Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta
|
|
- Irma Laine
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUONNOS Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain ( / ) 161 :n 4 momentin nojalla: Tätä asetusta ei sovelleta: 1 Soveltamisalan rajaukset 1) altistukseen, jossa ionisoimatonta säteilyä kohdistetaan ihmiseen tarkoituksellisesti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä; 2) lääketieteellisistä tutkimuksista annetun lain (488/1999) nojalla tehtävään lääketieteelliseen tutkimukseen; 3) auringon säteilyn aiheuttamaan altistukseen; 4) sähköturvallisuuslain (1135/2016) vaatimusten mukaisten suurjännitteisten ilmajohtojen aiheuttamaan altistukseen sähkökentälle; 5) Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen maanpuolustukseen ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseen käyttämään tekniseen laitteistoon; 6) poliisin virkatehtävissä käyttämään tekniseen laitteistoon; Työntekijöiden altistuksen rajoittamisesta ionisoimattomalle säteilylle säädetään erikseen. Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 2 Määritelmät 1) sähkömagneettisilla kentillä staattisia sähkökenttiä, staattisia magneettikenttiä ja ajallisesti vaihtelevia sähkökenttiä, magneettikenttiä ja sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuus on enintään 300 GHz; 2) optisella säteilyllä ultraviolettisäteilyä, näkyvää valoa, infrapunasäteilyä ja lasersäteilyä eli sähkömagneettista säteilyä aallonpituusalueella 100 nm 1 mm; 3) ultraäänellä mekaanista aaltoliikettä, jonka taajuus on yli 20 khz; 4) toimenpidetasolla sellaista tasoa mitattavissa olevalle suureelle, jota noudattamalla kehon sisäisenä suureena annetut altistuksen raja-arvot eivät ylity tai jota
2 LUONNOS noudattamalla varmistetaan, että kenttä ei aiheuta riskiä aktiivisen implantoitavan laitteen häiriintymisestä. 3 Altistuksen raja-arvot sähkömagneettisille kentille Liitteessä 1 säädetään altistuksen raja-arvoista sähkömagneettisille kentille. Liitteessä 1 säädetään 1 Hz 300 GHz sähkömagneettisten kenttien aiheuttaman altistuksen raja-arvojen soveltamiseksi toimenpidetasot. Jos altistusta ei voida määrittää luotettavasti, on sovellettava toimenpidetasoja. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 1.2 säädettyä magneettivuontiheyden toimenpidetasoa sovelletaan tilanteissa, joissa aktiivisten implantoitavien laitteiden häiriintymisestä tai magneettikentän vetovoimavaikutuksesta aiheutuvaa vaaraa ei voida muutoin estää. 4 Altistuksen raja-arvot optiselle säteilylle Liitteessä 2 säädetään altistuksen raja-arvot ultraviolettisäteilylle, näkyvälle valolle, infrapunasäteilylle sekä lasersäteilylle. 5 Laser-laitteiden aiheuttaman altistuksen rajoittaminen Laserosoittimena saa käyttää vain laitetta, joka standardin SFS-EN mukaan kuuluu luokkaan 2 tai alempaan luokkaan. Kokonaisuutena asennettavassa audiovisuaalisessa laitteistossa saa kuitenkin käyttää mainitussa standardissa tarkoitettua 3R luokan laitetta, jos laitteen turvalliseen käyttöön on riittävät ohjeet. Laserpelissä ja muussa siihen verrattavassa harrastetuotteessa, joka ei ole lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011) tarkoitettu lelu, saa olla enintään luokkaan 2 kuuluva laserlaite. 6 Altistuksen raja-arvot ultraäänelle Liitteessä 3 säädetään altistuksen raja-arvot ultraäänelle. 7 Standardien soveltaminen
3 LUONNOS Tässä asetuksessa tarkoitetun säteilyaltistuksen määrittämisessä on tulosten vertailukelpoisuuden turvaamiseksi otettava huomioon asiaa koskevat kansainväliset standardit. Säteilyturvakeskus antaa lisätietoja tässä asetuksessa tarkoitetuista standardeista, jotka eivät ole suomen ja ruotsin kielellä. 8 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta Tällä asetuksella kumotaan ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (294/2002) sekä ionisoimattoman säteilyn altistuksen enimmäisarvoista annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (1474/1991). Kosmeettisissa [tai niihin rinnastettavissa] toimenpiteissä saa käyttää valoimpulssilaitetta, joka voi aiheuttaa 4 :ssä tarkoitettua altistuksen raja-arvoa suurempaa altistusta näkyvälle valolle edellyttäen, että sen käytöstä ei aiheudu terveydelle vaaraa, enintään viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. Sama koskee myös ultraäänilaitetta, joka voi aiheuttaa 6 :ssä tarkoitettua altistuksen raja-arvoa suurempaa altistusta ultraäänelle. Tämän asetuksen 3 :n mukaisia altistuksen raja-arvoja on noudatettava sähkönjakelussa käytettävien kiinteistömuuntamoiden aiheuttamaan altistumiseen matalataajuisille magneettikentille viimeistään viidentoista vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
4 LUONNOS Liite 1. Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille Staattiset magneettikentät taajuuksilla 0 1 Hz Altistuksen raja-arvo Altistuksen raja-arvo määritetään ulkoisen magneettivuon tiheytenä. Taulukko 1.1. Altistuksen raja-arvo ulkoisen magneettivuon tiheytenä taajuuksilla 0 1 Hz. Taajuus Magneettivuon tiheys mt 0 1 Hz 400 Toimenpidetaso Taulukko 1.2. Toimenpidetaso 0 1 Hz magneettivuontiheydelle aktiivisten implantoitujen laitteiden, esimerkiksi sydämentahdistimien, häiriintymisen estämiseksi sekä magneettikentän aiheuttaman vetovoimavaikutuksen riskin rajoittamiseksi. Taajuus Magneettivuon tiheys mt 0 1 Hz 0,5 Ajan funktiona muuttuvat sähkömagneettiset kentät taajuuksilla 1 Hz 300 GHz Altistuksen raja-arvot Altistuksen raja-arvot määritetään ulkoisen sähkömagneettisen kentän kehoon indusoimana sisäisenä sähkökentän voimakkuutena taajuuksilla 1 Hz 10 MHz (taulukko 1.3) ja ulkoisesta sähkömagneettisesta kentästä kehoon painoyksikköä kohti imeytyvänä tehona eli ominaisabsorptionopeutena (SAR) taajuuksilla 100 khz 6 GHz (taulukko 1.4) sekä sähkömagneettisen kentän tehotiheytenä taajuuksilla GHz (taulukko 1.5). Taulukko 1.3. Altistuksen raja-arvot sähkömagneettisen kentän kehoon indusoimina sähkökentän voimakkuuden huippuarvoina taajuuksilla 1 Hz 10 MHz. Taajuusalue Pää V/m Muut kehon osat V/m 1 10 Hz 0,14/f 0, Hz 0,014 0, Hz 5,7 x 10-4 f 0, khz 0,57 0,57 3 khz 10 MHz 1,9 x 10-4 f 1,9 x 10-4 f
5 LUONNOS f on taajuus hertseinä Taulukko 1.4. Altistuksen raja-arvot sähkömagneettisen kentän kehoon aiheuttamana ominaisabsorptionopeutena (SAR) taajuuksilla 100 khz 6 GHz. Taajuusalue Keskimääräinen Paikallinen SAR Paikallinen SAR koko kehon SAR W/kg päässä ja vartalossa W/kg raajoissa W/kg 100 khz 6 GHz 0, SAR määritetään keskiarvona kuuden minuutin ajanjaksoilta Paikallinen SAR määritetään keskiarvona 10 g kudosmassassa. Taajuusalueella 0,3-6 GHz pulssimaisen sähkömagneettisen kentän altistuksen raja-arvo alle 30 µs pituisen pulssin päähän aiheuttamana ominaisabsorptiona on 2 mj/kg määritettynä keskiarvona 10 g kudosmassassa. Taulukko 1.5. Altistuksen raja-arvo sähkömagneettisen kentän tehotiheytenä taajuuksilla GHz. Toimenpidetasot Taajuusalue Tehotiheys W/m GHz 10 Tehotiheys määritetään taajuuksilla 6 10 GHz keskiarvona kuuden minuutin ajanjaksoilta ja taajuuksilla GHz keskiarvona 68/f 1,05 minuutin ajanjaksoilta, missä f on taajuus gigahertseinä. Tehotiheys määritetään keskiarvona 20 cm 2 pinta-alalta. Paikallinen tehotiheys, joka määritetään keskiarvona 1 cm 2 pinta-alalta, ei saa ylittää 200 W/m 2. Toimenpidetasot esitetään ulkoisen sähkö- ja magneettikentän voimakkuuden sekä ulkoisen magneettivuon tiheyden tehollisarvoina taajuuksille 1 Hz 10 MHz taulukossa 1.6 ja taajuuksille 10 MHz 300 GHz taulukossa 1.7. Toimenpidetasot esitetään myös sähkö- ja magneettikentän ekvivalenttisina tehotiheyksinä taulukossa 1.8. Taulukoissa 1.6 ja 1.7 annetuista toimenpidetasoista sovelletaan 100 khz 10 MHz taajuusalueella rajoittavampaa. Taulukko 1.6. Toimenpidetasot sähkö- ja magneettikentän voimakkuuden ja magneettivuon tiheyden tehollisarvoina taajuuksilla 1 Hz 10 MHz. Taajuusalue Sähkökentän voimakkuus V/m Magneettikentän voimakkuus A/m Magneettivuon tiheys µt 1 8 Hz /f / f Hz /f 5 000/f Hz Hz /f Hz 3 khz /f /f /f
6 LUONNOS khz 10 MHz f on taajuus hertseinä Sähkö- ja magneettikentän voimakkuuden ja magneettivuon tiheyden huippuarvo taajuudella 1 Hz 10 MHz saa olla korkeintaan k kertaa toimenpidetaso. Taajuusalueella 1 Hz 100 khz k= 2. Taajuusalueella 0,1 10 MHz k = 3,05f + 1,11, missä f on taajuus megahertseinä. Taulukko 1.7. Toimenpidetasot sähkö- ja magneettikentän voimakkuuden, magneettivuon tiheyden tehollisarvoina ja ekvivalenttisina tehotiheyksinä taajuuksilla 100 khz 300 GHz. Taajuusalue Sähkökentän voimakkuus V/m Magneettikentän voimakkuus A/m Magneettivuon tiheys µt Ekvivalenttinen tehotiheys W/m 2 0,1 0,15 MHz ,25-0,15 1 MHz 87 0,73/f 0,92/f MHz 87/f 1/2 0,73/f 0,92/f MHz 28 0,073 0, MHz 1,38f 1/2 0,0037f 1/2 0,0046f 1/2 f/ GHz 61 0,16 0,20 10 f on taajuus megahertseinä Sähkö- ja magneettikentän voimakkuuden, magneettivuon tiheyden tehollisarvon neliö ja ekvivalenttinen tehotiheys määritetään keskiarvona kuuden minuutin ajanjaksoilta taajuuksilla 100 khz 10 GHz. Yli 10 GHz taajuuksilla tehotiheys määritetään keskiarvona 68/f 1,05 minuutin ajanjaksoilta, missä f on taajuus gigahertseinä. Ekvivalenttinen tehotiheys on sähkökentän voimakkuuden neliö jaettuna vapaan tilan aaltoimpedanssilla (377 Ω) tai magneettikentän voimakkuuden neliö kerrottuna vapaan tilan aaltoimpedanssilla. Ekvivalenttisen tehotiheyden huippuarvo saa olla korkeintaan 1000 kertaa toimenpidetaso. Jatkuvan kontaktivirran ja raajassa kulkevan indusoituneen virran tehollisarvojen toimenpidetasot esitetään taulukossa 1.8. Taulukko 1.8. Jatkuvan kontaktivirran ja raajassa kulkevan indusoituneen virran tehollisarvojen toimenpidetasot enintään 110 MHz taajuuteen asti. Taajuusalue Jatkuva kontaktivirta ma Raajassa kulkeva indusoitunut virta ma Enintään 2,5 khz 0,5-2,5 100 khz 0,2f khz 10 MHz MHz 110 MHz f on taajuus kilohertseinä Jatkuvan kontaktivirran tehollisarvon neliö määritetään keskiarvona sekunnin ajanjaksoilta.
7 LUONNOS Raajassa kulkevan indusoituneen virran tehollisarvon neliö määritetään keskiarvona kuuden minuutin ajanjaksoilta. Jatkuva kontaktivirta on virta, joka syntyy henkilön jatkuvasti koskettaessa sähkömagneettisessa kentässä olevaa kappaletta. Raajassa kulkeva indusoitunut virta on sähkömagneettisen kentän raajaan indusoima virta, joka syntyy myös ilman kosketusta sähkömagneettisessa kentässä olevaan kappaleeseen.
8 LUONNOS Liite 2. Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille Epäkoherentti optinen säteily Optisen säteilyn altistuksen raja-arvot määritellään alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin lähteestä tulevan säteilyn alueesta, ja tuloksia olisi verrattava vastaaviin altistumisraja-arvoihin, jotka on esitetty taulukossa Joihinkin optisen säteilyn lähteisiin voidaan soveltaa useampaa kuin yhtä altistuksen raja-arvoa. Jäljempänä olevat a o alakohdat viittaavat vastaaviin riveihin taulukossa tt λ=400 nm a) HH eeeeee = EE λλ (λλ, tt) SS(λλ) dddd dddd 0 λ=180 nm tt λ=400 nm b) HH UUUUUU = EE λλ (λλ, tt) dddd dddd 0 λ=315 nm tt λ=700 nm c) DD BB = LL λλ (λλ, tt) BB(λλ) dddd dddd 0 λ=300 nm λ=700 nm d) LL BB = LL λλ (λλ) BB(λλ) dddd λ=300 nm tt λ=700 nm e) HH BB = EE λλ (λλ, tt) BB(λλ) dddd dddd 0 λ=300 nm λ=700 nm f) EE BB = EE λλ (λλ) BB(λλ) dddd λ=300 nm tt λ=1400 nm h,i) DD RR = LL λλ (λλ, tt) RR(λλ) dddd dddd 0 λ=380 nm λλ 2 g, j, k) LL RR = LL λλ (λλ) RR(λλ) dddd λλ 1 (H eff on merkityksellinen vain välillä nm) (H UVA on merkityksellinen vain välillä nm) (D B on merkityksellinen vain välillä nm) (L B on merkityksellinen vain välillä nm) (H B on merkityksellinen vain välillä nm) (E B on merkityksellinen vain välillä nm) (D R on merkityksellinen vain välillä nm) (λ 1 ja λ 2 : katso asianmukaiset arvot taulukosta 2.1.1)
9 LUONNOS λ=1000 nm λ=3000 nm l, m) EE IIII = 0,3 EE λλ (λλ) dddd + EE λλ (λλ) dddd λ=780 nm λ=1000 nm (E IR on merkityksellinen vain välillä nm) n) tt λ=3000 nm HH iihoo = EE λλ (λλ, tt) dddd dddd 0 λ=380 nm (H iho on merkityksellinen vain välillä nm) Yllä esitetyt integraalimuodossa esitetyt kaavat voidaan esittää seuraavilla summalausekkeilla ja käyttämällä taulukoissa esitettyjä erillisiä arvoja: λ=400 nm a) EE eeeeee = EE λλ SS(λλ) Δλλ λ=180 nm λ=400 nm b) EE UUUUUU = EE λλ Δλλ λ=315 nm λ=700 nm c, d) LL BB = LL λλ BB(λλ) Δλλ λ=300 nm λ=700 nm e, f) EE BB = EE λλ BB(λλ) Δλλ λ=300 nm ja H eff = E eff t ja H UVA = E UVA t ja D B = L B t ja H B = E B t g-k) λλ 2 LL RR = LL λλ RR(λλ) Δλλ λλ 1 ja D R = L R t (λ 1 ja λ 2 : katso asianmukaiset arvot taulukosta 2.1.1) λ=1000 nm λ=3000 nm l, m) EE IIII = 0,3 EE λλ Δλλ + EE λλ Δλλ λ=780 nm λ=1000 nm n) λ=3000 nm EE iihoo = EE λλ Δλλ λ=380 nm ja H iho = E iho t Määritelmät:
10 LUONNOS E λ (λ,t), E λ E eff spektrinen irradianssi tai spektrinen tehotiheys: tietylle pinnalle kohdistuva säteilyteho pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja nanometriä kohti [W m -2 nm -1 ], E λ (λ,t):n ja E λ :n arvot tulevat mittauksista tai laitteiston valmistaja voi toimittaa ne; efektiivinen irradianssi (UV-alue): S(λ):lla spektrisesti painotettu laskettu irradianssi UV-aallonpituusalueella nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ]; H energiatiheys: irradianssin aikaintegraali, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; H eff efektiivinen energiatiheys: S(λ):lla spektrisesti painotettu säteilyaltistuminen, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; E UVA H UVA S(λ) kokonaisirradianssi (UVA): laskettu irradianssi UVA-aallonpituusalueella nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ]; energiatiheys (UVA): irradianssin integraali ajan ja aallonpituuden suhteen UVA-aallonpituusalueella nm, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon UV-säteilyn silmiin ja ihoon kohdistuvien terveysvaikutusten aallonpituusriippuvuus, (taulukko 2.1.2) [dimensioton]; t, t aika, altistumisen kesto, joka ilmaistaan sekunteina [s]; λ aallonpituus, joka ilmaistaan nanometreinä [nm]; λ kaistanleveys, joka ilmaistaan nanometreinä [nm], laskelma- tai mittausväli; L λ(λ), L λ B(λ) L B D B E B lähteen spektrinen radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä, steradiaania ja nanometriä kohti [W m -2 sr -1 nm -1 ]; spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon sinisen valon silmälle aiheuttaman fotokemiallisen vaurion aallonpituusriippuvuus (taulukko 2.1.3) [dimensioton]; efektiivinen radianssi (sininen valo): B(λ):lla spektrisesti painotettu laskettu radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti [W m -2 sr -1 ]; efektiivinen radianssiannos (sininen valo): B(λ):lla spektrisesti painotettu radianssin aikaintegraali, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä ja steradiaania kohti [J m -2 sr -1 ]; efektiivinen irradianssi (sininen valo): B(λ):lla spektrisesti painotettu laskettu irradianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ];
11 LUONNOS H B R(λ) L R D R E IR efektiivinen energiatiheys (sininen valo): B(λ):lla spektrisesti painotettu säteilyaltistuminen, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon näkyvän ja IRA-säteilyn silmälle aiheuttaman lämpövaurion aallonpituusriippuvuus (taulukko 2.1.3) [dimensioton]; efektiivinen radianssi (lämpövaurio): R(λ):lla spektrisesti painotettu laskettu radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti [W m -2 sr -1 ]; efektiivinen radianssiannos (lämpövaurio): R(λ):lla spektrisesti painotettu radianssin aikaintegraali, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä ja steradiaania kohti [J m -2 sr -1 ]; kokonaisirradianssi (lämpövaurio): laskettu infrapunasäteilyn irradianssi aallonpituusalueella 780 nm nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ]; E iho kokonaisirradianssi (näkyvä, IRA ja IRB): laskettu näkyvän ja infrapunasäteilyn irradianssi aallonpituus-alueella 380 nm nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ]; H iho α γ ph energiatiheys: irradianssin aika- ja aallonpituusintegraali näkyvän ja infrapunasäteilyn aallonpituusalueella nm, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; kulmakoko: näkyvän lähteen tietyllä katseluetäisyydellä rajaama kulma, joka ilmaistaan milliradiaaneina (mrad). Näkyvä lähde on todellinen tai virtuaalinen kohde, joka muodostaa pienimmän mahdollisen kuvan verkkokalvolle. vastaanottokulma: radianssin mittauksessa käytetty säteilykeilan rajaava kulma, joka riippuu altistumisajasta. Ilmaistaan milliradiaaneina [mrad].
12 LUONNOS Taulukko Altistuksen raja-arvot epäkoherentille optiselle säteilylle Kohta Aallonpituus [nm] Altistumisrajaarvo Yksiköt Huomautus Kehonosa Vaurio a (UVA, UVB ja UVC) H eff = 30 päivittäinen arvo (8h) [J m -2 ] silmäsarveiskalvo sidekalvomykiö iho sarveiskalvotulehdus sidekalvotulehdus harmaakaihi eryteema elastoosi ihosyöpä b (UVA) H UVA = 10 4 päivittäinen arvo (8h) [J m -2 ] silmän mykiö harmaakaihi c (sininen valo) huom.1 d (sininen valo) huom.1 D B=10 6 t s L B=100 t > s D B: [J m -2 sr -1 ] t: [sekuntia] [W m -2 sr -1 ] kun α γ ph, γ ph = 11 mrad, kun t < 100 s, γ ph = 1,1 t 0,5 mrad, kun 100 t s, γ ph = 110 mrad, kun t > s, silmän verkkokalvo verkkokalvorappeuma e (sininen H B = 100 H B: [J m -2 ] kun α < γ ph,
13 LUONNOS valo) huom.1 t <100 s t: [sekuntia] f (sininen valo) huom.1 E B = 1 t 100 s [W m -2 ] g (näkyvä ja IRA) LL RR = 2,8 107 CC αα kun t 0,25 s [W m -2 sr -1 ] C α = 1,5, kun α 1,5 mrad C α = α, silmän verkkokalvo verkkokalvon palovamma h (näkyvä ja IRA) DD RR = 2,0 107 tt 0,75 CC αα kun 10-6 s t < 0,25 s D R: [J m -2 sr -1 ] t: [sekuntia] kun 1,5 < α α max C α = α max, kun α > α max i (näkyvä ja IRA) DD RR = 630 CC αα kun t < 10-6 s [J m -2 sr -1 ] α max = 5 mrad, kun t < s α max = 200 t 0.5 mrad, kun s t < 0,25 s α max = 100 mrad, kun t 0,25 s λ 1 = 380 nm, λ 2 = 1400 nm j (IRA) LL RR = tt 0,25 CC αα kun 0,25< t < 100 s L R: [W m -2 sr -1 ] t: [sekuntia] C α = 11, kun α 11 mrad C α = α, silmän verkkokalvo verkkokalvon palovamma
14 LUONNOS k (IRA) LL RR = 6,3 106 CC αα kun t 100 s [W m -2 sr -1 ] kun 11 < α 100 C α = α max, kun α > 100 mrad vastaanottokulma γ ph = 11 mrad λ 1 = 780 nm, λ 2 = 1400 nm l (IRA ja IRB) E IR = t -0,75 kun t <1000 s E IR: [W m -2 ] t: [sekuntia] silmä sarveiskalvo sarveiskalvon palovamma harmaakaihi m (IRA ja IRB) E IR = 100 kun t 1000 s [W m -2 ] mykiö n (näkyvä, IRA ja IRB) H iho = t 0,25 kun t 10 s H iho: [J m -2 ] t: [sekuntia] iho palovamma huom 1 Alue nm kattaa osan UVB-säteilystä, UVA-säteilyn kokonaan ja suurimman osan näkyvästä säteilystä. Näihin liittyvään riskiin viitataan kuitenkin yleisesti ilmauksella sininen valo. Tarkasti ottaen sininen valo kattaa ainoastaan noin nm:n välisen alueen.
15 LUONNOS Taulukko S(λ) [dimensioton] 180 nm 400 nm λ(nm) S(λ) λ(nm) S(λ) λ(nm) S(λ) λ(nm) S(λ) λ(nm) S(λ) 180 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,000090
16 LUONNOS Taulukko B(λ), R(λ) [dimensioton], nm λ (nm) B(λ) R(λ) 300 λ < 380 0, ,01 0, ,0125 0, ,025 0, ,05 0, ,1 0, ,2 0, ,4 0, ,8 0, ,9 0, ,95 0, ,98 0, , , , , , , , , , , , , < λ ,02 (450-λ) < λ 700 0, < λ ,002 (700-λ) 1050 < λ , < λ ,2 10 0,02 (1150-λ) 1200 < λ ,02 2. Lasersäteily Lasersäteilyn altistuksen raja-arvot määritellään alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin lähteestä tulevan säteilyn aallonpituudesta ja kestosta, ja tuloksia on verrattava vastaaviin altistumisen raja-arvoihin, jotka on esitetty taulukoissa Joitakin lasersäteilyn lähteitä saattaa koskea useampi kuin yksi altistuksen raja-arvoa. Taulukoissa laskentaparametreinä käytettävät kertoimet on lueteltu taulukossa 2.2.4, altistumisen arviointiin käytettävän mittausaukon koko taulukossa ja toistuvan altistumisen osalta käytettävät korjauskertoimet taulukossa
17 LUONNOS EE = dddd dddd [Wm-2 ] t HH = EE(tt) dddd 0 [Jm -2 ] Määritelmät dp teho, joka ilmoitetaan watteina [W]; da pinta-ala, joka ilmaistaan neliömetreinä [m 2 ]; E(t), E H t λ γ γ m α irradianssi tai tehotiheys: tietylle pinnalle kohdistuva säteilyteho pintaalayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m -2 ], E(t):n ja E:n arvot tulevat mittauksista tai laitteiston valmistaja voi toimittaa ne; energiatiheys: irradianssin aikaintegraali, ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m -2 ]; aika, altistumisen kesto, joka ilmaistaan sekunteina [s]; aallonpituus, joka ilmaistaan nanometreinä [nm]; mittausnäkökentän rajaava kartiokulma, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad]; mittausnäkökenttä, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad]; lähteen kulmakoko, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad]; rajaava aukko, ympyränmuotoinen alue, jolta irradianssin ja energiatiheyden keskiarvot lasketaan. Taulukko Säteilyvauriot Aallonpituus [nm] λ Säteilyalue Kohteena oleva elin Vaurio UV silmä fotokemiallinen vaurio ja lämpövaurio UV iho eryteema
18 LUONNOS näkyvä silmä verkkokalvon vaurio näkyvä silmä valokemiallinen vaurio näkyvä iho lämpövaurio IRA silmä lämpövaurio IRA iho lämpövaurio IRB, IRC silmä lämpövaurio IRB, IRC iho lämpövaurio
19 LUONNOS Taulukko Silmään kohdistuvan lasersäteilyn altistuksen raja-arvot Aallonpituus [nm] Altistusaika [s] UVC ja Wm Jm -2 UVB 302,5 302,5 jos t T1, niin C1 Jm -2 C2 Jm jos t > T1, niin C2 Jm -2 UVA C1 Jm Jm -2 näkyvä C6 Jm C6 Jm t 0,75 C6 Jm -2 Fotokemiallinen verkkokalvovaurio ( nm) 100 C3 Jm - 2 C3 Wm -2 (γ = 1,1 t 0,5 mrad) C3 Wm -2 (γ = 110 mrad) (γ = 11 mrad) Terminen verkkokalvovaurio 400 nm 700 nm) jos α 1,5 mrad, niin 10 Wm -2 jos α > 1,5 mrad ja t T2, niin 18 t 0,75 C6 Jm -2 jos α > 1,5 mrad ja t > T2, niin 18 T2-0,25 C6 Wm -2 IRA C6 Jm C4 C6 Jm t 0,75 C4 C6 Jm -2 jos α 1,5 mrad, niin 10 C4 C7 Wm C6 C C6 C7 Jm t 0,75 C6 C7 Jm -2 jos α > 1,5 mrad ja t T2, niin 18 t 0,75 C6 C4 C7 Jm * Jm -2 jos α > 1,5 mrad ja t > T2, niin 18 T2-0,25 C6 C4 C7 Wm -2 IRB ja Wm Jm t 0, Wm -2 IRC 500 Jm Wm Jm Wm Jm t 0,25 Jm Wm Jm t 0,25 Jm -2 * Yli 1250 nm aallonpituuksilla ihoon kohdistuvan lasersäteilyn altistuksen raja-arvot voivat olla pienempiä kuin taulukon altistuksen raja-arvot silmälle. Tällöin sovelletaan ihoon kohdistuvan lasersäteilyn altistuksen raja-arvoja. Jos ainoastaan silmät altistuvat lasersäteilylle, käytetään kaksinkertaisia ihoon kohdistuvan lasersäteilyn altistuksen raja-arvoja silloin, kun ne ovat pienemmät kuin silmään kohdistuvan lasersäteilyn altistuksen raja-arvot.
20 LUONNOS Taulukko Ihoon kohdistuvan lasersäteilyn altistuksen raja-arvot Aallonpituus [nm] Altistusaika [s] < UVC ja , Wm Jm -2 UVB 302,5 315 jos t T1, niin C1 Jm -2 C2 Jm -2 jos t > T1, niin C2 Jm -2 UVA C1 Jm Jm -2 näkyvä Wm Jm -2 1, t 0,25 Jm Wm -2 IRA C4 Wm C4 Jm -2 1, t 0,25 C4 Jm C4 Wm -2 IRB IRC ja Wm Jm t 0,25 Jm Wm Wm Jm Wm Jm t 0,25 Jm Wm Jm t 0,25 Jm -2
21 LUONNOS Taulukko Altistumisen arvioinnissa käytettävät rajaavat aukot Aallonpituusalue Rajoittavan aukon halkaisija Silmä Iho UV 180 nm 400 nm 1mm, kun t 0,35 s 3,5 mm 1,5 t 0,375, kun 0,35 s < t 10 s 3,5 mm kun t > 10 s Näkyvä 400 nm 700 nm 7 mm 3,5 mm IRA 700 nm 1400 nm 7 mm 3,5 mm IRB ja IRC 1400 nm nm 1 mm, kun t 0,35 s 3,5 mm 1,5 t 0,375, kun 0,35 s < t 10 s 3,5 mm, kun t > 10 s 0,1 mm 1mm 11 mm 11 mm
22 LUONNOS Taulukko Sovellettavat korjauskertoimet ja muut laskentaparametrit Korjauskerroin Aallonpituusalue [nm] Arvo C 1 302,5 400 C 1 = 5, t 0,25 C 2 302,5 315 C 2 = 100,2 (λ-295) T 1 302,5 315 T 1 = 10 0,8 (λ-295) s C jos α 1,5 mrad, niin C 6 = 1 jos 1,5 mrad < α α max, niin C 6 = α/1,5 mrad jos α > α max, niin C 6 = α max /1,5 mrad, α max = 5 mrad, kun t < 625 µs α max = 200 t 0,5 mrad, kun 625 µs t 0,25 s α max = 100 mrad, kun t > 0,25 s C jos 400 nm λ < 450 nm, niin C 3 = 1 jos 450 nm λ 600 nm, niin C 3 = 10 0,02(λ-450) T jos α < 1,5 mrad, niin T 2 = 10 s jos 1,5 mrad α 100 mrad, niin T 2 = [(α - 1,5)/98,5] s jos α > 100 mrad, niin T 2 = 100 s C jos 700 λ < 1050 nm, niin C 4 = 10 0,002(λ-700) jos 1050 nm λ 1400 nm, niin C 4 = 5 C jos 700 nm λ < 1150 nm, niin C 7 = 1 jos 1150 nm λ < 1200 nm, niin C 7 = 10 0,018(λ-1150) jos 1200 nm λ 1400 nm, niin C 7 = ,04(λ-1250)
23 LUONNOS Taulukot ja Korjauskertoimet toistuvaa altistumista varten Kaikkia kolmea alla olevaa yleissääntöä tulee soveltaa peräkkäisiä pulsseja lähettävien tai skannaavien laserjärjestelmien aiheuttamaan toistuvaan altistumiseen: 1. Pulssijonon yksittäisestä pulssista aiheutuva altistuminen ei saa ylittää kyseisen pulssinpituisen yksittäisen pulssin altistuksen raja-arvoa. 2. Minkään ajan t kestoisen pulssijoukon (tai pulssijonon osan) aiheuttama altistuminen ei saa ylittää aikaa t vastaavaa altistuksen raja-arvoa. 3. Minkään pulssijoukon yksittäisen pulssin aiheuttama altistuminen ei saa ylittää yksittäisen pulssin altistuksen raja-arvoa kerrottuna kumulatiivisella lämpökorjauskertoimella C p. Kerroin C p riippuu pulssien lukumäärästä N. Tätä sääntöä sovelletaan ainoastaan lämpövaurioilta suojaaviin altistumisrajoihin, jolloin kaikkia alle T min aikana tulevia pulsseja pidetään yksittäisenä pulssina. Pulssin kesto on tällöin T min ja energia ajan T min kuluessa kertyneiden pulssien energia. taulukko pulssin minimikesto T min Aallonpituus [nm] Pulssin minimikesto T min [s] Pulssien kertymisaika [s] 400 λ < ,25 s tai T 2 * 700 λ < T λ < T λ < λ < λ < λ * jos altistusta pitkitetään tietoisesti, niin käytetään pulssien kertymisaikana aikaa T 2.
24 LUONNOS taulukko kumulatiivinen lämpökorjauskerroin C p Pulssin kesto t kumulatiivinen korjauskerroin C p, t T min jos pulssien kertymisaika 0,25 s, C p = 1 jos pulssien kertymisaika > 0,25 s, N 600, niin C p = < N 24414, niin C p = 5 N -0,25 N > 24414, niin C p = 0,4 t > T min jos α 5 mrad, niin C p = 1 jos 5 mrad < α α max, C p = N -0,25, kun N 40 C p = 0,4, kun N > 40 jos α > α max, niin C p = N -0,25, kun N 625 C p = 0,2, kun N > 625 jos α > 100 mrad, niin C p = 1
25 LUONNOS Liite 3. Altistuksen raja-arvot ultraäänelle Taulukko 3.1 Altistuksen raja-arvot ilmavälitteisen ultraäänen äänenpaineen tasolle (SPL). Raja-arvot on ilmaistu desibeliskaalalla käyttäen referenssitasona äänenpainetta 20 µpa. Taajuudet on ilmaistu 1/3-oktaavin keskitaajuuksina. 1/3-oktaavin keskitaajuus [khz] Ultraäänen äänenpaineen taso (SPL) [db] , Taulukko 3.2 Altistuksen raja-arvot, kun ultraääni johdetaan kehoon ihokontaktin tai ultraäänen energiaa kehoon tehokkaasti siirtävän väliaineen kautta. Raja-arvot on ilmoitettu ultraäänen intensiteetille sekä mekaaniselle (MI) ja termiselle (TI) indeksille. Altistus ei saa ylittää rajaa minkään suureen osalta. Kehon osa Ultraäänen intensiteetti [W/cm 2 ] Mekaaninen indeksi (MI) Terminen indeksi (TI) Silmät 0,05 0,2 Muut osat 0,1 0,4 0,7 Huomautus 3.2-1: Standardin IEC 62359, Ultrasonics - Field characterization - Test methods for the determination of thermal and mechanical indices related to medical diagnostic ultrasonic fields mukaan mekaaninen indeksi (MI) määritellään kaavalla: negatiivinen huuuuuuuuuuuuuuuuuuuu (MMMMMM) MMMM = pppppppppppppp kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk (MMMMMM) ja terminen indeksi (TI) kaavalla: TTTT = lläheeeeeeeeeeeeee uuuuuuuuuuuuuuuuuuuuhoo (WW) tttthoo, jjjjjjjj vvvvvvvvvvvvvvvvvv aaaaaaaaaaaa 1 C llämmmmötttttttttt nnnnnnnnnnnnnn (WW)
LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE
MUISTIO 1137121 v. 1 1(17) 12.06.2017 2388/2017 LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE 1. Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisraja-arvot määritellään
LisätiedotAltistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille
Liite 1 Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille Staattiset magneettikentät taajuusalueella 0 1 Hz Altistuksen raja-arvo Altistuksen raja-arvo määritetään ulkoisen magneettivuon
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain (859/2018) 161
LisätiedotLIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm)
N:o 146 707 LIITE I Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2010 N:o 145 146 SISÄLLYS N:o Sivu 145 Tasavallan presidentin asetus Suomen liittymisestä kansainväliseen COSPAS-SARSAT-ohjelmaan
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä
MÄÄRÄYS S/5/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Annettu Helsingissä 20.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 C6-0129/2005 1992/0449B(COD) 12/05/2005 YHTEINEN KANTA Neuvoston hyväksymä yhteinen kanta 18. huhtikuuta 2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 7.9.2005 EP-PE_TC2-COD(1992)0449B ***II EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu toisessa käsittelyssä 7. syyskuuta 2005 Euroopan parlamentin
Lisätiedot(2005/C 172 E/02) ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan,
C 172 E/26 Neuvoston 18 päivänä huhtikuuta 2005 vahvistama YHTEINEN KANTA (EY) N:o 24/2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/ /EY antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista
LisätiedotN:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.
N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
2006L0025 FI 01.01.2014 003.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/25/EY, annettu 5
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala
LisätiedotPIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1
Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus
LisätiedotESITYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUKSEN RAJOITTAMISESTA
MUISTIO 1137106 v. 2 1(8) 12.06.2017 2388/2017 ESITYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUKSEN RAJOITTAMISESTA Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET
Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus
LisätiedotPerustelumuistio: Ehdotus sosiaali ja terveysministeriön asetukseksi ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta
LUONNOS 16.11.2018 Perustelumuistio: Ehdotus sosiaali ja terveysministeriön asetukseksi ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Ehdotuksella
LisätiedotLaura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila
7 UV- säteilyn altistumisrajat Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Johdatus UV-säteilyn altistumisrajoihin... 256 7.2 Väestön altistumisrajat... 257 7.3 Työntekijöiden altistumisrajat...
LisätiedotIONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR
IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR Ylitarkastaja Lauri Puranen 1 IONISOIMATON SÄTEILY Röntgensäteily Gammasäteily Alfasäteily Beetasäteily Neutronisäteily 2 MITEN IONISOIMATON SÄTEILY TUNKEUTUU JA VAIKUTTAA
LisätiedotPIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT
ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO
30. 7. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 199/59 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO NEUVOSTON SUOSITUS, annettu 12 päivänä heinäkuuta 1999, väestön sähkömagneettisille kentille
LisätiedotLauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta
LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS
LisätiedotEhdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn. säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä.
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
LisätiedotLaske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus
LisätiedotTaulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.
Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
LisätiedotSähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät
Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät 1 Tarina Kotona on useita sähkömagneettisten kenttien lähteitä: Perhe Virtanen on iltapuuhissa. Rouva Virtanen laittaa keittiössä ruokaa ja
LisätiedotVoimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta
Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi
Lisätiedot= ωε ε ε o =8,853 pf/m
KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys
LisätiedotSM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat
SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan
LisätiedotOIKAISUJA. (Euroopan unionin virallinen lehti L 159, 30. huhtikuuta 2004)
24.5.2004 L 184/1 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 30. maaliskuuta 2004 EP-PE_TC2-COD(1992)0449C ***II EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu toisessa käsittelyssä 30. maaliskuuta 2004 Euroopan
Lisätiedot3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'
3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä
LisätiedotTurvallinen työskentely tukiasemien lähellä
Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0016/2004 1992/0449C(COD) FI 14/01/2004 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi terveyttä ja
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotAntti Niittylä ja Reijo Visuri
9 OPTISEN SÄTEILYN VALVONTA JA SÄÄDÖKSET SUOMESSA Antti Niittylä ja Reijo Visuri SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Johdanto... 280 9.2 Väestön altistumisen rajoittaminen... 281 9.3 Työperäisen altistumisen rajoittaminen...
LisätiedotLASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila
LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila Erikoistutkija, Säteilyturvakeskus 02.12.2016 Sisältö Lasersäteen radiometriaa Vaikutukset silmään ja ihoon Turvallisuusstandardit Laser syntyy stimuloidun emission avulla
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotAED Plus. Trainer2. Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien
AED Plus Trainer2 Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien VAROITUS Lääkinnällisissä sähkölaitteissa vaaditaan sähkömagneettisuuteen
LisätiedotSähkö- ja magneettikentät työpaikoilla
1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen
Lisätiedot- ultraviolettisäteilyn (UV) - näkyvän alueen (visible) - infrapuna-alueen (IR)
86 Opettele jako: - Gammasäteet (Gamma rays) - Röntgensäteet (X-rays) - Ultravioletti (Ultraviolet) - Näkyvä (Visible) - Infrapuna-alue (Infrared) - Mikroaaltoalue (Microwave) - Radioaallot 87 Valo-opissa
LisätiedotSähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset
Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta
LisätiedotAltistuminen UV-säteilylle ulkotöissä
Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280
Lisätiedot3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.
Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013
LisätiedotVäestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa
/ ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / ELOKUU
LisätiedotALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN
8 ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN Kari Jokela, Antti Niittylä SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Yleistä turvallisuusnormeista... 320 8.2 ICNIRPin ohjearvot... 324 8.3 Euroopan unioni... 345 8.4 Valvonta Suomessa... 346
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotRG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m
1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotIonisoimaton säteily ja ihminen
Ionisoimaton säteily ja ihminen S ÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa, langattomassa
LisätiedotSähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6
Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotIonisoimaton säteily ja ihminen
Ionisoimaton säteily ja ihminen SÄTEILY JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettisia kenttiä ja aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa,
LisätiedotUltravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila
Ultravioletti- ja lasersäteily Toimittanut Riikka Pastila Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Riikka Pastila, Kari Jokela, Sisko Salomaa, T. K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner,
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT
Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI. Mittausten kuvaus
MITTAUSRAPORTTI Mittausten kuvaus Sähköherkkyyssäätiö mittasi sähkömagneettisten kenttien voimakkuutta 26.6.2017, 30.6.2017 ja 4.8.2017 osoitteessa Liisankatu 27 B, 00170 Helsinki sijaitsevassa huoneistossa,
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
Lisätiedot4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ
LisätiedotEnergian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)
Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys
LisätiedotRADIOMETRIAN PERUSTEET
.1.003 RADIOMETRIAN PERUSTEET Kari Jokela Kalvo 1 OPTINEN RADIOMETRIA Käsittelee optisen säteilyenergian emittoitumista etenemistä väliaineessa siirtymistä optisen laitteen sisällä ilmaisua sähköiseksi
LisätiedotEMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus
EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed
LisätiedotVoimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan
Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon
LisätiedotMagneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
LisätiedotVOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan
VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Sateen mittaaminen Sademäärä ilmaistaan yksikössä [mm]=[kg m -2 ] Yleisesti käytetään sadeastiaa, johon kerääntynyt
LisätiedotEnergianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit
Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle
LisätiedotULA- JA TV-ASEMIEN MASTOTÖIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS
OHJE ST 9.3 / 2.9.2003 ULA- JA TV-ASEMIEN MASTOTÖIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS 1 OHJEEN SISÄLTÖ JA SOVELTAMINEN 3 2 YLEISTÄ MASTOTYÖN TURVALLISUUDESTA 3 3 ALTISTUMISEN RAJOITTAMISEN PERUSTEET 3 3.1 Lainsäädäntö
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotSähkömagneettiset kentät työympäristössä
Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Opaskirja työntekijöiden altistumisen arvioimiseksi Maila Hietanen Patrick von Nandelstadh Tommi Alanko TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 14 Työterveyslaitos
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotMikroaaltokuivauksen turvallisuus
Mikroaaltokuivauksen turvallisuus Mikroaaltok oaaltokuivaimien käyttö on yleistynyt rakennusten kos os- teus- - ja vesivahinkojen korjauksessa. Kuivaimen toiminta perustuu mikroaaltosäteilyn käyttöön.
LisätiedotSäteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilylakiluonnos Säteilyturvakeskus Säteilylakiluonnos Parantaa säteilyturvallisuutta Kaikkien säteilyaltistustilanteiden huomioiminen Oikeutusperiaatteen käyttöön tarkennuksia Toiminnan harjoittajan
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI
Soterko päivä: Riskinhallinta, lainsäädännön soveltaminen ja varovaisuusperiaate. Työterveyslaitos 28.9.2012. SÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI Kari Jokela (FI asiantuntija, STUK) 1 Suomen direktiivitiimi
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
LisätiedotIonisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
LisätiedotSähkö- ja magneettikentät työpaikoilla. 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus 1 Esityksen sisältö SM-direktiivin
LisätiedotOhjeellinen käytännön opas direktiivin 2006/25/EY täytäntöönpanoa varten (Keinotekoinen optinen säteily)
Ohjeellinen käytännön opas direktiivin 2006/25/EY täytäntöönpanoa varten (Keinotekoinen optinen säteily) Tämä julkaisu saa tukea työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevasta Euroopan unionin Progressohjelmasta
LisätiedotSähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus
Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Suomi Sivulla AirSense 10 AirCurve 10 1-3 S9 Sarja 4-6 Stellar 7-9 S8 & S8 Sarja II VPAP Sarja III 10-12 AirSense 10 AirCurve 10
LisätiedotLaserhitsauksen työturvallisuus
Laserhitsauksen työturvallisuus 4.11. Satelliittiseminaari Joonas Pekkarinen, TkT LUT Laser Turku Lasertyöstön riskit Lasersäde, silmät ja kudokset Korkeajännitteiset piirit Työstössä vapautuvat aineet:
LisätiedotSTUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014. Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014 Tukiasema-antennien asentaminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Oppaan kirjoittajat: Tommi Toivonen Sami Kännälä Lauri Puranen
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /..
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.3.2019 C(2019) 1710 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /.. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 liitteiden I ja II muuttamisesta
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotMAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
LisätiedotTfy Fysiikka IIB Mallivastaukset
Tfy-.14 Fysiikka B Mallivastaukset 14.5.8 Tehtävä 1 a) Lenin laki: Muuttuvassa magneettikentässä olevaan virtasilmukkaan inusoitunut sähkömotorinen voima on sellainen, että siihen liittyvän virran aiheuttama
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on
LisätiedotMääräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
1 (6) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 15. päivänä heinäkuuta 2019 määrää 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun sähköisen viestinnän palveluista
LisätiedotToiminnallinen testaus
1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike
LisätiedotLUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin
SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotTo i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a
S ä h k ö m a g n e e t t i s e t k e n t ä t To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Heidi Nyberg, Kari Jokela, Sisko
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Komission täytäntöönpanoasetus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.7.2018 C(2018) 4351 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Komission täytäntöönpanoasetus täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1152 muuttamisesta korrelaatiomenettelyn selventämiseksi
LisätiedotSuhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6
Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6 May 5, 7 Tehtävä a) Valo kulkee nollageodeettia pitkin eli valolle pätee ds. Lisäksi oletetaan valon kulkevan radiaalisesti, jolloin dω. Näin ollen, kun K, saadaan
LisätiedotPL HELSINKI. Säteilyturvaneuvottelukunnan kokous 1/2017. Säteilyturvaneuvottelukunta Pöytäkirja 1 (5)
Säteilyturvaneuvottelukunta Pöytäkirja 1 (5) Säteilyturvaneuvottelukunnan kokous 1/2017 Aika Maanantai 19.6.2017 klo 12:25-14:35 Paikka STM, Kohtaamo, Meritullinkatu 8, Helsinki Osallistujat Jäsenet: Lääkintöneuvos
LisätiedotMagneettikuvauksen tarkistuslista MED EL CI- ja ABI-malleille
Magneettikuvauksen tarkistuslista MED EL CI- ja ABI-malleille Mi1200 SYNCHRONY Mi1200 SYNCHRONY PIN Mi1210 SYNCHRONY ST...1 Mi1200 SYNCHRONY ABI Mi1200 SYNCHRONY PIN ABI...2 Mi1000 CONCERTO Mi1000 CONCERTO
Lisätiedot