoitukst 8-luvun isossa rduktiossa ja jolloin kartanosta muodostttiin sätriratsutila. Kuninkaan ratsuväki varustttiin ratsupalvluvlvollisuudlla. Mihn, hvosn ja varustidn ratsumihn varustaminn ratsulipustoon oli taloudllissti kuormittava thtävä. Håkansböln kartano, talonpojat, hrrat ja kruunu ovat muovannt miljöötä, joka on nykyisin kaikkin saavutttavissa olvaa arvokasta kulttuurimaismaa. b) Bridg ovr Troubld Watr, nopasti muuttuva maailma Alurakntamisn ajan lähiönä Hakunila hahmottuu kallioisn ja vhrään maastoon sijoittuvista krrostaloista pihoinn ja katutiloinn. Krrostaloalulta laskudutaan matalan rivitaloalun ja Sotungin lukion ja liikuntapuiston vyöhykkill. Ostoskskus muodostaa alull toiminnallisn kskuksn ja s odottaa uutta tulmistaan palvluntarjoajana. Lähiöidologiaan liittyi ajattlu, jossa päivisin naist ja lapst luovat päiväajan tiloja, sosiaalisia vrkostoja ja ylläpitävät niitä. Nykypäivän Hakunila on monikulttuurinn asuinalu, jossa tilaa tuottavat ri-ikäist asukkaat sosiaalisin vrkostoinn. Tarvitaan siltoja yhdistämään ja vahvistamaan yhtisöä ja yksilöjä. Elävä kaupunginosa muotoutuu ltyistä tiloista ihmisinn. c) Jalankulkijoidn ilmaisu, osallistavat tokst syntyvät liikkumalla Michl rtau kirjoittaa kihtovasti jalankulkijoidn ilmaisusta, jossa asklilla on puhunta. Jokainn kulkija luo tilaa ja määrittää paikkojn lämistä. Jokainn liik yhdistää Hakunilan upan luonnon ja Sipoonkorvn kansallispuiston. Vanhojn siltarakdn tul väistyä uudn ltä ja silloista tul tulvaisuudn mtaforia. Liik on silta raknntun ja rakntamattoman välillä. d) Taitn mahdollistaminn Hakunilan alull syntyvää taidtta (pysyvät ja väliaikaist tokst, suunnitltava taid, osallistava taid, viljltävä yhtisötos, mhiläistn ja prhostn niityt skä Vantaan taidmuso Artsin Sinähullu Vantaa - katutaidhank) hahmottaan portaidn, siltojn ja portn vrkostona, joka luo mrkityksiä maismassa. Nykyistn siltojn dokumntoi, Hakunilan kylän ja Håkansböln kartanon miljöö, luonnonympäristö, upa vihrvrkosto Sipoonkorvn kansallispuistoon skä kokonaisuudssaan Hakunilan kaavarunko ovat lähtötoja laadittavall taitn suunnitlmall. Taitn huomioiminn kaavarungossa pohjustaa päätöksntkoa, jotta alull voidaan laatia taidohjlma SILLANRAKENTAJAT. Vantaan kaupunki valmistl Arkkithtuuriohjlman kärkihanktta, jossa khittään toimivat ja kstävät käytännöt julkisn taitn hankintaan ja ylläpitoon. Th Infinit Bridg / Gjod & ovlsgaard Arkitktr Th Infinit Bridg / Gjod & ovlsgaard Arkitktr harls Sandison, valotaidtos, installaatio Truly Dsign, VF orporation Hadquartrs Spac Oddity Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

24 5.3 avarungon ydinalu Osana kaavarunkotyötä laadittiin kskisimmäll ydinalull viitsuunnitlma. Lisäksi sitttiin tarkmpi idasuunnitlma uudn palvlukorttlin ja sitä ympäröivän kskustan ydinalun tulvaisuudsta Liikkskusta - Varikko avarungon kskisimmät khittämisalut ovat liikkskusta, Kyytin varsi skä Varikon uusi asuinalu Lahdnn molmmin puolin. Mrkittävä osa Hakunilan uusista asukkaista tul sijoittumaan näill aluill. Lahdnn siirtäminn ja kirtoliittymän rakntaminn Kyytill mahdollistaa kskustarakntn hän laajntamisn kohti orttipuistoa ja Hakunilan muuttumisn näkyvämmäksi Vantaan kaupunkirakntssa. Liikkskustaa lukuun ottamatta rakntaminn on pääosin asuinrakntamista. Liikkskustassa päivittäistavarakauppa ja rikoiskauppa sijoittuvat pääosin saman katon all uutn palvlukskuksn, lisäksi Kyytin varrn ja Hakunilann pohjoisosan asuintaloihin voi sijoittua kivijalkapalvluita. Muutostn myötä Kyytin ilm muuttuu väljästä lähiökadusta kaupunkimaisksi kivijalkapalvlujn joukkoliiknnkaduksi. Varikon uusi asuinalu rakntuu uudn puiston ja sn läpi avouomana kulkvan Kormuniitynojan ympärill. Korttlit ovat slkästi rajautuvia suurkorttlita, rakntamisn korkus on pääosin V-VIII - krrosta. Ajo uusiin korttlihin tapahtuu Lahdnn kautta, pysäköi järjsttään kskitttyihin pysäköilaitoksiin. Ratkaisulla pyritään distämään kohtuuhintaisn asuntotuotannon totutumista. Kskittty pysäköi mahdollistaa myös korttlin pihaympäristön khittämisn maanvaraisna. Läsimmässä osassa rakntamisn sijoittumisssa huomioidaan alulla sijaitsva painntasausasma ja sn vaatimat suojatäisyydt. Tulvaisuudssa myös Varikon alun tläpuollla sijaitsvan pintaloalun on mahdollista muuttua krrostalovaltaisksi, joskaan kaavarungon totutuminn i sitä dllytä. Ydinalun viitsuunnitlma 1:6. Varikon alull sijoittuu uusi päiväkoti, jonka sijai täsmntyy jatkosuunnittlussa. äiväkodin hyvä saavutttavuus (saattoliiknn/turvallinn jalankulku) ja sijoittuminn puiston äärll on tavoitltavaa. Lahdnn muuttaminn kaduksi rauhoittaa liiknnympäristöä, vähntää liikntn mluhaittoja sitn mahdollistan asuntorakntamisn sijoittamisn kaupunkimaissti katualusn kiinni. ääkatuvrkon muutoksn myötä jalankulku- ja pyöräilyritit muuttaan kulkmaan samassa tasossa muun ajonuvoliikntn kanssa. Varikon puistovyöhyk liittyy osaksi kskustan nykyistä vihrvrkostoa, tavoittna on luoda sujuvat yhtydt Varikonpuistosta kskustan kautta Kormuniityn puistolaaksoon ja Håkansböln asti. Näkymäkuva Varikon alusta. Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

25 5.3.2 Ostoskskuksn korttli Tässä raportissa sittty ratkaisu prustuu siihn, ttä nykyisn ostarin tilall totutuu palvlukskus tyyppinn hybridikorttli, jonn sijoittuu päivittäistavarakauppa, palvluita, rikoiskauppaa skä ylmpiin krroksiin asumista. Suunnitlma dllyttäisi myös yhdn nykyisn kaupungin omistaman asuintalon purkamista. Korttlin tul muodostaa aktiivisia katutason julkisiv ri suuin. Erikoiskaupat avautuvat katutasoon päivittäistavarakauppojn sijoittussa katutason all. Korttlin maamrkkiraknnus, XVI-krroksinn torni sijoittuu Kyytin vartn. ysäköi on kskittty rillisn laitoksn. Laitoksn mitoituksssa huomioidaan, ttä sinn sijoittuu myös viristn asuinkorttlin nykyisiä asukaspaikkoja skä niiltä vapautuvall alull raknnttavin uusin asuintalojn autopaikkoja. Liiknn pysäköilaitoksn ja kaupan huoltoajo johdtaan korttliin Kyytin puollta. Hakunilann ja Kyyn kaupunkirakntllisn ja kuvallisn solmukohtaan muodosttaan uusi aukiotila, jonka yhtytn sijoittuvat joukkoliikntn pysäkit. äivittäistavarakaupall ja liiktiloill varataan mahdollisuus sijoittua myös ostoskskuksn ympärill suunnitltujn thokkaidn asuinkorttlidn kivijalkatiloihin. Yhtnä mahdollisna liik- ja asuinkorttlina on sittty nykyisn päiväkotikorttlin alutta. Tällöin kskisstä julkissta kaupunkitilasta muotoutuu slkästi rajattu ja toiminnallissti aktiivinn paikka. Jalankulun nsisijaisuutta disttään Hakunilann liiknnympäristön muutoksilla: läpiajoliiknnttä aukion poikki tlään Khä III:n suuntaan vähnntään suuntaamalla s Kyytin kautta. Samoin aukiotilan liittymistä Ravurinpolkuun ja Håkansböln kulttuuriympäristöön korosttaan. Suurn rakntamisvolyymin mittakaavaa phmnntään korttlin katutason arkkithtonisilla ratkaisuilla skä julkisn tilan toiminnoilla, pintamatriaalilla, katosraklla ja vihrrakntamislla. Suurtn yhtäaikaistn muutostn vaikutna on niidn sovittaminn kiistöjn omistusoloihin. Kiistöjn omistajin tavoittidn yhtnsovittaminn on dllytys uusin hankkidn tnmisksi. Ostoskskuksn korttli voisi alkaa uudistua Kyytin varrsta nykyisn liikkskuksn jatkassa vilä toimintaansa. Toinn kynnysinvstoi olisi uudn pysäköilaitoksn rakntaminn. Laitoksn oproi prustuisi tällöin rillisn, toiminnasta vastaavan yhtiön vastuull. Ostoskskuksn alun viitsuunnitlma 1:1 Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

26 alvlukskus likkaus A-A 1: Näkymäkuva palvlukskukssta. alvlukskus likkaus B-B 1: alvlukskus kaavio, 1. krs 1: alvlukskus kaavio, kllari 1: ysäköikaavio. Kskitttyyn laitoksn sijoittuu palvlukskuksn lisäksi ympäröivin korttlin asukaspaikkoja nykyisill ja uusill asukkaill. Asuinraknnus, aputilat, VSS, porrashuont alvlut ja rikoiskauppa äivittäistavarakauppa ysäköi Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

27 6. KAAVARUNGON VAIKUTUKSET avarunkotyön osallistumis- ja arvioisuunnitlmassa on arvioitaviksi vaikutuksiksi on sittty: Vaikutukst alu- ja yhdyskuntarakntsn Vaikutukst liikntsn ja liikkumisn Vaikutukst kaupunkikuvaan, luontoon, maismaan ja kulttuuriympäristöön -- Raknnttu ympäristö -- Maisma -- Maa ja -kallioprä, vsi, ilma, kasvi ja läinlajit -- Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat -- Ilmastovaikutukst -- Kulttuuriprintö Vaikutukst asukkaisiin, linympäristöön ja palvluihin -- Asuminn -- Mlu -- Ilmanlaatu -- Ekosystmipalvlut -- upallist palvlut -- Julkist ja muut palvlut Vaikutukst linkinoihin ja taloutn -- Työpaikat -- Yhdyskunta ja nrgiatalous avarunkosuunnitlman kskistn vaikutustn arvioi on sittty raportin suunnitlmakuvauksn yhtydssä. Työn kulussa vaikutustn arvioi on painottunut suraaviin asioihin: Yhdyskuntarakntn hä khitys ja kaupunkirakntn muutostn totuttamisklpoisuus Liikkumismuotojn toimivuus ja yhtn sovittaminn, liiknnturvallisuus ja liikntn ympäristöhäiriöidn vaikutus/huomioi maankäyttöratkaisuissa Lähipalvlujn parantuminn ja riittävä määrä skä hyvä saavutttavuus upunkirakntn ja kaupunkiympäristön monipuolistuminn Asuntorakntamisn dllytystn turvaaminn skä monipuolistuva asuntotarjonta ja asuinympäristö, uusin yhdyskuntarakntn kannalta dullissti sijoittuvan asuntorakntamisn aluidn khittäminn Vihrvrkostojn hä khittäminn ja laajntaminn Jalankulku nsisijaisuus alun sisällä Virkistysaluidn ja -toimintojn tarjonta, alun liittyminn kulttuurimaismakokonaisuutn Hulvsin luonnonmukaisn hallinnan distäminn Sosiaalist vaikutukst: alun asukkaidn khitystarpt ja kuulmistilaisuudt. Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

28 7. ROSESSI JA ASUKASYHTEISTYÖ 7.1 rosssin kulku ja asukasyhtistyö Hakunilan kaavarunkotyö käynnistttiin 4.5. pidtyllä aloitussminaatilla. upungin ohjausryhmäll alustavat luonnokst sitltiin aloituskokouksssa.6.. Ohjausryhmäll sitltiin työn tilann ja työryhmän sitys lopullisksi suunnitlmaksi Suunnittlun alkamissta dotttiin jokaisn kotiin jatussa Vantaan kaupungin kaavoituskatsauksssa. Lisäksi paikallisia yhdistyksiä informoitiin sähköpostilla. Osallistumis- ja arvioisuunnitlma laadittiin.6.. avarungon luonnos julkaistiin Vantaan kaupungin nttisivuilla... Hakunilan nuorisotilassa järjstttiin ylisötilaisuudt 7.6. ja.., tilaisuuksissa sitltiin työn lähtökohtia skä kaavarunkoluonnosta. Asukkailta kysyttiin näkmyksiä ja idoita. 7.2 Nttikysly ikill avoin Tulvaisuudn Hakunila kysly kräsi yhtnsä vastausta. Kysly oli avoinna ja siitä dotttiin Vantaan kaupungin intrntsivuilla. Imago ja kaupunkikuva Hakunilan vahvuuksina nousivat siin alun sijai, hyvät joukkoliiknn- ja liiknnyhtydt, ulkoilumahdollisuudt, Håkansböln kartano, alun vihrys, pruspalvluidn saatavuus, yhtisöllisyys ja alun aktiivist ihmist. Slkästi parannusta vaativana kohtna korostui ostoskskus ympäristöinn. Alutta luonnhdittiin mm. 7-luvun tyypillisksi lähiöksi, kotoisaksi, yhtisöllisksi, rauhallisksi, monikulttuurisksi, kansainvälisksi, kulttuurin khdoksi, lapsiystävällisksi, onglmallisksi mutta potaalisksi, ränsistynksi ja rosoisksi. Huonosti toimntulvin määrää pidttiin korkana. Ylissti kottiin, ttä Hakunila on mainttaan slvästi parmpi. Liiktilat ja palvlut ruspalvlut kottiin hyviksi. Julkisiin palvluihin oltiin pääosin tyytyväisiä. Erään vastaajan mukaan Hakunilan palvlut ovat yksi Hakunilan valtista - parmpia kuin usimmissa Vantaan lähiöissä Enitn kaivattiin kaupan ja palvluidn lisäämistä. Kskustaan kaivattiin mm. kahviloita, ruokaravintoloita, vaatkauppoja, Alkoa, kampaamopalvluita jn. Ostoskskuksn pubin määrää haluttiin vähntää. Trvysasma ja kirjasto haluttiin säilyttää. Ostoskskuksn ulkonäköä sitttiin voimakkaasti uudistttavaksi. Suuri osa vastaajista toivoi ostoskskuksn täysuudistusta vanhan purkamista ja uudn rakntamista. Asuminn Hakunilaan kaivattiin lisää rakntamista, rityissti omistusasuntoja västön monipuolistamisksi. Uudsta rakntamissta toivottiin kaupunkimaismpaa, värikkäämpää, urbaanimpaa ja tiiviimpää, mutta toisaalta vihrys ja riittävä väljyys haluttiin säilyttää. Liiknn ja pysäköi Hakunilan julkisia liiknnyhtyksiä pidttiin pääosin hyvänä. Nykyinn liiknnympäristö kottiin pääosin turvallisksi. Vaaranpaikkoina mainittiin ostoskskuksn ristysympäristö, Hakunilan pohjoisosassa sijaitsvan S-marktin kulma skä Hakunilann katutasossa tapahtuvat ylitykst. Suurimman osan milstä pysäköipaikkoja on riittävästi, toisaalta ostoskskuksn yhtydssä paikkoja kottiin olvan liian vähän. Yhtiöidn pysäköiä pidttiin thottomana autopaikkoja on, mutta paikka ja tarvitsija ivät aina kohtaa. uistot ja virkistysalut uistot, virkistysalut ja luonnonlähisyys nousivat vastauksissa Hakunilan slvänä vahvuutna. Liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia pidttiin hyvänä skä vihraluidn määrää riittävänä (82 % vastaajista). Virkistysaluita toivottiin parmmin kunnossapidttäväksi ja laadullissti khitttäväksi. Turvallisuus Suuri osa vastaajista piti Hakunilaa turvallisna (67,5 %), osa koki turvattomuutta ( %). Erityissti ostoskskuksn ympäristöä pidttiin turvattomana, myös alun västön riytyminn ja sosiaalist onglmat kottiin turvattomuutta lisäävänä. 7.3 Idaillat avarungon laadinnan aikana järjstttiin kaksi asukasiltaa Hakunilan nuorisotilassa. Ensimmäisssä IDEA-illassa 7.6. käytiin läpi suunnittlun lähtökohtia ja tavoittita työryhmittäin karttojn äärllä. Idoi-illassa nousivat sill pitkästi samat tmat kuin nttikyslyssäkin: nyky-hakunilan vahvuutna pidttiin luonto- ja ulkoilupalvluita, yhtyttä Sipoonkorpn, joukkoliiknnyhtyksiä ja julkisia palvluita. Hikkoutna pidttiin ostoskskuksn ilmttä ja kaupallistn palvluidn vähäisyyttä. Tulvaisuudn Hakunilalta toivottiin mm. lisää palvluita, joukkoliiknnyhtyksiä, Hakunila-monitoimitaloa, lisää krrostalorakntamista kskusytimn skä varikon alull ja parmpaa valaistusta mm. Ravurinpolun ympäristöön. Toisssa LUONNOS-illassa.. sitltiin kaavarunkoluonnosta. Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

29 6 lku po nn aa sh vo H sk nu ja ku vio aa sh vo H lku po vio tti Ulkoiluri i itt a r oi lu Rakll 5 itti r oilu Ulk Ulk nilan Haku Hakunilan Hakunilanraitti Hakunilanraitti itti ilur Ulko Hakunilanraitti 1 Hvoshaa on Vuor ilhd itti Ulkoilur 1 Hpok 7 ha a os v H Hakunilanraitti a nrun Harju 3 u isharj ilant i nila ku Ha nra nila ku Hakunilanraitti un nila ku Ha Harmo 2 n kä Sä Harmo Hiirakko i Hakunil a Rajak ja ku La uk ka rin n itti Ha äs n i tk arak a m 2 4 III Rajat 7 us Liinakk ok a ikuj on La hd n La hd n 1 Lahd n La hd n ion k all Raj Hak un Kä ärm allion 8 1 Sak s it kä i Tu ntur 1 Liina kkok Liina kkop olku n äs itk ylä 4 lku tapo Huh 7 nväy Lahdn ylä Lahd nvä väy lä Lah dn 55 Vaunukallion Huhtak n ylä nvä Lahd 52 nvä 56 Lahd =1,4 1 1 Lahd nk 3 do a alokaivo lh ulm T =1,5 5 5 nk 4 ori 6 lä n -o lto -oja rala Vu 8 ä lto 6 Vaa on 7 aari 2 rttik 6 15 o 15 Tssnink orttisu ä väyl n isuon nkalli on ortt n hd Anna 15 rtano La h 1 Ruunikkok K III ä a ulm u h k lan ispolk 6 2 un 1 ara =1,4 Va K =1, aa sh vo H Y Jätsäiliö Matonpsupaikka II Vuoril hdon Hakunilan aikoituskansi Ori Ori =1,4 8 5 =1,5 Jätsäiliö ak all 8 7 Raj II , 1 8 Hpopolku 8 aikoituskansi II =1,4 4 aikoituskansi =1, II I hä aikoituskansi II Rajak Hpopolku K Vuor 8 7 allas 2 8 =1, Jätsäiliöt rin 4 2 on ilhd ä II I K h Hpok Vuorilhdon =1,4, Hakunilan Hporinn =1, =1, 8 III K hä V Y 2 1 III iv =1,4 K hä sta tsum 5 4 Ra Hvoshaanpolku Hiirakkopolku lku starinpo Ratsum Hvoshaanpolku Hiirakkopolku oilu Ulk =1, Hiirakkok 15 ritti 3 4 =1, H aa sh vo ritti 6 oilu Hiirakkorinn 1 5 Hiirakko =1, illa Raknt Ulk aa sh vo H 5 V Hiirakko, Suunnittlualun raja =1,4 7 5 =1, Ulk =1,2 7 allas upunkikuvallissti mrkittävä ristysalu Raudikkopolku Ravurink Ulkoiluritti ritti oilu Ulk Ravurin Ulkoiluritti upunkikuvallissti mrkittävä kohta =1, ok Voimalinjan suojavyöhyk. 4 ikk , lku 2 1 ud 5 =2, Ra 6 uro/ hulvsiritti / hulvsiallas po, ,2 8 Alikulkuyhtys ok Harmopolku rin polku 2 Kim =, Harmok 2 vu Ylikulkuyhtys., =2, =1, Ra ll , 18m 5 =1,5 7 5 =1,3, ikapyörä , , aa 3 3,5 6 ura sh vo H vio ja =2,7 7 6 ku o vio 1 2 Ky yti 1 6 su rtti , =2,,3 2 o Raitioyhtys ja Annank allionpo lku ja 4 inku 5 Orm äs n 3 =1, 8 V 3 i tk Jätsäiliöt Korttlithokkuus aari 2 3 orttik =1, Kskittyn pysäköinnin likimääräinn sijai ll Hakunilanraitti ja ura ku vio 3 4 u olk ap us nn ukk La Jätsäiliöt 2 4 Y V =1, Y ti 8 Kyy =1, 8 Tori V =1, huoltotila bs u 1 5 5,1 olk np 1 =1, 5 1 h i 5 um ts Ra 6, =1, tsik lak Sui tu Sa =1, , p n ih m tsu Ra, u olk tsik Sui i V liont Jätsäiliöt Kyyti 1 ukal Vaun n ila un Hak 5 5 2,1 Kyyti 8 4 3, =,8 6 7 Arkkithdit Anttila & Rusann Oy Ramboll Finland Oy 4 2 Vantaan kaupunki Hakunilan kaavarunko 1: mainospyloni aikoituskansi nn nri 1 5 sk la Kyyti =1, Kävly- ja pyöräyhtys Kävlyn ja pyöräilyn pääritti Varikko-Kormuniitty. 4 Virkistysalu. =2, Va uk uk un Vaun 1 1 Kyyti Askim 3 5 Kyyti a ikuj kkur nn u inpolk 5, Van nri Työpaikka-alu. uisto. 3 3 V un Liik- ja toimistoraknnustn alu. Ei päivittäistavarakauppaa. ysäköinnill varattu alu. la 1 Maankäytössä huomioidaan Kormuniitynojan vaikutus ja joukkoliikntn liityntäpysäköi ,8 1 n llio uka Va sk Radiomasto LA =, allion Kokkok K Ensisijaissti krrostaloja. Täydnnysrakntaminn dllyttää pysäköinnin uudllnjärjstlyjä Ensisijainn/ thokkaimman täydnnysrakntamisn alu Vankkurik , Asuinraknnustn korttlialu, jota voidaan täydnnysrakntaa T n Annank allion 6 K lanrin 3 Täydnnysrakntaminn dllyttää pysäköinnin uudllnjärjstlyjä. Ylistn raknnustn alu, joll voidaan tutkia asuntorakntamisn sijoittamista. sk Krrostalojn korttlialu, jota voidaan täydnnysrakntaa. Y 3 2, Tnnisknttä Ensisijaissti krrostaloja. Ylistn raknnustn alu Thokas uusi asumisn korttlialu Ensisijaissti krrostaloja. Y Thokas uusi asumisn korttlialu ja kivijalkapalvluita Liit: Hakunilan kaavarunkokartta lku po on alli 1 k an Liis Malmarin Kskustatoimintojn korttlialu

30 Liit: Hakunilan ydinalun viitsuunnitlma Vantaan kaupunki Hakunilan ydinalun viitsuunnitlma 1:.12. Arkkithdit Anttila & Rusann Oy Ramboll Finland Oy Hakunilan kskustan kaavarunko.4.

31 Liit: Hakunilan ydinalun viitsuunnitlma Vantaan kaupunki Hakunilan ydinalun viitsuunnitlma 1:1.12. Arkkithdit Anttila & Rusann Oy Ramboll Finland Oy

32 Liit: Hakunilan viitsuunnitlma Vantaan kaupunki Alusuunnitlma rspktiivikuva.12. Arkkithdit Anttila & Rusann Oy Ramboll Finland Oy