Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä. Loppuraportti Osa 2
|
|
- Aleksi Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä Loppuraportti Osa 2 Työterveyslaitos Helsinki 2007:11
2 Työterveyslaitos Tämän raportin kuvamateriaali on tekijänoikeuslain alaista. Kuvamateriaali on hankittu kuvissa esiintyvien henkilöiden ja kuvaajien suostumuksella. Oikeus kuvien käyttöön on vain Työterveyslaitoksella sopimuksen mukaan. Raportin valokuvat: Patrick von Nandelstadh
3 LÄMSÄ-projekti Osa 2: Altistuminen UV-säteilylle tienpäällystys- ja kattotöissä Maila Hietanen ja Patrick von Nandelstadh Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen - osaamiskeskus Loppuraportti 2007 Työsuojelurahaston rahoittama hanke nro Rahoituspäätös
4 SAATE Tämä osaraportti Osa 2: Altistuminen UV- säteilylle tienpäällystys- ja kattotöissä kuuluu LÄMSÄ projektiin, jonka muut raportit ovat: Osa 1: Lämpökuormittuminen tienpäällystys- ja kattotöissä Osa 3: Työ- ja suojavaatetus tienpäällystys- ja kattotöissä. Osaprojektin Altistuminen UV- säteilylle tienpäällystys- ja kattotöissä toteuttivat dosentti Maila Hietanen ja laboratorioinsinööri Patrick von Nandelstadh. Tutkimusryhmä kiittää projektissa mukana olleita urakoitsijoita ja liittojen edustajia. Erityiskiitokset ansaitsevat katto- ja asfalttityöntekijät osallistumisesta kenttämittauksiin. Kiitokset myös Työterveyslaitoksen tutkijoille Helena Mäkinen, Aija-Riitta Elo ja Carita Aschan sekä asiakaspalveluassistentille Seija Reposelle, jotka avustivat mittausten tekemisessä ja suojausohjeiden laatimisessa. Helsingissä Tekijät
5 TIIVISTELMÄ Tämä osaraportti " Altistuminen UV-säteilylle tienpäällystys- ja kattotöissä" on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta: Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä. Tässä tutkimuksessa mitattiin asfaltti- ja kattotyöntekijöiden UV-säteilyannoksia kesinä sekä Etelä-Suomessa Helsingin seudulla että Pohjois- Suomessa Muoniossa ja Rovaniemellä. Etelä-Suomessa UV-säteilyä mitattiin henkilökohtaisilla annosmittareilla yhteensä 47 henkilötyöpäivän aikana. Lapissa mittauksia tehtiin ainoastaan tienpäällystystöiden aikana, yhteensä 10 henkilötyöpäivänä. UV-säteilymittauksista 23 kohdistui kattotyöhön ja 34 tienpäällystystyöhön. Mitatut UV-annokset ylittivät pääsääntöisesti UV-säteilyn suositusarvot niskan, kaulan ja olkapään alueella. UV-annosmittaukset osoittivat niskaan kohdistuvan UV-säteilyn ylittävän suositusarvot pahimmillaan jopa 100- kertaisesti. Työssä käytettävien UV-suojavaatteiden ominaisuuksista on niukasti tutkittua tietoa, sillä ulkotyöntekijöiden työ- ja suojavaatteiden UV-säteilyltä suojaavuuteen ei ole erityisesti kiinnitetty huomiota. Yleensä ulkotöissä ei ole mahdollista hakeutua varjoon keskipäivän tuntien auringolta muulloin kuin taukojen aikana, joten työntekijöiden iho tulee suojata sopivalla vaatetuksella ja aurinkosuojavoiteilla. Erityisesti kasvot, niska, kaula ja korvat on tarpeen suojata lierihatulla tai lippalakilla. Silmien suojaaminen aurinkolasein on myös aiheellista, koska katto- ja asfalttitöissä silmiin kohdistuu UV-säteilyä sekä suoraan auringosta että heijastavista pinnoista.
6 6 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TAUSTATIETOA ALTISTUMISESTA UV-SÄTEILYLLE UV-säteilyn ominaisuuksia UV- säteilyn terveyshaitat UV-indeksi UV-SÄTEILYN ALTISTUMISRAJAT TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuskohteet UV-säteilyn mittausmenetelmät MITTAUSTULOKSET Kattotyöntekijöiden UV - annokset Asfalttityöntekijöiden UV-annokset Spektroradiometriset mittaukset TULOSTEN TARKASTELU SUOJAUTUMINEN UV-SÄTEILYLTÄ Suojavaatetus Aurinkolasit Aurinkosuojavoiteet YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET...33 LÄHTEET...34
7 7 1 TAUSTATIETOA ALTISTUMISESTA UV-SÄTEILYLLE Auringon ultraviolettisäteily ( UV- säteily) on niin voimakasta, että hyvin harva eliömuoto pystyisi elämään maapallolla, ellei ilmakehässä oleva otsonikaasu suodattaisi pois suurinta osaa haitallisimmasta UV-säteilystä. Viimeaikainen ilman saasteiden aiheuttama otsonikerroksen oheneminen on lisännyt huolestuttavasti UV-säteilyn määrää maanpinnalla. Vaikka auringosta tulevan UV-säteilyn vaikutusten tiedetään siten olevan merkittävimpiä ympäristömme aiheuttamia säteilyhaittoja, aikaisempia tutkimuksia ulkotyöntekijöiden altistumisesta UV - säteilylle on tehty hyvin vähän. Aikaisempaa tutkimustietoa suomalaisten altistumisesta ulkotöissä ei ole. Yhdysvalloissa selvitettiin ulkotyöntekijöiden suojautumista auringon säteilyltä kyselytutkimuksella ja havainnoimalla työntekijöiden vaatetusta. Tutkimuksen mukaan ulkotyöntekijöistä noin puolet suojautuu riittävästi. Työntekijöiden kasvot ja käsivarret olivat heikoimmin suojattuja (Stepanski et al. 1998). Australian Queenslandissa tehdyssä tutkimuksessa rakennustyöläisten UV-altistuminen määritettiin filmidosimetreilla. Tulosten mukaan lähes kaikkien (90%) työntekijöiden UV-säteilyannokset ylittivät suositusarvot (Gies et al. 2003). Pohjois-Kanadassa tehdyssä tutkimuksessa käytettiin elektronisia ja biologisia dosimetrejä työntekijöiden altistumisen määrittämiseen. UV-säteilyannokset olivat keskimäärin 450 J/m 2 pilvettöminä päivänä ja 190 J/m 2 pilvisinä päivinä (Cockell et al. 2001). Samankaltaisia tuloksia saatiin Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa määritettiin ulkotyöntekijöiden UV-altistumista ranteeseen kiinnitetyllä elektronisella dosimetrilla (Thieden et al. 2004). Saksassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että hikoiltaessa ihon erytreema- eli punoitusherkkyyden kynnysarvo alenee (Moehrle et al. 2000). Erityisesti ulkotöissä työntekijät hikoilevat tavallista enemmän, mikä lisää UVsuojautumistarvetta. 1.1 UV-säteilyn ominaisuuksia Ultraviolettisäteilyn aallonpituusalue ( nanometriä) jaetaan kolmeen eri kaistaan fysikaalisten ominaisuuksien ja biologisen tehokkuuden perusteella. Auringon UV-säteilyn lyhytaaltoisin alue UV-C (< 280 nm) ei pääse maan pinnalle, koska se absorboituu ilmakehän otsonikerrokseen. Maahan asti pääsevät pitkäaaltoinen UV-A ( nm) ja keskipitkä UV-B ( nm), joista UV-B on biologisesti tehokkainta.
8 8 Säteilyn biologinen tehokkuus on lähes 1000-kertainen 300 nm aallonpituudella verrattuna esimerkiksi 330 nm aallonpituuteen. Siten ihoa polttavasta UV-säteilystä 80 % on UV-B säteilyä, vaikka UV-B säteilyn osuus on vain 5 % auringon UV-säteilyn kokonaismäärästä. Kuva 1. Ultraviolettisäteilyn sijainti valon ja röntgensäteilyn välissä sähkömagneettisessa spektrissä Auringon UV-säteilyn voimakkuuteen maapallon eri alueilla vaikuttavat monet tekijät, joista tärkeimpiä ovat vuoden- ja kellonaika, leveysaste, korkeus merenpinnasta, pilvisyys, otsonikerroksen paksuus, ilman puhtaus sekä heijastuminen vedestä, lumesta tai hiekasta. Suomessa UV-säteily on voimakkainta kesä-elokuussa keskipäivän tuntien aikana. Toisaalta koko tammi-helmikuun aikana UV-B säteilyn määrä voi olla vähäisempi kuin yhtenä kirkkaana päivänä keskikesällä. Pilvisyys ei välttämättä vähennä merkittävästi UV-säteilyä, sillä ohuet pilvet vaimentavat vain % UV-säteilystä. Myös ympäristöstä heijastunut säteily voi lisätä huomattavasti UV-annosta.
9 9 1.2 UV- säteilyn terveyshaitat Ultraviolettisäteilyn haittavaikutukset kohdistuvat ihoon ja silmiin, ja ne jaetaan akuutteihin ja kroonisiin vaikutuksiin. Silmässä pääosa UV-säteilystä absorboituu sarveisja sidekalvoon ja vain pieni osa pääsee mykiöön. Ihon omat suojamekanismit auringon UV-säteilyä vastaan ovat pigmenttisoluissa tapahtuva melaniini-nimisen väriaineen muodostuminen ja ihon paksuuntuminen toistuvan ruskettumisen vuoksi. Silmän sarveiskalvon vaurioituessa irronneet epiteelisolut suodattavat säteilyä ja vähentävät sen pääsyä syvemmälle silmän eri osiin. Akuutit haitat UV-säteilyn välitön haittavaikutus iholla on punoitus eli eryteema, joka ilmaantuu muutaman tunnin kuluessa altistumisesta. Jos iho palaa pahasti, esiintyy myös ihon turvotusta, rakkuloita sekä kipua. Ihmiset ovat ihon palamis- ja ruskettumisherkkyyden perusteella erilaisia. Ihotyyppejä on kuusi: 1.punatukkaiset pisamaiset 2.vaaleatukkaiset sinisilmäiset 3.tummemmat kaukaasialaiset 4.Välimeren väestö 5.Latinalaisen Amerikan väestö 6.mustaihoiset Herkimpään ihotyyppiin 1 kuuluvat punatukkaiset, pisamaiset henkilöt, jotka eivät rusketu, vaan palavat herkästi. Suurin osa suomalaisista kuuluu ihotyyppeihin 2 ja 3, jotka ruskettuvat mutta myös palavat auringossa aika herkästi. Silmään kohdistuessaan voimakas auringon UV-säteily aiheuttaa akuutin sarveiskalvon tulehduksen, joka ilmenee voimakkaana kipuna ja vieraan esineen tunteena silmässä. Oireet ilmaantuvat yleensä muutaman tunnin kuluttua altistumisesta ja häviävät parin päivän kuluttua sarveiskalvon epiteelisolujen uusiuduttua. Tyypillisesti tällainen tilanne esiintyy talvella (ns. lumisokeus), kun taas kesällä näin voimakas silmiin kohdistuva UValtistus on erittäin harvinaista.
10 10 Kynnysarvoja tärkeimmille UV-säteilyn akuuteille vaikutuksille on taulukossa 1. UVannokset ilmaistaan yksikkönä joule neliömetriä kohti (J/m 2 ). Taulukko 1. UV-säteilyn akuutteja vaikutuksia vastaavat minimiannokset. Vaikutus Kynnysarvo (J/m 2 ) iho-eryteema silmän sarveiskalvontulehdus 40 ihon pigmentaatio 10 5 Krooniset haitat Jatkuva ihon altistuminen auringon UV-säteilylle aiheuttaa sidekudosvaurioita, jotka ilmenevät ihon paksuuntumisena, uurteina sekä kimmoisuuden vähenemisenä, joiden vuoksi iho näyttää ikäistään vanhemmalta. Pitkäaikaisen tai usein toistuvan liiallisen UVsäteilyn merkittävin terveyshaitta on kuitenkin ihosyöpä, joka on viime vuosikymmenten aikana rajusti yleistynyt valkoihoisen väestön keskuudessa. Ihosyöpä on yksi yleisimpiä syöpiä Suomessa. Vuonna 2004 miehillä havaittiin 411 melanoomaa, 501 okasolusyöpää ja 2748 tyvisolusyöpää. Naisilla vastaavat luvut olivat 389, 388 ja Ihon tyvisolusyöpä eli basaliooma on yleisin pahanlaatuinen kasvain ihmisellä. Tavallisimmin se ilmaantuu yli 40-vuotiaalle ja sen tyypillisin sijainti on auringolle altistunut ihoalue, useimmiten kasvot tai ylävartalo. Okasolusyövällä on selkein yhteys pitkän ajan kuluessa kertyvään auringon UV-säteilylle altistumiseen. Tämä syöpätyyppi on yleisin ulkoilmassa työskentelevillä. Basaliooma on ihosyövistä vaarattomin, koska se esiintyy paikallisena eikä lähetä etäpesäkkeitä. Myös basaliooman synnyn taustalla on myös elämän aikana iholle kertynyt UV-annos. Toistuva ihon palaminen auringolle altistumisen seurauksena näyttää lisäävän erityisesti melanooman vaaraa. Merkittävin ihotyyppiin liittyvä riskitekijä on kuitenkin runsasluomisuus, johon liittyy auringolle altistuminen. Melanooma on ihosyövistä vaarallisin, koska se lähettää nopeasti etäpesäkkeitä. Syöpätilastojen ja väestötutkimusten pohjalta arvioiden auringon UV-säteily aiheuttaa Suomessa yli 70 prosenttia ihosyövistä. Auringon aiheuttamiin ihosyöpiin arvioidaan kuolevan vuosittain ihmistä.
11 11 Silmiin kohdistuva pitkäaikainen UV-säteilyaltistus voi edistää harmaakaihin kehittymistä. Osa UV-säteilystä voi tunkeutua aina silmän pohjaan asti, mikä edistää verkkokalvon solujen rappeutumista. Suoraan auringosta tulevan UV-säteilyn lisäksi ympäristö vaikuttaa merkittävästi silmän saamaan UV-annokseen. Suhteellisen pienikin erilaisista pinnoista tuleva heijastuminen lisää silmäaltistusta huomattavasti enemmän kuin ihoaltistusta. Iho- ja silmävaurioiden lisäksi UV-säteilyn on todettu vaikuttavan kehon immunologiseen järjestelmään heikentäen vastustuskykyä. UV-säteily voi myös aktivoida ihossa olevia viruksia kuten herpes- ja HI-virusta. 1.3 UV-indeksi Ilmatieteen laitos antaa kesällä lyhyen aikavälin UV-ennusteita, joiden avulla voi arvioida kuinka pitkän ajan voi oleskella auringossa ihon punoittamatta. Ennuste annetaan kansainvälisesti sovitulla UV-indeksillä, joka kuvaa UV-säteilyn suurinta voimakkuutta päivän aikana. Indeksi vaihtelee vuodenajan ja paikkakunnan mukaan (kuva 2). Lapissa kaamosaikana UV-indeksi on 0 ja keskikesällä Etelä-Suomessa voi olla jopa 7. Kuva 2. Eri kuukausien keskimääräinen UV-indeksi Helsingissä
12 12 Herkän ruskettumattoman ihon palamisraja minuutteina saadaan lasketuksi jakamalla luku 130 UV-indeksiluvulla. Esimerkiksi, jos UV-indeksi on 7, ylittyy herkän ruskettumattoman ihon punoituskynnys 20 minuutissa. Auringolta on syytä suojautua kun UV-indeksi ylittää arvon 3. Näin tapahtuu Etelä-Suomessa toukokuusta elokuuhun, kauniina keskikesän päivänä peräti seitsemän tunnin ajan eli klo UV-indeksi 6 ja sen ylittävät arvot tarkoittavat voimakasta sekä 8 ja siitä ylöspäin hyvin voimakasta säteilyä. Keskikesällä ja keskipäivällä UV-indeksi vaihtelee Etelä-Suomessa pilvettömänä päivänä 5-6 välillä (kuva 3). Kuva 3. Tyypilliset UV-indeksin arvot kesäpäivänä Etelä-Suomessa
13 13 2 UV-SÄTEILYN ALTISTUMISRAJAT Kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn komitea ICNIRP ( International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection ) on antanut ohjearvot UV-säteilyaltistuksen enimmäisarvoiksi, jotka on tarkoitettu sovellettaviksi henkilöihin, jotka ovat erityisen herkkiä UV-säteilylle. Ruskettuneen tai tumman ihon suhteen altistumissuositukset voidaan kuitenkin turvallisesti jossain määrin ylittää. Ohjeiden mukaan silmään tai iholle kohdistuvan ultraviolettisäteilyn biologisesti painotettu efektiivinen energiatiheys ( H eff ) ei saa ylittää 30 J/m 2 työpäivän (8 h) aikana. Lisäksi silmään kohdistuvan painottamattoman UV-A-säteilyn energiatiheys (H UVA ) ei saa ylittää J/m 2 eli 10 kj/m 2. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistivat vuonna 2006 direktiivin (2006/25/EY) työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta keinotekoiselle optiselle säteilylle. Sitä voidaan soveltaa myös auringon UV-säteilylle altistumiseen erityisesti suojautumista koskevien vaatimusten osalta. Taulukko 2. ICNIRPin esittämät UV-säteilyn altistumisrajat Aallonpituus (nm) Altistumisen raja-arvo Yksikkö Kohde (UVA, UVB ja UVC) H eff = 30 päivittäinen arvo (8 h) [J m -2 ] silmä iho sarveiskalvo sidekalvo mykiö (UVA) H UVA = 10 4 päivittäinen arvo (8 h) [J m -2 ] silmä mykiö
14 14 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 3.1. Tutkimuskohteet Asfaltti- ja kattotyöntekijöiden UV-säteilyannoksia mitattiin kesinä sekä Etelä- Suomessa Helsingin seudulla että Pohjois-Suomessa Muoniossa ja Rovaniemellä. Etelä-Suomessa UV-säteilyä mitattiin henkilökohtaisilla annosmittareilla yhteensä 47 henkilötyöpäivän aikana. Lapissa mittauksia tehtiin ainoastaan tienpäällystystöiden aikana, yhteensä 10 henkilötyöpäivänä. UV-säteilymittauksista 23 kohdistui kattotyöhön ja 34 tienpäällystystyöhön. Kattotyöntekijät työskentelivät kahden tai kolmen hengen ryhmissä, ja työtehtävät eri kohteissa olivat suunnilleen samanlaisia. Asfalttityöntekijöiden tehtävät vaihtelivat pihatöistä siltakansien asfaltointiin. Yksi annosmittari toimi vertailumittarina työmaan UV-säteilyn kokonaisaltistusmittauksessa, ja se asennettiin kiinteästi mittausjakson ajaksi osoittamaan suoraan ylöspäin. Osa vertailumittauksista tehtiin Työterveyslaitoksen laboratoriotalon katolla Helsingissä. Yhteenveto eri vuosina tehdyistä mittauksista ja mittauspaikoista sekä annosmittauksiiin osallistuneiden työntekijöiden lukumääristä on esitetty kuvassa 4. Esimerkkejä tyypillisistä työtilanteista on esitetty liitteissä 1 ja 2.
15 Etelä-Suomi Kattotyöt - bitumi (n=5) - pelti (n=4) Tienpäällystystyöt (ei mittauksia) Pohjois-Suomi (ei mittauksia) 2006 Etelä-Suomi Kattotyöt - bitumi (n=14) - pelti (n=0) Tienpäällystystyöt (n=8) Pohjois-Suomi Kattotyöt (ei mittauksia) Tiemittaustyöt (n=2) 2007 Etelä-Suomi Kattotyöt (ei mittauksia) Tienpäällystystyöt (n=16) Pohjois-Suomi Kattotyöt (ei mittauksia) Tiepäällystystyöt (n=8) Kuva 4. Kaaviokuva mittauspaikoista ja -aikataulusta
16 UV-säteilyn mittausmenetelmät Henkilökohtaiset UV-annokset UV-säteilylle altistumista mitattiin henkilökohtaisilla annosmittareilla (Gigahertz-Optik X ). Annosmittarin toinen anturi rekisteröi ICNIRPin esittämän biologisesti painotettun tehotiheyden aallonpituusalueella nm ja toinen anturi ilmaisi painottamattoman UV-A ( nm) tehotiheyden. Lisäksi mittari ilmoitti kokonaisannoksen mittausjakson aikana. Tehotiheys rekisteröitiin 0,5 tai 1 minuutin välein, ja mittausdata siirrettiin tietokoneelle työjakson päättyessä. Annosmittareita kiinnitettiin työntekijän työvaatteeseen niskan, kaulan ja olkapään alueelle (kuva 5), jotta voitiin arvioida UV-säteilyn kohdistumista eri kehon osiin mm. työtehtävien ja - asentojen perusteella. Kuva 5. Annosmittarien kiinnityskohdat Esimerkkejä annosmittarien rekisteröimistä UV-tehotiheyksistä on kuvissa 6 ja 7.
17 Efektiivinen UV tehotiheys, E Eff ,Espoo, kattotyö, kaula Laskettu H Eff annos (J/m²) <11:00: 210 J/m² 11:00-14:00: 234 J/m² > 14:00: 34 J/m² Työjakso: 477 J/m² 0.04 Tehotiheys ( W/m²) :45 7:15 7:45 8:15 8:45 9:15 9:45 10:15 10:45 11:15 11:45 12:15 12:45 13:15 13:45 14:15 14:45 15:15 15:45 Aika (h:min:s) Kuva 6. Esimerkki UV-altistusmittauksesta työvuoron aikana kattotyössä Efektiivinen UV tehotiheys E Eff , tienpäällystystyö, niska Laskettu annos (J/m²) <11:00: 24 J/m² 11:00-14:00: 110 J/m² > 14:00: 26 J/m² Työjakso: 160 J/m² Tehotiheys ( W/m²) :30 9:00 9:30 10:00 10:30 11:00 11:30 12:00 12:30 13:00 13:30 14:00 14:30 15:00 15:30 16:00 16:30 17:00 17:30 18:00 Aika (h:min:s) Kuva 7. Esimerkki UV-altistusmittauksesta työvuoron aikana tienpäällystystyössä
18 18 Spektriset tehotiheysmittaukset Muutamissa kohteissa mitattiin UV- säteilyn spektrinen tehotiheys aallonpituusalueella nm 2 nm kaistoin. Mittaukset tehtiin spektroradiometrilla Optronic 742 varustettuna teflon- ja opaali-diffuusereilla (Kuva 8). Mittaukset tehtiin kolmeen suuntaan: vertikaalisesti eli kohtisuoraan ylös (zenit), kohtisuoraan aurinkoon sekä horisontaalisesti eli vaakatasossa auringon suuntaan. Kuva 8. Mittauksissa käytetty spektroradiometrilaitteisto
19 19 4 MITTAUSTULOKSET UV-säteilyn mittaustulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa kummallekin työntekijäryhmälle. Taulukoissa on ilmoitettu mitatut UV-säteilyn annokset koko työvuoron aikana sekä erikseen aamu-, keski- ja iltapäivän osalta. Työvuoro alkoi yleensä aamulla klo välillä ja päättyi iltapäivällä klo välillä Kattotyöntekijöiden UV - annokset Yhteenveto kattotyöntekijöiden UV-annoksista ja paikallisista UV-indeksin maksimiarvoista eri päivinä ja eri paikkakunnilla on koottu taulukkoon 3. Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty taulukoissa 4-9. Taulukko 3. Kattotyöntekijöiden UV-annokset (H Eff ) työvuoron aikana Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H Eff (J/m 2 ) Paikallinen UV indeksi Niska Kaula Olkapää Min Max Min Max Min Max Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Vantaa Helsinki 3 < Espoo Espoo Espoo Espoo Järvenpää Helsinki Helsinki
20 20 Taulukko 4. Kattotyöntekijöiden niskan UV-A annokset Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H UV-A (kj/m 2 ) ennen klo 11 klo jälkeen klo 14 Min Max Min Max Min Max Helsinki <1 < Helsinki <1 < Helsinki Helsinki Vantaa Helsinki Espoo <1 < Espoo Espoo Espoo Järvenpää Viikki Helsinki Taulukko 5. Kattotyöntekijöiden niskan biologisesti painotetut UV-annokset Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H Eff (J/m 2 ) ennen klo 11 klo jälkeen klo 14 Min Max Min Max Min Max Helsinki <1 < Helsinki <1 < Helsinki Helsinki Vantaa Helsinki 3 <1 216 <1 443 < Espoo < Espoo Espoo Espoo Järvenpää Viikki Helsinki
21 21 Taulukko 6. Kattotyöntekijöiden kaulan UV-A annokset Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H UV-A (kj/m 2 ) ennen klo 11 klo jälkeen klo 14 Min Max Min Max Min Max Helsinki <1 < Helsinki <1 < Helsinki Helsinki Myyrmäki Helsinki 3 < Espoo <1 < Espoo Espoo Espoo Järvenpää Viikki Taulukko 7. Kattotyöntekijöiden kaulan biologisesti painotetut UV-annokset Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H Eff (J/m 2 ) ennen klo klo jälkeen 11 klo 14 Min Max Min Max Min Max Helsinki <1 < Helsinki <1 < Helsinki Helsinki Myyrmäki 3 < Helsinki Espoo < Espoo Espoo Espoo Järvenpää < Viikki 2 <
22 22 Taulukko 8. Kattotyöntekijöiden olkapään UV-A annokset Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H UV-A (kj/m 2 ) ennen klo 11 klo jälkeen klo 14 Min Max Min Max Min Max Helsinki <1 < Helsinki <1 < Helsinki Helsinki Espoo <1 < Espoo Espoo Espoo Järvenpää Viikki Taulukko 9. Kattotyöntekijöiden olkapään biologisesti painotetut UV-annokset Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H Eff (J/m 2 ) ennen klo 11 klo jälkeen klo 14 Min Max Min Max Min Max Helsinki <1 < Helsinki <1 < Helsinki Helsinki Espoo <1 < Espoo Espoo Espoo Järvenpää Viikki
23 Asfalttityöntekijöiden UV-annokset Tulokset asfalttityöntekijöiden UV-annoksista ja paikallisista UV-indeksin maksimiarvoista eri päivinä ja eri paikkakunnilla on koottu taulukkoon 10. Vastaavat yksityiskohtaiset tulokset on esitetty taulukoissa Taulukko 10. Asfalttityöntekijöiden UV-annokset (H Eff ) työvuoron aikana Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV annos, H Eff (J/m 2 ) Paikallinen UV indeksi Niska Kaula Min Max Min Max Muonio Muonio Muonio Muonio Helsinki > Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Kerava Rovaniemi < Rovaniemi
24 24 Taulukko 11. Asfalttityöntekijöiden niskan UV-A annokset Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H UV-A (kj/m 2 ) ennen klo 11 klo jälkeen klo 14 Min Max Min Max Min Max Muonio Muonio Muonio Muonio Helsinki Vantaa m Vantaa Vantaa Vantaa Kerava Rovaniemi Rovaniemi Taulukko 12. Asfalttityöntekijöiden niskan biologisesti painotetut UV-annokset Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H Eff (J/m 2 ) ennen klo 11 klo jälkeen klo 14 Min Max Min Max Min Max Muonio Muonio Muonio Helsinki Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa 3 < Kerava Rovaniemi Rovaniemi
25 25 Taulukko 13. Asfalttityöntekijöiden kaulan UV-A annokset Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H UV-A (kj/m 2 ) ennen klo 11 klo jälkeen klo 14 Min Max Min Max Min Max Muonio Muonio Muonio Muonio Muonio Helsinki Vantaa Vantaa < Vantaa Vantaa Kerava Rovaniemi Rovaniemi Taulukko 14. Asfalttityöntekijöiden kaulan biologisesti painotetut UV-annokset Päivämäärä Paikkakunta N Henkilökohtainen UV-annos, H Eff (J/m 2 ) ennen klo 11 klo jälkeen klo 14 Min Max Min Max Min Max Muonio Muonio Muonio 2 < Muonio Helsinki <1 > Vantaa Vantaa 4 < < Vantaa Vantaa 2 < Kerava 3 < Rovaniemi 4 <1 66 <1 89 < Rovaniemi 4 <
26 Spektroradiometriset mittaukset Kuvassa 9 on esimerkki auringon säteilyspektristä (UV - säteily ja näkyvä valo) mitattuna Helsingissä ja Rovaniemellä elokuussa Kuvasta nähdään, että UVsäteilyn tehotiheys on vain hieman voimakkaampaa Etelä-Suomessa kuin Pohjois- Suomessa, ja lyhytaaltoisen "sinisen" valon suhteen ero on vielä vähäisempi. Auringon spektrinen tehotiheys klo E ,Rovaniemi ,Helsinki 1.E-04 Spektrinen tehotiheys (W/cm 2 nm) 8.E-05 6.E-05 4.E-05 2.E-05 0.E Aallonpituus (nm) Kuva 9. Auringon säteilyn spektri mitattuna Helsingissä ja Rovaniemellä
27 27 5 TULOSTEN TARKASTELU Mitatut UV-annokset ylittivät pääsääntöisesti ICNIRPin suositusarvot. Kuten kohdassa 3 mainittiin, kyseiset suositukset on tarkoitettu suojaamaan erityisen herkkiä yksilöitä ja ne voidaan ylittää, jos altistuvan henkilön iho ei kuulu herkimpiin ihotyyppeihin. Kuvassa 10 on esitetty niskan, kaulan ja olkapään alueella tehtyjen annosmittausten jakauma, joka osoittaa suurimman osan mittauksista sijoittuvan alueelle J/m 2. Siten suositusarvo 30 J/m 2 ylittyi korkeintaan kolminkertaisesti näissä tapauksissa. Kuitenkin mitatut niskan alueen painotetut UV-annokset ylittivät suositukset pahimmillaan yli 50- kertaisesti Niska (n=51) Kaula (n=49) Olkapää (n=18) N >500 H Eff (J/m 2 ) Kuva 10. Painotettujen UV-annosmittausten jakauma niskan, kaulan ja olkapään alueilla (N = mittausten lukumäärä)
28 28 UV-A säteilyä koskevat suositukset on tarkoitettu sovellettavaksi silmien altistumisarviointiin, ja siten kaulan alueen UV-A annosten perusteella voidaan arvioida silmien ja kasvojen saamaa annosta sekä suojauksen tarvetta. Kuva 11 osoittaa, että mitatut UV-A annokset ylittivät kauttaaltaan suositusarvon 10 kj/ m 2, muutamissa tapauksissa ylitykset olivat lähes 100-kertaisia Niska (n=51) Kaula (n=49) Olkapää (n=18) N > 700 H UV-A (kj/m 2 ) Kuva 11. UV-A- annosmittausten jakauma niskan, kaulan ja olkapään alueilla ( N = mittausten lukumäärä)
29 29 6 SUOJAUTUMINEN UV-SÄTEILYLTÄ 6.1 Suojavaatetus Yleensä ulkötöissä ei ole mahdollista hakeutua varjoon keskipäivän tuntien auringolta muulloin kuin taukojen aikana, joten työntekijöiden iho tulee suojata sopivalla vaatetuksella. Erityisesti kasvot, niska, kaula ja korvat on tarpeen suojata lierihatulla tai lippalakilla. Työssä käytettävien UV-suojavaatteiden ominaisuuksista on niukasti tutkittua tietoa, sillä ulkotyöntekijöiden työ- ja suojavaatteiden UV-säteilyltä suojaavuuteen ei ole erityisesti kiinnitetty huomiota. Optimaalisen UV-säteilyltä suojaavan suojavaatteen tulee olla riittävän kevyt ja kudostai neulosrakenteeltaan avoin, jotta se läpäisisi hikeä ja tuntuisi viileältä ihoa vasten. Vaatetuksen UV-suojausominaisuuksiin vaikuttavat kankaan ja langan rakenteet (kuitutyyppi, sidostyyppi, kankaan paksuus, väri, kankaan viimeistykset, piinnan kiilto, kankaan kosteus ja venyminen), samoin kuin suojavaatteen malli, käyttö ja pesut (Rupp et al. 2001, Hoffmann et al. 1997). Erityisesti UV-säteilyltä suojaavissa kankaissa käytetään mikrokuituja, jotka heijastavat ja taittavat UV-säteilyä. Lisäksi niissä on UVsäteilyn läpäisyä estävää viimeistystä (Cantrell 2000). Euroopan standardisointikomitea on valmistellut standardin auringon UV-säteilyltä suojaavien tekstiilien luokittelemiseksi ja merkitsemiseksi (SFS-EN :2003 ja EN :2003/A1:2006). Standardin osa 1 määrittelee vaatetuskankaiden testausmenetelmän UV-säteilyä vastaan. Aikaisemmin mittaus- ja luokitusstandardeja on vahvistettu vain Australiassa. Suojakertoimen UV-säteilyä UPF (Ultraviolet Protection Factor) vastaan tulee olla yli 40 ja UV-A-säteilyn läpäisyn alle 5 %. Standardin täyttävissä vaatteissa käytetään kuvan 12 mukaista piktogrammia. Tavallinen kesällä tyypillisesti käytettävä valkoinen puuvillaneule ei aina suojaa riittävästi UV-säteilyltä. Tällaisen vaatteen suojakertoimeksi ( UPF) UV-säteilyä vastaan on mitattu 20 ja UV-Asäteilyn läpäisykertoimeksi 25.3 (CEN TC 348/WG 14. N 42).
30 30 Kuva 12. UV-säteilyltä suojaavan vaatteen piktogrammi Auringolta suojautumiseksii ulkotöissä on suositeltavaa käyttää vaatetusta, joka peittää mahdollisimman hyvin ihon, mutta sallii samalla hien haihtumisen. Muutamissa maissa on ammattikohtaisia ja yleisiä kansallisia ohjeita riskin arvioinnista ja suojauksesta. Markkinoilta löytyy myös mallistoja UV- suojavaatteista ja - päähineistä. Kuvassa 13 on esimerkkinä erään kokoelman UV päähineitä. Näissä ei ole kuitenkaan otettu huomioon eri ammattien erityisvaatimuksia. Asfaltti- tai kattotyöntekijöitä ei ole myöskään mainittu altistuvina ammatteina. Kuva 13. Esimerkkejä aurinkosuojapäähineistä
31 31 Muutamissa maissa on tutkittu markkinoilla olevien kesävaatekokoelmien UV- suojausta. Vuosien 2000 ja 2001 kokoelmista spektrofotometrisesti mitattujen 236 kesävaatteen UFP osoitti pääosan vaatteista antavan vain rajoitetun suojan UV-säteilyltä: 33 % vaatteista UFP oli alle 15, 19 % vaatteista UPF oli ja 45 % vaatteista UPF ylitti 30.. UFP arvon 30 ylittäneistä 70 % oli villasta, polyesteristä tai niiden sekoitteista valmistettuja kankaita, kun taas puuvillasta, pellavasta tai viskoosista valmistetuista kankaista alle 30 % tapauksessa UFP ylitti 30. Lisäksi tummien kankaiden UFP ylitti 30 useimmiten kuin vaaleiden. Yhteenvetona todettiin, että kolmasosalla kesävaatteista ei ollut riittävää UV- suojausta ja vain puolella arvo oli yli 30. Markkinoilta esim. USA:sta löytyy kokoelmia, joille UV suojaus on mitattu. Muita suojausominaisuuksia ei kokoelmien esitteistä löydy, joten kyseisiä vaatteita ei ole tarkoitettu erityisiin suojausta vaativiin työtehtäviin. 6.2 Aurinkolasit Euroopan yhdentymisen myötä myös aurinkolasien laatuluokitus on yhdenmukaistunut, ja niiden tulee täyttää eurooppalaisten harmonisoitujen standardien vaatimukset. Hyvät aurinkolasit suodattavat tehokkaasti UV-säteilyä ja valoa ja ovat myös optisesti laadukkaita, sillä näöntarkkuuden tulee olla hyvä myös aurinkolaseja käytettäessä. Normit täyttävissä laseissa on oltava standardinmukaiset tyyppihyväksyntää osoittavat merkinnät (kuva 14). Kuva 14. Esimerkki standardinmukaisista aurinkolaseista
32 Aurinkosuojavoiteet Aurinkosuojavoiteita ei tule käyttää ensisijaisena keinona UV-säteilyltä suojautumiseen, sillä ne eivät täysin estä UV-säteilyn haittavaikutuksia ihoon. Ihon palamista erilaisilla aurinkorasvoilla voidaan ehkäistä, mutta niillä ei kannata pidentää auringossa oleskeluaikaa. Aurinkosuojatuotteita on saatavilla eri muodoissa ohuista geeleistä ja emulsiovoiteista paksuihin rasvoihin, öljyihin ja puikkoihin. Tehokkaan aurinkosuojavoiteen tulisi antaa suoja sekä UVA- että UVB-säteitä vastaan. Yleisesti tunnettu suojakerroin liittyy UVBsuojaan, joka estää ihon palamisen. Euroopassa käytetään tavallisesti SPF-suojakerrointa (Sun Protection Factor), joka kertoo, kuinka monta kertaa kauemmin henkilö voi ottaa aurinkoa polttamatta ihoaan verrattuna suojaamattomaan tilanteeseen. Aurinkovoiteen suojakertoimen tulee aikuisille olla vähintään 15. Aurinkovoiteet suojaavat UV-säteilyltä joko kemiallisesti tai fysikaalisesti. Kemiallisesti vaikuttavat voiteet absorboivat säteilyä kun taas fysikaalisesti vaikuttavat aineet (mm. sinkkioksidi ja titaanidioksidi) muodostavat iholle kalvon, joka heijastaa säteitä. Aurinkovoide sisältää yleensä useita eri aurinkosuojakemikaaleja, jolloin saavutetaan laajempi suoja sekä UVB- että UVA-säteitä vastaan. Kemiallisille yhdisteille herkkien tulisi käyttää fysikaalisen suojan sisältäviä aurinkovoiteita.
33 7. YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Asfaltti- ja kattotyöntekijöiden UV-säteilylle altistumista tutkittiin vuosien kesäkuukausina. Etelä-Suomessa UV-säteilyä mitattiin henkilökohtaisilla annosmittareilla yhteensä 47 henkilötyöpäivän aikana. Lapissa mittauksia tehtiin ainoastaan tienpäällystystöiden aikana, yhteensä 10 henkilötyöpäivänä. Mitatut UV-annokset ylittivät pääsääntöisesti UV-säteilyn suositusarvot niskan, kaulan ja olkapään alueella. UV-annosmittaukset osoittivat niskaan kohdistuvan UV-säteilyn ylittävän suositusarvot pahimmillaan jopa 100-kertaisesti. Tutkimustulokset kuvaavat hyvin tavanomaisia altistumistilanteita ulkotöissä kesäkuukausina, koska aurinkoisten päivien lisäksi osa mittauksista tehtiin pilvipoutaisina päivinä. Kuitenkaan työntekijöiden vuosittain saamasta annoksesta ei ole selkeää tietoa. Koska osa työntekijöistä viettää useita viikkoja lomia talvikuukausina, olisikin tärkeää selvittää mahdolliset voimakkaat UV-altistumiset Etelä-Euroopassa ja lähellä päiväntasaajaa. Myös Lapin talvisilla hangilla kertyvät UV-annokset lisäävät merkittävästi vuosittaista UV-säteilyaltistusta. Koska ulkotöissä ei ole mahdollista hakeutua varjoon keskipäivän tuntien auringolta muulloin kuin taukojen aikana, työntekijöiden iho tulee suojata sopivalla vaatetuksella ja aurinkosuojavoiteilla. Erityisesti kasvot, niska, kaula ja korvat on tarpeen suojata lierihatulla tai lippalakilla. Silmien suojaaminen aurinkolasein on myös aiheellista, koska katto- ja asfalttitöissä silmiin kohdistuu UV-säteilyä sekä suoraan auringosta että heijastavista pinnoista. Työterveyshuoltolain perusteella tehtävien työterveyshuollon toteuttamien terveystarkastustusten avulla pyritään estämään työntekijöitä saamasta työstä haittaa terveydelle. Tämän vuoksi UV-säteilylle altistuville työntekijöille tulee tehdä alkutarkastus, jossa työntekijöiden ihotyyppi arvioidaan sekä luomet ja pigmenttihäiriöt tarkastetaan. Tällöin UV-säteilylle erityisen herkille vaaleaihoisille työntekijöille tulee korostaa suojautumisen tärkeyttä ja neuvoa hakeutumaan lääkärintarkastukseen jos ihomuutoksia ilmenee. Tämän jälkeen tehtävissä määräaikaistarkastuksissa tarkastetaan altistuneen ihoalueen luomet ja pigmenttihäiriöt. Altistumiseen liittyviä ihomuutoksia epäiltäessä työntekijä ohjataan ihotautien erikoislääkärin tarkastukseen. Koska terveyshaitat voivat ilmaantua vasta vuosikymmenien jälkeen, työntekijää tulee kehottaa seuraamaan iho- ja silmämuutoksia työsuhteen päättymisen jälkeenkin.
34 LÄHTEET Cantrell M: Sun-screens with style. Textile Month, Feb 3 (2000), Cockell CS, Scherer K, Horneck G, Rettberg P, Facius R, Gugg-Helminger A, Driscoll C, Lee P: Exposure of arctic field scientists to ultraviolet radiation evaluated using personal dosimeters. Photochem Photobiol 74 (2001):4, Gies P, Wright J: Measured solar ultraviolet radiation exposures of outdoor workers in Queensland in the building and construction industry. Photochem Photobiol 78 (2003):4, Hoffman K, Hanke D, Hoffman A, Altmeyer P: Clothing as a protection against the sun. Kirjassa: Altmeyr P, HoffmannK, Stücker M, (eds): Skin cancer and UV radiation. Springer-Verlag Berlin, Heidelberg ICNIRP Guidelines on limits of exposure to Ultraviolet radiation of wavelengths between 180 nm and 400 nm (Incoherent Optical Radiation). Health Physics, 87 (2): ; Longstreth J, de Gruijl FR, Kripke ML, Abseck S, Arnold F, Slaper HI, Velders G, Takizawa Y, van der Leun JC: Health risks. J Photochem Photobiol B 46 (1998):1-3, Moehrle M, Koehle W, Dietz K, Lischka G: Reduction of minimal erythema dose by sweating. Photodermatol Photoimmunol Photomed 16 (2000):6, Rupp J, Böringer A, Akira Yoneaga, Hilden J: Textiles for protection against harmful ultraviolet radiation. ITB International Textile Bulletin 6 (2001), EN :2003/A1:2006: Tekstiilit. Auringon ultraviolettisäteilyltä suojaavat ominaisuudet. Osa 2: Vaatteiden luokitus ja merkitseminen. Säteilyturvakeskus: Helsingissä mitatut UV-indeksin suurimmat päivittäiset arvot. Stepanski BM, Mayer JA: Solar protection behaviors among outdoor workers. J Occup Environ Med 40 (1998):1, Thieden E, Philipsen PA, Heydenreich J, Wulf HC: UV radiation exposure related to age, sex, occupation, and sun behavior based on time-stamped personal dosimeter readings. Arch Dermatol 140 (2004):2, Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki Vecchia P, Hietanen M, Stuck B, van Deventer E, Niu S (eds). Protecting workers from ultraviolet radiation. International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection, International Labour Organization, and World Health Organization; Munich, 2007.
35 ESIMERKKEJÄ UV-MITTAUSTILANTEISTA KATTO- JA ASFALTTITÖISSÄ Liite 1
Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä
Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280
LisätiedotLaura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila
7 UV- säteilyn altistumisrajat Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Johdatus UV-säteilyn altistumisrajoihin... 256 7.2 Väestön altistumisrajat... 257 7.3 Työntekijöiden altistumisrajat...
LisätiedotLIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm)
N:o 146 707 LIITE I Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin
LisätiedotLIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE
MUISTIO 1137121 v. 1 1(17) 12.06.2017 2388/2017 LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE 1. Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisraja-arvot määritellään
LisätiedotOpas auringolta suojautumiseen
03 Opas auringolta suojautumiseen 04 05 03 auringossa oleskelua on syytä vähentää ja välttää erityisesti ihon palamista. Runsas ja pitkäkestoinen aurinkoaltistus aiheuttaa myös ihon rypistymistä ja ennenaikaista
LisätiedotUV-säteily, solariumit ja niiden terveysvaikutukset
UV-säteily, solariumit ja niiden terveysvaikutukset Riikka Pastila Säteilyturvakeskus, Helsinki Ultraviolettisäteily (UVsäteily) on silmille näkymätöntä sähkömagneettista säteilyä, joka jää aallonpituutensa
LisätiedotAuringon UV-säteily ja sen vaikutukset terveyteen Kari Jokela
Auringon UV-säteily ja sen vaikutukset terveyteen Kari Jokela Auringon UV-säteilyllä on monenlaisia haittavaikutuksia eläviin organismeihin. Niistä ihmiselle merkittävin on ihosyöpä, joka on jatkuvasti
LisätiedotIhopäivään liittyvä artikkeli auringon vaikutuksesta ihoon Julkaisuvapaa 6.4.2010
Ihopäivään liittyvä artikkeli auringon vaikutuksesta ihoon Julkaisuvapaa 6.4.2010 Teksti: Sirpa Pajunen, Helsingin Ihopisteen johtava hoitaja, Iholiitto ry Valoon vai varjoon Auringon valo ja lämpö on
LisätiedotEight Hour Cream -tuoteperhe laajenee kasvojen iholle tarkoitetulla aurinkovoiteella
Lehdistötiedote huhtikuu 2010 Eight Hour Cream -tuoteperhe laajenee kasvojen iholle tarkoitetulla aurinkovoiteella Eight Hour Cream Sun Defense for Face SPF 50 HIGH PROTECTION -aurinkosuoja kasvoille Eight
LisätiedotUltraviolettisäteily ja ihminen
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ultraviolettisäteily ja ihminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ultraviolettisäteily ja ihminen Vaikka suurimmalle
LisätiedotACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ
ACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ Actinica Lotion suojaa ihoa UV-säteilyltä ja estää tiettyjä ihosyöpätyyppejä. 2 Mitä ihosyöpä on? Ihosyöpä on yleisin syöpä. Ihosyöpää on useita erityyppisiä,
LisätiedotIONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR
IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR Ylitarkastaja Lauri Puranen 1 IONISOIMATON SÄTEILY Röntgensäteily Gammasäteily Alfasäteily Beetasäteily Neutronisäteily 2 MITEN IONISOIMATON SÄTEILY TUNKEUTUU JA VAIKUTTAA
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä
MÄÄRÄYS S/5/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Annettu Helsingissä 20.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2010 N:o 145 146 SISÄLLYS N:o Sivu 145 Tasavallan presidentin asetus Suomen liittymisestä kansainväliseen COSPAS-SARSAT-ohjelmaan
LisätiedotULTRAVIOLETTISÄTEILYLTÄ SUOJAUTUMINEN
ULTRAVIOLETTISÄTEILYLTÄ SUOJAUTUMINEN Suojavaatetus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät 2010 Riikka Kuusisto Lahden ammattikorkeakoulu
Lisätiedot6lKN PDJQHHWWLVHQÃ VlWHLO\QÃMDNDXWXPLQHQ. 2SWLVHQÃVlWHLO\QÃ MDNDXWXPLQHQ $DOORQSLWXXGHW. 2SWLQHQÃ VlWHLO\ 0LNURDDOORW 5DGLRDDOORW.
ykyisessä kulttuurissamme ruskettunutta ihoa pidetään usein terveyden ja hyvinvoinnin merkkinä. Ruskettava ultraviolettisäteily voi aiheuttaa kuitenkin monenlaisia iho- ja silmävaurioita. Solariumissa
LisätiedotSM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat
SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET
Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton
Lisätiedot(2005/C 172 E/02) ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan,
C 172 E/26 Neuvoston 18 päivänä huhtikuuta 2005 vahvistama YHTEINEN KANTA (EY) N:o 24/2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/ /EY antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista
LisätiedotA sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE
A sivu 1 (4) TEKSTIOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 7.9.2005 EP-PE_TC2-COD(1992)0449B ***II EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu toisessa käsittelyssä 7. syyskuuta 2005 Euroopan parlamentin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 C6-0129/2005 1992/0449B(COD) 12/05/2005 YHTEINEN KANTA Neuvoston hyväksymä yhteinen kanta 18. huhtikuuta 2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
LisätiedotDON T LET THE DARK SIDE OF THE SUN TAKE OVER
DON T LET THE DARK SIDE OF THE SUN TAKE OVER MÁDARA NATURAL SPF RANGE FOR FACE & BODY Ennennäkemättömät luonnonkosmetiikan aurinkosuojavoiteet. Ylellinen koostumus. Korjaavia antioksidantteja. Tehokas
LisätiedotAurinko. Onko UV-säteilyltä suojauduttava? Voiko lääkkeiden vuoksi palaa auringossa? Suomen Apteekkariliitto 2009
Aurinko Onko UV-säteilyltä suojauduttava? Voiko lääkkeiden vuoksi palaa auringossa? 25 Suomen Apteekkariliitto 2009 2 Aurinkoa kohtuudella Auringonvalo on ihmiselle välttämätöntä. Liian suurina annoksina
LisätiedotFOTODYNAAMINEN HOITO. Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon
FOTODYNAAMINEN HOITO Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon 2 Aurinkokeratoosi, tyvisolusyöpä ja Bowenin tauti Ihosyövät ovat esim. Ruotsissa nopeimmin yleistyvä syöpätyyppi sosiaalihallituksen
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
LisätiedotAltistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille
Liite 1 Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille Staattiset magneettikentät taajuusalueella 0 1 Hz Altistuksen raja-arvo Altistuksen raja-arvo määritetään ulkoisen magneettivuon
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotToiminnallinen testaus
1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike
LisätiedotKäsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä
Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...
LisätiedotUltravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila
Ultravioletti- ja lasersäteily Toimittanut Riikka Pastila Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Riikka Pastila, Kari Jokela, Sisko Salomaa, T. K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner,
LisätiedotSähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät
Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät 1 Tarina Kotona on useita sähkömagneettisten kenttien lähteitä: Perhe Virtanen on iltapuuhissa. Rouva Virtanen laittaa keittiössä ruokaa ja
LisätiedotVäestön altistuminen ultraviolettisäteilylle Suomessa ja säteilymittaukset
STUK-A85 MAALISKUU 1990 Väestön altistuminen ultraviolettisäteilylle Suomessa ja säteilymittaukset M. Hoikkala, S. Lappalainen, K. Leszczynski, W. Paile STUK-A85, MAALISKUU 1990 Väestön altistuminen ultraviolettisäteilylle
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta
LUONNOS 22.1.2018 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain
LisätiedotUV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS
Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2015 Saara Kaikkonen UV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bio- ja elintarviketekniikka
LisätiedotUVB-säteilyn käyttäytymisestä
UVB-säteilyn käyttäytymisestä 2013 Sammakkolampi.net / J. Gustafsson Seuraavassa esityksessä esitetään mittaustuloksia UVB-säteilyn käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa muutamalla matelijakäyttöön
LisätiedotAURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla
AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain (859/2018) 161
LisätiedotKuivan ihon hoito ja aurinkosuojaus. Maria Aitasalo, esh
Kuivan ihon hoito ja aurinkosuojaus Maria Aitasalo, esh Ihon toiminta: Ihon pinta (epidermis) koostuu kahdesta kerroksesta uloin kerros, eli sarveiskerros suojaa ulkoisilta ärsykkeiltä kuolleet solut hilseilevät
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti
Created on: 11.08.2010 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Tuotetiedot Aineen ja/tai seoksen käyttötapa Biokemiallinen tutkimus ja analyysit Valmistaja: Merck KGaA * 64271 Darmstadt
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 4.5.2005 KOM(2005) 189 lopullinen 1992/0449 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
LisätiedotHenkilönsuojainasetus (EU) 2016/425
Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Pirje Lankinen 1 Tämän osuuden asiat Soveltamisala Henkilönsuojaimen määritelmä Riskiluokat Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset Standardit 2 Henkilönsuojainasetuksen
LisätiedotJVT-ja kuivauspäivät Tellervonkatu opetti ja muuttaa käytäntöjä JVT- ja kuivauspäivät 2016 Paloesimies Jarkke Lahti
JVT-ja kuivauspäivät 9-10.3.2016 Tellervonkatu opetti ja muuttaa käytäntöjä JVT- ja kuivauspäivät 2016 Paloesimies Jarkke Lahti Toimenpiteet tulipalon jälkeen Huollot keskeytettiin ensimmäisten oireiden
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
Lisätiedot* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela
Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish
LisätiedotSuojautumistarve riippuu odotettavissa olevan altistumisen määrästä ja yksilöllisistä alttiustekijöistä.
Aurinkosuojavoiteet Aurinko on maapallomme elämän ehto, mutta siitä nauttiessamme meidän on muistettava myös suojautua liialliselta säteilyltä. Tämä sivu kertoo lyhyesti miksi auringolta pitää suojautua,
LisätiedotFotodynaamista hoitoa saaville potilaille
Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Laatija: Olli Saksela osastonylilääkäri, dosentti HYKS / Iho- ja allergiasairaala Mitä on fotodynaaminen hoito (PDT)? Fotodynaaminen hoito on menetelmä ihokasvaimien
LisätiedotSISÄLTÖ AURINGON VAIKUTUKSIA
Aurinko ja iho 1 SISÄLTÖ Auringon vaikutuksia... 3 Auringolta suojautuminen... 4 Ihotyyppi ja ihon kunto... 4 Suojavoiteen käyttö... 5 Vaatetus... 9 Auringon säteily... 10 Lasten aurinkosuojaus... 12 Aurinko
LisätiedotTurvallinen työskentely tukiasemien lähellä
Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat
LisätiedotCORONA II UVB -valohoitolaitteen ohjeet. Opas valohoitolaitteen lainaajalle
CORONA II UVB -valohoitolaitteen ohjeet Opas valohoitolaitteen lainaajalle Yleistietoa auringonvalosta ja UV-säteilystä Auringonvalo koostuu lämpösäteilystä ja ultraviolettisäteilystä eli UVsäteilystä.
LisätiedotTÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN. OSITTAIN LAINATTAESSA ON LÄHDE MAINITTAVA
rakennustietosäätiö RT 055.30 bygginformationsstiftelsen Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyössä 1976 Kesäkuu 1 (7) TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.
LisätiedotSäteilyturvakeskus Ohje ST 9.1 #1449265 1 (29) NIR Luonnos 2 2/0020/2012 21.11.2012
Säteilyturvakeskus Ohje ST 9.1 #1449265 1 (29) Solariumlaitteiden säteilyturvallisuusvaatimukset ja valvonta 1 Yleistä 2 Lainsäädäntö 3 Laiteturvallisuus 3.1 Laitteen vaatimustenmukaisuus 3.2 Laitteen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOIKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
2006L0025 FI 01.01.2014 003.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/25/EY, annettu 5
LisätiedotUV-säteily, ruskettuminen ja DNA-vaurio
Leena Koulu TEEMA: IHOTAUDIT UV-säteily, ruskettuminen ja DNA-vaurio Liiallinen altistuminen UV-säteilylle on merkittävin tunnettu ihosyövän riskitekijä. Solariumit ovat auringon lisäksi vaaleaihoisen
LisätiedotVi V tiligo itiligo Iholiitto ry
Vitiligo Iholiitto ry Sisällys Mitä vitiligo tarkoittaa?... 3 Vitiligon synty... 3 Vitiligon hoito... 4 Ihon suojaaminen... 5 Suojavoiteet... 5 Vaatteet... 6 Kosmetiikka... 6 Oma yhdistys vitiligopotilaille...
LisätiedotNäkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.
LisätiedotMAESTRO UV SKIN DEFENSE PRIMER SPF 50 PA ++ Kumouksellinen ihoa tehokkaasti suojaava pohjustusvoide. Arvioitu kuluttajahinta: 69,50 e.
Lehdistötiedote huhtikuu 2016 MAESTRO UV SKIN DEFENSE PRIMER SPF 50 PA ++ Kumouksellinen ihoa tehokkaasti suojaava pohjustusvoide Arvioitu kuluttajahinta: 69,50 e Lisätiedot: L Oréal Finland Oy L Oréal
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotEhdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn. säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä.
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Lisätiedot3M Suojahaalarit. Turvallisuutta...käyttömukavuutta
3M Suojahaalarit Turvallisuutta......käyttömukavuutta Eurooppalaiset standardit 3M Suojahaalarit 3M valmistaa tuhansia tuotteita työ- ja ympäristönsuojeluuun. Suojainvalikoimaan kuuluvat erilaiset hengityksensuojaimet,
LisätiedotTurvallisesti aurinkoon
Turvallisesti aurinkoon Viisaasti auringossa Auringonvalo ja lämpö tuovat monille iloa ja energiaa. Aurinkoon liittyy kuitenkin myös riskejä. Turvallinen auringossa olo edellyttää siksi oman ihotyypin
LisätiedotSuomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015
Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Jenni Latikka Ilmatieteen laitos FMI s Mission (as stated by the Finnish law) FMI runs it s services to meet especially
LisätiedotRöntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014
Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ PETAMO GHY 133 N liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin
LisätiedotLED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa
LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotMAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
LisätiedotJälleen 3M tuote, johon voit luottaa
Laajempi suoja 3M Ultra Prestige PR S70 -kalvolla Ainutlaatuisen Prestige 70 ja Ultra S400 yhdistelmän ansiosta, Ultra Prestige kalvolla saat kummankin kalvon hyödyt - lämmöntorjunta ja turvallisuus. Useiden
LisätiedotTerveydenhuollon laadunhallinta
LÄÄKELAITOKSEN JULKAISUSARJA 4/1998 Terveydenhuollon laadunhallinta Valohoitolaitteet, niiden UV-säteily ja valohoitojen laadunvarmistus Laura Huurto Kirsti Leszczynski Reijo Visuri Lasse Ylianttila Kari
LisätiedotTutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5
HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven
Lisätiedothoidolla (helioterapia) tarkoitetaan ihottuman oireiden riasista lievittävät vaikutukset on todettu tieteellisissä tutkimuksissa.
ILMASTOHOITO hoidolla (helioterapia) tarkoitetaan ihottuman oireiden Pmasiksen hoitamista auringon auringonvalo-irm1ssähoitoa ultraviolettisäteilyn avulla. Sen pso- SAA riasista lievittävät vaikutukset
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote
Sivu: 1/5 * 1 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Tuotetunniste Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen / valmisteen käyttö Hampaiden
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Työtason hoitoöljy nro 108 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Päiväys: 11.10.2010 Edellinen päiväys: Versionumero 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote
Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 15-syys-2011*** Muutosnumero: 2*** 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote 1907/2006/EY, 31 artikla mukainen
Sivu: 1/5 1 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Tuotetunniste Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen / valmisteen käyttö Lisäaine
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotLattian pinnoituksen työturvallisuusopas
Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotSähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset
Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta
LisätiedotLehtori Marja Vanhatalo ja Lehtori Reijo Manninen L-Fashion Group Oy/Rukka Irene Hvitsjö
Tampereen ammattikorkeakoulu Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Anniina Allinniemi - Katja Kouttinen Opinnäytetyö Tekstiilien ultraviolettisäteilyltä suojaavat ominaisuudet Työn ohjaajat Työn
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ DB Castor oil liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja
LisätiedotROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen
LisätiedotVuokkoharjun koulu Kouluntie Järvelä
Sivuja:1/34 Vastaanottaja: Kärkölän kunta Jukka Koponen Arkistokuva Raportti Työnumero: 051521700185 Kohde: Toimeksianto: Vuokkoharjun koulu Kouluntie 18 16600 Järvelä Sisäilman olosuhteiden seuranta Tutkimus
LisätiedotSäteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote
Sivu 1 / 6 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Muut kauppanimet Pätee myös seuraaviin materiaalinumeroihin: : 914925; 505533; 791440; 791441 1.2 Aineen
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
Lisätiedot3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen
3M Ikkunakalvot Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot Kirkkaasti Ensiluokkainen Uuden sukupolven 3M Ikkunakalvo Uutta toimivuutta Useat lämpöä torjuvat ikkunakalvot ovat sävyltään tummia, sisältävät metallia
LisätiedotLaserhitsauksen työturvallisuus
Laserhitsauksen työturvallisuus 4.11. Satelliittiseminaari Joonas Pekkarinen, TkT LUT Laser Turku Lasertyöstön riskit Lasersäde, silmät ja kudokset Korkeajännitteiset piirit Työstössä vapautuvat aineet:
LisätiedotSOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA
OHJE ST 9.1 / 1.7.2013 SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA 1 Yleistä 3 1.1 Määritelmiä 3 2 Lainsäädäntö 3 3 Laiteturvallisuus 4 3.1 Solariumlaitteen vaatimustenmukaisuus 4 3.2
LisätiedotNaps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja
1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa
LisätiedotSOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA
SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA 1 JOHDANTO 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3 LAITETURVALLISUUS 3 4 ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN 4 5 KÄYTTÖTURVALLISUUS 4 5.1 Toiminnan harjoittajan yleiset
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
Sivu: 1/5 Etiketti 2.1: Palavat kaasut F+: Erittäin helposti syttyvää 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus
Lisätiedot