LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila
|
|
- Ida Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila Erikoistutkija, Säteilyturvakeskus
2 Sisältö Lasersäteen radiometriaa Vaikutukset silmään ja ihoon Turvallisuusstandardit
3 Laser syntyy stimuloidun emission avulla monokromaattista koherenttia samansuuntaista hyvin fokusoitavissa
4 Lasersäteen malli Gaussin säteellä (1 muotolaser) E E 0 e d d 63 2, d 63 kuvaa sitä osaa säteestä, jonka sisällä kulkee 63 % tehosta. d 2 tan( ), r 2 d 63 /2 etäisyydellä irradianssi E=1/e E 0 d87 d63 0,71 d 2 Vastaavasti d 87 halkaisija rajaa 87 % tehosta ja d 87 /2 on 1/e 2 irradianssin vaimennusetäisyys 87. Säteilyturvallisuuslaskuissa käytetään d 63 halkaisijaa tai sitä vastaavaa divergenssikulmaa Ф
5 Vyötärö, lähikenttä ja divergenssi (Gaussin säde) z 0 w 0 Ф z 0 w 2 0. w 0 Rayleigh etäisyys (säteilylähikentän etäisyys) divergenssi (keilanleveys) w 0 säteen vyötärö (antennin säteilypinnan säde) Vrt. mikroaaltopeiliantenni Hyvin kapea ja vähän hajoava säde ei ole mahdollinen!
6 Lasersäteen irradianssi E 0 r 4P0 e ( a r) 2, [W/m 2 ] P 0 = lasersäteen teho (W) r = etäisyys (m) a = säteen halkaisija säteen lähtöaukossa (m) = 63 % divergenssikulma (mrad) μ = ilmakehän vaimennuskerroin (yleensä μ =0) Pulssienergiatiheys H t pw = pulssinkesto (ms) t pw E 0 [J/m 2 ]
7 Silmäturvaetäisyys NOHD Nominal Ocular Hazard Distance NOHD 1 4P0 e E r MPE a P 0 NOHD a E MPE = lasersäteen teho tai pulssienergia = silmäturvaetäisyys (m) = säteen halkaisija säteen lähtöaukossa (m) = 63 % divergenssikulma (rad) = MPE (Maximum permissible exposure) arvo; teho tai pulssienergia pinta-alaa kohden
8 Leviävä lasersäde, esimerkki Sininen viiva Tähtitorninmäellä Kallion kirkon seinässä
9 Tehotihentymät lasersäteessä värähtelymuodot säteen epäsäännöllinen taipuminen yksimuoto (gaussinen) monimuoto Tehotihentymien takia teho voidaan turvaetäisyyslaskuissa kertoa varmuuskertoimella k=2,5
10 Hajaantuva lasersäde Kollimoitu lasersäde
11 Peiliheijastus Hajaheijastus P E h 2 R P L 2 R 2,, heijastuspisteen pintairradianssi radianssi P=teho P 2R ρ=heijastuskerroin
12 Lasersäteen vahvistuminen kiikarissa lasersäde d ob d oc silmä d 2 ob Eoc 2 doc E ob E oc = irradianssi silmän sarveiskalvolla E ob = irradianssi kiikarin objektiivilinssin etupinnalla
13 Silmän rakenne verkkokalvon poikkileikkaus
14 Optisen säteilyn tunkeutuminen silmään
15 UV-säteilyn tunkeutuminen silmän eri osiin
16 Optisen säteilyn absorptio ja läpäisy silmässä Silmän kokonaisläpäisy sekä verkkokalvon absorptio
17 Silmä optisena järjestelmänä f L d r d r d p 2Θ d s säteilylähteen halkaisija LG pupillin läpi menevä teho verkkokalvon irradianssi G sin A A p r d 4 d p 2 r A p pupillin pinta-ala järjestelmän geometrinen vuo verkkokalvokuvan pinta-ala väliaineen vaimennus 1 näkyvällä alueella E r d L A 4 f r 2 p 2
18 Lasersäteen aiheuttaman verkkokalvoirradianssin (E r ) suhde sarveiskalvoirradianssiin (E c ) d r =verkkokalvokuvan koko
19 Lasersäteilyn aiheuttama silmävaurio Lasersäde on erityisen vaarallinen silmille näkyvän valon ja lähiinfrapunasäteilyn aallonpituuksilla nm on verkkokalvon vaara-alue silmän linssijärjestelmä toimii näkyvän valon alueella silmän etuosa ei vaimenna näitä aallonpituuksia Laserin aiheuttama vamma pienillä tehoilla verkkokalvon palovamma Laserin aiheuttama onnettomuus hyvin isoilla tehoilla: Näkö hämärtyy äkillisesti ja näkyvän valon aallonpituuksilla näkyy kirkas välähdys. Joskus saattaa kuulua poksahtava ääni ja tuntua kipua. Verenvuoto mahdollista. Säteen osumakohtaan ja sen ympärille syntyy sokea täplä Vaurioitunut verkkokalvon kohta ei korjaannu laseronnettomuuden jälkeen, mutta näkö voi silti huomattavasti korjaantua viikkojen kuluessa, kun vuotanut veri poistuu ja sokea täplä häviää tietoisuudesta
20 Lyhyen laserpulssin vaikutuksia silmään näkyvän valon ja IR-A:n alueella pulssinkesto alle 1 μs
21 Lasersäteilyn aiheuttaman verkkokalvovaurion kynnystaso pulssinkeston funktiona IR-A näkyvä
22 Keskeisimmät laserturvallisuusstandardit EN (2014) Safety of laserproducts. Part 1:Equipment classification, requirements and user s guide IEC/TR (2004) Safety of laser products. Part 14: A user s guide Altistumisrajat Turvallisuusluokitus Luokkakohtaiset suojalaitteet,- varusteet ja - merkinnät Luokkakohtaiset ohjeet käyttäjille Suomessa EN standardin altistumisrajat vahvistettu asetuksella 2002/294 (väestön altistuminen ionisoimattomalle säteilylle)
23 Lasersäteilyn altistumisrajoja EN (2007) 25 W/m 2, kun t=0.25s Irradianssi-ja energiatiheysarvot ovat keskiarvoja aallonpituudesta riippuvassa mittausaukossa, jonka halkaisija näkyvällä alueella on 7 mm
24 Silmän väliaineen vaimennuksen huomioiva korjauskerroin IR-A alueella ( nm)
25 Pulssienergian tiheys (J/m 2 ) Altistumisrajat silmään osuvalle laserpulssille näkyvä valo 700 nm nm W/m 2 0,25 s nm Pulssin kesto (s)
26 Lasersäteilyn aiheuttama ihovaurio Lasersäteen aiheuttama ihovamma on yleensä pieni paikallinen palovamma Useimmiten parantuu helposti Altistuksen lisääntyessä tulee rakkuloita, pahimmillaan hiiltymistä Ihonalaiset kudokset ovat hyvin suojassa Teoriassa hyvin suuritehoisen yli yhden kilowatin tehoisen jatkuvatoimisen laserin säde voi porautua ihon läpi ja vaurioittaa ihonalaisia kudoksia Käytännössä riski on pieni kun noudatetaan standardien mukaisia varotoimia
27 fotokem. 30 J/m 2 lämpeneminen 2000 W/m W/m 2 Optisen säteilyn tunkeutuminen ja vaikutukset iholla
28 Energiatiheys (J/m 2 ) Epäkoherentin ja koherentin UVsäteilyn raja-arvot iholle ja silmälle (fotokemialliset vaikutukset) J/m Aallonpituus (nm)
29 Suhteellinen herkkyyskerroin S Painotusfunktio laajakaistaiselle UV-säteilylle Eri aallonpituuksilla tulevat UV-annokset painotetaan tällä ja lasketaan yhteen Efektiivisen energia-tiheyden (annos) raja-arvo on 30 J/m Aallonpituus (nm)
30 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/25/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (optinen säteily) aiheutuville riskeille. Annettu v Perustuu ICNIRPin (International Commission on Non-ionizing Radiation) ohjearvoihin, jotka eivät juuri poikkea EN altistumisrajoista. Pantava voimaan jäsenmaissa v mennessä Suomessa Valtioneuvoston asetus 146/2010.
31 Optisen säteilyn direktiivi Altistumisrajat epäkoherentille säteilylle (UV,näkyvä, IR) ja lasersäteilylle Silmä ja iho Rajoja ei saa ylittää suojaamatta Rajoja ei sovelleta auringon säteilyyn Ulkotyön riskit kuitenkin arvioitava ja minimoitava
32 LUOKKA 1 Ei vaaraa Hyvin pienitehoisia tai suljettuja laitteita LUOKKA 1M, yläraja 0,5 W Fokusoivan tai keräävän optiikan käyttö voi olla vaarallista Varoitusmerkintä Laserien turvallisuusluokat LUOKKA 1C tarkoitettu ihon käsittelyyn silmäturvallinen, ihoaltistuksen enimmäisarvot voivat ylittyä LUOKKA 2, vain näkyvä, yläraja 1 mw Säteeseen tuijottaminen voi olla vaarallista Silmän sulkeutumisrefleksi (0,25 s) suojaa silmää LUOKKA 2M, vain näkyvä, yläraja 0,5 W Säteeseen tuijottaminen voi olla vaarallista Vilkaisu fokusoivan tai keräävän optiikan läpi vaarallista LUOKKA 3R Emissiorajat viisinkertaisia luokkiin 1 ja 2 verrattuna Säteeseen vilkaisu voi olla teoriassa vaarallista LUOKKA 3B Suora säde tai peiliheijastus vaarallinen Silmien suojaus, avainlukko, kaukokäyttömahdollisuus, varoitussignaali, peiliheijastukset pois LUOKKA 4 Myös hajaheijastunut säde vaarallinen Käyttötila tarkasti valvottu, paloturvalliset materiaalit
33 Lasereiden turvallisuusluokituksen perusteet Teho, pulssienergia Aallonpituus Pulssinkestoaika Realistinen altistumisaika (pulssinkesto, 0,25 s, 100 s) Kotelointi Piste vai pintalähde Säteen hajonta ja muoto Luokitustaulukot ovat samantapaisia kuin altistumisrajataulukot. Irradianssi ja energiatiheys on vain muunnettu vastaaviksi tehoiksi ja energioiksi mittausaukossa.
34 Lasereiden käyttöturvallisuus määräytyy turvallisuusluokasta laitekohtaisista suojavarustuksista käyttöympäristöstä käyttöhenkilöstön pätevyydestä turvatoimista (suojalasien käyttö ym.)
35 Luokkakohtaiset varusteluvaatimukset
36 Luokkakohtaisia varotoimia
37 Lasereiden varoitusmerkit Yleinen laservaaran merkki yhdistettynä turvallisuusluokan mukaiseen varoitustekstiin
LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE
MUISTIO 1137121 v. 1 1(17) 12.06.2017 2388/2017 LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE 1. Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisraja-arvot määritellään
LisätiedotLaura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila
7 UV- säteilyn altistumisrajat Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Johdatus UV-säteilyn altistumisrajoihin... 256 7.2 Väestön altistumisrajat... 257 7.3 Työntekijöiden altistumisrajat...
LisätiedotLIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm)
N:o 146 707 LIITE I Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin
LisätiedotLASERIEN SÄTEILYTURVALLISUUS YLEISÖESITYKSISSÄ
OHJE ST 9.4 / 30.4.2015 LASERIEN SÄTEILYTURVALLISUUS YLEISÖESITYKSISSÄ 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja vastaa laseresityksen turvallisuudesta 3 3 Laiteturvallisuus 4 3.1 Laserlaitteen pitää täyttää
LisätiedotLasse Ylianttila, Kari Jokela
RADIOMETRIA Lasse Ylianttila, Kari Jokela SISÄLLYSLUETTELO.1 Radiometrian perusteet... 0. Lasersäteily... 4.3 Optinen säteily ja silmä... 50.4 Optisen säteilyn mittaaminen... 58 Radiometria käsittelee
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä
MÄÄRÄYS S/5/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Annettu Helsingissä 20.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
LisätiedotRADIOMETRIAN PERUSTEET
.1.003 RADIOMETRIAN PERUSTEET Kari Jokela Kalvo 1 OPTINEN RADIOMETRIA Käsittelee optisen säteilyenergian emittoitumista etenemistä väliaineessa siirtymistä optisen laitteen sisällä ilmaisua sähköiseksi
LisätiedotEhdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn. säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä.
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 C6-0129/2005 1992/0449B(COD) 12/05/2005 YHTEINEN KANTA Neuvoston hyväksymä yhteinen kanta 18. huhtikuuta 2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
LisätiedotLaske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET
Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton
Lisätiedot(2005/C 172 E/02) ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan,
C 172 E/26 Neuvoston 18 päivänä huhtikuuta 2005 vahvistama YHTEINEN KANTA (EY) N:o 24/2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/ /EY antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 7.9.2005 EP-PE_TC2-COD(1992)0449B ***II EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu toisessa käsittelyssä 7. syyskuuta 2005 Euroopan parlamentin
LisätiedotEssee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser
LisätiedotAltistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille
Liite 1 Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille Staattiset magneettikentät taajuusalueella 0 1 Hz Altistuksen raja-arvo Altistuksen raja-arvo määritetään ulkoisen magneettivuon
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta
LUONNOS 22.1.2018 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain
LisätiedotLaserhitsauksen työturvallisuus
Laserhitsauksen työturvallisuus 4.11. Satelliittiseminaari Joonas Pekkarinen, TkT LUT Laser Turku Lasertyöstön riskit Lasersäde, silmät ja kudokset Korkeajännitteiset piirit Työstössä vapautuvat aineet:
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2010 N:o 145 146 SISÄLLYS N:o Sivu 145 Tasavallan presidentin asetus Suomen liittymisestä kansainväliseen COSPAS-SARSAT-ohjelmaan
LisätiedotUltravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila
Ultravioletti- ja lasersäteily Toimittanut Riikka Pastila Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Riikka Pastila, Kari Jokela, Sisko Salomaa, T. K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner,
LisätiedotAntti Niittylä ja Reijo Visuri
9 OPTISEN SÄTEILYN VALVONTA JA SÄÄDÖKSET SUOMESSA Antti Niittylä ja Reijo Visuri SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Johdanto... 280 9.2 Väestön altistumisen rajoittaminen... 281 9.3 Työperäisen altistumisen rajoittaminen...
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain (859/2018) 161
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
2006L0025 FI 01.01.2014 003.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/25/EY, annettu 5
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 4.5.2005 KOM(2005) 189 lopullinen 1992/0449 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
LisätiedotEhdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi suuritehoisen laserlaitteen käytöstä
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi suuritehoisen laserlaitteen käytöstä Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Määräysehdotuksella esitetään annettavaksi uusi
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotMaila Hietanen, Reijo Visuri, Heidi Nyberg
8 MUU OPTINEN SÄTEILY Maila Hietanen, Reijo Visuri, Heidi Nyberg SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Näkyvä valo... 264 8.2 Infrapunasäteily... 271 8.3 Altistumisrajat näkyvälle valolle ja IR-säteilylle... 273 Optiseksi
LisätiedotYHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.
YHDEN RAON DIFFRAKTIO Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. Vanha tenttitehtävä Kapean raon Fraunhoferin diffraktiokuvion irradianssijakauma saadaan lausekkeesta æsin b ö I = I0 ç b è ø, missä b = 1
LisätiedotLinssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Optiikan perusteet 1. Työn tavoite Työssä tutkitaan valon kulkua linssisysteemeissä ja perehdytään interferenssi-ilmiöön. Tavoitteena on saada perustietämys optiikasta
LisätiedotCAVILUX WELDING MONITORING. Tuotekehitys ja dokumentointi
CAVILUX WELDING MONITORING Tuotekehitys ja dokumentointi Aku Savolainen Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Tietotekniikka Sulautetut järjestelmät ja elektroniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotIONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR
IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR Ylitarkastaja Lauri Puranen 1 IONISOIMATON SÄTEILY Röntgensäteily Gammasäteily Alfasäteily Beetasäteily Neutronisäteily 2 MITEN IONISOIMATON SÄTEILY TUNKEUTUU JA VAIKUTTAA
LisätiedotPIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1
Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus
LisätiedotSM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat
SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus
Lisätiedot- ultraviolettisäteilyn (UV) - näkyvän alueen (visible) - infrapuna-alueen (IR)
86 Opettele jako: - Gammasäteet (Gamma rays) - Röntgensäteet (X-rays) - Ultravioletti (Ultraviolet) - Näkyvä (Visible) - Infrapuna-alue (Infrared) - Mikroaaltoalue (Microwave) - Radioaallot 87 Valo-opissa
LisätiedotSÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT
OHJE ST 1.3 / 9.12.2013 SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT 1 Yleistä 3 2 Säteilylähteet on merkittävä 3 3 Ionisoivan säteilyn varoitusmerkit 3 4 Ionisoimattoman säteilyn varoitusmerkit 4 4.1 Magneettikentät
LisätiedotToiminnallinen testaus
1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike
LisätiedotAUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE. Malli: ALL-100 www.nomenta.com
AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE Malli: ALL-100 www.nomenta.com FI Turvaohjeet Alla olevien ohjeiden noudattamatta jättäminen saattaa aiheuttaa omaisuus- tai henkilövahingon. Lue ja omaksu kaikki ohjeet
Lisätiedot3 vuoden rajoitettu takuu. Lisätietoja täydestä takuusta on käyttöohjeessa.
3R, 3G 5R, 5G Point Laser Levels Turvaohjeet 3 vuoden rajoitettu takuu. Lisätietoja täydestä takuusta on käyttöohjeessa. Rekisteröi tuotteesi osoitteessa www.plslaser.com. Jos haluat lukea, tulostaa tai
LisätiedotLaserin käyttö eläinlääkinnässä
Laserin käyttö eläinlääkinnässä Syyskoulutuspäivät Turussa 6.-7.10.2017 MAOL-Turku ry ELL Jouni Niemi Vetman Oy LASER Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation MITEN DIODILASERIN VALO ON
LisätiedotMAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
LisätiedotIonisoimaton säteily ja ihminen
Ionisoimaton säteily ja ihminen SÄTEILY JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettisia kenttiä ja aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa,
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
Lisätiedot13 LASERIN PERUSTEET. Laser on todennäköisesti tärkein optinen laite, joka on kehitetty viimeisten 50 vuoden aikana.
07 1 LASERIN PERUSTEET 08 Laser on todennäköisesti tärkein optinen laite, joka on kehitetty viimeisten 50 vuoden aikana. Sana LASER on tunnuslyhenne (akronyymi) sanoista Light Amplification by Stimulated
LisätiedotKuitulaserin suojauksen kehittäminen
TEKNILLINEN TIEDEKUNTA Kuitulaserin suojauksen kehittäminen Janne Aro Diplomityö, jonka aihe on hyväksytty Oulun yliopiston Konetekniikan koulutusohjelmassa 3.5.2016 Ohjaaja: Prof. Juhani Niskanen TIIVISTELMÄ
LisätiedotTyöturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
LisätiedotGeometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste
Geometrinen optiikka Tasopeili P = esinepiste P = kuvapiste Valekuva eli virtuaalinen kuva koska säteiden jatkeet leikkaavat (vs. todellinen kuva, joka muodostuu itse säteiden leikkauspisteeseen) Tasomainen
LisätiedotIonisoimaton säteily ja ihminen
Ionisoimaton säteily ja ihminen S ÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa, langattomassa
LisätiedotSOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA
SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA 1 JOHDANTO 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3 LAITETURVALLISUUS 3 4 ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN 4 5 KÄYTTÖTURVALLISUUS 4 5.1 Toiminnan harjoittajan yleiset
LisätiedotAltistuminen UV-säteilylle ulkotöissä
Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280
Lisätiedot8.3 KAMERAT Neulanreikäkamera
88 Analysoitava valo tulee vasemmalta. Se okusoidaan kapeaan rakoon S (tulorako), josta se kollimoidaan linssillä L yhdensuuntaiseksi sädekimpuksi. Rako S on siis linssin polttovälin päässä linssistä.
LisätiedotUV LED-VALMENNUSSARJA KÄSIHYGIENIAN KOULUTUKSEEN
UV LED-VALMENNUSSARJA KÄSIHYGIENIAN KOULUTUKSEEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEKIRJA & KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOT Laitteen käyttö ja huolto on suoritettava vain laitteen toimintaan koulutettujen henkilöiden toimesta.
LisätiedotLataa Ultravioletti ja lasersäteily. Lataa
Lataa Ultravioletti ja lasersäteily Lataa ISBN: 9789517125024 Sivumäärä: 323 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.48 Mb Ultravioletti- ja lasersäteily -kirjassa käsitellään optista säteilyä. Kirjan tavoitteena
LisätiedotTaulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.
Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
LisätiedotSähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät
Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät 1 Tarina Kotona on useita sähkömagneettisten kenttien lähteitä: Perhe Virtanen on iltapuuhissa. Rouva Virtanen laittaa keittiössä ruokaa ja
Lisätiedotja siis myös n= nk ( ). Tällöin dk l l
Tästä havaitaan, että jos nopeus ei riipu aallonpituudesta, ts. ei ole dispersiota, vg = v p. Tilanne on tällainen esimerkiksi tyhjiössä, missä vg = v p = c. Dispersiivisessä väliaineessa v p = c/ n, missä
LisätiedotPolarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009
Polarisaatio Timo Lehtola 26. tammikuuta 2009 1 Johdanto Lineaarinen, ympyrä, elliptinen Kahtaistaittuvuus Nicol, metalliverkko Aaltolevyt 2 45 Polarisaatio 3 Lineaarinen polarisaatio y Sähkökentän vaihtelu
LisätiedotLED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa
LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),
Lisätiedot3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'
3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä
LisätiedotSÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT
SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT 1 YLEISTÄ 3 2 MERKINTÖJEN PERIAATTEET 3 3 IONISOIVA SÄTEILY 3 3.1 Säteilylähteet ja niiden käyttötilat 3 3.2 Kuljetukset 4 4 IONISOIMATON SÄTEILY 4 4.1 Magneettikentät
LisätiedotTURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO V
TURUN AMMATTIKORKAKOUU TYÖOHJ 1 3A. asertyö 1. Työn tarkoitus Työssä perehdytään interferenssi-ilmiöön tutkimalla sitä erilaisissa tilanteissa laservalon avulla. 2. Teoriaa aser on lyhennys sanoista ight
LisätiedotYOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron
9 10. YOUNGIN KOE Interferenssin perusteella voidaan todeta, onko jollakin ilmiöllä aaltoluonne. Historiallisesti ajatellen Youngin (ja myös Fresnelin) kokeet 1800-luvun alussa olivat hyvin merkittäviä.
LisätiedotEsimerkki - Näkymätön kuu
Inversio-ongelmat Inversio = käänteinen, päinvastainen Inversio-ongelmilla tarkoitetaan (suoran) ongelman ratkaisua takaperin. Arkipäiväisiä inversio-ongelmia ovat mm. lääketieteellinen röntgentomografia
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotAjankohtaista säädöksistä
Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Sisältö Säteilysuojelun perusnormidirektiivi (BSS-direktiivi) ja lainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2013-2014 aikana voimaantulleita) Uudistettavana
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotReijo Visuri, Maila Hietanen, Lasse Ylianttila
4 lasersäteilylle ALTISTUMINEN Reijo Visuri, Maila Hietanen, Lasse Ylianttila SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Lasereiden käyttö teollisuuden työstöprosesseissa... 116 4.2 Laserin käyttö lääketieteessä... 121 4.3
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
Lisätiedot52W UV-MUSTAVALOLAATIKKO! KÄSIHYGIENIAN KOULUTUKSEEN! 230V/50Hz KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEKIRJA! &! KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOT
52W UV-MUSTAVALOLAATIKKO KÄSIHYGIENIAN KOULUTUKSEEN 230V/50Hz KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEKIRJA & KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOT Laitteen käyttö ja huolto on suoritettava vain laitteen toimintaan koulutettujen henkilöiden
LisätiedotEMC Suojan epäjatkuvuudet
EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,
LisätiedotLaiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä
Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä Rauno Pääkkönen, Rauno.paakkonen@gmail.com puh. 0400-733886 Turvallisuusmessut torstai 13.9.2018 klo 14.30 16.00 Johdanto
LisätiedotValon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen
Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki
Lisätiedota ' ExW:n halkaisija/2 5/ 2 3
79 ------------------------------------------------- Esimerkki: Sama systeemi kuin edellä. a) Määritä kenttäkaihdin sekä tulo- ja lähtöikkunat. b) Piirrä äärimmäisten pääsäteiden kartio systeemin läpi.
LisätiedotKOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja
LisätiedotUV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS
Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2015 Saara Kaikkonen UV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bio- ja elintarviketekniikka
LisätiedotEMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus
EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed
Lisätiedot= ωε ε ε o =8,853 pf/m
KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys
LisätiedotValon sironta - ilmiöt ja mallinnus. Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014
Valon sironta - ilmiöt ja mallinnus Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014 Sisältö Johdanto Sironnan sähkömagneettinen mallinnus Analyyttinen sirontateoria Sironta ei-pallomaisista hiukkasista Johdanto
LisätiedotOhjeellinen käytännön opas direktiivin 2006/25/EY täytäntöönpanoa varten (Keinotekoinen optinen säteily)
Ohjeellinen käytännön opas direktiivin 2006/25/EY täytäntöönpanoa varten (Keinotekoinen optinen säteily) Tämä julkaisu saa tukea työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevasta Euroopan unionin Progressohjelmasta
Lisätiedothp LaserJet 1005 series
hp LaserJet 1005 series HP LaserJet 1005 Series Hewlett-Packard Company, 2003.,,. Hewlett-Packard,, : ) Ӏ, Ӏ, ), Ӏ, Hewlett-Packard,. : Q2676-90912, 2003. Ӏ,,. Hewlett-Packard. Ӏ HEWLETT-PACKARD Ӏ ӀӀ
LisätiedotLasermerkkauslaite Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmään
Lumen 1/2016 ARTIKKELI Lasermerkkauslaite Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmään Raimo Ruoppa, DI, erityisasiantuntija, Teollisuus ja luonnonvarat, Arctic Steel and Mining (ASM), Lapin ammattikorkeakoulu
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 8 Tavoitteet Sähkömagneettiset aallot Sähkömagneettisten aaltojen energia ja liikemäärä Seisovat sähkömagneettiset aallot
LisätiedotKuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.
FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotLauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta
LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS
LisätiedotPlasmaflow -plasmapolttimen jäähdytysneste
-plasmapolttimen jäähdytysneste 1 - TUOTTEEN JA YRITYKSEN TUNNISTUS Kauppanimi Toimittaja Plasmatech (UK) Ltd 5 Heather Court Shaw Wood Way Doncaster South Yorkshire DN2 5YL Puhelinnumero +44 (0)1302 556051
LisätiedotPIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT
ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn
LisätiedotHiukkaspäästöjen mittaus
Hiukkaspäästöjen mittaus Juha-Matti Hirvonen MIKES-Aalto 24.3.2010 Sisältö Hiukkaset Koot Synty Terveysvaikutukset ja kustannukset Lainsäädäntö Kansallinen EU Mittausmenetelmiä Mekaaniset Sähköiset Optiset
Lisätiedotd sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)
2012/MAT823 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2417-4 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Hyperspektraalinen etämittausteknologia kohteiden havaitsemiseen, tunnistamiseen ja häirintään
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1
763306A JOHDATUS SUHTLLISUUSTORIAAN Ratkaisut 3 Kevät 07. Fuusioreaktio. Lähdetään suoraan annetuista yhtälöistä nergia on suoraan yhtälön ) mukaan + m ) p P ) m + p 3) M + P 4) + m 5) Ratkaistaan seuraavaksi
LisätiedotSTUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014. Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014 Tukiasema-antennien asentaminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Oppaan kirjoittajat: Tommi Toivonen Sami Kännälä Lauri Puranen
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 9: Fotonit ja relativistiset kaasut Ke 30.3.2016 1 AIHEET 1. Fotonikaasun termodynamiikkaa.
LisätiedotLITENING-PODIN LASERLAITTEIDEN VAIKUTUKSET TYÖTURVALLISUUTEEN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU LITENING-PODIN LASERLAITTEIDEN VAIKUTUKSET TYÖTURVALLISUUTEEN Kandidaatintutkielma Kadetti Mika Järä Kadettikurssi 93 Ilmavoimien ohjaajalinja Huhtikuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote (direktiivin 2001/58/EY mukaan)
Sivu /4. Tuotteen nimi ja valmistaja.. Valmisteen tunnistustiedot Toilet cleaner.2. Valmisteen käyttötarkoitus Kiinteä, hajustettu, sininen WC:n puhdistusaine.3. Yrityksen tunnistustiedot: BUCK-Chemie
LisätiedotMikroaaltokuivauksen turvallisuus
Mikroaaltokuivauksen turvallisuus Mikroaaltok oaaltokuivaimien käyttö on yleistynyt rakennusten kos os- teus- - ja vesivahinkojen korjauksessa. Kuivaimen toiminta perustuu mikroaaltosäteilyn käyttöön.
LisätiedotPrexiso P20 - Sisällysluettelo
Prexiso P0 - Sisällysluettelo FI Laitteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Yleiskuva - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Näyttö - - - - - - - - -
LisätiedotSäteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.
Lisätiedot