Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa."

Transkriptio

1 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. - tai säteilytyspalvelu Mittausalue Säteilylaatu ja olosuhteet Suure Sädehoidon Sädehoidon 2,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan 2,5 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan Pienin arvo Suurin arvo 1 3 Gy IAEA TRS277 nopeus 3-7 mgy/s 1 3 Gy -91/ kv HVL 0,036-2,257 mmal nopeus 1 3 Gy -91/ kv HVL 1,021 mmal 0,990 mmcu nopeus 1 3 Gy IEC 1267, 1994 RQR kv HVL 1,0-1,5 mmal nopeus Mittausepävarmuus Arvo Mittanormaali Mittanormaali 1,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio 2,8 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Kalibroitava laite tai säteilytettävä kohtio Menetelmä Yksikkö Yksikkö Kattavuuskerroin Jäljitettävyys

2 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) Röntgendiagnostiikan 1 3 Gy IEC 1267, 1994 RQR kv HVL 2,0-5,7 mmal nopeus 2,8 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Gy ISO , 1996 nopeus 30 µgy/h - 25 Gy/h 3,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Gy ISO , 1996 nopeus 30µGy/h - 0,8 Gy/h 3,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio 6-5 Gy ISO , 1996 nopeus mgy/h 4,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio 6-5 Gy ISO , 1996 nopeus - 50 mgy/h 3,1 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Veteen absorboitunut annos Sädehoidon vesifantomissa 1 3 Gy IAEA TRS 398 Annosnopeus 3-7 mgy/s 1,2 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio

3 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) Sv/h ISO , ,8 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , ,14 Sv/h ISO-6980, Sv/h ISO , ,8 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , 1996

4 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) 1,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , Sv ISO-6980, 1996 PMMAtankofantomin PMMAtankofantomin

5 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) PMMAtankofantomin 1-4 Sv ISO-6980, Sv ISO , ,4 Sv ISO , Sv ISO-6980, 1996

6 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) Taulukko 2. Ionisoiva säteily. Muut kalibrointi- ja testauspalvelut DOS-laboratoriossa. Taulukossa 1. kuvatut kalibrointi- ja säteilytyspalvelut silloin, kun mittausalue tai mittausepävarmuus ovat Taulukossa 1. ilmoitettujen rajojen ulkopuolella. Suorite Suure Annosmittari Säteilylaatu ja keskimääräinen energia Mittausalue Mittausepävarmuus (*) Annoksen ja pinta-alan tulo Annoksen ja pinta-alan tulon mittarit röntgendiagnostiikassa tai säteilytys Annosnopeusmittarin tarkastus (1) Annosnopeusmittarin tarkastus Mittarin tarkastus Röntgenlaitteen putkijännite Kudokseen absorboitunut annos tai annosnopeus. Vapaa annsoekvivalentti Aktiivisuuskate pintaemissionopeus jännit- Röntgenputken teen mittarit Kontaminaatiomittarit Annoksen ja pituuden tulo Annoksen ja pituuden tulon mittari röntgendiagnostiikassa : kv : kv : kv : (0,80 MeV) 85 Kr (251 kev) 147 Pm (62 kev) Gammasäteily: (662 kev) Neutronisäteily: 241 Am - 9 Be nopeat neutronit : 14 C (49 kev) 36 Cl (251 kev) (0,80 MeV) mgy cm 2 - Gy 5 % cm mgy cm 5 % kv n. 0,5 kv 1,3 Gy/h 1,3 msv/h 4-6 % 20 µsv/h - 25 Sv/h 5 % µsv/h 4-6 % n kbq/m 2 n. % Alfasäteily: 241 Am (5,54 MeV) (2) (1) Pelastustoiminnan ja väestönsuojelun säteilymittareiden tarkastus -gammasäteilyllä (Ohje STUK VAL 4). (2) Maksimienergia. (*) olosuhteissa laboratoriossa tehtäviin mittauksiin liittyvä epävarmuus; laajennettu epävarmuus kattavuuskertoimella 2.

7 Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä # (7) Taulukko 3. Ionisoimaton säteily. Suure Tyypillinen kohde Taajuus/aallonpituus Mittausalue Mittausepävarmuus a) Magneettikentän voimakkuus tai ekvivalenttinen tehotiheys Sähkökentän voimakkuus tai ekvivalenttinen tehotiheys Sähkökentän ekvivalenttinen tehotiheys Sähkökentän voimakkuus Pienikokoisen sähkökentän mittapään tai SARmittapään kalibrointi (mittapään varren halkaisija maksimissaan 15 mm) Ominaisabsorptionopeus (SAR) UV-säteilyn spektrinen irradianssi UV-säteilyn irradianssi a) laajennettu epävarmuus kattavuuskertoimella 2 b) riippuu taajuudesta c) tehollisarvo d) keskimääräinen tehotiheys e) pulssitehotiheys Radiotaajuisen magneettikentän mittarin kalibrointi 150 khz 300 MHz 0,003 0,2 A/m c) 0, W/m 2 d) 5,1 %,2 % Radiotaajuisen sähkökentän mittarin kalibrointi 150 khz 300 MHz 1 70 V/m c) 0, W/m 2 d) 5,1 %,2 % Mikroaaltosäteilymittarin kalibrointi 900 MHz 0, W/m 2 d),2 % MHz 0,003 W/m 2 d) 9,8 % MHz 0, W/m 2 d) 16,4 % MHz 0,1 25 W/m 2 d) 14,6 % 0,1 30 kw/m 2 e) MHz V/m 4,7 % MHz V/m 5,1 % MHz V/m 5,3 % SAR-mittapään kalibrointi kudosta simuloivassa nesteessä 380 MHz 0,005 W/kg 13,5 % 900 MHz 0,005 0 W/kg 7,3 % MHz 0, W/kg 6,4 % MHz 0, W/kg 7,9 % MHz 0, W/kg 9,9 % 1) Auringon UV-säteilyn monitorointiin tarkoitetun laajakaistaisen nm 1 µw/m 2 nm W/m 2 nm 2 20 % UV-säteilymittarin testaus ja kalibrointi 2) UV-säteilyä tuottavan laitteen testaus UV-valohoitolaitteiden mittauksiin käytettävän kädessä pidettävän UV-säteilymittarin kalibrointi nm 1 µw/m 2 1 kw/m %

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut

Lisätiedot

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin?

Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin? Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin? Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line, 6.4.2017 Santtu Hellstén STUK Milloin säteilymittaria tarvitaan? Säteilylaki

Lisätiedot

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1 Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä

Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Reetta Nylund / Jussi Aromaa Pulssitaajuiset röntgenlaitteet Kevyitä

Lisätiedot

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR Ylitarkastaja Lauri Puranen 1 IONISOIMATON SÄTEILY Röntgensäteily Gammasäteily Alfasäteily Beetasäteily Neutronisäteily 2 MITEN IONISOIMATON SÄTEILY TUNKEUTUU JA VAIKUTTAA

Lisätiedot

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

= ωε ε ε o =8,853 pf/m KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys

Lisätiedot

Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä

Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5.-7.4.2017 Hanna Tuovinen STUK Sisältö Miksi kontaminaatiomittauksia tarvitaan? Avolähteen määritelmä

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle. TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET

SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET 1 Yleistä 3 2 Säteilymittausten tarkkuusvaatimukset 3 2.1 Mittausepävarmuus ja mittauksen virhe 3 2.2 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät

Lisätiedot

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Aleksi Saikkonen Fyysikko Sädehoitopoliklinikka TYKS 08.06.2017 Sisältö RPL-dosimetria Pieneläinsädetin Brakyhoitoannos Sikiön annos in vivo RPL:ien kalibrointi

Lisätiedot

ULA- JA TV-ASEMIEN MASTOTÖIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS

ULA- JA TV-ASEMIEN MASTOTÖIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS OHJE ST 9.3 / 2.9.2003 ULA- JA TV-ASEMIEN MASTOTÖIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS 1 OHJEEN SISÄLTÖ JA SOVELTAMINEN 3 2 YLEISTÄ MASTOTYÖN TURVALLISUUDESTA 3 3 ALTISTUMISEN RAJOITTAMISEN PERUSTEET 3 3.1 Lainsäädäntö

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.

Lisätiedot

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Paula M. Pöyry 20.8.2004 Ohjaaja: FL Tuomo Komppa

Lisätiedot

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa / ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / ELOKUU

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

3.1 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät säteilymittaukset 6

3.1 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät säteilymittaukset 6 OHJE ST 1.9 / 17.3.2008 Säteilytoiminta ja säteilymittaukset 1 Yl e i s t ä 3 2 Säteilymittausten tarkkuusvaatimukset 3 2.1 Mittausepävarmuus ja mittauksen virhe 3 2.2 Työolojen tarkkailuun ja väestön

Lisätiedot

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla

Lisätiedot

Läpivalaisututkimukset

Läpivalaisututkimukset Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin Läpivalaisututkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa Viking Mariella 19.5.-21.5.2014 STUK, Markku Pirinen Toimintaympäristö (2013) Turvallisuusluvat

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

Ionisoivan säteilyn havainnointi ja näytteenotto UAS-järjestelmällä

Ionisoivan säteilyn havainnointi ja näytteenotto UAS-järjestelmällä Ionisoivan säteilyn havainnointi ja näytteenotto UAS-järjestelmällä MATINEn tutkimusseminaari Säteilyturvakeskus:, Tero Karhunen Oulun yliopisto: Juha Röning, Marko Kauppinen, Pekka Siirtola, Antti Tikanmäki,

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Mittausten kuvaus

MITTAUSRAPORTTI. Mittausten kuvaus MITTAUSRAPORTTI Mittausten kuvaus Sähköherkkyyssäätiö mittasi sähkömagneettisten kenttien voimakkuutta 26.6.2017, 30.6.2017 ja 4.8.2017 osoitteessa Liisankatu 27 B, 00170 Helsinki sijaitsevassa huoneistossa,

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004 Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Yleiset ohjeet... 4 3. Säteilyaltistuksen määritysmenetelmät...

Lisätiedot

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit

Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit / HELMIKUU 2008 Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit Tero Tapiovaara, Markku Tapiovaara, Teemu Siiskonen, Arvi Hakanen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN

Lisätiedot

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla. 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla. 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus 1 Esityksen sisältö SM-direktiivin

Lisätiedot

Säteilylähteiden käyttötilojen

Säteilylähteiden käyttötilojen OHJE ST 1.10 / 14.7.2011 Säteilylähteiden käyttötilojen suunnittelu 1 Yl e i s t ä 3 2 Annosrajoitukset ja suunnitteluarvot 3 2.1 Annosrajoitukset 3 2.2 Suunnitteluarvot 3 3 Säteilysuojusten suunnittelu

Lisätiedot

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat

Lisätiedot

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Katja T. Nieminen 24.3.2006 Ohjaajat: FL Tuomo Komppa FT Antti

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 21.4.2015 Tämä hinnasto korvaa 11.4.2014 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus tuottaa tilauksesta toimialansa asiantuntijapalveluja.

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten

Lisätiedot

2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset 5 2.2 Mittarin vastuuhenkilö 5

2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset 5 2.2 Mittarin vastuuhenkilö 5 OHJE VAL 4 / 14.10.2008 Kannettavien säteilymittarien laatu- ja tarkastusvaatimukset 1 Jo h d a n t o 5 2 Kannettavat mittarit säteilyvalvonnassa 5 2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset 5 2.2 Mittarin

Lisätiedot

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE

LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE MUISTIO 1137121 v. 1 1(17) 12.06.2017 2388/2017 LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE 1. Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisraja-arvot määritellään

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET

SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET / HELMIKUU 2005 SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET Ulkoisen sädehoidon suurenergisten fotoni- ja elektronisäteilykeilojen kalibrointi Antti Kosunen, Petri Sipilä, Ritva Parkkinen, Ilkka Jokelainen, Hannu Järvinen

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA

BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA 2 BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA Kari Jokela SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Staattiset ja kvasistaattiset kentät... 28 2.2 Sähkömagneettinen aalto... 44 2.3 Ominaisabsorptionopeus... 48 2.4 Maxwellin

Lisätiedot

Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy

Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5.-7.4.2017 m/s Mariella TL-dosimetri Jakelu ja palautus Perillemeno alueille

Lisätiedot

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja tukiasemat

Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelin on yhä useammalle ihmiselle henkilökohtainen viestintäväline, jota käytetään yhä enemmän. Uutta viestintätekniikkaa käyttävät niin vaarit ja mummot kuin lapsenlapsetkin.

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

Säteilysuojelun historiaa

Säteilysuojelun historiaa Säteilysuojelun historiaa Eero Oksanen Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 9.-10.4.2014 Säteilyn keksiminen - Alkuaikojen pioneereja Wilhelm Röntgen Röntgensäteiden (X-säteiden)

Lisätiedot

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm) SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja

Lisätiedot

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1 Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen

Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen / MAALISKUU 2008 Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen DAP-mittarin kalibrointi röntgensäteilykeilassa Paula Toroi, Tuomo Komppa, Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa. 1 Johdanto 3. 2 Yleiset vaatimukset 3

Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa. 1 Johdanto 3. 2 Yleiset vaatimukset 3 OHJE 17.2.1999 ST 5.6 Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa 1 Johdanto 3 2 Yleiset vaatimukset 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 2.2 Vastaava käyttäjä 3 2.3 Koulutus

Lisätiedot

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Työn ohjaaja Tampere 12/2009 Yliopettaja Jorma Punju Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

Pulssiröntgenlaitteet teollisuusja tutkimuskäytössä

Pulssiröntgenlaitteet teollisuusja tutkimuskäytössä / LOKAKUU 2017 B Pulssiröntgenlaitteet teollisuusja tutkimuskäytössä Reetta Nylund Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / LOKAKUU 2017 Pulssiröntgenlaitteet

Lisätiedot

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI

SÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI Soterko päivä: Riskinhallinta, lainsäädännön soveltaminen ja varovaisuusperiaate. Työterveyslaitos 28.9.2012. SÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI Kari Jokela (FI asiantuntija, STUK) 1 Suomen direktiivitiimi

Lisätiedot

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2

Lisätiedot

TSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE

TSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE TSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE Velocicalc 9515 käyttöohje 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mittarin perusvarusteet.. 3 2 Käyttöönotto. 3 Virransyöttö.. 3 Paristojen asennus... 3 Teleskooppianturin käyttö... 3 3 Mittarin

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan

Lisätiedot

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISMITTAUKSET

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISMITTAUKSET ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISMITTAUKSET Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa

Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa / MARRASKUU 2011 Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa Paula Toroi, Hannu Järvinen, Niina Könönen, Teuvo Parviainen, Markku Pirinen, Markku Tapiovaara, Petra Tenkanen-Rautakoski STUK

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005 / HUHTIKUU 2005 SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005 H. Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 851. Valtioneuvoston asetus. elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla säteilyllä annetun asetuksen kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 851. Valtioneuvoston asetus. elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla säteilyllä annetun asetuksen kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000 N:o 851 854 SISÄLLYS N:o Sivu 851 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla säteilyllä annetun asetuksen

Lisätiedot

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA Matti Toivonen, Asko Miettinen, Antti Servomaa Säteilyturvakeskus Suomessa on laskettu potilasannoksia

Lisätiedot

Työ 55, Säteilysuojelu

Työ 55, Säteilysuojelu Työ 55, Säteilysuojelu Ryhmä: 18 Pari: 1 Joas Alam Atti Tehiälä Selostukse laati: Joas Alam Mittaukset tehty: 7.4.000 Selostus jätetty: 1.5.000 1. Johdato Tutkimme työssämme kolmea eri säteilylajia:, ja

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot