LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE"

Transkriptio

1 MUISTIO v. 1 1(17) /2017 LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE 1. Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisraja-arvot määritellään alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin lähteestä tulevan säteilyn alueesta, ja tuloksia olisi verrattava vastaaviin altistumisraja-arvoihin, jotka on esitetty taulukossa Joihinkin optisen säteilyn lähteisiin voidaan soveltaa useampaa kuin yhtä altistuksen raja-arvoa. Jäljempänä olevat a o alakohdat viittaavat vastaaviin riveihin taulukossa a) (H eff on merkityksellinen vain välillä nm) b) (H UVA on merkityksellinen vain välillä nm) c) (D B on merkityksellinen vain välillä nm) d) (L B on merkityksellinen vain välillä nm) e) (H B on merkityksellinen vain välillä nm) f) (E B on merkityksellinen vain välillä nm) h,i) (D R on merkityksellinen vain välillä nm) i, j, k) ( 1 ja 2 : katso asianmukaiset arvot taulukosta 1.1) l, m) (E IR on merkityksellinen vain välillä nm) Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2(17) n) (H iho on merkityksellinen vain välillä nm) Yllä esitetyt integraalimuodossa esitetyt kaavat voidaan esittää seuraavilla summalausekkeilla ja käyttämällä taulukoissa esitettyjä erillisiä arvoja: a) ja H eff = E eff t b) ja H UVA = E UVA t c, d) ja D B = L B t e, f) ja H B = E B t ja D R = L R t g-k) ( 1 ja 2 : katso asianmukaiset arvot taulukosta 2.1.1) l, m) n) ja H iho = E iho t

3 3(17) Määritelmät: E (,t), E E eff H H eff E UVA H UVA S(λ) spektrinen irradianssi tai spektrinen tehotiheys: tietylle pinnalle kohdistuva säteilyteho pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja nanometriä kohti [W m -2 nm -1 ], E (,t):n ja E :n arvot tulevat mittauksista tai laitteiston valmistaja voi toimittaa ne; efektiivinen irradianssi (UV-alue): S( ):lla spektrisesti painotettu laskettu irradianssi UV-aallonpituusalueella nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ]; energiatiheys: irradianssin aikaintegraali, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; efektiivinen energiatiheys: S(λ):lla spektrisesti painotettu säteilyaltistuminen, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; kokonaisirradianssi (UVA): laskettu irradianssi UVA-aallonpituusalueella nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ]; energiatiheys (UVA): irradianssin integraali ajan ja aallonpituuden suhteen UVA-aallonpituusalueella nm, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon UV-säteilyn silmiin ja ihoon kohdistuvien terveysvaikutusten aallonpituusriippuvuus, (taulukko 2.1.2) [dimensioton]; t, t aika, altistumisen kesto, joka ilmaistaan sekunteina [s]; λ λ L λ(λ), L λ B(λ) L B D B E B aallonpituus, joka ilmaistaan nanometreinä [nm]; kaistanleveys, joka ilmaistaan nanometreinä [nm], laskelma- tai mittaväli; lähteen spektrinen radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä, steradiaania ja nanometriä kohti [W m -2 sr -1 nm -1 ]; spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon sinisen valon silmälle aiheuttaman fotokemiallisen vaurion aallonpituusriippuvuus (taulukko 2.1.3) [dimensioton]; efektiivinen radianssi (sininen valo): B(λ):lla spektrisesti painotettu laskettu radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti [W m -2 sr -1 nm -1 ]; efektiivinen radianssiannos (sininen valo): B(λ):lla spektrisesti painotettu radianssin aikaintegraali, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä ja steradiaania kohti [J m -2 sr -1 ]; efektiivinen irradianssi (sininen valo): B(λ):lla spektrisesti painotettu laskettu irradianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ];

4 4(17) H B R(λ) L R D R E IR E iho H iho α ph efektiivinen energiatiheys (sininen valo): B(λ):lla spektrisesti painotettu säteilyaltistuminen, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon näkyvän ja IRA-säteilyn silmälle aiheuttaman lämpövaurion aallonpituusriippuvuus (taulukko 2.1.3) [dimensioton]; efektiivinen radianssi (lämpövaurio): R(λ):lla spektrisesti painotettu laskettu radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti [W m -2 sr -1 nm -1 ]; efektiivinen radianssiannos (lämpövaurio): R(λ):lla spektrisesti painotettu radianssin aikaintegraali, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä ja steradiaania kohti [J m -2 sr -1 ]; kokonaisirradianssi (lämpövaurio): laskettu infrapunasäteilyn irradianssi aallonpituusalueella 780 nm nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ]; kokonaisirradianssi (näkyvä, IRA ja IRB): laskettu näkyvän ja infrapunasäteilyn irradianssi aallonpituus-alueella 380 nm nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ]; energiatiheys: irradianssin aika- ja aallonpituusintegraali näkyvän ja infrapunasäteilyn aallonpituusalueella nm, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; kulmakoko: näkyvän lähteen tietyllä katseluetäisyydellä rajaama kulma, joka ilmaistaan milliradiaaneina (mrad). Näkyvä lähde on todellinen tai virtuaalinen kohde, joka muodostaa pienimmän mahdollisen kuvan verkkokalvolle. vastaanottokulma: radianssin mittauksessa käytetty säteilykeilan rajaava kulma, joka riippuu altistumisajasta. Ilmaistaan milliradiaaneina [mrad].

5 MUISTIO v. 1 5(17) /2017 Taulukko Altistumisraja-arvot epäkoherentille optiselle säteilylle Kohta Aallonpituus [nm] Altistumisrajaarvo Yksiköt Huomautus Kehonosa Vaurio a (UVA, UVB ja UVC) H eff = 30 päivittäinen arvo (8h) [J m -2 ] silmä sarveiskalvo sidekalvo sarveiskalvotulehdus sidekalvotulehdus harmaakaihi mykiö eryteema iho elastoosi ihosyöpä b (UVA) H UVA = 10 4 päivittäinen arvo (8h) [J m -2 ] silmä mykiö harmaakaihi c (sininen valo) huom.1 d (sininen valo) huom.1 D B=10 6 t s L B=100 t > s D B: [J m -2 sr - 1] t: [sekuntia] [W m -2 sr -1 ] kun α ph, ph = 11 mrad, kun t < 100 s, ph = 1,1 t 0,5 mrad, kun 100 t s, ph = 110 mrad, kun t > s, silmä verkkokalvo verkkokalvorappeuma Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

6 6(17) e (sininen valo) huom.1 H B = 100 t <100 s H B: [J m -2 ] t: [sekuntia] kun α < ph, f (sininen valo) huom.1 E B = 1 t 100 s [W m -2 ] g (näkyvä ja IRA) kun t 0,25 s [W m -2 sr -1 ] C α = 1,5, C α = α, kun α 1,5 mrad silmä verkkokalvo verkkokalvon palovamma h (näkyvä ja IRA) kun 10-6 s t < 0,25 s D R: [J m -2 sr - 1] t: [sekuntia] C α = α max, kun 1,5 < α α max kun α > α max i (näkyvä ja IRA) kun t < 10-6 s [J m -2 sr -1 ] α max = 5 mrad, kun t < s α max = 200 t 0.5 mrad, kun s t > 0,25 s α max = 100 mrad, kun t 0,25 s λ 1 = 380 nm, λ 2 = 1400 nm j L R: [W m -2 C α = 11, silmä verkkokalvo verkkokalvon palovamma

7 7(17) (IRA) kun 0,25< t < 100 s k (IRA) kun t 100 s sr -1 ] t: [sekuntia] [W m -2 sr -1 ] C α = α, C α = α max, kun α 11 mrad kun 11 < α 100 kun α > 100 mrad vastaanottokulma ph = 11 mrad λ 1 = 780 nm, λ 2 = 1400 nm l (IRA ja IRB) E IR = t -0,75 kun t <1000 s E IR: [W m -2 ] t: [sekuntia] silmä sarveiskalvo sarveiskalvon palovamma harmaakaihi m (IRA ja IRB) E IR = 100 kun t 1000 s [W m -2 ] mykiö n (näkyvä, IRA ja IRB) H iho = t 0,25 kun t 10 s H iho: [J m -2 ] t: [sekuntia] iho palovamma huom 1 Alue nm kattaa osan UVB-säteilystä, UVA-säteilyn kokonaan ja suurimman osan näkyvästä säteilystä. Näihin liittyvään riskiin viitataan kuitenkin yleisesti ilmauksella sininen valo. Tarkasti ottaen sininen valo kattaa ainoastaan suunnilleen nm:n välisen alueen.

8 MUISTIO v. 1 8(17) /2017 Taulukko S(λ) [dimensioton] 180 nm 400 nm λ(nm) S(λ) λ(nm) S(λ) λ(nm) S(λ) λ(nm) S(λ) λ(nm) S(λ) 180 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

9 9(17) Taulukko B(λ), R(λ) [dimensioton], nm λ (nm) B(λ) R(λ) 300 λ < 380 0, ,01 0, ,0125 0, ,025 0, ,05 0, ,1 0, ,2 0, ,4 0, ,8 0, ,9 0, ,95 0, ,98 0, , , , , , , , , , , , , < λ ,02 (450-λ) < λ 700 0, < λ ,002 (700-λ) 1050 < λ , < λ ,2 10 0,02 (1150-λ) 1200 < λ ,02

10 10(17) 2. Optinen lasersäteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistuksen raja-arvot määritellään alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin lähteestä tulevan säteilyn aallonpituudesta ja kestosta, ja tuloksia on verrattava vastaaviin altistumisen raja-arvoihin, jotka on esitetty taulukoissa Joihinkin optisen lasersäteilyn lähteitä saattaa koskea useampi kuin yksi altistuksen raja-arvoa. Taulukoissa laskentaparametreinä käytettävät kertoimet on lueteltu taulukossa 2.2.4, altistumisen arviointiin käytettävän mittausaukon koko taulukossa ja toistuvan altistumisen osalta käytettävät korjauskertoimet taulukossa Määritelmät dp teho, joka ilmoitetaan watteina [W]; da pinta-ala, joka ilmaistaan neliömetreinä [m 2 ]; E(t), E H t λ m α irradianssi tai tehotiheys: tietylle pinnalle kohdistuva säteilyteho pintaalayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ], E(t):n ja E:n arvot tulevat mittauksista tai laitteiston valmistaja voi toimittaa ne; energiatiheys: irradianssin aikaintegraali, ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; aika, altistumisen kesto, joka ilmaistaan sekunteina [s]; aallonpituus, joka ilmaistaan nanometreinä [nm]; mittausnäkökentän rajaava kartiokulma, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad]; mittausnäkökenttä, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad]; lähteen kulmakoko, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad]; rajaava aukko, ympyränmuotoinen alue, jolta irradianssin ja energiatiheyden keskiarvot lasketaan.

11 11(17) Taulukko Säteilyvauriot Aallonpituus [nm] λ Säteilyalue Kohteena oleva elin Vaurio UV silmä fotokemiallinen vaurio ja lämpövaurio UV iho eryteema näkyvä silmä verkkokalvon vaurio näkyvä silmä valokemiallinen vaurio näkyvä iho lämpövaurio IRA silmä lämpövaurio IRA iho lämpövaurio IRB, IRC silmä lämpövaurio IRB, IRC iho lämpövaurio

12 MUISTIO v. 1 12(17) /2017 Taulukko Silmään kohdistuvan laseraltistumisen altistumisraja-arvot Aallonpituus [nm] Altistusaika [s] UVC ja Wm Jm -2 UVB 302,5 302,5 jos t T1, niin C1 Jm -2 C2 Jm jos t > T1, niin C2 Jm -2 UVA C1 Jm Jm -2 näkyvä C6 Jm C6 Jm t 0,75 C6 Jm -2 Fotokemiallinen verkkokalvovaurio ( nm) 100 C3 Jm - 2 C3 Wm -2 ( = 1,1 t 0,5 mrad) C3 Wm -2 ( = 110 mrad) ( = 11 mrad) Terminen verkkokalvovaurio( 400 nm 700 nm) jos 1,5 mrad, niin 10 Wm -2 jos > 1,5 mrad ja t T2, niin 18 t 0,75 C6 Jm -2 jos > 1,5 mrad ja t > T2, niin 18 T2-0,25 C6 Wm -2 IRA C6 Jm C4 C6 Jm t 0,75 C4 C6 Jm -2 jos 1,5 mrad, niin 10 C4 C7 Wm -2 IRB IRC ja * 10-3 C6 C7 Jm C6 C7 Jm t 0,75 C6 C7 Jm -2 jos > 1,5 mrad ja t T2, niin 18 t 0,75 C6 C4 C7 Jm -2 jos > 1,5 mrad ja t > T2, niin 18 T2-0,25 C6 C4 C7 Wm -2 (ei saa ylittää 1000 Wm -2 ) 1000 Wm Wm Jm t 0,25 Jm Wm Jm Wm Jm t 0, Jm Wm Jm t 0,25 Jm -2 * Yli 1250 nm aallonpituuksilla ihoaltistuksen altistumisraja-arvot voivat olla pienempiä kuin taulukon altistumisraja-arvot silmälle. Tällöin sovelletaan ihoaltistuksen altistumisraja-arvoja. Jos ainoastaan silmät altistuvat lasersäteilylle, käytetään kaksinkertaisia ihoaltistuksen altistumisraja-arvoja silloin kun ne ovat pienemmät kuin silmäaltistuksen altistumisraja-arvot. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

13 13(17) Taulukko Ihoon kohdistuvan laseraltistumisen altistumisraja-arvot Aallonpituus [nm] Altistusaika [s] < UVC ja , Wm Jm -2 UVB 302,5 315 jos t T1, niin C1 Jm -2 C2 Jm -2 jos t > T1, niin C2 Jm -2 UVA C1 Jm Jm -2 näkyvä Wm Jm -2 1, t 0,25 Jm Wm -2 IRA C4 Wm C4 Jm -2 1, t 0,25 C4 Jm C4 Wm -2 IRB IRC ja Wm Jm t 0,25 Jm Wm Wm Jm Wm Jm t 0,25 Jm Wm Jm t 0,25 Jm -2

14 MUISTIO v. 1 14(17) /2017 Taulukko Altistumisen arvioinnissa käytettävät rajaavat aukot Aallonpituusalue Rajoittavan aukon halkaisija Silmä Iho UV 180 nm 400 nm 1mm, kun t 0,3 s 3,5 mm 1,5 t 0,375, kun 0,3 s < t 10 s 3,5 mm kun t > 10 s Näkyvä 400 nm 700 nm 7 mm 3,5 mm IRA 700 nm nm 7 mm 3,5 mm IRB ja IRC 1400 nm nm 1 mm, kun t 0,3 s 3,5 mm 1,5 t 0,375, kun 0,3 s < t 10 s 3,5 mm, kun t > 10 s 0,1 mm 1mm 11 mm 11 mm Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

15 15(17) Taulukko Sovellettavat korjauskertoimet ja muut laskentaparametrit Korjauskerroin Aallonpituusalue [nm] Arvo C 1 302,5 400 C 1 = 5, t 0,25 C 2 302,5 315 C 2 = 100,2 (λ-295) T 1 302,5-315 T 1 = 10 0,8 (λ-295) s C jos 1,5 mrad, niin C 6 = 1 jos 1,5 mrad < max, niin C 6 = /1,5 mrad jos > max, niin C 6 = max /1,5 mrad, C jos < 450 nm, niin C 3 = 1 max = 5 mrad, kun t < 625 µs max = 200 t 0,5 mrad, kun 625 t 0,25 s max = 100 mrad, kun t < 0,25 s jos 450 nm 600 nm, niin C 3 = 10 0,02(λ-450) T jos 1,5 mrad, niin T 2 = 10 s jos 1,5 mrad < 100 mrad, niin T 2 = [(α - 1,5)/98,5] s jos > 100 mrad, niin T 2 = 100 s C jos 700 < 1050 nm, niin C 4 = 10 0,002(λ-700) jos 1050 nm 1400 nm, niin C 4 = 5 C jos 700 nm < 1150 nm, niin C 7 = 1 jos 1150 nm < 1200 nm, niin C 7 = 10 0,018(λ-1150) jos 1200 nm 1400 nm, niin C 7 = ,04(λ-1250)

16 16(17) Taulukot ja Korjauskertoimet toistuvaa altistumista varten Kaikkia kolmea alla olevaa yleissääntöä tulee soveltaa peräkkäisiä pulsseja lähettävien tai skannaavien laserjärjestelmien aiheuttamaan toistuvaan altistumiseen: 1. Pulssijonon yksittäisestä pulssista aiheutuva altistuminen ei saa ylittää kyseisen pulssinpituisen yksittäisen pulssin altistumisen raja-arvoa. 2. Minkään ajan t kestoisen pulssijoukon (tai pulssijonon osan) aiheuttama altistuminen ei saa ylittää aikaa t vastaavaa altistumisen raja-arvoa. 3. Minkään pulssijoukon yksittäisen pulssin aiheuttama altistuminen ei saa ylittää yksittäisen pulssin altistumisen raja-arvoa kerrottuna kumulatiivisella lämpökorjauskertoimella C p. Kerroin C p riippuu pulssien lukumäärästä N. Tätä sääntöä sovelletaan ainoastaan lämpövaurioilta suojaaviin altistumisrajoihin, jolloin kaikkia alle T min aikana tulevia pulsseja pidetään yksittäisenä pulssina. Pulssin kesto on tällöin T min ja energia ajan T min kuluessa kertyneiden pulssien energia. taulukko pulssin minimikesto T min Aallonpituus [nm] Pulssin minimikesto T min [s] Pulssien kertymisaika [s] 400 λ < T 2 tai 0, λ < T λ < λ < λ < λ

17 17(17) taulukko kumulatiivinen lämpökorjauskerroin C p Pulssin kesto t kumulatiivinen korjauskerroin C p t T min jos pulssien kertymisaika 0,25 s, C p = 1 jos pulssien kertymisaika > 0,25 s, N 600, niin C p = < N 24414, niin C p = 5 N -0,25 N > 24414, niin C p = 0,4 t > T min jos 5 mrad, niin C p = 1 jos 5 mrad < α max, C p = N -0,25, kun N 40 C p = 0,4, kun N > 40 jos > α max, niin C p = N -0,25, kun N 625 C p = 0,2, kun N > 625 jos > 100 mrad, niin C p = 1

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm)

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm) N:o 146 707 LIITE I Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin

Lisätiedot

Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille

Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille Liite 1 Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille Staattiset magneettikentät taajuusalueella 0 1 Hz Altistuksen raja-arvo Altistuksen raja-arvo määritetään ulkoisen magneettivuon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta LUONNOS 22.1.2018 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain (859/2018) 161

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2010 N:o 145 146 SISÄLLYS N:o Sivu 145 Tasavallan presidentin asetus Suomen liittymisestä kansainväliseen COSPAS-SARSAT-ohjelmaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 C6-0129/2005 1992/0449B(COD) 12/05/2005 YHTEINEN KANTA Neuvoston hyväksymä yhteinen kanta 18. huhtikuuta 2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 7.9.2005 EP-PE_TC2-COD(1992)0449B ***II EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu toisessa käsittelyssä 7. syyskuuta 2005 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

(2005/C 172 E/02) ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan,

(2005/C 172 E/02) ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan, C 172 E/26 Neuvoston 18 päivänä huhtikuuta 2005 vahvistama YHTEINEN KANTA (EY) N:o 24/2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/ /EY antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2006L0025 FI 01.01.2014 003.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/25/EY, annettu 5

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä

Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä MÄÄRÄYS S/5/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Annettu Helsingissä 20.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila

Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila 7 UV- säteilyn altistumisrajat Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Johdatus UV-säteilyn altistumisrajoihin... 256 7.2 Väestön altistumisrajat... 257 7.3 Työntekijöiden altistumisrajat...

Lisätiedot

LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila

LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila Erikoistutkija, Säteilyturvakeskus 02.12.2016 Sisältö Lasersäteen radiometriaa Vaikutukset silmään ja ihoon Turvallisuusstandardit Laser syntyy stimuloidun emission avulla

Lisätiedot

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280

Lisätiedot

Antti Niittylä ja Reijo Visuri

Antti Niittylä ja Reijo Visuri 9 OPTISEN SÄTEILYN VALVONTA JA SÄÄDÖKSET SUOMESSA Antti Niittylä ja Reijo Visuri SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Johdanto... 280 9.2 Väestön altistumisen rajoittaminen... 281 9.3 Työperäisen altistumisen rajoittaminen...

Lisätiedot

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila Ultravioletti- ja lasersäteily Toimittanut Riikka Pastila Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Riikka Pastila, Kari Jokela, Sisko Salomaa, T. K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner,

Lisätiedot

RADIOMETRIAN PERUSTEET

RADIOMETRIAN PERUSTEET .1.003 RADIOMETRIAN PERUSTEET Kari Jokela Kalvo 1 OPTINEN RADIOMETRIA Käsittelee optisen säteilyenergian emittoitumista etenemistä väliaineessa siirtymistä optisen laitteen sisällä ilmaisua sähköiseksi

Lisätiedot

Ohjeellinen käytännön opas direktiivin 2006/25/EY täytäntöönpanoa varten (Keinotekoinen optinen säteily)

Ohjeellinen käytännön opas direktiivin 2006/25/EY täytäntöönpanoa varten (Keinotekoinen optinen säteily) Ohjeellinen käytännön opas direktiivin 2006/25/EY täytäntöönpanoa varten (Keinotekoinen optinen säteily) Tämä julkaisu saa tukea työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevasta Euroopan unionin Progressohjelmasta

Lisätiedot

- ultraviolettisäteilyn (UV) - näkyvän alueen (visible) - infrapuna-alueen (IR)

- ultraviolettisäteilyn (UV) - näkyvän alueen (visible) - infrapuna-alueen (IR) 86 Opettele jako: - Gammasäteet (Gamma rays) - Röntgensäteet (X-rays) - Ultravioletti (Ultraviolet) - Näkyvä (Visible) - Infrapuna-alue (Infrared) - Mikroaaltoalue (Microwave) - Radioaallot 87 Valo-opissa

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

Laserhitsauksen työturvallisuus

Laserhitsauksen työturvallisuus Laserhitsauksen työturvallisuus 4.11. Satelliittiseminaari Joonas Pekkarinen, TkT LUT Laser Turku Lasertyöstön riskit Lasersäde, silmät ja kudokset Korkeajännitteiset piirit Työstössä vapautuvat aineet:

Lisätiedot

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33: 1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2

Lisätiedot

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS

Lisätiedot

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR Ylitarkastaja Lauri Puranen 1 IONISOIMATON SÄTEILY Röntgensäteily Gammasäteily Alfasäteily Beetasäteily Neutronisäteily 2 MITEN IONISOIMATON SÄTEILY TUNKEUTUU JA VAIKUTTAA

Lisätiedot

Lasse Ylianttila, Kari Jokela

Lasse Ylianttila, Kari Jokela RADIOMETRIA Lasse Ylianttila, Kari Jokela SISÄLLYSLUETTELO.1 Radiometrian perusteet... 0. Lasersäteily... 4.3 Optinen säteily ja silmä... 50.4 Optisen säteilyn mittaaminen... 58 Radiometria käsittelee

Lisätiedot

Maila Hietanen, Reijo Visuri, Heidi Nyberg

Maila Hietanen, Reijo Visuri, Heidi Nyberg 8 MUU OPTINEN SÄTEILY Maila Hietanen, Reijo Visuri, Heidi Nyberg SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Näkyvä valo... 264 8.2 Infrapunasäteily... 271 8.3 Altistumisrajat näkyvälle valolle ja IR-säteilylle... 273 Optiseksi

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Sateen mittaaminen Sademäärä ilmaistaan yksikössä [mm]=[kg m -2 ] Yleisesti käytetään sadeastiaa, johon kerääntynyt

Lisätiedot

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Komission täytäntöönpanoasetus

LIITE. asiakirjaan. Komission täytäntöönpanoasetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.7.2018 C(2018) 4351 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Komission täytäntöönpanoasetus täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1152 muuttamisesta korrelaatiomenettelyn selventämiseksi

Lisätiedot

UV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS

UV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2015 Saara Kaikkonen UV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bio- ja elintarviketekniikka

Lisätiedot

Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6

Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6 Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6 May 5, 7 Tehtävä a) Valo kulkee nollageodeettia pitkin eli valolle pätee ds. Lisäksi oletetaan valon kulkevan radiaalisesti, jolloin dω. Näin ollen, kun K, saadaan

Lisätiedot

Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla

Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla Noora Tossavainen PSfrag replacements x y Laudatur-opintojen harjoitustyö Heinäkuu 2002 Fysiikan laitos Joensuun yliopisto Noora Tossavainen

Lisätiedot

Lataa Ultravioletti ja lasersäteily. Lataa

Lataa Ultravioletti ja lasersäteily. Lataa Lataa Ultravioletti ja lasersäteily Lataa ISBN: 9789517125024 Sivumäärä: 323 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.48 Mb Ultravioletti- ja lasersäteily -kirjassa käsitellään optista säteilyä. Kirjan tavoitteena

Lisätiedot

Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä. Loppuraportti Osa 2

Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä. Loppuraportti Osa 2 Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä Loppuraportti Osa 2 Työterveyslaitos Helsinki 2007:11 Työterveyslaitos Tämän raportin kuvamateriaali

Lisätiedot

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /..

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /.. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.3.2019 C(2019) 1710 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /.. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 liitteiden I ja II muuttamisesta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS TURKISTUOTTAJILLE JÄRJESTETTÄVIEN LOMITUSPALVELUJEN ENIMMÄISMÄÄRISTÄ VUONNA 2019

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS TURKISTUOTTAJILLE JÄRJESTETTÄVIEN LOMITUSPALVELUJEN ENIMMÄISMÄÄRISTÄ VUONNA 2019 MUISTIO 1(5) Hallitussihteeri Anne Vänskä 12.11.2018 STM/4611/2018 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS TURKISTUOTTAJILLE JÄRJESTETTÄVIEN LOMITUSPALVELUJEN ENIMMÄISMÄÄRISTÄ VUONNA 2019 1. Sosiaali- ja

Lisätiedot

Joel Kattelus. Apuvälinehiireen liitettävän silmänräpäyskytkimen suunnittelu ja toteutus

Joel Kattelus. Apuvälinehiireen liitettävän silmänräpäyskytkimen suunnittelu ja toteutus Joel Kattelus Apuvälinehiireen liitettävän silmänräpäyskytkimen suunnittelu ja toteutus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkö- ja automaatiotekniikka Insinöörityö 24.4.2018 Tiivistelmä Tekijä

Lisätiedot

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle. TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA

SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA 1 JOHDANTO 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3 LAITETURVALLISUUS 3 4 ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN 4 5 KÄYTTÖTURVALLISUUS 4 5.1 Toiminnan harjoittajan yleiset

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Komission täytäntöönpanoasetus

LIITE. asiakirjaan. Komission täytäntöönpanoasetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.7.2018 C(2018) 4352 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Komission täytäntöönpanoasetus täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1153 muuttamisesta korrelaatiomenettelyn selventämiseksi

Lisätiedot

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut

Lisätiedot

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on 766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua

Lisätiedot

ULTRAVIOLETTISÄTEILYLTÄ SUOJAUTUMINEN

ULTRAVIOLETTISÄTEILYLTÄ SUOJAUTUMINEN ULTRAVIOLETTISÄTEILYLTÄ SUOJAUTUMINEN Suojavaatetus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät 2010 Riikka Kuusisto Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Toiminnallinen testaus

Toiminnallinen testaus 1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Lamppujen ominaisuudet. Kompromissi eliniän ja kirkkauden välillä

Tekniset tiedot. Lamppujen ominaisuudet. Kompromissi eliniän ja kirkkauden välillä Tekniset tiedot Lamppujen ominaisuudet Lamppujen valintaa varten täytyy määritellä tai tietää lamppujen tiettyjä ominaisuuksia. Tehonkulutus (W) tai virrankulutus (A) W = voltti x ampeeri Käyttöjännite

Lisätiedot

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2 766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu ModerniOptiikka InFotonics Center Joensuu Joensuun Tiedepuistossa sijaitseva InFotonics Center on fotoniikan ja informaatioteknologian yhdistävä kansainvälisen tason tutkimus- ja yrityspalvelukeskus. Osaamisen

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi SISÄLTÖ Mitä metrologia on Metrisopimus, MIKES Lämpötilan yksikkö kelvin, lämpötila-asteikko ITS-90 Valovoiman yksikkö kandela,

Lisätiedot

7.4 Fotometria CCD kameralla

7.4 Fotometria CCD kameralla 7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

Oy WatMan Ab Vedenkäsittely, Yrittäjäntie 4, 09430 SAUKKOLA

Oy WatMan Ab Vedenkäsittely, Yrittäjäntie 4, 09430 SAUKKOLA Veden desinfiointi ilman kemikaaleja Mitä on? UV-valolla tarkoitetaan ultraviolettivaloa. UV-valo on silmille näkymätöntä ja läpitunkevaa säteilyä, jonka aallonpituus on lyhyt (10 400 nanometriä). Auringosta

Lisätiedot

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Reijo Visuri, Maila Hietanen, Lasse Ylianttila

Reijo Visuri, Maila Hietanen, Lasse Ylianttila 4 lasersäteilylle ALTISTUMINEN Reijo Visuri, Maila Hietanen, Lasse Ylianttila SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Lasereiden käyttö teollisuuden työstöprosesseissa... 116 4.2 Laserin käyttö lääketieteessä... 121 4.3

Lisätiedot

LASERIEN SÄTEILYTURVALLISUUS YLEISÖESITYKSISSÄ

LASERIEN SÄTEILYTURVALLISUUS YLEISÖESITYKSISSÄ OHJE ST 9.4 / 30.4.2015 LASERIEN SÄTEILYTURVALLISUUS YLEISÖESITYKSISSÄ 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja vastaa laseresityksen turvallisuudesta 3 3 Laiteturvallisuus 4 3.1 Laserlaitteen pitää täyttää

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Säteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450

Säteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450 Säteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450 1 Sisällys Johdantoa säteilylämmönsiirtoon Yhteenveto kurssista BH20A0300 Säteily Periaatteet ja määritelmät Musta kappale, Planckin spektrinen jakauma, Stefan-Boltzmannin

Lisätiedot

Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn. säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä.

Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn. säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä. Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Lisätiedot

1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä

1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä 1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä 1.1 Vuontiheys ja pintakirkkaus Vuontiheys ( flux density ) kertoo, kuinka paljon säteilyenergiaa taajuskaistassa [ν,ν+1hz] virtaa 1 m 2 pinta-alan läpi sekunnissa.

Lisätiedot

Mikroaaltokuivauksen turvallisuus

Mikroaaltokuivauksen turvallisuus Mikroaaltokuivauksen turvallisuus Mikroaaltok oaaltokuivaimien käyttö on yleistynyt rakennusten kos os- teus- - ja vesivahinkojen korjauksessa. Kuivaimen toiminta perustuu mikroaaltosäteilyn käyttöön.

Lisätiedot

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016 Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin

Lisätiedot

e) levyssä olevan pienen reiän läpi pääsevä valovirta, kun reiän halkaisija on 5 cm.

e) levyssä olevan pienen reiän läpi pääsevä valovirta, kun reiän halkaisija on 5 cm. 98 kotitehtävä ------------------------------------------------Esimerkki: Isotrooppinen 100 :n lamppu on 2.0 m:n korkeudella lattiasta (ks. edelliset esimerkit). Sen säteilyintensiteetti on I e = 8.0 sr

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

Optisen säteilyn mittaus Karelia-Upofloor Oy:n tehtailla

Optisen säteilyn mittaus Karelia-Upofloor Oy:n tehtailla Optisen säteilyn mittaus Karelia-Upofloor Oy:n tehtailla Jukka Holopainen Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma Ympäristöteknologian

Lisätiedot

Lehtori Marja Vanhatalo ja Lehtori Reijo Manninen L-Fashion Group Oy/Rukka Irene Hvitsjö

Lehtori Marja Vanhatalo ja Lehtori Reijo Manninen L-Fashion Group Oy/Rukka Irene Hvitsjö Tampereen ammattikorkeakoulu Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Anniina Allinniemi - Katja Kouttinen Opinnäytetyö Tekstiilien ultraviolettisäteilyltä suojaavat ominaisuudet Työn ohjaajat Työn

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Ohje ST 9.1 #1449265 1 (29) NIR Luonnos 2 2/0020/2012 21.11.2012

Säteilyturvakeskus Ohje ST 9.1 #1449265 1 (29) NIR Luonnos 2 2/0020/2012 21.11.2012 Säteilyturvakeskus Ohje ST 9.1 #1449265 1 (29) Solariumlaitteiden säteilyturvallisuusvaatimukset ja valvonta 1 Yleistä 2 Lainsäädäntö 3 Laiteturvallisuus 3.1 Laitteen vaatimustenmukaisuus 3.2 Laitteen

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

Säteily on aaltoja ja hiukkasia

Säteily on aaltoja ja hiukkasia BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Havaintokohteita 9. Polarimetria Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Havaintokohteita Polarimetria Havaintokohteita (kuvat: @phys.org/news, @annesastronomynews.com) Yleiskuvaus: Polarisaatio

Lisätiedot

Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä

Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä Rauno Pääkkönen, Rauno.paakkonen@gmail.com puh. 0400-733886 Turvallisuusmessut torstai 13.9.2018 klo 14.30 16.00 Johdanto

Lisätiedot

UV LED-VALMENNUSSARJA KÄSIHYGIENIAN KOULUTUKSEEN

UV LED-VALMENNUSSARJA KÄSIHYGIENIAN KOULUTUKSEEN UV LED-VALMENNUSSARJA KÄSIHYGIENIAN KOULUTUKSEEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEKIRJA & KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOT Laitteen käyttö ja huolto on suoritettava vain laitteen toimintaan koulutettujen henkilöiden toimesta.

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopia

Infrapunaspektroskopia ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista

Lisätiedot

Ionisoimaton säteily ja ihminen

Ionisoimaton säteily ja ihminen Ionisoimaton säteily ja ihminen SÄTEILY JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettisia kenttiä ja aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa,

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Ionisoimaton säteily ja ihminen

Ionisoimaton säteily ja ihminen Ionisoimaton säteily ja ihminen S ÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa, langattomassa

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

YOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron

YOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron 9 10. YOUNGIN KOE Interferenssin perusteella voidaan todeta, onko jollakin ilmiöllä aaltoluonne. Historiallisesti ajatellen Youngin (ja myös Fresnelin) kokeet 1800-luvun alussa olivat hyvin merkittäviä.

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

6lKN PDJQHHWWLVHQÃ VlWHLO\QÃMDNDXWXPLQHQ. 2SWLVHQÃVlWHLO\QÃ MDNDXWXPLQHQ $DOORQSLWXXGHW. 2SWLQHQÃ VlWHLO\ 0LNURDDOORW 5DGLRDDOORW.

6lKN PDJQHHWWLVHQÃ VlWHLO\QÃMDNDXWXPLQHQ. 2SWLVHQÃVlWHLO\QÃ MDNDXWXPLQHQ $DOORQSLWXXGHW. 2SWLQHQÃ VlWHLO\ 0LNURDDOORW 5DGLRDDOORW. ykyisessä kulttuurissamme ruskettunutta ihoa pidetään usein terveyden ja hyvinvoinnin merkkinä. Ruskettava ultraviolettisäteily voi aiheuttaa kuitenkin monenlaisia iho- ja silmävaurioita. Solariumissa

Lisätiedot

e =tyhjiön permittiivisyys

e =tyhjiön permittiivisyys 75 4.3 ENERGIA JA LIIKEMÄÄRÄ On tuttu tosiasia, että sähkömagneettinen aalto kuljettaa mukanaan energiaa. Esimerkiksi auringon säteet lämmittävät ihoa. Liikkuvaan energiaan liittyy aina myös liikemäärä.

Lisätiedot

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. L 104/20 Euroopan unionin virallinen lehti 24.4.2010 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 347/2010, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 245/2009 muuttamisesta loistelamppujen, joissa ei ole sisäistä

Lisätiedot

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1 Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat

Lisätiedot

SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA

SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA OHJE ST 9.1 / 1.7.2013 SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA 1 Yleistä 3 1.1 Määritelmiä 3 2 Lainsäädäntö 3 3 Laiteturvallisuus 4 3.1 Solariumlaitteen vaatimustenmukaisuus 4 3.2

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka Laskuharjoitukset. Suure Symboli Yksikkö Laskenta Valovirta cd (kandela)

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka Laskuharjoitukset. Suure Symboli Yksikkö Laskenta Valovirta cd (kandela) ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka IV-V/20142015 Laskuharjoitukset Ratkaisut Tehtävä 1 Täydennä taulukko: Suure Symboli Yksikkö Laskenta Valovirta cd (kandela) Valotehokkuus E cos = Ratkaisu: Suure (På Svenska;

Lisätiedot

11. kierros. 1. Lähipäivä

11. kierros. 1. Lähipäivä 11. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe AD/DA-muuntimet Signaalin digitalisointi Kvantisointivirhe Kvantisointikohina Kytkinkapasitanssipiirit Mitoitus Kontaktiopetusta: 6 tuntia Kotitehtäviä: 4 tuntia Tavoitteet:

Lisätiedot

AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE. Malli: ALL-100 www.nomenta.com

AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE. Malli: ALL-100 www.nomenta.com AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE Malli: ALL-100 www.nomenta.com FI Turvaohjeet Alla olevien ohjeiden noudattamatta jättäminen saattaa aiheuttaa omaisuus- tai henkilövahingon. Lue ja omaksu kaikki ohjeet

Lisätiedot

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. YHDEN RAON DIFFRAKTIO Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. Vanha tenttitehtävä Kapean raon Fraunhoferin diffraktiokuvion irradianssijakauma saadaan lausekkeesta æsin b ö I = I0 ç b è ø, missä b = 1

Lisätiedot

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/) a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

ja siis myös n= nk ( ). Tällöin dk l l

ja siis myös n= nk ( ). Tällöin dk l l Tästä havaitaan, että jos nopeus ei riipu aallonpituudesta, ts. ei ole dispersiota, vg = v p. Tilanne on tällainen esimerkiksi tyhjiössä, missä vg = v p = c. Dispersiivisessä väliaineessa v p = c/ n, missä

Lisätiedot

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein

Lisätiedot

Vedenkäsittely ilman kemikaaleja

Vedenkäsittely ilman kemikaaleja Vedenkäsittely ilman kemikaaleja UV-teknologia Tehokkaita laitteistoja desinfiointiin ja hapetukseen www.promaqua.com UV-säteily desinfi ointiin ja hapetukseen Tehokas vaikutus ja jälkivaikutus ilman kemikaaleja

Lisätiedot